17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/1

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on useaan otteeseen korostanut valtiontuen valvonnan merkitystä. Se on olennaisen tärkeää seuraavien seikkojen kannalta:

1.2

Valtiontuen perusteet löytyvät yhteisön perusteksteistä eli EHTY:n perustamissopimuksen ja EY:n perustamissopimuksen määräyksistä. EY:n perustamissopimuksessa, toisin kuin EHTY:n perustamissopimuksessa, joka ei ole enää voimassa, ei valtiontukea kielletä ehdottomasti. Kiellon ohella annetaan poikkeusmääräyksiä (1) ja myönnetään poikkeuksia (2), jotka jättävät komissiolle – ja erikoistapauksissa myös neuvostolle – laajan harkintavallan tukien hyväksymisessä yleissäännöstä poiketen.

1.3

Tätä mutkikasta asiaa koskevat artiklat (87, 88 ja 89 artikla) sisältyvät kilpailua, verotusta ja lainsäädännön lähentämistä koskevia yhteisiä sääntöjä käsittelevän VI osaston 2 jaksoon. Tämä tuo korostetusti esille sen, kuinka tärkeää on ottaa huomioon valtiontukiasiat niiden vaikutusten vuoksi, joita niillä voi olla kilpailulle avoimilla markkinoilla.

1.3.1

Komitea on tähdentänyt jo aiemmin, että kaikkien uusien valtiontukia koskevien toimintasuunnitelmien tulee noudattaa EY:n perustamissopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä puitteita, jotta voidaan varmistaa muun muassa yhteismarkkinoiden asianmukainen toiminta, syrjimättömien sääntöjen soveltaminen, taloudellisen toiminnan sopusointuinen, tasapainoinen ja kestävä kehitys, kestävä kasvu, joka ei lisää inflaatiota, korkea kilpailukyky- ja lähentymisaste, elämänlaadun parantaminen sekä taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä.

1.4

Valtiontuella tarkoitetaan, kuten komissio toteaa, valtion toimenpidettä tietyn taloudellisen toiminnan edistämiseksi. Tällaisen avun myöntäminen merkitsee, että tiettyä talouden alaa tai taloudellista toimintaa suositaan suhteessa muihin, jolloin kilpailua vääristetään kohtelemalla yrityksiä, jotka saavat tukea, eri tavoin kuin muita yrityksiä. (3)

1.4.1

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti valtionavun käsite kattaa valtion myöntämien tai valtion varoista myönnettyjen tukien lisäksi myös toimenpiteet, joiden tavoitteena on keventää yrityksen budjettia yleensä rasittavia maksuja.

1.5

Maaliskuussa 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita jatkamaan valtiontukien yleisen tason alentamista kuitenkin niin, että sallitaan poikkeuksia markkinoiden mahdollisten toimintapuutteiden huomioon ottamiseksi. Tämä näkemys on yhdenmukainen Lissabonin huippukokouksessa vuonna 2000 tehtyjen sekä Tukholman huippukokouksessa vuonna 2001 tehtyjen päätösten kanssa, ja se vastaa tarpeeseen suunnata tukia yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin, muun muassa koheesiotavoitteisiin.

1.5.1

Komissio asetti lisäksi Lissabonin strategian väliarviointia koskevassa tuoreessa tiedonannossaan itselleen tämä saman tavoitteen: jäsenvaltioiden olisi vähennettävä valtiontukia ja kohdennettava ne markkinoiden toiminnan puutteiden paikkaamiseen erityisesti voimakkaan kasvupotentiaalin aloilla sekä innovaatioiden edistämiseen (4).

1.6

Myös Euroopan parlamentti otti hiljattain kantaa valtiontukiin (5) ja tähdensi, että valtiontukea tulisi käyttää entistä vastuullisemmin ja tehokkaammin, sillä

1.6.1

EP hyväksyi lisäksi 12. toukokuuta 2005 päätöslauselman aiheesta ”Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen: rakennemuutosten seuraukset pk-yrityksiä koskevaan politiikkaan ja niiden asemaan” (6). EP tukee muun muassa yrityksille annettavien tukien kokonaismäärän vähentämistavoitetta, mutta muistuttaa, että joistakin tuista, kuten tutkimus-, kehitys- ja koulutustuista sekä tuista neuvontapalveluille, on hyötyä markkinoilla esiintyvien tiettyjen puutteiden poistamisen kannalta.

1.6.2

EP panee merkille pk-yrityksille myönnettävän valtiontuen merkityksen jäsenvaltioissa ja pyytää näin ollen komissiota säilyttämään rakennerahastojen yhteydessä kokonaisuudessaan tukivälineet, jotka on tarkoitettu teollisen toiminnan siirtymisestä muihin maihin kärsivien alueiden taloudelliseen ja sosiaalistaloudelliseen uudistamiseen. EP vaatii, että pienet ja mikroyritykset (7) otetaan paremmin huomioon mainituilla alueilla ja yleisemmin koheesiopolitiikassa.

1.6.3

Valtiontukijärjestelmien uudistamista suunniteltaessa EP ehdottaa, että määritellään innovaatioita suosiva selkeä toimintalinja, jolla puututaan horisontaalisesti kaikkiin aloihin Lissabonin tavoitteiden mukaisesti.

1.7

Yhteisöjen tuomioistuin on myös ottanut vuosien kuluessa useaan otteeseen kantaa valtiontukiasioihin, luonut todellista tapauskohtaista oikeutta (case-by-case-law) ja määrittänyt oikeuskäytännön, jolle on ominaista johdonmukaiset, hyvin yksityiskohtaiset suuntaviivat. Viimeisimpinä voidaan mainita yleishyödyllisiä palveluja koskeva tuomio sekä 24. heinäkuuta 2003 annettu Altmark-tuomio (8).

1.8

Komissio antoi huhtikuussa 2005 julkaistussa valtiontukien tulostaulussa (9) myönteisen kuvan jäsenvaltioiden reaktioista Lissabonissa käynnistettyyn strategiaan. Tukitaso suhteessa BKT:hen on hieman laskenut, ja kehitys on ollut vielä myönteisempää tukien uudelleensuuntaamisessa Eurooppa-neuvostojen ehdottamalla tavalla. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää.

1.8.1

Perustaksi keskustelulle strategiasta, jolla pyritään alentamaan valtiontukien yleistä tasoa ja suuntaamaan niitä horisontaalisiin tavoitteisiin, komissio laati vuonna 2001 valtiontukirekisterin ja siihen liittyvät arviointipuitteet, joita kehitettiin edelleen vuonna 2002. Komitea on jo ilmaissut suhtautuvansa myönteisesti komission sitoumukseen lisätä avoimuutta alalla. Tämä on erityisen tärkeää uusien jäsenvaltioiden kannalta.

1.9

Komitea toteaa tyytyväisenä, että vuonna 2003 valtiontuen kokonaismäärä pieneni 3,6 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna ja lähes 30 prosenttia vuoteen 1996 verrattuna. Komitea huomauttaa kuitenkin, että valtiontuen yhteenlaskettu määrä oli edelleenkin suuri eli 53 miljardia (10) euroa. Tästä yli 60 prosenttia osoitettiin tuotantoteollisuudelle ja palvelualalle. Komitea toteaa myös olevansa huolissaan kilpailunvääristymistä, joita erot valtiontuissa eri jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä eri alueiden välillä saattavat aiheuttaa.

1.9.1

Komitea suhtautui aikanaan myönteisesti (11) komissio tekemään systemaattiseen sääntöjen selkiyttämiseen ja tarkentamiseen kiinnittäen erityistä huomiota ryhmäpoikkeusasetukseen sekä työllisyystukiin, joiden avulla on tarkoitus helpottaa työpaikkojen luomista jäsenvaltioissa.

1.9.2

Komitea on komission kanssa täysin samaa mieltä siitä, että valtiontukisääntöjä tulee mukauttaa ajan kuluessa, sillä niissä tulee ottaa huomioon politiikassa, taloudessa ja lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Tästä syytä valtiontukien arviointivälineitä tarkistetaan säännöllisesti, joten ne ovat usein kestoltaan rajallisia (12).

1.10

Komitea on tyytyväinen, että komissio on esittänyt ehdotuksia alan yleisen uudistuksen hahmottelemiseksi (13). Uudistus perustuu integroituun lähestymistapaan, jossa otetaan tarkasti huomioon markkinahäiriöt.

1.10.1

Komitea katsoo, että kun hyväksytään uudet puitteet, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon tukipolitiikan ja kehitystarpeen välttämätön tasapaino, on varauduttava myös tarkistukseen, jonka tavoitteena on yksinkertaistaminen ja vaikutusten kattava arviointi.

1.10.2

Tarkistuksen tulee perustua selkeisiin tavoitteisiin, laajoihin kuulemisiin ja kattaviin tietoihin. Uusien puitteiden avulla tulee varmistaa selkeän valvontajärjestelmän lisäksi myös politiikkojen johdonmukaisuus, toimien keskittäminen sekä yksinkertaistamisen, avoimuuden ja oikeudellisen varmuuden lisääminen.

1.10.3

Ehdotettujen puitteiden tulisi olla yhtenevät seuraavien seikkojen kanssa:

1.10.4

Muita vaatimuksia on pohdittava kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

1.11

Komitean mukaan valtiontuen puitteiden määrittelyssä tärkein kysymys on kuitenkin sellaisen uudenaikaisen politiikan käynnistäminen, josta kaikki jäsenvaltiot ovat yksimielisiä, sillä maailmanlaajuistuminen edellyttää siirtymä- ja rakenneuudistusprosessien toteuttamista kaikissa unionin talouksissa.

1.12

Parhaiten käytössä olevien välineiden tehoa pystyvät arvioimaan yhdessä julkisen sektorin kanssa yritykset, jotka kilpailevat keskenään ja ovat lopullisia tuensaajia. Ne voivat antaa konkreettisen panoksen yhteisön ajanmukaiseen valtiontukipolitiikkaan soveltuvien ratkaisujen seurantaan, ja ne voivat esittää ehdotuksia uusien suuntaviivojen jäsentelemiseksi.

1.12.1

Lisäksi yritykset kärsivät ensimmäisinä oikeudellisesta epävarmuudesta, tukien hyväksymisen viivästyksistä sekä laittomiksi julistettujen tukien takaisinperinnän vakavista seurauksista. Ne ovat siis niiden osapuolten joukossa, joille olisi eniten etua siitä, että yhteisön säännöistä jaettaisiin yksiselitteistä tietoa ja että tulkinnan ja soveltamisen ongelmat ja poikkeavuudet saataisiin ratkaistua.

2.1

Komitea on vakuuttunut, että komission esittämät uudistusehdotukset tarjoavat arvokkaan tilaisuuden yhdistää seuraavat seikat tasapainoiseksi kokonaisuudeksi:

2.2

Komitea kannattaa täysin uudistuksen taustalla olevaa periaatetta eli valtiontuen vähentämistä ja tarkempaa kohdentamista, sillä sen avulla on tarkoitus vahvistaa yritysten kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla sekä luoda olosuhteet, joissa tehokkaimpia yrityksiä palkitaan.

2.3

Komitea on myös täysin samaa mieltä komission esittämästä sääntöjen yksinkertaistamista koskevasta linjauksesta, jonka tavoitteena on antaa lisää varmuutta toimijoille ja keventää valtioille aiheutuvaa hallintotaakkaa. Komitea on itse asiassa vakuuttunut, että epävarmuus siitä, mikä on laillinen ja mikä laiton valtiontuki, saattaa kyseenalaistaa komission toteuttaman valtiontukien valvonnan legitiimiyden.

2.4

Komitean mielestä yhteisön valtiontukipolitiikan suunnitellun uudistuksen tulisi johtaa pääasiassa seuraavaan:

2.5

Valtiontukipolitiikka on olennainen osa kilpailupolitiikkaa ja näin ollen se on yksi yhteisön politiikoista, joilla on eniten vaikutusta talouteen. Komitean mielestä onkin aiheellista käyttää valtiontukipolitiikkaa entistä konkreettisemmin pyrkien varmistamaan kehityksen laatu ja sen yhdenmukaisuus Lissabonin prosessin tavoitteiden kanssa siten, että omaksutaan kannustava rooli talouden ja työllisyyden kehityksen terveen dynamismin varmistamiseksi.

2.6

Kilpailukyky mittaa markkinoiden kykyä tuottaa tehokkaasti arvokkaita tuotteita ja palveluita globaalistuneessa maailmassa. Tavoitteena on parantaa elintasoa yhteiskunnassa sekä varmistaa korkea työllisyysaste. On kuitenkin myönnettävä, että olemme epäonnistuneet yrityksessä edistää eurooppalaisten yritysten ja henkilöstöresurssien kehitystä kohti entistä korkeampaa teknologisen tutkimuksen, innovaation, koulutuksen ja kansainvälistymisen tasoa Lissabonin strategiassa oletetulla tavalla.

3.1

Komitea kannattaa yhteisön uusia yleisiä valtiontukipuitteita, joiden taustalla on tukipolitiikka,

3.2

Komitean mukaan yhteisön valtiontukipolitiikan tulee siis antaa aktiivinen panoksensa siihen, että Eurooppaan voidaan houkutella entistä enemmän investointeja ja luoda uusia työpaikkoja. Sen tulee myös vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, lisätä valmiuksia tutkimukseen ja innovointiin sekä edistää uusien taitojen kehittämistä ja levittämistä ja henkilöstön koulutusta.

3.3

Yhteisön puitteita koulutus- ja työllisyystukea koskevia poikkeuksia varten tulisi ETSK:n mielestä laajentaa ja yksinkertaistaa yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella asettamalla etusijalle avoimet ja tarkkoihin tavoitteisiin kohdennetut tukitoimet, jotka eriteltäisiin tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Koska yritykset ovat tuensaajia, ne pystyvät parhaiten arvioimaan ehdotettujen välineiden tehokkuutta.

3.4

Uuden ohjelmointikauden 2007–2013 alueellisten tukien osalta komitea kannattaa pyrkimystä edistää epäedullisessa asemassa olevien alueiden (tilastollisesta vaikutuksesta kärsivät NUTS II -alueet, NUTS II -alueet, joiden talous kasvaa, harvaan asutut NUTS III -alueet) sekä syrjäisten saarien ja vuoristoalueiden kehitystä siten, että pyritään eroon tukiriippuvuudesta, alennetaan tukitasojen ylärajoja, pidetään kehityksestä jälkeen jääneiden alueiden väliset keskinäiset erot korkeintaan kymmenessä prosentissa ja pyritään ehkäisemään mahdollista yritystoiminnan siirtämistä, joka johtuu suhteettoman suurista tukitason eroista (ei yli 20 prosenttia NUTS III -alueilla) raja-alueiden välillä.

3.4.1

Komitea suhtautuu myönteisesti komission lähestymistapaan, joka koskee alueellisten tukien intensiteettiä erityyppisten yritysten kohdalla, mutta katsoo, että on vältettävä sitä vaaraa, että pienten yritysten kasvua jarrutettaisiin. Näin ollen on sovellettava samaa korotusta (20 prosenttia) sekä pieniin että keskisuuriin yrityksiin. Suurten yritysten investointituelle uusien poikkeusten piiriin kuuluvilla alueilla ehdotetuissa raja-arvoissa tulisi ottaa huomioon komission suosituksessa vuonna 2003 esitetty yritysten uusi luokittelu (14).

3.5

Komitea suhtautuu myönteisesti vähämerkityksisen tuen enimmäisrajan nostamiseen, jonka avulla pyritään myös yhteisön toiminnan keskittämiseen ja yksinkertaistamiseen.

3.6

Komitean mukaan komission tulisi voida keskittyä sellaisten valtiontukien käsittelyyn, joilla on merkittävä vaikutus kauppavaihtoon, eikä hukata resurssejaan tutkimalla lukuisia tapauksia, joilla on pääasiassa paikallista merkitystä. Samalla tulisi selkiyttää, mikä on ”paikallinen merkitys” ja miten sitä tulkitaan.

3.7

Komitea katsoo, että valtiontuen valvonnan tulisi olla oikeasuhteista ja tehokasta ja että on vältettävä monimutkaisia ilmoitusmenettelyitä tapauksissa, joissa taloudellinen merkitys on vähäpätöinen yhteisön kilpailun kannalta.

3.8

Komitea kannattaa vakaasti komission aikanaan tekemää (helmikuu 2004) ehdotusta vähämerkityksisistä valtiontuista. Tarkoituksena on lisätä jäsenvaltioiden liikkumavaraa, varmistaa menettelyjen yksinkertaistaminen sekä antaa riittävästi tilaa tukitoimille, joilla pyritään saavuttamaan Lissabonin strategian tavoitteet. Samalla kuitenkin säilytetään komission asianmukaiset valvontamahdollisuudet.

3.9

Alakohtaisten tukien kohdalla on aiheellista, samaan tapaan kuin komissio on tehnyt ryhmäpoikkeuksissa, varmistaa yhdenmukaisuus EU:n alakohtaisten politiikkojen sekä liikenne-, energia-, tiedotus- ja viestintäpolitiikan tukijärjestelmien välillä. Kulttuuri- ja audiovisuaalialalle sekä elokuvan ja urheilun alalle, joilla on paljon innovaatio-, kasvu- ja työllisyyspotentiaalia, on Lissabonin strategiassa annettu tarkat tavoitteet.

3.10

Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelualalla ovat voimassa vuoteen 2007 saakka. Myös tässä tapauksessa on tärkeää pyrkiä Lissabonin strategiassa asetettuihin tavoitteisiin edistämällä hiilidioksidipäästöoikeuksien kaupan järjestelmää (päästöoikeuksien kansalliset jakosuunnitelmat) Kioton pöytäkirjan tavoitteiden puitteissa.

3.11

Komitean mielestä innovaatiotukien (innovaatio vihreässä kirjassa (15) määritellyssä merkityksessä) kohdalla nykyisiä puitteita tulisi laajentaa siten, että mukaan voitaisiin ottaa sellaiselle innovaatiotoiminnalle osoitetut tuet, jotka eivät kuulu nykyisiin suuntaviivoihin. Olisi myös eriteltävä yleiset ja selkeät soveltuvuuskriteerit, jotka antavat jäsenvaltioille entistä laajemmat toimintamahdollisuudet ilman ilmoitusvelvollisuutta.

3.11.1

Jotta alalla voidaan tehdä parannuksia, komitea kehottaa komissiota tarkentamaan Eurostatin avustuksella paremmin sitä, mitkä tuotanto- ja palvelualat olisivat sisällytettävissä niihin, jotka voidaan nykyään määritellä innovatiivisiksi. Olisi itse asiassa erittäin hyödyllistä, jos tällä herkällä alalla olisi käytössä suuntaviivat.

3.11.2

Komitea onkin tyytyväinen, että 21. syyskuuta 2005 annettiin innovaatiotoiminnan valtiontukea koskeva tiedonanto, jossa pyritään luomaan tälle ratkaisevan tärkeälle alalle yhteisönlaajuiset puitteet sekä erittelemään ilmeisimmät markkinahäiriöt ja toimet, jotka voidaan toteuttaa tapauksissa, joissa nämä häiriöt on mahdollista poistaa.

3.12

Lisäksi on aiheellista eritellä selkeästi ennalta määrätyt kriteerit, joiden avulla voidaan osoittaa, mitkä ovat niitä markkinoiden puutteita, jotka saattavat estää innovaatiotoimien ja -välineiden optimaalista käyttöä Lissabonin strategian toteuttamisessa. Samalla on kuitenkin jätettävä asianmukainen liikkumavara jäsenvaltioille ja niiden alueille, jotta ne voivat laatia oikeasuhteisia ja tehokkaita toimia, joiden avulla voidaan muuttaa kilpailua edeltävä tutkimus kaupallisiksi ja markkinoille soveltuviksi innovaatioiksi.

3.13

Pk-yritysten innovatiivisten hankkeiden kannustamiseen tarkoitettujen tukien tulisi edistää myös yritysten kasvua ja niissä tulisi ottaa huomioon erityisesti

3.14

Komitean mukaan uusissa puitteissa tulisi ottaa huomioon myös innovaatioprosessiin vaikuttavat, yleiseen ympäristöön liittyvät tekijät, joista voidaan mainita seuraavat:

3.14.1

Yleisesti komitea katsoo, että tarkistettaessa horisontaalisia tukia, kuten tutkimus-, innovaatio- ja ympäristötukia sekä inhimilliseen pääomaan tarkoitettuja tukia, olisi aiheellista

3.15

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tukijärjestelmän kohdalla on aiheellista korostaa, että kyseiset palvelut ovat olennainen osa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Viittaus ”hyvin johdetun keskivertoyrityksen” käsittee- seen onkin tarpeen selkiyttää Altmark-tuomiossa (16) määriteltyjen kriteerien sekä komission 13. heinäkuuta 2005 antaman asiaan liittyvän päätöksen mukaisesti. Lisäksi tulee taata julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettavien korvausten oikeusvarmuus, sillä ne ovat perustamissopimuksen kanssa yhteensopivia valtiontukia.

3.16

Komitean mukaan tulevissa säännöissä tulisi ottaa huomioon se, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen määrittely kuuluu kansallisille, alueellisille ja paikallisille instituutioille, joilla on demokraattinen legitiimiys asiassa. (17)

4.1

Komitea katsoo, että on mahdollista edistyä huomattavasti yksinkertaistamisessa ja avoimuuden lisäämisessä vahvistamalla komission jo käynnistämää toimintaa, jonka tavoitteena on keskittää yhteisön tukipolitiikka aiempaa paremmin tekijöihin, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä kilpailunvääristymiä.

4.2

On myös aiheellista lyhentää käsittelyaikoja parantamalla ja tehostamalla hallintokäytäntöjä sekä vastuullistamalla jäsenvaltiot, jotta ne varmistaisivat avoimuuden ja tehokkuuden.

4.3

Komitean mielestä on myös erittäin toivottavaa, että laaditaan käytännesäännöt tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianosaisten kanssa. Tämä koskee erityisesti yrityksiä, sillä ne ovat tuensaajia.

5.1

Uudet laajentumisnäkymät edellyttävät valtiontukipolitiikan mukauttamista, jotta Euroopan kaikki alueet voisivat olla yhtä houkuttelevia uusien yritysten sijoittautumisen ja uusien investointien kannalta ja jotta naapurialueiden välillä voitaisiin varmistaa terve kilpailu.

5.2

Unionin kymmenen uutta jäsenvaltioita myöntää nykyisin yrityksille huomattavasti enemmän valtiontukea – prosenttiosuutena BKT:stään – kuin unionin 15 vanhaa jäsenvaltioita, vaikka suuntaus onkin kulkemassa asteittain kohti tasapainoa. Kaudella 2000–2003 valtiontuet olivat uusissa jäsenvaltioissa keskimäärin 1,42 prosenttia BKT:stä, kun 15 jäsenvaltion EU:n keskiarvo oli 0,4 prosenttia.

5.3

Lissabonin strategiaan sisällytettiin tukien käyttö horisontaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2002 näiden tukien osuus oli 73 prosenttia 15 jäsenvaltion EU:ssa ja 22 prosenttia uusissa jäsenvaltioissa (18).

5.4

Toisaalta on myönnettävä, että uudet jäsenvaltiot ovat mukautuneet erittäin hyvin markkinatalouteen, vaikka laajentuneessa unionissa on vielä paljon tehtävää, jotta yleinen tukitaso saadaan laskemaan ja jotta voidaan edistää kilpailukykyä, kestävää ja yhtenäistä kehitystä sekä uutta eurooppalaista tietoon perustuvaa taloutta.

6.1

Komitea katsoo, että valtiontukialan käytäntöjen ja menettelyjen hallinnointia on parannettava ottamalla asiaan suoraan liittyvät tahot entistä paremmin mukaan toimintaan. Näihin tahoihin kuuluvat etupäässä yritykset ja kansalaisyhteiskunta, joihin oikeudellinen epävarmuus, viivästykset tukien hyväksymisessä yhteisön taholta sekä vakavat seuraukset, jotka aiheutuvat perusteettomien tai laittomien tukien takaisinperinnästä, kohdistuvat suoraan.

6.2

Yritykset, jotka saavat tukea ja ovat samalla kilpailijoita, ovat erinomaisessa asemassa

6.3

Komitean mielestä on siis aiheellista

7.1

Komitean mielestä on annettava selkeä kuva valtiontukien lisäarvosta Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta, kun otetaan huomioon kilpailukykyisen, kestävän ja yhdenmukaisen kasvun tavoitteet, jotka jäsenvaltiot hyväksyivät Lissabonissa ja joita on korostettu useaan otteeseen – vuodesta 2000 tähän päivään – eri huippukokouksissa.

7.1.1

Strategiassa eritellyt avainalat edellyttävät huomattavia ja kohdennettuja rahoitustoimia, jotka on voitava toteuttaa täysipainoisesti jäsenvaltioiden budjetti- ja rakennepolitiikkojen yhteydessä. Tämän kokonaisuuden tulee olla osa ennalta määriteltyjä, politiikkojen johdonmukaisuutta ja yhteensopivuutta koskevia puitteita, joihin kaikkien osatekijöiden, myös yhteisön kilpailupolitiikan, tulee liittyä ja mukautua.

7.2

Sellaiset Euroopan yhtenäismarkkinat, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen kilpailun maailmanmarkkinoiden muiden toimijoiden kanssa, edellyttävät komitean mielestä eurooppalaisten politiikkojen toteuttamisen ja suunnittelun voimakasta ajanmukaistamista talouden ja erityisesti valtiontukien alalla. Tämä on tarpeen myös siksi, että voitaisiin mahdollistaa tehokkaiden, teknologisesti edistyneiden ja kilpailukykyisten markkinoiden vaatimien suurten perusrakenteiden ja huomattavien aineettomien investointien toteuttaminen.

7.3

Komitea katsoo, että on aiheellista ajaa jäsenvaltiot ja alueet toteuttamaan tukipolitiikkoja, joilla pyritään kilpailukykyiseen ja vapaan kilpailun sääntöjä noudattavaan talouteen, siten että määritellään yleiset yhteensopivuuskriteerit.

7.4

Jos markkinat eivät onnistu tekemään eurooppalaisista yrityksistä kilpailukykyisiä ja jos ne eivät pysty vahvistamaan yritysten edellytyksiä teknologisiin innovaatioihin, koulutukseen ja kansainvälistymiseen, unionin valtiontukipolitiikan tulee helpottaa eikä suinkaan vaikeuttaa politiikkoja ja toimia, joilla on tarkoitus edistää yritysten kasvua ja lisätä niiden kykyä houkutella Eurooppaan uusia investointeja, uutta osaamista ja uutta pääomaa.

8.1

Komitea kannattaa yhteisön valtiontukipolitiikan ajanmukaistamista uuden ennakoivan lähestymistavan ja yhteisön uusien yleisten puitteiden pohjalta. Komitea suosittaa erityisesti