Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32004R2007

    Neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004, annettu 26 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta

    EUVL L 349, 25.11.2004, p. 1–11 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
    EUVL L 153M, 7.6.2006, p. 136–146 (MT)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (BG, RO, HR)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 05/10/2016; Kumoaja 32016R1624

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/2007/oj

    25.11.2004   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 349/1


    NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2007/2004,

    annettu 26 päivänä lokakuuta 2004,

    Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 66 artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen,

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

    ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Euroopan unionin ulkorajoja koskeva yhteisön politiikka tähtää sen yhdennettyyn hoitamiseen, minkä avulla taataan yhtenäinen ja korkeatasoinen rajavalvonta, jota henkilöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa välttämättä edellyttää ja joka on olennainen osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Tämän vuoksi on annettava yhteiset säännöt, jotka koskevat ulkorajojen valvonnassa sovellettavia vaatimuksia ja menettelyjä.

    (2)

    Yhteisten sääntöjen tehokas täytäntöönpano edellyttää jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön tehostettua yhteensovittamista.

    (3)

    Kun otetaan huomioon neuvostossa toimivan ulkorajavalvonnan yhteisen ohjausryhmän toiminnasta saadut kokemukset, olisi perustettava erityinen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on parantaa jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön yhteensovittamista ulkorajavalvonnan alalla, eli Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto, jäljempänä ’virasto’.

    (4)

    Vastuu ulkorajavalvonnasta on jäsenvaltioilla. Viraston olisi helpotettava ulkorajavalvontaan liittyvien yhteisön nykyisten ja tulevien toimenpiteiden soveltamista varmistamalla jäsenvaltioiden toimien yhteensovittaminen näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

    (5)

    Ulkorajojen tehokas valvonta on erittäin tärkeää jäsenvaltioille niiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Siten on tarpeen edistää jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ulkorajavalvonnassa. Viraston perustaminen avustamaan jäsenvaltioita ulkorajavalvonnan operatiivisten näkökohtien täytäntöönpanossa, kuten jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten maastapoistamisessa, on tärkeä askel tähän suuntaan.

    (6)

    Viraston olisi tehtävä yhteisen yhdennetyn riskianalyysimallin perusteella riskianalyysejä, jotta se voi toimittaa yhteisölle ja jäsenvaltioille tarvittavia tietoja, joiden avulla voidaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä tai puuttua havaittuihin uhkatekijöihin ja riskeihin yhdennetyn ulkorajavalvonnan parantamiseksi.

    (7)

    Viraston olisi tarjottava Euroopan tason koulutusta kansallisille rajavartijakouluttajille sekä ulkorajavalvontaa ja jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten maastapoistamista käsittelevää täydennyskoulutusta ja seminaareja toimivaltaisten kansallisten yksiköiden henkilöstölle. Virasto voi järjestää koulutusta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa näiden alueella.

    (8)

    Viraston olisi seurattava alaansa liittyvän tieteellisen tutkimuksen kehitystä ja jaettava tätä tietoa komissiolle ja jäsenvaltioille.

    (9)

    Viraston olisi pidettävä luetteloa jäsenvaltioiden käyttöön antamasta teknisestä kalustosta ja edistettävä tällä tavoin aineellisten voimavarojen yhteiskäyttöä.

    (10)

    Viraston olisi myös avustettava jäsenvaltioita olosuhteissa, jotka edellyttävät teknistä ja operatiivista lisäapua ulkorajoilla.

    (11)

    Useimmissa jäsenvaltioissa kuuluvat niissä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten poistamisen operatiiviset näkökohdat ulkorajavalvonnasta vastaavien viranomaisten toimivaltaan. Koska näiden tehtävien hoitamisesta Euroopan tasolla syntyy selvää lisäarvoa, viraston olisi yhteisön palauttamispolitiikan mukaisesti annettava tarvittavaa tukea jäsenvaltioiden yhteisten palautusoperaatioiden järjestämiseksi sekä selviteltävä parhaita käytänteitä matkustusasiakirjojen hankkimiseksi ja jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten maasta poistamiseksi.

    (12)

    Tehtäviensä täyttämiseksi ja niiden suorittamisen edellyttämässä määrin virasto voi perustamissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti sovittujen toimintamenettelyjen puitteissa tehdä yhteistyötä Europolin, kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten sekä sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen kattamilla aloilla. Viraston olisi helpotettava jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikan puitteissa.

    (13)

    Ulkorajavalvonnan yhteisen ohjausryhmän sekä jäsenvaltioiden perustamien, maa-, ilma- ja merirajojen valvonnan eri näkökohtiin erikoistuneiden operatiivisten keskusten ja koulutuskeskusten kokemuksen pohjalta virasto voi perustaa itse erityistoimipisteitä, jotka vastaavat maa-, ilma- ja merirajoihin liittyvistä kysymyksistä.

    (14)

    Viraston olisi oltava riippumaton teknisissä kysymyksissä, ja sillä olisi oltava oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus. Tämän vuoksi on tarpeen ja asianmukaista, että virasto olisi yhteisön elin, joka on oikeushenkilö ja joka käyttää sille tällä asetuksella annettuja toimeenpanovaltuuksia.

    (15)

    Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa viraston toimintaa. Hallintoneuvostoon olisi mahdollisuuksien mukaan kuuluttava rajavalvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten operatiivisia johtajia tai heidän edustajiaan. Hallintoneuvostolla olisi oltava tarvittavat valtuudet vahvistaa talousarvio, valvoa sen toteuttamista, hyväksyä tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, vahvistaa avoimet toimintamenettelyt viraston päätöksentekoa varten sekä nimittää pääjohtaja ja varapääjohtaja.

    (16)

    Viraston täyden itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi yhteisön rahoitusosuudesta. Yhteisön rahoitusosuuteen ja muihin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettaviin avustuksiin olisi sovellettava yhteisön talousarviomenettelyä. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus.

    (17)

    Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (3) olisi sovellettava rajoituksetta virastoon, ja viraston olisi liityttävä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen (4).

    (18)

    Virastoon olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (5).

    (19)

    Viraston suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (6).

    (20)

    Ulkorajojen valvontaa koskevan politiikan ja lainsäädännön kehittäminen on Euroopan unionin toimielinten ja erityisesti neuvoston vastuulla. Olisi taattava viraston ja näiden toimielinten välinen tiivis yhteistyö.

    (21)

    Tämän asetuksen tavoitetta eli yhtenäistetyn ulkorajayhteistyön luomista Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajoille ei voida saavuttaa riittävällä tavalla jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

    (22)

    Tässä asetuksessa kunnioitetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa tunnustettuja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitettyjä perusoikeuksia ja periaatteita.

    (23)

    Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (7) 1 artiklan A kohdassa tarkoitetulla alalla. Näin ollen Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan valtuuskuntien olisi osallistuttava viraston toimintaan sen hallintoneuvoston jäseninä vaikkakin rajoitetuin äänioikeuksin. Jotta Islannin tasavalta ja Norjan kuningaskunta voisivat osallistua täysimittaisesti viraston toimintaan, olisi yhteisön ja kyseisten valtioiden sovittava lisäjärjestelyistä, joissa määritellään niiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

    (24)

    Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se sido Tanskaa eikä asetusta sovelleta siihen. Koska tämän asetuksen tarkoituksena on kuitenkin kehittää Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

    (25)

    Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (8) mukaisesti. Siksi Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu asetuksen antamiseen, eikä se sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, eikä asetusta sovelleta siihen.

    (26)

    Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (9) mukaisesti. Siksi Irlanti ei osallistu asetuksen antamiseen, eikä se sido Irlantia, eikä asetusta sovelleta siihen.

    (27)

    Viraston olisi helpotettava sellaisten operatiivisten toimien järjestämistä, joissa jäsenvaltiot voivat käyttää hyväkseen Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisesti tarjoamaa asiantuntemusta ja välineistöä hallintoneuvoston tapauskohtaisesti päättämien menettelysääntöjen mukaisesti. Tämän vuoksi Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat olisi kutsuttava kaikkiin hallintoneuvoston kokouksiin, jotta he voivat osallistua täysimittaisesti tällaisia operatiivisia toimia valmisteleviin keskusteluihin.

    (28)

    Espanjan kuningaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat eri mieltä Gibraltarin rajojen määrittämisestä.

    (29)

    Tämän asetuksen Gibraltarin rajoihin soveltamista koskeva lykkäys ei aiheuta minkäänlaisia muutoksia asianomaisten valtioiden kantoihin,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    I LUKU

    AIHE

    1 artikla

    Viraston perustaminen

    1.   Perustetaan Euroopan operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto, jäljempänä ’virasto’, jonka tehtävänä on parantaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajojen yhdennettyä valvontaa.

    2.   Vaikka vastuu ulkorajojen valvonnasta on jäsenvaltioilla, virasto helpottaa ja tehostaa ulkorajavalvontaan liittyvien yhteisön nykyisten ja tulevien toimenpiteiden soveltamista huolehtimalla jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Tällä tavoin se edistää osaltaan henkilötarkastusten sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajavalvonnan tehokkuutta, korkeaa tasoa ja yhdenmukaisuutta.

    3.   Virasto antaa lisäksi komissiolle ja jäsenvaltioille tarvittavaa teknistä ja asiantuntija-apua ulkorajojen valvonnassa ja edistää jäsenvaltioiden välillä yhteisvastuullisuutta.

    4.   Tässä asetuksessa jäsenvaltioiden ulkorajoilla tarkoitetaan jäsenvaltioiden maa- ja merirajoja sekä niiden lentoasemia ja merisatamia, joihin sovelletaan ulkorajat ylittävää henkilöliikennettä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä.

    II LUKU

    TEHTÄVÄT

    2 artikla

    Pääasialliset tehtävät

    1.   Virasto hoitaa seuraavia tehtäviä:

    a)

    jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön yhteensovittaminen ulkorajavalvonnan alalla;

    b)

    jäsenvaltioiden avustaminen kansallisten rajavartijoiden kouluttamisessa, mukaan lukien yhteisten koulutusvaatimusten käyttöönotto;

    c)

    riskianalyysien tekeminen;

    d)

    ulkorajavalvontaan liittyvän tutkimuksen kehityksen seuraaminen;

    e)

    jäsenvaltioiden avustaminen olosuhteissa, joissa ulkorajoilla tarvitaan teknistä ja operatiivista lisäapua;

    f)

    tarvittavan tuen antaminen jäsenvaltioille yhteisten palauttamisoperaatioiden järjestämiseksi.

    2.   Jäsenvaltiot voivat jatkaa ulkorajoilla operatiivista yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden ja/tai kolmansien maiden kanssa, jos tämä yhteistyö täydentää viraston toimintaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta viraston toimivaltuuksia.

    Jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä toimista, jotka voisivat haitata viraston toimintaa tai sen tavoitteiden saavuttamista.

    Niiden on ilmoitettava virastolle näistä viraston ulkopuolisista ulkorajoilla toteutettavista operatiivisista toimista.

    3 artikla

    Ulkorajoilla toteutettavat yhteiset operaatiot ja kokeiluhankkeet

    1.   Virasto arvioi, hyväksyy ja sovittaa yhteen jäsenvaltioiden yhteisiä operaatioita ja kokeiluhankkeita varten tekemiä ehdotuksia.

    Virasto voi itse ja asianomaisen yhden tai useamman jäsenvaltion suostumuksella tehdä aloitteita yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettaviksi yhteisiksi operaatioiksi ja kokeiluhankkeiksi.

    Virasto voi myös päättää antaa teknisen kalustonsa yhteisiin operaatioihin tai kokeiluhankkeisiin osallistuvien jäsenvaltioiden käyttöön.

    2.   Virasto voi hoitaa yhteisten operaatioiden ja kokeiluhankkeiden käytännön järjestelyt 16 artiklassa säädettyjen erityistoimipisteidensä kautta.

    3.   Virasto arvioi yhteisten operaatioiden ja kokeiluhankkeiden tuloksia ja laatii niistä tulevien operaatioiden ja hankkeiden laadun, yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi kattavan vertailevan analyysin liitettäväksi 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyyn yleiskertomukseen.

    4.   Virasto voi päättää osallistua 1 kohdassa tarkoitettujen operaatioiden ja hankkeiden rahoitukseen myöntämällä avustuksia talousarviostaan virastoon sovellettavien varainhoitosäännösten mukaisesti.

    4 artikla

    Riskianalyysit

    Virasto kehittää ja soveltaa yhteistä yhdennettyä riskianalyysimallia.

    Se valmistelee sekä yleisiä että erityisiä riskianalyysejä, jotka se esittää neuvostolle ja komissiolle.

    Virasto ottaa yhteisestä yhdennetystä riskianalyysimallista saadut tulokset huomioon kehittäessään 5 artiklassa tarkoitettuja rajavartijakoulutuksen yhteisiä vaatimuksia.

    5 artikla

    Koulutus

    Virasto laatii ja kehittää edelleen rajavartijakoulutuksen yhteisiä vaatimuksia ja tarjoaa Euroopan tason koulutusta jäsenvaltioiden kansallisten rajavartijoiden kouluttajille.

    Virasto tarjoaa myös ulkorajavalvontaa ja kolmansien maiden kansalaisten palauttamista koskevia täydennyskoulutuskursseja ja -seminaareja jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten yksiköiden henkilöstölle.

    Virasto voi järjestää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa koulutusta niiden alueella.

    6 artikla

    Tutkimustoiminnan seuranta

    Virasto seuraa ulkorajavalvontaan liittyvän tutkimuksen kehitystä ja jakaa siitä tietoa komissiolle ja jäsenvaltioille.

    7 artikla

    Teknisen kaluston hallinnointi

    Virasto perustaa keskitetyn luettelon jäsenvaltioille kuuluvasta ulkorajavalvontaan käytettävästä teknisestä kalustosta, jonka ne ovat halukkaita vapaaehtoisesti ja väliaikaisesti antamaan tätä koskevan pyynnön tehneiden muiden jäsenvaltioiden käyttöön viraston tehtyä tätä koskevan tarve- ja riskianalyysin, sekä pitää yllä tätä luetteloa.

    8 artikla

    Jäsenvaltioiden avustaminen olosuhteissa, joissa ulkorajoilla tarvitaan teknistä ja operatiivista lisäapua

    1.   Jollei perustamissopimuksen 64 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, yksi tai useampi jäsenvaltio, joka olosuhteiden vuoksi tarvitsee teknistä ja operatiivista lisäapua ulkorajavalvontaa koskevien velvoitteidensa täyttämiseksi, voi pyytää virastolta apua. Virasto voi järjestää tarkoituksenmukaista teknistä ja operatiivista apua pyynnön esittäneelle yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle.

    2.   Virasto voi 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa:

    a)

    antaa apua kahden tai useamman jäsenvaltion toimien yhteensovittamisessa ulkorajoilla kohdattujen ongelmien ratkaisemiseksi;

    b)

    lähettää asiantuntijoitaan avustamaan asianomaisen yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tarvittavaksi ajaksi.

    3.   Virasto voi hankkia ulkorajavalvonnassa tarvittavaa teknistä kalustoa, jota sen asiantuntijat käyttävät komennuksellaan kyseisessä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.

    9 artikla

    Palauttamista koskeva yhteistyö

    1.   Virasto antaa tarvittavaa apua jäsenvaltioiden yhteisten palauttamisoperaatioiden järjestämisessä yhteisön palauttamispolitiikan mukaisesti. Virasto voi käyttää palauttamiseen käytettävissä olevia yhteisön rahoituskeinoja.

    2.   Virasto selvittää parhaat käytänteet, jotka koskevat matkustusasiakirjojen hankkimista ja laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten poistamista alueelta.

    10 artikla

    Täytäntöönpanovallan käyttö

    Viraston henkilöstö ja jäsenvaltioiden asiantuntijat käyttävät täytäntöönpanovaltaa heidän toimiessaan toisen jäsenvaltion alueella kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

    11 artikla

    Tiedonvaihtojärjestelmät

    Virasto voi toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen sen tehtäviin liittyvää tiedonvaihtoa komission ja jäsenvaltioiden kanssa.

    12 artikla

    Yhteistyö Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa

    1.   Virasto helpottaa jäsenvaltioiden operatiivista yhteistyötä Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa toimintaansa kuuluvilla aloilla ja siinä määrin kuin sen 2 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitaminen tätä edellyttää.

    2.   Viraston 2 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti antaman tuen piiriin kuuluu myös sellaisten jäsenvaltioiden yhteisten palauttamisoperaatioiden järjestäminen, joihin Irlanti ja/tai Yhdistynyt kuningaskunta osallistuvat.

    3.   Tämän asetuksen soveltamista Gibraltarin rajoihin lykätään siihen asti, kunnes päästään sopimukseen niiden toimenpiteiden soveltamisalasta, jotka koskevat henkilöiden liikkumista jäsenvaltioiden ulkorajojen yli.

    13 artikla

    Yhteistyö Europolin ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

    Virasto voi tehdä yhteistyötä Europolin ja sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen kattamilla aloilla, näiden elinten kanssa sovittujen toimintamenettelyjen puitteissa sekä perustamissopimuksen asiaa koskevien määräysten ja näiden elinten toimivaltaa koskevien määräysten mukaisesti.

    14 artikla

    Kolmansien maiden kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön helpottaminen ja yhteistyö kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa

    Virasto helpottaa Euroopan unionin ulkosuhteissa noudatettavan politiikan mukaisesti jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä sen toimintaan kuuluvilla aloilla ja siinä määrin kuin sen tehtävien hoitaminen tätä edellyttää.

    Virasto voi tehdä yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden viranomaisten kanssa, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, näiden viranomaisten kanssa sovittujen toimintamenettelyjen ja perustamissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

    III LUKU

    RAKENNE

    15 artikla

    Oikeudellinen asema ja sijainti

    Virasto on yhteisön elin. Se on oikeushenkilö.

    Virastolla on kussakin jäsenvaltiossa kansallisen lainsäädännön mukainen laajin oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

    Virasto toimii itsenäisesti teknisissä kysymyksissä.

    Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

    Neuvosto päättää yksimielisesti viraston toimipaikasta.

    16 artikla

    Erityistoimipisteet

    Viraston hallintoneuvosto arvioi tarvetta perustaa erityistoimipisteitä jäsenvaltioihin ja päättää niiden perustamisesta jäsenvaltioiden suostumuksella ottaen huomioon, että jo olemassa olevat maa-, ilma- ja merirajojen valvonnan eri näkökohtiin erikoistuneet operatiiviset keskukset ja koulutuskeskukset olisi asetettava asianmukaisesti etusijalle.

    Viraston erityistoimipisteet kehittävät parhaita käytänteitä vastuulleen kuuluvien ulkorajojen erityistyypit huomioon ottaen. Virasto varmistaa, että tällaiset parhaat käytänteet ovat yhdenmukaisia ja yhtäläisiä.

    Kukin erityistoimipiste esittää viraston pääjohtajalle toimintaansa koskevan yksityiskohtaisen vuosikertomuksen ja antaa hänelle muita operatiivisen yhteistyön yhteensovittamiseen liittyviä tietoja.

    17 artikla

    Henkilöstö

    1.   Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

    2.   Virasto käyttää henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka on henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa uskottu nimittävälle viranomaiselle.

    3.   Viraston henkilöstössä on oltava riittävä määrä ulkorajavalvonnan alan virkamiehiä sekä kansallisia asiantuntijoita, jotka jäsenvaltiot ovat tilapäisesti siirtäneet suorittamaan hallintotehtäviä. Muu henkilöstö koostuu muista työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa sikäli kuin sen tehtävien kannalta on tarpeen.

    18 artikla

    Erioikeudet ja vapaudet

    Virastoon sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

    19 artikla

    Vastuu

    1.   Viraston sopimussuhteeseen perustuva vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

    2.   Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

    3.   Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, viraston on korvattava jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahinko, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

    4.   Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitetun vahingon korvaamista.

    5.   Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

    20 artikla

    Hallintoneuvoston toimivaltuudet

    1.   Virastolla on hallintoneuvosto.

    2.   Hallintoneuvosto:

    a)

    nimittää pääjohtajan komission ehdotuksesta 26 artiklan mukaisesti;

    b)

    hyväksyy ennen kunkin vuoden maaliskuun 31 päivää viraston edellisen vuoden toimintaa koskevan yleiskertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kesäkuun 15 päivänä. Yleiskertomus on julkistettava;

    c)

    hyväksyy ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää ja komission lausunnon saatuaan äänivaltaisten jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Toimintaohjelma hyväksytään yhteisön vuotuisten talousarviomenettelyjen ja asianomaisia ulkorajavalvonnan aloja koskevan yhteisön lainsäädäntöohjelman mukaisesti;

    d)

    vahvistaa menettelyt, joiden mukaisesti pääjohtaja voi tehdä viraston operatiivisiin tehtäviin liittyviä päätöksiä;

    e)

    hoitaa 28 artiklan, 29 artiklan 5, 9 ja 11 kohdan sekä 30 artiklan 5 kohdan ja 32 artiklan mukaisesti viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä;

    f)

    käyttää kurinpitovaltaa pääjohtajan sekä, yhteisymmärryksessä pääjohtajan kanssa, varapääjohtajan suhteen;

    g)

    vahvistaa työjärjestyksensä;

    h)

    vahvistaa viraston organisaatiorakenteen ja hyväksyy viraston henkilöstöpolitiikan.

    3.   Yksittäisen jäsenvaltion ulkorajoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä toteutettavia erityistoimia koskevien päätösehdotusten on saatava kyseistä jäsenvaltiota edustavan jäsenen kannatus niiden hyväksymistä koskevassa äänestyksessä hallintoneuvostossa.

    4.   Hallintoneuvosto voi antaa pääjohtajalle neuvoja kaikista ulkorajojen operatiivisen valvonnan kehittämiseen läheisesti liittyvistä asioista, myös 6 artiklassa määritellystä tutkimustoiminnan seuraamisesta.

    5.   Jos Irlanti ja/tai Yhdistynyt kuningaskunta pyytävät saada osallistua viraston toimintaan, hallintoneuvosto tekee päätöksen pyynnön johdosta.

    Hallintoneuvosto tekee päätöksensä tapauskohtaisesti äänivaltaisten jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä. Hallintoneuvosto tarkastelee päätöksessään, edistääkö Irlannin ja/tai Yhdistyneen kuningaskunnan osallistuminen kyseisen toiminnan toteuttamista. Päätöksessä vahvistetaan Irlannin ja/tai Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus siihen toimintaan, jota osallistumispyyntö koskee.

    6.   Hallintoneuvosto toimittaa budjettivallan käyttäjälle vuosittain kaikki arviointimenettelyjen tuloksiin liittyvät tiedot.

    7.   Hallintoneuvosto voi perustaa johtokunnan avustamaan hallintoneuvostoa ja pääjohtajaa niiden päätösten, ohjelmien ja toimien valmistelussa, jotka hallintoneuvoston on määrä hyväksyä, ja tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tekemään tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta.

    21 artikla

    Hallintoneuvoston kokoonpano

    1.   Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja kahdesta komission edustajasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Tätä varten kukin jäsenvaltio nimeää hallintoneuvoston jäsenen sekä varajäsenen, joka edustaa jäsentä tämän poissaollessa. Komissio nimeää kaksi jäsentä sekä heidän varajäsenensä. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Sama henkilö voidaan nimetä tehtäväänsä kerran uudelleen.

    2.   Hallintoneuvoston jäsenet nimetään heidän rajavalvonnan operatiivisesta yhteistyöstä olevan korkeatasoisen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella.

    3.   Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat valtiot osallistuvat viraston toimintaan. Niillä on hallintoneuvostossa kullakin yksi edustaja ja yksi varaedustaja. Näiden valtioiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti kehitetään järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä maat osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitukseen osallistumisesta ja henkilöstöstä.

    22 artikla

    Hallintoneuvoston puheenjohtaja

    1.   Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

    2.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, jollei tästä säännöksestä muuta johdu. Sama henkilö voidaan valita tehtäväänsä kerran uudelleen.

    23 artikla

    Kokoukset

    1.   Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

    2.   Viraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin.

    3.   Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos vähintään kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

    4.   Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin.

    5.   Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi myös muita henkilöitä, joiden näkemyksillä voi olla merkitystä.

    6.   Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu.

    7.   Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

    24 artikla

    Äänestäminen

    1.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 26 artiklan 2 ja 4 kohdan soveltamista.

    2.   Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Viraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta. Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

    3.   Työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaiset äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

    25 artikla

    Pääjohtajan tehtävät ja toimivaltuudet

    1.   Virastoa johtaa sen pääjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomasti. Pääjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, hallintoneuvoston ja johtokunnan toimivaltaa.

    2.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

    3.   Pääjohtajan tehtävät ja toimivaltuudet ovat seuraavat:

    a)

    hän valmistelee ja panee täytäntöön viraston hallintoneuvoston vahvistamat päätökset, ohjelmat ja toimet tässä asetuksessa, sen täytäntöönpanosäännöissä tai muussa sovellettavassa lainsäädännössä asetetuissa rajoissa;

    b)

    hän toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen viraston toiminnan tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

    c)

    hän valmistelee vuosittain luonnoksen työohjelmaksi ja toimintakertomuksen sekä toimittaa ne hallintoneuvostolle;

    d)

    hän käyttää henkilöstön suhteen 17 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimivaltaa;

    e)

    hän laatii arvion viraston tuloista ja menoista 29 artiklan mukaisesti ja huolehtii talousarvion toteuttamisesta 30 artiklan mukaisesti;

    f)

    hän voi siirtää toimivaltaansa muille viraston henkilöstön jäsenille 20 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen annettavien sääntöjen mukaisesti.

    4.   Pääjohtaja vastaa toimistaan hallintoneuvostolle.

    26 artikla

    Johtavien virkamiesten nimittäminen

    1.   Komissio esittää pääjohtajan virkaan ehdokkaita luettelon perusteella, joka laaditaan sen jälkeen, kun virkaa koskeva ilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tarvittaessa muissa lehdissä tai Internet-sivustoilla.

    2.   Hallintoneuvosto nimittää viraston pääjohtajan ansioiden ja todistuksin osoitetun hallinnollisen pätevyyden ja johtamistaitojen sekä ulkorajavalvonnan kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

    Hallintoneuvosto voi erottaa pääjohtajan samaa menettelyä noudattaen.

    3.   Pääjohtajaa avustaa varapääjohtaja. Pääjohtajan ollessa poissa tai estynyt varapääjohtaja hoitaa hänen tehtäviään.

    4.   Hallintoneuvosto nimittää viraston varapääjohtajan pääjohtajan ehdotuksesta ansioiden ja todistuksin osoitetun hallinnollisen pätevyyden ja johtamistaitojen sekä ulkorajavalvonnan kannalta merkityksellisen ammatillisen pätevyyden perusteella. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

    Hallintoneuvosto voi erottaa varapääjohtajan samaa menettelyä noudattaen.

    5.   Pääjohtajan ja varapääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan pidentää komission ehdotuksesta kerran enintään toiseksi viiden vuoden kaudeksi.

    27 artikla

    Kääntäminen

    1.   Virastoon sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1 (10) säännöksiä.

    2.   Vuosittainen toimintakertomus ja työohjelma, joista säädetään 20 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa, laaditaan kaikilla yhteisön virallisilla kielillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 290 artiklan nojalla tehtyjen päätösten soveltamista.

    3.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

    28 artikla

    Avoimuus ja tiedottaminen

    1.   Viraston on käsitellessään pyyntöjä saada tutustua sen hallussa oleviin asiakirjoihin sovellettava asetusta (EY) N:o 1049/2001 kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

    2.   Virasto voi harjoittaa omasta aloitteestaan tiedottamista tehtäväänsä kuuluvilla aloilla. Se varmistaa erityisesti, että 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun julkistamisen lisäksi yleisölle ja asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti objektiivista, luotettavaa ja helppotajuista tietoa sen työstä.

    3.   Hallintoneuvosto päättää 1 ja 2 kohdan soveltamista koskevista käytännön järjestelyistä.

    4.   Luonnollisilla ja oikeushenkilöillä on oikeus kääntyä viraston puoleen kirjallisesti millä tahansa perustamissopimuksen 314 artiklassa tarkoitetulla kielellä. Heillä on oikeus saada vastaus samalla kielellä.

    5.   Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

    IV LUKU

    VARAINHOITOA KOSKEVAT VAATIMUKSET

    29 artikla

    Talousarvio

    1.   Viraston tulot koostuvat seuraavista eristä, sanotun rajoittamatta muita tulonlähteitä:

    Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otettu yhteisön avustus,

    Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden maksuosuudet,

    suoritetuista palveluista saadut maksut,

    jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen maksuosuus.

    2.   Viraston menoihin kuuluvat henkilöstöstä, hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut.

    3.   Pääjohtaja laatii arvion viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista. Hän toimittaa hallintoneuvostolle tämän arvion, johon on liitetty henkilöstötaulukko.

    4.   Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

    5.   Hallintoneuvosto hyväksyy viimeistään 31 päivänä maaliskuuta alustavat arviot, joihin kuuluvat alustava henkilöstösuunnitelma ja työohjelma, sekä toimittaa ne komissiolle ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuville maille.

    6.   Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ’budjettivallan käyttäjä’.

    7.   Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella arviot, jotka se katsoo henkilöstöluettelon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiksi, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle 272 artiklan mukaisesti.

    8.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa avustusta koskevat määrärahat.

    Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstöluettelon.

    9.   Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

    10.   Muutokset talousarvioon tai henkilöstötaulukkoon tehdään samaa menettelyä noudattaen.

    11.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, erityisesti kiinteistöihin liittyviä, joita ovat esimerkiksi kiinteistöjen vuokraus tai hankinta, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoitukseen. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuville maille.

    Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikovansa antaa lausunnon, se toimittaa lausunnon hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa siitä, kun hankkeesta on ilmoitettu.

    30 artikla

    Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

    1.   Pääjohtaja huolehtii viraston talousarvion toteuttamisesta.

    2.   Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (11), jäljempänä ’yleinen varainhoitoasetus’, 128 artiklan mukaisesti.

    3.   Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Tämä selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

    4.   Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut yleisen varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, pääjohtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

    5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

    6.   Pääjohtaja toimittaa viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuville maille.

    7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

    8.   Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

    9.   Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden N+2 huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta viraston pääjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

    31 artikla

    Petostentorjunta

    1.   Petosten, lahjonnan ja muiden säännönvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

    2.   Virasto liittyy 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa välittömästi määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

    3.   Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikalla suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen edunsaajia ja niiden jakamisesta vastaavia tahoja.

    32 artikla

    Rahoitussäännökset

    Hallintoneuvosto hyväksyy viraston varainhoitoa koskevat säännöt kuultuaan ensin komissiota. Ne eivät saa poiketa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (12), paitsi jos se on välttämätöntä viraston toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja jos komissio antaa siihen ennalta suostumuksensa.

    V LUKU

    LOPPUSÄÄNNÖKSET

    33 artikla

    Arviointi

    1.   Hallintoneuvosto teettää kolmen vuoden kuluessa viraston toiminnan alkamisesta ja sen jälkeen viiden vuoden välein riippumattoman ulkoisen arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

    2.   Arvioinnissa tarkastellaan sitä, kuinka tehokkaasti virasto toteuttaa tehtävänsä. Siinä arvioidaan myös viraston vaikutuksia ja sen työmenetelmiä. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.

    3.   Arvioinnin tulokset toimitetaan hallintoneuvostolle, joka antaa tämän asetuksen muuttamista, virastoa ja sen toimintatapoja koskevia suosituksia komissiolle, joka toimittaa ne oman lausuntonsa sekä asiaa koskevien ehdotusten kanssa neuvostolle. Tarvittaessa niihin sisällytetään toimintasuunnitelma ja sen aikataulu. Sekä arvioinnin tulokset että suositukset julkaistaan.

    34 artikla

    Voimaantulo

    Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Virasto aloittaa toimintansa 1 päivänä toukokuuta 2005.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

    Tehty Luxemburgissa 26 päivänä lokakuuta 2004.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    R. VERDONK


    (1)  Lausunto annettu 9. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

    (2)  EUVL C 108, 30.4.2004, s. 97.

    (3)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

    (4)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

    (5)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

    (6)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

    (7)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

    (8)  EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

    (9)  EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

    (10)  EYVL 17, 6.10.1958, s. 385, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

    (11)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

    (12)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.


    Top