(1)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 412/2013 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1932 (3), käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa. Voimassa olevat yksilölliset polkumyyntitullit ovat 13,1–23,4 prosenttia. Kaikkiin kyseisen asetuksen liitteessä lueteltuihin otoksen ulkopuolisiin yhteistyössä toimineisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovelletaan 17,9 prosentin tullia ja kaikkiin muihin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovelletaan 36,1 prosentin jäännöstullia. Kyseisistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäiset toimenpiteet’ ja tutkimuksesta, joka johti alkuperäistä tullia koskevalla asetuksella käyttöön otettuihin toimenpiteisiin, nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Neljälle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 803/2014 (4) otoksen ulkopuolisiin yhteistyössä toimineisiin tuottajiin sovellettava 17,9 prosentin tulli ja ne lisättiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien luetteloon alkuperäisen asetuksen liitteeseen.

(3)

Neljälle muulle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/2207 (5) otoksen ulkopuolisiin yhteistyössä toimineisiin tuottajiin sovellettava 17,9 prosentin tulli ja ne lisättiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien luetteloon alkuperäisen asetuksen liitteeseen.

(4)

Komissio piti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti alkuperäiset toimenpiteet voimassa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1198 (6). Näitä toimenpiteitä kutsutaan jäljempänä ’voimassa oleviksi toimenpiteiksi’ ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tutkimusta kutsutaan jäljempänä ’viime tutkimukseksi’.

(5)

Komissio tarkasteli alkuvuodesta 2019 saatavilla olevaa näyttöä keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden myyntirakenteista ja -kanavista alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Vientilukujen vertailu vuosien 2014 ja 2018 välillä paljasti tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien viennissä jyrkän kasvun tai putoamisen, mikä viittaa uudelleenkanavointiin. Lisäksi joissakin tapauksissa tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien tosiasiallinen vienti ylitti niiden ilmoitetun tuotannon. Esiin tuli myös yrityskohtaisten Taric-koodien väärinkäytöksiin liittyvä ongelma.

(6)

Näiden tekijöiden perusteella vaikutti siltä, että tietyt vientiä harjoittavat tuottajat, joihin tällä hetkellä sovelletaan 36,1 prosentin jäännöstullia, ja vientiä harjoittavat tuottajat, joihin sovelletaan yksilöllistä tullia, myivät keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä muiden sellaisten vientiä harjoittavien tuottajien kautta, joihin sovelletaan alempaa tullia.

(7)

Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden viennissä alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tapahtunut kaupan rakenteen muutos, jolle ei ollut muuta riittävän perusteltua syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöönotto, vaikuttaisi johtuneen edellä mainitusta uudelleenkanavoinnista. Lisäksi komission käytettävissä oleva näyttö viittasi siihen, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden korjaava vaikutus oli heikentymässä sekä määrien että hintojen osalta. Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen, joka määritellään 15 kappaleessa, tuontimäärä lisääntyi tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien osalta merkittävästi vuosien 2014 ja 2018 välillä. Lisäksi joissakin tapauksissa tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien tosiasiallinen vienti ylitti niiden ilmoitetun tuotannon. Lisäksi oli riittävästi näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti tapahtuu hinnoilla, jotka alittavat nyt voimassa oleviin toimenpiteisiin johtaneessa tutkimuksessa määritetyn vahinkoa aiheuttamattoman hinnan.

(8)

Komissiolla oli myös riittävä näyttö siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vienti tapahtui polkumyyntihinnoilla verrattuna aiemmin vahvistettuun normaaliarvoon.

(9)

Ilmoitettuaan asiasta jäsenvaltioille komissio katsoi, että asiasta on olemassa riittävä näyttö perusasetuksen 13 artiklan mukaisen tutkimuksen panemiseksi vireille. Tämän seurauksena komissio antoi asetuksen (EU) 2019/464 (7), jäljempänä ’vireillepanoasetus’, ja käynnisti omasta aloitteestaan Kiinasta peräisin olevien ja vireillepanoasetuksen liitteessä lueteltujen 50:n Taric-lisäkoodin nojalla tuotavien keraamisten pöytä- ja keittiötavaroiden tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista kiertämistä koskevan tutkimuksen. Kyseiset Taric-lisäkoodit on osoitettu 50:lle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jotka olivat kiinalaisia yritysryhmiä tai yksittäisiä yrityksiä, jäljempänä ’yritykset’.

(10)

Komissio myös ohjeisti tulliviranomaisia kirjaamaan näiden vireillepanoasetuksen liitteessä lueteltujen 50:n Taric-lisäkoodin nojalla tuotujen keraamisten pöytä- ja keittiötavaroiden tuonnin.

(11)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta Kiinan viranomaisille, vireillepanoilmoituksen liitteessä luetelluille 50:lle vientiä harjoittavalle tuottajalle sekä unionin tuotannonalalle. Se myös lähetti kyselylomakkeet vireillepanoilmoituksen liitteessä luetelluille 50:lle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja pyysi tietoja mahdollisista niihin etuyhteydessä olevista yrityksistä, jotka sijaitsevat Kiinan kansantasavallassa. Asiaan liittyville osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulemista.

(12)

Edellä mainittuihin vireillepanoilmoituksen liitteessä lueteltuihin 50:een vientiä harjoittavaan tuottajaan sovellettiin seuraavia polkumyyntitulleja:

(13)

Tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Tutkimusajanjaksolta kerättiin tietoja, jotta voitiin tutkia muun muassa väitettyä muutosta kaupan rakenteessa ja käytäntöjä, menettelyjä tai toimintaa sen taustalla. Tarkempia tietoja kerättiin 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2018 väliseltä ajanjaksolta, jäljempänä ’raportointijakso’, sen tutkimiseksi, ovatko voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset mahdollisesti heikentyneet ja esiintyykö polkumyyntiä.

(14)

Komissio analysoi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, oliko yksittäisten kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kaupan rakenteessa tapahtunut muutos, johtuiko tämä muutos käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolle ei ollut muuta riittävän perusteltua syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöönoton välttäminen, oliko näyttöä vahingosta tai siitä että tullin korjaavat vaikutukset olivat heikentymässä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen sekä määrien että hintojen osalta ja oliko polkumyynnin jatkumisesta näyttöä.

(15)

Tarkasteltavana ovat Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat keraamiset pöytä- ja keittiöesineet, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 6911 10 00, ex 6912 00 21, ex 6912 00 23, ex 6912 00 25 ja ex 6912 00 29 (Taric-koodit 6911100090, 6912002111, 6912002191, 6912002310, 6912002510 ja 6912002910), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

Tutkimukseen eivät sisälly seuraavat tuotteet:

(16)

Tutkimuksen kohteena on sama kuin edellisessä kappaleessa määritelty ’tarkasteltavana oleva tuote’, ja se luokitellaan tällä hetkellä samoihin CN- ja Taric-koodeihin kuin tarkasteltavana oleva tuote ja sitä tuodaan vireillepanoasetuksen liitteessä lueteltujen Taric-lisäkoodien mukaisesti, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(17)

50:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta 13 ei toimittanut kyselyvastauksia.

(18)

Komissio katsoi, että nämä 13 vientiä harjoittavaa tuottajaa olivat kieltäytyneet yhteistyöstä perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja teki tämän vuoksi niitä koskevat päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella, kuten seuraavassa kappaleessa selitetään.

(19)

Kaikki nämä 13 vientiä harjoittavaa tuottajaa, joihin sovellettiin 17,9 prosentin suuruista tullia, olivat kasvattaneet jyrkästi vientiään vuosien 2014 ja 2018 välillä tai niiden vienti ylitti kapasiteetin, joka oli ilmoitettu otantamenettelyn puitteissa viime tutkimuksessa. Koska kiertämiskäytäntöjen lisäksi ei havaittu muita taloudellisia perusteita, komissio päätteli, että nämä vientiä harjoittavat tuottajat kanavoivat vientiään uudelleen. Sen vuoksi on aiheellista, että näiden vientiä harjoittavien tuottajien yrityskohtaiset Taric-lisäkoodit kumotaan ja että niihin sovelletaan 36,1 prosentin suuruista jäännöstullia.

(20)

Lisäksi näistä 13:sta vientiä harjoittavasta tuottajasta kolme oli etuyhteydessä kolmeen muuhun vientiä harjoittavaan tuottajaan, joihin sovellettiin otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden tuottajien 17,9 prosentin tullia niiden yksilöllisen Taric-lisäkoodin vuoksi.

(21)

Jotta vältettäisiin riski uudelleenkanavoinnista näiden etuyhteydessä olevien yritysten kautta, komissio päätteli alustavasti ennen päätelmien ilmoittamista, että niiden yrityskohtaiset Taric-lisäkoodit olisi kumottava. Myös näihin kolmeen etuyhteydessä olevaan vientiä harjoittavaan tuottajaan olisi sovellettava 36,1 prosentin suuruista jäännöstullia.

(22)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi näistä kolmesta yrityksestä otti yhteyttä ja väitti, että se ei ollut etuyhteydessä yhteen niistä yrityksistä, jotka eivät toimittaneet kyselyvastausta. Se selitti 10 päivänä lokakuuta 2019 järjestetyssä kuulemisessa ja 21 päivänä lokakuuta 2019 päivätyssä kirjeessä, että sen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun toimittamassa otantavastauksessa oli ilmoitettu virheellisesti, että yritykset olivat etuyhteydessä toisiinsa, vaikka ne olivat vain liikekumppaneita. Komission pyynnöstä yritys toimitti yritysrakennettaan ja osakkeenomistajiaan koskevat asiakirjat, jotka osoittivatkin, että etuyhteyttä ei ollut. Koska etuyhteyttä ei ollut ja yritys osoitti, että sen kasvanut vientitoiminta vastasi sen tuotantokapasiteetin kasvua vuonna 2016, komissio päätteli, että tämän yrityksen yrityskohtaista Taric-lisäkoodia ei ollut tarpeen kumota.

(23)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen komissio päätteli lopullisesti, että 36,1 prosentin jäännöstullia olisi sovellettava

(24)

Analysoidessaan 37:n vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia kyselyvastauksia komissio totesi, että niistä 18 oli toimittanut erittäin puutteelliset vastaukset, kuten jäljempänä selitetään.

(25)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja toimitti osittaisia vastauksia ja ilmoitti 28 päivänä huhtikuuta 2019, että se oli lopettanut tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon elokuussa 2018. Komissio ilmoitti 3 päivänä kesäkuuta 2019 yritykselle, että vain vientiä harjoittaville tuottajille voidaan myöntää yksilöllinen Taric-lisäkoodi. Sen vuoksi komissio aikoi poistaa yrityksen Taric-lisäkoodin ja kohdella jatkossa yritystä Taric-lisäkoodin B999 nojalla muuna yrityksenä. Yritys ei toimittanut muita huomautuksia.

(26)

Eräs toinen vientiä harjoittava tuottaja, johon myös sovellettiin 17,9 prosentin polkumyyntitullia, toimitti kyselyvastauksensa useissa osissa huhtikuussa ja toukokuussa 2019. Kyselyvastauksen mukaan tällä vientiä harjoittavalla tuottajalla oli vain yksi etuyhteydessä oleva yritys. Komissio vertasi vastauksen tietoja muihin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Se vahvisti, että yritysryhmään kuului muitakin etuyhteydessä olevia yrityksiä, joita tämä yritys ei ollut ilmoittanut kyselyvastauksessaan. Kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ilmoitettiin asiasta puutteita koskevassa kirjeessä 24 päivänä kesäkuuta 2019. Tämän jälkeen vientiä harjoittava tuottaja myönsi 28 päivänä kesäkuuta 2019, että se oli etuyhteydessä myös toiseen yritykseen. Vientiä harjoittava tuottajaryhmä ei kuitenkaan toimittanut jälkimmäisestä yrityksestä pyydettyä kyselyvastausta annetussa määräajassa. Sen vuoksi komissio ilmoitti vientiä harjoittavalle tuottajalle 8 päivänä heinäkuuta 2019, että se aikoo tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen (8) perusteella ja että yrityksellä on oikeus pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut muita huomautuksia.

(27)

Kolmas vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti komissiolle 5 päivänä heinäkuuta 2019, että se ei kyennyt vastaamaan komission lähettämään puutteita koskevaan kirjeeseen ja että se oli täysin tietoinen vastaamatta jättämisen kielteisistä vaikutuksista. Sen vuoksi komissio ilmoitti vientiä harjoittavalle tuottajalle 9 päivänä heinäkuuta 2019, että se aikoo tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen (9) perusteella ja että yrityksellä on oikeus pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut muita huomautuksia.

(28)

Muut 15 vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka olivat toimittaneet erittäin puutteelliset vastaukset, saivat kukin 27 päivän toukokuuta ja 18 päivän heinäkuuta 2019 välillä kirjeen, jossa esitettiin yksityiskohtaisesti syyt, joiden vuoksi komissio päätteli alustavasti, että niiden vastaukset olivat erittäin puutteelliset. Toistuvia aiheita, joiden vuoksi komissio arvioi alustavasti, että nämä 15 vastausta olivat erittäin puutteellisia, olivat esimerkiksi seuraavat:

(29)

Kullekin näistä 15:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta ilmoitettiin myös samalla kirjeellä, että

(30)

Tämän jälkeen näistä 15:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta

(31)

Kaksi muuta vientiä harjoittavaa tuottajaa (näistä 15:stä) toimitti myöhemmin joitakin täydentäviä asiakirjoja, mutta niiden vastauksia ei edelleenkään voitu pitää täysin kattavina. Komissio päätti kuitenkin tehdä tarkastuskäynnit näiden kahden vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloihin. Näiden tarkastuskäyntien aikana komissio totesi molempien vientiä harjoittavien tuottajien osalta ongelmia, jotka liittyivät etuyhteydessä olevien yritysten ilmoittamatta jättämiseen ja virheellisiin ilmoituksiin tarkasteltavana olevan tuotteen tiettyjen tyyppien jalostamisesta. Sen vuoksi komissio ilmoitti 7 päivänä elokuuta 2019 molemmille vientiä harjoittaville tuottajille, että se pitää voimassa aikomuksena soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. Komissio toi esiin, että kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät pystyneet toimittamaan mitään näyttöä siitä, että vuonna 2018 tapahtuneen viennin taloudellinen peruste olisi muu kuin muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotannon uudelleenkanavointi. Samassa kirjeessä komissio myös ilmoitti molemmille vientiä harjoittaville tuottajille, että niillä on oikeus pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa viimeistään 16 päivänä elokuuta 2019. Kumpikaan yritys ei pyytänyt kuulemista määräaikaan mennessä.

(32)

Eräs toinen vientiä harjoittava tuottaja toimitti 1 päivänä elokuuta 2019 lisätietoja vastauksena komission alustavaan arviointiin, jonka mukaan sen kyselyvastaus oli puutteellinen. Komissio analysoi toimitetut lisätiedot. Jotkin ongelmat, kuten kattavien tietojen puute kaikista siihen etuyhteydessä olevista yrityksistä, kuitenkin esiintyivät edelleen. Sen vuoksi komissio ilmoitti 13 päivänä elokuuta 2019 kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, että se pitää voimassa aikomuksena soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. Komissio toi tässä yhteydessä esiin, että vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut mitään näyttöä vuonna 2018 tapahtuneesta viennistään, joka oli yli nelinkertainen vientiä harjoittavan tuottajan saman kauden tosiasialliseen tuotantoon nähden. Samassa kirjeessä komissio myös ilmoitti vientiä harjoittavalle tuottajalle, että sillä on oikeus pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa viimeistään 23 päivänä elokuuta 2019. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut määräaikaan mennessä.

(33)

Komissio ilmoitti eräälle toiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle 18 päivänä toukokuuta ja 26 päivänä kesäkuuta 2019 päivätyillä kirjeillä puutteista sen vastauksissa, jotka koskivat vaadittuja asiakirjoja, ja aikeestaan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja totesi 2 päivänä heinäkuuta 2019, että se oli toimittanut kaikki pyydetyt tiedot ja toimittanut uudelleen tilinpäätöstietonsa vuosilta 2015–2018, mutta se ei ollut täyttänyt kyselylomaketta etuyhteydessä olevan yrityksensä osalta. Se otti aiheesta yhteyttä kuulemisesta vastaavaan neuvonantajaan 12 päivänä ja 22 päivänä elokuuta 2019. Komissio ilmoitti 27 päivänä elokuuta 2019 päivätyllä kirjeellä vientiä harjoittavalle tuottajalle syistä, joiden vuoksi sen 2 päivänä heinäkuuta toimittamat lisätiedot olivat edelleen varsin epätäydelliset, minkä vuoksi komissio piti voimassa aikeensa soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. Komissio toi esiin, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei pystynyt toimittamaan mitään näyttöä siitä, että vuonna 2018 tapahtuneen viennin taloudellinen peruste olisi muu kuin muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotannon uudelleenkanavointi. Samassa kirjeessä komissio ilmoitti vientiä harjoittavalle tuottajalle mahdollisuudesta pyytää kuulemista viimeistään 2 päivänä syyskuuta 2019. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut määräaikaan mennessä. Se lähetti komissiolle 10 päivänä syyskuuta 2019 sähköpostin, johon oli liitetty ilmoitus siihen etuyhteydessä olevan yrityksen peruuttamisesta. Komissio toisti 13 päivänä syyskuuta 2019 päivätyssä kirjeessään, että se piti voimassa aikeensa soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa, koska viimeisimmässä yhteydenotossa ei tarjottu mitään uusia tietoja ja vastaus oli erittäin puutteellinen. Tämän vuoksi pääteltiin, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei pystynyt toimittamaan mitään näyttöä siitä, että vuonna 2018 tapahtuneen viennin taloudellinen peruste olisi muu kuin uudelleenkanavointi.

(34)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi komission yksikköjen kanssa kuulemista, joka järjestettiin 18 päivänä heinäkuuta 2019. Tässä kuulemisessa vientiä harjoittava tuottaja toimitti Hongkongissa sijaitsevan kauppiaansa kyselyvastauksen ja toimitti täydentäviä asiakirjoja ja selvennyksiä. Kuulemisen jälkeen kyseinen vientiä harjoittava tuottaja toimitti komission erityisestä pyynnöstä kaikki pyydetyt asiakirjat, jotka osoittivat, että se ei harjoittanut uudelleenkanavointia myymällä muilta etuyhteydettömiltä vientiä harjoittavilta tuottajilta peräisin olevaa tarkasteltavana olevaa tuotetta oman Taric-lisäkoodinsa puitteissa. Tämän vuoksi komissio ei pitänyt voimassa aikomustaan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa tähän vientiä harjoittavaan tuottajaan.

(35)

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että 18:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta 17:lle ilmoitettiin asianmukaisesti seurauksista, joita aiheutuu niiden osittaisesta yhteistyöstä tai yhteistyöstä kieltäytymisestä vireillepanoasetuksen johdanto-osan 21–23 kappaleen nojalla. Näiden 17 yrityksen osalta komissio perusti näin ollen perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan nojalla päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin, muun muassa unioniin suuntautuvan viennin suuntauksia koskeviin tietoihin (ks. tarkemmin 36 kappale), ja arviointiin puutteellisuuden tasosta niiden kyselyvastauksissa.

(36)

Näistä 17:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta

Koska kiertämiskäytäntöjen lisäksi ei havaittu muita taloudellisia perusteita, komissio päätteli, että nämä vientiä harjoittavat tuottajat kanavoivat vientiään uudelleen.

(37)

Sen vuoksi on aiheellista, että näihin 17:ään vientiä harjoittavaan tuottajaan, joiden tulli oli alun perin alempi (ks. 12 kappale), sovelletaan 36,1 prosentin jäännöstullia ja että niiden yrityskohtaiset Taric-lisäkoodit kumotaan. Vain yhden vientiä harjoittavan tuottajan ei todettu harjoittavan kiertämiskäytäntöjä (ks. 34 kappale), minkä vuoksi sen yksilöllinen Taric-lisäkoodi olisi säilytettävä ja siihen olisi sovellettava 17,9 prosentin tullia.

(38)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen näistä 17 yrityksestä kolme toimitti huomautuksia, joita komissio ei hyväksynyt 39–41 kappaleessa esitetyistä syistä.

(39)

Yksi yritys väitti, että kyselylomaketta ei ollut täytetty asianmukaisesti, koska lomaketta ei ollut ymmärretty täysin ja koska yrityksen tuotanto-osaston työtä ei ollut ymmärretty oikein. Sen vuoksi se pyysi, että se voisi toimittaa kyselyvastauksen uudelleen. Tähän liittyen on syytä tuoda esiin, että yrityksellä oli runsaasti mahdollisuuksia ottaa yhteyttä tutkimuksen aikana. Komissio oli ilmoittanut sille 3 päivänä kesäkuuta 2019 aikeestaan kumota yrityskohtainen Taric-lisäkoodi yksilöityjen puutteiden vuoksi. Komissio ilmoitti yritykselle, että sillä oli oikeus toimittaa lisäselvityksiä. Koska mitään vastausta ei saatu, komissio ilmoitti 26 päivänä kesäkuuta 2019, että ”yrityksenne ei toimittanut annetuissa määräajoissa kyselyvastauksessaan tarvittavia tietoja, muun muassa rahoitukseen, myyntiin ja tuotantoon liittyviä tietoja”. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yrityksellä oli vielä kolme viikkoa aikaa toimittaa tarvittavat tiedot ja huomautukset. Määräaikojen kuluessa ei saatu mitään lisätietoja. Sen vuoksi on asianmukaista kumota yrityskohtainen Taric-lisäkoodi, kuten yritykselle ilmoitettiin jo 3 päivänä ja 26 päivänä kesäkuuta 2019.

(40)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräs toinen yritys väitti 11 päivänä lokakuuta 2019 päivätyssä sähköpostiviestissä, että se oli toiminut täysimittaisesti yhteistyössä ja viittasi aiempiin viesteihinsä 28 päivänä huhtikuuta ja 6 päivänä kesäkuuta 2019. Se vahvisti sähköpostiviestissään, että yritys on kauppayhtiö toimilupansa mukaisesti eikä se harjoita mitään uudelleenkanavointikäytäntöjä. On syytä huomauttaa, että yrityskohtainen Taric-lisäkoodi voidaan myöntää vain vientiä harjoittaville tuottajille. Koska yritys itse myönsi, että se on kauppias, on asianmukaista kumota yrityskohtainen Taric-lisäkoodi, kuten yritykselle ilmoitettiin jo 3 päivänä ja 26 päivänä kesäkuuta 2019.

(41)

Myös kolmas yritys väitti, että se oli toiminut täysimittaisesti yhteistyössä eikä se harjoittanut uudelleenkanavointia. On syytä muistaa, että komissio oli ilmoittanut yritykselle puutteista sen kyselyvastauksessa jo 28 päivänä toukokuuta ja 26 päivänä kesäkuuta 2019. Lisäksi komissio oli selittänyt yritykselle jälleen 27 päivänä elokuuta 2019, että moniin seikkoihin, jotka tuotiin esiin 28 päivänä toukokuuta päivätyssä ensimmäisessä kirjeessä, ei vieläkään ollut saatu vastausta. Viimeisen määräajan umpeuduttua komissio ilmoitti yritykselle 13 päivänä syyskuuta 2019, että yritys ei ollut toimittanut pyydettyjä asiakirjoja. Yritys ei toimittanut riittävää näyttöä siitä, että vuonna 2018 tapahtuneen unioniin suuntautuvan viennin lisääntymisen taloudellinen peruste olisi muu kuin muiden kiinalaisten pöytä- ja keittiöesineiden tuottajien tuotannon uudelleenkanavointi. Sen vuoksi on asianmukaista kumota yrityskohtainen Taric-lisäkoodi, kuten yritykselle ilmoitettiin jo 28 päivänä toukokuuta 2019, 26 päivänä kesäkuuta 2019 ja 13 päivänä elokuuta 2019.

(42)

Ennen päätelmien ilmoittamista komissio totesi lisäksi, että näistä 17:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta kolme oli etuyhteydessä neljään muuhun yritykseen, joilla kullakin on oma Taric-lisäkoodi ja joihin näin ollen sovelletaan otoksen ulkopuolisiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin sovellettavaa 17,9 prosentin tullia.

(43)

Jotta vältettäisiin riski uudelleenkanavoinnista näiden etuyhteydessä olevien yritysten kautta, komissio päätteli kyseisessä vaiheessa, että niiden yrityskohtaiset Taric-lisäkoodit olisi kumottava. Myös niihin neljään etuyhteydessä olevaan yritykseen, joihin alun perin sovellettiin otoksen ulkopuolisiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin sovellettavaa alempaa 17,9 prosentin tullia, pitäisi soveltaa 36,1 prosentin jäännöstullia.

(44)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaikki neljä etuyhteydessä olevaa yritystä toimittivat huomautuksia komission alustavasta arviosta, jonka mukaan ne olivat etuyhteydessä yrityksiin, jotka toimittivat erittäin puutteelliset kyselyvastaukset (ks. 45 ja 46 kappale).

(45)

Näistä neljästä yrityksestä kolme toimitti näyttöä siitä, että ne eivät ole etuyhteydessä yrityksiin, jotka toimittivat erittäin puutteelliset vastaukset. Komissio analysoi asiakirjat ja päätteli, että nämä kolme yritystä eivät ole etuyhteydessä. Sen vuoksi näiden kolmen yrityksen yrityskohtaisia Taric-lisäkoodeja ei ole syytä kumota.

(46)

Myös neljäs yritys (yritys A) otti yhteyttä. Se väitti 10 päivänä lokakuuta 2019 järjestetyssä kuulemisessa ja 18 päivänä lokakuuta 2019 päivätyssä kirjeessä, että sen yrityskohtaisen Taric-lisäkoodin kumoaminen ei ollut oikeudellisesti eikä tosiasiallisesti perusteltua. Se myös totesi, että sen ja siihen etuyhteydessä olevien yritysten (muun muassa yritykset B ja C (10)) välisestä uudelleenkanavoinnista ei ollut riskiä. Se myös kysyi lisätakeista ja sitoumuksista, joiden perusteella komissio voisi seurata yrityksen tuottamia keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä, jotka tuodaan sen yrityskohtaisen Taric-lisäkoodin nojalla.

(47)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (11) 127 artiklassa olevan etuyhteydessä olevia yrityksiä koskevan määritelmän mukaan neljäs yritys (yritys A) on etuyhteydessä yritykseen, joka palautti erittäin puutteellisen kyselyvastauksen (yritys B). Vireillepanon aikana niillä oli erittäin vahva taloudellinen side, ja pian sen jälkeen tehdyn osakkuuden divestoinnin jälkeen yhteys jatkui perhesiteen nojalla. Yritys A kirjoitti 18 päivänä lokakuuta 2019 päivätyssä kirjeessään, että yrityksen nykyisistä osakkeenomistajista yhden ja muiden yritysten osakkeenomistajista yhden välillä on edelleen perheside (mies ja vaimo), ja vahvisti näin, että ne ovat etuyhteydessä toisiinsa. Näin ollen kun yritys B laiminlöi velvollisuutensa ilmoittaa kaikki etuyhteydessä olevat yritykset kyselyvastauksessa, laiminlyönnin voidaan katsoa pätevän myös yritykseen A. Kumpikaan niistä ei käyttänyt mahdollisuutta ilmoittaa komissiolle asiaankuuluvat seikat siitä huolimatta, että yritykselle B 28 päivänä toukokuuta 2019 lähetetyssä kirjeessä kehotettiin tähän. Lisäksi yrityksen A aiempi käyttäytyminen viittaa siihen, että etuyhteydessä olevien yritysten välillä on suuri riski yritysten välisestä uudelleenkanavoinnista. Kyseinen yritys kasvatti vientiään vuosien 2014 ja 2018 välillä 1 657 tonnista 3 929 tonniin, eikä tälle ole mitään taloudellisia perusteita. Komissio totesi myös, että perusasetuksen 8 artiklan mukaista mahdollisuutta tarjota sitoumusta ei ole olemassa perusasetuksen 13 artiklan mukaisissa toimenpiteiden kiertämistä koskevissa tapauksissa. Tämän vuoksi on aiheellista kumota yrityksen A yrityskohtainen Taric-lisäkoodi.

(48)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yhteyttä otti myös toinen (yritys C) niistä kahdesta yrityksestä (yritykset B ja C), jotka toimittivat erittäin puutteelliset vastaukset ja olivat etuyhteydessä neljänteen yritykseen (A) (ks. 46 kappale). Se pyysi komissiota harkitsemaan uudelleen aikomustaan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. Se väitti, että perusasetuksen 18 artiklan soveltamista koskevan komission aikeen keskeinen oikeudellinen peruste oli, että se oli yksilöinyt toisen etuyhteydessä olevan yrityksen. Yritys väitti lisäksi, että yritysten välillä oli vain heikko yhteys.

(49)

Samoista syistä kuin esitetään 47 kappaleessa, myöskään yritys C ei käyttänyt mahdollisuutta ilmoittaa komissiolle asiaankuuluvat seikat siitä huolimatta, että yritykselle 28 päivänä toukokuuta 2019 lähetetyssä kirjeessä kehotettiin tähän. Lisäksi on virheellistä väittää perusasetuksen 18 artiklaan liittyen, että 27 päivänä syyskuuta 2019 päivätyssä erityisessä päätelmät ilmoittavassa kirjeessä viitattiin pääasiassa yritysten A ja C väliseen yhteyteen. Kirjeessä mainitaan erityisesti, että pääsyyt, joiden vuoksi perusasetuksen 18 artiklaa sovelletaan, esitettiin yritykselle 28 päivänä toukokuuta 2019 ja 11 päivänä kesäkuuta 2019 päivätyissä kirjeissä, joissa lueteltiin kaikki puutteet, joiden vuoksi ei pystytty osoittamaan, että kiertämistä ei tapahtunut.

(50)

Jotta vältettäisiin riski uudelleenkanavoinnista etuyhteydessä olevien yritysten kautta, komissio päätteli päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että myös 46 kappaleessa mainitun yrityksen yrityskohtainen Taric-lisäkoodi olisi kumottava. Myös siihen etuyhteydessä olevaan yritykseen, johon alun perin sovellettiin otoksen ulkopuolisiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin sovellettavaa alempaa 17,9 prosentin tullia, pitäisi soveltaa 36,1 prosentin jäännöstullia.

(51)

Loput 19 vientiä harjoittavaa tuottajaa toimittivat asianmukaisesti täytetyt kyselyvastaukset, ja niiden toimitiloihin tehtiin tarkastuskäyntejä heinäkuun ja syyskuun 2019 välisenä aikana.

(52)

Näistä 19:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta 17:n ei todettu harjoittavan kiertämiskäytäntöjä. Valtaosa niistä oli perustettu ennen Kiinaa koskevien toimenpiteiden käyttöönottoa. Kyselyvastauksissa ja paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa, joissa käsiteltiin muun muassa tuotanto- ja kapasiteettitietoja, tuotantolaitoksia, tuotantokustannuksia, raaka-aineiden ostoja, puolivalmiita ja valmiita tuotteita sekä vientimyyntiä unioniin, vahvistui, että kaikki 17 vientiä harjoittavaa tuottajaa veivät vain valmistamiaan tuotteita.

(53)

Komissio ei todennut muiden kahden vientiä harjoittavan tuottajan harjoittavan kiertämiskäytäntöjä mutta yksilöi joitakin ongelmia, jotka esitetään tarkemmin 54 ja 55 kappaleessa.

(54)

Ensimmäisen ryhmän osalta komissio totesi, että siihen kuului yksi kauppayhtiö, joka on emoyhtiö, ja kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, ja ne kaikki kolme sijaitsevat samoissa toimitiloissa Kiinassa. Se myös totesi, että yksilöllinen Taric-lisäkoodi (17,9 prosentin tulli) oli myönnetty vain emoyhtiölle. Koska Taric-lisäkoodit on myönnettävä vientiä harjoittaville tuottajille, on aiheellista, että komissio siirtää Taric-lisäkoodin kauppaa käyvältä emoyhtiöltä yritysryhmän kahdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan 5 kohdan nojalla.

(55)

Toisessa yritysryhmässä, johon kuului myös etuyhteydessä oleva yritys, jolla oli yksilöllinen Taric-lisäkoodi (17,9 prosentin tulli), komissio totesi varastoon tehdyn tarkastuskäynnin aikana, että alkuperä oli ilmoitettu järjestelmällisesti väärin. Työntekijät pakkasivat tarkasteltavana olevan tuotteen sisempiin ja ulompiin laatikoihin, joihin painettiin harhaanjohtavaa tietoa alkuperämaasta ja tuottajasta. Alkuperämaaksi ilmoitettiin Singapore ja tuottajaksi samassa maassa sijaitseva yritys. Tilaus oli saatu Hongkongiin sijoittautuneelta kauppiaalta. Itse lähetys oli suunnattu EU:n ulkopuoliseen kolmanteen maahan, jossa myös on voimassa Kiinasta peräisin oleviin pöytä- ja keittiöesineisiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä. Komissio tarkasti yritysten toimitiloissa kaikki näyttöä tukevat asiakirjat, jotka liittyivät tiettyihin unioniin suuntautuviin vientimyyntitoimiin, ja analysoi lisäksi vientitietoja Singaporesta unioniin. Komissio ei voinut vahvistaa, että tällaista laitonta käyttäytymistä olisi sovellettu EU:hun suuntautuvaan vientimyyntiin. Koska EU:n markkinoiden osalta ei ollut näyttöä petoksista, komissio päätteli, että kummankin vientiä harjoittavan tuottajan tuottamien tavaroiden, jotka on tarkoitettu EU:hun, on asianmukaisesti ilmoitettu olevan peräisin Kiinasta eivätkä ne näin ollen välttäneet EU:ssa sovellettavia polkumyyntitulleja.

(56)

Näin ollen on aiheellista, että niistä 19:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta, jotka toimittivat täytetyt kyselyvastaukset ja joiden toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti, 18:n osalta pidetään voimassa 17,9 prosentin tulli. Lisäksi näistä 19:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta yhden osalta on aiheellista, että komissio siirtää Taric-lisäkoodin kauppaa käyvältä emoyhtiöltä yritysryhmän kahdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan 5 kohdan nojalla (ks. 54 kappale).

(57)

Hiljattaisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio analysoi Kiinasta unioniin tulevien tuontimäärien kehitystä käyttämällä Eurostatin tietoja, joista saadaan koko maata koskevia lukuja. Tässä toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa oli tarpeen analysoida yrityskohtaisia tietoja. Tällaisia tietoja on saatavilla perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan nojalla perustetusta tietokannasta. Kyseiseen tietokantaan kerätään tiedot, jotka jäsenvaltiot ilmoittavat kuukausittain komissiolle tutkimuksen ja toimenpiteiden, myös kirjaamisen, kohteena olevien tuotteiden tuonnista kunkin Taric-koodin nojalla. Sen vuoksi komissio käytti tässä tutkimuksessa 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tietoja yksilöidäkseen muutoksen kaupan rakenteessa vertaamalla vientiä harjoittavia tuottajia, joilla oli korkeimmat ja matalimmat tullit.

(58)

Tämän tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien osuus tutkimuksen kohteena olevan tuotteen Kiinasta unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä raportointijaksolla oli 26 prosenttia 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan perusteella. Näistä tuottajista 48:aan sovellettiin otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden tuottajien 17,9 prosentin tullia.

(59)

Kuten 51 kappaleessa selitetään, vain 19 vientiä harjoittavaa tuottajaa toimi yhteistyössä ja toimitti täytetyn kyselyvastauksen. Lisäksi yksi vientiä harjoittava tuottaja, joka alun perin toimitti erittäin puutteellisen kyselyvastauksen, säilytti lopulta 17,9 prosentin yksilöllisen tullinsa, kuten 34 kappaleessa selitetään. Näiden 20:n vientiä harjoittavan tuottajan, joihin kaikkiin sovellettiin otokseen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden tuottajien 17,9 prosentin tullia, osuus Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärästä raportointijaksolla oli 10 prosenttia.

(60)

Taulukossa 1 esitetään tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärä Kiinasta unioniin 1 päivän tammikuuta 2015 ja raportointijakson päättymisen välillä aggregoituina määrinä.

Taulukko 1

Tuonnin kokonaismäärä Kiinasta unioniin (tonneina)

(61)

Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä lisääntyi aggregoidulla tasolla 11 prosenttia tutkimusajanjakson aikana ja kasvoi vuoden 2015 ja raportointijakson välillä 348 003 tonnista 383 460 tonniin.

(62)

Kuten 2.3.1. ja 2.3.2. jaksossa selitetään, komissio totesi, että vientiä harjoittavat tuottajat olivat kasvattaneet jyrkästi vientiään vuosien 2014 ja 2018 välillä tai niiden vienti ylitti kapasiteetin, joka oli ilmoitettu otantamenettelyn puitteissa viime tutkimuksessa. Koska kiertämiskäytäntöjen lisäksi ei ollut muita taloudellisia perusteita, komissio perusti näitä 30:tä vientiä harjoittavaa tuottajaa koskevat päätelmänsä perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, muun muassa niiden unioniin suuntautuvan viennin suuntauksia koskeviin tietoihin ja niiden kyselyvastausten puutteellisuuden tasoon, ja päätteli, että kaikki niistä osallistuivat kiertämiskäytäntöihin. Näiden 30:n vientiä harjoittavan tuottajan osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli raportointijaksolla 16 prosenttia.

(63)

Kiertämiskäytäntöihin osallistuvat 30 vientiä harjoittavaa tuottajaa kasvattivat myyntimääräänsä unioniin vuosien 2015 ja 2018 välillä 52 497 tonnista 63 227 tonniin. Tämä yli 20 prosentin kasvu on selvässä ristiriidassa sen kanssa, että Kiinasta unioniin tuleva tuonti kasvoi kaikkiaan 11 prosenttia, mikä käy ilmi tämän asetuksen johdanto-osan 60 kappaleessa olevasta taulukosta.

(64)

Kun lisäksi eritellään nämä 30 vientiä harjoittavaa tuottajaa niihin sovellettavan tullin perusteella, kaupan rakenteessa havaitaan seuraava muutos verrattuna kauteen 2015–2018:

(65)

Nämä muutokset unioniin suuntautuvissa kauppavirroissa muodostavat toimenpiteiden kohteena olevan maan yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin välillä kaupan rakenteen muutoksen, joka johtuu käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolle ei tutkimuksen mukaan ollut muuta riittävän perusteltua syytä tai taloudellista perustetta kuin Kiinasta peräisen olevien pöytä- ja keittiöesineisiin sovellettavan jäännöstullin tai korkeamman tullin välttäminen.

(66)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan kaupan rakenteen muutoksen on johduttava käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Tällaisiin käytäntöihin, menettelyihin tai toimintaan sisältyvät muun muassa viejien tai tuottajien toimenpiteiden kohteena olevassa maassa toteuttamat toimet myyntinsä rakenteiden ja kanavien uudelleen järjestämiseksi siten, että niiden tuotteet viedään unioniin sellaisten tuottajien kautta, joiden tuotteisiin sovelletaan alempaa yksilöllistä tullia kuin kyseisten valmistajien tuotteisiin.

(67)

Kuten 2.3.1. ja 2.3.2. jaksossa selitetään, komissio päätteli, että 50:stä vientiä harjoittavasta tuottajasta 30 harjoitti uudelleenkanavointia. Näiden tuottajien osuus unioniin tulevasta tuonnin kokonaismäärästä raportointijaksolla oli 16 prosenttia 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan mukaan.

(68)

Komissio myös sai vuonna 2018 Slovenian tulliviranomaisilta näyttöä, joka osoitti, että tarkasteltavana olevaa tuotetta toi unioniin muu vientiä harjoittava tuottaja (johon sovellettiin alempaa tullia) kuin se, joka tosiasiallisesti valmisti sitä (ja johon sovellettiin korkeampaa tullia). Uutta viejää koskevan tarkastelun puitteissa komissio keräsi näyttöä samanlaisesta uudelleenkanavoinnista, jossa tarkasteltavana olevan tuotteen oli pakkausmerkintöjen mukaan tuonut unioniin muu vientiä harjoittava tuottaja (johon sovellettiin alempaa tullia) kuin se, joka tosiasiallisesti valmisti sitä (ja johon sovellettiin korkeampaa tullia). Tämä vahvistaa tutkimuksen päätelmät.

(69)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen uudelleenkanavointia tapahtui laajasti.

(70)

Tutkimuksessa ei tullut esiin uudelleenkanavoinnille mitään muuta perusteltua syytä tai taloudellista perustetta kuin Kiinasta peräisin oleviin pöytä- ja keittiöesineisiin sovellettavan jäännöstullin tai korkeamman tullin välttäminen.

(71)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnistä näyttöä samankaltaiselle tuotteelle aikaisemmin määritettyyn normaaliarvoon verrattuna.

(72)

Sekä alkuperäisessä asetuksessa että tuoreemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettiin polkumyynnin esiintyminen. Komissio päätti käyttää tuoreemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tietoja normaaliarvon määrittämiseen.

(73)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti keskimääräistä normaaliarvoa, joka määritettiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa asetuksessa, verrattiin niiden 30:n tuottajan, joiden todettiin kiertävän toimenpiteitä, raportointijakson aikaisiin painotettuihin keskimääräisiin vientihintoihin, jotka saatiin 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta.

(74)

Koska vientihinnat alittivat normaaliarvon, polkumyynnin esiintyminen vahvistettiin.

(75)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, oliko niiltä 30:ltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, joiden todettiin harjoittavan kiertämiskäytäntöjä, peräisin olevien tuotteiden tuonti sekä määrän että hintojen osalta heikentänyt voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia.

(76)

Komissio vahvisti edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan asetuksen johdanto-osan 205 kappaleessa (ks. 4 kappale), että unionin kulutus oli 634 255 tonnia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2018 välillä); tämä on unionin kulutuksesta tuorein luku, joka komissiolla on, ja se on hyödyllinen indikaattori tarkasteltaessa unionin kulutusta vuonna 2018. Kun käytetään tätä lukua, joka oli 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan mukaan 63 227 tonnia vuonna 2018, kiertämiskäytäntöjä harjoittaneiden 30:n vientiä harjoittavan tuottajan tuonnin markkinaosuus unionin markkinoista oli noin 10 prosenttia, mikä on merkittävä osuus.

(77)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei vahvistettu keskimääräistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa. Sen vuoksi unionin tuotannonalan keskimääräisiä tuotantokustannuksia, jotka vahvistettiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, verrattiin niiden 30 tuottajan, joiden todettiin kiertävän toimenpiteitä, raportointijakson aikaisiin painotettuihin keskimääräisiin CIF-hintoihin, jotka saatiin 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta.

(78)

Koska CIF-hinnat alittivat unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset, toimenpiteitä kiertävä tuonti heikensi tullin korjaavia vaikutuksia hintojen osalta.

(79)

Sen vuoksi komissio päätteli, että edellä kuvatut kiertämiskäytännöt heikensivät voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia sekä määrien että hintojen osalta.

(80)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa käyttöön otettua lopullista polkumyyntitullia oli kierretty kanavoimalla vientiä tiettyjen sellaisten kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kautta, joihin sovelletaan alempaa tullia.

(81)

Sen vuoksi Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettava jäännöspolkumyyntitulli olisi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla laajennettava koskemaan sellaisen saman tuotteen tuontia, jonka valmistajaksi on ilmoitettu tietyt yritykset, joihin sovelletaan alempaa tullia, koska nämä tuotteet ovat tosiasiallisesti tuottaneet yritykset, joihin sovelletaan korkeampaa yksilöllistä tullia tai 36,1 prosentin jäännöstullia.

(82)

Näin ollen laajennetun toimenpiteen olisi oltava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1198 (13) 1 artiklan 2 kohdassa ”kaikkien muiden yritysten” osalta vahvistettu toimenpide eli vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava 36,1 prosentin lopullinen polkumyyntitulli.

(83)

Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti mahdollisia laajennettuja toimenpiteitä olisi sovellettava tuontiin, jonka tulo unioniin on kirjattu vireillepanoasetuksen nojalla, ja tämän nojalla tullit olisi kannettava sellaisten Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden kirjatusta tuonnista, jotka tuotiin unioniin niiden 30 tuottajan Taric-lisäkoodien nojalla, joiden todettiin harjoittavan uudelleenkanavointia, Taannehtivasti kannettavien polkumyyntitullien määrän olisi oltava 36,1 prosentin jäännöstullin ja yrityksen maksaman määrän välinen erotus.

(84)

Komissio vertasi kyselyvastauksissa annettuja vientitietoja 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tietoihin. Se totesi, että joidenkin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan sisältyvien tietojen mukaan vienti oli suurempaa kuin kyselylomakevastausten perusteella.

(85)

Komissio vertasi paikan päällä tehtyjen tarkastusten aikana viimeksi mainittuja tietoja myös muihin lähteisiin, kuten tulovero- ja alv-veroilmoituksiin. Monissa tapauksissa se havaitsi eroja kyselyvastauksissa toimitettujen ja myöhemmin tarkastettujen vientitietojen ja 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan sisältyvien tietojen välillä.

(86)

Komissio viittasi 5 kappaleessa Taric-lisäkoodien – jotka ovat yrityskohtaisia – väärinkäyttöön. Tällainen väärinkäyttö saattaa selittää edellä mainittuja vientitietojen eroja, joita kuvataan 71 ja 72 kappaleessa.

(87)

Sen vuoksi komissio otti esiin kysymyksen yrityskohtaisten Taric-lisäkoodien mahdollisesta väärinkäytöstä niiden vientiä harjoittavien tuottajien edustajien kanssa, joiden osalta komissio uskoi tarkastuksensa perusteella, että muut yritykset käyttivät väärin niiden Taric-lisäkoodeja, eikä niiden vientiä harjoittavien tuottajien kanssa, jotka itse asiassa harjoittivat uudelleenkanavointia.

(88)

Taric-lisäkoodien mahdollisesta väärinkäytöstä keskusteltiin 4 päivänä heinäkuuta 2019 myös Kiinan viranomaisten ja alaa edustavan kiinalaisen kauppakamarin (China Chamber of Commerce for Import and Export of Light Industrial Products & Arts-Crafts), jäljempänä ’kauppakamari’, kanssa.

(89)

Näiden keskustelujen perusteella komissio katsoi, että tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta voidaan pienentää yrityskohtaisten Taric-lisäkoodien mahdollisen väärinkäytön riskiä, etenkin vahvistamalla Kiinasta EU:hun tulevien keittiö- ja pöytäesineiden tuontia koskevia vaatimuksia ja valvontaa. Koska monet kiinalaiset tuottajat vievät EU:hun vain etuyhteydettömien kauppiaiden kautta, on asianmukaista vahvistaa tämänhetkistä järjestelmää jäljempänä esitettävällä tavalla.

(90)

Tuojan olisi esitettävä seuraavat asiakirjat jäsenvaltioiden tulliviranomaisille:

(91)

Näiden asiakirjojen esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta nämä asiakirjat eivät ole ainoa tekijä, joka tulliviranomaisten on otettava huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin nämä asiakirjat, jotka täyttävät kaikki vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(92)

Lisäksi 88 kappaleessa tarkoitettujen keskustelujen jälkeen komissio lähetti 9 päivänä elokuuta 2019 Kiinan viranomaisille ja kauppakamarille kirjeen, jossa ehdotettiin niille yhteistyötä tuontivaatimusten ja valvontajärjestelmän vahvistamiseksi. Kiinan viranomaiset ja kauppakamari suostuivat 1 päivänä syyskuuta 2019 osallistumaan uuteen täytäntöönpanon valvontajärjestelmään seuraavasti: kutakin vientiä harjoittavaa tuottajaa, johon sovelletaan muuta kuin 36,1 prosentin tullia, pyydetään lähettämään kopio kauppalaskustaan kauppakamarille, joka puolestaan toimittaa komissiolle vuosiraportin näiden vientiä harjoittavien tuottajien vientitiedoista.

(93)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Euroopan keramiikkateollisuuden järjestö (European Ceramic Industry Association) huomautti, että se oli tyytyväinen yleisen päätelmistä ilmoittavan asiakirjan yksityiskohtaisiin päätelmiin ja tuki ehdotettuja toimia, kuten tuonnin seurantaa ja vaatimusta asiakirjoista, jotka jäsenvaltiot keräävät tullissa.

(94)

Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella edellä esitettyihin päätelmiin päädyttiin, ja kehotti niitä esittämään huomautuksia. Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset otettiin huomioon. Mikään esitetyistä väitteistä ei antanut aihetta muuttaa lopullisia päätelmiä.

(95)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,