(1)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio arvioidessaan keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmaa tarkastelevat sen pääomarakennetta ja riskiprofiilia, niiden olisi pohdittava, varmistetaanko elvytyssuunnitelmalla keskusvastapuolen rahoitusvarojen riittävyys, tarvittaessa keskusvastapuolen pääomapohjan oikea-aikainen vahvistaminen ja sen ennalta rahastoitujen varojen täydentäminen mukaan lukien, ja puututaanko elvytyssuunnitelmassa mahdollisiin rahoitus- ja likviditeettivajeisiin.

(2)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio arvioidessaan keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmaa tarkastelevat sen maksukyvyttömyysjärjestelyä, niiden olisi pohdittava, ovatko keskusvastapuolen maksukyvyttömyysjärjestelyn rakenne ja tappioiden kohdentamissäännöt riittävän kestäviä kaikissa ennakoiduissa skenaarioissa, joissa maksukyvyttömyys aiheuttaa tappioita, ja onko tappioiden kohdentaminen oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoista.

(3)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio arvioidessaan keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmaa tarkastelevat sen organisaatiorakenteen monitahoisuutta, niiden olisi pohdittava, ovatko keskusvastapuolen omistusrakenne ja hallintojärjestelyt niin selkeitä ja toimivia, että niillä varmistetaan elvytyssuunnitelman toteutettavuus ja elvytystoimenpiteiden sujuva toteuttaminen.

(4)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio arvioidessaan keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmaa tarkastelevat sen toimintojen korvattavuutta, niiden olisi pohdittava, miten muut toimiluvan saaneet unionin keskusvastapuolet tai tunnustetut kolmansien maiden keskusvastapuolet voivat keskusvastapuolen elvytyssuunnitelman mukaan tarjota osaa tai kaikkia keskusvastapuolen määrityspalveluista ja vähentää siten reaalitalouden ja rahoitusvakauden kannalta olennaisten palvelujen häiriintymisen riskiä.

(5)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio arvioidessaan keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmaa tarkastelevat sen riskiprofiilia, niiden olisi pohdittava keskusvastapuolen liiketoiminnan erityispiirteitä sekä sen hallintotapaan liittyviä ja oikeudellisia riskejä arvioidakseen, pystyykö keskusvastapuoli toteuttamaan elvytyssuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet nopeasti ja tehokkaasti erityispiirteistään riippumatta.

(6)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio arvioidessaan keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmaa tarkastelevat sen valmiutta kestää stressiä, joka vaarantaisi sen elinkelpoisuuden, niiden olisi pohdittava, ovatko elvytyssuunnitelmassa esitetyt skenaariot ja indikaattorit, ottaen huomioon keskusvastapuolen erityispiirteet, riittäviä varmistamaan, että keskusvastapuoli on uskottavasti varautunut tällaiseen stressiin.

(7)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio arvioidessaan keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmaa tarkastelevat sen liiketoimintamallia, niiden olisi pohdittava, yksilöidäänkö elvytyssuunnitelmassa kriittiset toiminnot asianmukaisesti ja miten omaisuuserien tai liiketoiminta-alueiden myynti aiotaan elvytyssuunnitelman mukaan toteuttaa, jotta voidaan ennakoida elvytyssuunnitelman käyttöönoton vaikutuksia määritysosapuoliin, niiden asiakkaisiin ja epäsuoriin asiakkaisiin sekä ulkoistamisjärjestelyihin.

(8)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio tarkastelevat keskusvastapuolen elvytyssuunnitelman vaikutusta tiettyihin yhteisöihin viestinnän osalta, niiden olisi pohdittava, voidaanko keskusvastapuolen viestintä- ja julkistamismenettelyjä noudattamalla jakaa tietoja mahdollisimman läpinäkyvästi ja hallita markkinoiden mahdollisia kielteisiä reaktioita keskusvastapuolen vaikeuksiin.

(9)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio tarkastelevat keskusvastapuolen elvytyssuunnitelman vaikutusta määritysosapuoliin, niiden olisi pohdittava, miten keskusvastapuoli arvioi määritysosapuoltensa monitahoisuutta, jotta voidaan ennakoida elvytyssuunnitelman vaikutus määritysosapuolten asiakkaisiin ja epäsuoriin asiakkaisiin, ja pohdittava myös niiden sopimusvelvoitteita kaikissa elvytysskenaarioissa.

(10)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio tarkastelevat keskusvastapuolen elvytyssuunnitelman vaikutusta yhteentoimiviin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin, niiden olisi pohdittava, voiko keskusvastapuolen elvytystoimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa yhteentoimivan infrastruktuurin toimintoihin, jotta voidaan arvioida asianmukaisesti kriisinratkaisusuunnitelman vaikutus yhteentoimivuuteen.

(11)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio tarkastelevat keskusvastapuolen elvytyssuunnitelman vaikutusta rahoitusmarkkinoihin, joille keskusvastapuoli tarjoaa palvelujaan, markkinapaikat mukaan lukien, niiden olisi otettava huomioon kaikki sidokset keskusvastapuolen markkinapaikkoihin, jotta voidaan ennakoida elvytystoimenpiteiden olennaiset vaikutukset markkinapaikan kykyyn käsitellä kauppoja tai vahvistaa hintoja.

(12)

Kun toimivaltaiset viranomaiset ja valvontakollegio tarkastelevat keskusvastapuolen elvytyssuunnitelman vaikutusta yksittäisen jäsenvaltion ja koko unionin rahoitusjärjestelmään, niiden olisi arvioitava elvytystoimenpiteiden vaikutus yhteisöihin, joilla on olennaisia sidoksia keskusvastapuoleen, määritysosapuoliin ja rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin, jotta elvytyssuunnitelman käyttöönotosta mahdollisesti aiheutuva leviämisriski voidaan ottaa huomioon. Lisäksi niiden olisi tarkasteltava, ovatko elvytyssuunnitelmalla käyttöön otetut kannustimet asianmukaisia, jotta voidaan varmistaa, että elvytyksen onnistuminen on elvytystoimenpiteiden ja tappioiden kohdentamisvälineiden ansiosta mahdollisimman todennäköistä ja että kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti ja oikeasuhteisesti keskusvastapuolen osakkeenomistajien, määritysosapuolten ja niiden asiakkaiden kesken.

(13)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, on toimittanut komissiolle.

(14)

Arvopaperimarkkinaviranomainen on laatinut yhteistyössä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa teknisten standardien luonnokset, joihin tämä asetus perustuu. Arvopaperimarkkinaviranomainen on järjestänyt teknisten sääntelystandardien luonnoksista avoimia julkisia kuulemisia, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

a)

onko olemassa epäjohdonmukaisuuksia keskusvastapuolen pääomarakenteen ja niiden elvytystoimenpiteiden välillä, joilla pyritään varmistamaan keskusvastapuolen pääomapohjan oikea-aikainen vahvistaminen, jos sen pääomataso laskee ilmoituskynnysarvon tai pääomavaatimusten alapuolelle;

b)

otetaanko elvytyssuunnitelmassa asetuksen (EU) 2021/23 9 artiklan 14 kohdassa tarkoitettu ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä asianmukaisesti huomioon;

c)

ovatko elvytyssuunnitelman toimenpiteet hyvin suunniteltuja, toteuttamiskelpoisia, uskottavia ja asianmukaisia ottaen huomioon määritettävät tuotetyypit, jotta keskusvastapuoli voi

d)

onko elvytyssuunnitelman toimenpiteet testattu asianmukaisesti sen varmistamiseksi, että ne antavat mahdollisuuden tappioiden ja positioiden jakamiseen ja hinnanmuodostukseen;

e)

ovatko elvytyssuunnitelman toimenpiteet ja c alakohdan iv alakohdassa tarkoitetut välineet riittävän luotettavia ja nopeasti käytettävissä sekä epäsystemaattisten että koko järjestelmän laajuisten elvytystapahtumien yhteydessä;

f)

sisältääkö elvytyssuunnitelma järjestelyjä, joilla puututaan sekä rahoitusvajeisiin että väliaikaisiin likviditeettivajeisiin, ja yksilöidäänkö elvytyssuunnitelmassa keskusvastapuolen käytettävissä olevat likviditeettijärjestelyt;

g)

otetaanko elvytyssuunnitelman toimenpiteissä huomioon vakuusmalli ja -prosessit sekä vakuuskehys, mukaan lukien luettelo keskusvastapuolen hyväksytyistä vakuuksista ja vakuuksien aliarvostuksista, ja erityisesti kaikki seuraavat seikat:

h)

sisältyykö elvytyssuunnitelmaan keskuspankkien tarjoamien maksuvalmiusjärjestelmien käyttö ja yksilöidäänkö siinä selkeästi omaisuuserät, joiden voidaan olettaa soveltuvan vakuuksiksi keskuspankin tarjoaman järjestelmän ehdoilla.

a)

onko maksukyvyttömyysjärjestely ja erilaiset tappioiden leviämisreitit määritelty selkeästi ja mallinnetaanko mahdollisten tappioiden seuraukset tappioiden kohdentamissääntöjen mukaisesti, mukaan lukien keskusvastapuolen ja sen määritysosapuolten väliset järjestelyt ja keskusvastapuolen yleinen riskienhallintakehys, kuten keskusvastapuolen säännöstö;

b)

onko merkitykselliset oikeudelliset riskit arvioitu ja onko niihin puututtu maksukyvyttömyysjärjestelyn täytäntöönpanokelpoisuuden varmistamiseksi myös sellaisten määritysosapuolten osalta, joiden kotipaikka on kolmansien maiden lainkäyttöalueilla.

a)

voiko keskusvastapuolen omistusrakenne vaikuttaa elvytyssuunnitelmaan;

b)

miten keskusvastapuolen omistusrakenne heijastuu keskusvastapuolen kannustinrakenteisiin tai päätöksentekoprosesseihin;

c)

miten elvytyssuunnitelman mukaiset omistajia koskevat vaatimukset voivat vaikuttaa elvytyssuunnitelmaan muun muassa silloin, kun elvytyssuunnitelmaan sisältyy emoyrityksen tai konsernin sopimusperusteisia tukisopimuksia, jolloin on arvioitava erityisesti seuraavia seikkoja:

d)

arvioidaanko keskusvastapuolen sidoksia samaan konserniin kuuluviin yhteisöihin riittävästi sen varmistamiseksi, että huomioon otetaan leviämisriski, joka voi syntyä, jos jollakin konserniin kuuluvalla yrityksellä on taloudellisia rajoitteita tai se on maksukyvytön, ja miten nämä sidokset mahdollisesti vaikuttavat elvytyssuunnitelman toimenpiteiden sovellettavuuteen;

e)

ovatko periaatteet ja menettelyt, joita noudattaen elvytyssuunnitelma hyväksytään ja joiden mukaisesti yksilöidään henkilöt, jotka vastaavat organisaatiossa elvytyssuunnitelman laadinnasta ja täytäntöönpanosta, asianmukaisia, selkeitä ja toimivia;

f)

onko elvytyssuunnitelma sopusoinnussa keskusvastapuolen päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontarakenteen sekä sen päätöksentekoprosessien ja sisäisen hallinnon kanssa;

g)

voiko keskusvastapuolen sisäisen organisaation monitahoisuus olla esteenä oikea-aikaisten toimien toteuttamiselle vai onko todennäköistä, että prosessit toimivat tehokkaasti selkeiden päätöksentekoketjujen ja selkeästi määriteltyjen vastuualueiden ansiosta;

h)

onko elvytyssuunnitelma selkeä ja toimiva menettelyjen ja toimintasuunnitelmien osalta, mukaan lukien päätöksentekoprosesseja koskevat menettelyt, elvytyssuunnitelmaprosessin kannalta merkityksellisten henkilöiden yksityiskohtaiset yhteystietolomakkeet, etäkäyttömahdollisuudet ja päätöksentekijöiden saavutettavuus, ja onko elvytyssuunnitelmassa menettelyjä, joilla avainhenkilöt voidaan tavoittaa sekä toimipaikalla että sen ulkopuolella;

i)

sisällytetäänkö elvytyssuunnitelma tosiasiallisesti keskusvastapuolen toimintasääntöihin, jos sitä vaaditaan;

j)

onko keskusvastapuolella käytössä asianmukaiset säännöt ja menettelyt elvytyssuunnitelman säännölliseen testaamiseen sen määritysosapuolten kanssa ja mahdollisuuksien mukaan määritysosapuolten asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden yksilöimiseen.

a)

otetaanko elvytyssuunnitelmassa huomioon, tarjoavatko muut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (3) 14 tai 25 artiklan nojalla toimiluvan saaneet tai tunnustetut keskusvastapuolet joitakin tai kaikkia keskusvastapuolen tarjoamia määrityspalveluja;

b)

missä määrin elvytyssuunnitelmassa annetaan keskusvastapuolen saatavilla olevien tietojen pohjalta yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten toisen keskusvastapuolen tarjoamat määrityspalvelut on yksilöity ja ovatko tällaiset yksilöidyt muiden keskusvastapuolten palvelut vakiintuneita vai vasta perustettuja määrityspalveluja;

c)

jos elvytyssuunnitelmaan sisältyy transaktioiden siirrettävyys tai ei-kriittisten toimintojen siirtäminen toiselle palveluntarjoajalle osittain tai kokonaan,

a)

täyttävätkö elvytyssuunnitelman suunniteltu soveltaminen ja siinä muotoiltu strategia seuraavat edellytykset:

b)

yksilöidäänkö elvytyssuunnitelman sisältämässä määrällisistä ja laadullisista indikaattoreista koostuvassa kehyksessä olosuhteet, joissa elvytyssuunnitelman toimenpiteet on määrä toteuttaa.

a)

onko keskusvastapuolen kriittiset toiminnot yksilöity asianmukaisesti;

b)

ovatko elvytyssuunnitelmassa esitetyt valmistelevat järjestelyt, joilla helpotetaan omaisuuserien tai liiketoiminta-alueiden myyntiä, keskusvastapuolelle soveltuvia ottaen huomioon kaikki seuraavat seikat:

c)

onko keskusvastapuoli, jos se määrittää useita tuotteita, harkinnut mahdollisuutta pilkkoa myynti tuotteiden mukaan ja onko havaittu esteitä, jotka johtuisivat tällaisesta pilkkomisesta, tai muita elvytyssuunnitelmaan kohdistuvia vaikutuksia, jota johtuisivat tällaisesta pilkotusta myynnistä;

d)

onko elvytyssuunnitelmassa arvioitu niiden sidosten määrää ja merkitystä, joita keskusvastapuolella on yhteisöihin, mukaan lukien sidokset likviditeetintarjoajiin, maksupankkeihin, alustoihin, säilytysyhteisöihin, sijoituspalveluyrityksiin, pankkeihin tai palveluntarjoajiin, ja miten tällaiset sidokset vaikuttavat elvytystoimenpiteisiin ja elvytyssuunnitelman toimivuuteen;

e)

onko kunkin sidoksen merkitystä tai olennaisuutta arvioitu, myös määritettävien määrien ja kyseisiin järjestelyihin liittyvien rahoitusriskien osalta;

f)

onko ulkoistamisjärjestelyjä, joiden piiriin osa keskusvastapuolen ydinliiketoiminnasta kuuluu, arvioitu riittävästi ja onko havaittuja riskejä vähennetty;

g)

miten on arvioitu elvytyssuunnitelman täytäntöönpanokelpoisuutta f alakohdassa tarkoitettujen ulkoistamisjärjestelyjen osapuolina olevien palveluntarjoajien suhteen ja onko arvioitu tyydyttävästi sitä mahdollisuutta, että tällaisten ulkoistettujen järjestelyjen tarjoaja ei pysty täyttämään ulkoistamisjärjestelyjen mukaisia velvoitteitaan, ja miten elvytyssuunnitelmassa on vähennetty näitä riskejä.

a)

onko keskusvastapuolen viestintä- ja julkistamissuunnitelma asetuksen (EU) 2021/23 liitteessä olevan A jakson 3 kohdan mukainen ja erityisesti

b)

sisältyykö keskusvastapuolen viestintä- ja julkistamissuunnitelmaan selkeät menettelyt, joista ilmenee, miten ja milloin tietoja jaetaan eri yhteisöjen kanssa, ja kuvataanko siinä selkeästi, miten oikeudelliset ja muut sitovat vaatimukset on otettu tällaisissa menettelyissä huomioon.

a)

kuvastaako elvytyssuunnitelma asianmukaisesti keskusvastapuolen määritysosapuolen monitahoisuutta, mukaan lukien kaikki seuraavat seikat:

b)

otetaanko elvytyssuunnitelmassa huomioon, millainen kokonaisvaikutus on keskusvastapuolen tarjoamien määrityspalvelujen mahdollisilla häiriöillä määritysosapuoliin ja, jos tiedot ovat keskusvastapuolen saatavilla, niiden asiakkaisiin ja epäsuoriin asiakkaisiin, mukaan lukien mahdolliset vaikutukset määritysten saatavuuteen ja muut keskusvastapuolen toimintasäännöistä johtuvat vaikutukset;

c)

otetaanko elvytyssuunnitelmassa huomioon sen mukaisesti toteutettavien sovittujen toimenpiteiden mahdollinen vaikutus määritysosapuoliin ja soveltuvissa tapauksissa niiden asiakkaisiin ja epäsuoriin asiakkaisiin;

d)

ovatko määritysosapuolet ja soveltuvissa tapauksissa niiden asiakkaat ja epäsuorat asiakkaat hyväksyneet keskusvastapuolen toimintasääntöjen mukaisesti jonkin taloudellisen tai sopimusvelvoitteen ja miten tämän velvoitteen määrä lasketaan, sovelletaanko enimmäismäärää tai ylärajaa, vastaako määrä ennalta sovittua summaa vai johdetaanko se määritysosapuolen tai asiakkaan vastuiden funktiona ja miten tällaisia varoja pyydetään.

a)

arvioidaanko elvytyssuunnitelmassa elvytystoimenpiteiden soveltamisen mahdollisia vaikutuksia yhteentoimiviin keskusvastapuoliin ja muihin keskusvastapuoleen sidoksissa oleviin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin arvioimalla, mikä merkitys on keskusvastapuolen osallistumisella kyseisiin yhteisöihin;

b)

käsitelläänkö elvytyssuunnitelmassa mahdollisia muiden keskusvastapuolten kanssa tehtyjä yhteentoimivuussopimuksia tai vakuuksien ristiinkäyttöä koskevia sopimuksia ja kuinka laajoja tällaiset järjestelyt ovat, mukaan lukien näiden järjestelyjen puitteissa määritetyt määrät ja vaihdetut rahoitusvarat;

c)

voiko jonkin elvytyssuunnitelman mukaisen toimenpiteen toteuttaminen vaikuttaa pääsyyn muihin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin ja, jos havaitaan esteitä tai rajoituksia, miten niitä lievennetään;

d)

ovatko sellaiset yhteentoimivat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit ja sidosryhmät, jotka kantaisivat tappiot tai joille aiheutuisi tappioita tai jotka osallistuisivat likviditeettivajeiden kattamiseen, jos elvytyssuunnitelma pantaisiin täytäntöön, osallistuneet asetuksen (EU) 2021/23 9 artiklan 16 kohdan mukaisesti elvytyssuunnitelman laatimiseen toimivalla ja tyydyttävällä tavalla.

a)

arvioidaanko elvytyssuunnitelmassa elvytystoimenpiteiden soveltamisen mahdollista vaikutusta markkinapaikkoihin ja muihin keskusvastapuoleen sidoksissa oleviin kaupankäynnin lähteisiin ja arvioidaanko siinä, mikä merkitys on keskusvastapuolen osallistumisella kyseisiin yhteisöihin ja vaarantaako tämä vaikutus asianomaisten yhteisöjen vakauden;

b)

tarjoaako keskusvastapuoli määrityspalvelujen lisäksi muita tai liitännäisiä määritykseen liittyviä olennaisia tai merkittäviä palveluja ja voiko jokin elvytyssuunnitelman mukainen toimenpide vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin, joille keskusvastapuoli tarjoaa muiden palvelujen ohella tällaisia muita tai liitännäisiä olennaisia tai merkittäviä palveluja.

a)

arvioidaanko elvytyssuunnitelmassa sen mahdollista vaikutusta, joka kohdistuu

b)

huomioidaanko ja tarkastellaanko elvytyssuunnitelmassa kyseisen suunnitelman laajemman järjestelmäriskivaikutuksen arvioimiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen satunnaisesti tekemien analyysien tuloksia, jos se on elvytyssuunnitelman kannalta merkityksellistä, ja vähennetäänkö suunnitelmassa havaittuja merkityksellisiä seikkoja tai huolenaiheita mahdollisuuksien mukaan;

c)

onko olennaiset sidokset yhteisöihin, mukaan lukien sidokset likviditeetintarjoajiin, maksupankkeihin, alustoihin, säilytysyhteisöihin, sijoituspalveluyrityksiin, pankkeihin tai palveluntarjoajiin, otettu huomioon arvioimalla, miten elvytyssuunnitelma voi vaikuttaa tällaisten yhteisöjen toimintaan ja ovatko elvytyssuunnitelman toimenpiteet soveltuvia ja toteuttamiskelpoisia niiden yhteisöjen kannalta, joilla on todettu olevan olennaisia sidoksia, vai voiko niillä olla olennainen kielteinen vaikutus yksittäisen jäsenvaltion ja koko unionin rahoitusjärjestelmään;

d)

aiheuttavatko likviditeetintarjoajat, jotka ovat keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa tai, sikäli kuin tietoa niiden altistumisesta likviditeettiin liittyville riskeille on saatavilla, keskittyneitä likviditeettiin liittyviä altistumia, jotka johtuvat siitä, että likviditeetintarjoajat voivat toimia monen keskusvastapuolen tapauksessa useissa rooleissa, kuten määritysosapuolena, maksupankkina, investointipankkina, säilytysyhteisönä tai likviditeettiin liittyvän varautumisjärjestelyn tarjoajana.

a)

lisäävätkö kannustimet elvytyksen onnistumisen todennäköisyyttä ja yksilöidäänkö elvytyssuunnitelmassa eri sidosryhmille tarkoitetut kannustimet antamalla tarvittaessa esimerkkejä siitä, miten voidaan kriisiaikoina kannustaa suorittamaan vapaaehtoisia tai valinnaisia rahoitusosuuksia keskusvastapuolen toimintasääntöjen mukaisesti sovittujen rahoitusosuuksien lisäksi;

b)

luovatko elvytyssuunnitelmaan liittyvät maksuvaatimukset, rahoitusosuudet tai kustannusten jakaminen asianmukaisia kannustimia keskusvastapuolelle, sen määritysosapuolille, niiden asiakkaille ja epäsuorille asiakkaille, jos kyseiset suorat ja epäsuorat asiakkaat ovat tiedossa, sekä osakkeenomistajille ja muille samaan konserniin kuuluville yhteisöille toimia tavalla, jolla minimoidaan riskit ja mahdolliset kustannukset;

c)

kannustaako maksukyvyttömyyden hallintamenettelyn rakenne osallistumaan määritysosapuolten ja niiden asiakkaiden maksukyvyttömyyden hallintaan siten, että käytetään elvytysvälineitä ja tarjotaan keskusvastapuolelle elvytyksen yhteydessä resursseja, mukaan lukien henkilöstön lähettäminen avustamaan elvytyksen hallinnassa tai osallistumaan tarjouskilpailuun huutokaupassa, mukaan lukien seuraamukset siinä tapauksessa, että sovitut resurssit jätetään antamatta;

d)

kannustavatko maksukyvyttömien jäsenten positioita koskeviin huutokauppoihin liittyvät järjestelyt ja toimenpiteet riittävästi määritysosapuolia, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, esittämään kilpailukykyisiä tarjouksia, ovatko kyseiset järjestelyt ja toimenpiteet hyvin organisoituja ja tarjoavatko ne elvytyssuunnitelmassa esitettyjä kannustimia;

e)

tarjoaako määritysosapuolten toiminnan ja niiden mahdollisten elvytyssuunnitelmasta johtuvien tappioiden välinen yhteys asianmukaisen kannustimen, jonka ansiosta elvytyksen onnistuminen on todennäköisempää, mukaan lukien se, ovatko tappiot tai mahdollisten tappioiden yläraja oikeassa suhteessa määritysosapuolen toimintaa kuvaavaan mittariin vaihtuvien vakuuksien, alkuvakuuksien, maksukyvyttömyysrahastoon maksettavien osuuksien tai muiden riskiperusteisten ja toimintoperusteisten mittareiden perusteella;

f)

ovatko keskusvastapuolten mekanismit, joiden mukaisesti sellaiset yhteentoimivat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit ja sidosryhmät, jotka kantaisivat tappiot tai joille aiheutuisi kustannuksia tai jotka osallistuisivat likviditeettivajeiden kattamiseen, jos elvytyssuunnitelma pantaisiin täytäntöön, otetaan mukaan elvytyssuunnitelmaan laadintaan ja asiaankuuluviin riskienhallintakeskusteluihin, hyvin organisoituja ja tarjoavatko ne asianmukaisia kannustimia yhteentoimivien rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien ja sidosryhmien etujen tasapainottamiseksi;

g)

tarjoaako määritysosapuolten ja mahdollisesti niiden asiakkaiden tai muiden keskusvastapuoleen palvelujen tarjoamisen yhteydessä sidoksissa olevien yhteisöjen osallistuminen, jolla pyritään lieventämään tappioita elvytyksen yhteydessä, oikeanlaisia kannustimia tarjota keskusvastapuolelle asianmukaisia palveluja, mukaan lukien takaisinostosopimuksen vastapuolena toimiminen ja likviditeetin tarjoaminen.