21994A0827(01)

Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan YHTEISTYÖSOPIMUS kumppanuudesta ja kehityksestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

ja

INTIAN HALLITUS,

jotka

KATSOVAT, ETTÄ yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, jäljempänä "yhteisö", sekä Intian tasavallan, jäljempänä "Intia" kesken vallitsee erinomaiset suhteet ja perinteiset ystävyyssiteet,

TUNNUSTAVAT yhteisön ja Intian välisten yhteyksien tiivistämisen ja kumppanuuden kehittämisen merkityksen,

OTTAVAT HUOMIOON, että 17 päivänä joulukuuta 1973 allekirjoitetussa Intian ja yhteisön välisessä ensimmäisessä sopimuksessa luotiin Intian ja yhteisön välille tiiviin yhteistyön perusta, jota laajennettiin 23 päivänä kesäkuuta 1981 allekirjoitetulla kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevalla sopimuksella,

OTTAVAT HUOMIOON tyytyväisinä näiden sopimusten tulokset,

VAHVISTAVAT UUDELLEEN sitoutumisensa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteisiin sekä kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen,

HALUAVAT yhdessä lujittaa, vahvistaa ja monipuolistaa suhteitaan yhteistä etua koskevilla aloilla perustana tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja molemminpuolinen hyöty,

TUNNUSTAVAT talouden uudenaikaistamiseksi Intiassa käynnistetyn uudistusprosessin suotuisat seuraukset Intian ja yhteisön välisten kaupallisten ja taloudellisten suhteiden kehitykselle,

HALUAVAT luoda suotuisat olosuhteet yhteisön ja Intian välisen kaupan ja teollisuuden merkittävälle kehitykselle ja monipuolistumiselle sekä yhteyksien vilkastumiselle, jota toivovat sekä Intia että yhteisö ja joka edistää molempien etujen ja kehitystarpeiden mukaisesti investointivirtoja sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä molempien etuja koskevilla aloilla, mukaan lukien tiede ja teknologia, ja innostaa keskinäistä yhteistyötä,

OTTAVAT HUOMIOON tarpeen tukea Intian viranomaisten osoittamia pyrkimyksiä kehittää taloutta ennen kaikkea vähäosaisimpien elinolosuhteiden parantamiseksi,

KATSOVAT, että yhteisö ja Intia ovat sitoutuneet ympäristön suojeluun maailmanlaajuisesti ja paikallistasolla sekä luonnonvarojen säilyttävään käyttöön, ja tunnustavat ympäristön ja kehityksen välillä vallitsevan yhteyden,

OTTAVAT HUOMIOON kuulumisensa tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen (GATT), sen periaatteiden merkityksen ja tarpeen pitää yllä ja vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat vapautta, sekä kaupankäynnin esteiden poistamista vakaasti, avoimesti ja yhdenvertaisesti,

KATSOVAT, että maiden suhteet ovat kehittyneet 1981 tehdyn sopimuksen alaa pitemmälle,

OVAT PÄÄTTÄNEET tehdä tämän sopimuksen ja tätä varten nimittäneet täysivaltaisiksi edustajikseen:

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO:

Belgian kuningaskunnan ulkoasiainministerin,Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana toimivan

Willy CLAESin,

Euroopan yhteisöjen komission jäsenen

Manuel MARINin,

INTIAN HALLITUS:

kauppaministeri

Pranab MUKHERJEEn,

JOTKA vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Perusta ja tavoitteet

1. Ihmisoikeuksien ja kansanvallan periaatteiden kunnioittaminen on sopimuspuolten välisen yhteistyön ja tämän sopimuksen määräysten perusta ja muodostaa olennaisen osan tätä sopimusta.

2. Tämän sopimuksen pääasiallisena tavoitteena on kehittää, vuoropuhelun ja kumppanuuden avulla, sopimuspuolten välisen yhteistyön eri näkökohtia suhteiden tiivistämiseksi ja parantamiseksi.

Tämä yhteistyö tukeutuu ennen kaikkea seuraaviin kohtiin:

- kauppavaihdon ja sijoitusten tehokas kehittäminen ja monipuolistaminen sopimuspuolten yhteisten etujen mukaisesti ottaen huomioon molempien taloudellinen tilanne,

- parempaan keskinäiseen ymmärrykseen rohkaiseminen ja molempien alueiden välisten suhteiden vahvistaminen tekniikan, talouden ja kulttuurin aloilla,

- Intia tehostaa taloudellista vuorovaikutusta yhteisön kanssa,

- yhteisö vauhdittaa Intian taloudellista kehitystä ja tukee Intian osoittamia pyrkimyksiä saavuttaa taloudellinen tehokkuus myöntämällä varoja ja antamalla teknistä apua yhteistyöpolitiikkansa ja -säännöstensä puitteissa, erityisesti väestön varattomimpien elinolosuhteiden parantamiseksi,

- taloudellisen yhteistyön jo olemassaolevien ja uusien muotojen kehittäminen molempien etujen mukaisesti kaupankäynnin ja yhteyksien lisäämiseksi niiden liike-elämässä toimivien piirien kesken ottaen huomioon ta-

loudelliset uudistukset Intiassa ja mahdollisuudet luoda suotuisat olosuhteet sijoituksille,

- ympäristön suojelun ja luonnonvarojen säilyttävän käytön tukeminen.

3. Tämän sopimuksen tavoitteet huomioonottaen sopimuspuolet myöntävät molemminpuolisten neuvottelujen hyödyllisyyden molempia kiinnostavissa kansainvälisissä taloudellisissa ja kaupallisissa kysymyksissä.

2 artikla

Suosituimmuusjärjestelmä

Yhteisö ja Intia sopivat keskenään kauppasuhteissaan suosituimmuusjärjestelmästä tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) määräysten mukaisesti.

3 artikla

Kauppavaihto ja kaupallinen yhteistyö

1. Vahvistaakseen uusia suhteitaan vireästi ja täydentävästi niin, että niistä saataisiin keskinäistä hyötyä, sopimusosapuolet sitoutuvat kehittämään ja monipuolistamaan kauppavaihtoaan ja parantamaan, niin paljon kuin mahdollista, pääsyä markkinoille taloudelliseen tilanteeseensa sopivalla tavalla.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat parantamaan toisen sopimuspuolen tuotteiden pääsyn edellytyksiä omille markkinoilleen. Tässä tarkoituksessa ne sopivat keskenään tuonnin ja viennin mahdollisimman korkeatasoisesta vapauttamisesta, jota ne tavallisesti soveltavat kolmansiin maihin ja sopivat menettelytapojen ja keinojen tutkimisesta keskinäisen kaupan esteiden, erityisesti muiden kuin tulleihin liittyvien esteiden poistamiseksi, ottaen huomioon kansainvälisten järjestöjen jo suorittamat toimet tällä alalla.

3. Sopimusosapuolet sopivat, että ne edistävät tiedonvaihtoa molemmille edullisen kaupan mahdollisuuksista ja järjestävät neuvotteluja rakentavassa hengessä tariffeihin liittyvistä ja muista kysymyksistä sekä kysymyksistä, jotka liittyvät palveluihin, terveydenhuoltoon, turvallisuuteen tai ympäristöön sekä teknisiin vaatimuksiin.

4. Sopimuspuolet sopivat, että ne parantavat tulliyhteistyötä vastaavien viranomaisten kesken, erityisesti ammatillisen koulutuksen, tullimenettelytapojen yksinkertaistamisen ja yhdenmukaistamisen alalla sekä tullilainsäädännön rikkomusten estämiseksi, tutkimiseksi ja niistä rankaisemiseksi.

5. Sopimuspuolet sitoutuvat myös tutkimaan, kumpikin lainsäädäntönsä mukaisesti, mahdollisuutta vapauttaa tulleista, veroista ja muista maksuista tavarat, joille on väliaikaisesti myönnetty pääsy osapuolten alueelle niiden jälleenviemiseksi myöhemmin sellaisenaan tai tavarat, jotka tulevat uudelleen niiden alueelle ja joita ei ole toisen sopimuspuolen alueella riittävästi valmistettu tai käsitelty, jotta niitä voitaisiin pitää tämän sopimuspuolen alueelta peräisin olevina tuotteina.

6.1 Sopimuspuolet sopivat, että ne neuvottelevat keskenään kaikista mahdollisista erimielisyyksistä, joita voi syntyä kaupan alalla. Mikäli yhteisö tai Intia pyytää näitä neuvotteluja, ne järjestetään mahdollisimman nopeasti. Sopimuspuoli, joka pyytää neuvotteluja, antaa toiselle sopimuspuolelle kaiken tiedon, jota tarvitaan tilanteen yksityiskohtaiseksi tutkimiseksi. Sopimuspuolet pyrkivät näin menetellen selvittämään kauppaa koskevat erimielisyytensä mahdollisimman nopeasti.

6.2 Polkumyynnin tai korvausten vastaisten menettelyjen osalta kumpikin sopimuspuoli sopii, että se tutkii toisen sopimuspuolen esittämät huomautukset ja tiedottaa asianosaisille päätöksen tekemisen kannalta olennaiset seikat ja huomiot. Ennen kuin polkumyynninvastaiset tai korvaavat tullit on otettu käyttöön, sopimuspuolet tekevät kaikkensa löytääkseen rakentavan ratkaisun ongelmalle.

6.3 Edellä 6.1 ja 6.2 kohdassa ei rajoiteta sopimuspuolten GATTiin perustuvia oikeuksia ja velvoitteita, jotka menevät edelle kaikissa ristiriitatapauksissa.

4 artikla

Taloudellinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet sitoutuvat, kummankin hyödyksi ja molempien politiikan ja päämäärien mukaisesti, kannustamaan mahdollisimman laajaa taloudellista yhteistyötä edistääkseen kummankin talouden kasvua ja vastatakseen molempien kehitystarpeisiin.

2. Sopimuspuolet sopivat, että taloudellinen yhteistyö nojaa kolmeen päätoiminta-alaan:

a) Intian taloudellisen ympäristön parantaminen helpottamalla pääsyä osalliseksi yhteisön taitotiedosta ja teknologiasta;

b) taloudellisten toimijoiden välisten yhteyksien ja muiden kauppavaihdon ja sijoitusten vilkastuttamiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden edistäminen;

c) keskinäisen taloudellisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ympäristön ymmärryksen vahvistaminen perustana tehokkaalle yhteistyölle.

3. Edellä kuvatuilla pääaloilla tarkoitetut tavoitteet ovat erityisesti seuraavat:

- taloudellisen ympäristön ja liike-elämän ilmaston parantaminen,

- yhteistyö ympäristön ja luonnonvarojen suojelun alalla,

- yhteistyö energian ja energiatuotannon alalla,

- yhteistyö tietoliikenteen ja tiedotusteknologian aloilla sekä niihin liittyvillä aloilla,

- yhteistyö kaikissa tilanteissa, jotka liittyvät teollisuuden standardisointiin ja henkiseen omaisuuteen,

- teknologian siirron edistäminen muilla yhteistä etua koskevilla aloilla,

- tiedon vaihto rahakysymyksistä ja makrotalouden ympäristöstä,

- keskinäisten taloudellisten yhteyksien vahvistaminen ja monipuolistaminen,

- yhteisön ja Intian välisten kahdenkeskisten kauppavaihto- ja sijoitusvirtojen edistäminen,

- teollisen yhteistyön toteuttaminen, mukaan lukien maatalouteen liittyvä teollisuus,

- yhteistyön edistäminen maatalouden, kalastuksen, kaivosten, liikenteen ja kuljetuksen, terveydenhuollon, pankkien ja vakuutusten, matkailun ja muiden palvelujen kehittämiseksi,

- molempien alueiden yksityissektoreiden kannustaminen tiiviiseen yhteistyöhön,

- teollista ekologiaa ja kaupunkiekologiaa koskevan yhteistyön edistäminen,

- yritysten tukemisen edistäminen lisäämällä kauppavaihtoa ja kehittämällä markkinoita,

- tieteellis-teknisen kehityksen edistäminen,

- koulutusohjelmien edistäminen, mukaan lukien erityiskoulutus,

- yhteistyö tiedotuksen ja kulttuurin aloilla.

Yhteistyö tietyillä edellä mainituilla aloilla esitetään yksityiskohtaisemmin 5 P15 artiklassa.

4. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuspuolet harkitsevat erityisesti seuraavien keinojen käyttämistä:

- tiedon ja ajatusten vaihto,

- tutkimusten tekeminen,

- teknisen avun toimittaminen,

- koulutusohjelmat,

- yhteyksien perustaminen tutkimus- ja koulutuskeskusten, erityiselinten, teollisten ja kaupallisten järjestöjen välille,

- yhteisten sijoitusten ja yritysten edistäminen,

- julkisten ja yksityisten elinten ja valtionhallinnon järjestelmällinen kehittäminen,

- molemminpuolinen pääsy toisen sopimuspuolen tietokantoihin ja uusien kantojen luominen,

- työryhmät ja seminaarit,

- asiantuntijavaihto.

5. Sopimuspuolet määrittävät yhdessä ja yhteisen etunsa mukaisesti alat ja tärkeimmät asiat, jotka vaativat konkreettisia taloudellisen yhteistyön toimia, osapuolten pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. Ottaen huomioon yhteisön ja Intian välisen yhteistyön pitkän aikavälin kehittämisen yhtäkään alaa ei voida jättää ennalta taloudellisen yhteistyön soveltamisalan ulkopuolelle.

5 artikla

Teollisuus ja palvelut

1. Sopimuspuolet:

a) määrittävät teollisuuden alat, joille yhteistyö painottuu sekä keinot edistää voimakkaasti teknologiaan suuntautunutta teollista yhteistyötä;

b) rohkaisevat Intian tuotantoperustan kehittämistä ja monipuolistamista teollisuus- ja palvelualoilla, mukaan lukien julkisen sektorin uudenaikaistaminen ja uudistaminen ja painottavat yhteistyötoimintansa erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja toteuttavat toimenpiteitä, joilla helpotetaan näiden pääsyä osalliseksi pääomasta, markkinoista ja teknologiasta ennen kaikkea edistääkseen sopimuspuolten kauppavaihtoa ja pyrkien kolmansien maiden markkinoille.

2. Sopimuspuolet helpottavat, olemassa olevien asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti, pääsyä osalliseksi tiedotuksesta ja saatavilla olevasta pääomasta rohkaistakseen suunnitelmia ja toimia, jotka edistävät yritysten välisiä yhteistyömuotoja, joita ovat esimerkiksi alihankinta, teknologian siirto, lisenssit, sovellettu tutkimus ja toimiluvat.

6 artikla

Yksityissektori

Sopimuspuolet sopivat kannustavansa yksityissektorin osallistumista niiden yhteistyöohjelmiin vahvistaakseen keskinäistä taloudellista ja teollista yhteistyötään.

Sopimuspuolet toteuttavat toimenpiteitä:

a) kannustaakseen molempien maantieteellisten alueiden yksityissektoreita löytämään tehokkaat keinot sellaisten yhteisten neuvottelujen järjestämiseksi , joiden tulokset voitaisiin sitten siirtää 22 artiklassa tarkoitetulle sekakomissiolle tarpeellista seurantaa varten;

b) saadakseen yksityissektorinsa osallistumaan tämän sopimuksen mukaisesti toteutettuihin toimiin.

7 artikla

Energia

Sopimuspuolet tunnustavat energiasektorin merkityksen taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle ja sitoutuvat kehittämään yhteistyötä ennen kaikkea energian tuotannossa, energiataloudessa ja energian järkiperäisessä käytössä. Näin parannettu yhteistyö koskee erityisesti energia-alan suunnittelua, uudenlaista energiaa, mukaanlukien aurinkoenergia ja sen ympäristövaikutusten tutkiminen.

8 artikla

Tietoliikenne, elektroniikka, tietopalveluteknologia ja satelliitteja käyttävä tekniikka

Sopimuspuolet tunnustavat yhteistyön merkityksen tietoliikenteen, elektroniikan ja tietopalveluteknologian aloilla, jotka osaltaan lisäävät taloudellista kehitystä ja kauppavaihtoa. Tämä yhteistyö voi koskea seuraavia kohtia:

a) standardointi, varmentamiskokeet;

b) maanpäällinen tietoliikenne ja avaruustietoliikenne;

c) elektroniikka ja mikroelektroniikka;

d) tiedottaminen ja automatisointi;

e) korkeajuovalukuiset televisiot;

f) tutkimus ja kehitys uudessa tietopalveluteknologiassa ja tietoliikenteessä;

g) sijoitusten, erityisesti yhdessä toteutettujen, edistäminen.

9 artikla

Standardit

Sopimuspuolet toteuttavat toimivaltansa rajoissa ja lainsäädäntönsä mukaisesti tarvittavia toimenpiteitä vähentääkseen eroja metrologiassa, standardoinnissa ja varmentamisessa kannustaen standardoinnin ja varmennuksen yhteen sopivien järjestelmien käyttöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden velvoitteita kansainvälisellä tasolla. Tässä tarkoituksessa ne kannustavat erityisesti:

- yhteyksien aikaansaamista asiantuntijoiden välille tarkoituksena helpottaa tiedon vaihtoa ja tutkimusta metrologian, standardien ja valvonnan, laadun parantamisen ja varmentamisen aloilla,

- kauppavaihdon ja yhteyksien edistämistä erityiselinten ja -laitosten välillä näillä aloilla, mukaan lukien neuvottelut, joiden tarkoituksena on taata, että standardit eivät muodosta estettä kauppavaihdolle,

- laadunvarmennusjärjestelmien molemminpuolisen tunnustamisen varmistamiseen tähtäävien toimenpiteiden edistämistä,

- teknisen avun kehittämistä metrologiassa, standardisoimisessa ja varmennuksessa ja laadun parantamiseen pyrkivissä ohjelmissa,

- teknisen avun antamista hallinnolliselle kehittymiselle tarkoituksena parantaa standardeja ja laadunvarmennuksen elimiä, sekä kansallisen vahvistamisjärjestelmän toteuttamiselle yhdenmukaisuuden arvioimiseksi Intiassa.

10 artikla

Henkinen omaisuus

Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan lainsäädäntönsä, säännöstensä ja politiikkansa sallimissa rajoissa asiaankuuluvan ja tehokkaan suojan henkisen pääoman oikeuksille, mukaan lukien patentit, kauppa- tai palvelumerkinnät, tekijänoikeudet ja niihin liittyvät oikeudet, maantieteelliset nimitykset (mukaan lukien alkuperänimitykset), ohjelmoitujen piirien teollinen ja topografinen muotoilu ja vahvistavat tätä suojelua silloin, kun se on suotavaa. Ne sitoutuvat myös mahdollisuuksien mukaan helpottamaan pääsyä henkisen omaisuuden elinten tietokantoihin.

11 artikla

Sijoitukset

1. Sopimuspuolet kannustavat molemmille hyödyllisten sijoitusten kehittämistä luomalla suotuisan ilmapiirin yksityissijoituksille ja erityisesti paremmat olosuhteet pääomien siirroille ja sijoitusmahdollisuuksia koskevan tiedon vaihdolle.

2. Sopimuspuolet ottavat huomioon tällä alalla toimivaltaisissa kansainvälisissä elimissä toteutetut työt ja ottavat huomioon erityisesti, että Intia on äskettäin allekirjoittanut sopimuksen, joka johtaa monenkeskeisten sijoitusten takuujärjestön (MIGA) perustamiseen, ja sopivat kannustavansa sijoitusten edistämistä ja suojelua yhteisön jäsenvaltioiden ja Intian välillä erottelemattomuuden ja vastavuoroisuuden periaatteiden perusteella.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat kannustamaan kummankin rahoituslaitosten välistä yhteistyötä.

12 artikla

Maatalous ja kalastus

Sopimuspuolet sopivat edistävänsä yhteistyötä maatalouden ja kalastuksen aloilla, mukaan lukien puutarhanviljely ja elintarvikkeiden jalostus. Tässä tarkoituksessa ne sitoutuvat tutkimaan:

a) mahdollisuuksia lisätä maatalous- ja kalastustuotteiden kauppaa;

b) terveyteen, kasvien ja eläinten terveyteen sekä ympäristöön liittyviä toimenpiteitä sekä kaupan esteitä, joita ne saattaisivat aiheuttaa;

c) maatalouden ja maaseutuympäristön välisiä suhteita;

d) tutkimusta maatalouden ja kalastuksen aloilla.

13 artikla

Matkailuala

Sopimuspuolet sopivat, että ne omalta osaltaan edistävät yhteistyötä matkailualalla erityistoimenpitein, mukaan lukien:

a) tiedonvaihto ja tutkimusten toteuttaminen;

b) koulutusohjelmat;

c) sijoitusten ja yhteisyritysten edistäminen.

14 artikla

Tiede ja teknologia

1. Sopimuspuolet ottavat huomioon yhteisen etunsa ja kehitysstrategiansa tällä alalla ja ne sopivat kannustavansa tieteellis-teknistä yhteistyötä, mukaan lukien huipputasot, esimerkiksi biologiset tieteet, bioteknologia, uudet aineet ja geotiede, pyrkimyksenään:

a) edistää taitotiedon siirtoa ja kannustaa innovaatioita;

b) jakaa tietoa sekä tieteellis-teknistä tuntemusta;

c) kehittää taloudellisen, teollisen ja kaupallisen yhteistyön tulevia mahdollisuuksia.

TÆmä toteutetaan:

a) yhteisin tutkimusprojektein, jotka yhdistävät molempien sopimuspuolten tutkimuskeskuksia ja muita tarkoituksenmukaisia laitoksia;

b) tieteentekijöiden ja tutkijoiden vaihdolla ja koulutuksella, erityisesti järjestämällä pysyviä yhteyksiä molempien sopimuspuolten tieteellis-teknisten yhteisöjen välillä;

c) tieteellisen tiedonvaihdon kautta.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat järjestämään sopivia toimintatapoja helpottaakseen mahdollisimman paljon tieteenharjoittajiensa ja tutkimuskeskustensa osallistumista edellä mainittuun yhteistyöhön.

15 artikla

Tiedonvälitys ja kulttuuri

Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tiedonvälityksen ja kulttuurin aloilla parantaakseen molemminpuolista ymmärtämystä sekä vahvistaakseen kulttuurisiteitä molempien alueiden välillä. Tähän yhteistyöhön voidaan laskea kuuluvaksi:

a) tiedonvaihto kulttuurikysymyksissä;

b) valmistavat opinnot ja tekninen apu kulttuuriomaisuuden säilyttämiseksi;

c) yhteistyö tiedotusvälineiden ja audiovisuaalisen aineiston aloilla;

d) näytösten ja kulttuurivaihdon järjestäminen.

16 artikla

Kehitysyhteistyö

1. Yhteisö on tietoinen Intian tarpeista kehitysavun suhteen ja on valmis vahvistamaan yhteistyötään ja lisäämään tehokkuuttaan auttaakseen omalta osaltaan Intian pyrkimyksiä saavuttaa kestävä taloudellinen kehitys ja lisätäkseen Intian väestön yhteiskunnallista edistystä suunnitelmin ja konkreettisin ohjelmin. Yhteisön apu on yhteisön politiikan ja säädösten mukaista ja tapahtuu yhteistyöhön tarkoitettujen varojen rajoissa ja on laaditun kehitysstrategian mukaista.

2. Suunnitelmat ja ohjelmat kohdistuvat väestön varattomimpiin osiin. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseudun kehittämiselle, johon osallistuvat kohderyhmät, ja tarvittaessa pätevät yksityiset järjestöt. Tämän alan yhteistyö kohdistuu myös työllisyyden edistämiseen maaseutukaupungeissa ja naisten rooliin kehityksessä, ja erityisesti painotetaan heidän koulutustaan ja perheiden hyvinvointia.

3. Yhteistyö koskee myös terveydenhoitoa, pääasiassa alkeisterveydenhuoltoa, johon kuuluu tarttuvien ja tarttumattomien tautien vastainen taistelu. Tavoitteena on parantaa Intian huono-osaisimpiin väestönosiin suuntautuvan terveydenhuollon laatua sekä kaupunkialueilla että maaseudulla.

4. Yhteistyö keskittyy yhteisessä sopimuksessa määrättyyn tärkeysjärjestykseen ja sen tarkoitus on varmistaa ohjelmien tehokkuus, elinvoimaisuus ja ympäristöystävällisyys.

17 artikla

Ympäristö

1. Sopimuspuolet tunnustavat tarpeen ottaa huomioon ympäristönsuojelu erottamattomana osana taloudellista yhteistyötä ja kehitysyhteistyötä. Lisäksi ne painottavat ympäristöongelmien merkitystä ja haluaan tehdä yhteistyötä ympäristön suojelussa ja parantamisessa korostaen erityisesti veden, maaperän ja ilman saastumista, eroosiota, metsien tuhoutumista ja

luonnonvarojen säilyttävää hoitoa ja ottavat huomioon kansainvälisissä elimissä toteutetut toimet.

Erityistä huomiota kiinnitetään:

a) metsien ekosysteemejä säilyttävään hoitoon;

b) luonnontilassa olevien metsien suojeluun ja säilyttämiseen;

c) metsänhoitoelinten vahvistamiseen;

d) käytännöllisten ratkaisujen etsimiseen maaseudun energiaongelmiin;

e) teollisuussaasteen ennaltaehkäisyyn;

f) kaupunkiympäristön suojeluun;

2. Yhteistyö tällä alalla keskittyy :

a) ympäristönsuojeluelinten voimistamiseen ja parantamiseen;

b) lainsäädännön valmistamiseen ja standardien parantamiseen;

c) tutkimukseen, koulutukseen ja tiedotukseen;

d) tutkielmien ja malliohjelmien toteuttamiseen ja teknisen avun antoon.

18 artikla

Inhimillisten voimavarojen kehittäminen

Sopimuspuolet tunnustavat inhimillisten voimavarojen kehittämisen merkityksen taloudellisen kehityksen lisäämiselle ja väestön vähäosaisten elinolosuhteiden parantamiselle. Ne sopivat, että inhimillisten voimavarojen kehityksen pitäisi olla kiinteä osa taloudellista yhteistyötä ja kehitysyhteistyötä.

Molempien edun mukaisesti erityistä huomiota tulisi kiinnittää yhteistyön kannustamiseen yhteisön ja Intian korkeamman opetuksen ja koulutuksen oppilaitosten välillä.

19 artikla

Huumeidenvastainen taistelu

1. Sopimuspuolet ilmaisevat tahtonsa, kummankin toimivallan mukaisesti, lisätä noudatetun politiikan ja toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta, taistella huumeiden ja psykoaktiivisten aineiden hankkimista ja jakoa vastaan ja vähentää huumeiden käyttöä, ottaen huomioon kansainvälisten laitosten tällä alalla toteuttamat toimet.

2. Yhteistyö sopimuspuolten välillä sisältää:

a) huumeidenkäyttäjien koulutuksen, kasvatuksen, hoidon ja huumeista vierottamisen, mukaan lukien suunnitelmat heidän uudelleensijoittamisekseen ammatilliseen ja yhteiskunnalliseen elämään;

b) toimenpiteet, joiden tavoitteena on edistää korvaavien taloudellisten mahdollisuuksien aikaansaamista;

c) teknisen avun, rahoitusavun ja hallinnollisen avun huumeiden esiasteiden kaupan valvomiseksi, huumeiden käytön ennaltaehkäisemiseksi, käsittelemiseksi ja vähentämiseksi;

d) kaikkien hyödyllisten, erityisesti rahojen pesuun liittyvien tietojen vaihdon.

20 artikla

Etelä-etelä-yhteistyö ja alueellinen yhteistyö

Sopimuspuolet tunnustavat, että niitä molempia kiinnostaa taloudellisten ja kaupallisten suhteiden edistäminen muiden kehitysmaiden kanssa alueellisen yhteistyö- ja etelä-etelä-yhteistyökäsitteen mukaisesti.

21 artikla

Yhteistyön onnistumisen mahdollistavat varat

Käytössä olevien rahoituskeinojen rajoissa ja kumpikin menettelytapojensa ja asiakirjojensa mukaisesti, sopimuspuolet määräävät tarvittavat varat tässä sopimuksessa määrättyjen tavoitteiden, erityisesti taloudellisen yhteistyön, toteuttamisen helpottamiseksi.

Kehitysavun osalta sekä Aasian ja Latinalaisen Amerikan (ALA) maita koskevan ohjelmansa mukaisesti, yhteisö tukee Intian kehitysohjelmia suorilla siirroilla etuisuusehtojen mukaisesti sekä toimielimiä koskevilla ja muilla rahoituslähteillä, näiden yhteisön toimielinten sääntöjen ja käytännön mukaisesti.

22 artikla

Sekakomissio

1. Sopimuspuolet päättävät säilyttää vuoden 1981 kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen 10 artiklan mukaisesti perustetun sekakomission.

2. Sekakomission on erityisesti:

a) varmistettava tämän sopimuksen moitteeton toiminta ja soveltaminen;

b) muotoiltava olennaiset suositukset tämän sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi;

c) määrättävä tämän sopimuksen tavoitteiden tärkeysjärjestys;

d) tutkittava sopivat keinot edistää kumppanuutta ja kehitysyhteistyötä tähän sopimukseen kuuluvilla aloilla.

Sekakomissio koostuu kummankin osapuolen riittävän korkeassa asemassa olevista edustajista. Se kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa, vuorotellen Brysselissä ja New Delhissä yhteisesti vahvistettuna aikana.Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle sopimuspuolten suostumuksesta.

Sekakomissio voi perustaa erikoisalaryhmiä auttamaan tehtäviensä toteuttamisessa ja koordinoimaan suunnitelmien ja ohjelmien valmistamista ja toteuttamista tämän sopimuksen mukaisesti.

Sekakomission kokousten esityslista muodostetaan sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta.

Sopimuspuolet päättävät, että sekakomission tehtäviin kuuluu myös taata kaikkien yhteisön ja Intian välisten erikoisalasopimusten, joita on tehty tai suunnitellaan tehtäviksi, moitteeton toiminta.

23 artikla

Neuvottelut

Sopimuspuolet ryhtyvät ystävällisiin neuvotteluihin tähän sopimukseen kuuluvilla aloilla, jos ilmenee ongelmia sekakomission kokousten välisenä aikana. Näitä neuvotteluja käyvät erikoisalaryhmät vastuunsa mukaisesti tai ne ovat neuvotteluja tilapäiseen tarkoitukseen.

24 artikla

Tuleva kehitys

1. Sopimuspuolet voivat, yhteisestä sopimuksesta, laajentaa tätä sopimusta yhteistyön kehittämiseksi ja täydentää sitä erityistoimintaa tai -aloja koskevilla sopimuksilla.

2. Tämän sopimuksen mukaisesti molemmat osapuolet voivat tehdä ehdotuksia yhteistyön soveltamisalan laajentamiseksi, ottaen huomioon sen täytäntöönpanossa saadun kokemuksen.

25 artikla

Muut sopimukset

Tämä sopimus ja sen nojalla toteutettu toiminta eivät rajoita yhteisön jäsenvaltioiden valtuuksia ryhtyä kahdenkeskisiin toimiin Intian kanssa taloudellisen yhteistyön mukaisesti tai tehdä tarvittaessa uusia taloudellista yhteistyötä koskevia sopimuksia Intian kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten asiaa koskevien määräysten soveltamista.

26 artikla

Helpotukset

Helpottaakseen yhteistyötä tämän sopimuksen mukaisesti Intian viranomaiset myöntävät yhteisön virkamiehille ja asiantuntijoille heidän toimintansa toteuttamiseksi tarvittavat takeet ja helpotukset. Yksityiskohtaiset säännöt määrätään erillisessä kirjeenvaihdossa.

27 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan toisaalta alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta mainitussa sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti ja toisaalta Intian alueeseen.

28 artikla

Liite

Tämän sopimuksen liite on erottamaton osa sopimusta.

29 artikla

Voimaantulo ja uudistaminen

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolille annetaan tiedoksi tätä varten tarvittavien menettelyjen täyttäminen. Voimaantulostaan lähtien se korvaa 17 päivänä joulukuuta 1973 ja 23 päivänä kesäkuuta 1981 tehdyt yhteistyösopimukset.

Tämä sopimus on tehty viideksi vuodeksi. Se uudistetaan automaattisesti joka vuosi, jos kumpikaan sopimuspuoli ei sano sitä irti kuutta kuukautta ennen sen päättymistä.

30 artikla

Todistusvoimaiset kielet

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena saksan, englannin, tanskan, espanjan, ranskan, kreikan, italian, hollannin, portugalin ja hindin kielellä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia.

>VIITTAUS FILMIIN>

LIITE

Yhteisön julistus tariffitarkistuksista

Yhteisö toistaa julistuksensa, joka on liitetty 23 päivänä kesäkuuta 1981 tehtyyn yhteistyösopimukseen yleisistä tullietuusjärjestelmistä (GSP), jonka Euroopan talousyhteisö on toteuttanut itsenäiseltä perustalta 1 päivänä heinäkuuta 1971, Yhdistyneiden kansakuntien kauppaa ja kehitystä käsittelevän 1968 pidetyn toisen kokouksen päätöslauselman N:o 21 (II) mukaisesti.

Lisäksi yhteisö sitoutuu tutkimaan alkuperäsääntöihin liittyviä ehdotuksia tai kysymyksiä, jotka Intia on tuonut esille ja joiden tarkoituksena on sallia Intian käyttää parhaalla mahdollisella tavalla järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia.

Yhteisö on myös valmis järjestämään seminaareja Intiassa järjestelmän julkisille ja yksityisille käyttäjille varmistaakseen sen mahdollisimman tehokkaan käytön.

Yhteisön ja Intian julistus

Neuvotteluissa, jotka koskivat Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välistä yhteistyösopimusta kumppanuudesta ja kehityksestä, yhteisö ilmoitti, että jollei sopimuksen 25 artiklan määräyksistä muuta johdu, sen määräykset korvaavat yhteisön jäsenvaltioiden ja Intian väliset sopimukset, jos ne ovat joko ristiriidassa sopimuksen määräysten kanssa tai sen kanssa samankaltaiset.

Lisäksi yhteisö vahvisti julistuksen, jonka se teki 23 päivänä kesäkuuta 1981 allekirjoitetun sopimuksen tekemisen yhteydessä, toisin sanoen:

a) se ei aio vetää pois juutti- ja kookospähkinätuotteita, jotka tällä hetkellä on tuotu maahan tullitta yleisen tullietuusjärjestelmän mukaisesti, jonka yhteisö on toteuttanut itsenäiseltä perustalta 1 päivänä kesäkuuta 1971, Yhdistyneiden kansakuntien kauppaa ja kehitystä käsittelevän v. 1968 pidetyn toisen kokouksen päätöslauselman N:o 21 (II) mukaisesti eikä aio vetää niiltä pois GSPn etuisuutta lähitulevaisuudessa;

b) että se on valmis pyrkimyksissään parantaa yleistä tullietuusjärjestelmää ottamaan huomioon Intian halun laajentaa ja vahvistaa kaupallisia suhteitaan yhteisön kanssa.

Intia on ottanut huomioon yhteisön julistukset.

Notice concerning the entry into force of the Cooperation Agreement between the European Community and the Republic of India on Partnership and Development(1)

The exchange of instruments notifying the completion of the procedures necessary for the entry into force of this Agreement, signed on 20 December 1993, took place in Brussels on 26 July 1994. The Agreement will accordingly enter into force, pursuant to Article 29 thereof, on 1 August 1994.

(1) OJ No L 223, 27. 8. 1994, p. 23.