(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2021/338 (2) säädetään direktiivin 2014/65/EU 57 artiklaan tehtävistä muutoksista, jotka koskevat muun muassa positiolimiittejä ja joihin sisältyy myös uusia muutoksiin liittyviä valtuutuksia.

(2)

Jotta voidaan parantaa unionin rahoitusmarkkinoiden vakautta ja eheyttä, olisi määriteltävä menetelmä hyödykejohdannaisiin sovellettavien positiolimiittien laskemiseksi yhdenmukaistetulla tavalla. Menetelmällä olisi ehkäistävä toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöä, edistettävä johdonmukaisuutta ja annettava samalla toimivaltaisille viranomaisille riittävästi joustavuutta, jotta ne voivat ottaa huomioon erot eri hyödykejohdannaismarkkinoilla ja kohde-etuutena olevien hyödykkeiden markkinoilla. Limiittien laskentamenetelmän olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus tasapainottaa kahdenlaiset tavoitteet: toisaalta pyrkimykset asettaa limiitit riittävän alhaiselle tasolle, jotta henkilöt, joilla on positioita kyseisissä hyödykejohdannaisissa, eivät voisi väärinkäyttää tai vääristää markkinaa, ja toisaalta pyrkimykset tukea asianmukaista hinnoittelua ja asianmukaisia selvitysjärjestelyjä sekä kehittää uusia hyödykejohdannaisia ja mahdollistaa se, että hyödykejohdannaisilla tuetaan jatkossakin kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinan kaupallisten toimintojen toimivuutta.

(3)

Yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi olisi määriteltävä joukko direktiiviin 2014/65/EU perustuvia käsitteitä ja tässä asetuksessa käytettäviä teknisiä termejä.

(4)

Markkinaosapuolilla tietyssä hyödykejohdannaisessa olevat pitkät ja lyhyet positiot olisi nettoutettava keskenään, jotta voitaisiin määrittää asianmukainen koko positiolle, joka markkinaosapuolella voi kulloinkin olla. Sellaisella samassa kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevalla optiosopimuksella tai hyödykejohdannaisella pidettävän position koko, joka on pääsopimuksen osa, olisi laskettava deltavasta-arvon perusteella. Jotta henkilön toiminnasta saataisiin kattava, keskitetty ja edustava yleiskuva ja jotta estettäisiin pääsopimukselle asetetun positiolimiitin tavoitteen kiertäminen, henkilöllä kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevassa hyödykejohdannaisessa olevan kokonaisposition olisi sisällettävä myös positio, joka saadaan eriyttämällä sellaisen spread-sopimuksen komponentit, joka on otettu samassa kauppapaikassa kaupankäynnin kohteeksi yhtenä vaihdantakelpoisena instrumenttina, sekä sellaisissa samassa kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevissa hyödykejohdannaisissa olevat positiot, jotka ovat pääsopimuksen osa kokonsa perusteella (niin kutsutut minisopimukset) tai hinnoittelujakson maturiteetin perusteella, kuten kuukauden loppuosan sopimukset (niin kutsutut balance-of-the-month- eli balmosopimukset).

(5)

Direktiivissä 2014/65/EU edellytetään, että kaikki positiot, joita kolmannet osapuolet pitävät henkilön lukuun, sisällytetään kyseisen henkilön positiolimiitin laskentaan ja että positiolimiittejä sovelletaan sekä yhteisön tasolla että konsernitasolla. Sen vuoksi on tarpeen laskea positiot yhteen konsernitasolla. Konsernitasolla suoritettavaa yhteenlaskentaa on aiheellista edellyttää vain, jos emoyritys voi valvoa positioiden käyttöä. Näin ollen emoyrityksen olisi laskettava tytäryrityksillään olevat positiot yhteen niiden positioiden kanssa, jotka emoyrityksellä on suoraan hallussaan, sen lisäksi, että tytäryritykset laskevat omat positionsa yhteen. Tällainen yhteenlaskenta voi johtaa emoyrityksen tasolla laskettuna positioihin, jotka ovat suurempia tai eri tytäryrityksillä olevien pitkien ja lyhyiden positioiden nettouttamisen vuoksi pienempiä kuin yksittäisen tytäryrityksen tasolla. Positioita ei pitäisi laskea yhteen emoyrityksen tasolla, jos positiot ovat sellaisilla yhteissijoitusyrityksillä, jotka pitävät niitä sijoittajiensa lukuun pikemminkin kuin emoyrityksensä lukuun, eikä emoyritys pysty valvomaan näiden positioiden käyttöä omaksi edukseen.

(6)

Direktiivissä (EU) 2021/338 säädetyissä muutoksissa edellytetään, että positiolimiittejä sovelletaan kauppapaikoissa kaupankäynnin kohteina oleviin kriittisiin tai merkittäviin hyödykejohdannaisiin ja niitä taloudelliselta kannalta vastaaviin OTC-sopimuksiin. Kriittiset tai merkittävät johdannaiset ovat hyödykejohdannaisia, joita koskevissa avoinna olevissa sopimuksissa on keskimäärin vähintään 300 000 erää yhden vuoden aikana. Koska maataloushyödykkeet ovat kansalaisille kriittisen tärkeitä, maatalousalan hyödykejohdannaiset ja niitä taloudelliselta kannalta vastaavat OTC-sopimukset ovat edelleen positiolimiittijärjestelmän piirissä, kun eriä on alle 300 000. Likviditeetin raja-arvo, josta alkaen positiolimiittejä aletaan soveltaa maatalousalan hyödykejohdannaisiin, määritetään tässä asetuksessa, ja näillä hyödykejohdannaisilla kauppapaikassa käytävän kaupan olisi katsottava olevan volyymiltään merkittävää vain, jos se ylittää likviditeetin raja-arvon riittävän pitkän ajan.

(7)

Jos OTC-sopimuksen arvo ja kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevan sopimuksen arvo määritetään saman kohde-etuutena olevan hyödykkeen perusteella, joka on toimitettavissa samassa paikassa ja samoin sopimusehdoin, ja jos OTC-sopimuksen taloudellinen tulos korreloi vahvasti kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevan sopimuksen taloudellisen tuloksen kanssa, OTC-sopimusta olisi pidettävä taloudelliselta kannalta vastaavana riippumatta pienistä eroista sopimuseritelmissä, jotka koskevat erien kokoja ja toimitusajankohtaa. Myöskään kaupan jälkeisten riskienhallintajärjestelyjen, kuten määritysmenettelyjen, ei pitäisi estää määrittämästä tällaisia sopimuksia taloudelliselta kannalta vastaaviksi. Jotta vältettäisiin se, että mahdollisesti määrääviä positioita, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, nettoutetaan epäasianmukaisesti käyttämällä OTC-sopimuksiin sisältyviä kahdenvälisiä järjestelyjä, ja jotta varmistettaisiin positiolimiittijärjestelmän tehokas toiminta käytännössä, on tarpeen, että OTC-markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien hyödykejohdannaisten katsotaan olevan taloudelliselta kannalta vastaavia kauppapaikkasopimusten kanssa vain rajatuissa olosuhteissa. Positiolimiittien kiertämisen estämiseksi ja positiolimiittijärjestelmän eheyden parantamiseksi on tarpeen, että taloudelliselta kannalta vastaavan OTC-sopimuksen määritelmä on niin kapea, ettei se salli henkilön nettouttaa OTC-positiota useiden muiden positioiden kanssa. Lisäksi harkintavalta, jota käytetään valittaessa johdonmukaisesti positioita, joiden kanssa OTC-positio nettoutetaan, olisi rajattava erityisiin olosuhteisiin, joissa tällainen OTC-sopimus vastaa taloudelliselta kannalta useampaa kuin yhtä hyödykejohdannaista, jolla käydään kauppaa unionin kauppapaikassa.

(8)

Jotta voidaan määrittää, mitkä hyödykejohdannaisissa olevat positiot objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä, olisi säädettävä tietyistä perusteista, myös kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) koskeviin sääntöihin perustuvan, suojaussopimuksen kirjanpidollisen määritelmän käytöstä. Kyseistä kirjanpidollista määritelmää olisi voitava soveltaa myös finanssialan ulkopuolisiin yhteisöihin, vaikka ne eivät soveltaisi IFRS-standardeja koskevia sääntöjä yhteisön tasolla.

(9)

Lisäksi finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen olisi voitava käyttää riskienhallintatekniikoita sellaisten yleisten riskien vähentämiseksi, jotka johtuvat niiden omasta tai niiden konsernin kaupallisesta toiminnasta, mukaan lukien riskit, jotka aiheutuvat useista maantieteellisistä markkinoista, tuotteista, aikajänteistä tai yhteisöistä (makro- tai portfoliosuojaus). Myös pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittaviin konserneihin kuuluvien finanssialan yhteisöjen olisi voitava käyttää riskienhallintatekniikoita sellaisten yleisten riskien vähentämiseksi, jotka johtuvat konserniin kuuluvien finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen kaupallisesta toiminnasta. Jos finanssialan ulkopuolinen yhteisö tai finanssialan yhteisö käyttää makro- tai portfoliosuojausta, se ei välttämättä pysty määrittämään yksi yhteen -suhdetta tietyn hyödykejohdannaisessa olevan position ja sellaisesta kaupallisesta toiminnasta johtuvan erityisen riskin välillä, jota hyödykejohdannaisen on tarkoitus suojata. Finanssialan ulkopuolinen yhteisö tai finanssialan yhteisö voi myös käyttää muuta kuin vastaavaa hyödykejohdannaista suojaamaan finanssialan ulkopuolisen yhteisön kaupallisesta toiminnasta johtuvalta erityiseltä riskiltä, jos samanlaista hyödykejohdannaista ei ole saatavilla tai jos läheisemmin korreloivan hyödykejohdannaisen likviditeetti ei ole riittävä (proxy hedging). Tällaisissa tapauksissa riskienhallintaperiaatteilla ja -järjestelmillä olisi voitava estää muussa kuin suojaamistarkoituksessa toteutettujen liiketoimien luokittelu suojaaviksi ja suojaussalkku olisi esitettävä riittävän eriteltynä, jotta spekulatiiviset komponentit voitaisiin tunnistaa ja sisällyttää positiolimiitteihin. Positioita ei saisi pitää kaupalliseen toimintaan liittyviä riskejä vähentävinä yksinomaan sillä perusteella, että ne on sisällytetty kokonaisuudessaan osaksi riskinvähennyssalkkua.

(10)

Riski voi kehittyä ajan mittaan, ja jotta sen kehittymiseen voitaisiin mukautua, hyödykejohdannaiset, jotka on alun perin toteutettu kaupalliseen toimintaan liittyvän riskin vähentämiseksi, voidaan joutua korvaamaan täydentävillä hyödykejohdannaissopimuksilla, joilla suljetaan sellaiset hyödykejohdannaissopimukset, joilla ei ole enää merkitystä kaupallisen riskin kannalta. Lisäksi sellaisen riskin kehittyminen, jonka vähentämiseksi on otettu positio hyödykejohdannaisessa, ei saisi johtaa siihen, että kyseistä positiota ei enää hyväksytä alun alkaen riskiä vähentäväksi liiketoimeksi.

(11)

Finanssialan yhteisöjen ja finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen olisi voitava hakea kaupallisen toiminnan suojaamista koskevaa poikkeusta ennen position ottamista. Hakemuksessa olisi esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle selkeä ja ytimekäs kuvaus finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen sellaisesta kaupallisesta toiminnasta kohde-etuutena olevan hyödykkeen osalta, jota on tarkoitus suojata, sekä asianomaisista riskeistä ja siitä, kuinka hyödykejohdannaisia käytetään näiden riskien vähentämiseksi. Positiolimiittejä sovelletaan koko ajan maatalousalan hyödykejohdannaisiin ja kriittisiin tai merkittäviin hyödykejohdannaisiin, ja jos toimivaltainen viranomainen ei loppujen lopuksi myönnä poikkeusta, tapauksen mukaan finanssialan yhteisön tai finanssialan ulkopuolisen yhteisön olisi vastaavasti pienennettävä positioita, jotka ylittävät limiitin. Kyseiseen yhteisöön saatetaan myös soveltaa valvontatoimenpiteitä limiitin rikkomisen vuoksi. Finanssialan yhteisöjen ja finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen olisi arvioitava toimintaansa säännöllisesti sen varmistamiseksi, että poikkeuksen soveltaminen on edelleen perusteltua.

(12)

Finanssialan yhteisöjen ja finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen olisi voitava hakea poikkeusta sellaisten positioiden osalta, jotka johtuvat likviditeetin pakollisesta tarjoamisesta kauppapaikoissa, ennen kyseisten liiketoimien toteuttamista. Hakemuksessa olisi esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle selkeä ja ytimekäs kuvaus pakollista likviditeetin tarjoamista koskevasta kehyksestä, jonka mukaisesti kyseiset henkilöt toimivat, ja henkilön toiminnasta hyödykejohdannaisten kaupassa kauppapaikan kanssa tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaisesti sekä tuloksena olevista avoimista positioista. Positiolimiittejä sovelletaan koko ajan maatalousalan hyödykejohdannaisiin ja kriittisiin tai merkittäviin hyödykejohdannaisiin, ja jos toimivaltainen viranomainen ei loppujen lopuksi myönnä poikkeusta, finanssialan ulkopuolisen yhteisön tai finanssialan yhteisön olisi vastaavasti pienennettävä positioita, jotka ylittävät limiitin. Kyseiseen yhteisöön saatetaan myös soveltaa valvontatoimenpiteitä limiitin rikkomisen vuoksi. Finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen ja finanssialan yhteisöjen olisi arvioitava toimintaansa säännöllisesti sen varmistamiseksi, että poikkeuksen soveltaminen on edelleen perusteltua.

(13)

Kullakin hyödykejohdannaisella on yksilöllinen spot-kuukautensa, jolla tarkoitetaan erääntymisajankohtana tapahtuvaa toimitusta välittömästi edeltävää ajanjaksoa, eikä se välttämättä vastaa täsmälleen yhtä kuukautta. Spot-kuukauden sopimus on näin ollen kyseistä hyödykejohdannaista koskeva sopimus, joka erääntyy seuraavaksi. Rajoittamalla positioita, jotka henkilöllä voi olla sen ajanjakson aikana, jona fyysinen hyödyke on toimitettava, pienennetään sitä kohde-etuutena olevan hyödykkeen toimitettavissa olevaa määrää, jonka kukin henkilö voi toimittaa tai ottaa vastaan. Tällä estetään määräävien positioiden keskittyminen yksittäisille henkilöille, jotka voisivat aiheuttaa markkinapaineita rajoittamalla hyödykkeen saatavuutta. Spot-kuukauden positiolimiitin vakioitu perustaso olisi sen vuoksi laskettava sekä luovuttamalla että nettoarvon tilityksellä toteutettavia hyödykejohdannaisia varten prosenttiosuutena arvioidusta toimitettavissa olevasta määrästä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava panna täytäntöön positiolimiittien pienentämistä koskeva aikataulu, joka ulottuu ajankohdasta, jona sopimuksesta tulee spot-kuukauden sopimus, ajankohtaan, jona sopimus erääntyy, jotta ne voisivat varmistaa, että positiolimiitit vahvistetaan asianmukaisesti koko spot-kuukaudelle ja että sopimuksen selvitys tapahtuu asianmukaisesti.

(14)

Jos johdannaisilla käydään suhteellisen vähän kauppaa verrattuna hyödykkeen toimitettavissa olevaan määrään, avoinna olevien sopimusten määrä on pienempi verrattuna toimitettavassa olevaan määrään. Tällaisissa olosuhteissa toimivaltaiset viranomaiset eivät välttämättä pysty asettamaan spot-kuukauden limiittiä, joka olisi yhdenmukainen asetettujen tavoitteiden eli asianmukaisten hinnoittelu- ja toimitusedellytysten varmistamisen ja markkinoiden väärinkäytön estämisen kanssa, vaikka menetelmässä käytettäisiin pienintä prosenttiosuutta toimitettavissa olevasta määrästä. Sen varmistamiseksi, että nämä tavoitteet saavutetaan kaikissa olosuhteissa, joissa hyödykejohdannaisen kohde-etuutena olevan hyödykkeen toimitettavissa oleva määrä on huomattavasti suurempi kuin avoinna olevien sopimusten kokonaismäärä, minkä seurauksena toimitettavissa olevaan määrään perustuva spot-kuukauden limiitti tekisi toimivaltaisten viranomaisten pakollisesta positiolimiittien soveltamisesta täysin tehotonta, toimivaltaisten viranomaisten olisi varamenetelmänä määritettävä perustasoluku kyseisen hyödykejohdannaisen spot-kuukauden limiitille prosenttiosuutena kyseisen hyödykejohdannaisen avoinna olevien sopimusten kokonaismäärästä ja sovellettava sen jälkeen asiaankuuluvia mukautuskertoimia.

(15)

Maataloustuotteiden satomäärissä voi esiintyä sääolosuhteiden vuoksi suuria vaihteluja. Sen vuoksi on aiheellista, että viitejakso, jota käytetään määritettäessä maatalousalan hyödykejohdannaisten kohde-etuutena olevan hyödykkeen toimitettavissa olevaa määrää, ulottuu pidemmälle kuin viitejakso, jota käytetään määritettäessä muiden hyödykejohdannaisten kohde-etuutena olevan hyödykkeen toimitettavissa olevaa määrää.

(16)

Muiden kuukausien positiolimiittiä sovelletaan kaikkiin muihin maturiteetteihin kuin spot-kuukauteen. Muiden kuukausien positiolimiittien vakioitu perustaso olisi laskettava sekä luovuttamalla että nettoarvon tilityksellä toteutettavia hyödykejohdannaisia varten prosenttiosuutena avoinna olevien sopimusten kokonaismäärästä. Positioiden jakautuminen hyödykesopimuksen toisille kuukausille keskittyy usein erääntymisajankohtaa lähimpänä oleville kuukausille. Avoinna olevien sopimusten kokonaismäärä tarjoaa sen vuoksi asianmukaisemman perustason positiolimiittien asettamiselle kuin kaikkien maturiteettien keskiarvoa ilmaisevan luvun käyttö. Koska avoinna olevien sopimusten määrä voi muuttua merkittävästi lyhyen ajan kuluessa, toimivaltaisten viranomaisten olisi laskettava avoinna olevien sopimusten määrä ajanjaksolta, joka kuvastaa asianmukaisesti hyödykejohdannaisilla käytävän kaupan ominaispiirteitä. Viitejaksossa olisi erityisesti otettava huomioon sopimuksella käytävän kaupan kausiluonteisuus.

(17)

Sen varmistamiseksi, että hyödykejohdannaisessa olevien avointen positioiden kokonaismäärä otetaan toimivaltaisten viranomaisten asettamissa positiolimiiteissä kattavasti huomioon, toimivaltaisen viranomaisen laskemaan avoinna olevien sopimusten määrään olisi sisällyttävä sekä siinä kauppapaikassa liikkeessä olevat positiot, jossa hyödykejohdannaisella käydään kauppaa, että toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetut liikkeessä olevat positiot taloudelliselta kannalta vastaavissa OTC-sopimuksissa.

(18)

Vakioitu perustaso on asetettu 25 prosentiksi toimitettavissa olevasta määrästä ja avoinna olevien sopimusten määrästä ottaen huomioon muilla markkinoilla ja muilla lainkäyttöalueilla saadut kokemukset. Asianmukaisen toimituksen sekä sopimuksen ja sen kohde-etuuden markkinan toiminnan tukemiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi mukautettava perustasoa siten, että sitä voidaan alentaa 5 prosenttiin toimitettavissa olevasta määrästä ja avoinna olevien sopimusten määrästä tai 2,5 prosenttiin joidenkin maatalousalan hyödykejohdannaisten tapauksessa ja että sitä voidaan nostaa 35 prosenttiin toimitettavissa olevasta määrästä ja avoinna olevien sopimusten määrästä, jos markkinoiden ominaispiirteet sitä edellyttävät. Koska kaikkia perustasoluvun mukautuksia sovelletaan vain, jos ja niin kauan kuin markkinan objektiiviset ominaispiirteet sitä edellyttävät, perustason väliaikaisten mukautusten pitäisi olla mahdollisia. Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että perustasoa mukautetaan alaspäin aina, kun on tarpeen torjua määrääviä positioita ja tukea hyödykejohdannaisen ja sen kohde-etuutena olevan hyödykkeen asianmukaista hinnoittelua. Johdannaisissa, joilla ei ole aineellista kohde-etuutta, ei voida käyttää toimitettavissa olevaa määrää positiolimiitin määrittämiseksi. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava parantaa tai mukauttaa tällaisten hyödykejohdannaisten positiolimiittien määrittämismenetelmiä, jotka perustuvat erilaisiin parametreihin, kuten avoinna olevien sopimusten määrän käyttöön myös spot-kuukauden osalta.

(19)

Saattaa olla tilanteita, joissa hyödykejohdannaisella, joka on hiljattain otettu kaupankäynnin kohteeksi kauppapaikassa, on aiemmin käyty kauppaa yhdessä tai useammassa unionin tai kolmansien maiden kauppapaikassa. Jotta hyödykejohdannaisen siirto olisi sujuvaa, toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava huomioon aiemmin yhdessä tai useammassa kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olleen hyödykejohdannaisen avoinna olevat sopimukset asettaessaan alustavia positiolimiittejä hiljattain kaupankäynnin kohteeksi otetulle hyödykejohdannaiselle. Muita olosuhteita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kahdella hyödykejohdannaisella käydään kauppaa samassa kauppapaikassa ja niiden ominaispiirteissä on pieniä eroja, kuten kohde-etuutena olevan indeksin tai tarjousalueen muutos, joiden vuoksi on odotettavissa, että avoinna olevat sopimukset siirtyvät nopeasti vanhemmista sopimuksista uudempaan sopimukseen. Asettaessaan positiolimiittejä uudemmalle sopimukselle toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava huomioon vanhempaan sopimukseen liittyvien avoinna olevien sopimusten määrä, jotta uudemman sopimuksen kehitys olisi sujuvaa.

(20)

Tietyt, erityisesti sähköön ja kaasuun perustuvat hyödykejohdannaiset edellyttävät, että kohde-etuutta toimitetaan jatkuvasti tietyn ajanjakson, kuten päivän, kuukauden tai vuoden ajan. Lisäksi tietyt sopimukset, joihin liittyy pidempiä toimitusjaksoja, kuten vuosi tai neljännesvuosi, voidaan automaattisesti korvata asiaan liittyvillä sopimuksilla, joissa on lyhyemmät toimitusjaksot, kuten neljännesvuosi tai kuukausi (niin kutsutut peräkkäiset sopimukset). Näissä tapauksissa spot-kuukauden positiolimiitti sopimukselle, joka on tarkoitus korvata ennen toimitusta, olisi epäasianmukainen, koska tällainen limiitti ei kattaisi sopimuksen erääntymisajankohtaa eikä sopimuksen fyysistä toimitusta tai nettoarvon tilitystä. Siinä tapauksessa, että saman kohde-etuuden toimitusjaksot ovat päällekkäiset, yhtä yhteistä positiolimiittiä olisi sovellettava kaikkiin asiaan liittyviin sopimuksiin, jotta voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon sellaisten sopimusten positiot, jotka voidaan mahdollisesti toimittaa. Tämän helpottamiseksi asiaan liittyvät sopimukset olisi määritettävä kohde-etuuden yksikköinä sekä laskettava yhteen ja nettoutettava vastaavasti.

(21)

Kun kyseessä ovat tietyt maatalousalan hyödykejohdannaiset, joilla on olennainen vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintoihin, menetelmän olisi mahdollistettava se, että toimivaltainen viranomainen asettaa perustason ja positiolimiitin yleisen vaihteluvälin vähimmäistason alapuolelle, kun sillä on näyttöä spekulatiivisesta toiminnasta, joka vaikuttaa merkittävästi hintoihin.

(22)

Toimivaltaisen viranomaisen olisi arvioitava, edellyttävätkö direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 3 kohdassa luetellut tekijät perustason mukauttamista positiolimiitin lopullisen tason asettamiseksi. Arvioinnissa olisi otettava huomioon nämä tekijät merkityksellisinä kyseisen yksittäisen hyödykejohdannaisen kannalta. Menetelmissä olisi annettava ohjausta siitä, miten limiitti asetetaan, ilman että toimivaltaiselta viranomaiselta viedään mahdollisuus tehdä lopullinen päätös hyödykejohdannaisen asianmukaisesta positiolimiitistä markkinoiden väärinkäytön estämiseksi. Näiden tekijöiden olisi annettava tärkeää tietoa toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jotta niiden olisi helpompi muodostaa kantansa ja varmistaa positiolimiittien riittävä yhdenmukaisuus kaikkialla unionissa.

(23)

Positiolimiiteistä ei saisi aiheutua esteitä uusien maatalousalan hyödykejohdannaisten kehittämiselle, eivätkä ne saisi estää maatalousalan hyödykejohdannaisten markkinoiden vähemmän likvidejä osia toimimasta asianmukaisesti. Menetelmässä olisi otettava huomioon aika, joka tarvitaan uusien ja olemassa olevien hyödykejohdannaisten kehittämiseen ja likviditeetin houkuttelemiseen niitä varten erityisesti, kun on kyse maatalousalan hyödykejohdannaisista, jotka voivat tukea riskienhallintaa räätälöidyillä tai epäkypsillä markkinoilla. Lisäksi on olemassa maatalousalan hyödykejohdannaissopimuksia, jotka eivät koskaan kykene houkuttelemaan riittävästi markkinaosapuolia tai likviditeettiä, jotta positiolimiittejä voitaisiin soveltaa tuloksekkaasti ilman, että markkinaosapuolet säännöllisesti ja tahattomasti rikkoisivat limiittiä ja näin ollen haittaisivat tällaisten hyödykejohdannaisten hinnoittelua ja selvitystä. Jotta voitaisiin puuttua näihin markkinoiden tehokkaaseen toimintaan kohdistuviin riskeihin, spot-kuukauden ja muiden kuukausien positiolimiitti olisi vahvistettava kiinteälle 10 000 erän tasolle, kunnes maatalousalan hyödykejohdannaisen avoinna olevien sopimusten määrä ylittää 20 000 erän kynnysarvon.

(24)

Hyödykejohdannaiseen osallistuvien markkinaosapuolten lukumäärä, kokoonpano ja rooli voivat vaikuttaa sellaisten positioiden kokoon ja luonteeseen, joita jotkin markkinaosapuolet pitävät markkinalla. Joillakin markkinaosapuolilla saattaa olla suuri positio joissakin hyödykejohdannaisissa, mikä heijastaa näiden markkinaosapuolten roolia hyödykkeen ostossa, myynnissä ja toimituksessa, kun ne ovat markkinan vastakkaisella puolella suhteessa sellaisten muiden markkinaosapuolten enemmistöön, jotka tarjoavat likviditeettiä tai riskienhallintapalveluja kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinalla.

(25)

Kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinan ominaispiirteitä ovat kohde-etuutena olevan hyödykkeen tarjonta, käyttö, saavutettavuus ja saatavuus. Arvioimalla tarkemmin näitä ominaispiirteitä, kuten ottamalla huomioon hyödykkeen pilaantuvuuden ja kuljetustavan, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava määrittää markkinan joustavuus ja mukauttaa positiolimiittejä asianmukaisesti.

(26)

Joissakin hyödykejohdannaisissa voi olla suuri ero avoinna olevien sopimusten ja toimitettavissa olevan määrän välillä. Näin voi olla, jos johdannaisilla käytävä kauppa on suhteellisen pientä verrattuna toimitettavissa olevaan määrään, jolloin avoinna olevien sopimusten määrä on pienempi verrattuna toimitettavissa olevaan määrään, tai jos esimerkiksi tiettyä hyödykejohdannaista käytetään laajalti kattamaan monia eri riskejä, jolloin toimitettavissa oleva määrä on pienempi verrattuna avoinna olevien sopimusten määrään. Tällaisten avoinna olevien sopimusten määrän ja toimitettavissa olevan määrän välillä olevien merkittävien erojen vuoksi on perusteltua mukauttaa muiden kuukausien limiittiin sovellettavaa perustasoa ylös- tai alaspäin, jotta voidaan välttää markkinahäiriöt spot-kuukauden lähestyessä. Erityisesti silloin, kun avoinna olevien sopimusten määrä on huomattavasti suurempi kuin toimitettavissa oleva määrä, muiden kuukausien limiittiä olisi mukautettava alaspäin, jotta vältetään tavanomaista jyrkempi vaikutus, jonka toimitettavissa olevaan määrään perustuva spot-kuukauden limiitti voisi aiheuttaa. Tällaisissa olosuhteissa spot-kuukauden limiittiä ei olisi asianmukaista mukauttaa ylöspäin ottaen huomioon markkinan nurkanvaltauksen riski. Jos toimitettavissa oleva määrä on huomattavasti suurempi kuin avoinna olevien sopimusten määrä, muiden kuukausien limiittiä olisi mukautettava ylöspäin, jotta vältetään kaupankäynnin tarpeettoman rajoittamisen riski. Koska toimitettavissa oleva määrä on huomattavasti suurempi kuin avoinna olevien sopimusten määrä, on odotettavissa, että toimitettavissa olevaan määrään perustuva spot-kuukauden limiitti, joka tukeutuu perustasoon, ylittää markkinaosapuolten hallussa olevien avoinna olevien sopimusten määrän spot-kuukauden aikana. Sen varmistamiseksi, että spot-kuukauden limiitti estää markkinaosapuolia saamasta määräävää asemaa ja että asetetut tavoitteet eli markkinoiden väärinkäytön estäminen ja asianmukainen hinnoittelu tosiasiassa saavutetaan direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisesti, spot-kuukauden limiittiä olisi päinvastoin mukautettava alaspäin, kun se perustuu toimitettavissa olevaan määrään.

(27)

Pyrittäessä samaan tavoitteeseen rajoittaa markkinahäiriöitä spot-kuukauden lähestyessä, kun toimitettavissa olevaa määrää ja avoinna olevien sopimusten määrää koskevien laskelmien välillä on merkittäviä eroja, toimitettavissa oleva määrä olisi määriteltävä siten, että siihen sisältyvät kaikki korvaavat hyödykeluokat tai -tyypit, jotka voidaan toimittaa hyödykejohdannaissopimuksen selvityksen yhteydessä sopimuksen ehtojen mukaisesti.

(28)

Direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 1, 3 ja 12 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä positiolimiittien laskenta- ja soveltamismenetelmä, jotta voidaan luoda yhdenmukaistettu positiolimiittijärjestelmä kauppapaikoissa kaupankäynnin kohteena oleville hyödykejohdannaisille ja taloudelliselta kannalta vastaaville OTC-sopimuksille. Direktiivin 57 artiklan 1 kohdassa edellytetään laskentamenetelmää, jota toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava asettaessaan positiolimiittejä hyödykejohdannaisille. Mainitussa 57 artiklan 1 kohdassa edellytetään myös sellaisen menettelyn määrittelyä, jolla haetaan likviditeetin tarjoamista koskevaa poikkeusta ja riskien vähentämistä koskevaa poikkeusta finanssialan yhteisöille, jotka kuuluvat pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin. Direktiivin 57 artiklan 3 kohdassa edellytetään täsmennettävän, miten toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon eri tekijöitä asettaessaan spot-kuukauden positiolimiittejä ja muiden kuukausien positiolimiittejä luovuttamalla ja nettoarvon tilityksellä toteutettaville hyödykejohdannaisille. Direktiivin 57 artiklan 12 kohdassa edellytetään määritettävän, miten positiolimiittimenetelmää olisi sovellettava esimerkiksi laskettaessa positioita yhteen konsernin sisällä silloin, kun position voidaan katsoa vähentävän riskiä tai kun yritys voi soveltaa suojautumista koskevaa poikkeusta. Säännöt kytkeytyvät sisällöllisesti toisiinsa, koska ne liittyvät läheisesti positiolimiittien vahvistamismenetelmään. Yksinkertaisuuden ja avoimuuden vuoksi sekä sääntöjen soveltamisen helpottamiseksi ja päällekkäisyyden välttämiseksi säännöt olisi vahvistettava yhdessä säädöksessä pikemminkin kuin useissa erillisissä ristiviittauksia sisältävissä säädöksissä.

(29)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on toimittanut komissiolle.

(30)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä.

(31)

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/591 (4) täydennetään direktiiviä 2014/65/EU positiolimiittien hyödykejohdannaisiin soveltamista koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla. Tällä asetuksella korvataan mainittu delegoitu asetus ottaen huomioon direktiivillä (EU) 2021/338 direktiiviin 2014/65/EU tehdyt muutokset, joissa vahvistetaan uudet säännökset, jotka liittyvät likviditeetin tarjoamista ja pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluvia finanssialan yhteisöjä koskeviin suojautumispoikkeuksiin, sekä siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös, jossa täsmennetään likviditeetin tarjoamista koskevaan poikkeukseen ja finanssialan yhteisöjen riskien vähentämistä koskevaan poikkeukseen sovellettavat perusteet. Lisäksi on poistettu ”saman hyödykesopimuksen” käsite, ja arvopaperijohdannaiset on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle. Avoinna olevien sopimusten laskentatapaa on selvennetty, ja uusiin ja vähemmän likvideihin maatalousalan hyödykejohdannaisiin sovellettavaa menetelmää on yksinkertaistettu. Sen vuoksi delegoitu asetus (EU) 2017/591 olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella,