3.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/66

1.1

Komitea kannattaa uutta asetusta, johon kootaan asetuksen N:o 2358/71 lukuisat muutokset. Komission ehdotus on kuitenkin rajallinen, ja sitä on muutettava. Tämä koskee erityisesti suojalauseketta, jonka ei tulisi rajoittua vain muihin kuin WTO:n jäseniin, vaan sen tulisi koskettaa kaikkia kolmansia maita.

1.2

Komitea ehdottaa asetuksen (ETY) N:o 2358/71 johdanto-osan toisen kappaleen palauttamista:

”tiettyjen siementen markkinatilanteelle on tunnusomaista tarve säilyttää hinnat kilpailukykyisinä suhteessa näiden tuotteiden maailmanmarkkinahintoihin; tämän vuoksi olisi varmistettava aiheellisin toimenpitein markkinoiden tasapaino samoin kuin kohtuulliset tulot asianomaisille tuottajille.”

1.3

Komitea ehdottaa asetuksen (ETY) N:o 2358/71 johdanto-osan kuudennen kappaleen palauttamista siten, että se ulotetaan kaikkiin herkkiin tuotteisiin:

”Kylvösiemeneksi tarkoitetun hybridimaissin herkkien siementuotteiden osalta yhteisön markkinoilla on tarpeen välttää häiriöitä, joita aiheutuu maailmanmarkkinoilla poikkeuksellisilla hinnoilla tehdyistä tarjouksista, tätä varten olisi tälle tuotteelle näille tuotteille vahvistettava viitehinnat ja lisättävä tulliin tasoitusmaksu, silloin kun vapaasti rajalla -tarjoushinnat, joihin on lisätty tulli, ovat viitehintoja alempia.”

1.4

Komitea ehdottaa 7 artiklan 1 kohdan muuttamista:

”Jos tuonnin tai viennin seurauksena yhden tai useamman 1 artiklassa tarkoitetun tuotteen markkinat yhteisössä häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä siten, että perustamissopimuksen 33 artiklan tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu, kolmansien maiden muiden kuin WTO:n jäsenten kanssa käytävässä kaupassa on mahdollista soveltaa aiheellisia toimenpiteitä siihen asti, kunnes tällainen häiriö tai häiriön uhka on poistunut.”

2.1

Tällä siementen yhteisen markkinajärjestelyn tarkistamista koskevalla ehdotuksella Euroopan komissio pyrkii pääasiassa vahvistamaan asetusta (ETY) N:o 2358/71 lukuisien muutosten ja äskettäisen YMP:n uudistuksen jälkeen. Ehdotuksessa rajataan kuitenkin siemenalan maatalouspolitiikka yksinkertaisimpaan muotoonsa: suojalausekkeen säilyttämiseen ja vaatimukseen jäsenvaltioiden välisestä tilastotietojen vaihdosta.

2.2

Siemeniä ei voida pitää ainoastaan maatalouden raaka-aineena. Ne ovat strateginen tekijä tuotannossa sekä maatalous- ja elintarvikealan mukauttamisen että kuluttajien odotuksiin vastaamisen kannalta (esimerkiksi tuotanto, jossa ei käytetä muuntogeenisiä organismeja). Siemenet ovat geeniensä ja ominaisuuksiensa takia ensimmäinen lenkki, kun pyritään vastaamaan markkinoiden kilpailuvaatimuksiin ja kansalaisten asettamiin elintarvikkeiden turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskeviin vaatimuksiin. Siemenalan yhteisessä markkinajärjestelyssä on määriteltävä kunnianhimoisemmat keinot eurooppalaisen maataloustuotannon säilyttämiseksi, tukemiseksi ja ohjaamiseksi.

3.1

Asetusta tarkistettaessa on todellakin otettava huomioon EY:n perustamissopimuksen 33 ja 34 artikla. Ainakin asetuksen (ETY) N:o 2358/71 johdanto-osan toinen ja kuudes kappale on palautettava. Tarkoituksena on antaa Euroopan komissiolle keinot toimia siemenmarkkinoilla vaikeissa tilanteissa perustamissopimuksen noudattamiseksi ja eurooppalaisten kuluttajien vaatimusten täyttämiseksi.

3.2

Yhteisen markkinajärjestelyn tuoteluettelossa (1 artikla) olisi oikeudelliselta kannalta johdonmukaisempaa viitata tullinimikkeistön täydentämiseksi vuonna 1966 annettuihin direktiiveihin 66/401 ja 66/402 (1), jotka koskevat siementen pitämistä kaupan.

3.3

Komission ehdotuksessa suojalauseke, jonka nojalla komissio voi ryhtyä toimiin siinä tapauksessa, että vakavat häiriöt vaarantavat perustamissopimuksen 33 artiklan tavoitteiden saavuttamisen, on rajattu koskemaan muita kuin WTO:n jäsenmaita. Nykyiset Euroopan unionin kilpailijat huipputeknologian tuotteiden alalla, kuten siemenalalla, ovat kaikki teollisuusmaita (Yhdysvallat, Chile, Australia, Uusi-Seelanti jne.). Kaikki kyseiset maat ovat WTO:n jäseniä. Suojalausekkeen käytön rajoittaminen muihin kuin WTO:n jäseniin ei siis ole asianmukaista.

3.4

Siementen laatua ja laatutarkastuksia säännellään jäsenvaltioissa direktiiveillä 66/401, 66/402, 2002/54 ja 2002/57. On taattava se, että kolmansien maiden siemenet ovat yhtä laadukkaita. Koska asia kuuluu Euroopan unionin ja kolmansien maiden vastaavuusneuvottelujen piiriin, tämä laatuvaatimus olisi mainittava yhteisessä markkinajärjestelyssä, esimerkiksi johdanto-osassa.

3.5

Yhteisessä markkinajärjestelyssä on määriteltävä todellinen tukipolitiikka tuottajien järjestäytymiselle. Siementen tuotannossa siemenyritykset ja maanviljelijät ovat keskenään sopimussuhteessa. Siemeniä tuottava viljelijä on velvollinen vuonna 1994 kasvinjalostajanoikeuksista annetun asetuksen (2) perusteella toimittamaan koko satonsa yritykselle, jonka kanssa hänellä on sopimus. Tässä yhteydessä olisi mielenkiintoista, että yhteisessä markkinajärjestelyssä autettaisiin usein yrityksiä heikommassa asemassa oleva maanviljelijöitä järjestäytymään ja määriteltäisiin sopimusten vähimmäisehdot.

3.6

Yhteisessä markkinajärjestelyssä on määriteltävä keinot, joilla voidaan vahvistaa tilastotietojen keräämistä. Tämä on yhteydessä ehdotuksen johdanto-osan 8 kappaleen tavoitteisiin.

3.7

Komission on määriteltävä suojalausekkeen täytäntöönpanoa koskeva toimintamenettely. On todella vaikeaa osoittaa, että yksittäiset halpatuontierät vaarantavat 33 artiklan tavoitteiden saavuttamisen, kuten komission ehdotuksessa todetaan, tai että ne eivät täytä eurooppalaisten kuluttajien odotuksia.