8.9.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/77

1.1

Komission tekemä ehdotus asetukseksi eurooppalaista maksusuoritusmääräystä koskevan tuomioistuinmenettelyn käyttöönotosta (1) on jatkoa aloitteille, joilla pyritään toteuttamaan asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue ja kehittämään sitä entisestään poistamalla esteet ja helpottamalla yksityisoikeuteen liittyvien oikeudenkäyntien sujumista yhteisössä, kuten oikeus- ja sisäasiain neuvoston 3. joulukuuta 1998 hyväksymässä toimintasuunnitelmassa (2) nimenomaisesti todetaan.

1.2

Käsillä olevalla ehdotuksella toteutetaan yksi 20. joulukuuta 2002 julkaistun vihreän kirjan (3) keskeisistä tavoitteista. Komissio käsittelee erikseen toista tavoitetta, vähäisiä vaateita koskeviin oikeudenkäynteihin liittyvän eurooppalaisen menettelyn käyttöönottoa.

1.3

Nyt on tarkoitus ottaa käyttöön eurooppalainen maksusuoritusmääräysmenettely. Komissio on ottanut huomioon sekä Euroopan parlamentin että talous- ja sosiaalikomitean edellä mainitusta vihreästä kirjasta esittämät huomiot ja suositukset ja tekee nyt ehdotuksen asetukseksi yhtenäisen maksusuoritusmääräysmenettelyn käyttöönotosta kaikkialla Euroopan unionissa.

1.4

Komissio perustelee aloitetta sillä, että jäsenvaltioiden siviiliprosessioikeudelliset järjestelmät poikkeavat toisistaan, ja siksi kustannukset kohoavat korkeiksi, rajatylittävät riita-asiat pitkittyvät ja paisuvat liiaksi erityisesti riitauttamattomien vaateiden perintää koskevissa oikeudenkäyntitapauksissa.

1.5

Komissio on katsonut aiheelliseksi ulottaa yhtenäisen maksusuoritusmääräysmenettelyn kattamaan jäsenvaltion sisäiset riita-asiat, jotta oikeussubjekteja kohdellaan yhdenvertaisesti eikä vääristetä taloudellisten toimijoiden välistä kilpailua. Komissio on näin noudattanut suuntaviivoja, jotka ETSK esitti vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa. Samalla komissio on varmistanut, että menettely vastaa suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita.

1.6

Ehdotetusta säädöksestä käy selvästi ilmi, että maksusuoritusmääräysmenettely on valinnainen. Tämäkin noudattaa ETSK:n ilmaisemaa kantaa, sillä velkoja voi aina valita kansallisen lainsäädäntönsä mukaisen toisen, virallisemman menettelyn.

1.7

Komissio on menettelyä laatiessaan käyttänyt ohjenuoranaan seuraavia perusperiaatteita:

1.8

Komissio takaa lisäksi toimittavansa tiedot siitä, millä tuomioistuimilla on kussakin jäsenvaltiossa toimivalta antaa eurooppalainen maksusuoritusmääräys. Tiedot päivitetään säännöllisesti.

1.9

Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti harkitsevat mahdollisuutta liittyä aloitteeseen samaan tapaan kuin aiempien samankaltaisten aloitteiden kohdalla. Sitä vastoin komitea olisi antanut arvoa sille, että nyt ehdotetun järjestelmän toimimiseksi vieläkin paremmin Tanska ei olisi päättänyt olla soveltamatta asetusta lainkaan, ja toivoo, että tulevaisuudessa voidaan ratkaista ongelmat, jotka hankaloittavat Tanskan täysipainoista liittymistä EU:n yhtenäiseen oikeudelliseen alueeseen.

1.10

Ehdotuksen alueellinen soveltamisala voi synnyttää ongelmia asetusta sovellettaessa. Niiden estämiseksi tiettyjen EY:n perustamissopimuksen 299 artiklassa mainittujen alueiden erityispiirteet tulisi ottaa huomioon, samoin kuin näitä alueita koskevat vastuualueet, jotka eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet hoitaakseen. Tässä yhteydessä on syytä täsmentää, että riippumatta maksusuoritusmääräysmenettelyn konkreettisesta toteutuksesta asianomaisten toimivaltaisten elinten nimeäminen kuuluu jäsenvaltion viranomaiselle, joka kantaa valtiolle kuuluvan vastuun ja takaa näin kyseisten elinten legitiimiyden.

2.1

Yhteisön toimielimet Euroopan parlamentista (4) talous- ja sosiaalikomiteaan (5) ovat jo kauan sitten alkaneet kantaa asiakirjoissaan huolta siviilioikeudellisten oikeudenkäyntimenettelyjen yhdenmukaistamisesta ja yksinkertaistamisesta, jotta voitaisiin varmistaa lainsäädännön nopea ja tehokas täytäntöönpano.

2.2

Viestin välittäjinä ovat tavallisesti toimineet taloudelliset toimijat, alan asiantuntijat ja kuluttajat. Myös komissio on jo pitkään pohtinut, miten asiassa voitaisiin parhaiten edetä. Edistyminen on ollut erityisen kiintoisaa suunnannäyttäjänä toimineella kuluttajalainsäädännön (6) alalla.

2.3

Vihreässä kirjassa eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja toimenpiteistä vähäisiä vaateita koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi otettiin selkeästi esille mahdollisuus tehdä aiheesta lainsäädäntäaloite.

2.4

Nyt tehty aloite liittyy useisiin erityisen tärkeisiin toimenpiteisiin, joita on kahtena viimeksi kuluneena vuonna toteutettu oikeudellisen yhteistyön käynnistämiseksi siviilioikeudellisissa asioissa. (7)

2.5

On syytä mainita erityisesti 21. huhtikuuta 2004 annettu asetus EY/805/2004 riitauttamattomia vaateita koskevasta eurooppalaisesta täytäntöönpanomääräyksestä. (8) Komission nyt tekemää ehdotusta arvioitaessa ei voida olla viittaamatta kyseiseen tekstiin, sillä ne edustavat kumpikin saman asian kahta eri puolta: tarvetta yksinkertaistaa ja tehostaa siviilioikeuden täytäntöönpanoa yhtenäisellä oikeusalueella.

3.1

Samaan tapaan kuin yleensä alaa koskevissa aloitteissa, komissio päätti ehdottaa asetuksen käyttöä ja valitsi ehdotuksensa perustaksi perustamissopimuksen 61 artiklan c kohdan ja 65 artiklan.

3.2

ETSK on lausunnossaan ilmaissut avoimesti ja suoraan kannattavansa asetuksen antamista, joten komitea tukee ehdottomasti komission valintaa.

3.3

Myös oikeusperusta on komitean käsityksen mukaan täysin oikea, eikä siinä tulkita kyseisiä säännöksiä pelkästään muodollisesti. Vain tämä tulkinta vastaa asianmukaisesti tavoitetta luoda EU:hun yhtenäinen oikeudellinen alue.

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti nyt tehtyyn ehdotukseen asetukseksi. Kuten edellä todetaan, siihen on sisällytetty kaikki huomiot, jotka komitea esitti arvioidessaan vihreää kirjaa eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja toimenpiteistä vähäisiä vaateita koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Asetuksella pyritään osuvasti panemaan täytäntöön EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan mukainen oikeus.

4.2

ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ulottaa asetusehdotus koskemaan Euroopan talousaluetta.

4.3

Useat jäsenvaltiot ovat todenneet edellä mainittuun vihreään kirjaan esittämissään vastauksissa, että on tarpeen ottaa käyttöön eurooppalainen menettely, jolla riitauttamattomat vaateet peritään nopeasti, ja taata mahdollisille velallisille asianmukainen vastineoikeus.

4.3.1

ETSK katsoo kuitenkin, että komission ehdotukselle olisi yksinomaan eduksi, jos siinä esitettäisiin asianmukaisesti tilastotiedoin ennusteet sekä rajatylittävistä että yhteen valtioon liittyvistä riita-asioista, joita nyt ehdotettu uusi väline koskee, sekä välineen täytäntöönpanoa koskeva kustannus-hyötyanalyysi. Kyseisiä seikkoja komission asiakirjan perusteluosassa ei ole tuotu esille.

4.4

Vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa ETSK toteaa seuraavaa: ”Kun kehitetään vähäisiä vaateita koskeva eurooppalainen menettely, on tärkeää ennen kaikkea löytää sopivia keinoja vähäisiä vaateita koskevien riitojen käsittelyn nopeuttamiseksi, ilman että kajotaan samalla oikeusvaltioperiaatteen mukaisiin osapuolille kuuluviin oikeustakuisiin.”

4.5

ETSK:n mielestä nyt tehty ehdotus asetukseksi on tosin tarkistettava perusteellisesti ja huolellisesti, ja se on pyrittävä sovittamaan paremmin tavoitteisiinsa. Ehdotuksessa otetaan kuitenkin tasapuolisesti huomioon seuraavat kaksi tarvetta: nopea perintä ja takeet vastineoikeudesta.

4.6

ETSK korostaa kuitenkin, että on tärkeää ottaa huomioon, ettei maksusuoritusmääräystä voida omaksua tavaksi peitellä tiettyjen yritysten käyttämiä vähemmän korrekteja menettelyjä, ei etenkään tavaksi painostaa tai periä vaateita silloin, kun kuluttajansuojaa koskevia sääntöjä ei ole noudatettu. On myös tärkeää varmistaa, ettei kyseinen menettely ole omiaan luomaan tilanteita, joissa eri jäsenvaltioissa sijaitsevat yritykset teeskentelevät turvautuvansa riitauttamattomia vaateita koskeviin maksusuoritusmääräyksiin siirtääkseen epäilyttävää ja/tai jopa rikollista alkuperää olevia varoja toistensa tileille ja käyttävät laillista välinettä rahanpesuun.

4.7

ETSK varoittaa myös siitä, että hyvin monet tuomioistuimiin päätyvät perintäprosessit, joita ei mahdollisesti ole edes riitautettu, liittyvät aggressiiviseen ja/tai harhaanjohtavaan mainontaan, jolla yritykset markkinoivat tuotteitaan saamalla kuluttajan luottamaan siihen, ettei tuotteiden ostamisesta eikä käyttämisestä tai kuluttamisesta aiheudu lisäkustannuksia, tai jos aiheutuu, ne ovat kotitalouden budjetin kannalta vähäpätöisiä.

4.8

Siksi nyt tehty ehdotus asetukseksi edustaa ETSK:n käsityksen mukaan ainoastaan laajemman ja monimutkaisemman ongelman toista puolta. Komitea kehottaakin jälleen kerran komissiota tekemään säädösehdotuksen, jossa määritellään tavarantoimittajan tai palvelun tuottajan vastuu siinä määrin kuin ne mahdollisesti edistävät tietynlaisella vähemmän lojaalilla käyttäytymisellään kotitalouksien ylivelkaantumista. (9)

4.9

Komission käsityksen mukaan nyt ehdotettu eurooppalainen maksusuoritusmääräysmenettely voi olla voimassa rinnan muiden, jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisten samantapaisten ja samaan tavoitteeseen tähtäävien menettelyjen kanssa.

4.9.1

ETSK:n mielestä pitäisi kuitenkin olla olemassa vain yksi maksusuoritusmääräysmenettely — käsillä olevan asetusehdotuksen mukainen menettely, jota on legitiimiyden nimissä itseoikeutetusti pidettävä sovellettaviin tilanteisiin nähden asianmukaisimpana menettelynä. Sen myötä ehdotetun asetuksen hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioiden kansallisissa lainsäädännöissä säädetyt maksusuoritusmääräysmenettelyt poistuisivat käytöstä.

4.9.2

Ehdotetun maksusuoritusmääräysmenettelyn tulee olla valinnainen vain muihin yleisiin menettelyihin verrattuna eikä samanlaisiin, samaa tarkoittaviin maksusuoritusmääräysmenettelyihin verrattuna.

4.9.3

Edellä esitetyn vuoksi sekä perusteluosa että johdanto-osan kahdeksas perustelukappale on muotoiltava uudelleen, ja on todettava selvästi, että eurooppalainen maksusuoritusmääräysmenettely täydentää vain muita yleisiä yksinkertaistettuja tai tavanomaisia menettelyjä eikä jäsenvaltioiden samankaltaisia maksusuoritusmääräysmenettelyjä.

4.10

Ehdotetussa asetuksessa käytetään usein ilmausta ”velallinen” viittaamassa eurooppalaisen maksusuoritusmääräysmenettelyn kohteeseen. ETSK:n mielestä nimitys on epätarkoituksenmukainen, sillä se tuo esiin ajatuksen siitä, että menettelyn kohde on velallinen, vaikka ennen eurooppalaisen maksusuoritusmääräyksen täytäntöönpanokelpoisuutta asiassa ei tarkalleen ottaen vielä ole velallista, ja saattaa olla, ettei velallista koskaan olekaan.

4.10.1

Niinpä ETSK katsoo, että ilmaus ”velallinen” on korvattava ilmauksella ”vastaaja” kaikissa artikloissa, joissa siihen viitataan, ja yhdenmukaistettava nimitys ehdotetussa asetuksessa.

4.11

Kaikki ehdotetussa asetuksessa mainitut määräajat on laskettava päivissä eikä viikoissa. Oikeusturvan vuoksi on luonnollisesti määriteltävä tarkoin säännöt, joiden perusteella määräajat tai niiden keskeyttäminen lasketaan (esimerkiksi tuomioistuinten vapaapäivät, arkipyhät, lauantait ja sunnuntait). Tässä yhteydessä ehdotetaan sovellettavaksi yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 80 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen määräyksiä.

4.12

Yleinen ja tavanomainen oikeudenkäyntimenettely ovat prosessioikeudessa kaksi eri käsitettä. Monissa jäsenvaltioissa tehdään perusero yleisen ja erityismenettelyn välillä. Erityismenettelyä käytetään, kun laissa säädetään erityisestä menettelystä tiettyjä riita-asioita varten, ja yleistä menettelyä käytetään kaikissa muissa tapauksissa. Yleinen menettely voi puolestaan olla perittävästä summasta riippuen tavanomainen, summaarinen tai äärimmäisen yksinkertaistettu.

4.12.1

Ehdotetussa asetuksessa ilmausta ”tavanomainen menettely” käytetään holtittomasti. 2 artiklan 2 kohdassa tavanomaiseen menettelyyn viitataan summaarisen menettelyn vastakohtana. 6 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 12 artiklassa tavanomaiseen menettelyyn viitataan puolestaan yleisen menettelyn merkityksessä.

4.12.2

Ehdotetun asetuksen 6 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 12 artiklassa olevat viittaukset tavanomaiseen menettelyyn on siis korvattava ilmauksella ”yleinen menettely”.

5.1.1

Ilmaus ”summaltaan määritellyt riitauttamattomat rahavaateet, jotka ovat erääntyneet” on korvattava ilmauksella ”summaltaan määritellyt nettomääräiset riitauttamattomat rahavaateet, jotka ovat erääntyneet”.

5.1.2

Jotta vaade on täytäntöönpanokelpoinen, on olennaista, että se on tietyn suuruinen, nettomääräinen ja erääntynyt. Tällainen käsitetyyppi on erittäin tarkka monissa oikeusjärjestelmissä, ja siksi se on syytä säilyttää, jotta lainsäädännön täytäntöönpanossa taataan paremmin oikeusvarmuus.

5.2.1

Artiklan 1 kohdan lause ”– — että 1, 2 ja 3 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät” on muutettava, sillä 1 ja 2 artiklassa ei viitata varsinaisesti edellytyksiin. 1 artiklassa määritellään asetuksen soveltamisala ja 2 artiklassa esitetään asetuksella käyttöön otettavan menettelyn tunnusmerkit.

5.2.1.1

ETSK ehdottaa seuraavaa sanamuotoa: ”– — että 1, 2 ja 3 artiklassa säädetyt olosuhteet ja edellytykset täyttyvät”.

5.2.2

Artiklan 2 kohdassa säädetään, että tuomioistuin voi antaa kantajalle mahdollisuuden täydentää tai oikaista hakemusta.

5.2.2.1

ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan, mitä hyötyä olisi, jos kyseinen mahdollisuus muutettaisiin velvoitteeksi ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa lomakkeita täytettäessä on tehty huomattavia virheitä tai ne on täytetty puutteellisesti. Näin taattaisiin parempi oikeusturva ja säästettäisiin oikeudenkäyntikuluja.

5.2.2.2

Ehdotetussa asetuksessa olisi toisaalta säädettävä tietystä, ehdottomasti lyhyestä määräajasta, jonka kuluessa kantajan on noudatettava tuomioistuimen kehotusta. Kun kyseinen määräaika on kulunut umpeen kantajan täydentämättä hakemusta, hakemus hylättäisiin heti.

5.3.1

Prosessioikeudellisesti päätöstä maksusuoritusmääräystä koskevan hakemuksen hylkäämisestä voitaisiin yleensä vastustaa hakemalla siihen muutosta tai pyytämällä hakemuksen uudelleenkäsittelyä. 5 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on kuitenkin, ettei päätöstä voida tarkistaa millään menettelyllä.

5.3.2

Kun otetaan huomioon menettelyn tausta ja sen valinnaisuus, joka ei siis estä muiden oikeudenkäyntimenettelyjen käyttöä, muutoksenhaku käy tarpeettomaksi.

5.3.3

Edellä esitetyn vuoksi artiklan 2 kohdan loppuun on lisättävä ilmaus ”eikä sitä voida käsitellä uudelleen”, jotta 5 artikla vastaa perusteluosassa olevaa mainintaa.

5.4.1

Artiklan 2 kohdan lopussa säädetään, että jos vastaajan osoite on varmuudella tiedossa, tiedoksiantaminen voidaan toteuttaa tavalla, jonka yhteydessä ei saada todistetta siitä, että vastaaja on henkilökohtaisesti vastaanottanut maksukehotuksen.

5.4.1.1

ETSK varoittaa komissiota ilmauksesta ”jos vastaajan osoite on varmuudella tiedossa”: se on liian epämääräinen, ja se heikentää suuresti oikeusvarmuutta, mistä voi olla vastaajalle ikäviä seurauksia.

5.4.1.2

Monissa jäsenvaltioissa on sääntö sopimuksenmukaisesta kotipaikasta. Jos haaste tai tiedoksianto on lähetetty sopimuksenmukaiseen kotipaikkaan, sopimusosapuolet olettavat, että tiedoksianto on otettu vastaan, eikä todisteita vastaanottamisesta vaadita. Riittääkö sopimus kotipaikasta täyttämään vaatimuksen varmuudella tiedossa olevasta osoitteesta? Komitean mielestä se ei riitä.

5.4.1.3

Sekä tarkastelun kohteena oleva sääntö, jonka mukaan siis vastaajan ei tarvitse todistaa vastaanottaneensa maksukehotusta, että sääntö omaisuuden ulosmittauksen täytäntöönpanosta ennen kuin ulosoton kohde on saanut varsinaisen ulosmittauskehotuksen, voi helposti johtaa tilanteeseen, jossa vastaaja saa maksusuoritusmääräyksestä tiedon vasta, kun hänen omaisuutensa on ulosmitattu.

5.4.1.4

ETSK:n mielestä on vältettävä joutumasta tällaiseen vakavaan ja ikävään tilanteeseen, jossa omaisuus ulosmitataan ilman että asianosaisella on ollut tilaisuus esittää omaa vastinettaan (10). Niinpä ETSK ehdottaa, samaan tapaan kuin edellä mainitusta vihreästä kirjasta antamassa lausunnossa painotettiin, ettei olisi mahdollista käyttää sellaisia tiedoksiantotapoja, joiden yhteydessä ei saada todisteita siitä, että velallinen on henkilökohtaisesti vastaanottanut tiedoksiannon. Tämän vuoksi 6 artiklan 2 kohdasta on poistettava ilmaus ”jos vastaajan osoite ei ole varmuudella tiedossa”.

5.4.2

6 artiklan 3 kohdan b alakohdassa mainittu kolmen viikon määräaika on muutettava siten, että se ilmaistaan vastaavina päivinä. Näin määräaikojen laskeminen helpottuu.

5.4.3

On yksilöitävä, mihin määräaikaan 6 artiklan 5 kohdassa viitataan. ETSK ehdottaa, että ilmaus ”määräaika” muutetaan ilmaukseksi ”vanhentumisaika” ainakin portugalinkielisessä toisinnossa ja niissä kielitoisinnoissa, joihin vanhentumisen käsite ei sisälly.

5.4.4

Edellä mainitusta vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa ETSK suosittaa, että komissio määrittää säädöksessä tiedoksiantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraamukset.

5.4.4.1

Nyt tehdyssä ehdotuksessa asiaa ei mainita lainkaan. Siksi ETSK kehottaa toistamiseen komissiota antamaan kyseiset säännöt.

5.5.1

ETSK:n mielestä asetusehdotuksesta ei ilmene selvästi se, että vastineen esittämisen ajankohdasta alkaen menettely jatkuu kunkin jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisesti ilman että osapuolten edellytetään panevan oikeudenkäyntimenettelyä vireille millään muulla tavoin.

5.5.2

Niinpä 8 artiklan 1 kohtaan on lisättävä ilmauksen ”menettely jatkuu” jälkeen ”automaattisesti ja tarvitsematta panna oikeudenkäyntimenettelyä uudelleen vireille”.

5.6.1

Tämän artiklan 2 kohdan lopussa säädetään 6 artiklan tapaan, että jos vastaajan osoite on varmuudella tiedossa, tiedoksiantaminen voidaan toteuttaa tavalla, jonka yhteydessä ei saada todistetta siitä, että vastaaja on henkilökohtaisesti vastaanottanut maksukehotuksen.

5.6.2

ETSK varoittaa komissiota ilmauksesta ”jos vastaajan osoite on varmuudella tiedossa”: se on tarpeeksi epämääräinen voidakseen hyvinkin johtaa oikeusvarmuuden puutteeseen, josta voi olla vastaajille ikäviä seurauksia.

5.6.3

ETSK katsoo, että tässä kohdin on meneteltävä täsmälleen samoin kuin 6 artiklaa koskevassa ehdotuksessa. Komitea siis ehdottaa, ettei olisi mahdollista käyttää sellaisia tiedoksiantotapoja, joiden yhteydessä ei saada todisteita siitä, että velallinen on henkilökohtaisesti vastaanottanut maksukehotuksen. Tämän vuoksi 9 artiklan 2 kohdasta on poistettava ilmaus ”jos vastaajan osoite ei ole varmuudella tiedossa”.

5.7.1

Jos komissio hyväksyy ETSK:n ehdotuksen, ettei voida käyttää sellaisia tiedoksiantotapoja, joiden yhteydessä ei saada todisteita siitä, että vastaaja on henkilökohtaisesti vastaanottanut maksukehotuksen, 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan i alakohta on vastaavasti poistettava.

5.7.2

11 artiklan 4 kohdan lopussa oleva ilmaus ”toimii viivyttelemättä” on erittäin epämääräinen, ja se saatetaan tulkita monin eri tavoin.

5.7.2.1

ETSK ehdottaa, että oikeusvarmuuden ja -turvan vahvistamiseksi komissio määrittelee 11 artiklan 4 kohdassa säädettyjen oikeuksien käytölle enimmäismääräajan.

5.8.1

Kuten 8 artiklan yhteydessä todettiin, asetusehdotuksesta ei ilmene selvästi se, että vastineen esittämisen ajankohdasta alkaen menettely jatkuu kunkin jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisesti ilman että osapuolten edellytetään panevan oikeudenkäyntimenettelyä vireille millään muulla tavoin.

5.8.2

Niinpä 12 artiklan 1 kohtaan on lisättävä ilmauksen ”menettely jatkuu” jälkeen ”automaattisesti ja tarvitsematta panna oikeudenkäyntimenettelyä uudelleen vireille”.

5.9.1

ETSK:n mielestä on hyväksyttävissä olla käyttämättä asianajajaa tai muuta oikeudellista neuvonantajaa, jos riita-asian kohteena oleva vaade on riittävän vähäinen, jotta kyseisten asiantuntijoiden käyttö olisi taloudellisesti perusteltua.

5.9.2

Päinvastoin kuin eräiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä, ehdotetussa asetuksessa maksusuoritusmääräysmenettelyn käytölle ei kuitenkaan aseteta enimmäismäärää. Niinpä menettelyä voidaan käyttää sellaisten suurten summien perimiseen, jotka esimerkiksi monien jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla kuuluisivat riitautettuina tavanomaisen riita-asiain oikeudenkäynnin piiriin.

5.9.3

Edellä mainituissa tapauksissa ei ole tarkoituksenmukaista, että oikeudellista neuvonantajaa käytetään vain silloin, kun riita-asia siirtyy tavanomaiseen käsittelyyn. Täyttäessään ehdotettua lomaketta vastaajaa ei itse asiassa vaadita ainoastaan ilmoittamaan, myöntääkö hän velan vai ei, vaan myös se, hakeeko hän muutosta koko velkasumman osalta, ainoastaan päävaateen osalta, ainoastaan korkojen osalta vai ainoastaan kulujen osalta. Täyttäessään lomaketta vastaaja voi kuitenkin epähuomiossa tehdä vahinkoa puolustukselle, jonka asianajaja laatisi siinä tapauksessa, että asia annettaisiin asianajajan hoidettavaksi heti maksusuoritusmääräysmenettelyn alusta lähtien.

5.9.4

Se, että oikeudellisen neuvonantajan käyttö ei ole pakollista, saattaa toisaalta olla haitaksi, jos riita-asian osapuolet eivät ole keskenään tasavertaisia (kuluttajat vastaan alan asiantuntijat, suuryritykset vastaan pienet tai perheyritykset).

5.9.5

Edellä esitetyn vuoksi ETSK neuvoo komissiota korostamaan, että asianajajan tai muun oikeudellisen neuvonantajan käyttö ei ole pakollista tiettyyn vaateen määrään asti (esimerkiksi alle 2 500 euron suuruisten vaateiden osalta).

5.10.1

ETSK:n mielestä artiklaan olisi lisättävä 2 kohta, joka kuuluisi seuraavasti: ”Eurooppalaisesta maksusuoritusmääräysmenettelystä ei aiheudu kustannuksia, jos menettelyn johdosta ei ole esitetty vastinetta tai jos siihen ei ole haettu muutosta.”

5.10.2

Koska riitauttamaton maksusuoritusmääräysmenettely on tuomioistuimen ulkopuolinen menettely, ehdotetaan, että menettelylle asetettaisiin ennemminkin kiinteämääräinen, pieni vireillepanomaksu, jonka suuruus ei riippuisi vaateen kohteena olevasta saatavasta.

5.10.3

Muussa tapauksessa nyt annettavasta asetuksesta on käytävä selvästi ilmi, että menettelyyn sovelletaan säännöksiä, jotka kunkin jäsenvaltion sisäisessä lainsäädännössä johtuvat oikeusavusta 27. tammikuuta 2003 annetun direktiivin 2003/8/EY (11) siirtämisestä osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

5.11.1

Koko nyt ehdotettu järjestelmä perustuu tarkasteltavana olevan asetusehdotuksen liitteissä 1–3 olevien lomakkeiden käyttöön. (12) Jotta ehdotetut menettelyt toimivat tehokkaasti, lomakkeet on niin ikään sovitettava asianmukaisesti tarkoitustaan vastaaviksi.

5.11.2

ETSK:lla on perusteltuja syitä epäillä lomakkeiden käytön tehokkuutta ja käytännöllisyyttä rajatylittävissä riita-asioissa.

5.11.3

Tarkastelkaamme seuraavaa esimerkkiä: italialainen yritys panee italialaisessa tuomioistuimessa vireille maksusuoritusmääräystä koskevan hakemuksen puolalaista kuluttajaa vastaan. Millä kielellä puolalainen kuluttaja saa eurooppalaisen maksukehotuksen? Italiaksiko? Vai puolaksi? Miten ensin mainitussa tapauksessa taataan, että kuluttaja ymmärtää kehotuksen sisällön voidakseen päättää, esittääkö hän maksukehotusta koskevan vastineen? Kuka vastaa jälkimmäisessä tapauksessa maksukehotuksen kääntämisestä?

5.11.4

Lomakkeissa oletetaan, että hakija sekä huomioi esitäytetyt kentät että kirjoittaa tekstiä. Kuka vastaa kirjoitetun tekstin kääntämisestä? Entä kuka varmentaa käännöksen vastaavuuden?

5.11.5

Toukokuun 29. päivänä 2000 annetulla asetuksella 1348/2000 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa ei poisteta edellä mainittuja huolenaiheita, kun otetaan huomioon käsillä olevassa lausunnossa tarkasteltavana olevan eurooppalaisen maksusuoritusmääräysmenettelyn vähäinen muodollisuus ja nopeus.

5.11.6

Vaikka edellä mainittu kuvitteellinen puolalainen kuluttaja saisi eurooppalaisen maksukehotuksen äidinkielellään, millä kielellä hän kirjoittaisi vastauksen? Kuka tekee käännöksen puolasta italiaan? Toisaalta jos kuluttaja ei saa kehotusta puolaksi, hän ei hyväksy sitä oikeudellisesti. Missä tahansa edellä mainituista tilanteista syntyy esteitä, jotka vaarantavat eurooppalaisen maksusuoritusmääräysmenettelyn nopeuden.

5.11.7

ETSK kehottaa komissiota pohtimaan, miten voidaan tehokkaimmin taata, että lomakkeiden käyttö rajatylittävissä riita-asioissa ei haittaa tavoitteena olevaa velkojen nopeaa perintää eikä loukkaa vastaajan vastineoikeutta.

5.11.8

ETSK katsoo niin ikään, että vastauslomakkeita lukuun ottamatta kaikki muut lomakkeet ovat liian monimutkaisia sellaisen henkilön täytettäviksi, jolla ei ole lainopillista koulutusta.

5.11.9

Sellaiset käsitteet kuin ”lakisääteinen korkoprosentti”, ”EKP:n peruskorko lisättynä …… prosenttiyksiköllä”, ”oikeusasia”, ”maksusuoritusmääräys” tai ”täytäntöönpanokelpoisuus” ovat asiaan vihkiytymättömälle vaikeaselkoisia. Koska komissio ehdottaa, ettei asianajajan käyttö ole kyseisessä menettelyssä pakollista (ETSK:n mielestä vain tietynsuuruiseen vaateeseen asti), on syytä varmistaa etukäteen, että menettelyn todelliset käyttäjät ymmärtävät lomakkeiden sisällön ja osaavat täyttää ne.

5.11.10

Toisaalta ainakin Portugalissa kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokraamiseen viitataan kahdella eri termillä. Niinpä ainakin portugalinkielisessä toisinnossa eurooppalaista maksusuoritusmääräystä koskevan hakemuksen 8.2 kohta ja eurooppalaisen maksukehotuksen ja eurooppalaisen maksusuoritusmääräyksen 9.3 kohta on muutettava siten, että irtaimistoa koskevasta vuokrasopimuksesta käytetään oikeaa termiä. Ehdotuksen eri kielitoisinnoissa on niin ikään kiinnitettävä huomiota siihen, että käytetyt termit ovat juridisesti oikeita ja vastaavat kunkin jäsenvaltion siviilioikeuden käsitteistöä.

5.11.11

Eurooppalaista maksusuoritusmääräystä koskevan hakemuksen 11 kohtaa ja eurooppalaisen maksukehotuksen ja eurooppalaisen maksusuoritusmääräyksen 12 kohtaa on vaikea täyttää, jos ei ole saanut lainopillista koulutusta. ETSK ehdottaa, että tuomioistuin tarkastelee kysymystä hakijan ja vastaajan asuinpaikan perusteella.

—

Komission tiedonanto kuluttajien oikeussuojakeinoista (COM(84) 692 final, 12. joulukuuta 1984) ja asiakirjaa täydentävä tiedonanto (COM(87) 210 final, 7. toukokuuta 1987). Julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisen lehden täydennysosassa 2/85.

—

Komission tiedonanto ”Kuluttajapolitiikan uudenlainen edistäminen” (COM(85) 314 final, 23. heinäkuuta 1985, EYVL C 160, 1.7.1985).

—

Komission 14. helmikuuta 1996 julkaisema toimintasuunnitelma (KOM(96) 13 lopullinen).

—

Komission tiedonanto ”Kohti päätösten saamisen ja täytäntöönpanon tehostumista Euroopan unionissa” (KOM(97) 609 lopullinen, 22. joulukuuta 1997, EYVL C 33, 31.1.1998).

—

Vihreä kirja kuluttajien oikeussuojakeinoista ja kuluttajariita-asioiden ratkaisemisesta sisämarkkinoilla (COM(93) 576 final).

—

Vihreä kirja vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (KOM(2002) 196 lopullinen, 19. huhtikuuta 2002).

—

12. toukokuuta 1995 annettu komission suositus kaupallisten toimien maksumääräajoista, EYVL L 127, 10.6.1995 ja suositusta koskeva komission tiedonanto, EYVL C 144, 10.6.1995.

—

19. toukokuuta 1998 annettu direktiivi 98/27/EY kieltokanteista, EYVL L 166, 11.6.1998, s. 51.

—

29. kesäkuuta 2000 annettu direktiivi 2000/35/EY kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta, EYVL L 200, 8.8.2000.

—

22. joulukuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 44/2001 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (Bryssel I), EYVL L 12, 16.1.2001. Aiheesta laaditun ETSK:n lausunnon esittelijä oli Henri Malosse, EYVL C 117, 26.4.2000.

—

28. toukokuuta 2001 annettu asetus (EY) N:o 1206/2001 jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa, EYVL L 174, 27.6.2001. Aiheesta laaditun ETSK:n lausunnon esittelijä oli Bernardo Hernández Bataller, EYVL C 139, 11.5.2001.

—

Toimenpideohjelma tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla, EYVL C 12, 15.1.2001.

—

29. toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 1346/2000 maksukyvyttömyysmenettelyistä, EYVL L 160, 30.6.2000. Aiheesta laaditun ETSK:n lausunnon esittelijä oli Guido Ravoet, EYVL C 75, 15.3.2000.

—

29. toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 1347/2000 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja lasten huoltoa koskevissa asioissa. Aiheesta laaditun ETSK:n lausunnon esittelijä oli Paolo Braghin, EYVL C 368, 20.12.1999.

—

29. toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 1348/2000 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa. Sama kuin edellä. Aiheesta laaditun ETSK:n lausunnon esittelijä oli Bernardo Hernández Bataller, EYVL C 368, 20.12.1999.

—

28. toukokuuta 2001 tehty neuvoston päätös siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta, EYVL L 174, 27.6.2001. Aiheesta laaditun ETSK:n lausunnon esittelijä oli Daniel Retureau, EYVL C 139, 11.5.2001.

—

Komission tiedonanto maksualan uudesta oikeudellisesta kehyksestä sisämarkkinoilla (KOM(2003) 718 lopullinen, 2.12.2003). Aiheesta laaditun ETSK:n lausunnon esittelijä oli Guido Ravoet, EUVL C 302, 7.12.2004.