17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/86

1.1

Komitea suhtautuu myönteisesti innovaatiotukea koskevaan neuvotteluasiakirjaan, jonka avulla komissio pyrkii laatimaan vakaan oikeudellisen kehyksen, määrittämään kriteerit tuen kohdistamiseksi entistä tehokkaammin ja yksinkertaistamaan sääntelypuitteita.

1.1.1

ETSK tiedostaa, että komission asiakirjan myötä käynnistetään ensimmäistä kertaa syvällinen keskustelu seuraavista erittäin ajankohtaisista aiheista:

1.2

Uusi oikeudellinen kehys, jonka komissio aikoo esittää ja johon jäsenvaltiot tulee saada yhdessä sitoutumaan, on riippuvainen myös näihin kysymyksiin saatavista vastauksista. Tavoitteena on nivoa yhteen toisaalta kehitys ja edistys ja toisaalta erityisesti kilpailusääntöjen noudattaminen.

1.3

Euroopan kilpailukyky on riittämätön paljolti siitä syystä, että innovointi on vaatimatonta, mikä puolestaan johtuu usein markkinahäiriöistä. Tällaisissa tapauksissa valtiontuella voidaan osaltaan kannustaa markkinatoimijoita investoimaan nykyistä enemmän tuote- ja prosessi-innovaatioihin (1).

1.4

Jos ei innovoida, seurauksena on unionin rappeutuminen niin kulttuurisessa kuin taloudellisessakin mielessä. ETSK on tästä täysin tietoinen ja pyrkii järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri aloilla toimivien jäsentensä välityksellä (ja myös asianmukaisen valtiontuen avulla) tarmokkaasti siihen, että

1.5

Toistaiseksi komissio ei ole esittänyt erillisiä innovaatiotukisääntöjä. Perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan perusteella innovaatiot on otettu huomioon muiden tukilajien yhteydessä: alueille ja koulutukseen kohdennettu tuki, investointipääomiin liittyvät toimet, työllisyyteen kohdennettu tuki ja toimet pk-yritysten auttamiseksi.

1.5.1

Innovaatiot ovat tavallaan sisältyneet tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskeviin puitteisiin (5), joiden voimassaoloaikaa on jatkettu kesäkuun 30. päivästä 2002joulukuun 31. päivään 2005 (6).

1.6

ETSK on jo aiemmissa lausunnoissaan ilmaissut yksimielisesti tai suurella enemmistöllä hyväksymänsä kannan useisiin komission esittämiin kysymyksiin, jotka koskevat mm. seuraavia aiheita:

1.7

Komitea on jo aiemmin korostanut, että kun myönnetään valtiontukea pk-yritysten innovaatiohankkeisiin kohdennettujen investointien kannustamiseksi, tulee ottaa huomioon myös yritysten laajentumiskehitys ja seuraavat seikat:

2.1.1

Komission tavoitteena on käynnistää keskustelu innovaatiohankkeisiin suunnattua valtiontukea koskevan yhteisön säännöstön parantamiseksi.

2.1.2

Komissio esittää näkemyksensä ja selostaa niitä kuudesta yleisestä aihepiiristä:

2.1.3

Ehtona on, että

2.2.1

ETSK on aiemmissa lausunnoissaan aina korostanut, että valtiontukia on tärkeää valvoa, jotta seuraavat seikat toteutuisivat EU:ssa:

2.2.2

Vaikka yhtäältä kilpailupolitiikka (9) on olennaisen tärkeää sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja kehittymiselle ilman syrjivien sääntöjen asettamia ehtoja, valtion toimet saattavat toisaalta olla asianmukaisia ja välttämättömiä markkinoiden rajoitusten ja häiriöiden korjaamiseksi.

2.2.2.1

Lissabonin strategiassakin, jota tarkistettiin ja johon lisättiin keväällä 2005 (10) uusia pragmaattisia näkökohtia, kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

2.2.3

Valtiontuet ovat hiukan pienentyneet viime vuosina (11), ja — mikä tärkeintä — ne on kohdennettu pääasiassa horisontaalisiin tavoitteisiin. Vuonna 2003 horisontaalisten tukien osuus kaikista tuista oli 79 prosenttia, ja tutkimukseen ja kehitykseen kohdistui niistä 14 prosenttia (12). Tähän kiinnitti huomiota myös maaliskuussa 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto, joka korosti, että tarkoituksenmukaisia poikkeuksia tulee myöntää silloin, kun niitä tarvitaan markkinapuutteiden korjaamiseksi.

2.2.3.1

Myös Euroopan parlamentti ilmaisee päätöslauselmassaan Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisesta ja rakennemuutosten seurauksista pk-yrityksiä koskevaan politiikkaan ja niiden asemaan (13) olevansa tyytyväinen tuen kokonaismäärän pienentymiseen ja korostaa tutkimukseen, kehitykseen, koulutukseen ja pienten yritysten neuvontaan kohdennetun tuen tarkoituksenmukaisuutta.

2.2.4

Tukijärjestelmän uudistusprosessista (14), johon myös ETSK on ottanut kantaa (15), Euroopan parlamentti toteaa, että innovaatiotuen uudistamiseksi tulee määritellä selkeä toimintalinja, jonka yhteydessä innovaatio ymmärretään sanan laajemmassa merkityksessä eikä rajoituta vain teknologisiin näkökohtiin (16), ja että tukea tulee voida hyödyntää horisontaalisesti — kauppa ja palvelualat mukaan luettuina — kaikilla sektoreilla, jotka pystyvät antamaan aktiivisen panoksensa Lissabonin strategiaan.

2.2.5

ETSK korostaa, että komissio esitti vuonna 2004 erilaisia järjestelmällisiä ehdotuksia tukien yleiseksi uudistamiseksi markkinapuutteet huomioon ottaen. Kyseisiä ehdotuksia, joita myös komitea puolsi, toteutetaan parhaillaan aiemmin annettujen tiedonantojen mukaisesti.

2.2.6

Toisaalta ETSK on täysin tietoinen siitä, että kyseisellä alalla tilanne kehittyy voimakkaasti, koska poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja oikeudelliset puitteet muuttuvat ja markkinoiden globalisoituminen kiihtyy. Ajoittaiset vaihtelut (17) ovat siis välttämättömiä, mutta oikeudellinen viitekehys on säilytettävä selkeänä ja avoimena.

2.2.7

Markkinoiden globalisoitumista koskevissa kysymyksissä tulee kiinnittää erityishuomiota yhtäältä WTO:n monenkeskiseen viitekehykseen ja toisaalta unionin merkittävimpien kauppakumppanien viitekehykseen.

2.2.8

Yhdysvalloissa pienyritysten asioita hoitava viranomainen SBA (Small Business Administration) myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille innovaatiotukea joukosta liittovaltiotason julkisia ohjelmia. Lisäksi tulee mainita osavaltioiden myöntämät tuet ja liittovaltiotason SBIR-aloite (Small Business Innovation Research Program).

2.2.8.1

SBA kehittää seuraavanlaisia ohjelmia:

2.2.8.2

SBIR-aloitteesta myönnetään pienyrityksille julkista tukea innovointi- ja tutkimustarkoituksiin. Aloitteesta voi saada ensi vaiheessa toteutettavuustutkimusta varten enintään 100 000 dollarin alkupääoman ja seuraavassa vaiheessa prototyyppien kehittämiseksi enintään 750 000 dollaria. Kolmannessa vaiheessa tukea ei myönnetä SBIR:n varoista, vaan kaupallista hyödyntämistä varten rahoitusta haetaan julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

2.2.9

Euroopan akateemisia piirejä ja yritysmaailmaa edustava Euroopan komission neuvoa-antava elin EURAB on antanut hiljattain suosituksia, joiden mukaan tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman toimien täydentämiseksi tulisi sekä yhteisön tasolla että jäsenvaltioissa soveltaa samankaltaista mekanismia. EURAB korostaa, että se saattaa edellyttää valtiontukisääntöjen muuttamista  (18).

2.2.10

Japanissa pienten ja keskisuurten yritysten asioita hoitava virasto myöntää erilaisia julkisia innovaatiotukia, joista mainittakoon

2.2.11

WTO:n monenkeskisissä sopimuksissa määritellään ”erityinen valtiontuki” tueksi, jota tuen myöntäjävaltiossa voidaan myöntää vain jollekin yritykselle, tuotannonalalle tai tuotannonalojen ryhmälle. WTO:n sääntöjä sovelletaan vain kyseisenlaisiin tukiin ja kaikilla aloilla maatalousalaa lukuun ottamatta. Tuet jaetaan kahteen ryhmään: kielletyt tuet ja toteutettavissa olevat tuet.

2.2.12

Kiellettyjä ovat suorat vientituet ja tuet, joilla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Tällaiset tuet vääristävät kansainvälistä kauppaa ja haittaavat siis muiden maiden kaupankäyntiä. Ne alistetaan WTO:n tarkasteltaviksi nopeutetulla menettelyllä, jotta voidaan päättää tukitoimen lopettamisesta tai vastatulleista, joita vahinkoa kärsinyt maa tai kärsineet maat voivat ottaa käyttöön.

2.2.13

Toteutettavissa olevista tuista mainittakoon, että toisessa maassa sovellettua tukea koskevassa valituksessa on osoitettava kolmijakoisen vahinkoluokituksen (19) perusteella, että kyseinen tuki on vaikuttanut kielteisesti valituksen tehneen maan oikeutettuihin etuihin. Jos tätä ei kyetä osoittamaan, valtiontukitoimi on sallittu. Jos vahinkoa on todistetusti aiheutunut ja riitojenratkaisuelin (Dispute Settlement Body) on sen tunnustanut, on tukea antaneen maan lopetettava tuki. Muutoin vahinkoa kärsinyt maa voi periä korvaavia tulleja.

2.3.1

Komitea suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee Euroopan valtiontukien ja innovoinnin välisten, parannettavissa olevien yhteyksien määrittämistä. On selvää, että EU:n riittämätön kilpailukyky verrattuna maailman muihin talouksiin johtuu suurelta osin innovoinnin heikkoudesta, joka on globalisoitumisprosessien johdosta yhä ajankohtaisempi ongelma.

2.3.1.1

Komitea on tyytyväinen myös siihen, että valtiontukia ja innovointia yhdistävistä ongelmista järjestetään julkinen kuuleminen, jonka avulla tästä arkaluonteisesta keskustelunaiheesta voidaan saada julki lähimpien sidosryhmien näkemykset.

2.3.1.2

Tiedonannossa esitetyt kysymykset ovat laajoja ja hyvin muotoiltuja, ja niissä käsitellään suurin osa asiaan liittyvistä ongelmista, jotka voivat koskea esimerkiksi markkinahäiriöitä ja mahdollisuutta yksinkertaistaa menettelyjä. Koska käytettävissä on vain vähän aikaa eikä esittelijällä ole mahdollisuutta keskustella aiheesta valmisteluryhmässä, tässä yhteydessä ei voida käsitellä yksittäisiä kysymyksiä eikä antaa kaikkiin kysymyksiin perusteltua vastausta.

2.3.2

Komitea on tietoinen siitä, että EU:n kilpailukykyongelmaa ei voida ratkaista yksin innovaatiotuella. Lukuisissa yhteisön asiakirjoissa ja komitean eri lausunnoissa on osoitettu Euroopan unionin toimia rajoittavat tekijät:

2.3.3

Edellä mainitut tekijät ovat aiheuttaneet tietynlaista oikeudellista epävarmuutta, jonka poistaminen edellyttää kyseisen alan valtiontukiin liittyvien rajoitusten ja mahdollisuuksien perinpohjaista tarkastelua.

2.3.4

Tuote- ja prosessi-innovaatiot (21) kaikkine näkökohtineen heijastuvat lopulta markkinoihin, joten ne voivat vaikuttaa toimiin, joilla voi olla huomattavakin merkitys kilpailulle ja kaupalle.

2.3.5

Ennakkohyväksynnän mahdollistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden tulee siis määritellä kumppanuushengessä ja aloitteellisen yhteistyön avulla täsmällinen, selkeä ja yhteisymmärrykseen perustuva viitekehys.

2.3.6.1

ETSK tiedostaa, että aikanaan vihreässä kirjassa esitetty innovaation määritelmä tulisi ajantasaistaa, kun otetaan huomioon viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Toisaalta tulee myös pohtia yhä tarkemmin innovointiprosessien ja markkinoinnin käynnistymisen välisiä vaiheita, jotta kilpailusäännöt eivät vääristyisi kohtuuttomasti.

2.3.6.2

Ennen yhteiskunnan kehitys oli liian hidasta havaittavaksi yhden ihmiselämän aikana. Nykyisin se on niin nopeaa, että sitä on vaikea tajuta. Yhteiskunnat kokonaisuudessaan ja erityisesti yritykset, viranomaiset ja palvelut ovat nykyisin valtavien muutosten kourissa, ja kertynyt asiantuntemus pyrkii sekoittumaan muutosten johdosta.

2.3.6.3

Innovoinnista tulee siis yhteiskunnallinen prosessi, jonka avulla asiantuntemuksen hankkimiseen erikoistuneet ja siten asiantuntevimmat ihmiset, yhteisöt ja organisaatiot auttavat muita hyödyntämään tietämyksen tuloksia ja siirtämään asiantuntemusta omaan ammatilliseen toimintaansa ja vastavuoroiseen kanssakäymiseen.

2.3.6.4

Jos utopia on tulevaisuudessa toteutuva pyrkimys, ”innovointi tarkoittaa kaikkien utopioiden paikkansapitävyyden varmistamista” (22).

2.3.6.5

Vihreän kirjan jälkeen komissio on määritellyt innovaation osuvasti ”uutuuden menestyksekkääksi tuotannoksi, omaksumiseksi ja hyödyntämiseksi taloudellisella ja sosiaalisella alalla” (23).

2.3.6.6

Innovointi on monimutkainen prosessi. Innovaatioiden tuottamista edistävät tutkimustoiminnan kehittämisen ja teknologian yhä paremman soveltamisen ohella lukuisat muut, joskus muuttuvatkin tekijät ja edellytykset, joista mainittakoon seuraavat:

2.3.6.7

Komitea on jo aiemmin todennut (24), että innovointi on tutkimuksesta ammentava yhteiskunnallinen prosessi, jonka lähtökohta on kilpailujärjestelmässä ja joka leviää silloin, kun yleinen suhtautuminen muutokseen ja riskinottoon on myönteistä. Tuloksena on kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden parantuminen sekä sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen.

2.3.6.8

Jotta pohdinta voitaisiin perustaa objektiivisiin seikkoihin, komitea kehottaa komissiota tarkentamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden avustuksella ja Eurostatin koordinoinnin avulla sitä, mitkä tuotanto- ja palvelualat olisivat sisällytettävissä niihin, jotka voidaan nykyään määritellä innovatiivisiksi. Olisi itse asiassa erittäin hyödyllistä, jos tällä monisyisellä ja muuttuvalla alalla olisi käytössä suuntaviivat.

2.3.6.9

Innovaatiotuki (vihreän kirjan (25) määritelmän mukaan): Jo aiemmin esittämänsä (26) näkemyksen mukaisesti komitea katsoo, että innovaatiotuen nykyisiä puitteita tulisi laajentaa koskemaan myös uudenlaisia tukia, joka eivät kuulu nykyisiin suuntaviivoihin. Olisi myös eriteltävä uusia soveltuvuuskriteereitä, jotka antavat jäsenvaltioille entistä laajemmat toimintamahdollisuudet ilman ilmoitusvelvollisuutta.

2.3.6.10

Tiedonannossa painotetaan pk-yritysten erityisvaatimuksia, jotka on mainittu jo useaan otteeseen Euroopan parlamentin, neuvoston, ETSK:n ja komissionkin asiakirjoissa. Myös ETSK on vakuuttunut siitä, että etenkin mikro- ja pk-yrityksille suunnatut innovatiiviset, konkreettiset ja tarkasti kohdennetut toimet voisivat antaa kilpailukyvylle todellisen sysäyksen.

2.3.6.11

Sekä pienissä että suurissa yrityksissä innovointiprosessit edellyttävät koko henkilöstön sitoutumista eri tasoilla. Se on mahdollista, jos työyhteisö on yhteistyöhalukas ja jos yllykkeet uuden luomiseksi hyväksytään ja niihin on kiinnostusta. Täydennyskoulutus on perustavan tärkeää tällaisten olosuhteiden saavuttamiseksi.

2.3.6.12

ETSK:n mielestä kaikkien valtioiden on lisättävä ponnistelujaan tieteen yleistajuistamiseksi ja tieteeseen suuntautuvien nuorten määrän lisäämiseksi (27). Innovaatiokulttuuria voitaisiin edistää voimakkaasti myös televisio-ohjelmien avulla (28). Koulutuksen — myös television välityksellä tapahtuvan — avulla voidaan parantaa viestintävalmiuksia ja tiedottamista ja siis innovointia ja kilpailukykyä. Hyvin kohdistettu ja helppotajuinen tiedotus edistää omalta osaltaan ihmisten kiinnostusta tieteeseen ja innovointiin.