17.7.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/29

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 646/2012,

annettu 16 päivänä heinäkuuta 2012,

sakkoja ja uhkasakkoja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20 päivänä helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 216/2008 tavoitteena on saavuttaa ja säilyttää Euroopassa korkea ja yhtenäinen siviili-ilmailun turvallisuustaso. Asetuksessa säädetään keinoista tämän tavoitteen ja muiden siviili-ilmailun turvallisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaan Euroopan lentoturvallisuusvirasto, jäljempänä ’virasto’, vastaa tiettyjen tuotteiden, henkilöiden ja yritysten sertifioinnista. Viraston on vastuualoillaan varmistettava, että kyseiset tuotteet, henkilöt ja yritykset ovat sovellettavien vaatimusten mukaisia, asetuksen (EY) N:o 216/2008 säännökset ja sen täytäntöönpanosäännöt mukaan lukien.

(3)

Jos todetaan mahdollisia puutteita, joihin ei löydetä asianmukaista ratkaisua nykyisessä valvontamenettelyssä, komissio voi asetuksen (EY) N:o 216/2008 25 artiklan nojalla määrätä viraston pyynnöstä henkilöille tai yrityksille, joille virasto on antanut todistuksen, sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa mitä tahansa asetuksessa (EY) N:o 216/2008 tai sen täytäntöönpanosäännöissä säädetyistä velvollisuuksista on rikottu tahallisesti tai tuottamuksellisesti.

(4)	Sakkojen ja uhkasakkojen käyttöönotolla on tarkoitus tarjota komissiolle yksi lisäkeino, jonka ansiosta komissio voi reagoida sääntöjen rikkomiseen kohdistetummin, joustavammin ja porrastetummin sen sijaan, että se peruuttaisi viraston antaman todistuksen.

(5)

On tarpeen säätää viraston toteuttamia menettelyjä, tutkintoja, liitännäistoimia ja raportointia koskevista säännöistä sekä päätöksentekoa koskevista menettelysäännöistä, mukaan lukien sakkojen ja uhkasakkojen määrän vahvistamista ja perimistä koskevat säännöt. Lisäksi on tarpeen säätää yksityiskohtaisista perusteista sakkojen ja uhkasakkojen suuruuden määrittämiseksi.

(6)

Näillä säännöillä ja menettelyillä olisi pyrittävä varmistamaan mahdollisimman korkeatasoisten turvallisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimusten noudattaminen, tutkinnan ja päätöksenteon tehokkaaseen toteuttamiseen kannustaminen sekä menettelyjen ja sakkojen ja uhkasakkojen määräämisen oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden turvaaminen.

(7)

Tämän asetuksen säännösten täytäntöönpano voidaan varmistaa ainoastaan jäsenvaltioiden, komission ja viraston tiiviillä yhteistyöllä. Tätä varten on vahvistettava niille kuulemis- ja yhteistyöjärjestelyt, jotta voidaan varmistaa väitettyä sääntöjen rikkomista koskevan tutkinnan ja päätöksentekomenettelyn tehokas toteuttaminen.

(8)

Sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn aloittamista ja toteuttamista sekä sakkojen ja uhkasakkojen määrän vahvistamista varten on aiheellista, että komissio ja virasto ottaisivat huomioon muut menettelyt, joita jäsenvaltio tai kolmas maa on aloittanut tai päättänyt saman todistuksenhaltijan osalta.

(9)	Komission ja viraston olisi myös otettava huomioon viraston aloittamat käynnissä olevat menettelyt tai sen tekemät päätökset asianomaisen todistuksen muuttamiseksi, rajoittamiseksi, voimassaolon keskeyttämiseksi tai peruuttamiseksi asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti.

(10)

Valvontavaltuuksia, joita komissiolle tai virastolle on unionin lainsäädännössä annettu asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti annettujen todistusten osalta, voidaan käyttää tutkinnan aikana tai sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn päätöksentekovaiheissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden unionin lainsäädännön säännösten – erityisesti asetuksen (EY) N:o 216/2008 16 artiklan 2 kohdan, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tulkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 (2) 19 artiklan 2 kohdan ja poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY (3) 7 artiklan – soveltamista, joissa kielletään turvallisuustietojen käyttäminen syyllisyyden tai korvausvastuun osoittamiseen. Komission antaman sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä koskevan päätöksen olisi perustuttava viraston tekemään tutkintaan, sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn kohteena olevan todistuksenhaltijan huomautuksiin ja tarvittaessa muihin virastolle ja komissiolle toimitettuihin tietoihin.

(11)

On aiheellista antaa todistuksenhaltijoille mahdollisuus saattaa tietyn ajan kuluessa toimintansa vapaaehtoisesti asetuksen (EY) N:o 216/2008 ja sen täytäntöönpanosääntöjen vaatimukset täyttäväksi, jolloin komission ei pitäisi määrätä sakkoja tai uhkasakkoja. Tämän vapaaehtoisen noudattamisen osoittamiselle olisi kuitenkin asetettava määräaika.

(12)	Sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä koskevien päätösten olisi perustuttava ainoastaan perusteisiin, joita todistuksenhaltija on voinut kommentoida.

(13)	Sakkojen ja uhkasakkojen olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ottaen huomioon kyseisen tapauksen olosuhteet.

(14)

Vaikuttaa aiheelliselta säätää erityisestä menettelystä tapauksissa, joissa komissio aikoo määrätä uhkasakon, koska sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn kohteena oleva todistuksenhaltija ei ole tehnyt yhteistyötä komission tai viraston kanssa tutkintatoimenpiteiden tai muiden tietopyyntöjen osalta.

(15)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, erityisesti yleisten oikeusperiaatteiden sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisten puolustautumisoikeuksien ja luottamuksellisuuden periaatteen osalta

(16)	Sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn oikeusvarmuuden turvaamiseksi on tarpeen antaa yksityiskohtaisia sääntöjä sakkojen ja uhkasakkojen määräämisen ja täytäntöönpanon määräaikojen ja vanhentumisaikojen laskemisesta.

(17)	Sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä koskevien päätösten pitäisi olla täytäntöönpanokelpoisia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artiklan mukaisesti, ja ne olisi saatettava Euroopan unionin tuomioistuimen tarkasteltaviksi.

(18)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 216/2008 65 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 216/2008 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä niiden perusteiden osalta, joiden mukaisesti vahvistetaan sakon tai uhkasakon suuruus, ja tutkintaa, liitännäistoimia ja raportointia koskevat menettelyt sekä menettelysäännöt päätöksentekoa varten, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat puolustautumisoikeutta, tiedonsaantioikeutta, oikeusapua ja luottamuksellisuutta sekä määräaikoja samoin kuin sakkojen ja uhkasakkojen määrän vahvistamista ja perimistä.

2.   Tätä asetusta sovelletaan seuraavien määräämiseen:

a)

sakot henkilöille ja yrityksille, joille Euroopan lentoturvallisuusvirasto, jäljempänä ’virasto’, on antanut todistuksen, jäljempänä ’todistuksenhaltija’, tapauksissa, joissa asetuksen (EY) N:o 216/2008 säännöksiä tai sen täytäntöönpanosääntöjä on rikottu tahallisesti tai tuottamuksellisesti ja asia koskee unionin etua;

b)	uhkasakot a alakohdassa tarkoitetuille todistuksenhaltijoille, jotta ne saataisiin noudattamaan asetusta (EY) N:o 216/2008 tai sen täytäntöönpanosääntöjä.

II   LUKU

SÄÄNTÖJENVASTAISUUTTA KOSKEVA MENETTELY

1   JAKSO

Tutkinta

2 artikla

Sääntöjenvastaisuutta koskeva menettely

1.   Tässä luvussa säädetty sääntöjenvastaisuutta koskeva menettely kattaa asetuksen (EY) N:o 216/2008 tai sen täytäntöönpanosääntöjen mahdollisten rikkomisten tutkinnan kaikki hallinnolliset vaiheet.

2.   Virasto voi aloittaa sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn omasta aloitteestaan taikka komission tai jäsenvaltion pyynnöstä.

3.   Jos sääntöjenvastaisuutta koskeva menettely aloitetaan komission tai jäsenvaltion pyynnöstä, viraston on ilmoitettava komissiolle tai jäsenvaltiolle, mihin toimiin pyynnön johdosta on ryhdytty.

3 artikla

Tietopyynnöt

1.   Virasto voi sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn aloittamiseksi ja toteuttamiseksi käyttää mitä tahansa tietoja, joita on saatu harjoitettaessa mitä tahansa sellaista valvontavaltuutta, joka sille on unionin lainsäädännössä annettu asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti annettujen todistusten osalta. Tämä valtuutus ei rajoita niiden unionin lainsäädännön säännösten soveltamista, joissa kielletään tietojen käyttö syyllisyyden tai korvausvastuun osoittamiseen.

2.   Virasto voi ennen sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn aloittamista pyytää todistuksenhaltijalta väitettyyn sääntöjen rikkomiseen liittyviä tietoja.

Viraston on ilmoitettava pyynnön tarkoitus ja se, että pyyntö tehdään tämän asetuksen nojalla, sekä annettava määräaika, johon mennessä tiedot on toimitettava.

4 artikla

Ilmoittaminen

1.   Viraston on lähetettävä kirjallinen ilmoitus sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn aloittamisesta todistuksenhaltijalle, komissiolle ja sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden taikka sen kolmannen maan tai niiden kolmansien maiden kansallisille ilmailuviranomaisille, jossa tai joissa todistuksenhaltijalla on päätoimipaikka ja jossa tai joissa sääntöjen rikkominen on tapahtunut, sekä tarvittaessa kolmansien maiden ilmailuviranomaisille ja kansainvälisille järjestöille, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

2.   Ilmoituksessa on:

a)	vahvistettava todistuksenhaltijaa vastaan esitetyt väitteet täsmentäen, mitä asetuksen (EY) N:o 216/2008 tai sen täytäntöönpanosääntöjen säännöksiä väitetään rikotun, sekä todisteet, joihin nämä väitteet perustuvat; ja

b)	ilmoitettava todistuksenhaltijalle sakon tai uhkasakon mahdollisuudesta.

5 artikla

Tutkinnat

1.   Kun tutkinta on aloitettu, viraston on esitettävä selkeästi tosiseikat ja väitteet.

2.   Virasto voi pyytää todistuksenhaltijaa antamaan kirjallisesti tai suullisesti selvityksiä, yksityiskohtia tai asiakirjoja.

Pyyntö on osoitettava kirjallisesti todistuksenhaltijalle. Viraston on ilmoitettava pyynnön oikeusperusta ja tarkoitus sekä asetettava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava, ja ilmoitettava todistuksenhaltijalle 16 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyistä uhkasakoista, jotka määrätään siinä tapauksessa, että pyyntöä ei noudateta tai toimitetaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja.

3.   Virasto voi pyytää kansallisia ilmailuviranomaisia tekemään yhteistyötä tutkinnassa ja erityisesti toimittamaan väitettyä sääntöjen rikkomista koskevia tietoja.

Pyynnöissä on ilmoitettava pyynnön oikeusperusta ja tarkoitus sekä annettava määräaika vastauksen antamiselle tai tutkintatoimenpiteen toteuttamiselle.

4.   Virasto voi pyytää väitettyyn sääntöjen rikkomiseen liittyviä tietoja keneltä tahansa luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä tai kolmansien maiden ilmailuviranomaisilta.

Pyynnöissä on ilmoitettava pyynnön oikeusperusta ja tarkoitus sekä annettava määräaika, johon mennessä tiedot on toimitettava.

6 artikla

Vapaaehtoinen noudattaminen

1.   Sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn aloittamisesta annettavan ilmoituksen yhteydessä tai sen jälkeen viraston on asetettava määräaika, johon mennessä todistuksenhaltija voi ilmoittaa kirjallisesti noudattavansa vapaaehtoisesti tai tarvittaessa aikovansa noudattaa rikottuja säännöksiä. Jos todistuksenhaltija on viraston asettamassa määräajassa alkanut vapaaehtoisesti noudattaa sääntöjä, viraston on tehtävä päätös aloitetun sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn päättämisestä.

Virastolla ei ole velvollisuutta ottaa huomioon määräajan jälkeen saatuja vastauksia.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetty määräaika ei missään tapauksessa saa olla myöhäisempi kuin päivä, jona virasto ilmoittaa 7 artiklassa säädetyn väitetiedoksiannon.

7 artikla

Väitetiedoksianto

1.   Kun virasto on tutkinut tosiseikat ja todennut, että sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn jatkamiselle on perusteita, sen on ilmoitettava asianomaiselle todistuksenhaltijalle kirjallisesti väitetiedoksianto. Väitetiedoksiantoon on sisällyttävä:

a)	todistuksenhaltijaa vastaan esitetyt väitteet ja täsmälliset tiedot siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 216/2008 säännöksiä tai sen täytäntöönpanosääntöjä väitetään rikotun, sekä todisteet, joihin nämä väitteet perustuvat;

b)	tieto sakon tai uhkasakon mahdollisuudesta.

2.   Väitetiedoksiannon ilmoittamisen yhteydessä viraston on pyydettävä todistuksenhaltijaa toimittamaan vastauksena annettavat huomautuksensa kirjallisesti. Sen on tehtävä tämä kirjallisesti sekä ilmoitettava määräaika, johon mennessä huomautukset on toimitettava.

8 artikla

Suullinen käsittely

1.   Viraston on annettava todistuksenhaltijalle tämän sitä pyytäessä mahdollisuus esittää perustelunsa suullisessa käsittelyssä.

2.   Virasto voi tarvittaessa pyytää kansallisia ilmailuviranomaisia tai muita henkilöitä osallistumaan suulliseen käsittelyyn.

3.   Suullinen käsittely ei ole julkinen. Jokaista henkilöä voidaan kuulla erikseen tai muiden tilaisuuteen kutsuttujen henkilöiden ollessa läsnä, ottaen huomioon todistuksenhaltijoiden ja muiden henkilöiden liikesalaisuuksien ja muiden luottamuksellisten tietojen suojaamiseen liittyvät oikeutetut edut.

9 artikla

Määräajat

Jotta voitaisiin turvata oikeusvarmuus tutkintamenettelyssä, viraston on laadittava yksityiskohtaiset säännöt määräaikojen asettamisesta.

10 artikla

Kertomus

1.   Viraston on annettava komissiolle, jäsenvaltioille ja todistuksenhaltijalle kertomus, jossa se esittää yhteenvedon tämän jakson mukaisesti toteutetun tutkinnan tuloksista. Lisäksi viraston on annettava komissiolle tutkittavan tapauksen asiakirja-aineisto.

2.   Jos viraston kertomuksen päätelmänä on, että todistuksenhaltija on rikkonut asetuksen (EY) N:o 216/2008 säännöksiä tai sen täytäntöönpanosääntöjä, kertomukseen on sisällyttävä myös:

a)	arvio tapauksen olosuhteista tämän asetuksen 15 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti;

b)	komissiolle esitetty pyyntö määrätä sakkoja tai uhkasakkoja;

c)	perusteltu ehdotus sakkojen ja uhkasakkojen määrästä.

3.   Viraston on annettava kertomuksensa viimeistään [12 kuukauden] kuluttua siitä, kun 4 artiklan mukainen ilmoitus sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn aloittamisesta on tehty, tai [6 kuukauden] kuluttua siitä, kun komissio on tehnyt 12 artiklan mukaisen ilmoituksen asiakirja-aineiston palauttamisesta.

2   JAKSO

Päätöksenteko

11 artikla

Tietopyynnöt

1.   Jos komissio päättää viraston 10 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti esittämän pyynnön jälkeen jatkaa sääntöjenvastaisuutta koskevaa menettelyä, se voi pyytää todistuksenhaltijaa antamaan kirjallisesti tai suullisesti selvityksiä, yksityiskohtia tai asiakirjoja. Tällaisessa tapauksessa komission on ilmoitettava todistuksenhaltijalle uhkasakoista, jotka määrätään 16 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti pyyntöön vastaamatta jättämisen tai virheellisten taikka harhaanjohtavien tietojen antamisen varalta.

Komissio voi myös pyytää virastolta, kansallisilta ilmailuviranomaisilta tai keneltä tahansa luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä väitettyyn sääntöjen rikkomiseen liittyviä tietoja.

2.   Komission on varmistettava, että todistuksenhaltija voi toimittaa asiaansa tukevia kirjallisia selvityksiä, yksityiskohtaisia tietoja tai asiakirjoja. Todistuksenhaltijat voivat pyytää suullista käsittelyä, mutta komissiolla on oikeus olla suostumatta tällaiseen pyyntöön, jos se ei pidä sitä tarpeellisena.

12 artikla

Uusi tutkintajakso

Viraston kertomus, todistuksenhaltijan sen perusteella esittämät huomautukset ja muut asiaa koskevat tiedot huomioon ottaen komissio voi katsoa, että lisätiedot ovat tarpeen. Tällaisessa tapauksessa komissio voi palauttaa asiakirja-aineiston virastolle. Komissio ilmoittaa virastolle selkeästi ne asiakohdat, joita viraston olisi tutkittava tarkemmin, sekä ehdottaa tarvittaessa mahdollisia tutkintatoimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti. Uuteen tutkintajaksoon sovelletaan tämän asetuksen II luvun 1 jakson säännöksiä.

3   JAKSO

Sakkoja ja uhkasakkoja koskevat päätökset

13 artikla

Sakot ja uhkasakot sekä enimmäismäärät

1.   Jos komissio katsoo 2 jakson mukaisen päätöksentekomenettelyn perusteella, että todistuksenhaltija on tahallisesti tai tuottamuksellisesti rikkonut asetusta (EY) N:o 216/2008 tai sen täytäntöönpanosääntöjä, se voi päättää määrätä sakon, jonka määrä on enintään neljä prosenttia todistuksenhaltijan edellisen tilikauden vuositulosta tai liikevaihdosta.

2.   Jos todistuksenhaltija ei ole lopettanut sääntöjen rikkomista siihen mennessä, kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös annetaan, komissio voi kyseisessä päätöksessä määrätä päiväkohtaisen uhkasakon, joka on enintään 2,5 prosenttia todistuksenhaltijan edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä tulosta tai liikevaihdosta.

Nämä uhkasakot voidaan määrätä ajanjaksoksi, joka alkaa päätöksen ilmoittamispäivästä ja päättyy päivänä, jona sääntöjen rikkominen on lopetettu.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa edellisellä tilikaudella tarkoitetaan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen antamispäivää edeltävää tilikautta.

4.   Sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.

5.   Päätökset, joilla sakkoja ja uhkasakkoja määrätään, ovat täytäntöönpanokelpoisia.

14 artikla

Päätösten sisältö

1.   Edellä 13 artiklassa tarkoitetun päätöksen on perustuttava yksinomaan seikkoihin, joista todistuksenhaltija on voinut toimittaa komissiolle huomautuksia.

2.   Komissio ilmoittaa todistuksenhaltijalle käytettävissä olevista oikeudellisista muutoksenhakukeinoista.

3.   Komissio ilmoittaa päätöksen antamisesta jäsenvaltioille ja virastolle.

4.   Julkaistessaan tietoja päätöksestä ja ilmoittaessaan jäsenvaltioille komissio ottaa huomioon todistuksenhaltijoiden ja muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojaamiseen liittyvät oikeutetut edut.

15 artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen soveltamista ja määrän vahvistamista koskevat perusteet

1.   Komissio noudattaa tehokkuuden, oikeasuhteisuuden ja varoittavuuden periaatteita päättäessään sakkojen ja uhkasakkojen määräämisestä ja niiden määrästä.

2.   Komissio ottaa kussakin tapauksessa tarvittaessa huomioon seuraavat olosuhteet:

a)	sääntöjen rikkomisen vakavuuden ja vaikutukset, erityisesti sen seuraukset ja vaikutukset turvallisuuteen ja ympäristöön;

b)

toisaalta sen, missä määrin todistuksenhaltija on osoittanut huolellisuutta ja toiminut yhteistyössä sääntöjen rikkomisen toteamisen, korjaavien toimien soveltamisen tai sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn yhteydessä, ja toisaalta sen, onko todistuksenhaltija pyrkinyt estämään rikkomisen toteamista ja sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn toteuttamista tai jättänyt noudattamatta viraston, komission tai kansallisen ilmailuviranomaisen tämän asetuksen soveltamiseksi esittämiä pyyntöjä;

c)

toisaalta sen, onko todistuksenhaltija tulkinnut asetuksen (EY) N:o 216/2008 tai sen täytäntöönpanosääntöjen mukaisia todistuksenhaltijoiden velvollisuuksia ja pyrkinyt täyttämään ne vilpittömässä mielessä, tai toisaalta mahdolliset todisteet siitä, että todistuksenhaltija on toiminut tietoisen vilpillisesti;

d)	asiaan liittyvän liikevaihdon ja todistuksenhaltijan taloudelliset valmiudet;

e)	tarpeen toteuttaa väliaikaisia tai kiireellisiä toimenpiteitä;

f)	sääntöjen rikkomisen, johon todistuksenhaltija on syyllistynyt, toistuvuuden, tiheyden tai keston;

g)	aiemmat samalle todistuksenhaltijalle määrätyt seuraamukset, mukaan lukien taloudelliset rangaistukset.

3.   Määrittäessään sakkojen ja uhkasakkojen suuruutta, komissio ottaa huomioon mahdolliset muut toimenpiteet, joita kansalliset viranomaiset tai virasto ovat jo toteuttaneet todistuksenhaltijan osalta saman oikeusperustan ja samojen tosiseikkojen perusteella.

4   JAKSO

Yhteistyöstä kieltäytyminen

16 artikla

Uhkasakot yhteistyöstä kieltäytymisen tapauksessa

1.   Komissio voi viraston pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa päätöksen, jossa määrätään päiväkohtaisesta uhkasakosta, joka on enintään [0,5] prosenttia todistuksenhaltijan edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä tulosta tai liikevaihdosta, jos tämä tahallisesti tai tuottamuksellisesti:

a)	jättää noudattamatta 5 artiklan nojalla toteutettua tutkintatoimenpidettä;

b)	antaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 5 artiklan nojalla toteutettuun tutkintatoimenpiteeseen,

c)	jättää noudattamatta 11 artiklan nojalla esitettyä tietopyyntöä;

d)	antaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 11 artiklan nojalla esitettyyn tietopyyntöön.

Uhkasakot voidaan määrätä ajanjaksoksi, joka alkaa päätöksen ilmoittamispäivästä ja päättyy päivänä, jona sääntöjen rikkominen on lopetettu.

2.   Edellä 1 kohdassa edellisellä tilikaudella tarkoitetaan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen antamispäivää edeltävää tilikautta.

17 artikla

Menettely

Kun komissio aikoo tehdä 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen, se ilmoittaa siitä ensin kirjallisesti todistuksenhaltijalle ja asettaa samalla määräajan, jonka kuluessa todistuksenhaltija voi toimittaa komissiolle kirjalliset huomautuksensa.

Komissio ei ole velvollinen ottamaan huomioon määräajan jälkeen saatuja kirjallisia huomautuksia.

18 artikla

Menettelyjen täydentävyys

Sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn aloittamiseksi ja toteuttamiseksi komissio ja virasto ottavat huomioon mahdolliset:

a)	sääntöjenvastaisuutta koskevat menettelyt, joita jäsenvaltio tai kolmas maa on jo aloittanut tai saattanut päätökseen saman oikeusperustan ja samojen tosiseikkojen perusteella samaa todistuksenhaltijaa vastaan; ja

b)

menettelyt, joita virasto on mahdollisesti aloittanut asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti saman oikeusperustan ja samojen tosiseikkojen perusteella samaa todistuksenhaltijaa vastaan muuttaakseen tai rajoittaakseen todistusta, jota asia koskee, taikka keskeyttääkseen todistuksen voimassaolon tai peruuttaakseen sen.

5   JAKSO

19 artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen perintä

Komissio toteuttaa sakkojen ja uhkasakkojen perinnän laatimalla perintämääräyksen ja osoittamalla asianomaiselle todistuksenhaltijalle veloitusilmoituksen neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) ja komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (5) mukaisesti.

III   LUKU

OIKEUS TUTUSTUA ASIAKIRJA-AINEISTOON, OIKEUSAPU, LUOTTAMUKSELLISUUS JA AJALLISET SÄÄNNÖKSET

1   JAKSO

Puolustautumisoikeus

20 artikla

Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon

1.   Todistuksenhaltijalla on 4 artiklan mukaisen ilmoituksen jälkeen pyynnöstä oikeus tutustua väitetyn rikkomisen todisteena oleviin komission ja viraston keräämiin asiakirjoihin ja muuhun aineistoon.

2.   Asiakirja-aineistoon tutustumisoikeuden perusteella saatuja asiakirjoja saa käyttää ainoastaan tämän asetuksen soveltamiseksi noudatettavissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä.

21 artikla

Oikeusapu

Todistuksenhaltijalla on oikeus käyttää oikeusavustajaa sääntöjenvastaisuutta koskevan menettelyn aikana.

22 artikla

Luottamuksellisuus, salassapito ja oikeus vaieta

1.   Sääntöjenvastaisuutta koskevassa menettelyssä on noudatettava luottamuksellisuuteen ja salassapitoon liittyviä periaatteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tietojen vaihtoa ja käyttöä.

Komissio, virasto ja kansalliset ilmailuviranomaiset, jos nämä osallistuvat menettelyyn 5 artiklan 3 kohdan tai 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden virkamiehet ja muut niiden alaisuudessa työskentelevät henkilöt eivät saa paljastaa tämän asetuksen nojalla saamiaan tai vaihtamiaan tietoja ja muita luottamuksellisuuden ja salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

2.   Todistuksenhaltijalla ei ole oikeutta tutustua komission tai viraston hallussa oleviin liikesalaisuuksiin, luottamuksellisiin tietoihin tai sisäisiin asiakirjoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon.

3.   Jokaisen, joka toimittaa huomautuksia tai antaa tietoja tämän asetuksen mukaisesti, on merkittävä selvästi kaikki luottamukselliseksi katsottava aineisto, ilmoitettava luottamuksellisuuden syyt sekä toimitettava aineistosta komission tai viraston asettamaan määräaikaan mennessä erillinen ei-luottamuksellinen toisinto. Jos näin ei ole tehty, komissio voi olettaa, että toimitetut huomautukset tai annetut tiedot eivät sisällä luottamuksellisia tietoja.

4.   Todistuksenhaltijalla on oikeus vaieta tilanteissa, joissa hänen olisi annettava vastauksia, joissa hän joutuisi omalta osaltaan myöntämään sääntöjen rikkomisen.

2   JAKSO

Ajalliset säännökset

23 artikla

Määräaikojen soveltaminen

1.   Tässä asetuksessa säädetyt määräajat alkavat kulua seuraavana päivänä siitä, kun tiedonanto on vastaanotettu tai toimitettu henkilökohtaisesti perille.

Todistuksenhaltijan toimittamien huomautusten tai tietojen osalta määräajan noudattamiseksi riittää, että ne on postitettu kirjattuna kirjeenä ennen määräajan päättymistä.

2.   Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, sitä jatketaan seuraavan työpäivän loppuun.

3.   Kun komissio ja virasto asettavat tässä asetuksessa säädettyjä määräaikoja, ne ottavat huomioon sekä valmisteluun tarvittavan ajan että asian kiireellisyyden.

4.   Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa, jos perusteltu jatkamispyyntö esitetään ennen alkuperäisen määräajan päättymistä.

24 artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä koskevat vanhentumisajat

1.   Komission oikeus antaa päätös sakkojen ja uhkasakkojen määräämisestä 13 artiklan nojalla päättyy viiden vuoden kuluttua.

Edellä 16 artiklassa säädettyjen uhkasakkojen tapauksessa komission oikeus antaa päätös uhkasakon määräämisestä päättyy kolmen vuoden kuluttua.

Vanhentumisaika alkaa kulua päivästä, jona sääntöjen rikkominen tapahtui. Jatketun tai uusitun sääntöjen rikkomisen osalta vanhentumisaika alkaa kuitenkin kulua siitä päivästä, jona sääntöjen rikkominen lakkaa.

2.   Toimet, joita komissio tai virasto toteuttaa tutkintaa tai sääntöjenvastaisuutta koskevaa menettelyä varten, keskeyttävät 1 kohdassa säädettyjen vanhentumisaikojen kulumisen. Vanhentumisajan keskeytyminen lasketaan päivästä, jona toimesta ilmoitetaan todistuksenhaltijalle.

3.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytyksen jälkeen. Vanhentumisaika ei saa kuitenkaan olla pitempi kuin kaksi kertaa alkuperäinen vanhentumisaika, ellei vanhentumisaikaa ole keskeytetty 4 kohdan mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa vanhentumisaikaa jatketaan ajalla, jonka vanhentumisaika on keskeytettynä.

4.   Uhkasakkojen määräämistä koskeva vanhentumisaika keskeytetään ajaksi, jonka komission päätös on Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltävänä.

25 artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen perimistä koskevat vanhentumisajat

1.   Oikeus ryhtyä perintämenettelyyn lakkaa yhden vuoden kuluttua siitä kun 13 tai 16 artiklan nojalla annettu päätös on lopullinen.

2.   Sakkojen ja uhkasakkojen perintämenettelyn vanhentumisaika keskeytyy jokaisesta toimesta, jonka komissio tai komission pyynnöstä toimiva jäsenvaltio toteuttaa sakkojen ja uhkasakkojen maksun täytäntöönpanemiseksi.

3.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytyksen jälkeen.

4.   Sakkojen ja uhkasakkojen perintään sovellettava vanhentumisaika keskeytetään ajaksi:

a)	joksi on myönnetty maksuaikaa;

b)	joksi maksun täytäntöönpano on Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen nojalla keskeytetty.

IV   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Soveltaminen

Jos sääntöjen rikkominen on alkanut ennen tämän asetuksen voimaantuloa, tätä asetusta sovelletaan siihen rikkomisen osaan, joka on tapahtunut tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 79, 13.3.2008, s. 1.

(2)  EUVL L 295, 12.11.2010, s. 35.

(3)  EUVL 167, 4.7.2003, s. 23.

(4)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(5)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

---