31976R1860

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, EURATOM) N:o 1860/76,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 1976,

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön henkilöstöä koskevista palvelussuhteen ehdoista

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta 26 päivänä toukokuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75(1) ja erityisesti sen 17 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että

neuvoston tehtävänä on komission ehdotuksesta päättää säätiön henkilöstöä koskevista säännöksistä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

1. Palvelussuhteen ehtoja sovelletaan:

- säätiön johtajaan ja apulaisjohtajaan,

- säätiön työntekijään, ja

- säätiön paikalliseen työntekijään.

2. Näissä palvelussuhteen ehdoissa säätiön työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka on otettu palvelukseen säätiön talousarvioon liitetyssä henkilöstökehyksessä tarkoitettuihin tehtäviin.

3. Näissä palvelussuhteen ehdoissa "paikallisella työntekijällä" tarkoitetaan paikallisen käytännön mukaisesti sellaiseen työhön tai sellaisiin tehtäviin otettua työntekijää, jonka tehtävistä ei säädetä säätiön talousarvioon liitetetyssä henkilöstökehyksessä ja jonka palkka maksetaan talousarviossa tätä varten varatusta kokonaismäärärahasta.

4. Johtaja, jonka Euroopan yhteisöjen komissio nimittää, otetaan säätiön talousarvioon liitettyyn henkilöstön määrää kuvaavaan taulukkoon sisällytettyyn tehtävään hoitamaan asetuksen (ETY) N:o 1365/75 9 artiklassa säädettyjä tehtäviä.

Apulaisjohtaja, jonka Euroopan yhteisöjen komissio nimittää, otetaan säätiön talousarvioon liitettyyn henkilöstökehyksessä olevaan määrää kuvaavaan taulukkoon sisällytettyyn tehtävään avustamaan johtajaa ja toimimaan johtajan sijasta tämän ollessa poissa tai estynyt.

5. Johtaja on toimivaltainen tekemään 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen työntekijöiden palvelussopimukset.

Säätiön johtokunnan puheenjohtajalla on toimivalta allekirjoittaa johtajan ja apulaisjohtajan palvelussopimukset.

II OSASTO SÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄT 1 LUKU

2 artikla

Työntekijä voidaan ottaa palvelukseen määräajaksi tai toistaiseksi.

Määräaikainen palvelussopimus voidaan tehdä enintään viideksi vuodeksi ja se voidaan uudistaa.

3 artikla

Työntekijä voidaan ottaa ainoastaan säätiön talousarvioon liitetyssä henkilöstökehyksessä tarkoitettuihin avoimiin tehtäviin tässä osastossa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Kustakin sellaisesta avoimesta tehtävästä, joka on päätetty täyttää, on ilmoitettava asianmukaisesti henkilöstökehyksessä. Johtokunta vahvistaa ilmoittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

4 artikla

Työntekijät jaetaan neljään ura-alueeseen, jotka jaetaan edelleen palkkaluokkiin, heille kuuluvien tehtävien mukaisesti.

Työntekijät ryhmitellään heidän pätevyytensä ja kokemuksensa mukaan.

Vastaavuus vakiotehtävien ja palkkaluokkien välillä on vahvistettu seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

Johtokunta vahvistaa yhteisymmärryksessä Euroopan yhteisöjen komission kanssa tämän taulukon perusteella toimenkuvat ja kuhunkin tehtävänimikkeeseen sisältyvät velvollisuudet.

5 artikla

Työntekijän palvelussopimuksessa on täsmennettävä tämän palkkaluokka ja taso, joiden mukaisesti tämä on otettu palvelukseen.

Palvelukseen otettu työntekijä luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle tasolle. Asianomaisen koulutuksen ja erityisen ammattikokemuksen ottamiseksi huomioon johtaja voi kuitenkin myöntää tälle palvelusvuosiin perustuvan lisän tässä palkkaluokassa; tämä lisä voi olla enintään 48 kuukautta.

Palvelussopimukseen on liitettävä lisäsopimus, kun työntekijä osoitetaan korkeampaa palkkaluokkaa vastaavaan tehtävään kuin se tehtävä, jota varten tämä on otettu palvelukseen.

6 artikla

1. Perustetaan henkilöstökomitea, joka hoitaa näissä palvelussuhteen ehdoissa säädettyjä tehtäviä.

2. Johtokunta määrää liitteen I mukaisesti tämän toimielimen kokoonpanosta ja toimintaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

3. Henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etuja säätiössä sekä takaa säätiön ja henkilöstön välisen jatkuvan yhteydenpidon. Sen tehtävänä on edistää yksikköjen sujuvaa toimintaa tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuden esittää ja ilmaista mielipiteitä.

Komitea ilmoittaa johtajalle kaikki näiden palvelussuhteen ehtojen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät yleisluonteiset ongelmat. Komiteaa voidaan kuulla kaikista tämänluonteisista ongelmista.

Komitea tekee johtajalle henkilöstön järjestäytymistä ja toimintaa koskevia ehdotuksia sekä henkilöstön työoloja tai yleisiä elinolosuhteita koskevia parannusehdotuksia.

4. Sellaisella työntekijällä, jonka palvelussopimus on tehty vähintään vuodeksi tai toistaiseksi, on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi henkilöstökomitean jäseniä valittaessa.

Työntekijälle, jonka palvelussopimus on tehty vuotta lyhyemmäksi ajaksi ja joka on ollut tehtävässään vähintään kuusi kuukautta, on myös äänioikeus.

2 LUKU Oikeudet ja velvollisuudet

7 artikla

Työntekijän on hoidettava tehtävänsä ja toimittava muutoinkin yksinomaan säätiön edun mukaisesti; työntekijä ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään säätiön ulkopuoliselta hallitukselta, viranomaiselta, järjestöltä tai henkilöltä.

Työntekijä ei saa ilman johtajan lupaa ottaa vastaan miltään säätiön ulkopuoliselta hallitukselta tai muulta taholta minkäänlaista kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, etua, lahjaa tai palkkaa, ellei se liity kyseisen työntekijän toimintaan ennen säätiön palvelukseen tuloa tai toimintaan asevelvollisuutta tai kansalaisvelvollisuutta varten myönnetyn loman aikana.

8 artikla

Työntekijän on pidättäydyttävä kaikesta sellaisesta toiminnasta ja erityisesti sellaisista julkisuudessa lausutuista mielipiteistä, jotka saattavat vaikuttaa heidän tehtävänsä arvostukseen.

Työntekijä ei saa harjoittaa palkallista eikä palkatonta ulkopuolista tehtävää.

9 artikla

Työntekijän on tehtävä ilmoitus johtajalle silloin, kun hänen puolisonsa harjoittaa ammatillista ansiotoimintaa.

Jos osoittautuu, että tämä tehtävä on ristiriidassa työntekijän tehtävän kanssa ja jos hän ei voi ilmoittaa vastaavansa tämän tehtävän päättymisestä tietyssä määräajassa, johtaja päättää, jatkaako työntekijä tehtävissään.

10 artikla

Jos työntekijä tehtäviään hoitaessaan joutuu päättämään asiasta, jonka käsittelyyn tai ratkaisuun liittyy hänen riippumattomuutensa kanssa ristiriidassa oleva luonteeltaan henkilökohtainen etu, hänen on ilmoitettava asiasta johtajalle.

11 artikla

Kansanedustuslaitoksen vaaleissa ehdokkaana olevan työntekijän on anottava palkatonta lomaa ajaksi, joka on enintään kolme kuukautta.

Jos työntekijä tulee valituksi, johtajan on arvioitava hänen asemansa. Kyseisen tehtävän tärkeyden ja siihen liittyvien sen haltijalle asetettujen velvoitteiden mukaan johtaja päättää, jatkaako työntekijä palveluksessa tai onko hänen anottava palkatonta lomaa. Jälkimmäisessä tapauksessa tämän loman pituus on sama kuin työntekijän toimikausi edustajana.

12 artikla

Työntekijän on tehtäviensä päätyttyä noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä tiettyjä tehtäviä tai etuuksia vastaanottaessaan.

13 artikla

Työntekijän on noudatettava äärimmäistä pidättyvyyttä, kun on kyse seikoista ja tiedoista, joita hän saa tietoonsa tehtäviään hoitaessaan; hän ei saa antaa tiedoksi sivullisille minkäänlaisia tietoja asiakirjasta tai seikasta, joka ei vielä ole julkistettu. Hänen on noudatettava kyseistä velvoitetta myös tehtäviensä päätyttyä.

Työntekijä ei saa yksinään eikä yhteistoiminnassa muiden kanssa julkaista tai saattaa julkaistavaksi mitään säätiön tehtäviin liittyvää aineistoa ilman johtajan lupaa. Lupa voidaan evätä ainoastaan, jos suunniteltu julkaisu on luonteeltaan sellainen, että se vaarantaa säätiön etuja.

14 artikla

Säätiöllä on kaikki oikeudet työntekijän tehtäviä hoitaessaan tuottamaan työhön.

15 artikla

Työntekijä ei saa oikeudessa millään perusteella tuoda ilman johtajan lupaa esiin tehtäviään hoitaessaan tekemiään havaintoja. Lupa voidaan olla myöntämättä ainoastaan, jos säätiön etu vaatii sitä ja jos myöntämättä jättäminen ei ole omiaan aiheuttamaan kyseiselle työntekijälle rikosoikeudellisia seuraamuksia. Työntekijän on noudatettava tätä velvoitetta myös tehtäviensä päätyttyä.

Edellistä kohtaa ei sovelleta säätiön sellaiseen työntekijään tai entiseen työntekijään, joka on todistajana Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa säätiön työntekijää tai entistä työntekijää koskevassa asiassa.

16 artikla

Työntekijän on asuttava joko asemapaikassaan tai siitä enintään sellaisen välimatkan päässä, joka ei haittaa hänen tehtäviensä hoitamista.

17 artikla

Työntekijän on asemastaan riippumatta avustettava esimiehiään ja annettava heille neuvoja; työntekijä vastaa hänelle osoitettujen tehtävien täytäntöönpanosta.

Yksikön toiminnasta vastuussa oleva työntekijä on esimiehilleen vastuussa hänelle uskotun toimivallan käytöstä sekä antamiensa määräysten täytäntöönpanosta. Hänen alaistensa oma vastuu ei miltään osin vapauta häntä hänen omasta vastuustaan.

Jos työntekijä pitää saamaansa määräystä sääntöjen vastaisena tai jos hän arvioi, että määräyksen täytäntöönpano voi aiheuttaa vakavia haittoja, hänen on ilmoitettava mielipiteensä tarvittaessa kirjallisesti esimiehellensä. Jos esimies vahvistaa määräyksen kirjallisesti, työntekijän on pantava se täytäntöön, jollei tämä määräys ei ole rikoslain vastainen.

18 artikla

Työntekijää voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain säätiön kärsimä vahinko, joka on aiheutunut tehtävien hoidossa tai tehtävien hoidon yhteydessä tapahtuneesta vakavasta virheestä.

Johtaja tekee perustellun päätöksen ottaen huomioon kurinpitomenettelyä koskevat säännökset.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on täysi harkintatavalta ratkaista tätä säännöstä koskevat riidat.

19 artikla

Työntekijöiden erioikeudet ja vapaudet myönnetään yksinomaan säätiön etujen mukaisesti. Jollei Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevassa pöytäkirjasta muuta johdu, asianomaiset eivät vapaudu yksityisten velvoitteidensa täyttämisestä eivätkä voimassa olevien lakien ja järjestyssääntöjen noudattamisesta.

20 artikla

Säätiö avustaa työntekijää erityisesti oikeudenkäynnissä sellaisia henkilöitä vastaan, jotka ovat syyllistyneet sellaisten uhkausten esittämiseen taikka sellaisiin loukkaaviin tai herjaaviin tekoihin tai ilmauksiin tai ilkivaltaan, joiden kohteeksi työntekijä tai hänen omaisuutensa taikka hänen perheenjäsenensä tai heidän omaisuutensa joutuvat kyseisen työntekijän aseman ja tehtävien vuoksi.

Säätiö korvaa työntekijän tämän vuoksi kärsimän vahingon siltä osin, kuin tämä ei ole itse tahallisesti tai törkeän huolimattomuuden seurauksena aiheuttanut näitä vahinkoja eikä ole saanut korvausta vahingon aiheuttajalta.

Säätiö edistää kaikkea työntekijän ammatillista täydennyskoulutusta siltä osin kuin se on yksikköjen moitteetonta toimintaa koskevan vaatimuksen ja työntekijän omien etujen mukaista.

21 artikla

Työntekijöillä on yhdistymisvapaus; he voivat muun muassa kuulua ammattiyhdistyksiin tai -järjestöihin.

22 artikla

Työntekijä voi esittää johtajalle hakemuksia.

Kustakin näiden palvelussuhteen ehtojen mukaisesti tehdystä yksittäisestä päätöksestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle, jota asia koskee. Kielteiset päätökset on perusteltava.

Työntekijän hallinnollista asemaa koskevat yksittäiset päätökset on viipymättä asetettava julkisesti esille säätiön tiloihin.

3 LUKU Palvelukseen ottamista koskevat vaatimukset

23 artikla

1. Tavoitteena työntekijöiden valinnassa on oltava, että säätiön palvelukseen saadaan mahdollisimman kyvykkäitä, tehokkaita ja riippumattomia Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaisia maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta.

Työntekijät valitaan ilman rotuun, uskontoon tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Mitään toimia ei varata minkään nimenomaisen jäsenvaltion kansalaisille.

2. Vaatimuksena työntekijän palvelukseen ottamiselle on, että asianomainen:

a) on jonkin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion kansalainen, jollei johtokunta poikkeuksellisesti myönnä tästä poikkeusta, ja että hänellä on kyseisen valtion kansalaisoikeudet.

b) täyttää kaikki asevelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä hänelle asetetut velvollisuudet.

c) voi osoittaa täyttävänsä ne hyvää mainetta koskevat edellytykset, joita kyseisten tehtävien hoitaminen edellyttää,

d) täyttää ne fyysistä kykyä koskevat edellytykset, joita kyseisten tehtävien hoitaminen edellyttää,

e) esittää näyttöä siitä, että hänellä on jonkin Euroopan yhteisöjen kielen perusteellinen taito ja jonkin toisen yhteisöjen kielen sellainen tyydyttävä taito kuin hänen tehtäviensä suorittamiseksi on tarpeen.

24 artikla

Ennen työntekijän palvelukseenottamista säätiön määräämä lääkäri suorittaa hänelle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että hän täyttää 23 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut edellytykset.

25 artikla

Työntekijää voidaan vaatia suorittamaan harjoittelu, joka voi olla enintään kuusi kuukautta.

Jos työntekijä ei osoita riittävää ammattikelpoisuutta harjoittelun aikana, hänen palvelusaikansa päättyy harjoittelun päättyessä. Tässä tapauksessa työntekijälle maksetaan korvauksena kolmannes hänen peruspalkastaan kultakin harjoittelukuukaudelta.

4 LUKU Työolot

26 artikla

Palveluksessa olevien työntekijöiden on oltava jatkuvasti säätiön käytettävissä.

Tavanomaisen työviikon pituus on kuitenkin enintään 42 tuntia viikossa, ja se tehdään johtajan vahvistaman aikataulun mukaisesti.

27 artikla

Työntekijän saa velvoittaa ylityöhön ainoastaan hätätapauksessa tai työn poikkeuksellisen lisääntymisen vuoksi; yötyö ja sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä voidaan sallia vain johtajan vahvistaman menettelyn mukaisesti. Työntekijälle asetettu ylityötuntien kokonaismäärä saa olla enintään 150 tuntia kuuden kuukauden aikana.

A- ja B-ura-alueisiin kuuluvien työntekijöiden tekemät ylityötunnit eivät oikeuta korvauksiin tai palkan lisään.

Liitteessä II vahvistettujen edellytysten mukaisesti C- ja D-ura-alueisiin kuuluvilla työntekijöillä on oikeus tekemiensä ylityötuntien osalta vapaa-ajan korvaukseen tai palkan lisään, jos yksikön toiminnan vuoksi vapaa-aikaa ei ole mahdollista antaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden kuluessa, jolloin ylityö on tehty.

28 artikla

Työntekijällä on kalenterivuosittain oikeus vähintään 24 ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka johtokunta yhteisymmärryksessä Euroopan yhteisöjen komission kanssa laatii kuultuaan henkilöstökomiteaa.

Vuosiloman lisäksi työntekijälle voidaan poikkeustapauksissa myöntää anomuksesta erityisistä lomaa. Näitä lomia koskevat yksityiskohtaiset säännöt on vahvistettu liitteessä III.

29 artikla

Raskaana olevilla naisilla on lääkärintodistuksen perusteella 28 artiklassa säädetystä lomasta riippumatta oikeus lomaan, joka alkaa kuusi viikkoa ennen todistuksessa ilmoitettua laskettua synnytysaikaa ja päättyy kahdeksan viikkoa synnytyksen jälkeen; tämän loman vähimmäispituus on 14 viikkoa.

30 artikla

1. Työntekijällä, joka esittää todistuksen sellaisesta sairaudesta tai onnettomuudesta, joka estää häntä hoitamasta tehtäviään, on ilman eri toimenpiteitä oikeus saada palkallista sairaslomaa.

Kyseisen henkilön on ilmoitettava säätiölle mahdollisimman pian työkyvyttömyydestään ja ilmoitettava senhetkinen osoitteensa. Hänen on esitettävä poissaolonsa neljännestä päivästä alkaen lääkärintodistus. Hänen on osallistuttava pyydettäessä kaikkiin säätiön järjestämiin lääkärintarkastuksiin.

Kun 12 kuukauden aikana kyseisen henkilön enintään 3 päivän pituiset sairaudesta aiheutuvat poissaolot ovat yhteensä yli 12 päivää, johtaja tekee päätöksen säätiön nimeämän lääkärin lausunnon perusteella otettuaan huomioon kyseisen henkilön nimeämän lääkärin lausunnon.

Palkallinen sairasloma voi kestää enintään työntekijän palveluksessaoloajan mutta vähimmäispituutena on yksi kuukausi. Tämä loma ei voi jatkua kyseisen henkilön työsopimuksen päättymisen jälkeen.

Edellä mainittujen jaksojen päätyttyä työntekijälle, jonka palvelussopimusta ei ole irtisanottu siitä huolimatta, että hän ei voi vielä hoitaa tehtäviään, myönnetään palkatonta lomaa.

Kuitenkin työntekijä, joka on saanut ammattitaudin tai joka on kärsinyt tehtäviään hoitaessaan sattuneen tapaturman vuoksi vahingon, saa jatkuvasti palkkaa vähentämättömänä koko työkyvyttömyysajalta siltä osin kuin hän ei saa käyttää tätä varten 38 artiklan mukaan sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä oikeuksia.

2. Työntekijän on osallistuttava vuosittain terveystarkastukseen, jonka suorittaa joko säätiön nimeämä tai työntekijän itsensä valitsema lääkäri.

Jälkimmäisessä tapauksessa säätiö maksaa lääkärinpalkkioista enintään johtokunnan vahvistaman enimmäismäärän.

31 artikla

Sairaus- ja onnettomuustapauksia lukuun ottamatta työntekijä ei voi olla poissa työpaikaltaan ilman esimiehensä ennalta antamaa lupaa. Kaikki asianmukaisesti todetut sääntöjenvastaiset poissaolot vähennetään kyseisen henkilön vuosilomasta, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitoseuraamuksia koskevien säännösten mahdollista soveltamista. Vuosiloman tultua käytetyksi kokonaan työntekijä menettää palkkansa vastaavalta ajalta.

Jos työntekijä haluaa viettää sairaslomansa asemapaikan ulkopuolella, hänen on saatava tähän ennalta johtajan lupa.

32 artikla

Johtokunta vahvistaa sovittuaan asiasta Euroopan yhteisöjen komission kanssa luettelon yleisistä vapaapäivistä kuultuaan henkilöstöä.

33 artikla

Työntekijälle voidaan myöntää poikkeustapauksissa hänen omasta pyynnöstään palkatonta lomaa pakottavista henkilökohtaisista syistä. Johtaja päättää tämän loman pituudesta, joka voi olla enintään neljäsosa kyseisen henkilön palveluksessaoloajasta ja enintään kolme kuukautta.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua loman pituutta ei oteta huomioon 35 artiklan 2 kohdan säännöksiä sovellettaessa.

34 artikla

Asevoimien palvelukseen uudelleen kutsutulle työntekijälle annetaan lomaa ja maksetaan koko palkka hänen palvelusaikaansa vastaavalta ajalta ja enintään kolmelta kuukaudelta. Tämän määräajan päättyessä työntekijä saa korvausta asevoimien palveluksessaoloajalta ja enintään kolmanneksen peruspalkastaan ajalta, jonka kesto on enintään puolet hänen palvelusajastaan. Tämän uuden määräajan päätyttyä työntekijälle myönnetään palkatonta lomaa.

Ensimmäisessä kohdassa säädetyistä maksuista vähennetään kuitenkin kyseiselle henkilölle vastaavana aikana maksetut armeijan päivärahat.

5 LUKU Palkka ja kulukorvaukset

35 artikla

Työntekijällä on oikeus palkkaluokkansa ja tasonsa perusteella oikeutettuun palkkaan liitteessä IV vahvistetuin edellytyksin.

Työntekijä, joka on kahden vuoden ajan kuulunut samaan palkkaluokkansa tasoon, siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavaan palkkaluokkansa tasoon.

36 artikla

Jos työntekijä kuolee, hänen jälkeenjääneelle puolisolleen tai huollettavana oleville lapsilleen maksetaan vainajan kokonaispalkka kolmelta kuolemaa seuraavalta kuukaudelta.

37 artikla

Työntekijällä on liitteessä IV vahvistetuin edellytyksin oikeus hänelle tehtävien aloittamisesta tai palveluksen päättymisestä aiheutuneiden kulujen korvauksiin sekä niiden kulujen korvauksiin, jotka ovat aiheutuneet hänelle hänen hoitaessaan tehtäviään tai tehtävien hoidon yhteydessä.

6 LUKU Sosiaaliturva

38 artikla

1. Työntekijän vakuuttamiseksi sairauden, tapaturman, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta sekä hänen vanhuuseläkkeensä kartuttamiseksi hän on sen jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännön alainen, jonka alueella hän työskentelee.

Työntekijä voi kuitenkin valita joko kyseisen jäsenvaltion lain soveltamisen tai sen jäsenvaltion lainsäädännön soveltamiseen, jonka alainen hän viimeksi oli, taikka sen jäsenvaltion lain, jonka kansalainen hän on, kun on kyse muista kuin sellaisiin perhelisiin liittyvistä säännöksistä, joiden myöntämisestä määrätään liitteessä IV. Valintaoikeus, jota voidaan käyttää vain kerran kuuden kuukauden kuluessa palvelussopimuksen tekemisestä tai tämän asetuksen voimaantulosta, tulee voimaan palvelukseentulopäivänä.

Säätiö maksaa sovellettavassa lainsäädännössä säädetyn työnantajan eläkemaksun, jos työntekijä kuuluu pakollisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin tai kaksi kolmannesta työntekijän eläkemaksusta, jos hän vapaaehtoisesti jää sen kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, johon hän ennen säätiön palvelukseen tuloa kuului, taikka vapaaehtoisesti liittyy johonkin kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmään.

2. Siltä osin kuin 1 kohtaa ei voida soveltaa, työntekijä vakuutetaan säätiön kustannuksella kyseisessä kohdassa säädetyn kahden kolmanneksen osalta sairauden, onnettomuuden, työkyvyttömyyden tai kuoleman varalta sekä vanhuuseläkkeen kartuttamiseksi. Johtokunta vahvistaa tämän säännöksen soveltamista koskevat edellytykset henkilöstökomitean esitettyä lausuntonsa.

39 artikla

1. Lapsen syntymän johdosta työntekijälle maksetaan 7 000 Belgian frangin lisä.

2. Edellä 1 kohdassa säädetty lisä maksetaan myös siinä tapauksessa, että vähintään seitsemän kuukautta kestänyt raskaus keskeytyy.

3. Työntekijän, joka saa synnytyslisän, on ilmoitettava kaikki samanlaatuiset itsensä tai puolisonsa saman lapsen osalta muualta saamat lisät; nämä lisät vähennetään edellä säädetystä lisästä. Jos sekä lapsen isä että äiti ovat säätiön työntekijöitä, lisä maksetaan ainoastaan äidille.

40 artikla

Jos työntekijä kuolee, säätiö maksaa vainajan kuljetuksesta kotimaahan aiheutuvat kulut.

41 artikla

Lahjoitus tai laina voidaan myöntää taikka ennakkoa voidaan maksaa sellaiselle työntekijälle, joka on erityisen vaikeassa asemassa esimerkiksi vakavan tai pitkällisen sairauden taikka perhesyiden vuoksi.

Näitä säännöksiä sovelletaan vastaavasti entiseen työntekijään palvelussopimuksen päättymisen jälkeen, kun työntekijä on kykenemätön työskentelemään palvelusaikana alkaneen vakavan tai pitkällisen sairauden taikka sattuneen tapaturman vuoksi ja kun hän todistaa, että hän ei kuulu muuhun sosiaaliturvajärjestelmään.

7 LUKU Aiheettomasti maksettujen summien palauttaminen

42 artikla

Työntekijälle aiheettomasti maksetut summat on palautettava, jos vastaanottaja on ollut tietoinen maksun säännönvastaisuudesta tai jos sen aiheettomuus on ollut niin ilmeinen, ettei hän ole voinut olla siitä tietoinen.

8 LUKU Muutoksenhakukeinot

43 artikla

1. Kukin näissä palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettu henkilö voi pyytää johtajalta itseään koskevaa päätöstä. Johtaja ilmoittaa kyseiselle henkilölle perustellun päätöksensä neljän kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos pyyntöön ei ole vastattu tämän määräajan päättyessä, sitä, että päätöstä ei ole tehty, pidetään hiljaisena hylkäyspäätöksenä, josta voi tehdä 2 kohdassa tarkoitetun valituksen.

2. Kukin näissä palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettu henkilö voi vaatia muutosta oikeuttaan loukkaavaan säädökseen valittamalla johtokunnalle joko johtajan päätöksestä tai siitä, että tämä ei ole toteuttanut jotakin palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettua toimenpidettä. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Aika lasketaan alkavaksi:

- päätöksen antamisesta tiedoksi kyseiselle henkilölle ja joka tapauksessa viimeistään siitä päivästä, jona tämä on saanut tiedon siitä, jos kyse on yksittäisestä päätöksestä; jos yksittäinen päätös on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että se koskee muuta henkilöä kuin sitä, jolle se on osoitettu, tämä määräaika alkaa kyseisen henkilön osalta siitä päivästä, jona tämä on saanut tiedon päätöksestä, ja viimeistään sen julkistamispäivästä, ja

- vastaukselle asetetun määräajan päättymispäivästä, jos oikaisu koskee 1 kohdassa tarkoitettua hiljaista hylkäyspäätöstä.

Johtokunta ilmoittaa kyseiselle henkilölle perustellun päätöksensä neljän kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan päättyessä, sitä, että päätöstä ei ole tehty, pidetään hiljaisena hylkäyspäätöksenä, josta voi tehdä 44 artiklassa tarkoitetun valituksen.

3. Työntekijöiden on esitettävä pyyntönsä tai valituksensa ensin lähimmälle esimiehelleen, jollei valitus koske esimiestä; tässä tapauksessa pyyntö tai valitus voidaan esittää suoraan tämän ylemmälle esimiehelle.

44 artikla

1. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan säätiön ja näissä palvelussuhteen ehdoissa tarkoitetun henkilön väliset riidat, jotka koskevat kyseisen henkilön oikeuksia 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Taloudellisissa riidoissa tuomioistuimella on täysi harkintavalta.

2. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle tehty valitus otetaan käsiteltäväksi vain, jos

- asiasta on aiemmin valitettu johtokunnalle 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja siinä säädetyssä määräajassa tai

- valitus on hylätty nimenomaisella päätöksellä tai hiljaisella päätöksellä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu valitus on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa. Aika lasketaan:

- valitusta koskevan päätöksen tiedoksiantamisesta tai

- vastausajan päättymispäivästä, jos valitus koskee 43 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen hiljaista hylkäämispäätöstä; jos kuitenkin tehdään nimenomainen hylkäyspäätös hiljaisen hylkäyspäätöksen jälkeen, mutta ennen valitusajan päättymistä, valitusajan katsotaan alkaneen uudelleen.

4. Poiketen 2 kohdan säännöksistä asianomainen voi välittömästi esitettyään johtokunnalle 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikaisuvaatimuksen saattaa asian yhteisön tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos hakemukseen liitetään pyyntö joko kiistanalaisen toimen täytäntöönpanon lykkäämiseksi tai välitoimien aloittamisen lykkäämiseksi. Tällöin pääkanteen käsittelyä yhteisön tuomioistuimessa lykätään, kunnes on saatu nimenomainen päätös tai hiljainen päätös valituksen hylkäämisestä.

5. Tässä artiklassa tarkoitettujen valitusten käsittelyyn ja päätöksentekoon sovelletaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vahvistamaa työjärjestystä.

9 LUKU Palvelussuhteen päättyminen

45 artikla

Palvelussuhde päättyy työntekijän kuollessa ja lisäksi:

1. määräaikainen sopimus päättyy:

a) sopimuksessa määrättynä päivänä,

b) sopimuksessa määrätyn irtisanomisajan päättyessä, jos sopimukseen sisältyy määräys, jonka mukaisesti työntekijällä tai säätiöllä on oikeus irtisanoa sopimus ennen sen päättymistä. Tämä irtisanomisaika voi olla enintään kolme kuukautta, tai

c) sen kuukauden lopussa, jona työntekijä täyttää 65 vuotta.

Jos säätiö irtisanoo työsopimuksen, työntekijällä on oikeus tehtävien päättymisen ja sopimuksen päättymispäivän väliseltä jaksolta korvaukseen, joka vastaa kolmasosaa hänen peruspalkastaan;

2. toistaiseksi tehty sopimus päättyy:

a) sopimuksessa määrätyn irtisanomisajan päättyessä; tämän irtisanomisajan on oltava vähintään kaksi päivää kunkin kokonaisen palveluskuukauden osalta, vähintään 15 päivää ja enintään kolme kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- tai sairausloman aikana jos kyseinen loma on enintään kolme kuukautta. Toisaalta irtisanomisaika keskeytyy näiden lomien ajaksi edellä mainituin rajoituksin, tai

b) sen kuukauden lopussa, jolloin työntekijä täyttää 65 vuotta.

46 artikla

Määräaikaisen ja toistaiseksi tehdyn palvelussopimuksen osalta:

1. säätiön on irtisanottava sopimus ilman irtisanomisaikaa, jos työntekijä kutsutaan puolustusvoimien palvelukseen,

2. säätiö voi irtisanoa palvelussopimuksen ilman irtisanomisaikaa:

a) edellä 25 artiklan toisessa kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti koeajan päättyessä,

b) siinä tapauksessa, että työntekijä valitaan julkiseen tehtävään ja jos johtaja katsoo, että tämän työntekijän luottamustoimi on ristiriidassa hänen tavanomaisten tehtäviensä hoidon kanssa säätiössä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista,

c) jos työntekijä ei enää täytä 23 artiklan 2 kohdan a ja d alakohdassa säädettyjä vaatimuksia, ja

d) jos työntekijä ei voi enää hoitaa tehtäviään 30 artiklassa tarkoitetun palkallisen sairasloman jälkeen. Tässä tapauksessa työntekijälle maksetaan hänen peruspalkkaansa vastaava korvaus ja perhelisä kahdelta päivältä kunkin kokonaisen palveluskuukauden osalta.

47 artikla

1. Työsuhde voidaan kurinpitosyistä irtisanoa ilman irtisanomisaikaa työntekijän syyllistyessä velvollisuuksiensa tahalliseen tai huolimattomuudesta johtuvaan vakavaan laiminlyöntiin. Johtaja tekee perustellun päätöksensä asiasta sen jälkeen, kun kyseiselle henkilölle on annettu tilaisuus esittää selityksensä.

2. Tässä tapauksessa johtaja voi tehdä päätöksen liitteessä IV säädetyn uudelleenasettautumiskorvauksen pidättämisestä kokonaan tai osittain.

48 artikla

1. Säätiön on irtisanottava työntekijän palvelussuhde ilman irtisanomisaikaa silloin, kun johtaja toteaa, että

a) kyseinen henkilö on palvelukseen otettaessa tahallisesti antanut vääriä tietoja joko ammattitaidostaan tai 23 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttämisestä, ja

b) nämä annetut väärät tiedot ovat olleet ratkaisevia kyseisestä henkilöä palvelukseen otettaessa.

2. Tässä tapauksessa johtaja ilmoittaa palvelussuhteen päättyneeksi kuultuaan kyseistä työntekijää. Työntekijän on päätettävä tehtävänsä välittömästi. Edellä olevan 47 artiklan 2 kohdan säännöksiä sovelletaan.

III OSASTO PAIKALLISET TYÖNTEKIJÄT

49 artikla

Jollei tässä luvussa toisin säädetä, johtokunta päättää yhteisymmärryksessä Euroopan yhteisöjen komission kanssa paikallisten työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista erityisesti, kun on kyse:

a) palvelukseenottamistavasta ja sopimuksen päättymisestä,

b) lomista ja

c) palkasta,

siinä paikassa voimassa olevien säännösten ja käytännön perusteella, jossa paikallinen työntekijä hoitaa tehtäviään.

50 artikla

Säätiö vastaa työnantajan sosiaaliturvamaksuista siinä paikassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, jossa kyseinen paikallinen työntekijä hoitaa tehtäviään.

51 artikla

Säätiön ja paikallisen työntekijän väliset riidat ratkaisee siinä paikassa voimassa olevan lainsäädännön mukaan toimivaltainen tuomioistuin, jossa kyseinen paikallinen työntekijä hoitaa tehtäviään.

52 artikla

Paikallisella työntekijällä, jonka palvelussopimus on tehty vuotta pidemmäksi ajaksi tai toistaiseksi, on oikeus äänestää ja oikeus asettua ehdokkaaksi henkilöstökomitean jäseniä valittaessa. Lisäksi paikallisella työntekijällä, jonka palvelussopimus on tehty vuotta lyhyemmäksi ajaksi on myös äänioikeus, jos hän on ollut säätiön palveluksessa vähintään kuusi kuukautta.

IV OSASTO JOHTAJA JA APULAISJOHTAJA

53 artikla

1. Johtokunta päättää johtajaan ja apulaisjohtajaan sovellettavista säännöksistä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 54 artiklan soveltamista.

2. Johtajan apuna toimii apulaisjohtaja; johtajan ollessa poissa tai estynyt hänen sijallaan toimii apulaisjohtaja.

54 artikla

Oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia 3, 7, 8, 10, 12, 13, 15, 16, 18, 19, 20 ja 21 artiklan säännöksiä sekä muutoksenhakukeinoja koskevia 43 ja 44 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin johtajaan ja apulaisjohtajaan.

V OSASTO ERIOIKEUDET JA VAPAUDET

55 artikla

Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan 12-16 artiklaa sovelletaan säätiön työntekijöihin sekä johtajaan ja apulaisjohtajaan.

Pöytäkirjan 12 artiklan a kohdan määräykset koskevat paikallisia työntekijöitä.

VI OSASTO VEROTUS

56 artikla

Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien ehtojen ja menettelyjen vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettua neuvoston asetusta (EHTY, ETY, EURATOM) N:o 260/68(2) sovelletaan vastaavasti säätiön työntekijöihin sekä johtajaan ja apulaisjohtajaan.

Säätiö kantaa veron ennakkopidätyksenä. Kannetut verot merkitään tuloiksi Euroopan yhteisöjen talousarvioon.

VII OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET

57 artikla

Johtokunta vahvistaa näiden palvelussuhteen ehtojen yleiset täytäntöönpanoa koskevat säännökset sovittuaan asiasta Euroopan yhteisöjen komission kanssa, johtajan esityksestä ja kuultuaan henkilöstökomiteaa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 29 päivänä kesäkuuta 1976.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. THORN

(1) EYVL N:o L 139, 30.5.1975, s. 1

(2) EYVL N:o L 56, 4.3.1968, s. 8

LIITE I

HENKILÖSTÖKOMITEAN KOKOONPANO JA TOIMINTAA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

Ainut artikla

Henkilöstökomiteassa on varsinaisia jäseniä ja mahdollisia varajäseniä, joiden toimikausi on vahvistettu kahdeksi vuodeksi. Säätiö voi kuitenkin päättää vahvistaa lyhyemmästä toimikaudesta, jonka on oltava vähintään vuosi.

Henkilöstökomitean vaalin edellytykset vahvistaa palveluksessa olevien työntekijöiden henkilöstökokous kyseisessä asemapaikassa. Vaalit toimitetaan salaisella lippuäänestyksellä.

Henkilöstökomitean kokoonpanon on oltava sellainen, että siinä turvataan kaikkiin ura-alueisiin kuuluvien työntekijöiden edustus.

Henkilöstökomiteavaalin laillisuuden edellytyksenä on, että äänioikeutetuista kaksi kolmasosaa osallistuu äänestykseen. Jos tämä määräedellytys ei täyty, toisen äänestyskierroksen vaalit ovat lailliset, jos enemmistö kyseisistä äänioikeutetuista osallistuu niihin.

Henkilöstökomitean jäsenten ja säätiön perustamaan toimielimeen nimeämien työntekijöiden tehtäviä pidetään osana heidän tavanomaisia tehtäviään. Asianomaiselle ei saa aiheutua haittaa näiden tehtävien hoitamisesta.

LIITE II

VAPAA-AIKANA JA RAHANA MAKSETTAVA YLITYÖKORVAUS

1 artikla

Palvelussuhteen ehtojen 27 artiklassa vahvistetuissa rajoissa C- ja D-ura-alueisiin kuuluvilla työntekijöillä on oikeus korvaukseen joko vapaa-aikana tai rahana jäljempänä määrättyjen edellytysten mukaisesti:

a) jokainen ylityötunti korvataan yhdellä tunnilla vapaata; jos ylityö suoritetaan klo 22.00 ja 7.00 välillä tai sunnuntaina taikka yleisenä vapaapäivänä, yksi ylityötunti korvataan kuitenkin puolellatoista tunnilla vapaata; myönnettäessä vapaa-aikaa on otettava huomioon yksikön tarpeet ja asianomaisen omat toivomukset,

b) jos yksikön tarpeet eivät salli suorittaa kyseistä korvausta vapaa-aikana ennen kuin sitä kuukautta seurannut kuukausi, jona ylityö suoritettiin, on päättynyt, johtaja voi antaa luvan, että korvaamatta olevat ylityötunnit korvataan rahana, joka on 0,72 prosenttia kuukausittaisesta peruspalkasta a kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti kultakin ylityötunnilta, ja

c) korvauksen saamiseksi rahana tai vapaa-aikana edellytetään, että ylityö on jatkunut yli 30 minuuttia.

2 artikla

Aikaa, joka tarvitaan komennuspaikkaan matkustamiseen, ei voida pitää tässä liitteessä tarkoitettuna ylityöaikana. Tavanomaisten työtuntien määrän ylittävät työtunnit komennuspaikassa voidaan johtajan päätöksellä korvata vapaa-aikana tai mahdollisesti rahana.

3 artikla

Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 artiklassa määrätään, tiettyjen C- ja D-ura-alueisiin kuuluvien työntekijöiden tekemistä ylityötunneista voidaan maksaa erityisissä olosuhteissa kiinteämääräinen korvaus, jonka määrän ja myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistaa johtokunta henkilöstökomitean annettua lausuntonsa.

LIITE III

LOMIA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

1 jakso VUOSILOMA

1 artikla

Sinä vuonna, jona työntekijä otetaan säätiön palvelukseen tai jona hän eroaa säätiön palveluksesta, hänellä on oikeus saada vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä palveluskuukaudelta, kaksi arkipäivää kultakin sellaiselta vajaalta palveluskuukaudelta, jonka aikana hän ollut työssä yli 15 päivää, ja yksi arkipäivä kultakin palveluskuukaudelta, jonka aikana hän ollut työssä enintään 15 päivää.

2 artikla

Vuosiloma voidaan pitää yhtäjaksoisesti tai useampana osana työntekijän toivomusten ja säätiön toiminnan vaatimusten mukaan. Ainakin yhden yhtäjaksoisen lomajakson täytyy kuitenkin olla kahden viikon pituinen. Uusille työntekijöille myönnetään vuosilomaa vasta palvelussuhteen jatkuttua kolmen kuukauden ajan; he voivat saada lomaa aikaisemminkin aiheellisesti perustelluissa poikkeustapauksissa.

3 artikla

Jos työntekijä sairastuu vuosilomallaan tavalla, joka estäisi häntä hoitamasta tehtäviään, jos hän olisi ollut palveluksessa, vuosilomaa pidennetään lääkärintodistuksessa aiheellisesti perustellun työkyvyttömyyden ajan.

4 artikla

Jos työntekijä ei ole säätiöstä riippumattomista syistä käyttänyt koko vuosilomaansa ennen kyseisen kalenterivuoden loppua, seuraavaksi vuodeksi siirrettävä loma voi olla enintään 12 päivää.

Jos työntekijä ei ole tehtävien hoidon päättyessä käyttänyt kaikkea vuosilomaansa, hänelle maksetaan lomakorvauksena yksi kolmaskymmenesosa hänen senhetkisestä kuukausipalkastaan kultakin käyttämättömältä lomapäivältä.

Jos tehtävien hoidon päättävä työntekijä on pitänyt enemmän vuosilomaa kuin mihin hänen palveluksessaolonsa hänen erotessaan oikeuttaa, hänen palkastaan pidätetään edellisessä kohdassa säädetyllä tavalla laskettu määrä.

5 artikla

Jos työntekijä kutsutaan palvelukseen yksikön toiminnan niin vaatiessa vuosilomansa aikana tai hänen lomansa peruutetaan, tästä aiheutuvat kulut korvataan asianmukaisia tositteita vastaan hänelle ja matkustusaika korvataan uutena lomana.

2 jakso ERITYISET LOMAT

6 artikla

Vuosiloman lisäksi työntekijälle voidaan pyynnöstä myöntää erityistä lomaa. Jäljempänä tarkoitetuissa tapauksissa myönnetään kyseinen loma seuraavasti:

- työntekijän avioliitto: neljä päivää,

- työntekijän kotipaikan vaihto: enintään kaksi päivää,

- puolison vakava sairaus: enintään kolme päivää,

- puolison kuolema: neljä päivää,

- vanhemman tai isovanhemman vakava sairaus: enintään kaksi päivää,

- vanhemman tai isovanhemman kuolema: kaksi päivää,

- lapsen syntymä tai avioliitto: kaksi päivää,

- lapsen vakava sairaus: enintään kaksi päivää, ja

- lapsen kuolema: neljä päivää.

3 jakso MATKUSTUSAIKA

7 artikla

Edellä 1 jaksossa säädettyä lomaa pidennetään matkustusajalla, joka lasketaan lomapaikan ja asemapaikan välisen rautatiematkan mukaan seuraavasti:

- 50-250 km: yksi päivä edestakaista matkaa varten,

- 251-600 km: kaksi päivää edestakaista matkaa varten,

- 601-900 km: kolme päivää edestakaista matkaa varten,

- 901-1 400 km: neljä päivää edestakaista matkaa varten,

- 1401-2 000 km: viisi päivää edestakaista matkaa varten,

- yli 2 000 km: kuusi päivää edestakaista matkaa varten.

Edellä olevasta voidaan poikkeustapauksessa poiketa sen pyynnöstä, jota asia koskee, jos esitetään näyttöä siitä, että edestakaista matkaa ei voi suorittaa lasketussa ajassa.

Tässä artiklassa lomapaikalla vuosiloman yhteydessä tarkoitetaan kyseisen työntekijän kotipaikkaa.

Edellä olevia määräyksiä sovelletaan työntekijöihin, joiden asema- ja kotipaikka sijaitsevat Euroopassa. Jos asema- ja/tai kotipaikka sijaitsee tai sijaitsevat Euroopan ulkopuolella, matkustusaika vahvistetaan erityisellä päätöksellä ottaen huomioon asianomaisen erityistarpeet.

Kun on kyse 2 jaksossa tarkoitetuista erityisistä lomista, matkustusaika vahvistetaan erityisellä päätöksellä ottaen huomioon asianomaisen erityistarpeet.

LIITE IV

PALKKA JA KULUKORVAUKSET

1 jakso YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Palkka käsittää peruspalkan, perhelisät ja muut korvaukset.

2 artikla

Työntekijän palkka määritetään Belgian frangeina.

Palkka maksetaan sen maan valuuttana, jossa työntekijä hoitaa tehtäviään.

Muuna valuuttana kuin Belgian frangeina maksettava palkka lasketaan Kansainvälisen valuuttarahaston hyväksymien, 1 päivänä tammikuuta 1965 voimassa olleiden pariteettien mukaan.

3 artikla

Belgian frangeina ilmaistuun työntekijän palkkaan, josta on tehty näissä palvelussuhteen ehdoissa tai niiden soveltamista koskevissa määräyksissä tarkoitetut pakolliset vähennykset, sovelletaan korjauskerrointa, joka on erilaisten asemapaikkojen elinkustannusten mukaisesti suurempi, pienempi tai yhtä suuri kuin 100 prosenttia.

Korjauskertoimet vastaavat Euroopan yhteisöjen neuvoston Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan 2 kohdan nojalla vahvistamia korjauskertoimia.

4 artikla

Kunkin palkkaluokan ja tason kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan seuraavan taulukon mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

5 artikla

Palkkoihin tehdään samat mukautukset kuin ne, joista Euroopan yhteisöjen neuvosto on päättänyt näiden yhteisöjen virkamiehien palkkojen osalta. Euroopan yhteisöjen komissiolla on valtuudet tehdä kyseisiä mukautuksia kuukausittaista peruspalkkaa koskeviin taulukkoihin, sekä perhelisien ja korvauksien määriin.

2 jakso PERHELISÄT

6 artikla

1. Kotitalouslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta ja sen on oltava vähintään 1 276 Belgian frangia.

2. Kotitalouslisään on oikeus:

a) naimisissa olevalla työntekijällä,

b) työntekijällä, joka on leski, eronnut, virallisessa asumuserossa tai naimaton tai jolla on huollettavanaan yksi tai useampi 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu huollettavana oleva lapsi,

c) johtajan perustellulla erityisellä päätöksellä, joka on tehty asianmukaisten todisteiden perusteella, työntekijällä, joka ei täytä a ja b alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä mutta joka kuitenkin on tosiasiallisesti vastuussa huollettavina olevista henkilöistä.

3. Jos työntekijän puoliso harjoittaa palkallista toimintaa, josta hän saa vuosittaista tuloa ennen veronpidätystä yli 250 000 Belgian frangia, työntekijällä ei ole oikeutta kotitalouslisään ilman johtajan erityistä päätöstä. Kuitenkin kotitalouslisän saa, jos avioparilla on huollettavanaan yksi tai useampi lapsi.

4. Jos molemmat puolisot ovat säätiön palveluksessa ja heillä on 1, 2 ja 3 kohdan nojalla oikeus kotitalouslisään, lisä maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on korkeampi.

7 artikla

1. Työntekijälle, jolla on huollettavanaan vähintään yksi lapsi, maksetaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti 1 983 Belgian frangin suuruinen lisä kuukaudessa kutakin huollettavaa lasta kohden.

2. Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan työntekijän tai hänen puolisonsa lapsi, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tai lapseksi otettu lapsi, kun työntekijä huolehtii siitä tosiasiallisesti.

Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös lapseksi otettavaan lapseen, jonka lapseksiottamismenettely on aloitettu.

3. Lisä myönnetään:

a) ilman eri toimenpiteitä alle 18-vuotiaalle lapselle,

b) kyseisen työntekijän perustellusta hakemuksesta 18-26-vuotiaalle lapselle, joka käy koulua tai on ammatillisessa koulutuksessa.

4. Jos työntekijä on lain mukaan velvollinen huolehtimaan henkilöstä, jonka huoltaminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia, tällaiseen henkilöön voidaan poikkeustapauksessa johtajan perustelluin ja asianmukaisiin selvityksiin perustuvin erillispäätöksin soveltaa samoja määräyksiä kuin huollettavaan lapseen.

5. Jos lapsi on vakavan sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hankkimasta toimeentuloaan, lisää maksetaan koko sairauden tai työkyvyttömyyden kestoajan hänen iästään riippumatta.

6. Työntekijän huollettavana olevasta lapsesta maksetaan vain yksi tässä artiklassa tarkoitettu lisä siinäkin tapauksessa, että työntekijän puoliso on jonkin Euroopan yhteisöjen toimielimen palveluksessa.

8 artikla

Työntekijälle maksetaan hänen suorittamiensa todellisten koulutuskustannusten suuruinen koululisä, joka on enintään 1 772 Belgian frangia kuukaudessa jokaista 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua huollettavana olevaa lasta kohden, joka saa säännöllistä täysipäiväistä opetusta jossakin oppilaitoksessa.

Oikeus tähän lisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana lapsi aloittaa peruskoulun, ja päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana lapsi täyttää 26 vuotta.

Edellä ensimmäisessä kohdassa mainittu enimmäismäärä maksetaan kaksinkertaisena:

- työntekijälle, jonka asemapaikan etäisyys Eurooppa-koulusta tai hänen omalla kielellään toimivasta koulusta on vähintään 50 kilometriä, jos lapsi tosiasiallisesti käy vähintään 50 kilometrin etäisyydellä asemapaikasta sijaitsevaa koulua;

- työntekijälle, jonka asemapaikan etäisyys hänen kotimaansa tai hänen omalla kielellään toimivasta korkeakoulusta on vähintään 50 kilometriä, jos lapsi tosiasiallisesti opiskelee vähintään 50 kilometrin etäisyydellä asemapaikasta sijaitsevassa korkeakoulussa ja työntekijä on oikeutettu ulkomaankorvaukseen; jälkimmäistä ehtoa ei sovelleta, jos työntekijän kotimaassa ei ole mainitunlaista oppilaitosta.

9 artikla

1. Työntekijän, jolle maksetaan tässä jaksossa tarkoitettuja perhelisiä, on ilmoitettava hänelle muista lähteistä maksetut vastaavanlaiset lisät; viimeksi mainitut vähennetään 6, 7 ja 8 artiklan mukaan maksetuista lisistä.

2. Huollettavana olevaa lasta koskeva lisä voidaan maksaa kaksinkertaisena johtajan perustelluin erityispäätöksin, jos lääkärintodistuksin osoitetaan lapsen liikunta- tai kehitysvammaisuus, joka aiheuttaa työntekijälle huomattavia kustannuksia.

3 jakso ULKOMAANKORVAUS

10 artikla

Ulkomaankorvaus, joka on 16 prosenttia peruspalkan sekä kotitalouslisän ja asianomaiselle huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän yhteismäärästä, maksetaan:

a) työntekijälle, jos

- hän ei ole eikä ole koskaan ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella Euroopassa hänen asemapaikkansa sijaitsee, tai jos

- hän kuusi kuukautta ennen säätiön palvelukseen tuloa päättyneen viisivuotiskauden aikana ei ole vakituisesti asunut tai harjoittanut pääasiallista ammattitoimintaansa kyseisen valtion alueella Euroopassa. Tätä määräystä sovellettaessa ei oteta huomioon toisen valtion tai kansainvälisen järjestön lukuun tehdystä työstä aiheutuneita vaikeuksia;

b) työntekijälle, vaikka hän on tai on ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella asemapaikka sijaitsee, jos hän palvelukseentulopäivää edeltäneiden kymmenen vuoden aikana on vakituisesti asunut kyseisen valtion Euroopassa olevan alueen ulkopuolella syistä, jotka eivät liity jonkin valtion tai kansainvälisen järjestön lukuun tehtyyn työhön.

Ulkomaankorvauksen vähimmäismäärä on 3 543 Belgian frangia kuukaudessa.

4 jakso KULUKORVAUKSET A. Asettautumiskorvaus ja uudelleenasettautumiskorvaus

11 artikla

1. Työntekijälle, joka on otettu palvelukseen vähintään vuoden määräajaksi tai jonka johtaja katsoo otetun palvelukseen vastaavaksi ajaksi palvelussopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi, maksetaan 2 kohdassa määrättyä asettautumiskorvausta arvioidun palvelusajan mukaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. a) Työntekijälle, joka on oikeutettu ulkomaankorvaukseen tai osoittaa joutuneensa vaihtamaan asuinpaikkaa täyttääkseen palvelussuhteen ehtojen 16 artiklan vaatimukset, maksetaan asettautumiskorvauksena kahden kuukauden peruspalkkaa vastaava määrä, jos hän on oikeutettu kotitalouslisään, ja yhden kuukauden peruspalkkaa vastaava määrä, jos hän ei saa kotitalouslisää.

Jos molemmat aviopuolisot ovat säätiön palveluksessa ja oikeutettuja asettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan vain sille puolisoista, jolla on suurempi palkka.

Asettautumiskorvaukseen sovelletaan kyseisen työntekijän asemapaikalle vahvistettua korjauskerrointa.

b) Samansuuruinen asettautumiskorvaus maksetaan työntekijälle, joka siirretään uuteen asemapaikkaan ja joutuu siksi vaihtamaan asuinpaikkaa täyttääkseen palvelussuhteen ehtojen 16 artiklan vaatimukset.

c) Asettautumiskorvauksen määrä perustuu työntekijän siviilisäätyyn ja palkkaan joko palvelukseentulohetkellä tai harjoittelun päättyessä taikka sinä päivänä, jona siirto uuteen asemapaikkaan tapahtuu.

Asettautumiskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että asianomainen työntekijä ja kotitalouslisään oikeutettu työntekijä perheineen on asettunut asumaan asemapaikkaan.

d) Jos kotitalouslisään oikeutettu työntekijä ei perheineen asetu asumaan asemapaikkaan, hänelle maksetaan vain puolet siitä korvauksesta, johon hän muutoin olisi oikeutettu; toinen puoli korvauksesta maksetaan, kun hänen perheensä asettuu asumaan asemapaikkaan, jos 16 artiklan 4 kohdan määräaikoja noudatetaan. Jos työntekijä siirretään hänen perheensä asuinpaikkakunnalle ennen kuin perhe on asettunut asumaan hänen asemapaikkaansa, hänellä ei tästä syystä ole oikeutta asettautumiskorvaukseen.

e) Työntekijän, jolle on maksettu asettautumiskorvaus ja joka omasta tahdostaan eroaa säätiön palveluksesta kahden vuoden kuluessa tehtäviensä aloittamisesta, on erotessaan maksettava takaisin kahdesta vuodesta jäljellä olevaa osaa suhteellisesti vastaava osa asettautumiskorvauksesta.

f) Työntekijän, jolle maksetaan asettautumiskorvaus, on ilmoitettava hänelle muista lähteistä maksetut vastaavanlaiset korvaukset, jotka vähennetään tässä artiklassa tarkoitetusta korvauksesta.

12 artikla

1. Edellä olevan 11 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttävä työntekijä on palvelussuhteen päättyessä oikeutettu uudelleenasettautumiskorvaukseen, joka määrältään vastaa kahden kuukauden peruspalkkaa, jos työntekijä on oikeutettu kotitalouslisään, ja yhden kuukauden peruspalkkaa, jos työntekijällä ei ole oikeutta kotitalouslisään; uudelleenasettautumiskorvauksen edellytyksenä on, että palvelussuhde on kestänyt neljä vuotta ja että asianomainen ei saa vastaavaa korvausta uudessa asemapaikassa.

Jos molemmat aviopuolisot ovat säätiön palveluksessa ja oikeutettuja uudelleenasettautumiskorvaukseen, kyseinen korvaus maksetaan vain sille puolisoista, jolla on suurempi peruspalkka.

Työntekijälle, jonka palvelussuhde on kestänyt yli vuoden mutta ei neljää vuotta, maksetaan uudelleenasettautumiskorvausta palvelusajan kokonaisia vuosia suhteellisesti vastaava osa.

Palkattomia lomia ei oteta huomioon tätä aikaa laskettaessa.

Uudelleenasettautumiskorvaukseen sovelletaan työntekijän viimeisen asemapaikan korjauskerrointa.

2. Työntekijän kuollessa uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan hänen leskelleen tai, jollei leskeä ole, hänen 7 artiklassa tarkoitetuille huollettavina oleville lapsille, riippumatta siitä, täyttyykö 1 kohdan vaatimus palvelussuhteen pituudesta.

3. Uudelleenasettautumiskorvaus lasketaan työntekijän siviilisäädyn ja palkan perusteella palvelussuhteen päättymispäivänä.

4. Uudelleenasettautumiskorvauksen saamiseksi on esitettävä selvitys siitä, että työntekijä perheineen tai kuolleen työntekijän perhe on asettautunut uudelleen vähintään 70 kilometrin etäisyydellä asianomaisen aikaisemmasta asemapaikasta sijaitsevaan paikkaan.

Työntekijän tai kuolleen työntekijän perheen on asettauduttava uuteen paikkaan kolmen vuoden kuluessa asianomaisen palvelussuhteen päättymisestä.

Työntekijän oikeudenomistajalta ei evätä uudelleenasettautumiskorvausta mainitun määräajan ylittymisen perusteella, jos tämä osoittaa olleensa tietämätön edellä olevista määräyksistä.

13 artikla

Edellä 11 artiklassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 12 artiklassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen vähimmäismäärä on kuitenkin:

- 5 000 Belgian frangia kotitalouslisään oikeutetulle työntekijälle,

- 3 000 Belgian frangia työntekijälle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

B. Matkakulut

14 artikla

1. Työntekijällä on oikeus omien matkakulujensa sekä puolisonsa ja samassa taloudessa elävien hänen huollettavanaan olevien henkilöiden matkakulujen korvaukseen:

a) palvelussuhteen alkaessa, jolloin korvaus koskee matkaa palvelukseenottopaikasta asemapaikkaan;

b) palvelussuhteen päättyessä, jolloin korvaus koskee matkaa asemapaikasta 3 kohdassa määritellylle kotipaikalle.

Työntekijän kuoltua hänen leskellään ja huollettavina olevilla henkilöillä on oikeus matkakulujen korvaukseen samoin edellytyksin.

Matkakuluihin luetaan myös paikanvarauksesta, matka-tavaran kuljetuksesta ja tarvittaessa välttämättömästä hotellimajoituksesta aiheutuneet kulut.

2. Korvauksen laskentaperusteena on:

- lyhyin ja kustannuksiltaan huokein rautatiematka asemapaikan ja palvelukseenotto- tai kotipaikan välillä;

- A- ja B-ura-alueisiin kuuluvien työntekijöiden osalta I matkaluokka ja muiden työntekijöiden osalta II luokka;

- jos matkasta vähintään 6 tuntia tapahtuu yöllä klo 22.00 ja 7.00 välillä, enintään turistiluokan hintainen makuu- tai lepovaunupaikka, jolloin on esitettävä asiaa koskeva lippu.

Jos käytetään muuta kuin edellä mainittua kulkuneuvoa, korvaus lasketaan rautatiematkan ja asianomaisen matkaluokan mukaan lukuun ottamatta makuuvaunupaikkaa. Ellei korvauksen laskeminen tällä perusteella ole mahdollista, johtaja päättää erikseen korvausperusteista.

3. Työntekijän kotipaikka määritetään hänen tullessaan säätiön palvelukseen, jolloin otetaan huomioon palvelukseenottopaikka tai hänen pääasiallinen oleskelupaikkansa. Tällä tavoin määritettyä kotipaikkaa voidaan johtajan erillispäätöksellä muuttaa palvelussuhteen aikana tai sen päättyessä. Palvelussuhteen aikana tällainen päätös voidaan kuitenkin tehdä vain poikkeustapauksessa ja työntekijän esitettyä asiasta asianmukaiset selvitykset.

Tällaisella päätöksellä ei kuitenkaan saa määrittää asianomaisen pääasialliseksi oleskelupaikaksi Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden ulkopuolella tai Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen liitteessä IV lueteltujen maiden ja alueiden ulkopuolella sijaitsevaa paikkaa.

15 artikla

1. Työntekijä on oikeutettu korvaukseen, joka määrältään vastaa hänen omia matkakulujaan toimipaikasta 14 artiklassa tarkoitettuun kotipaikkaan, ja jos hänelle maksetaan kotitalouslisää, korvaukseen myös hänen puolisonsa ja 7 artiklassa tarkoitettujen huollettavina olevien henkilöiden matkakuluista seuraavasti:

- kerran kalenterivuodessa, jos asema- ja kotipaikan välisen rautatiematkan pituus on vähintään 50 kilometriä mutta alle 725 kilometriä,

- kahdesti kalenterivuodessa, jos asema- ja kotipaikan välisen rautatiematkan pituus on vähintään 725 kilometriä;

välimatka lasketaan tällöin 14 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla.

Jos molemmat aviopuolisot ovat säätiön palveluksessa, kummallakin on oikeus saada edellä olevien määräysten mukainen kiinteämääräinen korvaus omista matkakuluistaan ja heidän huollettavinaan olevien henkilöiden matkakuluista; kutakin huollettavana olevaa henkilöä kohden korvaus maksetaan vain kerran. Huollettavina olevien lasten matkakulut korvataan vanhempien pyynnön mukaisesti jommankumman vanhemman kotipaikan mukaan.

Jos työntekijä menee naimisiin kuluvan vuoden aikana ja saa siten oikeuden kotitalouslisään, hänen puolisonsa matkakuluista korvataan osa, joka suhteellisesti vastaa aikaa hääpäivästä vuoden loppuun.

Jos korvausten laskentaperuste muuttuu maksupäivän jälkeen perhesuhteiden muutoksen vuoksi, työntekijä ei ole velvollinen palauttamaan jo maksettuja korvauksia.

Laskentaperusteena 4-10-vuotiaiden lasten matkakulujen osalta on puolet normaalihinnasta; kuluja laskettaessa lapsen katsotaan täyttäneen neljä tai kymmenen vuotta kyseisen vuoden tammikuun 1 päivänä.

2. Kiinteämääräinen korvaus perustuu A- ja B-ura-alueisiin kuuluvien työntekijöiden osalta meno-paluulippuun rautateiden ensimmäisessä luokassa ja muiden työntekijöiden osalta meno-paluulippuun toisessa luokassa. Ellei korvauksen laskeminen tällä perusteella ole mahdollista, johtaja vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt erityisellä päätöksellä.

3. Jos työntekijän palvelussuhde päättyy kalenterivuoden aikana muusta syystä kuin kuolemantapauksen vuoksi tai jos hänelle on myönnetty osaksi vuotta palkatonta lomaa ja hän on vuoden aikana palveluksessa alle yhdeksän kuukautta, hänellä on oikeus saada 1 kohdassa tarkoitetusta korvauksesta vain se osa, joka suhteellisesti vastaa hänen työssäoloaikaansa kyseisenä vuonna.

4. Edellä olevia määräyksiä sovelletaan työntekijään, jonka asemapaikka ja kotipaikka sijaitsevat Euroopassa. Työntekijällä, jonka asemapaikka ja/tai kotipaikka sijaitsevat Euroopan ulkopuolella, on oikeus asianmukaiset asiakirjat esitettyään saada kerran kalenterivuodessa korvaus kuluista, jotka aiheutuvat matkasta kotipaikkaan, tai matkasta muuhun paikkaan, jolloin kulut eivät saa ylittää kotipaikkaan suuntautuvan matkan kuluja.

5. Työntekijä on oikeutettu tässä artiklassa tarkoitettuihin korvauksiin vasta oltuaan säätiön palveluksessa vähintään yhdeksän kuukautta.

C. Muuttokulut

16 artikla

1. Työntekijä, joka on otettu palvelukseen vähintään vuoden määräajaksi tai jonka johtaja katsoo otetun palvelukseen vastaavaksi ajaksi palvelussopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi, on oikeutettu jäljempänä säädetyin edellytyksin muuttokulujen korvaukseen.

2. Kalusteiden ja henkilökohtaisten tavaroiden kuljetuksesta aiheutuneet kulut mukaan lukien vakuutukset tavanomaisten vahinkojen (rikkoutuminen, varkaus, tulipalo) varalta korvataan työntekijälle, joka joutuu vaihtamaan asuinpaikkaa täyttääkseen palvelussuhteen ehtojen 16 artiklan vaatimukset ja joka ei ole saanut näistä kuluista korvausta muualta. Korvaus ei saa ylittää ennalta hyväksytyn kustannusarvion määrää. Säätiön asianomaiselle osastolle on esitettävä vähintään kaksi kustannusarviota. Jos säätiö pitää arvioita liian korkeina, se voi valita muun kuljetusliikkeen. Tällöin työntekijän saaman korvauksen määrä voidaan rajoittaa tämän liikkeen kustannusarvioon.

3. Palvelussuhteen päättyessä tai työntekijän kuollessa korvataan kulut, jotka aiheutuvat muutosta asemapaikasta kotipaikkaan.

Jos kuollut työntekijä oli naimaton, kulut korvataan hänen oikeudenomistajilleen.

4. Muuton on tapahduttava vuoden kuluessa työntekijän koeajan päättymisestä.

Palvelussuhteen päättyessä muuton on tapahduttava kolmen vuoden kuluessa 12 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan määräysten mukaisesti.

Edellä mainittujen määräaikojen jälkeen syntyviä muuttokuluja korvataan vain poikkeustapauksessa ja johtajan erityisellä päätöksellä.

D. Päiväraha

17 artikla

1. Työntekijä, joka osoittaa joutuvansa vaihtamaan asuinpaikkaa täyttääkseen palvelussuhteen ehtojen 16 artiklan vaatimukset, on 2 kohdassa säädetyltä ajalta oikeutettu päivärahaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

Jos molemmat aviopuolisot ovat säätiön palveluksessa ja oikeutettuja päivärahaan, kahta ensimmäistä saraketta sovelletaan vain siihen heistä, jolla on suurempi peruspalkka. Toiseen puolisoon sovelletaan kahta jälkimmäistä saraketta.

Edellä oleva taulukko noudattaa sitä taulukkoa, jonka Euroopan yhteisöjen neuvosto laatii, kun palkkataso on yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti uudelleen harkittavana.

2. Aika, jolta päivärahaa maksetaan, määräytyy seuraavasti:

a) jos työntekijä ei ole oikeutettu kotitalouslisään, päiväraha-aika on 120 päivää;

b) päiväraha-aika on 180 päivää, jos työntekijä on oikeutettu kotitalouslisään, tai jos hänet velvoitetaan kuuden kuukauden harjoitteluun, päiväraha-aika on harjoitteluaika lisättynä yhdellä kuukaudella.

Jos molemmat aviopuolisot ovat säätiön palveluksessa ja oikeutettuja päivärahaan, b alakohdan säännöksiä päiväraha-ajan pituudesta sovelletaan vain siihen heistä, jolla on suurempi peruspalkka. Toiseen puolisoista sovelletaan a alakohdan säännöksiä.

Päivärahaa ei missään tapauksessa myönnetä sen päivän jälkeiseltä ajalta, jona työntekijä muuttaa täyttääkseen palvelussuhteen ehtojen 16 artiklan vaatimukset.

3. Edellä 1 kohdassa säädetystä päivärahasta maksetaan vain puolet siltä ajalta, jolloin työntekijä saa 18 artiklassa tarkoitettua työmatkapäivärahaa.

E. Työmatkakulut

18 artikla

1. Työntekijä, joka on työmatkalla ja jolla on asianmukainen matkamääräys, on oikeutettu työmatkaan liittyvien kulujen korvaukseen ja päivärahaan jäljempänä määrättyjen edellytysten mukaisesti.

2. Työmatkamääräyksestä ilmenevän matkan todennäköisen keston perusteella lasketaan mahdollisen päivärahaennakon määrä, jonka asianomainen voi saada. Ellei asiassa ole tehty erityistä päätöstä ennakkoa ei makseta, jos arvioitu matka-aika on enintään 24 tuntia ja matkan kohteena olevassa maassa on käytössä sama valuutta kuin asianomaisen asemapaikassa.

19 artikla

1. Työmatkalla olevien työntekijöiden matkakuluina korvataan rautatiematka lyhintä reittiä käyttäen ensimmäisessä luokassa A- ja B-ura-alueisiin kuuluville ja toisessa luokassa muille työntekijöille.

Jos edestakaisen matkan pituus on vähintään 800 km, C- ja D-ura-alueisiin kuuluvat työntekijät ovat oikeutettuja edellä mainittujen kulujen korvaukseen ensimmäisen luokan rautatiematkan mukaan.

Edestakaisen matkan pituuden ollessa alle 800 km C- ja D-ura-alueisiin kuuluva työntekijä, joka matkustaa yhdessä johtokunnan jäsenen, johtajan tai muun ensimmäisessä luokassa matkustavan työntekijän kanssa, on johtajan päätöksellä oikeutettu korvaukseen ensimmäisen luokan rautatiematkan mukaan.

Matkakuluihin luetaan myös:

- paikkaliput ja välttämättömän matkatavaran kuljetus;

- erikoispikajunan lisämaksu (korvauksen saamiseksi mahdollinen erityislippu esitettävä);

- lisämaksu makuupaikasta (korvauksen saamiseksi makuupaikkalippu esitettävä), jos matkasta vähintään kuusi tuntia tapahtuu yöllä klo 22.00 ja 7.00 välillä,

- kahden hengen makuuvaunussa;

- jollei junassa ole tällaista makuuvaunuosastoa, korvaus maksetaan johtajan suostumuksella seuraavan tätä ylemmän hyttiluokan mukaan tai yhden hengen hytin mukaan, jos muuta luokkaa ei ole käytettävissä.

2. Työntekijöille voidaan antaa lupa lentomatkaan. Tällöin on korvauksen saamiseksi esitettävä lentoliput ensimmäistä luokkaa lähinnä seuraavassa alemmassa luokassa.

Työntekijä, joka matkustaa työmatkalla johtokunnan jäsenen tai johtajan kanssa, on lentoliput esittäessään johtajan päätöksellä oikeutettu korvaukseen saman matkaluokan mukaan kuin kyseinen johtokunnan jäsen tai johtaja.

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 12 artiklan 2 kohdan 2 alakohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti erityisen rasittavissa olosuhteissa matkustava työntekijä on matkaliput esittäessään johtajan päätöksellä oikeutettu matkakulujen korvaukseen käyttämänsä matkaluokan mukaan.

Johtajan erityisellä päätöksellä työntekijöille voidaan antaa lupa ottaa matkatavaraa yli maksutta kuljetettavan määrän.

3. Merimatkan matkaluokasta päättää kussakin tapauksessa johtaja. Meritse matkustaville työntekijöille maksetaan 20 artiklassa tarkoitetun päivärahan sijasta 225 Belgian frangin määräinen korvaus kutakin 24 matkatuntia kohden.

4. Työntekijälle voidaan antaa lupa oman auton käyttöön tietyllä työmatkalla, jollei tämä pidennä työmatkaan käytettävää aikaa.

Tällaisessa tapauksessa matkakulut korvataan kiinteämääräisesti 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaan.

Säännöllisesti työmatkoilla erikoisolosuhteissa matkustavalle työntekijälle johtaja voi kuitenkin päättää myöntää kilometrikorvauksen rautatiematkakorvauksen sijasta, jos joukkoliikennevälineiden käyttö ja matkakustannusten korvaus tavanomaisella tavalla on selvästi epäedullista.

Oman auton käyttöön oikeutettu työntekijä vastaa kaikista autolleen tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvista vahingoista; hänellä on oltava vastuuvakuutus, jonka määrän riittävyyden johtaja arvioi.

20 artikla

1. a) Työmatkalla olevalle työntekijälle maksetaan päivärahaa seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

b) Jos työmatkan kohde sijaitsee Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden Euroopassa olevien alueiden ulkopuolella, johtaja voi päättää jonkin muun päiväraha-asteikon soveltamisesta.

2. Sarakkeissa I ja II mainituista päivärahamääristä vähennetään vastaavasti 330 ja 315 Belgian frangia jokaista sellaista 4 kohdan mukaisesti laskettua työmatkapäivää kohden, jona työntekijä on maksanut säätiön korvattavia makuupaikkakuluja.

3. Samat vähennykset tehdään silloin, kun työntekijän ei ole tarvinnut yöpyä asemapaikan ulkopuolella.

4. Jollei 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, työmatkapäiväraha lasketaan seuraavien sääntöjen mukaan:

a) Jos matka kestää enintään 24 tuntia,

- enintään 6 tunnin matka-ajalta korvataan todelliset kulut päivärahan neljäsosan määrään saakka;

- 6 tuntia ylittävältä mutta enintään 12 tunnin matka-ajalta maksetaan puolet päivärahasta;

- 12 tuntia ylittävältä mutta enintään 24 tunnin matka-ajalta maksetaan koko päiväraha;

b) Jos matka kestää yli 24 tuntia,

- kultakin täydeltä 24 tunnin jaksolta maksetaan koko päiväraha;

- täydet jaksot ylittävältä enintään 6 tunnin jaksolta ei makseta päivärahaa;

- täydet jaksot ylittävältä vähintään 6 ja enintään 12 tunnin jaksolta maksetaan puolet päivärahasta;

- täydet jaksot ylittävältä vähintään 12 tunnin jaksolta maksetaan koko päiväraha.

5. Matkapäivärahan edellytetään kattavan kaikki matkasta aiheutuvat kulut mukaan lukien paikallisliikennemaksut matkakohteessa, mutta lukuun ottamatta jäljempänä tarkoitettuja kuluja, jotka korvataan asianmukaisten asiakirjojen esittämistä vastaan:

a) työhön liittyvät sähke- ja puhelukulut kauko- ja ulkomaanpuheluista;

b) 21 artiklassa tarkoitetut edustuskulut;

c) välttämättömät poikkeukselliset kulut, jotka työntekijä on saamiensa nimenomaisten ohjeiden mukaan tai ylivoimaisen esteen sattuessa ja säätiön edun mukaan toimien työmatkalla maksanut ja jotka päivärahaan verrattuna ovat suhteettoman korkeat.

6. Päivärahan määrää voidaan vähentää yhdellä neljäsosalla, jos työmatkan arvioidaan kestävän vähintään neljä viikkoa ja asianomaiselle on ilmoitettu tästä ennen matkalle lähtöä.

Päivärahan vähentämisestä voidaan päättää työmatkan aikanakin; tällöin päätös tulee voimaan aikaisintaan kahdeksan päivän kuluttua siitä kun se on annettu asianomaiselle tiedoksi, jos matka-aikaa on jäljellä vähintään neljä viikkoa tiedoksiantohetkestä alkaen.

7. Jos jokin Euroopan yhteisöjen toimielin tai kansallinen taikka kansainvälinen toimielin tai järjestö tarjoaa työntekijälle aterian tai majoituksen, hänen on ilmoitettava tästä.

Asianomaisen päivärahasta vähennetään tällöin 200 Belgian frangia kutakin tarjottua ateriaa kohden, ja sarakkeissa I ja II mainitusta päivärahasta vähennetään vastaavasti 450 ja 420 Belgian frangia kutakin majoituspäivää kohden. Jos jokin Euroopan yhteisöjen toimielin tai kansallinen taikka kansainvälinen toimielin tai järjestö tarjoaa työntekijälle kaikki ateriat ja majoituksen, hänelle maksetaan edellä tarkoitetun työmatkapäivärahan sijasta 225 Belgian frangin suuruinen summa kultakin 24 tunnin jaksolta.

8. Edellä 1, 2 ja 7 kohdassa esitettyjä määriä korotetaan 10 prosenttia, jos matkakohde on Pariisi, 5 prosenttia, jos matkakohde on Bryssel, Luxemburg tai Strasbourg, ja 10 prosenttia, jos työntekijän ura-alue on C tai D ja matkakohteena on Strasbourg.

F. Kulujen kiinteämääräinen korvaus

21 artikla

Jos työntekijät nimenomaisten ohjeiden mukaan toimiessaan satunnaisesti maksavat työhön liittyviä edustuskuluja, edustusrahan määrästä päätetään kussakin tapauksessa asianmukaisten asiakirjojen perusteella ja johtajan vahvistamin edellytyksin.

22 artikla

Jos asemapaikan asuntotilanne on tunnetusti erityisen vaikea, työntekijälle voidaan maksaa asumiskorvaus.

Luettelon paikoista, joita asumiskorvaus voi koskea, laatii ja korvauksen enimmäismäärästä sekä myöntämisedellytyksistä päättää Euroopan yhteisöjen neuvosto soveltaen näiden yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 65 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä.

23 artikla

Jos asemapaikan liikenneolot ovat tunnetusti erityisen vaikeat ja matkakulut korkeat, koska asuinalue sijaitsee kaukana asemapaikasta, työntekijälle voidaan maksaa matka-avustusta.

Luettelon paikoista, joita matka-avustus voi koskea, laatii ja avustuksen enimmäismäärästä sekä myöntämisehdoista päättää Euroopan yhteisöjen neuvosto soveltaen näiden yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 65 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä.

5 jakso

24 artikla

Edellä 2-4 jaksossa mainittuja määriä mukautetaan ilman eri toimenpiteitä aina kun Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen sisältämiä vastaavia määriä mukautetaan.

6 jakso MAKSETTAVANA OLEVIEN MÄÄRIEN MAKSAMINEN

25 artikla

1. Työntekijän palkka kultakin kuukaudelta maksetaan sen 15 päivänä. Palkkasumma pyöristetään ylöspäin seuraavaan täyteen Belgian frangiin.

2. Jos palkka ei koske kokonaista kuukautta, palkkasumma jaetaan 30:llä, ja

a) jos palkallisia päiviä on enintään viisitoista, maksetaan yksi kolmaskymmenesosa kultakin päivältä;

b) jos palkallisia päiviä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien määrä saadaan vähentämällä 30:stä palkattomien päivien lukumäärä.

3. Jos oikeus perhelisiin ja ulkomaankorvaukseen syntyy palvelukseentulon jälkeen, työntekijälle maksetaan nämä lisät ja korvaukset sen kuukauden alusta alkaen, jonka aikana mainittu oikeus on syntynyt. Oikeuden lakatessa työntekijälle maksetaan mainitut lisät ja korvaukset sen kuukauden viimeiseen päivään asti, jonka aikana oikeus päättyy.

26 artikla

Palkka maksetaan kullekin työntekijälle siinä paikassa ja sen maan valuuttana, jossa hän hoitaa tehtäviään.

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 17 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.