31999R1726

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1726/1999,

annettu 27 päivänä heinäkuuta 1999,

ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta työvoimakustannuksia koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999(1) ja erityisesti sen 11 artiklan,

sekä katsoo, että

1) asetuksen (EY) N:o 530/1999 11 artiklan mukaisesti täytäntöönpanotoimet ovat tarpeen vaadittavien määrittelyjen ja jaottelun sekä tulosten toimittamiseen soveltuvan teknisen muodon osalta, ja

2) tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom(2) perustetun tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tietojen määrittely ja jaottelu

Jäsenvaltiot toimittavat asetuksen (EY) N:o 530/1999 6 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä I lueteltuja muuttujia koskevat tiedot.

Muuttujien määritelmistä säädetään tätä tarkoitusta varten tämän asetuksen liitteessä II.

2 artikla

Tietojen toimittamisessa noudatettava tekninen muoto

Tietojen toimittamisessa noudatettavasta teknisestä muodosta säädetään tämän asetuksen liitteessä III.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 1999.

Komission puolesta

Yves-Thibault DE SILGUY

Komission jäsen

(1) EYVL L 63, 12.3.1999, s. 6.

(2) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

LIITE I

MUUTTUJIEN LUETTELO

Työvoimakustannusten rakennetilastot

>TAULUKON PAIKKA>

"Jäsenvaltiot voivat säätää, että tiedoissa eritellään työntekijät ja toimihenkilöt ja että seuraavista muuttujista kerätään yksityiskohtaisempaa tietoa:

- A. Palkatun henkilöstön kokonaismäärä

- D.11112 Lisäpalkkiot

- D.111121 Määräajoin maksettavat lisäpalkkiot

- D.1113 Korvaukset vapaapäivistä

- D.1114 Luontoismuotoiset palkat ja palkkiot

- D.11144 Muut luontoismuotoiset palkat ja palkkiot

- D.1211 Työnantajan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut

- D.12111 Vanhuuseläke, sairaus, äitiys ja työkyvyttömyys; työttymyys; työtapaturmat ja ammattitaudit

- D.12112 Perhetuet

- D.121113 Muut

- D.1212 Työehtosopimuksen mukaiset, sopimusperusteiset ja vapaaehtoiset työnantajan sosiaaliturvamaksut

- D.12121 Lisäeläkejärjestelmät

- D.12122 Vapaaehtoiset sairausvakuutusjärjestelmät

- D.12123 Vapaaehtoiset työttömyysvakuutusjärjestelmät

- D.12124 Muut

- D.1221 Sairauden johdosta maksetut ennalta vahvistetut korvaukset

- D.1224 Työnantajan laskennalliset sosiaalietuudet

- D.2 Työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta koituneet kustannukset

- D.3 Muut työnantajan kustannukset

- D.31 Henkilöstöhankinnan kustannukset

- D.32 Muut"

LIITE II

MUUTTUJIEN MÄÄRITELMÄT

A. PALKATUN HENKILÖSTÖN KOKONAISMÄÄRÄT

Palkansaajia ovat kaikki ne, joilla on työsopimus suoraan yrityksen tai paikallisen yksikön kanssa ja jotka saavat työstään korvausta. Työn luonne, tehtyjen työtuntien määrä (osa- tai kokoaikaisuus) tai työsopimuksen kesto (määräaikainen tai kestoltaan määrittämätön) ei vaikuta palkansaajan määrittelyyn. Etätyöntekijät(1) olisi luokiteltava palkansaajiksi, jos on nimenomaisesti sovittu siitä, että etätyöntekijä saa korvauksen tehdyn työn perusteella, eli korvausperusteena on tiettyyn tuotantoprosessiin työpanokseksi tehdyn työn määrä. Seuraavia henkilöryhmiä ei pitäisi sisällyttää työntekijöihin: johtohenkilöstö, joka saa työstä maksettavan korvauksen pääasiassa voitto-osuutena tai kertakorvauksena, yrittäjän perheenjäsenet ja myyntiedustajat.

Katso EKT 1995: kohdat 11.12-11.14

A.1 Palkansaajien kokonaismäärä(2)

A.11 Kokoaikaiset palkansaajat

Kokoaikaisiin palkansaajiin kuuluvat (oppisopimuskoulutuksessa olevia lukuun ottamatta) työntekijät, joiden säännöllinen työaika on sama kuin työehtosopimuksen mukainen tai yrityksessä tavanomaisesti noudatettava työaika, vaikka työntekijän työsopimus olisi tehty alle vuoden pituiseksi jaksoksi.

A.12 Osa-aikaiset palkansaajat

Osa-aikaisiin palkansaajiin kuuluvat (oppisopimuskoulutuksessa olevia lukuun ottamatta) työntekijät, joiden säännöllinen työaika on lyhyempi kuin työehtosopimuksen mukainen tai yrityksessä tavanomaisesti noudatettava työaika. Kyseessä voi olla päivittäinen, viikoittainen tai kuukausittainen työaika (puoli päivää tai kolme neljäsosaa tai neljä viidesosaa normaalityöajasta).

A.121 Osa-aikaisten palkansaajien määrä kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna

Kokoaikavastaavuudeksi muuntamisen suorittavat joko tietoja ilmoittavat yritykset ja paikalliset yksiköt tai kansalliset tilastolaitokset. Muuntaminen tehdään yrityksessä tai paikallisessa yksikössä työskentelevien kokoaikaisten työntekijöiden normaalityöajan perusteella ja siinä käytetään menetelmää, jota muuntamisesta vastaavat pitävät tarkoituksenmukaisimpana.

Katso EKT 1995: kohdat 11.32-11.34

A.11+A121 Palkansaajien kokonaismäärä kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna

Muuttuja ilmoittaa koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden määrän kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna.

A.13 Oppisopimuskoulutuksessa olevat

Muuttuja kattaa kaikki työntekijät, jotka eivät vielä osallistu täysipainoisesti tuotantoprosessiin ja jotka ovat oppisopimuskoulutuksessa tai joilla ammatillisen koulutuksen merkitys on tuottavuutta tärkeämpi.

A.131 Osa-aikaisessa oppisopimuskoulutuksessa olevien määrä kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna

Kokoaikavastaavuudeksi muuntamisen suorittavat joko tietoja ilmoittavat yritykset ja paikalliset yksiköt tai kansalliset tilastolaitokset (muuttuja ei sisällä tunteja, jotka käytetään yrityksessä tai oppilaitoksessa annettavaan koulutukseen), ja siinä käytetään menetelmää, jota muuntamisesta vastaavat pitävät tarkoituksenmukaisimpana.

Katso EKT 1995: kohdat 11.32-11.34

B. TEHTYJEN TYÖTUNTIEN KOKONAISMÄÄRÄ

Muuttuja ilmoittaa kaikkien palkansaajien vuoden aikana tekemien työtuntien kokonaismäärän(3). Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä kirjataan erikseen kokoaikaisten (B.11) ja osa-aikaisten (B.12) palkansaajien sekä oppisopimuskoulutuksessa olevien (B.13) osalta.

Tehtyjen työtuntien vuosimäärä määritellään todellisten työtuntien määräksi.

Huom:

Normaalityöaikana tehtyjen työtuntien lisäksi tehdyt työtunnit olisi kukin kirjattava yhdeksi tunniksi maksetusta tuntipalkasta riippumatta (esimerkiksi kaksinkertaiseen tuntipalkkaan oikeuttavat työtunnit).

Tehtyihin työtunteihin kuuluvat:

a) työn valmisteluun, työkalujen ja laitteiden valmisteluun, huoltoon ja puhdistukseen sekä työaikakorttien täyttämiseen ja muihin vastaaviin tehtäviin käytetty aika;

b) työpaikalla vietetty aika, jona ei ole tehty työtä esimerkiksi laitevikojen, tapaturmien tai töiden tilapäisen puuttumisen takia mutta jolta työnantaja maksaa työsopimuksen nojalla palkkaa;

c) työpaikalla pidetyt lyhyet lepotauot, kuten kahvitauot;

d) oppisopimuskoulutuksessa olevien tekemät todelliset työtunnit.

Todellisiin työtuhteihin eivät kuulu

a) palkalliset työtunnit, joina ei tehdä työtä, kuten palkalliset lomat, yleiset vapaapäivät ja sairaslomat;

b) ateriatauot;

c) työpaikan ja kodin välisiin matkoihin käytetty aika;

d) oppisopimuskoulutuksessa olevien koulutukseen käyttämä aika.

Katso EKT 1995: kohdat 11.26-11.29

C. PALKALLISTEN TYÖTUNTIEN KOKONAISMÄÄRÄT

Muuttuja ilmoittaa niiden työtuntien kokonaismäärän, joilta palkansaajille on vuoden aikana maksettu palkkaa (ks. alaviite (3). Palkallisten työtuntien kokonaismäärä kirjataan erikseen kokoaikaisten (C.11) ja osa-aikaisten (C.12) palkansaajien sekä oppisopimuskoulutuksessa olevien (C.13) osalta.

Palkallisten työtuntien vuosimäärä määritellään seuraavasti:

a) normaali- ja ylityötunnit, joilta on maksettu korvaus vuoden aikana;

b) kaikki työtunnit, joilta työntekijät ovat saaneet normaalia pienemmän korvauksen, vaikka ero olisi tasoitettu sosiaaliturvarahastoista suoritetuilla maksuilla;

c) viitejaksolle ajoittuvat työtunnit, joina ei ole tehty työtä mutta joilta on maksettu palkkaa (vuosiloma, sairasloma, yleiset vapaapäivät ja muu palkallinen työaika, kuten lääkärintarkastuksiin käytetty aika).

Jotta vuosittain tehtyjen työtuntien kokonaismäärä voitaisiin estimoida oikein, tehtyjen työtuntien kokonaismäärän (B.1) tai palkallisten työtuntien kokonaismäärän (C.1) sijasta olisi kysyttävä seuraavat kysymykset:

a) normaalien palkallisten työtuntien vuosimäärä yrityksen tai paikallisen yksikön kokoaikaista palkansaajaa kohti;

b) palkallisten lomapäivien ja yleisten vapaapäivien vuosikeskimäärä palkansaajaa kohti;

c) lyhyiden palkallisten poissaolojaksojen päivien keskimäärä palkansaajaa kohti (esim. muuttovapaa, palkansaajan avioituminen, vaimon synnytys tai perheenjäsenen kuolema);

d) vuosittain tehtyjen ylityötuntien kokonaismäärä;

e) lyhennettyjen työpäivien kokonaismäärä;

f) sairas- ja äitiyslomapäivien kokonaismäärä;

g) muiden poissaolopäivien määrä.

D. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ

Työvoimakustannukset kattavat kaikki kustannukset, joita työnantajille aiheutuu työntekijöiden työllistämisestä. Yhteisössä käytössä oleva käsite on pääosiltaan työvoimatilastoja käsittelevän kansainvälisen konferenssin (International Conference of Labour Statisticians, Geneve, 1966) hyväksymän kansainvälisen määritelmän mukainen. Työvoimakustannukset sisältävät seuraavat kustannuserät: palkansaajakorvaukset, joihin kuuluvat sekä rahamääräiset että luontoismuotoiset palkat ja palkkiot ja työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.1); ammatillisen koulutuksen kustannukset (D.2); muut kustannukset (D.3); työvoimakustannuksiksi katsottavat työllisyyteen liittyvät verot (D.4) sekä saadut tukipalkkiot (D.5), jotka vähennetään kustannuksista. Tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen palkkaamien työntekijöiden kustannuksia ei katsota työntekijöiden varsinaisena työpaikkana olevan yrityksen vaan työntekijät palkanneen välitystoimiston toimialan (NACE Rev.1 74.50) kustannuksiksi.

D.1 Palkansaajakorvaukset

Palkansaajakorvaukset määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä. Korvaukset jaotellaan seuraavasti:

- palkat ja palkkiot (D.11): rahamääräiset palkat ja palkkiot (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) (D.111); luontoismuotoiset palkat ja palkkiot (D.1114) ja oppisopimuskoulutuksessa olevien palkat ja palkkiot (D.112);

- työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12): työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) (D.121); työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) (D.122); työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta (D.123).

Katso EKT 1995: kohta 4.02 (koodi D.1)

D.11 Palkat ja palkkiot (yhteensä)

Palkat ja palkkiot kirjataan sille ajanjaksolle, jona työ tehdään. Erityisten lisäpalkkioiden tai muiden poikkeuksellisten maksujen, kuten 13. kuukauden palkan, kirjausajankohtana käytetään erääntymisajankohtaa.

Katso EKT 1995: kohdat 4.03-4.07 ja 4.12 a (koodi D.11)

D.111 Palkat ja palkkiot (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

D.1111 Välittömät korvaukset ja lisäpalkkiot

Muuttuja sisältää välittömät korvaukset ja lisäpalkkiot sekä kaikki palkansaajan maksettaviksi tulevat sosiaaliturvamaksut, tuloverot ja muut maksut, vaikka työnantaja pidättäisi kyseiset maksut ja suorittaisi ne palkansaajan puolesta suoraan sosiaaliturvajärjestelmille, veroviranomaisille tai muille viranomaisille.

D.11111 Välittömät korvaukset

Muuttuja sisältää säännöllisesti suoritettavat rahamääräiset korvaukset, jotka maksetaan vuoden jokaisella palkanmaksujaksolla. Korvaukset kirjataan bruttomäärinä, joista ei ole vähennetty työntekijöiden maksettaviksi tulevia sosiaaliturvamaksuja ja veroja. Niihin kuuluvat:

a) peruspalkat ja -palkkiot:

b) välittömät korvaukset, jotka lasketaan tehdyn työajan, aikaansaadun tuotoksen tai tietyn työmäärän perusteella ja jotka maksetaan työntekijöille korvauksena näiden työhön käyttämästä ajasta;

c) ylityöstä, yötyöstä, sunnuntaityöstä, yleisinä vapaapäivinä tehdystä työstä ja vuorotyöstä maksettavat korvaukset ja lisäkorvaukset;

d) säännöllisesti kullakin palkanmaksujaksolla maksettavat lisäpalkkiot ja korvaukset;

- melun, vaarallisten tai vaikeiden työolosuhteiden, vuorotyön tai jatkuvan vuorotyön, yötyön, sunnuntaityön ja yleisinä vapaapäivinä tehdyn työn perusteella maksettavat lisäpalkkiot

- henkilökohtaiseen työtulokseen perustuvat lisäpalkkiot sekä tuotokseen, tuotantoon, tuottavuuteen, vastuuseen, ahkeruuteen, täsmällisyyteen, virkaikään, pätevyyteen tai erityisasiantuntemukseen perustuvat lisäpalkkiot.

D.11112 Lisäpalkkiot, joista on vähennetty työntekijöiden säästöjärjestelmiin suoritetut maksut

Muuttuja sisältää kaikki työntekijöille suoritetut maksut, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla ja joihin kuuluvat määräajoin maksettavat lisäpalkkiot, joita ei kuitenkaan makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla, sekä yhteiseen tai yksilölliseen suoritukseen perustuvat lisäpalkkiot. Tämäntyyppisiä lisäpalkkioita ovat:

D.11121 Määräajoin maksettavat lisäpalkkiot

Määräajoin maksettavat lisäpalkkiot ovat maksuja, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla, joiden suuruus ja maksuväli on määrätty etukäteen ja jotka maksetaan yrityksen tuloksesta tai toiminnasta tai yhteisestä tai yksilöllisestä tuloksesta riippumatta, kuten 13. tai 14. kuukauden palkat tai lomien yhteydessä suoritettavat lisäkorvaukset.

D.1112 Maksut työntekijöiden säästöjärjestelmiin

Nämä ovat maksuja, jotka suoritetaan työntekijöiden säästöjärjestelmiin (kuten yhtiön säästöjärjestelmiin tai osakehankintaa varten perustettuihin järjestelmiin). Kun maksujen tarkoituksena on perustaa erityinen rahasto yhtiön osakkeiden tai muiden rahoitusvarojen hankkimiseksi työntekijöille, maksuista on vähennettävä niiden perusteella mahdollisesti myönnettävät verohelpotukset, vaikka kyseiset rahoitusvarat eivät olisikaan välittömästi työntekijöiden käytettävissä.

Ilmaisten osakkeiden jakamista työntekijöille tai osakkeiden myyntiä henkilökunnalle tai erityisrahastoille alennettuun hintaan voidaan pitää kustannuksena vain silloin, kun kyseiset osakkeet on ostettu markkinoilta. Yritykselle aiheutuneet kustannukset lasketaan vähentämällä ostohinnasta myynti- tai siirtohinta.

D.1113 Korvaukset vapaapäivistä

Muuttuja sisältää korvaukset, jotka maksetaan lakisääteisistä, sopimusperusteisista tai vapaaehtoisesti myönnetyistä lomista, yleisistä vapaapäivistä tai muista palkallisista vapaapäivistä.

D.1114 Luontoismuotoiset palkat ja palkkiot

Muuttuja sisältää kaikki tavarat ja palvelut, jotka yritys tai paikallinen yksikkö antaa työntekijöidensä käyttöön. Niihin kuuluvat yrityksen tuotteet sekä työsuhdeasunnot ja -autot.

Katso EKT 1995: kohdat 4.04, 4.05 ja 4.06 (koodi D.11)

D.11141 Yrityksen tuotteet

Tämä muuttuja sisältää tuotteet, jotka annetaan maksutta työntekijöille yksityiskäyttöön tai jotka myydään henkilökunnalle omakustannushintaa alhaisempaan hintaan. Näihin tuotteisiin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet ja juomat (lukuun ottamatta työpaikkaruokaloista ja ateriakupongeista aiheutuvia kustannuksia), hiili, kaasu, sähkö, polttoöljy, lämmitys, jalkineet ja vaatetus (työvaatteita lukuun ottamatta) ja tietokoneet.

Yrityksen tuotteiden kustannukset olisi kirjattava yrityksen maksamaan nettohintaan. Jos tuote annetaan ilmaiseksi, kirjataan kyseisestä tuotteesta työnantajalle aiheutunut kustannus. Jos tuote myydään, kirjataan tuotteesta työnantajalle aiheutuneen kustannuksen ja henkilökunnalta veloitettavan hinnan välinen erotus. Myös hyödyntämättömät luontoismuotoiset korvaukset ja etuudet on kirjattava.

D.11142 Työsuhdeasunnot

Muuttuja sisältää työnantajalle työntekijöiden asumisen tukemisesta aiheutuvat kustannukset. Niihin sisältyvät yrityksen omistamista asunnoista aiheutuvat kulut (rakennusten huolto- ja isännöitsijäpalvelujen kustannukset sekä asuntoihin liittyvät verot ja vakuutukset), henkilöstölle asuntorakentamista tai asunnonostoa varten myönnettävät pienikorkoiset lainat (markkinakoron ja alennetun koron välinen erotus) ja työntekijöille asumista ja asettautumista varten myönnettävät tuet, joihin ei kuitenkaan lueta muuttoavustuksia.

D.11143 Työsuhdeautot

Muuttuja kattaa työsuhdeautot eli kustannukset, joita yritykselle aiheutuu työsuhdeautojen tarjoamisesta työntekijöille yksityiskäyttöön. Muuttujan olisi sisällettävä yritykselle aiheutuneet nettomääräiset juoksevat kulut (leasing-rahoituksen vuosikustannukset ja -korot, arvonalennus, vakuutukset, huolto ja korjaukset sekä pysäköintikulut). Siihen ei pitäisi sisällyttää kyseisten ajoneuvojen ostosta aiheutuvia pääomakustannuksia, niiden jälleenmyynnistä saatavaa tuloa tai työhön liittyvästä käytöstä aiheutuvien kustannusten osuutta.

Estimaattien olisi perustuttava yrityksissä saatavilla oleviin tietoihin, kuten tietoihin tämäntyyppisestä ajoneuvokannasta, arvioihin ajoneuvokohtaisista keskimääräisistä kustannuksista sekä arvioihin siitä, miten paljon työntekijät käyttävät ajoneuvoja yksityiskäyttöön.

D.11144 Muut

Muuttuja kattaa etenkin ne kustannukset, jotka aiheutuvat työnantajan maksettaviksi tulevista epäsuorista sosiaalietuuksista:

a) työpaikkaruokalat ja ateriakupongit;

b) kulttuuriin, urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut;

c) lastentarhat ja päivähoitopalvelut;

d) henkilökuntamyymälät;

e) kodin ja tavanomaisen työpaikan välisistä kuljetuksista aiheutuvat kustannukset;

f) maksut ammattiliittojen rahastoihin ja yhteistyökomiteoiden kustannukset.

Näihin kustannuksiin sisältyy aina kulloiseenkin tarkoitukseen varattujen rakennusten ja rakennelmien arvonalennus, pienet korjaustyöt ja säännöllinen huolto. Kohtaan ei kuitenkaan sisällytetä palkkoja, jotka yritys maksaa suoraan henkilöstöruokalan henkilökunnalle.

D.112 Oppisopimuskoulutuksessa olevien palkat ja palkkiot

Katso kohta (D.1)

D.12 Työnantajan sosiaaliturvamaksut

Kohtaan kirjattu summa on yhtä suuri kuin niiden sosiaaliturvamaksujen määrä, jotka työnantajat maksavat varmistaakseen työntekijöilleen oikeuden sosiaaliturvaetuuksiin. Työnantajan sosiaaliturvamaksut voivat olla todellisia tai laskennallisia.

Katso EKT 1995: kohta 4.08 (koodi D.12)

D.121 Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

Todelliset sosiaaliturvamaksut koostuvat maksuista, joita työnantajat suorittavat palkansaajien hyväksi vakuutuksenantajille (sosiaaliturvarahastoihin ja yksityisesti rahastoituihin järjestelmiin). Nämä maksut kattavat sosiaalisten riskien tai tarpeiden varalta suoritettavat lakisääteiset, työehtosopimusten mukaiset, sopimusperusteiset ja vapaaehtoiset vakuutusmaksut.

Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut kirjataan sille ajanjaksolle, jona työ on tehty.

Katso EKT 1995: kohta 4.09 (koodi D.121) ja kohta 4.12 b

D.1211 Työnantajan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut

Lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ovat maksuja, jotka työnantajan on lain mukaan maksettava sosiaaliturvajärjestelmille. Nämä maksut on kirjattava nettomäärinä, joista on vähennetty mahdolliset tukipalkkiot. Niihin kuuluvat:

a) vanhuuseläkettä, sairautta, äitiyttä ja työkyvyttömyyttä varten tarkoitetuille vakuutusjärjestelmille suoritetut maksut;

b) työttömyysvakuutusjärjestelmille suoritetut lakisääteiset maksut;

c) työtapaturmia ja ammattitauteja varten tarkoitetuille vakuutusjärjestelmille suoritetut lakisääteiset maksut;

d) perhetukijärjestelmille suoritetut lakisääteiset maksut;

e) kaikki muut lakisääteiset maksut, joita ei ole mainittu muualla.

D.1212 Työehtosopimuksen mukaiset, sopimusperusteiset ja vapaaehtoiset työnantajan sosiaaliturvamaksut

Näihin maksuihin kuuluvat kaikki työnantajan sosiaaliturvajärjestelmille suorittamat maksut, jotka työnantaja suorittaa lakisääteisten maksujen lisäksi. Näitä maksuja kirjattaessa olisi otettava huomioon mahdollisesti kyseeseen tulevat verohelpotukset.

Näihin maksuihin kuuluvat:

a) lisäeläkejärjestelmät (vakuutusyhtiöiden hoitamat vakuutusjärjestelmät, työntekijöiden hoitamat vakuutusrahastot, kirjanpitovarausjärjestelmät sekä kaikki muut lisäeläkejärjestelmien rahoittamisesta aiheutuvat kustannukset)

b) vapaaehtoiset sairausvakuutusjärjestelmät

c) vapaaehtoiset työttömyysvakuutusjärjestelmät

d) kaikki muut vapaaehtoiset sosiaaliturvajärjestelmät, joita ei ole mainittu muualla.

D.122 Työnantajan(4), laskennalliset sosiaaliturvamaksut (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut ovat niiden rahastoimattomien sosiaalietuuksien vastine (josta on vähennetty mahdolliset palkansaajan sosiaaliturvamaksut), jotka työnantajat suorittavat suoraan nykyisille tai entisille työntekijöilleen ja muille etuuksiin oikeutetuille henkilöille ilman, että tätä tarkoitusta varten käytetään vakuutuslaitosta tai itsenäistä eläkerahastoa tai perustetaan erillinen erityis- tai vararahasto. Se, että työnantajat maksavat tietyt sosiaalietuudet suoraan eivätkä sosiaaliturvarahastojen tai muiden vakuutuksenantajien välityksellä, ei millään tavoin muuta etuuksien luonnetta sosiaaliturvaetuuksina.

Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut, jotka ovat pakollisten suorien sosiaalietuuksien vastine, kirjataan ajanjaksolle, jonka aikana työ tehdään.

Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut, jotka ovat vapaaehtoisten suorien sosiaa1ietuuksien vastine, kirjataan käyttämällä kirjausajankohtana etuuden suoritusajankohtaa.

Katso EKT 1995: kohta 4.10 (koodi D.122) ja kohta 4.12 c

D.1221 Sairauden johdosta maksetut ennalta vahvistetut korvaukset

Nämä korvaukset koostuvat summista, jotka työnantaja maksaa suoraan työntekijöille sairauden, äitiyden tai työtapaturman johdosta tulojen takaamiseksi ja ansionmenetyksen korvaamiseksi ja joista on vähennetty sosiaalivakuutuslaitosten työnantajille suorittamat hyvitykset.

D.1222 Lyhennetyn työajan johdosta maksetut ennalta vahvistetut korvaukset

Nämä korvaukset koostuvat summista, jotka työnantaja maksaa lyhennettyä työaikaa tekeville työntekijöille tulojen takaamiseksi ja joista on vähennetty sosiaalivakuutuslaitosten työnantajille suorittamat hyvitykset.

D.1223 Korvaukset yrityksen palveluksesta lähteville työntekijöille

Muuttuja ilmoittaa irtisanotuille työntekijöille todellisuudessa maksetut korvaukset: eroraha ja irtisanomiskorvaus.

D.1224 Työntekijöille tarkoitetut työnantajan laskennalliset sosiaalietuudet,

kuten:

- sosiaalipalvelut,

- työterveyspalvelut,

- koulutusavustukset työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen,

sekä kaikki muut työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut, joita ei ole mainittu muualla.

D.123 Työnantajan sosiaaliturvamaksut oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta

Katso kohta (D.121)

D.2 Työantajalle ammatillisesta koulutuksesta koituneet kustannukset

Näihin kuuluvat muun muassa seuraavat kustannuserät: ammatillisten koulutuspalvelujen kustannukset, rakennusten ja rakennelmien arvonalennus, pienet korjaustyöt sekä huolto ilman henkilöstökustannuksia; kursseille osallistumisen kustannukset; yrityksen ulkopuolisten kouluttajien palkkiot; opetusvälineistä aiheutuvat kustannukset; maksut, jotka yritys suorittaa ammatillista koulutusta järjestäville organisaatioille. Kustannuksista olisi vähennettävä ammatilliseen koulutukseen liittyvät tuet.

Katso EKT 1995: Välituotekäyttö

D.3 Työnantajan muut kustannukset

Tämä sisältää erityisesti seuraavat kustannukset:

a) Henkilöstöhankinnan kustannukset (näitä ovat muun muassa yksityisille työnvälitystoimistoille maksetut palkkiot, työpaikkailmoittelun kustannukset, haastatteluun kutsuttujen hakijoiden matkakustannukset ja uusille työntekijöille maksettavat asettautumiskorvaukset). Näihin kustannuksiin eivät kuitenkaan sisälly juoksevat hallintokulut (kuten toimistokulut ja henkilökunnan palkat);

b) Työnantajan tarjoamat työvaatteet.

Katso EKT 1995: Välituotekäyttö

D.4 Työnantajan maksamat verot

Muuttuja sisältää kaikki palkkasumman tai työvoiman perusteella maksettavat verot. Nämä verot luokitellaan työvoimakustannuksiksi.

Katso EKT 1995: kohta 4.23 c (koodi D.29)

D.5 Työnantajan saamat tukipalkkiot;

Työnantajan tukipalkkioihin kuuluvat kaikki työnantajalle maksetut yleisluontoiset tukipalkkiot, joiden tarkoituksena on rahoittaa työnantajan maksamista välittömistä korvauksista aiheutuvat kustannukset joko osittain tai kokonaan mutta joita ei ole tarkoitettu sosiaaliturvan eikä koulutuskustannusten rahoittarniseen. Tukipalkkiot eivät sisällä sosiaalivakuutuslaitosten tai ylimääräisten vakuutusrahastojen työnantajalle suorittamia hyvityksiä.

Katso EKT 1995: kohta 4.37 a (koodi D.39)

E. TIEDOT YKSIKÖISTÄ

E.1 Paikallisten yksiköiden määrä perusjoukossa

E.2 Paikallisten yksiköiden määrä otoksessa

F. TILAPÄISTYÖVOIMAA VÄLITTÄVIEN TOIMISTOJEN PALVELUKSESSA OLEVAT HENKILÖT

Tämä muuttuja viittaa tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen palveluksessa olevien tai ulkopuolisten yritysten suorittamaan työhön. Tämäntyyppinen henkilöstö ei saa olla suoraan sopimussuhteessa siihen yritykseen, jolle työ tehdään.

F.1 Henkilöiden lukumäärä

F.2 Tilapäistyövoiman käytöstä aiheutuneet kustannukset: työnantajan tilapäistyövoimaa välittäville toimistoille suorittamat maksut

F.3 Tilapäistyövoiman tekemät työtunnit, joilta yritys tai paikallinen yksikkö on maksanut korvauksen

(1) Etätyöntekijä on henkilö, joka yrityksen kanssa etukäteen sovitun järjestelyn tai solmitun sopimuksen nojalla tekee työtä tai tuottaa tietyn määrän tavaroita tai palveluja kyseiselle yritykselle mutta joka ei työskentele kyseisen yrityksen tiloissa (katso EKT 1995: kohta 11.13 g).

(2) Tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen palkkaamia työntekijöitä ei katsota työntekijöiden varsinaisena työpaikkana olevan yrityksen vaan työntekijät palkanneen välitystoimiston toimialan (NACE Rev.1 74.50) työntekijöiksi.

(3) Tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen palkkaamien työntekijöiden työtunteja ei katsota työntekijöiden varsinaisena työpaikkana olevan yrityksen vaan työntekijät palkanneen välitystoimiston toimialan työtunneiksi (NACE Rev.1 74.50).

(4) Työnantajan laskennallisiin sosiaaliturvamaksuihin sisältyy niiden palkkojen ja palkkioiden arvoa vastaava summa, joiden maksamista työnantajat tilapäisesti jatkavat työntekijöidensä sairauden, äitiysloman, työtapaturman, työkyvyttömyyden, irtisanomisen tai vastaavan tilanteen yhteydessä, jos kyseinen summa voidaan eritellä.

LIITE III

TULOSTEN TOIMITTAMISESSA NOUDATETTAVA TEKNINEN MUOTO

Tulokset toimitetaan kolmena tiedostona, jotka vastaavat seuraavia kolmea taulukkoa:

- taulukko A sisältää kansalliset tiedot (yksi tietue kutakin toimialaa kohti),

- taulukko B sisältää kokoluokittain eritellyt kansalliset tiedot (yksi tietue tiettyä toimialan ja kokoluokan yhdistelmää kohti),

- taulukko C sisältää alueelliset tiedot (yksi tietue tiettyä toimialaa kohti). Tietueiden lukumäärä määräytyy kunkin maan alueiden määrän mukaan (NUTS 1).

Tietueen tunnistetiedot

Tietueet lajitellaan tunnisteen mukaan, johon on merkitty

- tiedonkeruuvuosi

- taulukon tyyppi

- maa- tai aluekoodi

- toimiala

- kokoluokka.

Tunnus

Jokainen tietue sisältää tunnuksen, joka ilmoittaa toimialaan liittyvät salassapitoa ja saatavuutta koskevat tiedot. Tunnus voi saada seuraavat arvot:

"1" jos toimialan tiedot ovat salassapidettäviä;

"2" jos toimialan tietoja ei ole saatavilla;

"3" jos solun tiedot eivät näy kansallisessa julkaisussa, jotta salassapidettäviä tietoja voitaisiin suojata aggregaatteja julkaistaessa;

" " ei huomautettavaa.

Muuttujat

Toimitettavat muuttujat määritellään tämän asetuksen liitteessä I.

Jos muuttuja puuttuu, kyseinen kohta olisi jätettävä tyhjäksi.

Palkansaajien lukumäärään, työaikaan ja tilastoyksiköiden lukumäärään liittyvät tiedot ilmoitetaan luonnollisina lukuina.

Kustannuksia koskevat tiedot ilmoitetaan kansalisena valuuttana.

Tietueen rakenne

>TAULUKON PAIKKA>

Huom:

Kaikki "tunnistetieto"-osuuden koodit olisi tasattava vasemmalle.

Kaikki "muuttujat"-osuuden arvot olisi tasattava oikealle.

LISÄYS 1

TOIMIALAKOODIT (NACE Rev. 1)

>TAULUKON PAIKKA>

LISÄYS 2

KOKOLUOKKIEN KOODIT

>TAULUKON PAIKKA>