31992R3577

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 3577/92,

annettu 7 päivänä joulukuuta 1992,

palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 84 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnot (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

sekä katsoo, että

Euroopan parlamentti antoi 12 päivänä kesäkuuta 1992 päätöslauselman meriliikenteen kabotaasin vapauttamisesta sekä sen taloudellisista ja yhteiskunnallisista seurauksista,

perustamissopimuksen 61 artiklan mukaan vapauteen tarjota palveluja meriliikenteen alalla sovelletaan liikennettä koskevan osaston määräyksiä,

sisämarkkinoiden toteuttamiseksi on tarpeen poistaa rajoituksia, jotka koskevat meriliikenteen palvelujen tarjoamista jäsenvaltioissa; sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla taataan tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus,

tämän vuoksi palvelujen tarjoamisen vapautta olisi sovellettava meriliikenteeseen jäsenvaltioissa,

tästä vapaudesta olisi oltava hyötyä yhteisön laivanvarustajille, jotka harjoittavat liikennettä jäsenvaltiossa rekisteröidyillä ja sen lipun alla purjehtivilla aluksilla, riippumatta siitä, onko jäsenvaltiolla rantaviivaa vai ei,

tämä vapaus ulottuu myös Euros-rekisteriin rekisteröityihin aluksiin heti, kun kyseinen rekisteri on hyväksytty,

kilpailun vääristymisen välttämiseksi kabotaasipalvelujen tarjoamisen vapautta käyttävien yhteisön laivanvarustajien on täytettävä kaikki kabotaasin harjoittamisessa vaaditut edellytykset siinä jäsenvaltiossa, jossa niiden alukset on rekisteröity; jäsenvaltiossa rekisteröidyllä aluksella liikennettä harjoittavien yhteisön laivanvarustajien, joilla ei ole oikeutta harjoittaa kabotaasiliikennettä kyseisessä valtiossa, olisi kuitenkin voitava hyödyntää tätä asetusta siirtymäkauden ajan,

tämä vapaus olisi toteutettava asteittain eikä siinä välttämättä tarvitsisi noudattaa yhdenmukaista menettelyä kaikkien kyseisten palvelujen osalta ottaen huomioon tiettyjen erityispalvelujen luonne ja niiden ponnistelujen laajuus, joihin tiettyjen, eri tavalla kehittyneiden yhteisön talouksien on pystyttävä,

julkisen palvelun käsitteen käyttöönotto, joka tuo tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia kyseisille laivanvarustajille, voi olla perusteltua, jotta taattaisiin riittävät säännölliset liikennepalvelut saarille ja saarilta sekä niiden välillä ja jotta ketään ei syrjittäisi kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella,

on annettava säännöksiä suojatoimenpiteiden toteuttamiseksi silloin kun meriliikenteen markkinoilla esiintyy vakava häiriö tai hätätilanne; tätä varten olisi otettava käyttöön aiheelliset päätöksentekomenettelyt, ja

sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi ja mahdollisten kokemuksiin perustuvien mukautusten toteuttamiseksi komission on laadittava kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja tarvittaessa tehtävä lisäehdotuksia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Tammikuun 1 päivästä 1993 lähtien meriliikenteen palvelujen tarjoamisen vapautta jäsenvaltiossa (meriliikenteen kabotaasi) sovelletaan yhteisön laivanvarustajiin, jotka harjoittavat liikennettä jäsenvaltiossa rekisteröidyillä ja jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla, jos nämä täyttävät kaikki kyseisessä jäsenvaltiossa kabotaasiliikenteelle asetetut edellytykset, mukaan lukien Euros-rekisteriin rekisteröidyt alukset heti, kun neuvosto on hyväksynyt kyseisen rekisterin.

2. Kuitenkin lykätään 1 kohdan säännöksen, jonka mukaan alusten on täytettävä kaikki siinä jäsenvaltiossa kabotaasiliikenteelle asetetut edellytykset, jossa alukset ovat rekisteröityinä kyseisenä ajankohtana, soveltamista 31 päivään joulukuuta 1996.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1. `meriliikenteen palveluilla jäsenvaltiossa (meriliikenteen kabotaasi)` palveluja, joita tavallisesti tarjotaan korvausta vastaan ja jotka käsittävät:

a) mannerkabotaasin: matkustaja- tai tavaraliikenne meritse sellaisten satamien välillä, jotka sijaitsevat yhden ja saman jäsenvaltion mantereella tai sen pääasiallisella alueella, saarilla poikkeamatta,

b) offshore-toimintaa palvelevan kuljetuksen: matkustaja- tai tavaraliikenne meritse jäsenvaltion satamien ja kyseisen jäsenvaltion aluevesillä sijaitsevien laitteistojen ja rakennelmien välillä,

c) saarikabotaasin: matkustaja- tai tavaraliikenne meritse:

- yhden ja saman jäsenvaltion mantereella ja yhdellä tai useammalla saarella sijaitsevien satamien välillä,

- yhden ja saman jäsenvaltion saarilla sijaitsevien satamien välillä,

Ceutaa ja Melillaa kohdellaan samoin kuin saarten satamia.

2. `yhteisön laivanvarustajilla`

a) jäsenvaltion kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja jotka harjoittavat meriliikennettä,

b) laivanvarustamoja, jotka on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, ja joiden pääasiallinen toimipaikka on jäsenvaltiossa ja joita tosiasiallisesti johdetaan kyseisestä jäsenvaltiosta käsin,

ja

c) jäsenvaltion kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön ulkopuolelle, tai yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneita, jäsenvaltion kansalaisten johtamia laivanvarustamoja, jos näiden alukset on rekisteröity jäsenvaltiossa ja ne purjehtivat kyseisen jäsenvaltion lipun alla sen lainsäädännön mukaisesti,

3. `sopimuksella julkisesta palvelusta` jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisön laivanvarustajan välillä tehtyä sopimusta riittävän julkisen palvelun tarjoamiseksi.

Sopimus julkisesta palvelusta voi käsittää erityisesti:

- liikennepalvelut, jotka vastaavat jatkuvuutta, säännöllisyyttä, kapasiteettia ja laatua koskevia sovittuja standardeja,

- lisäkuljetuspalvelut,

- liikennepalvelut määrätyin hinnoin ja ehdoin, erityisesti tietyille matkustajaryhmille tai tietyille reiteille tarkoitetut palvelut,

- palvelujen mukauttamisen todellisten tarpeiden mukaan;

4. `julkisen palvelun velvoitteilla` velvoitteita, joita kyseinen yhteisön laivanvarustaja ei omien taloudellisten etujensa kannalta katsoen ottaisi hoitaakseen tai ei ottaisi hoitaakseen samassa määrin tai samoilla ehdoilla;

5. `vakava häiriö liikenteen sisämarkkinoilla` sellaisten kyseisille markkinoille tyypillisten ongelmien syntymistä, jotka:

- voivat johtaa vakavaan ja mahdollisesti jatkuvaan ylitarjontaan,

- johtuvat meriliikenteen kabotaasitoiminnasta tai ovat vaikeutuneet sen vuoksi, ja

- uhkaavat vakavasti huomattavan monen yhteisön laivanvarustajan rahoituksen tasapainoa ja toiminnan jatkamista;

jos kyseisiä markkinoita koskevat lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennusteet eivät osoita minkäänlaisia huomattavia ja pysyviä parannuksia.

3 artikla

1. Kaikista mannerkabotaasia ja risteilyliikennettä harjoittavien alusten miehistöön liittyvistä kysymyksistä vastaa se valtio, jossa alus on rekisteröity (lippuvaltio), mutta bruttovetoisuudeltaan alle 650 tonnin aluksiin voidaan soveltaa vastaanottavan valtion edellytyksiä.

2. Kaikista saarikabotaasia harjoittavien alusten miehistöön liittyvistä kysymyksistä vastaa se valtio, jossa alus harjoittaa meriliikennettä (vastaanottava valtio).

3. Kaikista niiden saarikabotaasia harjoittavien rahtialusten, joiden bruttovetoisuus on yli 650 tonnia, miehistöön liittyvistä kysymyksistä vastaa kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien se valtio, jossa alus on rekisteröity (lippuvaltio), silloin kun kyseistä matkaa seuraa tai edeltää matka toisesta valtiosta tai toiseen valtioon.

4. Komissio tekee perusteellisen tutkimuksen saarikabotaasin vapauttamisen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista ja antaa neuvostolle kertomuksen 1 päivään tammikuuta 1997 mennessä.

Komissio tekee tämän kertomuksen perusteella neuvostolle ehdotuksen, joka voi sisältää mukautuksia 2 ja 3 kohdan säännöksiin, jotka koskevat miehistön kansallisuutta, jotta neuvosto hyväksyisi lopullisen järjestelmän riittävän ajoissa 1 päivään tammikuuta 1999 mennessä.

4 artikla

1. Jäsenvaltio voi tehdä sopimuksia julkisesta palvelusta niiden laivanvarustamojen kanssa, jotka harjoittavat säännöllistä liikennettä saariin, saarille ja saarien välillä, tai asettaa näille julkisen palvelun velvoitteita kabotaasipalvelujen tarjoamisen edellytykseksi.

Kun jäsenvaltio tekee sopimuksia julkisesta palvelusta tai asettaa julkisen palvelun velvoitteita, tämä on tehtävä syrjimättä ketään yhteisön laivanvarustajaa.

2. Asettaessaan julkisen palvelun velvoitteita jäsenvaltioiden on pitäydyttävä vaatimuksissa, jotka koskevat määräsatamia, säännöllisyyttä, jatkuvuutta, toistuvuutta, palvelun tarjoamisen kapasiteettia, veloitettavia hintoja ja aluksen miehistöä.

Kaikille yhteisön laivanvarustajille on tarvittaessa maksettava korvausta julkisen palvelun velvoitteista.

3. Olemassa olevat sopimukset julkisesta palvelusta voivat olla voimassa kyseisen sopimuksen voimassaolon päättymispäivään asti.

5 artikla

1. Jäsenvaltio voi pyytää komissiota toteuttamaan suojatoimenpiteet, jos liikenteen sisämarkkinoilla esiintyy vakavia häiriöitä kabotaasin vapauttamisen vuoksi.

Kuultuaan muita jäsenvaltioita komissio päättää tarvittaessa tarpeellisista suojatoimenpiteistä 30 arkipäivän kuluessa siitä, kun jäsenvaltion tätä asiaa koskeva pyyntö on saapunut. Tällainen toimenpide voi olla kyseisen alueen väliaikainen sulkeminen tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle enintään vuodeksi.

Komissio ilmoittaa neuvostolle ja jäsenvaltioille kaikista suojatoimenpiteitä koskevista päätöksistään.

Jos komissio ei ole tehnyt asiasta päätöstä 30 arkipäivän kuluessa, asianomaisella jäsenvaltiolla on oikeus soveltaa pyytämiään toimenpiteitä, kunnes komissio tekee päätöksensä.

Kiireellisessä tapauksessa jäsenvaltiot voivat kuitenkin yksipuolisesti toteuttaa aiheelliset väliaikaiset toimenpiteet, jotka voivat olla voimassa enintään kolme kuukautta. Tällöin jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava komissiolle tällaisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Komissio voi kumota toimenpiteet tai vahvistaa ne muutettuina tai muuttamattomina, kunnes se tekee lopullisen päätöksen toisen alakohdan mukaisesti.

2. Komissio voi toteuttaa suojatoimenpiteet myös omasta aloitteestaan kuultuaan ensin jäsenvaltioita.

6 artikla

1. Kuitenkaan seuraaviin meriliikenteen palveluihin, joita harjoitetaan Välimerellä ja Espanjan, Portugalin ja Ranskan rannikolla, ei väliaikaisesti sovelleta tätä asetusta:

- risteilypalvelut 1 päivään tammikuuta 1995 asti,

- strategisten tuotteiden (öljy, öljytuotteet ja juomavesi) kuljettaminen 1 päivään tammikuuta 1997 asti,

- bruttovetoisuudeltaan alle 650 tonnin aluksilla harjoitettava liikenne 1 päivään tammikuuta 1998 asti,

- säännöllinen matkustaja- ja lauttaliikenne 1 päivään tammikuuta 1999 asti.

2. Saarikabotaasiin Välimerellä ja kabotaasiin Kanarian, Azorien ja Madeiran saaristoissa, Ceutassa ja Melillassa, Ranskan Atlantin rannikolla sijaitsevilla saarilla ja Ranskan merentakaisilla alueilla ei kuitenkaan väliaikaisesti sovelleta tätä asetusta 1 päivään tammikuuta 1999 asti.

3. Sosiaalis-taloudellisen yhteenkuuluvuuden vuoksi 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta pidennetään Kreikan osalta 1 päivään tammikuuta 2004 asti säännöllisen matkustaja- ja lauttaliikenteen sekä bruttovetoisuudeltaan alle 650 tonnin aluksilla harjoitetun liikenteen osalta.

7 artikla

Perustamissopimuksen 62 artiklaa sovelletaan asioihin, joita tämä asetus koskee.

8 artikla

Meriliikenteen palvelua tarjoava henkilö voi tätä varten harjoittaa väliaikaisesti toimintaansa jäsenvaltiossa, jossa palvelua tarjotaan, samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion omat kansalaiset, tämän kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen sijoittautumisoikeutta koskevia määräyksiä ja tämän asetuksen säännöksiä.

9 artikla

Jäsenvaltioiden on kuultava komissiota ennen tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten antamista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista näin toteutetuista toimenpiteistä.

10 artikla

Komissio antaa neuvostolle 1 päivään tammikuuta 1995 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa tarpeelliset ehdotukset.

11 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 1992.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. MacGREGOR

(1) EYVL N:o C 73, 19.3.1991, s. 27

(2) EYVL N:o C 295, 16.11.1990, s. 687, ja 20 päivänä marraskuuta 1992 annettu lausunto

(3) EYVL N:o C 56, 7.3.1990, s. 70