11.7.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/41

---

Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä olisi tarkastettava UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN-ECE) sääntö nro 54 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin muutoksiin saakka:

Täydennys 16 säännön alkuperäiseen versioon – Voimaantulopäivä: 13. marraskuuta 2004

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

2.	Määritelmät

3.

Merkinnät

4.	Hyväksynnän hakeminen

5.	Hyväksyntä

6.

Eritelmät

7.	Rengastyypin hyväksynnän muuttaminen ja laajentaminen

8.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

9.	Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.	Tuotannon lopettaminen

11.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite I

Ilmoitus moottoriajoneuvon ilmarengastyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka moottoriajoneuvon ilmarengastyypin tuotannon lopettamisesta säännön nro 54 mukaisesti

Liite II

Hyväksyntämerkki

Liite III

Renkaan merkinnät

Liite IV

Kuormitusindeksien tunnusten luettelo

Liite V

Renkaan kokomerkintä ja mitat: Osa I – eurooppalaiset renkaat; Osa II – yhdysvaltalaiset renkaat

Liite VI

Ilmarenkaiden mittausmenetelmä

Liite VII

Kuormituksen-/nopeudensietotestien menettely

lisäys 1 –

Sietotestien ohjelma

lisäys 2 –

Paineindeksin ja paineyksikköjen välinen suhde

Liite VIII

Kantavuuden vaihtelu nopeuden mukaan: hyötyajoneuvoihin tarkoitetut vyö- ja ristikudosrenkaat

Liite IX

ILMOITUS, huoltokuvauksen ajantasaistaminen säännön nro 109 mukaista pinnoitusta varten

1.   SOVELTAMISALA

Tämä sääntö kattaa uudet ilmarenkaat, jotka on tarkoitettu pääasiallisesti muttei yksinomaan M2-, M3-, N- sekä O3- ja O4-luokkien ajoneuvoihin. (1) Sitä ei kuitenkaan sovelleta rengastyyppeihin, joiden nopeusluokkatunnus vastaa nopeutta, joka on alle 80 km/h.

2.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä tarkoitetaan

2.1	’ilmarengastyypillä’ ilmarenkaita, jotka eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta osin: 2.1.1 valmistaja, 2.1.2 renkaan kokomerkintä, 2.1.3 käyttöluokka, 2.1.4 rakenne (ristikudos-, vyörengas), 2.1.5 nopeusluokka, 2.1.6 kuormitusindeksit ja 2.1.7 poikkileikkaus;

2.2

käyttöluokalla: 2.2.1 ’tavallinen rengas’ on rengas, joka on tarkoitettu tavalliseen, jokapäiväiseen maantiekäyttöön, 2.2.2 ’erikoiskäyttöön tarkoitettu rengas’ on rengas, joka on tarkoitettu sekakäyttöön maanteillä ja maastossa tai muihin erityistarkoituksiin, 2.2.3 ’talvirengas’ on rengas, jonka kulutuskuvio, materiaaliyhdiste tai rakenne on suunniteltu ensisijaisesti varmistamaan lumessa tavallista rengasta parempi suorituskyky, kun ajoneuvo lähtee liikkeelle tai on liikkeellä;

2.3

ilmarenkaan ’rakenteella’ renkaan rungon teknisiä ominaisuuksia. Erityisesti seuraavat rakenteet erotetaan: 2.3.1 ’ristikudos’ kuvaa ilmarenkaan rakennetta, jossa koordit ulottuvat renkaan jalkaosiin ja jossa ne on asetettu selvästi alle 90 asteen vuorokulmiin kulutuspinnan keskiviivaan nähden, 2.3.2 ’vyö’ kuvaa ilmarenkaan rakennetta, jossa koordit ulottuvat renkaan jalkaosiin ja jossa ne on asetettu selvästi 90 asteen kulmaan kulutuspinnan keskiviivaan nähden ja jossa runkoa vakauttaa venymätön kehävyö;

2.4	’renkaan jalkaosalla’ ilmarenkaan osaa, joka on muodoltaan ja rakenteeltaan sellainen, että se sopii vanteeseen ja pitää renkaan vanteessa (2);

2.5	’koordilla’ säikeitä, jotka muodostavat koordikerrosten kudoksen ilmarenkaassa (2);

2.6	’koordikerroksella’ kumipäällysteisten samansuuntaisten koordien muodostamaa kerrosta (2);

2.7	’rungolla’ ilmarenkaan muuta rakenneosaa kuin kulutuspintaa ja sivupintojen ulointa kumia; täytettynä rakenneosa kannattaa kuormitusta (2);

2.8	’kulutuspinnalla’ sitä ilmarenkaan osaa, joka joutuu kosketukseen maanpinnan kanssa, joka suojaa renkaan runkoa mekaanisilta vaurioilta ja joka vaikuttaa renkaan kykyyn tarttua maanpintaan (2);

2.9	’sivupinnalla’ ilmarenkaan osaa, joka on kulutuspinnan ja sen alueen välissä, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän (2);

2.10

’alemmalla sivupinnalla’ aluetta, joka jää renkaan poikkileikkauksen enimmäisleveyttä vastaavan alueen ja sen alueen väliin, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän (2); 2.10.1 renkaissa, jotka tunnistetaan ’renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon’ osalta (ks. 3.1.13 kohta) A-tunnuksella, alemmalla sivupinnalla tarkoitetaan kuitenkin sitä renkaan aluetta, joka on kiinni vanteessa;

2.11	’kulutuspinnan uralla’ kulutuspinnan kuvion vierekkäisten kaarien ja/tai lohkojen väliin jäävää tilaa (2);

2.12	’poikkileikkauksen leveydellä (S)’ lineaarista etäisyyttä täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välillä ilman merkintöjen, koristeiden tai suojanauhojen taikka -kaarien aiheuttamia kohoumia (2);

2.13	’kokonaisleveydellä’ lineaarista etäisyyttä täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välillä, merkinnät, koristeiden tai suojanauhojen taikka -kaarien aiheuttamat kohoumat mukaan luettuina (2);

2.14	’poikkileikkauksen korkeudella (H)’ etäisyyttä, joka on puolet renkaan ulkohalkaisijan ja vanteen nimellishalkaisijan välisestä erosta;

2.15	’poikkileikkaussuhteella (Ra)’ satakertaisena sitä lukua, joka saadaan jakamalla poikkileikkauksen nimelliskorkeutta ilmaiseva luku (H) poikkileikkauksen nimellisleveyttä ilmaisevalla luvulla (S1), molemmat suuruudet samoina yksikköinä ilmaistuna;

2.16	’ulkohalkaisijalla (D)’ täytetyn uuden ilmarenkaan kokonaishalkaisijaa (2);

2.17

’renkaan kokomerkinnällä’ 2.17.1 merkintää, josta käyvät ilmi: 2.17.1.1 Poikkileikkauksen nimellisleveys (S1). Tämä on ilmaistava millimetreinä lukuun ottamatta niitä renkaita, joiden kokomerkintä esitetään tämän säännön liitteen V taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa. 2.17.1.2 Poikkileikkaussuhde lukuun ottamatta niitä renkaita, joiden kokomerkintä esitetään tämän säännön liitteen V taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa, tai renkaan mallin mukaan nimellinen ulkohalkaisija ilmaistuna millimetreinä. 2.17.1.3 Tavanomainen luku d (d-tunnus), joka osoittaa vanteen nimellishalkaisijan ja joka vastaa joko koodeina (100:aa pienemmät luvut) tai millimetreinä (100:aa suuremmat luvut) ilmaistua vanteen halkaisijaa. Merkinnässä saa käyttää kumpaakin mittaustyyppiä vastaavia lukuja. 2.17.1.3.1 Millimetreinä ilmaistut d-tunnusten arvot esitetään seuraavassa: Vanteen nimellishalkaisijan koodi (d-tunnus) d-tunnuksen arvo millimetreinä ilmaistuna 8 203 9 229 10 254 11 279 12 305 13 330 14 356 15 381 16 406 17 432 18 457 19 482 20 508 21 533 22 559 24 610 25 635 14,5 368 16,5 419 17,5 445 19,5 495 20,5 521 22,5 572 24,5 622 26 660 28 711 30 762 2.17.1.4 Ilmoitus renkaan ja vanteen asennuskokoonpanosta, jos se eroaa standardikokoonpanosta eikä sitä ole vielä ilmaistu vanteen nimellishalkaisijan koodin osoittavassa d-tunnuksessa.

2.18	’vanteen nimellishalkaisijalla (d)’ sellaisen vanteen halkaisijaa, johon on suunniteltu asennettavaksi rengas (2);

2.19	’vanteella’ renkaan ja sisärenkaan yhdistelmän tai sisärenkaattoman renkaan kannatinta, johon renkaan jalkaosat istutetaan (2);

2.20	’teoreettisella vanteella’ vannetta, jonka leveys vastaisi x-kertaisesti renkaan poikkileikkauksen nimellisleveyttä; tyypin valmistaja määrittelee x:n arvon;

2.21	’mittavanteella’ vannetta, johon rengas asennetaan mittaamista varten;

2.22	’testausvanteella’ vannetta, johon rengas asennetaan kuormituksen-/nopeudensietotestien suorittamista varten;

2.23	’palojen irtoamisella’ kumipalojen irtoamista kulutuspinnasta;

2.24	’koordien irtoamisella’ koordien irtoamista niitä ympäröivästä päällyksestä;

2.25	’koordikerrosten irtoamisella’ vierekkäisten koordikerrosten irtoamista toisistaan;

2.26	’kulutuspinnan irtoamisella’ kulutuspinnan irtoamista renkaan rungosta;

2.27

’kuormitusindeksillä’ yhtä tai kahta numeroa, jotka osoittavat kuorman, jonka rengas pystyy kantamaan siihen liittyvää nopeustunnusta vastaavassa nopeudessa silloin, kun rengasta käytetään valmistajan määrittelemien huoltoedellytysten mukaisesti yksittäis- tai kaksoisasennuksessa; ilmarengastyypillä voi olla yhdet tai kahdet kuormitusindeksit sen mukaan, sovelletaanko 6.2.5 kohdan määräyksiä; kuormitusindeksien ja niitä vastaavien kuormien luettelo esitetään liitteessä IV;

2.28

’nopeusluokalla’: 2.28.1 tunnuksella ilmaistuja nopeuksia, joilla rengas pystyy kantamaan vastaavan kuormitusindeksin ilmoittaman kuorman, 2.28.2 nopeusluokat esitetään seuraavassa taulukossa (3): Nopeusluokkatunnus Vastaava nopeus (km/h) F 80 G 90 J 100 K 110 L 120 M 130 N 140 P 150 Q 160 R 170 S 180 T 190 U 200 H 210

2.29

’nopeudesta riippuvalla kantavuuden vaihtelulla’: Liitteen VIII taulukossa esitetään kuormitusindeksien ja nimellisten nopeusluokkatunnusten funktiona kantavuuden vaihtelut, jotka ilmarengas kestää muilla kuin sen nimellisen nopeusluokkatunnuksen mukaisilla nopeuksilla. Kantavuuden vaihtelut eivät päde tilanteissa, joissa 6.2.5 kohdan soveltamisesta seuraa ylimääräinen kuormitustunnus ja nopeusluokka.

3.   MERKINNÄT

3.1   Hyväksyttäväksi esitettävissä symmetrisissä ilmarenkaissa on oltava kummallakin sivupinnalla ja epäsymmetrisissä renkaissa ainakin ulommalla sivupinnalla

3.1.1

valmistajan nimi tai tavaramerkki,

3.1.2

renkaan kokomerkintä sellaisena kuin se määritellään tämän säännön 2.17 kohdassa,

3.1.3

ilmoitus rakenteesta seuraavasti: 3.1.3.1 ristikudosrenkaat: ei ilmoitusta tai D-kirjain, 3.1.3.2 vyökudosrenkaat: R-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä ja haluttaessa merkintä ”RADIAL”,

3.1.4

nopeusluokkatunnus (tai -tunnukset), 3.1.4.1 ilmoitus renkaan nimellisestä nopeusluokasta edellä 2.28.2 kohdassa määritellyn tunnuksen muodossa, 3.1.4.2 ilmoitus toisesta nopeusluokasta tapauksissa, joissa sovelletaan jäljempänä olevaa 6.2.5 kohtaa,

3.1.5

merkintä ”M+S” tai ”M.S” tai ”M & S”, jos kyseessä on talvirengas,

3.1.6

kuormitusindeksit sellaisina kuin ne määritellään tämän säännön 2.27 kohdassa,

3.1.7

merkintä ”TUBELESS”, jos rengas on suunniteltu käytettäväksi ilman sisäkumia,

3.1.8

valmistuspäivämäärä neljästä numerosta muodostuvana ryhmänä, jonka kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat viikkoa ja kaksi seuraavaa numeroa tarkoittavat valmistusvuotta; tämä merkintä, joka voi olla vain toisella sivupinnalla, ei kuitenkaan ole pakollinen renkaissa, joille haetaan hyväksyntää ennen kuin tämän säännön voimaantulosta on kulunut kaksi vuotta (4),

3.1.9

niissä renkaissa, joiden kulutuspinnan kuviointi voidaan uudistaa, -tunnus, jonka halkaisija on vähintään 20 mm, tai merkintä ”REGROOVABLE” kumpaankin sivupintaan valettuna,

3.1.10

PSI-indeksinä annettava ilmoitus kuormituksen-/nopeudensietotesteissä, sellaisina kuin ne esitetään tämän säännön liitteessä VII olevassa lisäyksessä 2, käytettävästä täyttöpaineesta. Tämä ilmoitus, joka voi olla vain toisella sivupinnalla, ei kuitenkaan ole pakollinen renkaissa, joille haetaan hyväksyntää ennen kuin tämän säännön voimaantulosta on kulunut kaksi vuotta.

3.1.11

Niissä renkaissa, jotka on hyväksytty ensimmäisen kerran aikaisintaan 1.3.2004, edellä 2.17.1.4 kohdassa tarkoitettu ilmoitus esitetään välittömästi 2.17.1.3 kohdassa tarkoitetun vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän jälkeen.

3.1.12

merkintä ”ET” tai ”ML” tai ”MPT” erikoiskäyttöön tarkoitetuissa renkaissa (5),

3.1.13

Loppuliite ”C” tai ”LT” edellä 2.17.1.3 kohdassa tarkoitetun vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän jälkeen ja tarvittaessa 2.17.1.4 kohdassa tarkoitetun renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon jälkeen: 3.1.13.1 Tämä merkintä on valinnainen, jos 5 °:n kourukeskuksisiin vanteisiin on asennettu yksittäis- tai kaksoisasennukseen soveltuvat renkaat, joiden kuormitusindeksi on yksittäisasennuksessa enintään 121 ja jotka on tarkoitettu moottoriajoneuvoihin. 3.1.13.2 Tämä merkintä on pakollinen, jos 5 °:n kourukeskuksisiin vanteisiin on asennettu vain yksittäisasennukseen soveltuvat renkaat, joiden kuormitusindeksi on vähintään 122 ja jotka on tarkoitettu moottoriajoneuvoihin.

3.1.14

Loppuliite ”CP” edellä 2.17.1.3 kohdassa tarkoitetun vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän jälkeen ja tarvittaessa 2.17.1.4 kohdassa tarkoitetun renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon jälkeen. Tämä merkintä on pakollinen, jos 5 °:n kourukeskuksisiin vanteisiin on asennettu renkaat, joiden kuormitusindeksi on yksittäisasennuksessa enintään 121 ja jotka on tarkoitettu erityisesti matkailuautoihin.

3.1.15

Ilmoitus ”FRT” (Free Rolling Tyre, vapaasti pyörivä rengas) renkaissa, jotka on tarkoitettu perävaunujen akseleihin ja moottoriajoneuvojen muihin akseleihin kuin etuohjausakseleihin ja vetoakseleihin.

3.2   Renkaissa on oltava riittävän suuri tyhjä tila tämän säännön liitteessä II esitetylle hyväksyntämerkille.

3.3   Tämän säännön liitteessä III annetaan esimerkki renkaan merkinnöistä.

3.4   Edellä 3.1 kohdassa tarkoitetut merkinnät sekä tämän säännön 5.4 kohdassa tarkoitettu hyväksyntämerkki on valettava renkaisiin. Niiden on oltava selvästi luettavissa, ja edellä 3.1.1 kohdassa tarkoitettua merkintää lukuun ottamatta ne on sijoitettava vähintään toiselle alemmalle sivupinnalle.

3.4.1   Renkaissa, jotka tunnistetaan ”renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon” osalta (ks. 3.1.13 kohta) tunnuksella A, merkintä voidaan sijoittaa mihin tahansa kohtaan renkaan sivupinnalla.

4.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

4.1   Renkaan kauppanimen tai tavaramerkin haltijan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava ilmarengastyypin hyväksyntää. Hakemuksesta on käytävä ilmi

4.1.1

renkaan kokomerkintä sellaisena kuin se määritellään tämän säännön 2.17 kohdassa,

4.1.2

valmistajan nimi tai tavaramerkki,

4.1.3

käyttöluokka (tavallinen käyttö tai erikoiskäyttö tai talvikäyttö),

4.1.4

rakenne: ristikudos- tai vyörengas,

4.1.5

nopeusluokka,

4.1.6

kuormitusindeksit,

4.1.7

onko rengas tarkoitettu käytettäväksi sisäkumin kanssa vai ilman sisäkumia,

4.1.8

kokonaismitat: poikkileikkauksen kokonaisleveys ja ulkohalkaisija,

4.1.9

edellä 2.20 kohdassa tarkoitettu x-tekijä,

4.1.10

vanteet, joihin rengas voidaan asentaa,

4.1.11

mittavanne ja testausvanne,

4.1.12

mittauspaine- ja testauspaineindeksi,

4.1.13

ylimääräiset kuormitus-/nopeusyhdistelmät tapauksissa, joissa sovelletaan jäljempänä esitettävää 6.2.5 kohtaa,

4.2   Hyväksyntähakemukseen on liitettävä (kaikki kolmena kappaleena) luonnos tai valokuva, josta voidaan tunnistaa renkaan kulutuskuvio, sekä mittavanteeseen asennetun täytetyn renkaan kuorta esittävä luonnos, josta ilmenevät hyväksyntähakemuksen kohteena olevan tyypin merkitykselliset mitat (ks. 6.1.1 ja 6.1.2 kohta). Siihen on myös liitettävä joko hyväksytyn testauslaboratorion laatima testausseloste tai yksi tai kaksi näytekappaletta rengastyypistä toimivaltaisen viranomaisen harkinnan mukaan. Renkaan sivupinnasta ja kulutuspinnasta on toimitettava piirrokset tai valokuvat sen jälkeen, kun tuotanto on aloitettu, viimeistään vuoden kuluessa tyyppihyväksynnän myöntämispäivämäärästä.

4.3   Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että käytössä olevat järjestelyt riittävät takaamaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokkaan valvonnan.

4.4   Jos renkaanvalmistaja hakee tyyppihyväksyntää sarjalle renkaita, kuormitus-/nopeustestiä ei tarvitse tehdä jokaiselle sarjan rengastyypille. Hyväksyntäviranomainen voi harkintansa mukaan soveltaa valinnassa huonoimman mahdollisen tapauksen periaatetta.

5.   HYVÄKSYNTÄ

5.1   Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyntää varten toimitettu ilmarengastyyppi täyttää jäljempänä 6 kohdassa esitettävät vaatimukset, kyseiselle rengastyypille myönnetään hyväksyntä.

5.2   Kullekin hyväksytylle tyypille myönnetään hyväksyntänumero, jonka kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 00 säännön ollessa yhä alkuperäisessä muodossaan) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ilmarengastyypille.

5.3   Tämän säännön mukaisesta ilmarenkaan hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä I olevan mallin mukaisella lomakkeella.

5.4   Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksyttyä rengastyyppiä vastaavaan ilmarenkaaseen on kiinnitettävä näkyvästi 3.2 kohdassa määriteltyyn paikkaan ja 3.1 kohdassa määriteltyjen merkintöjen lisäksi kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista:

5.4.1

ympyrän sisällä oleva E-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (6) ja

5.4.2

hyväksyntänumero.

5.5   Hyväksyntänumeron on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

5.6   Tämän säännön liitteessä II annetaan esimerkki hyväksyntämerkistä.

5.7   Myöhempi pinnoitus säännön nro 109 mukaisesti.

Jos valmistaja saa tietyn rengastyypin tuotannon aikana samalle rengastyypille uuden hyväksynnän, joka on merkittävä huoltokuvauksella, jossa ilmoitetaan korkeampi kuormitusindeksi tai eri nopeustunnus kuin aiemmassa merkinnässä, ja jos valmistaja sallii aiemman rengastyypin pinnoituksen ja merkitsemisen myöhemmällä huoltokuvauksella, renkaanvalmistajan on täytettävä tämän säännön liitteessä IX esitettävä ilmoitusasiakirja ja toimitettava se uuden hyväksynnän myöntäneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle. Jos uudelleenluokittelu sallitaan vain renkaille, jotka ovat peräisin tietystä tuotantolaitoksesta tai jotka on tuotettu tiettyinä tuotantokausina, ilmoitusasiakirjassa on esitettävä renkaiden tunnistamiseen tarvittavat tiedot.

Tyyppihyväksyntäviranomainen välittää tämän tiedon muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille, ja renkaanvalmistajien tai tyyppihyväksyntäviranomaisten on pyynnöstä toimitettava tämä tieto mille tahansa säännön nro 109 mukaisesti hyväksytylle pinnoituslaitokselle.

6.   ERITELMÄT

6.1   Renkaiden mitat

6.1.1   Renkaan poikkileikkauksen leveys

6.1.1.1   Poikkileikkauksen leveys lasketaan seuraavalla kaavalla:

S = S1 + K (A – A1),

jossa

S	=	on poikkileikkauksen leveys millimetreinä mittavanteella mitattuna
S1	=	on nimellinen poikkileikkauksen leveys millimetreinä sellaisena kuin se esitetään renkaan sivupinnalla renkaan merkintämääräysten mukaisesti,
A	=	on mittavanteen leveys millimetreinä sellaisena kuin valmistaja esittää sen kuvauksessa, ja
A1	=	on teoreettisen vanteen leveys millimetreinä.

A1 leveyden oletetaan vastaavan S1-leveyttä kerrottuna x-kertoimella, jonka valmistaja määrittelee, ja K-kertoimen oletetaan vastaavan arvoa 0,4.

6.1.1.2   Niiden olemassa olevien rengastyyppien, joiden merkintä annetaan tämän säännön liitteen V taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa, poikkileikkauksen leveyden katsotaan kuitenkin olevan se, joka vastaa rengasmerkintää kyseisissä taulukoissa.

6.1.1.3   Niiden renkaiden, jotka tunnistetaan ”renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon” osalta (ks. 3.1.13 kohta) A-tunnuksella, K-kertoimen oletetaan kuitenkin vastaavan arvoa 0,6.

6.1.2   Renkaan ulkohalkaisija

6.1.2.1   Renkaan ulkohalkaisija lasketaan seuraavalla kaavalla:

D = d + 2H

jossa

D	on ulkohalkaisija millimetreinä,
d	on edellä 2.17.1.3 kohdassa määritelty tavanomainen luku millimetreinä,
S1	on poikkileikkauksen nimellisleveys millimetreinä,
Ra	on poikkileikkaussuhde,
H	on poikkileikkauksen nimelliskorkeus millimetreinä ja vastaa arvoa S1 × 0,01 Ra.

Kaikkien näiden on oltava samassa muodossa kuin ne esitetään rengasmerkinnöissä renkaan sivupinnalla edellä 3.4 kohdan vaatimusten mukaisesti.

6.1.2.2   Niiden olemassa olevien rengastyyppien, joiden merkintä annetaan tämän säännön liitteen V taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa, ulkohalkaisijan katsotaan olevan se, joka vastaa rengasmerkintää kyseisissä taulukoissa.

6.1.2.3   Niiden renkaiden, jotka tunnistetaan ”renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon” osalta (ks. 3.1.13 kohta) tunnuksella A, ulkohalkaisija on se, joka esitetään renkaan kokomerkinnässä renkaan sivupinnalla.

6.1.3   Ilmarenkaiden mittausmenetelmä

Ilmarenkaiden mitat mitataan tämän säännön liitteessä VI vahvistetun menettelyn mukaisesti.

6.1.4   Renkaan poikkileikkauksen leveyttä koskevat eritelmät

6.1.4.1   Renkaan kokonaisleveys voi olla pienempi kuin edellä 6.1.1 kohdassa määritelty poikkileikkauksen leveys (määritellyt poikkileikkauksen leveydet).

6.1.4.2   Se voi ylittää kyseisen arvon 4 prosentin verran vyökudosrenkaiden kohdalla ja 8 prosentin verran ristikudosrenkaiden kohdalla. Niissä renkaissa, joiden poikkileikkauksen nimellisleveys on yli 305 millimetriä ja jotka on tarkoitettu kaksoisasennukseen, 6.1.1 kohdan mukaisesti määriteltyä arvoa ei saa ylittää enempää kuin 2 prosentin verran sellaisten vyökudosrenkaiden kohdalla, joiden poikkileikkaussuhde on suurempi kuin 60, tai 4 prosentin verran ristikudosrenkaiden kohdalla.

6.1.4.3   Niissä renkaissa, jotka tunnistetaan ”renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon” osalta (ks. 3.1.13 kohta) tunnuksella A, renkaan alemmalla alueella mitattu renkaan kokonaisleveys vastaa sen vanteen nimellisleveyttä, johon rengas on asennettu, sellaisena kuin valmistaja esittää sen kuvauksessa, korotettuna 27 millimetrillä.

6.1.5   Renkaan ulkohalkaisijaa koskevat eritelmät

Renkaan ulkohalkaisija ei saa olla seuraavalla kaavalla saatujen Dmin- ja Dmax-arvojen ulkopuolella:

Dmin = d + (2H × a)

Dmax = d + (2H × b)

jossa

6.1.5.1

Liitteessä V lueteltujen kokojen osalta ja sellaisissa renkaissa, jotka tunnistetaan ”renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon” osalta (ks. 3.1.13 kohta) tunnuksella A, poikkileikkauksen nimelliskorkeus H on yhtä suuri kuin H = 0,5 (D-d) – tarkemmat tiedot esitetään 6.1.2.1 kohdassa.

6.1.5.2

Muiden kuin liitteessä V lueteltujen kokojen osalta ”H” ja ”d” määritellään 6.1.2.1 kohdassa.

6.1.5.3

Kertoimet a ja b ovat 6.1.5.3.1 kerroin a = 0,97 6.1.5.3.2 kerroin b   Vyörengas Ristikudosrengas tavalliseen käyttöön tarkoitetut renkaat: 1,04 1,07 erikoiskäyttöön tarkoitetut renkaat: 1,06 1,09 6.1.5.3.3 Talvirenkaissa edellä esitetyn mukaisesti laskettu ulkohalkaisija (Dmax) saa ylittyä enintään 1 prosentin verran.

6.2   Kuormituksen-/nopeudensietotesti

6.2.1   Jokaiselle ilmarengastyypille on tehtävä vähintään yksi kuormituksen-/nopeudensietotesti tämän säännön liitteessä VII määritellyn menettelyn mukaisesti.

6.2.2   Renkaan, jossa sietotestin jälkeen ei ole havaittavissa kulutuspinnan irtoamista, koordikerrosten irtoamista, koordien irtoamista, palojen irtoamista tai rikkinäisiä koordeja, katsotaan suoriutuneen testistä hyväksyttävästi.

6.2.3   Renkaan ulkohalkaisijan arvo kuusi tuntia kuormituksen-/nopeudensietotestin jälkeen mitattuna saa erota enintään 3,5 prosenttia ennen testiä mitatun ulkohalkaisijan arvosta.

6.2.4   Jos ilmarengastyypille haetaan hyväksyntää liitteen VIII taulukossa esitettyjen kuormitus-/nopeusyhdistelmien osalta, edellä 6.2.1 kohdassa määrättyä sietotestiä ei tarvitse tehdä muilla kuormitus- ja nopeusarvoilla kuin nimellisarvoilla.

6.2.5   Jos hyväksyntää haetaan sellaiselle ilmarengastyypille, joka kestää jonkin muunkin kuormitus-/nopeusyhdistelmän kuin sen, jota koskee liitteen VIII taulukossa esitetty kantavuuden vaihtelu nopeuden mukaan, toiselle saman tyypin renkaalle on tehtävä edellä 6.2.1 kohdassa määrätty sietotesti ylimääräisellä kuormitus- ja nopeusyhdistelmällä.

7.   RENGASTYYPIN HYVÄKSYNNÄN MUUTTAMINEN JA LAAJENTAMINEN

7.1   Kaikista rengastyypin muutoksista on ilmoitettava rengastyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle. Tämän jälkeen yksikkö voi joko

7.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että rengas joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

7.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

7.2   Renkaan kulutuskuvion muuttaminen ei edellytä tämän säännön 6 kohdassa määrättyjen testien uusimista.

7.3   Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan 5.3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

7.4   Toimivaltainen viranomainen, joka päättää hyväksynnän laajentamisesta, antaa laajentamiselle sarjanumeron ja ilmoittaa sen muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä I olevan mallin mukaisella tiedonantolomakkeella.

8.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) asetettujen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:

8.1	Tämän säännön nojalla hyväksytyt renkaat on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia edellä 6 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyn renkaan kanssa.

8.2	Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantolaitoksessa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tällaisia tarkastuksia tehdään kussakin tuotantolaitoksessa normaalisti kahden vuoden välein.

9.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1   Ilmarengastyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos 8.1 kohdan vaatimukset eivät täyty tai jos sarjasta otetut renkaat eivät läpäise kyseisessä kohdassa määrättyjä testejä.

9.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä I olevan mallin mukaisella tiedonantolomakkeella.

10.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ilmarengastyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä I olevan mallin mukaisen tiedonantolomakkeen jäljennöksellä.

11.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

11.1   Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

11.2   Tätä sääntöä soveltavat sopimuksen sopimuspuolet voivat käyttää renkaanvalmistajien laboratorioita ja nimetä hyväksytyiksi testauslaboratorioiksi laboratoriot, jotka sijaitsevat joko kyseisen sopimuspuolen alueella tai toisen sopimuspuolen alueella sillä edellytyksellä, että jälkimmäisen sopimuspuolen toimivaltainen hallinnollinen yksikkö on etukäteen hyväksynyt tämän menettelyn.

11.3   Jos sopimuksen sopimuspuoli soveltaa 11.2 kohtaa, se voi niin halutessaan lähettää valitsemansa henkilön tai henkilöt edustamaan itseään testeissä.

Selittävä kuva

(ks. säännön 2 kohta)

---

(1)  Sellaisina kuin ne määritellään ajoneuvojen rakennetta koskevassa konsolidoidussa päätöslauselmassa (R.E.3) (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1).

(2)  Ks. selittävä kuva.

(3)  Yhtenäisyyden vuoksi tässä taulukossa esitettävät tunnukset ja nopeudet ovat samat kuin henkilöautojen kohdalla (säännön nro 30 mukaisesti). Ne eivät ilmaise nopeuksia, joilla tällaisilla renkailla varustettuja hyötyajoneuvoja voi käyttää teillä.

(4)  Ennen 1.1.2000 valmistuspäivämäärä voidaan merkitä kolmesta numerosta muodostuvana ryhmänä, joista kaksi ensimmäistä tarkoittavat viikkoa ja viimeinen tarkoittaa valmistusvuotta.

(5)  Tämä merkintä on pakollinen tämän säännön mukaisesti hyväksyttävissä renkaissa vasta, kun säännön täydennys 14 on tullut voimaan.

(6)  Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia ja Montenegro 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (tyyppihyväksynnän myöntäjinä ovat jäsenvaltiot, jotka käyttävät omia ETY-merkkejään), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47 ja Uusi-Seelanti 48. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---