EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021R1173

Neuvoston asetus (EU) 2021/1173, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1488 kumoamisesta

ST/9273/2021/INIT

EUVL L 256, 19.7.2021, p. 3–51 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 09/07/2024

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1173/oj

19.7.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 256/3


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1173,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2021,

Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1488 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (3) perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -ohjelma’. Osia Horisontti Eurooppa -ohjelmasta voidaan toteuttaa eurooppalaisilla kumppanuuksilla yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden kanssa, jotta unionin rahoitukselle saataisiin mahdollisimman suuri vaikuttavuus ja jotta tuettaisiin mahdollisimman hyvin unionin poliittisia tavoitteita.

(2)

Asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti tukea voidaan myöntää Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteydessä perustetuille yhteisyrityksille. Tällaisia kumppanuuksia olisi perustettava vain, jos Horisontti Eurooppa -ohjelman muilla osilla, myös muunlaisilla eurooppalaisilla kumppanuuksilla, ei voitaisi saavuttaa sen tavoitteita tai aikaansaada odotettuja vaikutuksia, ja se on perusteltua pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta. Ehdot tällaisten kumppanuuksien perustamiselle vahvistetaan mainitussa asetuksessa.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (4) perustetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuetaan yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla pyritään hankkimaan, ottamaan käyttöön ja tarjoamaan maailmanluokan suurteholaskenta-, kvanttilaskenta- ja datainfrastruktuureja, federoimaan ja yhteenliittämään palveluja sekä laajentamaan suurteholaskentapalvelujen käyttöä ja kehittämään asiaan liittyvää keskeistä osaamista.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1153 (5) perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline. Verkkojen Eurooppa -väline mahdollistaa Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan mukaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelun ja toteuttamisen liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan erityisesti tällaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista, joiden tavoitteena on uusien infrastruktuurien ja palveluiden kehittäminen ja rakentaminen tai olemassa olevien infrastruktuurien ja palveluiden parantaminen liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Verkkojen Eurooppa -väline auttaa tukemaan yhteistä etua palvelevia digitaalisia yhteysinfrastruktuureja, joilla on merkittäviä yhteiskunnallisia johdannaisvaikutuksia.

(5)

Komission 19 päivänä helmikuuta 2020 hyväksymässä tiedonannossa ”Euroopan datastrategia” hahmotellaan Euroopan poliittinen ja investointistrategia datatalouden kehityksen tukemiseksi tulevien viiden vuoden aikana. Siinä pidetään erityisen tärkeänä perustaa Euroopan yhteisiä julkisia data-avaruuksia, jotka tukevat kasvua ja luovat lisäarvoa. Tällaisten yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien sekä federoitujen ja tietoturvallisten pilvipalveluinfrastruktuurien perustamista tukemalla voitaisiin varmistaa, että talouden ja yhteiskunnan käyttöön saadaan enemmän dataa kuitenkin niin, että määräysvalta datasta säilyisi sen luoneilla yrityksillä ja yksityishenkilöillä. Suurteho- ja kvanttilaskenta ovat olennaisia tekijöitä sellaisten erilaisiin suorituskykytarpeisiin vastaavien laskentaresurssien saumattomassa tarjonnassa, joita tarvitaan maksimoimaan Euroopan yhteisten data-avaruuksien ja federoitujen turvallisten pilvipalveluinfrastruktuurien kasvu ja hyödyntäminen julkisen sektorin, teollisuuden ja tieteen sovelluksissa.

(6)

Komission 19 päivänä helmikuuta 2020 hyväksymässä tiedonannossa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” esitellään Euroopan digistrategia ja keskitytään päätavoitteisiin, joilla varmistetaan, että digitaaliset ratkaisut auttavat Eurooppaa omaehtoisesti kehittymään kohti kaikkia hyödyttävää digitalisaatiota. Osana tärkeimpiä toimia siinä ehdotetaan investoimaan huipputason yhteisten digitaalisten valmiuksien, myös suurteholaskennan ja kvanttiteknologian, rakentamiseen ja käyttöönottoon sekä laajentamaan Euroopan suurteholaskentakapasiteettia innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi lääketieteen, liikenteen ja ympäristön tarpeisiin.

(7)

Komission 10 päivänä maaliskuuta 2020 hyväksymässä tiedonannossa ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” hahmotellaan kunnianhimoinen teollisuusstrategia Euroopan viemiseksi kärkijoukkoon rinnakkaisissa siirtymässä kohti ilmastoneutraaliutta ja digitaalista johtoasemaa. Tiedonannossa korostetaan muun muassa tukea Euroopan teollisuuden tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeille mahdollistajateknologioille, mukaan lukien suurteholaskenta- ja kvanttiteknologia.

(8)

Komission 27 päivänä toukokuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” yksilöitiin joukko strategisia digitaalivalmiuksia ja -kyvykkyyksiä, mukaan lukien suurteholaskenta ja kvanttiteknologia, joita painotetaan elpymis- ja palautumistukivälineessä, InvestEU-ohjelmassa ja strategisten investointien välineessä.

(9)

Euroopan johtava asema datataloudessa, sen tieteellinen huippuosaaminen ja sen teollisuuden vahvuus riippuvat yhä enemmän sen kyvystä kehittää keskeisiä suurteholaskennan teknologioita, tuoda saataville maailmanluokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuureja ja ylläpitää nykyistä johtoasemaansa suurteholaskennan sovelluksissa. Suurteholaskenta on Euroopan talouden digitalisaation ydinteknologiaa, jonka ansiosta monet teollisuudenalat voivat innovoida korkeamman lisäarvon tuotteita ja palveluja. Yhdessä muiden kehittyneiden digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn, massadatan ja pilviteknologioiden, kanssa suurteholaskenta tasoittaa tietä uudenlaisille yhteiskunnallisille ja teollisille sovelluksille Euroopan kannalta kriittisillä aloilla, kuten yksilöllinen lääketiede, sääennusteet ja ilmastonmuutos, älykäs ja vihreä kaavoitus ja liikenne, puhtaan energiantuotannon uudet lähtömateriaalit, lääkkeiden kehitys ja virtuaalitestaus, kestävä maatalous tai valmistus- ja teknologiateollisuus.

(10)

Suurteholaskenta on poliittisen päätöksenteon strateginen voimavara, jonka mahdollistamat sovellukset auttavat ymmärtämään ja suunnittelemaan tehokkaita ratkaisuja monien monitahoisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi ja kriisinhallintaa varten. Suurteholaskennasta on apua keskeisten politiikkaohjelmien, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, toteutuksessa mallien ja välineiden avulla, jotka muuntavat monimutkaiset ympäristöhaasteet mahdollisuuksiksi yhteiskunnallisiin innovaatioihin ja taloudelliseen kasvuun. Yksi esimerkki tästä on Destination Earth -aloite, josta ilmoitettiin 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” sekä 19 päivänä helmikuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa”.

(11)

Globaalit tapahtumat, kuten covid-19-pandemia, ovat osoittaneet, että on tärkeää investoida suurteholaskentaan ja terveysalan mallinnusalustoihin ja -välineisiin, sillä ne ovat avainasemassa pandemian torjunnassa, usein yhdessä muiden digitaaliteknologioiden, kuten massadatan ja tekoälyn, kanssa. Suurteholaskentaa hyödynnetään, kun pyritään nopeuttamaan hoitojen, myös rokotteiden, löytämistä ja valmistusta, ennakoimaan virusten leviämistä, suunnittelemaan ja kohdentamaan terveydenhuollon tarvikkeiden ja resurssien käyttöä ja mallinnetaan epidemiasta toipumiseen tähtäävien toimien vaikutuksia erilaisten skenaarioiden vertailemiseksi. Suurteholaskentaa hyödyntävät mallinnusalustat ja -välineet ovat kriittisiä välineitä meneillään olevassa ja tulevissa pandemioissa ja niillä tulee olemaan avainrooli terveydenhuollossa ja yksilöllisessä lääketieteessä.

(12)

Neuvoston asetuksella (EU) 2018/1488 (6) perustettiin Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys, jäljempänä ’EuroHPC-yhteisyritys’, jonka tehtävänä on kehittää ja ottaa käyttöön integroitu maailmanluokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri unionissa sekä laajentaa sitä ja pitää sitä yllä samoin kuin kehittää erittäin kilpailukykyinen ja innovatiivinen suurteholaskennan ekosysteemi ja tukea sitä.

(13)

Suurteholaskennan kehitys huomioon ottaen asetuksen (EU) 2018/1488 tarkistusta tarvitaan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, jotta EuroHPC-yhteisyritykselle voidaan määritellä uusi tehtävänkuvaus ja uudet tavoitteet, ottaen huomioon analyysin suurteholaskennan ja datainfrastruktuurien, teknologioiden ja sovellusten tulevaan kehitykseen unionissa ja maailmanlaajuisesti vaikuttavista keskeisistä sosioekonomista ja teknologisista kehityskuluista sekä EuroHPC-yhteisyrityksen nykyisestä toiminnasta saadut opit. Tarkistuksessa voidaan samalla saattaa EuroHPC-yhteisyrityksen säännöt linjaan uusien oikeudellisten puitteiden, erityisesti asetuksen (EU) 2021/695, sekä asetusten (EU) 2021/694 ja (EU) 2021/1153 kanssa.

(14)

Jotta unioni saisi käyttöönsä laskentatehon, jota se tarvitsee tutkimuksensa ja teollisten valmiuksiensa huipputason ylläpitämiseksi, jäsenvaltioiden suurteho- ja kvanttilaskentaan tekemiä investointeja olisi koordinoitava ja suurteho- ja kvanttilaskentateknologian teollista käyttöönottoa ja markkinoille saattamista olisi tehostettava sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Unionin olisi pyrittävä tehokkaammin muuttamaan teknologian kehittäminen kysyntä- ja sovelluslähtöisiksi eurooppalaisiksi suurteho- ja kvanttilaskentajärjestelmiksi, jotka ovat laadultaan huippuluokkaa, ja luotava toimiva yhteys teknologian tarjonnan, käyttäjälähtöisen suunnittelun ja maailmanluokan järjestelmien yhteisen hankinnan välille sekä rakennettava maailmanluokan suurteho- ja kvanttilaskentateknologioiden ja -sovellusten ekosysteemi koko Eurooppaan. Samalla unionin olisi tarjottava toimitusteollisuudelleen mahdollisuus hyödyntää tällaisten investointien vipuvaikutusta, mikä johtaisi suurteho- ja kvanttilaskentateknologioiden ja -sovellusten laajamittaiseen käyttöönottoon ja toisi markkinoille uusia sovellusaloja, kuten yksilöllinen lääketiede, ilmastonmuutos, verkotetut ja automatisoidut ajoneuvot tai muut tekoälyn, lohkoketjuteknologian, reunalaskennan tai laajemmin Euroopan teollisuustoimialan digitalisoinnin tukemat edelläkävijämarkkinat.

(15)

Jotta unioni ja sen jäsenvaltiot saavuttaisivat johtoaseman suurteho- ja kvanttilaskennan kaltaisissa keskeisissä digitaaliteknologioissa, niiden olisi investoitava pientehoprosessoreihin perustuviin ja energiatehokkaisiin seuraavan sukupolven suurteholaskentateknologioihin, eksa-luokan ja sen jälkeisen suorituskyvyn laskennassa ja kvanttilaskennassa käytettäviin innovatiivisiin ohjelmistoratkaisuihin ja kehittyneisiin suurteholaskentajärjestelmiin sekä innovatiivisiin suurteholaskennan ja datan sovelluksiin. Tämän myötä Euroopan toimitusteollisuus voisi menestyä monilla keskeisten teknologioiden ja sovellusten aloilla, jotka ulottuvat suurteho- ja kvanttilaskentaa laajemmalle, ja toimittaa tällaista teknologiaa pidemmällä aikavälillä myös laajemmille tieto- ja viestintäteknologiamarkkinoille. Se auttaisi myös suurteho- ja kvanttilaskentaa hyödyntävien tiede- ja teollisuuskäyttäjien digitalisaatiossa ja parantaisi niiden innovointipotentiaalia.

(16)

Unionin ja sen jäsenvaltioiden pyrkimys johtoasemaan digitaalitaloudessa edellyttää unionin yhteistä strategista visiota suurteho- ja kvanttilaskennan alalla. Tavoitteena olisi luoda Eurooppaan maailman johtava ekosysteemi hyperverkotetulle, federoidulle ja turvalliselle suurteho- ja kvanttilaskennan palvelu- ja datainfrastruktuurin ekosysteemille sekä saavuttaa kyky tuottaa innovatiivisia ja kilpailukykyisiä suurteho- ja kvanttilaskentajärjestelmiä perustuen tarjontaketjuun, joka kestäisi paremmin häiriöitä ja pystyisi varmistamaan komponenttien, teknologian ja osaamisen saatavuuden ja näin rajoittamaan häiriöiden riskiä.

(17)

Paras tapa toteuttaa suurteho- ja kvanttilaskentaa koskeva EU:n strateginen visio on yhteisyritys; näin voidaan varmistaa unionille sen taloudellisen potentiaalin edellyttämät maailmanluokan suurteholaskenta-, kvanttilaskenta- ja datavalmiudet, jotka vastaavat eurooppalaisten käyttäjien tarpeisiin. Yhteisyritys on paras väline nykyisten rajoitusten poistamiseksi, ja se takaa samalla suurimman taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ympäristövaikutuksen ja unionin etujen parhaan suojelun suurteho- ja kvanttilaskennan alalla. Sillä voidaan koota yhteen resursseja unionista, jäsenvaltioista ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Verkkojen Eurooppa -välineeseen assosioituneista kolmansista maista sekä yksityiseltä sektorilta. Se kykenee toteuttamaan maailmanluokan suurteholaskentajärjestelmien hankintakehyksen ja käytön. Se voi myös käynnistää tutkimus- ja innovointiohjelmia eurooppalaisten teknologioiden kehittämiseksi ja niiden integroimiseksi maailmanluokan suurteholaskentajärjestelmiin.

(18)

Yhteisyritys on osa Horisontti Eurooppa -ohjelman institutionaalisten kumppanuuksien kokonaisuutta, jolla olisi pyrittävä vahvistamaan unionin tieteellisiä valmiuksia vastata esiin nouseviin uhkiin ja tuleviin haasteisiin entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella, turvaamaan kestävyyttä painottavat unionin arvoketjut ja unionin strateginen riippumattomuus sekä tehostamaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöä vastattaessa ilmastoon, ympäristöön, terveyteen ja muihin maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin unionin strategisten painotusten mukaisesti, mukaan lukien ilmastoneutraaliuden saavuttaminen unionissa vuoteen 2050 mennessä.

(19)

Yhteisyritys olisi rahoitettava unionin ohjelmista vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys’, nojalla. Yhteisyritys olisi perustettava vuonna 2021 ja sen olisi toimittava 31 päivään joulukuuta 2033, jotta unionin käytössä olisi maailmanluokan federoitu, turvallinen ja hyperverkotettu suurteholaskentainfrastruktuuri ja se voisi kehittää tarvittavia teknologioita, sovelluksia ja taitoja eksa-luokan valmiuksien saavuttamiseksi vuosien 2022–2024 paikkeilla ja eksa-luokkaa parempien suorituskykytasojen saavuttamiseksi vuosien 2025–2027 paikkeilla niin, että samalla edistetään eurooppalaista suurteho- ja kvanttilaskennan maailmanluokan innovaatioekosysteemiä. Asetuksen (EU) 2021/695 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteisyritysten on noudatettava selkeää elinkaariajattelua. Jotta unionin taloudellisia etuja voitaisiin suojata asianmukaisesti, yhteisyritys olisi perustettava 31 päivänä joulukuuta 2033 päättyväksi kaudeksi, jotta se voisi hoitaa avustusten toteuttamiseen liittyvät velvollisuutensa siihen saakka, kunnes viimeisimmät käynnistetyt epäsuorat toimet on saatettu päätökseen, sekä velvollisuutensa EuroHPC-supertietokoneiden käyttöön liittyvien toimien loppuun saattamisen osalta.

(20)

Yhteisyrityksen muotoisella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella olisi yhdistettävä rahoitusvarat ja tekniset resurssit, jotka ovat välttämättömiä, jotta tämän alan yhä nopeammin etenevässä innovaatiokehityksessä voidaan pysyä mukana. Yhteisyrityksen osakkaina olisi siksi oltava unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Verkkojen Eurooppa -välineeseen assosioituneet kolmannet maat, jotka sopivat suurteholaskentaa koskevasta yhteisestä eurooppalaisesta aloitteesta, sekä yhteenliittymiä, jotka edustavat niihin kuuluvia oikeussubjekteja ja muita organisaatioita, jotka ovat nimenomaisesti ja aktiivisesti sitoutuneet tuottamaan tutkimus- ja innovointituloksia, kehittämään ja käyttöönottamaan suurteho- tai kvanttilaskennan valmiuksia tai lisäämään alan osaamista ja säilyttämään suurteho- ja kvanttilaskennan alan taitotiedon Euroopassa. Yhteisyrityksen olisi oltava avoin uusille osakkaille.

(21)

Asetuksen (EU) 2021/695 liitteen III mukaisesti muiden jäsenten kuin unionin rahoitusosuuksien olisi oltava vähintään 50 prosenttia ja enintään 75 prosenttia yhteisyrityksen yhteenlasketuista talousarviositoumuksista. Vastaavasti unionin rahoitusosuus, johon sisältyvät mahdolliset Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Verkkojen Eurooppa -välineeseen assosioituneilta kolmansilta mailta saadut täydentävät varat, ei saisi olla yli 50 prosenttia yhteisyrityksen yhteenlasketuista talousarviositoumuksista.

(22)

Unionin rahoitusosuuden olisi katettava yhteisyrityksen hallintomenot.

(23)

Asetuksen (EU) 2021/695 10 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteisyrityksen on hoidettava kaikkien rahoitusosuuksien keskitetty hallinnointi koordinoitua toimintatapaa noudattaen. Kunkin osallistujavaltion olisi näin ollen tehtävä yhteisyrityksen kanssa yksi tai useampi hallinnollinen sopimus, jossa määrätään kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneille hakijoille myönnettävien osuuksien maksamista ja niistä raportointia koskevasta koordinointimekanismista. Jotta osallistujavaltiot voisivat varmistaa johdonmukaisuuden kansallisten strategisten painopisteidensä kanssa, niille olisi annettava veto-oikeus kansallisten rahoitusosuuksiensa käyttöön kyseisiin osallistujavaltioihin sijoittautuneiden hakijoiden osalta. Jotta voidaan minimoida tuensaajien hallinnollinen taakka, yksinkertaistaa menettelyä ja varmistaa tehokkaampi täytäntöönpano, kunkin osallistujavaltion olisi pyrittävä sovittamaan maksuaikataulunsa, raportointinsa ja tarkastuksensa yhteen yhteisyrityksen maksuaikataulun, raportoinnin ja tarkastusten kanssa ja mukauttamaan kustannuksiin sovellettavat tukikelpoisuussääntönsä Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöihin. Sellaisiin osallistujavaltioihin sijoittautuneiden tuensaajien, jotka ovat antaneet maksutoiminnot yhteisyrityksen tehtäväksi, olisi allekirjoitettava yhteisyrityksen kanssa yksittäinen avustussopimus Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

(24)

Suurteholaskennan eurooppalaisen teknologiayhteisön ETP4HPC-yhteenliittymään osallistuvat teollisuuden ja tutkimuksen sidosryhmät perustivat vuonna 2014 unionin kanssa sopimussuhteisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden, jonka tavoitteena on palauttaa johtava asema suurteholaskentateknologioiden alalla ja kehittää unionille täysimittainen suurteho- ja kvanttilaskentaekosysteemi. Kumppanuuden tarkoituksena on rakentaa eurooppalainen maailmanluokan suurteholaskentateknologian arvoketju, joka olisi maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen, ja luoda synergioita suurteholaskentaekosysteemin kolmen keskeisen osan välillä, jotka ovat teknologian kehittäminen, sovellukset ja suurteholaskentainfrastruktuuri. Kun otetaan huomioon ETP4HPC-yhteenliittymän asiantuntemus ja sen rooli, jossa se kokoaa yhteen asiaankuuluvia suurteholaskenta-alan yksityisiä sidosryhmiä, sen olisi voitava tulla yhteisyrityksen osakkaaksi.

(25)

BDVA-yhteenliittymään (Big Data Value Association) osallistuvat teollisuuden ja tutkimuksen sidosryhmät perustivat vuonna 2014 unionin kanssa sopimussuhteisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden, jonka tavoitteena on lujittaa datan arvoketjua, tukea dataan erikoistuneiden yhteisöjen rakentamista ja luoda pohja kukoistavalle datavetoiselle taloudelle unionissa. Vuonna 2020 BDVA-yhteenliittymä muutti nimekseen Data, tekoäly ja robotiikka (Data, AI and Robotics (DAIRO)). Kun otetaan huomioon DAIRO-yhteenliittymän asiantuntemus ja sen rooli, jossa se kokoaa yhteen asiaankuuluvia massadata-alan yksityisiä sidosryhmiä, sen olisi voitava tulla yhteisyrityksen osakkaaksi.

(26)

Yksityiset yhteenliittymät ETP4HPC ja DAIRO ovat ilmoittaneet kirjallisesti olevansa halukkaita edistämään yhteisyrityksen monivuotista strategista ohjelmaa ja käyttämään asiantuntemustaan yhteisyrityksen tavoitteiden toteuttamiseen. On asianmukaista, että kyseiset yksityiset yhteenliittymät hyväksyvät tämän asetuksen liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen kirjallisella vahvistuksella.

(27)

Yhteisyrityksen olisi käsiteltävä selvästi määriteltyjä aihealueita, joiden avulla tiedelaitoksissa ja eurooppalaisessa teollisuudessa voitaisiin yleisesti suunnitella, kehittää ja käyttää innovatiivisinta teknologiaa suurteho- ja kvanttilaskennan alalla ja luoda koko unioniin integroitu ja federoitu turvallinen verkotettu infrastruktuuri, joka tarjoaa sen tutkijoille ja muille teollisuuden, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja julkisen sektorin johtaville käyttäjille maailmanluokan suurteho- ja kvanttilaskentavalmiudet, nopeat tietoliikenneyhteydet ja huipputason sovellukset sekä data- ja ohjelmistopalvelut. Yhteisyrityksen olisi pyrittävä kehittämään ja käyttämään huippuluokan teknologioita ja infrastruktuureja, joilla voidaan vastata eurooppalaisten tieteen, teollisuuden ja julkisen sektorin käyttäjien vaativiin tarpeisiin.

(28)

Yhteisyrityksen tehtävät olisi jäsenneltävä siten, että ne muodostavat yhden hallinnollisen pilarin ja kuusi teknistä pilaria, joihin kuuluvat infrastruktuuritoimet, suurteholaskentapalvelujen federointitoimet, teknologiaan liittyvät toimet, suurteholaskennan sovelluksiin liittyvät toimet, käytön ja osaamisen laajentamistoimet sekä kansainväliset yhteistyötoimet. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta olisi rahoitettava infrastruktuuripilaria, osaa suurteholaskentapalvelujen federointia koskevasta pilarista sekä käytön ja osaamisen laajentamista koskevaa pilaria. Verkkojen Eurooppa -välineestä olisi rahoitettava suurteholaskentapalvelujen federointia koskevan pilarin jäljellä olevia toimia eli suurteholaskennan, kvanttilaskennan ja dataresurssien keskinäistä yhteenliittämistä sekä yhteenliittämistä unionin yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin ja tietoturvallisiin pilvipalveluinfrastruktuureihin. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta olisi rahoitettava teknologiapilaria, sovelluspilaria ja kansainvälisen yhteistyön pilaria.

(29)

Yhteisyrityksen olisi voitava tehdä yhteistyötä eurooppalaisen suurteholaskennan infrastruktuurin (PRACE) kanssa, kun on tarkoitus tarjota käyttöön federoitu ja yhteenliitetty suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri ja sen palveluja ja hallinnoida näiden käyttöä sekä tarjota koulutustiloja ja osaamisen kehittämismahdollisuuksia. Sen olisi voitava myös tehdä yhteistyötä GÉANT-verkon kanssa yhteisyrityksen supertietokoneiden välisen yhteenliitettävyyden osalta sekä muiden eurooppalaisten suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien kanssa.

(30)

Yhteisyrityksen olisi pyrittävä vähentämään osaamisvajetta unionissa tiedottamalla sekä auttamalla uuden tietämyksen ja inhimillisen pääoman kasvattamisessa. Tähän sisältyy erityisten koulutustoimien suunnittelu ja tukeminen tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.

(31)

Unionin ulkopoliittisten tavoitteiden ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti yhteisyrityksen olisi helpotettava unionin ja kansainvälisten toimijoiden yhteistyötä määrittelemällä yhteistyöstrategia, mihin kuuluu yhteisen edun mukaisten yhteistyöalojen määrittely ja edistäminen tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja osaamisen kartuttamisessa ja erityisten toimien toteuttaminen, sekä varmistettava eri osapuolten suurteho- ja kvanttilaskentavalmiuksien ja -sovellusten käyttöoikeuksien jakautuminen pääasiassa vastavuoroisuuden pohjalta.

(32)

Yhteisyrityksen olisi edistettävä tällaisen yhteistyön tuloksena syntyvien suurteholaskentateknologioiden hyödyntämistä unionissa. Sen olisi myös pyrittävä suojaamaan hankkimiinsa supertietokoneisiin tehdyt investoinnit. Tässä sen olisi asianmukaisin toimin varmistettava hankittujen teknologioiden toimitusketjun toimivuus näiden supertietokoneiden koko elinkaaren ajalle.

(33)

Yhteisyrityksen olisi luotava perusta pidemmän aikavälin visiolle ja rakennettava Eurooppaan ensimmäinen suurteholaskennan hybridi-infrastruktuuri, jossa yhdistetään perinteisiä laskenta-arkkitehtuureja ja kvanttilaskentalaitteita. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset teollisuudenalat voivat tuottaa maailmanluokan tuloksia ja jotta siten voidaan varmistaa eurooppalaisen tutkimuksen ja teknologian nopea ja laaja teollinen hyödyntäminen koko unionissa, minkä merkittävät oheisvaikutukset hyödyttävät myös yhteiskuntaa, ja jakaa riskejä ja yhdistää voimavaroja mukauttamalla strategioita ja kohdentamalla investointeja Euroopan yhteisen edun mukaisesti.

(34)

Saavuttaakseen suurteho- ja kvanttilaskennan alan innovatiivisimman teknologian suunnitteluun, kehittämiseen ja käyttöön liittyvän tavoitteensa yhteisyrityksen olisi annettava rahoitustukea erityisesti avustusten ja hankintojen muodossa avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotus- ja tarjouspyyntöjen perusteella vuotuisten työohjelmien pohjalta. Tällainen rahoitustuki olisi kohdennettava erityisesti todettuihin markkinoiden toimintapuutteisiin, jotka estävät asianomaisen ohjelman kehittämisen, sillä ei tulisi syrjäyttää yksityistä rahoitusta ja sillä olisi kannustettava tuen saajaa muuttamaan toimintatapojaan.

(35)

Jotta yhteisyritys saavuttaisi tavoitteensa kasvattaa teollisuuden ja etenkin pk-yritysten innovointipotentiaalia, vähentää osaltaan osaamisvajetta, tukea tietämyksen ja inhimillisen pääoman kasvattamista ja lisätä suurteho- ja kvanttilaskentavalmiuksia, sen olisi tuettava kansallisten suurteholaskennan osaamiskeskusten perustamista ja erityisesti niiden verkostoitumista ja koordinointia kaikissa osallistujavaltioissa. Kyseisten osaamiskeskusten olisi tarjottava suurteho- ja kvanttilaskentapalveluja teollisuudelle, tiedeyhteisölle ja viranomaisille näiden pyynnöstä. Niiden olisi ensisijaisesti edistettävä suurteholaskennan innovaatioekosysteemiä ja järjestettävä mahdollisuuksia päästä siihen mukaan, helpotettava mahdollisuutta käyttää super- ja kvanttitietokoneita, puututtava pätevien teknisten asiantuntijoiden huomattavaan vajeeseen toteuttamalla tietämyksen lisäämiseen, koulutukseen ja tiedotukseen liittyviä toimia sekä ryhdyttävä verkostoitumistoimiin sidosryhmien ja muiden kansallisten suurteholaskennan osaamiskeskusten kanssa laajempien innovaatioiden edistämiseksi esimerkiksi vaihtamalla ja levittämällä tietoa parhaiden käytäntöjen mukaisista käytännön tapauksista tai sovelluskokemuksista, jakamalla koulutustilojaan ja -kokemuksiaan, helpottamalla rinnakkaislaskennan koodistojen yhteiskehittämistä ja vaihtoa tai tukemalla innovatiivisten sovellusten ja välineiden jakoa julkisille ja yksityisille käyttäjille, erityisesti pk-yrityksille.

(36)

Yhteisyrityksen olisi luotava kysyntä- ja käyttäjälähtöinen kehys ja mahdollistettava yhteiseen suunnitteluun perustuva toimintamalli integroidun maailmanluokan federoidun, turvallisen ja hyperverkotetun suurteho- ja kvanttilaskennan palvelu- ja datainfrastruktuurin hankinnalle unionissa, jotta käyttäjille voidaan tarjota ne strategiset laskentaresurssit, joita ne tarvitsevat kehittääkseen uusia innovatiivisia ratkaisuja ja pystyäkseen ratkaisemaan yhteiskunnallisia, taloudellisia sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä haasteita. Tätä varten yhteisyrityksen olisi edistettävä maailmanluokan supertietokoneiden hankkimista. Yhteisyrityksen supertietokoneet, kvanttitietokoneet mukaan luettuina, olisi sijoitettava osallistujavaltioon, joka on jäsenvaltio.

(37)

Jotta yhteisyrityksen tehtävä, joka on ottaa unionissa käyttöön maailman johtava suurteholaskentaekosysteemi sekä kehittää, laajentaa ja ylläpitää sitä, voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaasti, yhteisyrityksen olisi tarvittaessa hyödynnettävä tilaisuutta päivittää omistamansa supertietokoneet. Päivittämisellä olisi näin voitava pidentää supertietokoneiden käyttöikää, parantaa niiden suorituskykyä ja tarjota uusia toiminnallisuuksia käyttäjien kehittyviin tarpeisiin vastaamiseksi. Supertietokoneidensa päivittämiseksi yhteisyrityksen olisi voitava käynnistää infrastruktuuripilariin liittyvä kiinnostuksenilmaisupyyntö. Kiinnostuksenilmaisupyynnössä olisi määriteltävä erityiset kelpoisuusehdot, joita olisi sovellettava isäntälaitokseen, joka jo isännöi EuroHPC-supertietokonetta.

(38)

Yhteisyrityksen olisi hyperverkotettava kaikki kokonaan tai osittain omistamansa supertietokoneet ja datainfrastruktuurit huipputason verkkoteknologialla niin, että ne ovat laajasti saatavilla eri puolilla unionia, sekä liitettävä yhteen sen oma suurteho- ja kvanttilaskenta- ja datainfrastruktuuri sekä kansalliset, alueelliset ja muut laskentainfrastruktuurit yhteisellä alustalla ja federoitava tätä kokonaisuutta. Yhteisyrityksen olisi myös varmistettava, että federoidut ja turvalliset suurteho- ja kvanttilaskennan palvelu- ja datainfrastruktuurit liitetään yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin, myös eurooppalaisiin avoimen tieteen pilvipalveluihin, ja federoituihin ja turvallisiin pilvipalveluinfrastruktuureihin, joista ilmoitettiin 19 päivänä helmikuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan datastrategia”, jotta palveluja voidaan tarjota saumattomasti ja laajasti erilaisille julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjille eri puolilla Eurooppaa.

(39)

Horisontti Eurooppa -ohjelmalla ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla olisi osaltaan kavennettava unionissa vallitsevaa tutkimus- ja innovointikuilua ja osaltaan lisättävä laaja-alaisten suurteholaskentavalmiuksien käyttöönottoa edistämällä synergiavaikutusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) sekä elpymis- ja palautumistukivälineen kanssa. Sen vuoksi yhteisyrityksen olisi pyrittävä tiiviiseen vuorovaikutukseen kyseisten rahastojen kanssa, sillä se voi erityisesti edistää paikallisten, alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistamista.

(40)

Yhteisyrityksen olisi tarjottava osallistujavaltioille, jotka ovat jäsenvaltioita, suotuisat puitteet käyttää EAKR:sta, ESR+:sta, EMKVR:sta ja maaseuturahastosta yhteisrahoitettujen ohjelmien rahoitusosuuksia suurteho- ja kvanttilaskentavalmiuksien ja data-infrastruktuurien hankintaan ja niiden yhteenliittämiseen. Kyseisten rahoitusosuuksien käyttäminen yhteisyrityksen toiminnassa on keskeistä integroidun, federoidun, turvallisen ja hyperverkotetun maailmanluokan suurteho- ja kvanttilaskenta- ja datainfrastruktuurin kehittämisessä, koska tällaisen infrastruktuurin edut ulottuvat jäsenvaltioiden käyttäjiä paljon laajemmalle. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää kyseisiä rahoitusosuuksia yhteisyrityksen toimintaan, kyseiset rahoitusosuudet olisi katsottava osallistujavaltioiden, jotka ovat jäsenvaltioita, kansallisiksi rahoitusosuuksiksi yhteisyrityksen talousarvioon edellyttäen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (7) 106 artiklaa ja muita sovellettavia säännöksiä sekä rahastokohtaisten asetusten säännöksiä noudatetaan.

(41)

Yhteisyritys voi helpottaa elpymis- ja palautumistukivälineen varojen käyttöä niissä osallistujavaltioissa, jotka ovat jäsenvaltioita. Yhteisyrityksen rahoittamia toimia voidaan täydentää elpymis- ja palautumistukivälineen varoilla edellyttäen, että elpymis- ja palautumistukivälineestä annettava tuki täydentää unionin rahastoista myönnettyä yhteisyrityksen tukea ja että sillä ei kateta samoja kustannuksia. Elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöä ei olisi laskettava kansalliseksi rahoitusosuudeksi yhteisyrityksen talousarvioon etenkään suurteho- ja kvanttilaskennan palvelu- ja datainfrastruktuurien sekä teknologian, sovellusten ja osaamisen kehittämishankkeiden osalta.

(42)

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tulevalla unionin rahoituksella olisi osittain katettava huipputason supertietokoneiden, kvanttitietokoneiden, teollisuuskäyttöön tarkoitettujen supertietokoneiden ja keskitason supertietokoneiden hankintakustannukset, jotta rahoitus olisi linjassa suhteessa yhteisyrityksen tavoitteeseen koota voimavaroja unionin varustamiseksi huippuluokan super- ja kvanttitietokoneilla. Osallistujavaltioiden, yksityisten osakkaiden tai yksityisten kumppanien yhteenliittymien olisi katettava loput kyseisten super- ja kvanttitietokoneiden kustannuksista. Kyseisten super- tai kvanttitietokoneiden unionille kuuluvan käyttöajan olisi oltava suoraan suhteessa unionin rahoitusosuuteen kyseisten super- ja kvanttitietokoneiden hankintakustannuksista, eikä se saisi olla yli 50 prosenttia kyseisten super- tai kvanttitietokoneiden kokonaiskäyttöajasta.

(43)

Yhteisyrityksen olisi omistettava hankkimansa huipputason supertietokoneet ja kvanttitietokoneet. Kunkin huipputason supertietokoneen tai kvanttitietokoneen käyttö olisi annettava jonkin isäntälaitoksen vastuulle. Isäntälaitoksen olisi voitava edustaa yksittäistä osallistujavaltiota, joka on jäsenvaltio, tai osallistujavaltioiden isännöintiyhteenliittymää. Isäntälaitoksen olisi voitava antaa tarkka kustannusarvio ja tarkistaa supertietokoneen käyttökustannukset esimerkiksi varmistamalla yhteisyrityksen huipputason supertietokoneiden tai kvanttitietokoneiden ja laitoksen mahdollisesti käyttämien kansallisten tai alueellisten tietokonejärjestelmien toiminnallinen eriyttäminen ja, sikäli kuin se on mahdollista, fyysinen eriyttäminen. Yhteisyrityksen hallintoneuvoston, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, olisi valittava isäntälaitos riippumattomien asiantuntijoiden arvioiman kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Kun isäntälaitos on valittu, sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöintiyhteenliittymän olisi voitava päättää pyytää muita osallistujavaltioita mukaan rahoittamaan valittuun isäntälaitokseen sijoitettavaa huipputason supertietokonetta tai kvanttitietokonetta. Sen, että valittuun isännöintiyhteenliittymään liittyy lisää osallistujavaltioita, ei pitäisi vähentää supertietokoneiden unionille kuuluvaa käyttöaikaa. Supertietokoneen tai kvanttitietokoneen käyttöajoissa olisi otettava huomioon osallistujavaltioiden osuudet isännöintiyhteenliittymän supertietokoneen tai kvanttitietokoneen rahoituksesta. Osallistujavaltioiden olisi sovittava keskenään supertietokoneen tai kvanttitietokoneen käyttöajan omien osuuksiensa jakautumisesta.

(44)

Supertietokoneiden tai kvanttitietokoneiden olisi pysyttävä ne hankkineen yhteisyrityksen omistuksessa siihen saakka kun niitä koskevat poistot on tehty. Yhteisyrityksen olisi voitava siirtää kyseinen omistus isäntälaitokselle käytöstä poistamista, hävittämistä tai mitä tahansa muuta käyttöä varten. Kun omistus siirretään isäntälaitokselle tai yhteisyritys puretaan, isäntälaitoksen olisi korvattava yhteisyritykselle supertietokoneen tai kvanttitietokoneen jäännösarvo.

(45)

Yhteisyrityksen olisi hankittava keskitason supertietokoneet yhdessä osallistujavaltioiden kanssa. Kunkin keskitason supertietokoneen käyttö olisi annettava jonkin isäntälaitoksen vastuulle. Isäntälaitoksen olisi voitava edustaa yksittäistä osallistujavaltiota, joka on jäsenvaltio, tai osallistujavaltioiden isännöintiyhteenliittymää. Yhteisyrityksen olisi omistettava osuus, joka vastaa hankintakustannuksiin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta maksettua unionin rahoitusosuutta. Hallintoneuvoston olisi valittava isäntälaitos riippumattomien asiantuntijoiden arvioiman kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Kunkin keskitason supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan olisi oltava suoraan suhteessa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman määrärahoista maksettavaan unionin rahoitusosuuteen kyseisen keskitason supertietokoneen hankintakustannuksista. Yhteisyrityksen olisi voitava siirtää sen omistus isäntälaitokselle aikaisintaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun se on läpäissyt yhteisyrityksen tekemän hyväksyntätarkastuksen tai kun yhteisyritys puretaan. Isäntälaitoksen olisi korvattava yhteisyritykselle supertietokoneen jäännösarvo.

(46)

Jotta edistetään EuroHPC-supertietokoneiden oikeudenmukaista ja tasapainoista jakautumista eri puolille unionia ja federoidun infrastruktuurin ekosysteemiin perustuvaa toimintatapaa, EuroHPC-supertietokonetta koskevissa kiinnostuksenilmaisupyynnöissä olisi määriteltävä kelpoisuusehdot, joita olisi sovellettava niihin osallistujavaltioihin, jotka isännöivät jo EuroHPC-supertietokonetta.

(47)

Yhteisyrityksen olisi voitava hankkia teollisuuskäyttöön tarkoitettuja supertietokoneita yhdessä yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa. Kunkin tällaisen supertietokoneen käyttö olisi annettava jonkin jo olemassa olevan isäntälaitoksen vastuulle. Isäntälaitoksen olisi voitava luoda tarvittava järjestely yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa tällaisen supertietokoneen hankintaa ja käyttöä varten. Yhteisyrityksen olisi omistettava osuus, joka vastaa hankintakustannuksiin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta maksettua unionin rahoitusosuutta. Hallintoneuvoston olisi valittava isäntälaitos ja siihen kytköksissä oleva yksityisten kumppanien yhteenliittymä riippumattomien asiantuntijoiden arvioiman kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Tällaiseen teollisuuskäyttöön tarkoitetun supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan olisi oltava suoraan suhteessa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman määrärahoista maksettavaan unionin rahoitusosuuteen kyseisen supertietokoneen hankintakustannuksista. Yhteisyrityksen olisi voitava päästä yhteisymmärrykseen yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa tällaisen supertietokoneen myynnistä toiselle taholle tai sen käytöstäpoistosta. Vaihtoehtoisesti yhteisyrityksen olisi voitava siirtää tällaisen supertietokoneen omistus yksityisten kumppanien yhteenliittymälle. Tässä tapauksessa, tai kun yhteisyritys puretaan, yksityisten kumppanien yhteenliittymän olisi korvattava yhteisyritykselle unionin osuudesta supertietokoneessa jäljellä oleva jäännösarvo. Jos yhteisyritys ja yksityisten kumppanien yhteenliittymä päättävät poistaa supertietokoneen käytöstä sen koko poistoajan päätyttyä, yksityisten kumppanien olisi vastattava tähän liittyvistä kustannuksista.

(48)

Teollisuuskäyttöön tarkoitettujen supertietokoneiden osalta yhteisyrityksen olisi otettava huomioon teollisuuskäyttäjien erityistarpeet, esimerkiksi pääsyoikeusmenettelyihin, palvelujen tyyppiin ja laatuun, tietojen suojaukseen, teollisten innovaatioiden suojaan, teollis- ja tekijänoikeuksiin, käytettävyyteen, luottamukseen ja muihin salassapito- ja tietoturvavaatimuksiin liittyen.

(49)

Yhteisyrityksen tukemien supertietokoneiden rakenteessa ja toiminnassa olisi otettava huomioon energiatehokkuus ja ympäristökestävyys käyttäen esimerkiksi vähän sähköä kuluttavaa teknologiaa, dynaamisia sähkönsäästöominaisuuksia ja uudelleenkäyttötekniikoita, kuten kehittynyttä jäähdytystä ja tuotetun lämmön kierrätystä.

(50)

Yhteisyrityksen supertietokoneita olisi käytettävä pääasiassa siviilisovelluksiin julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjille, jotka asuvat, ovat sijoittautuneet tai sijaitsevat jossain jäsenvaltiossa tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa, mukaan lukien kyberturvallisuuden sovellukset, jotka voivat olla kaksikäyttöisiä. Käyttäjille olisi myönnettävä unionille kuuluvaa käyttöaikaa hallintoneuvoston määrittelemien sääntöjen mukaisesti. Kyseisten supertietokoneiden käytössä olisi myös noudatettava unionin tekemiä kansainvälisiä sopimuksia.

(51)

Julkisille käyttäjille olisi tarjottava supertietokoneiden käyttöaikaa ilman korvausta. Käytön olisi oltava ilmaista myös yksityisille käyttäjille silloin kun on kyse niiden Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvistä sovelluksista sekä asianmukaisissa tapauksissa pk-yritysten yksityisestä innovointitoiminnasta. Tällaiset käyttöajat olisi jaettava pääasiassa yhteisyrityksen käynnistämien ja riippumattomien asiantuntijoiden arvioimien avointen kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella. Lukuun ottamatta pk-yrityskäyttäjiä, jotka harjoittavat yksityistä innovointitoimintaa, yhteisyrityksen supertietokoneiden ilmaista käyttöaikaa hyödyntävien käyttäjien olisi noudatettava avoimen tieteen lähestymistapaa ja levitettävä kyseisen käyttöajan myötä saatua tietämystä asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti. Muuhun taloudelliseen toimintaan kuin pk-yritysten, jotka kohtaavat erityisiä markkinoiden toimintapuutteita, harjoittamaan yksityiseen innovointitoimintaan liittyvät käyttöajat olisi myönnettävä perustuen käyttömääräperusteiseen hinnoitteluun markkinahintojen mukaan. Käyttöajan myöntämisen tällaiseen taloudelliseen toimintaan olisi oltava mahdollista mutta rajallista ja hallintoneuvoston olisi vahvistettava siitä perittävä korvaus. Käyttöoikeudet olisi myönnettävä läpinäkyvällä tavalla. Hallintoneuvoston olisi määriteltävä erityiset säännöt, joiden perusteella käyttöoikeuksia voidaan asianmukaisissa tapauksissa myöntää ilmaiseksi ja ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä aloitteille, joita pidetään unionille strategisesti tärkeinä. Esimerkkejä unionin strategisista aloitteista ovat muun muassa Destination Earth -aloite, Human Brain Project -lippulaivahanke, ”1+ Million Genomes”-aloite, yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet yleishyödyllisillä toimialoilla, erityisesti terveysalan data-avaruus, suurteholaskennan huippuyksiköt ja kansalliset suurteholaskennan osaamiskeskukset sekä digitaali-innovaatiokeskittymät.

Yhteisyrityksen olisi unionin pyynnöstä myönnettävä tilapäisesti tai pysyvästi suoraa käyttöaikaa strategisille aloitteille ja olemassa oleville tai tuleville sovellusalustoille, joita se pitää keskeisinä terveyteen liittyvien tai muiden välttämättömien poikkeusolosuhteissa tarvittavien tukipalvelujen tarjoamiseksi julkishyödykkeenä hätä- ja kriisinhallintatilanteissa tai käyttötilanteissa, joita unioni pitää keskeisinä sen turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Yhteisyrityksen olisi voitava harjoittaa rajoitettua taloudellista toimintaa kaupallisiin tarkoituksiin. Käyttöoikeuksia olisi myönnettävä käyttäjille, jotka asuvat, ovat sijoittautuneet tai sijaitsevat jossain jäsenvaltiossa tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa. Käyttöoikeuksien olisi oltava tasapuolisia kaikille käyttäjille ja ne olisi myönnettävä läpinäkyvällä tavalla. Hallintoneuvoston olisi määriteltävä käyttöoikeudet, jotka koskevat unionin osuutta kunkin supertietokoneen käyttöajasta, ja valvottava niitä.

(52)

Unionin osuutta asetuksella (EU) 2018/1488 perustetun EuroHPC-yhteisyrityksen hankkimien eksa- ja peta-luokan supertietokoneiden esimuotojen käyttöajasta olisi jatkossakin myönnettävä unioniin tai Horisontti 2020 -ohjelmaan assosioituneille kolmansille maille.

(53)

Yhteisyrityksen supertietokoneiden toiminnassa ja käytössä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2002/58/EY (9) ja (EU) 2016/943 (10).

(54)

Yhteisyrityksen hallinnoinnin olisi kuuluttava kahdelle elimelle: hallintoneuvostolle ja neuvoa-antavalle teollisuus- ja tiedekomitealle. Hallintoneuvoston kokoonpanossa olisi oltava unionin ja osallistujavaltioiden edustajia. Hallintoneuvoston olisi vastattava strategisten toimintalinjojen määrittelystä ja yhteisyrityksen toimintaan liittyvien rahoituspäätösten tekemisestä, myös kaikkien julkisten hankintatoimien osalta. Neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan olisi kuuluttava tiedeyhteisöä ja teollisuutta edustavia käyttäjiä ja teknologian toimittajia. Sen olisi annettava hallintoneuvostolle riippumattomia neuvoja liittyen strategiseen tutkimuksen ja innovoinnin toimintaohjelmaan, yhteisyrityksen omistamien supertietokoneiden hankintaan ja käyttöön, valmiuksien kehittämisen ja laajentamisen ohjelmaan sekä federointia, verkottamista ja kansainvälistä yhteistyötä koskevaan ohjelmaan.

(55)

Yhteisyrityksen yleisten hallinnollisten tehtävien osalta osallistujavaltioiden äänioikeudet olisi jaettava tasan niiden kesken. Super- ja kvanttitietokoneiden hankintaa koskevan työohjelman osan määrittämiseen, isäntälaitoksen valintaan, federointi- ja verkottamistoimiin sekä yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvien tehtävien osalta osallistujavaltioiden, jotka ovat jäsenvaltioita, äänioikeuden olisi perustuttava määräenemmistöperiaatteeseen. Myös Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Verkkojen Eurooppa -välineeseen assosioituneilla kolmansilla mailla, jotka ovat osallistujavaltioita, olisi oltava äänioikeus niiden toimien osalta, joita rahoitetaan kyseisten ohjelmien varoista. Super- ja kvanttitietokoneiden hankintaan ja toimintaan liittyvien tehtävien osalta vain niillä osallistujavaltioilla ja unionilla, jotka myöntävät varoja kyseisiin tehtäviin, olisi oltava äänioikeus.

(56)

Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia asiaankuuluvia sääntöjä, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (11). Säännöt, joiden mukaisesti yhteisyritys voi järjestää julkisen hankintamenettelyn, olisi vahvistettava sen varainhoitosäännöissä.

(57)

Yhteisyrityksen olisi edistettävä innovoivaa ja kilpailukykyistä ja tunnustetusti huipputasoista eurooppalaista suurteho- ja kvanttilaskentaekosysteemiä kaikkialla Euroopassa käyttämällä asiamukaisesti hankinta- ja avustusvälineitä, myös yhteishankintoja, esikaupallisia hankintoja ja innovatiivisten ratkaisujen julkisia hankintoja. Tavoitteena on luoda yhteyksiä pääasiassa unionissa kehitettyjen teknologioiden, käyttäjälähtöisen suunnittelun ja uraauurtavien maailmanluokan suurteho- ja kvanttilaskentajärjestelmien hankinnan välille.

(58)

Yhteisyrityksen kokonaisvaikutusta arvioitaessa huomioon olisi otettava yksityisten osakkaiden investoinnit epäsuoriin toimiin luontoissuorituksina, jotka vastaavat niille toimien toteuttamisesta aiheutuvia hyväksyttäviä kuluja, vähennettynä yhteisyrityksen osuudella, osallistujavaltioiden osuudella tai millä tahansa muulla unionin osuudella. Yhteisyrityksen kokonaisvaikutusta arvioitaessa huomioon olisi otettava yksityisten osakkaiden investoinnit muihin toimiin luontoissuorituksina, jotka vastaavat niille toimien toteuttamisesta aiheutuvia hyväksyttäviä kuluja, vähennettynä yhteisyrityksen osuudella, osallistujavaltioiden osuudella tai millä tahansa muulla unionin osuudella kyseisiin kustannuksiin.

(59)

Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, unionin ohjelmista myönnettävän rahoituksen olisi oltava linjassa valtiontukia koskevien periaatteiden kanssa, jotta voidaan varmistaa julkisten menojen tehokkuus ja estää sellaiset markkinavääristymät kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen, tehottomien yritysten toiminnassa pysyminen tai tukiriippuvaisen toimintakulttuurin syntyminen.

(60)

Yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin osallistumisessa olisi noudatettava asetusta (EU) 2021/695. Yhteisyrityksen olisi lisäksi varmistettava kyseisten sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien asiaankuuluvien toimenpiteiden mukaisesti. Jotta varmistetaan osallistujavaltioiden asianmukainen osallistuminen epäsuorien toimien yhteisrahoitukseen asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti, osallistujavaltioiden olisi myönnettävä rahoitusta vähintään saman verran kuin yhteisyritys suorittaa korvausta tuensaajille toimien täytäntöönpanosta aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista. Tätä varten hallintoneuvoston olisi määritettävä yhteisyrityksen vuotuisessa työohjelmassa vahvistetut enimmäisrahoitusosuudet asetuksen (EU) 2021/695 34 artiklan mukaisesti.

(61)

Jotta voidaan varmistaa sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin, on tarpeen poiketa asetuksen (EU) 2021/695 34 artiklasta, jotta korvausosuudet voidaan eriyttää osallistujan tyypin, kuten pk-yritykset, sekä toimen tyypin perusteella ja soveltaa niitä poikkeuksetta kaikkien osallistujavaltioiden tuensaajiin. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta yhteisyrityksen olisi sallittava korvausosuuksien eriyttäminen osallistujan tyypin, kuten pk-yritykset, ja toimen tyypin perusteella ja sovellettava niitä poikkeuksetta kaikkien osallistujavaltioiden tuensaajiin.

(62)

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta toimiin saatavan rahoituksen osalta olisi noudatettava asetusta (EU) 2021/694. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien olisi erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen osalta noudatettava kyseisen asetuksen 12 artiklan 1 kohtaa.

(63)

Verkkojen Eurooppa -välineestä toimiin saatavan rahoituksen osalta olisi noudatettava asetusta (EU) 2021/1153.

(64)

Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Verkkojen Eurooppa -välineeseen assosioituneiden kolmansien maiden, jotka ovat osallistujavaltioita, tuensaajien olisi voitava osallistua toimeen ainoastaan, jos osallistujavaltio on kyseiseen toimeen liittyvään yhteen tai useampaan ohjelmaan assosioitunut kolmas maa.

(65)

Unionin ja yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, mukaan lukien sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnollisten ja taloudellisten seuraamusten soveltaminen asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti.

(66)

Yhteisyrityksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja annettava ajoissa kaikki asiaankuuluvat tiedot, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä suurelle yleisölle suunnatuin toimin, mukaan lukien tiedotusta ja tulosten levittämistä koskevat toimet. Yhteisyrityksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville.

(67)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä.

(68)

Komission sisäisellä tarkastajalla olisi oltava yhteisyritykseen nähden samat toimivaltuudet kuin komissioon nähden.

(69)

Komission, yhteisyrityksen, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) olisi voitava saada kaikki tarvittavat tiedot ja niillä olisi oltava pääsy kaikkiin tiloihin yhteisyrityksen allekirjoittamia avustuksia ja sopimuksia koskevien tarkastusten ja tutkimusten tekemiseksi.

(70)

Kaikissa tämän asetuksen nojalla toteutettavissa ehdotuspyynnöissä ja tarjouspyynnöissä olisi otettava tarpeellisessa määrin huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kesto, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Yhteisyrityksen super- ja kvanttitietokoneiden hankintamenettelyjen olisi noudatettava Digitaalinen Eurooppa -ohjelman soveltuvia sääntöjä. Yhteisyrityksen olisi voitava käynnistää 31 päivään joulukuuta 2028 mennessä ehdotuspyyntöjä tai tarjouspyyntöjä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten jäljellä olevien määrärahojen käytettävyyteen.

(71)

Komission olisi suoritettava yhteisyrityksen väli- ja loppuarviointi riippumattomien asiantuntijoiden avustamana. Asiaankuuluvien riippumattomien asiantuntijoiden kertomus olisi avoimuutta noudattaen asetettava julkisesti saataville sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

(72)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittaminen, suurteholaskennan valmiuksien kehittämis- ja laajentamistoimien toteuttaminen, federointiin, verkottamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien toimien toteuttaminen, maailmanluokan supertietokoneiden hankkiminen ja pääsyn tarjoaminen suurteholaskentapalveluihin, kvanttilaskentapalveluihin ja datainfrastruktuuriin kaikkialla unionissa yhteisyrityksen avulla, vaan ne voidaan tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi, kriittisen massan ylläpitämiseksi ja julkisen rahoituksen optimaalisen käytön varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustaminen

1.   Perustetaan eurooppalaista suurteholaskentaa koskevan aloitteen toteuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 187 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys, jäljempänä ’Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys’, tai ’yhteisyritys’, 31 päivään joulukuuta 2033 ulottuvaksi kaudeksi.

2.   Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen sekä Horisontti Eurooppa -ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen keston huomioon ottamiseksi tämän asetuksen nojalla toteutettavat ehdotuspyynnöt ja tarjouspyynnöt on käynnistettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä tai tarjouspyyntöjä voidaan käynnistään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

3.   Yhteisyritys on oikeushenkilö. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

4.   Yhteisyrityksen kotipaikka on Luxemburg.

5.   Yhteisyrityksen yhtiöjärjestys, jäljempänä ’yhtiöjärjestys’, on tämän asetuksen liitteenä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’hyväksymistarkastuksella’ sellaista testiä, joka suoritetaan sen tarkastamiseksi, täyttääkö EuroHPC-supertietokone järjestelmäspesifikaation vaatimukset;

2)

’käyttöajalla’ supertietokoneen laskenta-aikaa, joka annetaan käyttäjän tai käyttäjäryhmän käyttöön sen ohjelmien ajamiseksi;

3)

’liitännäisosallistujalla’ mitä tahansa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 187 artiklan 1 kohdassa määriteltyä oikeussubjektia;

4)

’suurteholaskennan huippuyksiköllä’ yhteistyössä toteutettavaa ja avoimen ja kilpailuun perustuvan ehdotuspyynnön perusteella valittua hanketta, jolla edistetään tulevien äärimmäisen suorituskyvyn laskentavalmiuksien käyttöä ja jonka puitteissa käyttäjäyhteisöt voivat yhteistyössä muiden suurteholaskennan sidosryhmien kanssa skaalata olemassa olevia rinnakkaislaskennan koodistoja kohti eksa-luokan ja äärimmäistä skaalautuvuutta;

5)

’yhteisellä suunnittelulla’ kollektiivista lähestymistapaa, jossa teknologian toimittajat ja käyttäjät osallistuvat yhteistyöhön perustuvaan ja iteratiiviseen suunnitteluprosessiin uusien teknologioiden, sovellusten ja järjestelmien kehittämiseksi;

6)

’eturistiriidalla’ tilannetta, jossa on osallisena taloushallinnon toimija tai asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 61 artiklassa tarkoitettu muu henkilö;

7)

’osakkaaseen kuuluvalla oikeussubjektilla’ oikeussubjektia, joka muodostaa yhteisyrityksen yksityisen osakkaan kunkin yksityisen osakkaan yhtiöjärjestyksen mukaan;

8)

’yksityisten kumppanien yhteenliittymällä’ unionin oikeussubjektien yhteenliittymää, joka pyrkii yhdessä yhteisyrityksen kanssa hankkimaan teollisuuskäyttöön tarkoitetun supertietokoneen; yksi tai useampi näistä yksityisistä kumppaneista voi kuulua yhteisyrityksen yksityisiin osakkaisiin;

9)

’EuroHPC-supertietokoneella’ mitä tahansa yhteisyrityksen kokonaan omistamaa tai muiden osallistujavaltioiden tai yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa yhteisesti omistamaa laskentajärjestelmää; se voi olla perinteinen supertietokone (huipputason supertietokone, teollisuuskäyttöön tarkoitettu supertietokone tai keskitason supertietokone), hybridipohjainen perinteinen kvanttitietokone, kvanttitietokone tai kvanttisimulaattori;

10)

’eksa-luokalla’ suorituskykytasoa, jossa pystytään suorittamaan 1018 laskutoimitusta sekunnissa (eli 1 eksaflops);

11)

’huipputason supertietokoneella’ maailmanluokan laskentajärjestelmää, joka on kehitetty tiettynä ajankohtana saatavilla olevan edistyneimmän teknologian avulla ja joka saavuttaa vähintään eksa-luokan suorituskyvyn tai sitä korkeamman tason (eli jälki-eksa-luokan) sovelluksissa, joissa käsitellään monimutkaisempia ongelmia;

12)

’isännöintiyhteenliittymällä’ osallistujavaltioiden tai yksityisten kumppanien yhteenliittymien ryhmää, joka on sitoutunut osallistumaan EuroHPC-supertietokoneen hankintaan ja käyttöön, mukaan luettuina näitä osallistujavaltioita mahdollisesti edustavat organisaatiot;

13)

’isäntälaitoksella’ oikeussubjektia, johon sisältyvät EuroHPC-supertietokoneen vastaanottamiseen ja käyttöön tarvittavat tilat ja laitteistot ja joka on sijoittautunut osallistujamaahan, joka on jäsenvaltio;

14)

’hyperverkotetulla’ viestintävalmiutta siirtää tietoja nopeudella, joka on vähintään 1012 bittiä sekunnissa (1 terabit sekunnissa);

15)

’teollisuuskäyttöön tarkoitetulla supertietokoneella’ vähintään keskitasoista, erityisesti teollisuuskäyttäjille suunniteltua supertietokonetta, jolle asetetut turvallisuutta, luottamuksellisuutta ja datan koskemattomuutta koskevat vaatimukset ovat tiukemmat kuin tieteellisessä käytössä;

16)

Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien ’epäsuorien toimien luontoissuorituksilla’, osallistujavaltion tai yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden taikka niihin kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien rahoitusosuuksia, jotka koostuvat niille epäsuorien toimien toteuttamisesta aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista vähennettynä yhteisyrityksen sekä yhteisyrityksen osallistujavaltioiden osuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin osuuksilla kyseisiin kustannuksiin;

17)

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tai Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavien ’toimien luontoissuorituksilla’, osallistujavaltion tai yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden taikka niihin kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien rahoitusosuuksia, jotka koostuvat niille joidenkin yhteisyrityksen toimien toteuttamisesta aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista vähennettynä yhteisyrityksen sekä yhteisyrityksen osallistujavaltioiden osuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin osuuksilla kyseisiin kustannuksiin;

18)

’keskitason supertietokoneella’ maailmanluokan supertietokonetta, jonka suorituskykytaso on enintään yhden suuruusluokan alempi kuin huipputason supertietokoneen;

19)

’kansallisella suurteholaskennan osaamiskeskuksella’ osallistujavaltioon sijoittautunutta oikeussubjektia tai oikeussubjektien yhteenliittymää, joka toimii yhteistyössä kyseisen osallistujavaltion kansallisen suurteholaskentakeskuksen kanssa ja joka tarjoaa teollisuuden käyttäjille, pk-yritykset mukaan lukien, tiedeyhteisön käyttäjille ja viranomaisille mahdollisuuden käyttää pyynnöstä supertietokoneita ja suurteholaskennan uusinta teknologiaa ja uusimpia välineitä, sovelluksia ja palveluja sekä tarjoaa asiantuntemusta, osaamista, koulutusta, verkottumista ja tiedotusta;

20)

’tarkkailijavaltiolla’ maata, joka on kelpoinen osallistumaan Horisontti Eurooppa ohjelmasta tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettuihin yhteisyrityksen toimiin ja joka ei ole osallistujavaltio;

21)

’osallistujavaltiolla’ maata, joka on yhteisyrityksen osakas;

22)

’suorituskykytasolla’ sitä liukulukuoperaatioiden määrää sekunnissa (flops), jonka supertietokone voi suorittaa;

23)

’yksityisellä osakkaalla’ muuta yhteisyrityksen osakasta kuin unioni tai osallistujavaltiot;

24)

’kvanttitietokoneella’ laskentalaitetta, joka hyödyntää kvanttimekaniikan lakeja tiettyjen erityistehtävien hoitamiseksi ja käyttää näin ollen vähemmän laskentaresursseja kuin perinteiset tietokoneet;

25)

’kvanttisimulaattorilla’ tarkasti säädettävää kvanttilaitetta, jonka avulla saadaan käsitys kompleksisten kvanttijärjestelmien ominaisuuksista tai ratkaistaan tietyt laskennalliset ongelmat, joita klassiset tietokoneet eivät pysty käsittelemään;

26)

EuroHPC-supertietokoneen ’toimitusketjun turvallisuudella’ toimenpiteitä, joilla tämän supertietokoneen toimittajan valintaan sisällytetään kyseisen supertietokoneen hankinnassa ja käytössä tarvittavien komponenttien, teknologioiden, järjestelmien ja taitotiedon saatavuuden varmistavia toimenpiteitä; tähän sisältyy toimenpiteitä, joilla lievennetään tällaisten komponenttien, teknologioiden ja järjestelmien mahdollisiin toimitushäiriöihin liittyviä riskejä, mukaan lukien hinnanmuutokset, heikompi suorituskyky tai vaihtoehtoiset toimituslähteet; se kattaa EuroHPC-supertietokoneen koko käyttöiän;

27)

’strategisella tutkimus- ja innovointiohjelmalla’ asiakirjaa, joka kattaa Horisontti Eurooppa -ohjelman keston ja jossa yksilöidään yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keskeiset painopisteet sekä keskeiset teknologiat ja innovaatiot;

28)

’monivuotisella strategisella ohjelmalla’ asiakirjaa, jossa esitetään yhteisyrityksen kaiken toiminnan kattava strategia;

29)

’suurteholaskennalla’ laskentaa sellaisilla suorituskykytasoilla, jotka edellyttävät yksittäisten laskentaelementtien, mukaan lukien kvanttikomponentit, massiivista integrointia sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, joita ei voida käsitellä tavanomaisilla laskentajärjestelmillä;

30)

’kokonaiskustannuksilla’ EuroHPC-supertietokoneen hankintakustannuksia ja käyttökustannuksia ylläpito mukaan lukien, joita koituu siihen saakka, kun supertietokoneen omistus siirretään isäntälaitokselle tai myydään tai kun supertietokone poistetaan käytöstä ilman omistuksen siirtoa;

31)

’työohjelmalla’ asetuksen (EU) 2021/695 2 artiklan 25 alakohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai tarvittaessa asiakirjaa, joka toimii myös asetuksen (EU) 2021/694 24 artiklassa tai asetuksen (EU) 2021/1153 19 artiklassa tarkoitettuna työohjelmana.

3 artikla

Tehtävä ja tavoitteet

1.   Yhteisyrityksen tehtävänä on kehittää, ottaa käyttöön, laajentaa ja ylläpitää unionissa maailman johtavaa federoitua, turvallista ja hyperverkotettua suurteholaskenta-, kvanttilaskenta-, palvelu- ja datainfrastruktuuriekosysteemiä; tukea sellaisten innovatiivisten ja kilpailukykyisten kysyntä- ja käyttäjälähtöisten suurteholaskentajärjestelmien kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä, jotka perustuvat toimitusketjuun, jolla varmistetaan komponentit, teknologiat ja tietämys ja jolla rajoitetaan häiriöiden riskiä, ja lukuisten erilaisten näihin järjestelmiin optimoitujen sovellusten kehittämistä; ja laajentaa kyseisen suurteholaskentainfrastruktuurin käyttäjäpiiri käsittämään lukuisia julkisia ja yksityisiä käyttäjiä sekä tukea kaksitahoista siirtymää ja Euroopan tieteen ja teollisuuden avaintaitojen kehittämistä.

2.   Yhteisyrityksen yleisinä tavoitteina on

a)

edistää asetuksen (EU) 2021/695 ja erityisesti sen 3 artiklan täytäntöönpanoa, saada aikaan tieteellisiä, taloudellisia, ympäristöön liittyviä, teknisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tutkimus- ja innovointi-investoinneista, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa, saavuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja edistää unionin tavoitteiden ja politiikkojen toteuttamista ja auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, noudattamalla Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (12) periaatteita;

b)

kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, myös yhteisten ehdotuspyyntöjen avulla, sekä pyrkiä synergiaan asiaankuuluvien toimien ja ohjelmien kanssa unionin tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla, erityisesti niiden toimien ja ohjelmien kanssa, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, koulutusta ja alueellista kehitystä tarpeen mukaan;

c)

kehittää, ottaa käyttöön, laajentaa ja ylläpitää unionissa integroitua, kysyntä- ja käyttäjälähtöistä hyperverkotettua maailmanluokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuria;

d)

federoida hyperverkotettua suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuria ja liittää se eurooppalaisiin data-avaruuksiin ja pilvipalveluekosysteemiin, jotta voidaan tarjota laskenta- ja datapalveluja laajalle joukolle eurooppalaisia julkisia ja yksityisiä käyttäjiä;

e)

edistää tieteellistä huippuosaamista ja tukea unionissa tuotettujen tutkimus- ja innovointitulosten käyttöönottoa ja järjestelmällistä käyttöä;

f)

kehittää ja tukea edelleen sellaista erittäin kilpailukykyistä ja innovatiivista Euroopassa laajasti jaettua kattavaa suurteholaskenta- ja dataekosysteemiä, joka vahvistaa unionin tieteellistä ja digitaalista johtoasemaa ja joka pystyy itsenäisesti tuottamaan laskentateknologioita ja -arkkitehtuureja ja integroimaan ne johtaviin laskentajärjestelmiin sekä kehittämään kehittyneitä sovelluksia, jotka on optimoitu näitä järjestelmiä varten;

g)

laajentaa suurteholaskentapalvelujen käyttöä ja Euroopan tieteen ja teollisuuden tarvitsemien keskeisten taitojen kehittämistä.

3.   Yhteisyrityksen on osallistuttava unionin etujen turvaamiseen supertietokoneita hankittaessa ja tuettava suurteholaskennan teknologioiden, järjestelmien ja sovellusten kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä. Sen on mahdollistettava yhteiseen suunnitteluun perustuva toimintamalli maailmanluokan supertietokoneiden hankinnassa ja samalla turvattava hankittujen teknologioiden ja järjestelmien toimitusketjun turvallisuus. Sen on edistettävä unionin strategista riippumattomuutta, tuettava eurooppalaista suurteholaskennan toimitusketjua vahvistavien teknologioiden ja sovellusten kehittämistä ja edistettävä niiden integrointia suurteholaskennan järjestelmiin, jotka vastaavat moniin tieteellisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristöön liittyviin ja teollisiin tarpeisiin.

4 artikla

Toiminnan päälinjat

1.   Yhteisyrityksen on toteutettava 3 artiklassa tarkoitettua tehtävää seuraavien toiminnan päälinjojen mukaisesti:

a)

hallintoa koskeva päälinja, joka kattaa yhteisyrityksen toimintaan ja hallinnointiin liittyvät yleiset toimet;

b)

infrastruktuuria koskeva päälinja, johon kuuluvat toimet turvallisen ja hyperverkotetun maailmanluokan suurteho- ja kvanttilaskenta- ja datainfrastruktuurin hankkimiseksi, käyttöönottamiseksi, päivittämiseksi ja käyttämiseksi, mukaan lukien unionissa tuotettujen tutkimus- ja innovointitulosten käyttöönoton ja järjestelmällisen käytön edistäminen;

c)

suurteholaskentapalvelujen federoinnin päälinja, joka kattaa kaikki toimet, joilla tarjotaan tutkimus- ja tiedeyhteisölle, teollisuudelle, mukaan lukien pk-yritykset, ja julkiselle sektorille unionin laajuinen pääsy federoituihin ja turvallisiin suurteholaskenta- ja dataresursseihin ja -palveluihin kaikkialla Euroopassa, erityisesti yhteistyössä PRACEn ja GÉANTin kanssa; kyseisiä toimia ovat seuraavat:

i)

tuki yhteisyrityksen kokonaan tai osittain omistamien tai osallistujavaltioiden vapaaehtoisesti käyttöön asettamien suurteho- ja kvanttilaskenta- ja dataresurssien yhteenliittämiselle;

ii)

tuki suurteho- ja kvanttilaskenta- ja datainfrastruktuurien yhteenliittämiselle unionin yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin sekä federoituihin ja tietoturvallisiin pilvipalvelu- ja datainfrastruktuureihin;

iii)

tuki sellaisen alustan kehittämiselle, hankinnalle ja toiminnalle, joka mahdollistaa suurteho- ja kvanttilaskennan palvelu- ja -datainfrastruktuurien saumattoman federoinnin ja turvallisen tarjonnan, ja jolla perustetaan kaikkien yhteisyrityksen hallinnoimien suurteholaskenta- ja datapalvelujen keskitetty palvelupiste, joka toimii keskitettynä asiointipisteenä kaikille käyttäjille;

d)

teknologiapäälinja, jossa käsitellään kunnianhimoisia tutkimus- ja innovointitoimia sellaisen kilpailukykyisen ja innovatiivisen maailmaluokan suurteholaskentaekosysteemin kehittämiseksi kaikkialle Eurooppaan, jossa käsitellään laite- ja ohjelmistoteknologioita ja niiden integroimista laskentajärjestelmiin kattaen koko arvoketjun tutkimuksesta teolliseen tuotantokäyttöön unionin strategisen riippumattomuuden edistämiseksi; siinä keskitytään myös energiatehokkaisiin suurteholaskentateknologioihin, jotka edistävät ympäristökestävyyttä; kyseiset toimet kohdistuvat muun muassa seuraaviin:

i)

pientehomikroprosessorikomponentit, yhteenliitäntäkomponentit, järjestelmäarkkitehtuuri ja näihin liittyvät teknologiat, kuten uudenlaiset algoritmit, ohjelmistokoodit, työkalut ja ympäristöt;

ii)

uudet laskentamallit ja niiden integrointi yhteisen suunnittelun avulla johtaviin suurteholaskentajärjestelmiin; nämä teknologiat liittyvät huipputason supertietokoneiden, mukaan lukien kvanttitietokoneet, ja infrastruktuurien kehittämiseen, hankintaan ja käyttöönottoon;

iii)

tekniikat ja järjestelmät perinteisten suurteholaskentajärjestelmien yhteenliittämiseksi ja käyttämiseksi muiden, usein toisiaan täydentävien laskentateknologioiden, kuten kvanttilaskenta- tai muiden kehittyvien laskentateknologioiden, kanssa, ja niiden tehokkaan toiminnan varmistaminen;

iv)

uudet algoritmit ja ohjelmistoteknologiat, jotka lisäävät merkittävästi suorituskykyä;

e)

sovelluspäälinja, jossa käsitellään toimia eurooppalaisen huippuosaamisen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi keskeisissä tieteen, teollisuuden, mukaan lukien pk-yritykset, ja julkisen sektorin laskenta- ja datasovelluksissa ja koodistoissa; kyseiset toimet kohdistuvat muun muassa seuraaviin:

i)

sellaisten julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjille tarkoitettujen sovellusten, mukaan lukien uudet algoritmit ja ohjelmistokehitykset, joissa hyödynnetään huipputason supertietokoneiden resursseja ja valmiuksia ja niiden lähentymistä kehittyneisiin digitaaliteknologioihin, kuten tekoälyyn, korkean suorituskyvyn data-analytiikkaan ja pilviteknologiaan sekä kvanttilaskentaan, siten, että suurteholaskennan mahdollistamia suurimittaisia ja uusia edelläkävijämarkkinoiden koodeja ja sovelluksia suunnitellaan yhdessä, kehitetään ja optimoidaan;

ii)

muun muassa suurteholaskennan huippuyksiköiden sovellusten ja suurteholaskennan mahdollistamien massadatasovellusten ja edistyneiden digitaalisten palvelujen suuren mittakaavan koedemonstraatioiden ja testausalustojen tukeminen erilaisilla tieteen- ja teollisuudenaloilla ja julkisella sektorilla;

f)

käytön ja osaamisen laajentamista koskeva päälinja, jolla pyritään edistämään suurteholaskennan, kvanttilaskennan ja datan käytön huippuosaamisen perustana olevia valmiuksia ja osaamista ottaen huomioon synergia muiden ohjelmien ja välineiden, erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, kanssa, laajentamaan suurteholaskentaresurssien ja datasovellusten tieteellistä ja teollista käyttöä sekä edistämään suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien saatavuutta ja käyttöä teollisiin tarpeisiin sovitettuihin innovointeihin sekä tuottamaan Eurooppaan tietämystasoltaan johtava tiedeyhteisö ja osaavaa työvoimaa teollisuuden ja julkishallinnon tieteellistä johtoasemaa ja digitalisaatiota varten, mukaan lukien kansallisten suurteholaskennan osaamiskeskusten ja suurteholaskennan huippuyksiköiden tukeminen ja verkottuminen;

g)

kansainvälisen yhteistyön päälinja, jolla määritellään ja toteutetaan unionin ulkopoliittisten tavoitteiden ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti toimia, joilla edistetään suurteholaskennan kansainvälistä yhteistyötä maailmanlaajuisten tieteellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, ja osallistutaan niihin edistäen samalla Euroopan suurteholaskennan toimitus- ja käyttäjäekosysteemin kilpailukykyä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien lisäksi yhteisyritykselle voidaan antaa toteutettavaksi lisätehtäviä, jos unionin ohjelmien välillä myönnetään kumulatiivista, täydentävää tai yhdistettyä rahoitusta asiaankuuluvan komission työohjelman mukaisesti.

5 artikla

Unionin rahoitusosuus

1.   Unionin rahoitusosuus yhteisyritykseen, ETA:n määrärahat mukaan luettuina, on enintään 3 081 300 000 euroa, joka sisältää 92 000 000 euroa hallintomenoihin, edellyttäen, että osallistujavaltioiden rahoitusosuus on vähintään yhtä suuri, ja joka jakautuu seuraavasti:

a)

enintään 900 000 000 euroa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta;

b)

enintään 1 981 300 000 euroa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta;

c)

enintään 200 000 000 euroa Verkkojen Eurooppa -välineestä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus suoritetaan kullekin asiaankuuluvalle ohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.

3.   Yhteisyritykselle voidaan osoittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta täydentäviä unionin lisävaroja tukemaan 4 artiklassa tarkoitettuja yhteisyrityksen toiminnan päälinjoja, 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja päälinjoja lukuun ottamatta.

4.   Unionin ohjelmista saatavia rahoitusosuuksia, jotka vastaavat yhteisyritykselle tehtäväksi annettuja lisätoimia 3 kohdan mukaisesti, ei oteta huomioon laskettaessa unionin rahoitusosuuden enimmäismäärää.

5.   Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Verkkojen Eurooppa -välineeseen assosioituneet kolmannet maat voivat osoittaa yhteisyritykselle tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta täydentävää unionin lisärahoitusta asianomaisten assosiaatiosopimustensa mukaisesti. Kyseinen unionin lisärahoitus ei vaikuta 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun osallistujavaltioiden rahoitusosuuteen, elleivät osallistujavaltiot toisin sovi.

6.   Edellä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään yhteisyrityksen rahoitustuen antamiseen asetuksen (EU) 2021/695 2 artiklan 43 alakohdassa määritellyille epäsuorille toimille, jotka vastaavat yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimia.

7.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään valmiuksien kehittämiseen koko unionissa, mukaan lukien suurtehotietokoneiden, kvanttitietokoneiden tai kvanttisimulaattorien hankinta, päivittäminen ja käyttö, suurteho- ja kvanttilaskentapalvelu- ja datainfrastruktuurin federointi ja sen käytön laajentaminen sekä kehittyneiden taitojen kehittäminen ja koulutus.

8.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään suurteholaskenta- ja dataresurssien yhteenliittämiseen ja integroidun, yleiseurooppalaisen ja hyperverkotetun suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin luomiseen.

6 artikla

Muut unionin rahoitusosuudet

Rahoitusosuuksia, jotka maksetaan muista unionin ohjelmista kuin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista ja jotka ovat osa jonkin osallistujavaltion, joka on jäsenvaltio, toteuttamaan ohjelmaan myönnettävää unionin yhteisrahoitusta, ei oteta huomioon laskettaessa 5 artiklassa tarkoitettua unionin rahoitusosuuden enimmäismäärää.

7 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.   Osallistujavaltioiden rahoitusosuus on yhteensä vähintään yhtä suuri kuin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus. Osallistujavaltiot sopivat keskenään kollektiivisista rahoitusosuuksistaan ja siitä, miten ne suorittavat ne. Tämä ei vaikuta kunkin osallistujavaltion mahdollisuuteen määritellä omat kansalliset rahoitusosuutensa 8 artiklan mukaisesti.

2.   Yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden on suoritettava rahoitusosuuksia yhteisyritykselle tai huolehdittava, että niihin kuuluvat oikeussubjektit ja niiden liitännäisosallistujat suorittavat yhteisyritykselle rahoitusosuuksia, joiden määrä on vähintään 900 000 000 euroa.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat osuuksista, joista säädetään yhtiöjärjestyksen 15 artiklassa.

4.   Kukin osallistujavaltio voi osoittaa yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneille tuensaajille. Osallistujavaltiot voivat täydentää yhteisyrityksen rahoitusosuutta asetuksen (EU) 2021/695 34 artiklassa, asetuksen (EU) 2021/694 14 artiklassa ja asetuksen (EU) 2021/1153 14 artiklassa vahvistetun enimmäisrahoitusosuuden rajoissa. Tällaiset rahoitusosuudet eivät rajoita valtiontukisääntöjen soveltamista.

5.   Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin on ilmoitettava hallintoneuvostolle yhtiöjärjestyksen 15 artiklan mukaisesti vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä edellisenä varainhoitovuotena suoritettujen, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen osuuksien arvo.

6.   Yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 3 kohdan b–f alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvon määrittämiseksi kustannukset määritetään asianomaisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, kunkin oikeussubjektin sijoittautumismaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja sovellettavien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS- ja IFRS-standardit) mukaisesti. Asianomaisen oikeussubjektin tai osallistujavaltioiden tarkastusviranomaisten nimittämä riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja varmentaa kustannukset. Yhteisyritys voi tarkistaa arvonmääritysmenetelmän, jos varmennuksen osalta on epävarmuutta. Jos asiasta on edelleen epävarmuutta, yhteisyritys voi tarkastaa arvonmääritysmenetelmän.

7.   Komissio voi lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittamisen tai panna alulle yhtiöjärjestyksen 23 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn seuraavissa tapauksissa:

a)

jos yhteisyritys ei täytä unionin rahoitusosuutta koskevia edellytyksiä; tai

b)

jos muut osakkaat kuin unioni tai niihin kuuluvat oikeussubjektit tai niiden liitännäisosallistujat, eivät suorita tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja osuuksia, suorittavat ne ainoastaan osittain tai eivät noudata määräaikoja; tai

c)

24 artiklassa tarkoitettujen arviointien tuloksena.

Komission päätös lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittama rahoitusosuus, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittaminen ei estä sellaisten tukikelpoisten kustannusten korvaamista, jotka ovat aiheutuneet muille osakkaille kuin unionille ennen päätöksen ilmoittamista yhteisyritykselle.

8 artikla

Osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien hallinnointi

1.   Kunkin osallistujavaltion on tehtävä alustava sitoumus yhteisyritykseen maksettavien epäsuoria toimia koskevien kansallisten rahoitusosuuksiensa määrästä. Tällainen sitoumus on tehtävä yhteisyritykselle vuosittain ennen työohjelman hyväksymistä.

Asetuksen (EU) 2021/695 22 artiklassa tai asetuksen (EU) 2021/694 18 artiklassa tai asetuksen (EU) 2021/1153 11 artiklassa vahvistettujen kriteerien lisäksi työohjelmaan voi sisältyä liitteenä kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskevat kansallisten oikeussubjektien osallistumista.

Kunkin osallistujavaltion on annettava yhteisyrityksen tehtäväksi ehdotusten arviointi Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

Ehdotukset on valittava arviointikomitean laatiman järjestysluettelon perusteella. Hallintoneuvosto voi poiketa tästä luettelosta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa työohjelmassa esitetyn mukaisesti varmistaakseen hankekokonaisuusmenettelyn yleisen johdonmukaisuuden.

Kullakin osallistujavaltiolla on kansallisten strategisten painopisteiden perusteella veto-oikeus kaikissa kysymyksissä, jotka koskevat sen yhteisyritykselle myöntämien kansallisten rahoitusosuuksien käyttöä kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneiden hakijoiden osalta.

2.   Kunkin osallistujavaltion on tehtävä yhteisyrityksen kanssa yksi tai useampi hallinnollinen sopimus, jossa määrätään kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneille hakijoille myönnettävien osuuksien maksamista ja niistä raportointia koskevasta koordinointimekanismista. Tällaisen sopimuksen on katettava aikataulu, maksuehdot, raportointi ja tarkastusvaatimukset.

Kunkin osallistujavaltion on pyrittävä sovittamaan maksuaikataulunsa, raportointinsa ja tarkastuksensa yhteen yhteisyrityksen maksuaikataulun, raportoinnin ja tarkastusten kanssa ja mukauttamaan kustannuksiin sovellettavat tukikelpoisuussäännöt Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöihin.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa kukin osallistujavaltio voi antaa yhteisyrityksen tehtäväksi rahoitusosuuden maksamisen tuensaajilleen. Kun ehdotukset on valittu, osallistujavaltion on sidottava maksuihin tarvittava määrä. Osallistujavaltion tarkastusviranomaiset voivat tarkastaa niiden kansalliset rahoitusosuudet.

9 artikla

Isäntälaitos

1.   EuroHPC-supertietokoneet sijoitetaan osallistujavaltioon, joka on jäsenvaltio. Jos osallistujavaltio isännöi jo EuroHPC-supertietokonetta, joka on huipputason tai keskitason supertietokone, se ei voi osallistua tällaisten supertietokoneiden lisätuotantoa koskevaan uuteen kiinnostuksenilmaisupyyntöön ennen kuin edelliseen kiinnostuksenilmaisupyyntöön perustuvasta valintapäivästä on kulunut vähintään viisi vuotta. Jos kyse on kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattoreiden hankinnasta tai EuroHPC-supertietokoneen päivittämisestä kvanttikiihdyttimillä, kyseinen ajanjakso lyhennetään kahteen vuoteen.

2.   Jäljempänä 11, 12 ja 14 artiklassa tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden osalta isäntälaitos voi edustaa osallistujavaltiota, joka on jäsenvaltio, tai isännöintiyhteenliittymää. Isäntälaitos ja osallistujavaltion tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät tätä koskevan sopimuksen.

3.   Yhteisyritys valtuuttaa isäntälaitoksen huolehtimaan kunkin yhteisyrityksen kokonaan omistaman tai 11, 12 ja 14 artiklan mukaisesti yhteisesti omistaman yksittäisen EuroHPC-supertietokoneen käytöstä.

4.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut isäntälaitokset valitaan tämän artiklan 5 kohdan ja 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

5.   Kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen hallintoneuvosto valitsee tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun isäntälaitoksen ja sen osallistujavaltion, johon kyseinen isäntälaitos on sijoittautunut, tai isäntälaitokseen liittyvän isännöintiyhteenliittymän tasapuolisella ja läpinäkyvällä menettelyllä, joka perustuu muun muassa seuraaviin arviointiperusteisiin:

a)

kiinnostuksenilmaisupyynnössä määriteltyjen yleisten järjestelmäspesifikaatioiden noudattaminen;

b)

EuroHPC-supertietokoneen omistuksesta aiheutuvat kokonaiskustannukset, mukaan lukien tarkka arvio supertietokoneen käyttökustannuksista sen käyttöiän aikana ja menetelmä sen tarkistamiseksi;

c)

isäntälaitoksen kokemus vastaavien järjestelmien asentamisesta ja käytöstä;

d)

isäntälaitoksen fyysisen ja tietotekniikkainfrastruktuurin laatu, sen turvallisuus ja yhteydet muuhun unioniin;

e)

käyttäjille tarjottavan palvelun laatu, etenkin kyky noudattaa palvelutasosopimusta, joka sisältyy valintamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin;

f)

asianmukaisen asiakirjan esittäminen sen osoittamiseksi, että jäsenvaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, sitoutuu tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat kattamaan sen osan EuroHPC-supertietokoneen omistuksesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista, jota ei kata 5 artiklassa säädetty unionin rahoitusosuus eikä 6 artiklassa säädetty muu unionin rahoitusosuus, joko siihen saakka, kun yhteisyritys siirtää sen omistuksen kyseiselle isäntälaitokselle, tai siihen saakka, kun supertietokone myydään tai poistetaan käytöstä ilman omistuksen siirtoa.

6.   Jäljempänä 13 artiklassa tarkoitettujen teollisuuskäyttöön tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden osalta isäntälaitoksen on tehtävä sopimus yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa tällaisten supertietokoneiden tai niiden osioiden hankkimisen valmistelemisesta ja niiden käyttämisestä.

Teollisuuskäyttöön tarkoitetun supertietokoneen vastaanottamisessa on noudatettava seuraavia ehtoja:

a)

yhteisyritys valtuuttaa isäntälaitoksen huolehtimaan kunkin 13 artiklan mukaisesti yhteisesti omistamansa yksittäisen teollisuuskäyttöön tarkoitetun EuroHPC-supertietokoneen käytöstä;

b)

isäntälaitokset valitaan tämän artiklan 5 kohdan ja 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti;

c)

kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen hallintoneuvosto valitsee isäntälaitoksen ja siihen kytköksissä olevan yksityisten kumppanien yhteenliittymän tasapuolisella ja läpinäkyvällä menettelyllä, joka perustuu muun muassa

i)

tämän artiklan 5 kohdan a–e alakohdassa esitettyihin perusteisiin; ja

ii)

asianmukaisen asiakirjan esittämiseen sen osoittamiseksi, että yksityisten kumppanien yhteenliittymä sitoutuu kattamaan sen osuuden EuroHPC-supertietokoneen omistuksesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista, jota ei kata 5 artiklassa säädetty unionin rahoitusosuus eikä 6 artiklassa säädetty muu unionin rahoitusosuus.

7.   Valittu isäntälaitos voi komission ennakkosuostumuksella päättää kutsua muita osallistujavaltioita tai yksityisten kumppanien yhteenliittymää osallistumaan isännöintiyhteenliittymään. Liittyvien osallistujavaltioiden tai yksityisten osakkaiden rahoitus- tai luontoissuoritukset tai muut sitoumukset eivät vaikuta 11, 12, 13 ja 14 artiklassa määriteltyyn unionin rahoitusosuuteen ja vastaaviin omistusoikeuksiin ja unionille myönnettävän vastaavan käyttöajan prosenttiosuuteen kyseisen EuroHPC-supertietokoneen osalta.

10 artikla

Vastaanottosopimus

1.   Yhteisyritys tekee vastaanottosopimuksen kunkin valitun isäntälaitoksen kanssa ennen EuroHPC-supertietokoneen hankintaa koskevan menettelyn aloittamista.

2.   Vastaanottosopimuksessa käsitellään erityisesti seuraavia EuroHPC-supertietokoneita koskevia näkökohtia:

a)

oikeudet ja velvollisuudet supertietokoneen hankintaa koskevan menettelyn aikana, mukaan lukien supertietokoneen hyväksymistarkastukset;

b)

supertietokoneen käyttöä koskevat vastuuvaatimukset;

c)

käyttäjille tarjottavan palvelun laatu supertietokonetta käytettäessä, siten kuin se on määritelty palvelutasosopimuksessa;

d)

supertietokoneen energiatehokkuutta ja ympäristökestävyyttä koskevat suunnitelmat;

e)

supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan käyttöehdot, joista hallintoneuvosto päättää 17 artiklan mukaisesti;

f)

käyttöajan laskentaa koskevat säännöt;

g)

se osuus omistuksesta aihetuvista kokonaiskustannuksista, jonka kattaa isäntälaitoksen järjestelyjen mukaisesti se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai ne osallistujavaltiot, jotka ovat mukana isännöintiyhteenliittymässä;

h)

11 artiklan 5 kohdassa, 12 artiklan 7 kohdassa, 13 artiklan 6 kohdassa ja 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun omistuksen siirtoon liittyvät ehdot, mukaan lukien EuroHPC-supertietokoneiden kohdalla määräykset niiden jäännösarvon laskemisesta ja niiden käytöstä poistamisesta;

i)

isäntälaitoksen velvollisuus tarjota mahdollisuus käyttää EuroHPC-supertietokoneita ja varmistaa samalla supertietokoneiden turvallisuus, henkilötietojen suoja asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti, sähköisen viestinnän tietosuoja direktiivin 2002/58/EY mukaisesti ja liikesalaisuuksien suoja direktiivin (EU) 2016/943 mukaisesti sekä muiden salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen luottamuksellisuuden suoja;

j)

isäntälaitoksen velvollisuus ottaa käyttöön sertifioitu tilintarkastusmenettely, joka kattaa EuroHPC-supertietokoneen käyttökustannukset ja käyttäjien käyttöajan;

k)

isäntälaitoksen velvollisuus toimittaa hallintoneuvostolle vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä tilintarkastuskertomus ja käyttöaikaa koskevat tiedot edelliseltä varainhoitovuodelta;

l)

erityisehdot, joita sovelletaan isäntälaitoksen käyttäessä teollisuuskäyttöön tarkoitettua EuroHPC-supertietokonetta.

3.   Vastaanottosopimukseen sovelletaan unionin oikeutta ja niiden seikkojen osalta, joita tämä asetus tai muut unionin säädökset eivät kata, täydentävästi sen jäsenvaltion kansallista oikeutta, johon isäntälaitos on sijoittautunut.

4.   Vastaanottosopimuksessa on oltava SEUT 272 artiklassa tarkoitettu välityslauseke, jonka mukaan Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta kaikissa vastaanottosopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

5.   Kun vastaanottosopimus on tehty, yhteisyritys käynnistää valitun isäntälaitoksen tuella menettelyt EuroHPC-supertietokoneen hankkimiseksi 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

6.   EuroHPC-supertietokoneen hankkimiseksi 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

11 artikla

Huipputason supertietokoneiden hankinta ja omistus

1.   Yhteisyritys hankkii huipputason supertietokoneet ja on niiden omistaja.

2.   Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 50 prosenttia huipputason supertietokoneiden hankintakustannuksista sekä enintään 50 prosenttia niiden käyttökustannuksista.

Jäljelle jäävän osuuden huipputason supertietokoneiden omistuksesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista kattaa se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai sen kattavat isännöintiyhteenliittymässä mukana olevat osallistujavaltiot, mahdollisesti täydennettynä 6 artiklassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.

3.   Huipputason supertietokoneen toimittajan valinnan on perustuttava tarjouseritelmiin, joissa otetaan huomioon käyttäjävaatimukset ja yleiset järjestelmäspesifikaatiot, jotka valittu isäntälaitos on toimittanut kiinnostuksenilmaisupyynnön johdosta esittämässään hakemuksessa. Valinnassa on myös otettava huomioon toimitusketjun turvallisuus.

4.   Yhteisyritys voi toimia ensimmäisenä käyttäjänä ja hankkia huipputason supertietokoneita, joihin on integroitu kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä ja kilpailukykyisiä teknologioita, jotka on kehitetty pääasiassa unionissa.

5.   Jos se on asianmukaisesti perusteltua turvallisuussyistä, hallintoneuvosto voi työohjelmassa päättää asettaa ehtoja toimittajien osallistumiselle huipputason supertietokoneiden hankintaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti taikka rajoittaa toimittajien osallistumista turvallisuussyistä tai suoraan unionin strategiseen riippumattomuuteen liittyviin toimiin kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

6.   Huipputason supertietokoneet voidaan hallintoneuvoston päätöksellä ja vastaanottosopimuksen mukaisesti siirtää isäntälaitoksen omistukseen, myydä toiselle laitokselle tai poistaa käytöstä aikaisintaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun isäntälaitokseen asennetut huipputason supertietokoneet ovat läpäisseet yhteisyrityksen tekemän hyväksyntätarkastuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen purkamista. Jos huipputason supertietokoneen omistus siirretään, isäntälaitoksen on korvattava yhteisyritykselle siirrettävän supertietokoneen jäännösarvo. Jos omistusta ei siirretä isäntälaitokselle vaan tehdään päätös käytöstä poistamisesta, yhteisyrityksen ja isäntälaitoksen on jaettava asiaankuuluvat kustannukset tasan. Yhteisyritys ei vastaa huipputason supertietokoneen omistuksen siirtämisen jälkeen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.

12 artikla

Kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattorien hankinta ja omistus

1.   Yhteisyritys hankkii ja omistaa kvanttitietokoneita ja kvanttisimulaattoreita, jotka voivat olla esimerkiksi pilottihankkeita, kokeellisia järjestelmiä, prototyyppejä ja operatiivisia järjestelmiä, erillisinä koneina tai hybridiratkaisuina huipputason tai keskitason suurteholaskentakoneiden kanssa ja ovat käytettävissä pilvipalvelun kautta.

2.   Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 50 prosenttia kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattorien hankintakustannuksista sekä enintään 50 prosenttia niiden käyttökustannuksista.

Jäljelle jäävän osuuden kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattorien omistuksesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista kattaa se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai sen kattavat isännöintiyhteenliittymässä mukana olevat osallistujavaltiot, mahdollisesti täydennettynä 6 artiklassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.

3.   Kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattorien toimittajan valinnan on perustuttava tarjouseritelmiin, joissa otetaan huomioon käyttäjävaatimukset ja yleiset järjestelmäspesifikaatiot, jotka valittu isäntälaitos on toimittanut kiinnostuksenilmaisupyynnön johdosta esittämässään hakemuksessa. Valinnassa on myös otettava huomioon toimitusketjun turvallisuus.

4.   Yhteisyritys voi toimia ensimmäisenä käyttäjänä ja hankkia kvanttitietokoneita ja kvanttisimulaattoreita, joihin on integroitu pääasiassa unionissa kehitettyjä teknologioita.

5.   Jos se on asianmukaisesti perusteltua turvallisuussyistä, hallintoneuvosto voi työohjelmassa päättää asettaa ehtoja toimittajien osallistumiselle kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattorien hankintaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti taikka rajoittaa toimittajien osallistumista turvallisuussyistä tai suoraan unionin strategiseen riippumattomuuteen liittyviin toimiin kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

6.   Kvanttitietokoneet ja kvanttisimulaattorit on sijoitettava EuroHPC-supertietokoneen isäntälaitokseen tai suurteholaskentakeskukseen, joka sijaitsee unionissa.

7.   Kvanttitietokone tai kvanttisimulaattori voidaan hallintoneuvoston päätöksellä ja vastaanottosopimuksen mukaisesti siirtää isäntälaitoksen omistukseen, myydä toiselle laitokselle tai poistaa käytöstä aikaisintaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun isäntälaitokseen asennettu kvanttitietokone tai kvanttisimulaattori on läpäissyt yhteisyrityksen tekemän hyväksyntätarkastuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen purkamista. Jos kvanttitietokoneen tai kvanttisimulaattorin omistus siirretään, isäntälaitoksen on korvattava yhteisyritykselle siirrettävän supertietokoneen jäännösarvo. Jos omistusta ei siirretä isäntälaitokselle vaan tehdään päätös käytöstä poistamisesta, yhteisyrityksen ja isäntälaitoksen on jaettava asiaankuuluvat kustannukset tasan. Yhteisyritys ei vastaa kvanttitietokoneen tai kvanttisimulaattorin omistuksen siirtämisen jälkeen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.

13 artikla

Teollisuuskäyttöön tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden hankinta ja omistus

1.   Yhteisyritys hankkii yhdessä yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa vähintään keskitasoisia supertietokoneita tai EuroHPC-supertietokoneiden osioita, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu teollisuuskäyttöön, ja omistaa ne yksin tai yhdessä yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa.

2.   Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 35 prosenttia EuroHPC-supertietokoneiden tai niiden osioiden hankintakustannuksista. Yksityisten kumppanien yhteenliittymä kattaa jäljelle jäävän osuuden EuroHPC-supertietokoneiden tai niiden osioiden omistamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista.

3.   Teollisuuskäyttöön tarkoitetun EuroHPC-supertietokoneen toimittajan valinnan on perustuttava tarjouseritelmiin, joissa otetaan huomioon käyttäjävaatimukset ja yleiset järjestelmäspesifikaatiot, jotka valittu isäntälaitos on toimittanut kiinnostuksenilmaisupyynnön johdosta esittämässään hakemuksessa. Valinnassa on myös otettava huomioon toimitusketjun turvallisuus.

4.   Jos se on asianmukaisesti perusteltua turvallisuussyistä, hallintoneuvosto voi työohjelmassa päättää asettaa ehtoja toimittajien osallistumiselle teollisuuskäyttöön tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden hankintaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti taikka rajoittaa toimittajien osallistumista turvallisuussyistä tai suoraan unionin strategiseen riippumattomuuteen liittyviin toimiin kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

5.   Teollisuuskäyttöön tarkoitetut EuroHPC-supertietokoneet tai niiden osiot on säilytettävä EuroHPC-supertietokoneen isäntälaitoksessa.

6.   EuroHPC-supertietokoneet voidaan hallintoneuvoston päätöksellä ja yhteisymmärryksessä yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa siirtää yksityisten kumppanien yhteenliittymän omistukseen, myydä toiselle laitokselle tai poistaa käytöstä aikaisintaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun isäntälaitokseen asennetut EuroHPC-supertietokoneet ovat läpäisseet yhteisyrityksen tekemän hyväksyntätarkastuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen purkamista. Jos EuroHPC-supertietokoneen omistus siirretään, yksityisten kumppanien yhteenliittymän on korvattava yhteisyritykselle siirrettävän EuroHPC-supertietokoneen jäännösarvo. Jos omistusoikeutta ei siirretä yksityisten kumppanien yhteenliittymälle vaan tehdään käytöstä poistamista koskeva päätös, yksityisten kumppanien yhteenliittymän on katettava asiaankuuluvat kustannukset. Yhteisyritys ei vastaa EuroHPC-supertietokoneen omistuksen siirtämisen jälkeen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.

14 artikla

Keskitason supertietokoneiden hankinta ja omistus

1.   Yhteisyritys hankkii yhdessä sen osallistujavaltion hankintaviranomaisten kanssa, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden hankintaviranomaisten kanssa keskitason supertietokoneet ja on niiden osaomistaja.

2.   Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 35 prosenttia keskitason supertietokoneiden hankintakustannuksista sekä enintään 35 prosenttia niiden käyttökustannuksista. Jäljelle jäävän osuuden keskitason supertietokoneiden omistamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista kattaa se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai sen kattavat isännöintiyhteenliittymässä mukana olevat osallistujavaltiot, mahdollisesti täydennettynä 6 artiklassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.

3.   Keskitason supertietokoneen toimittajan valinnan on perustuttava tarjouseritelmiin, joissa otetaan huomioon käyttäjävaatimukset ja yleiset järjestelmäspesifikaatiot, jotka valittu isäntälaitos on toimittanut kiinnostuksenilmaisupyynnön johdosta esittämässään hakemuksessa. Valinnassa on myös otettava huomioon toimitusketjun turvallisuus.

4.   Yhteisyritys voi toimia ensimmäisenä käyttäjänä ja hankkia keskitason supertietokoneita, joihin on integroitu kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä ja kilpailukykyisiä teknologioita, jotka on kehitetty pääasiassa unionissa.

5.   Jos se on asianmukaisesti perusteltua turvallisuussyistä, hallintoneuvosto voi työohjelmassa päättää asettaa ehtoja toimittajien osallistumiselle keskitason supertietokoneiden hankintaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti taikka rajoittaa toimittajien osallistumista turvallisuussyistä tai suoraan unionin strategiseen riippumattomuuteen liittyviin toimiin kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

6.   Yhteisyritykselle kuuluva supertietokoneen omistusosuus siirretään isäntälaitokselle sen jälkeen, kun supertietokoneen osalta on tehty kaikki poistot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen purkamista. Isäntälaitoksen on korvattava yhteisyritykselle siirrettävän supertietokoneen jäännösarvo. Yhteisyritys ei vastaa keskitason supertietokoneen omistuksen siirtämisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.

15 artikla

Supertietokoneiden päivittäminen

1.   Yhteisyritys voi käynnistää kiinnostuksenilmaisupyynnön omistamiensa tai yhteisomistamiensa EuroHPC-supertietokoneiden päivittämiseksi. EU:n rahoitusosuus tällaisissa päivityksissä saa olla enintään 150 miljoonaa euroa kaudelle 2021–2027.

2.   Isäntälaitos voi vastata tähän kiinnostuksenilmaisupyyntöön aikaisintaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona EuroHPC-supertietokoneen isäntälaitos on valittu, ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyseisestä päivästä. EuroHPC-supertietokone voidaan päivittää vain kerran.

3.   Hallintoneuvosto valitsee isäntälaitoksen tasapuolisella ja läpinäkyvällä menettelyllä, joka perustuu muun muassa seuraaviin arviointiperusteisiin:

a)

päivityksen perustelut;

b)

yhteensopivuus alkuperäisen EuroHPC-supertietokoneen kanssa;

c)

EuroHPC-supertietokoneen suorituskyvyn parantuminen;

d)

asianmukaisen asiakirjan esittäminen sen osoittamiseksi, että jäsenvaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, sitoutuu tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat kattamaan sen osan EuroHPC-supertietokoneen päivityskustannuksista, jota ei kata 5 artiklassa säädetty unionin rahoitusosuus eikä 6 artiklassa säädetty muu unionin rahoitusosuus, joko siihen saakka, kun yhteisyritys siirtää sen omistuksen kyseiselle isäntälaitokselle, tai siihen saakka, kun supertietokone myydään tai poistetaan käytöstä ilman omistuksen siirtoa.

4.   Yhteisyritys hankkii yhdessä sen osallistujavaltion hankintaviranomaisten kanssa, johon valittu isäntälaitos on sijoittautunut, tai valitussa isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden hankintaviranomaisten kanssa supertietokoneen päivityksen ja omistaa sen alkuperäisen EuroHPC-supertietokoneen omistusta koskevien samojen edellytysten mukaisesti.

5.   Unionin rahoitusosuus päivityksessä voi olla enintään 35 prosenttia päivityksen hankintakustannuksista, ja siitä tehdään poistot alkuperäisen supertietokoneen odotetun jäljellä olevan käyttöiän aikana, ja enintään 35 prosenttia käytön lisäkustannuksista. Päivityksen kokonaiskustannukset eivät saa ylittää 30:tä prosenttia alkuperäisen EuroHPC-supertietokoneen hankintakustannuksista.

6.   Unionin osuus päivitetyn EuroHPC-supertietokoneen käyttöajasta säilyy ennallaan tietokoneen koko käyttöiän. Jos tietokoneen suorituskyky paranee päivityksen myötä, käyttöaikaa lisätään suoraan unionin rahoitusosuuden mukaisessa suhteessa.

16 artikla

EuroHPC-supertietokoneiden käyttö

1.   EuroHPC-supertietokoneet ovat julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjien käytettävissä ja ne on tarkoitettu lähinnä siviilialan sovelluksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 9 kohdan soveltamista. Teollisuuskäyttöön tarkoitettuja EuroHPC-supertietokoneita lukuun ottamatta niitä käytetään pääasiassa julkisten rahoitusohjelmien kattamiin tutkimus- ja innovointitarkoituksiin, julkisen sektorin sovelluksiin ja tarvittaessa pk-yritysten yksityiseen innovointitoimintaan.

2.   Hallintoneuvosto määrittelee supertietokoneiden käyttöä koskevat yleiset käyttöehdot 17 artiklan mukaisesti, ja se voi määritellä erityisiä käyttöehtoja erityyppisille käyttäjille tai sovelluksille. Palvelun turvallisuuden ja laadun on oltava samantasoista kaikille käyttäjille kussakin käyttäjäluokassa lukuun ottamatta teollisuuskäyttöön tarkoitettuja EuroHPC-supertietokoneita, joiden turvallisuuden ja palvelun laadun on oltava teollisten vaatimusten mukaisia 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Asetuksella (EU) 2018/1488 perustetun EuroHPC-yhteisyrityksen hankkimien supertietokoneiden unionille kuuluvaa käyttöajan osuutta myönnetään käyttäjille, jotka asuvat tai sijaitsevat jäsenvaltiossa tai Horisontti 2020 -ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa tai ovat sijoittautuneet sinne.

4.   Käyttäjille, jotka asuvat tai sijaitsevat jäsenvaltiossa tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa tai ovat sijoittautuneet sinne, on myönnettävä unionille kuuluvaa käyttöajan osuutta vuoden 2020 jälkeen hankittuihin EuroHPC-supertietokoneisiin.

5.   Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja unionin etu huomioon ottaen hallintoneuvosto voi päättää myöntää EuroHPC-supertietokoneiden käyttöaikaa missä tahansa kolmannessa maassa asuville, sinne sijoittautuneille tai siellä sijaitseville yhteisöille ja kansainvälisille järjestöille.

17 artikla

EuroHPC-supertietokoneiden unionille kuuluvien käyttöaikojen jakaminen

1.   Kunkin huipputason EuroHPC-supertietokoneen tai -kvanttitietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan osuuden on oltava suoraan suhteessa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin rahoitusosuuteen EuroHPC-supertietokoneen omistamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista, eikä se siten saa olla yli 50 prosenttia EuroHPC-supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta.

2.   Kunkin keskitason EuroHPC-supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan osuuden on oltava suoraan suhteessa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin rahoitusosuuteen supertietokoneen hankinta- ja käyttökustannuksista, eikä se saa olla yli 35 prosenttia supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta.

3.   Kunkin teollisuuskäyttöön tarkoitetun EuroHPC-supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan osuuden on oltava suoraan suhteessa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin rahoitusosuuteen supertietokoneen hankintakustannuksista, eikä se saa olla yli 35 prosenttia supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta.

4.   Kullekin osallistujavaltiolle, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai kullekin isännöintiyhteenliittymässä mukana olevalle osallistujavaltiolle on annettava kunkin EuroHPC-supertietokoneen jäljellä olevaa käyttöaikaa. Isännöintiyhteenliittymän tapauksessa osallistujavaltioiden on sovittava keskenään supertietokoneen käyttöaikojen jakautumisesta.

5.   Hallintoneuvoston on määriteltävä käyttöoikeudet, jotka koskevat unionin osuutta EuroHPC-supertietokoneiden käyttöajasta.

6.   Unionin osuus EuroHPC-supertietokoneiden käyttöajasta on maksuton 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille julkisen sektorin käyttäjille. Käyttö on myös maksuton teollisuuskäyttäjille sovelluksissa, jotka liittyvät Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin tutkimus- ja innovointitoimiin sekä Horisontti Eurooppa- ohjelman tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelman huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja innovointitoimiin, sekä asianmukaisissa tapauksissa pk-yritysten yksityisessä innovointitoiminnassa. Ohjaavana periaatteena on, että käyttöajan jakaminen tällaisiin toimiin toteutetaan hallintoneuvoston vahvistaman tasapuolisen ja läpinäkyvän vertaisarviointiprosessin pohjalta yhteisyrityksen käynnistämien jatkuvien avointen kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella.

7.   Yksityisiä innovointitoimia toteuttavia pk-yrityksiä lukuun ottamatta muiden käyttäjien on noudatettava avoimen tieteen lähestymistapaa levittääkseen yhteisyrityksen supertietokoneiden käytön myötä hankittua tietämystä asetuksen (EU) 2021/695 14 artiklan mukaisesti. Hallintoneuvosto määrittelee tarkemmin sovellettavat avoimen tieteen säännöt.

8.   Hallintoneuvosto määrittelee käyttöehtoja koskevat erityissäännöt, jotka poikkeavat 6 kohdassa tarkoitetuista ohjaavista periaatteista. Ne koskevat käyttöajan jakamista hankkeille ja toimille, joita pidetään unionille strategisesti tärkeinä.

9.   Unionin pyynnöstä toimitusjohtajan on myönnettävä suora käyttöoikeus EuroHPC-supertietokoneisiin aloitteille, joita unioni pitää keskeisinä terveyteen tai ilmastoon liittyvien tai muiden välttämättömien poikkeusolosuhteissa tarvittavien tukipalvelujen tarjoamiseksi julkishyödykkeenä, hätä- ja kriisinhallintatilanteissa tai tilanteissa, joita unioni pitää keskeisinä sen turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Tällaisen käyttöoikeuden toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset määritellään hallintoneuvoston hyväksymissä käyttöoikeutta koskevissa ehdoissa.

10.   Hallintoneuvosto määrittää teollisuuskäyttöön sovellettavat edellytykset, joiden mukaisesti annetaan käyttöoikeus unionin osuuteen suojattujen suurteholaskenta- ja dataresurssien käyttöajasta muita kuin 6 kohdassa täsmennettyjä sovelluksia varten.

11.   Hallintoneuvosto seuraa säännöllisesti kutakin osallistujavaltiota ja kutakin käyttäjäryhmää kohti myönnettyä osuutta unionille kuuluvasta käyttöajasta, kaupallisiin tarkoituksiin myönnetty käyttöaika mukaan luettuna. Se voi päättää muun muassa

a)

mukauttaa käyttöaikoja toiminta- tai käyttäjäluokkakohtaisesti optimoidakseen EuroHPC-supertietokoneiden käyttömahdollisuudet;

b)

ehdottaa ylimääräisiä tukitoimenpiteitä, jotta voidaan tarjota tasavertaiset käyttömahdollisuudet käyttäjille, jotka pyrkivät parantamaan suurteholaskentajärjestelmiin liittyvää osaamistaan ja asiantuntemustaan.

18 artikla

Unionille kuuluva EuroHPC-supertietokoneiden käyttöaika kaupallisiin tarkoituksiin

1.   Kaupallisiin tarkoituksiin myönnettyyn unionille kuuluvaan käyttöajan osuuteen sovelletaan erityisehtoja kaikkiin teollisuuden käyttäjiin. Tämän kaupallisen käytön palvelun on oltava markkinahintoihin perustuva, käyttömääräperusteisesti hinnoiteltu palvelu. Hallintoneuvosto vahvistaa maksun suuruuden.

2.   Unionille kuuluvan käyttöajan osuuden kaupallisesta käytöstä perityt maksut ovat yhteisyrityksen talousarvioon otettavia tuloja, ja ne on käytettävä yhteisyrityksen toimintamenojen kattamiseen.

3.   Kaupallisille palveluille annettu käyttöaika saa olla enintään 20 prosenttia kunkin EuroHPC-supertietokoneen unionille kuuluvasta kokonaiskäyttöajasta. Hallintoneuvosto päättää unionin käyttöajan antamisesta kaupallisten palvelujen käyttäjille ottaen huomioon 17 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset.

4.   Kaupallisten palvelujen laadun on oltava sama kaikille käyttäjille.

19 artikla

Varainhoitosäännöt

1.   Yhteisyritys hyväksyy omat erityiset varainhoitosääntönsä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklan mukaisesti.

2.   Varainhoitosäännöt julkaistaan yhteisyrityksen verkkosivustolla.

20 artikla

Henkilöstö

1.   Yhteisyrityksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’, sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (13), sekä henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä, jotka unionin toimielimet ovat yhdessä hyväksyneet.

2.   Hallintoneuvosto käyttää yhteisyrityksen henkilöstöön nähden sitä toimivaltaa, joka henkilöstösääntöjen mukaan kuuluu nimittävälle viranomaiselle ja palvelussuhteen ehtojen mukaan sopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

3.   Johtokunta hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään edellytykset, joiden mukaisesti kyseinen toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää kyseinen toimivalta edelleen.

4.   Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi päättää tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron toimitusjohtajalle ja hänen edelleen toteuttamansa kyseisen toimivallan siirron. Tässä tapauksessa hallintoneuvosto käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

5.   Hallintoneuvosto hyväksyy asianmukaiset henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

6.   Henkilöresurssit määritellään yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, josta käy yrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti ilmi väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna.

7.   Yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluu väliaikaisia toimihenkilöitä ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä.

8.   Yhteisyritys vastaa kaikista henkilöstöön liittyvistä kuluista.

21 artikla

Kansalliset asiantuntijat ja harjoittelijat

1.   Yhteisyritys voi ottaa määräaikaisesti palvelukseensa kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita, jotka eivät ole yhteisyrityksen toimihenkilöitä. Kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokopäiväisinä työntekijöinä ilmaistuna lisätään 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin henkilöstöresursseja koskeviin tietoihin vuotuisen talousarvion mukaisesti.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy päätöksen, jossa vahvistetaan yhteisyritykseen tilapäisesti siirrettävien kansallisten asiantuntijoiden palvelukseen ottoon sekä harjoittelijoiden käyttöön sovellettavat säännöt.

22 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Yhteisyritykseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.

23 artikla

Yhteisyrityksen korvausvastuu

1.   Yhteisyrityksen sopimusperusteinen korvausvastuu määritetään asiaankuuluvissa sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen, päätökseen tai sopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

2.   Sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevissa asioissa yhteisyritys korvaa henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

3.   Kaikkien 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien yhteisyrityksen maksujen ja niihin liittyvien kulujen ja kustannusten katsotaan olevan yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan sen varoista.

4.   Yhteisyritys vastaa yksin velvoitteistaan.

5.   Yhteisyritys ei ole vastuussa mistään isäntälaitoksen toiminnasta aiheutuvista vahingoista, jotka liittyvät isäntälaitoksen harjoittamaan EuroHPC-yhteisyrityksen omistamien supertietokoneiden käyttöön.

24 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Yhteisyrityksen toimintaa seurataan jatkuvasti ja tarkastellaan määräajoin sen varainhoitosääntöjen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikutus, huippuosaaminen ja voimavarojen mahdollisimman vaikuttava ja tehokas käyttö. Seurannan ja määräaikaisarviointien tulokset otetaan huomioon eurooppalaisten kumppanuuksien seurannassa ja yhteisyrityksen arvioinneissa osana asetuksen (EU) 2021/695 50 ja 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja.

2.   Yhteisyritys huolehtii hallinnointi- ja täytäntöönpanotoimiensa jatkuvasta seurannasta ja toteutettujen hankkeiden tuotosten, tulosten ja vaikutusten määräaikaisarvioinneista asetuksen (EU) 2021/695 50 artiklan ja liitteen III mukaisesti.

3.   Yhteisyritysten toiminnan arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman väliarvioinnissa ja loppuarvioinnissa ja siihen liittyvässä päätöksentekoprosessissa, kuten asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklassa säädetään.

4.   Komissio tekee yhteisyrityksestä väli- ja loppuarvioinnin osana asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja. Väliarviointi on suoritettava riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella avoimeen menettelyyn perustuen heti, kun Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanon alkamisesta. Arvioinneissa on tarkasteltava, miten yhteisyritys täyttää tehtävänsä taloudellisten, teknologisten, tieteellisten, yhteiskunnallisten ja poliittisten tavoitteidensa, mukaan lukien ilmastoon liittyvät tavoitteet, mukaisesti, ja arvioitava sen osana Horisontti Eurooppa -ohjelmaa toteuttamien toimien vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa sekä sen synergioita ja täydentävyyttä asiaankuuluvien eurooppalaisten, kansallisten ja tarvittaessa alueellisten aloitteiden kanssa, mukaan lukien synergiat Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden osien kanssa kuten missiot, klusterit tai temaattiset tai erityisohjelmat. Arvioinneissa on otettava huomioon sidosryhmien näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla, ja niihin on sisällytettävä tarvittaessa myös arvio yhteisyrityksen pitkän aikavälin tieteellisistä, yhteiskunnallisista, taloudellisista ja politiikan kannalta merkityksellisistä vaikutuksista. Lisäksi niihin on sisällyttävä arvio tehokkaimmasta toimintatavasta mahdollisia tulevia toimia varten ja, jos yhteisyrityksen toimintaa mahdollisesti uusitaan, yhteisyrityksen merkityksellisyydestä ja johdonmukaisuudesta eurooppalaisten kumppanuuksien ja niiden poliittisten painopisteiden yleisessä yhteydessä.

5.   Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin päätelmien perusteella komissio voi toimia 7 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä.

6.   Komissio voi avoimen menettelyn perusteella valittujen ulkoisten riippumattomien asiantuntijoiden avustamana suorittaa muita arviointeja strategisesti merkittävistä aihealueista tai teemoista tarkastellakseen yhteisyrityksen edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kartoittaakseen toimien toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja yksilöidäkseen parhaita toimintatapoja. Kyseisiä muita arviointeja suorittaessaan komissio ottaa täysin huomioon yhteisyritykseen kohdistuvat hallinnolliset vaikutukset.

7.   Yhteisyritys tarkastelee säännöllisesti toimintaansa antaakseen tietoja yhteisyrityksen väliarviointia ja loppuarviointia varten osana asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja.

8.   Säännölliset tarkastelut ja arvioinnit on otettava huomioon yhteisyrityksen purkamisessa tai mahdollisessa uusimisessa asetuksen (EU) 2021/695 liitteen III mukaisesti. Komissio suorittaa yhteisyrityksen loppuarvioinnin kuuden kuukauden kuluessa yhteisyrityksen purkamisen jälkeen mutta viimeistään kahden vuoden kuluttua yhtiöjärjestyksen 23 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn aloittamisesta. Kyseisen loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

9.   Komissio julkaisee ja toimittaa yhteisyrityksen arviointien tulokset, joiden on sisällettävä arvioinnin päätelmät ja komission huomautukset, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osana asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja.

25 artikla

Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava lainsäädäntö

1.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia

a)

yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa tai hankintasopimuksissa taikka sen päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla;

b)

riidoissa, jotka koskevat yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista;

c)

kaikissa yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa määrätyin rajoituksin ja edellytyksin.

2.   Niihin kysymyksiin, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai unionin muissa säädöksissä, sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

26 artikla

Kantelut oikeusasiamiehelle

Yhteisyrityksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT 228 artiklan mukaisesti.

27 artikla

Jälkikäteen tehtävät tarkastukset

1.   Horisontti Eurooppa -ohjelman talousarviosta rahoitettavien toimien menojen jälkitarkastukset on suoritettava asetuksen (EU) 2021/695 53 artiklan mukaisesti osana Horisontti Eurooppa -ohjelman epäsuoria toimia ja erityisesti kyseisen asetuksen 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastusstrategian mukaisesti.

2.   Yhteisyritys suorittaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman talousarviosta rahoitettaviin toimiin liittyvien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) 2021/694 27 artiklan mukaisesti.

3.   Yhteisyritys suorittaa Verkkojen Eurooppa -välineen talousarviosta rahoitettaviin toimiin liittyvien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) 2021/1153 26 artiklan mukaisesti osana Verkkojen Eurooppa -välineen toimia.

28 artikla

Osakkaiden taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Yhteisyritys sallii komission henkilöstön ja muiden saman yhteisyrityksen tai komission valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen tai 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastusta varten osallistujavaltioiden tarkastusviranomaisten pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa ja antaa näiden käyttöön kaikki tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat tiedot, sähköisessä muodossa olevat tiedot mukaan luettuina.

2.   OLAF ja EPPO voivat suorittaa tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (15) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, ja jotta voidaan määrittää, onko tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuun päätökseen tai sopimukseen liittynyt unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia, korruptiota tai muuta laitonta toimintaa.

3.   Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, kyseiselle yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille ja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastusta varten osallistujavaltioiden tarkastusviranomaisille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista.

4.   Yhteisyrityksen on varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan riittävästi suorittamalla tai teettämällä asianmukaiset sisäiset ja ulkopuoliset tarkastukset.

5.   Yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (16) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista. Yhteisyritys toteuttaa tarvittavat toimenpiteet OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi.

29 artikla

Luottamuksellisuus

Yhteisyrityksen on suojattava sellaiset arkaluonteiset tiedot, joiden paljastaminen voisi haitata sen osakkaiden tai yhteisyrityksen toimintaan osallistuvien etuja.

30 artikla

Avoimuus

Yhteisyrityksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (17).

31 artikla

Henkilötietojen käsittely

Jos tämän asetuksen täytäntöönpano edellyttää henkilötietojen käsittelyä, niitä on käsiteltävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (18) mukaisesti.

32 artikla

Pääsy tuloksiin ja ehdotuksia koskeviin tietoihin

1.   Yhteisyritys antaa unionin toimielimille elimille, laitoksille ja virastoille sekä osallistujavaltioiden viranomaisille pääsyn kaikkiin tietoihin, jotka liittyvät sen rahoittamiin epäsuoriin toimiin. Tällaisiin tietoihin sisältyvät yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin osallistuvien tuensaajien tulokset tai muut tiedot, joita pidetään tarpeellisina unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tällaiset pääsyoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön ja niissä on noudatettava sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä.

2.   Yhteisyritys luovuttaa sille toimitettuihin ehdotuksiin sisältyvät tiedot komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tämä koskee soveltuvin osin osallistujavaltioita, kun kyse on niiden alueille sijoittautuneita hakijoita sisältävistä ehdotuksista, ja rajoittuu sovellettavien luottamuksellisuussääntöjen mukaisesti muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

33 artikla

Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin epäsuoriin toimiin sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

1.   Yhteisyrityksen Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoittamiin epäsuoriin toimiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/695. Mainitun asetuksen mukaisesti yhteisyritystä pidetään rahoituselimenä ja se myöntää rahoitustukea epäsuorille toimille yhtiöjärjestyksen 1 artiklassa määrätyin tavoin.

2.   Asetusta (EU) 2021/695 sovelletaan myös epäsuoriin toimiin, jotka rahoitetaan yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetuilla osallistujavaltioiden rahoitusosuuksilla.

34 artikla

Korvausosuudet

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/695 34 artiklassa säädetään, Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien epäsuorien toimien ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien yhteydessä yhteisyritys voi soveltaa tiettyyn toimeen myönnettävään unionin rahoitukseen erilaisia korvausosuuksia riippuen osallistujan tyypistä, varsinkin pk-yritykset, ja toimen tyypistä. Korvausosuudet ilmoitetaan työohjelmassa.

35 artikla

Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettaviin toimiin sovellettavat säännöt

Yhteisyrityksen Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoittamiin epäsuoriin toimiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/1153.

36 artikla

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin toimiin sovellettavat säännöt

Yhteisyrityksen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoittamiin epäsuoriin toimiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/694.

37 artikla

Isäntäjäsenvaltion tarjoama tuki

Yhteisyrityksen ja sen jäsenvaltion välillä, jossa sen kotipaikka sijaitsee, voidaan tehdä hallinnollinen sopimus erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta kyseisen valtion yhteisyritykselle antamasta tuesta.

38 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetus (EU) 2018/1488, mukaan lukien vuotuiset täytäntöönpanosuunnitelmat ja kyseisiin toimiin liittyvät taloudelliset velvoitteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisesti käynnistettyjä toimia.

Asetuksen (EU) 2018/1488 10, 11, 13 ja 14 artiklan sekä kyseisen asetuksen liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen 6 ja 7 artiklan nojalla aloitettujen toimien osalta kyseistä asetusta sovelletaan kunnes nämä toimet on saatettu loppuun ja tarvittavassa määrin.

Toimia, jotka perustuvat asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisesti hyväksytyissä vuotuisissa toteutussuunnitelmissa vahvistettuihin ehdotuspyyntöihin ja tarjouspyyntöihin, pidetään myös kyseisen asetuksen nojalla aloitettuina toimina.

2.   Viittauksia asetukseen (EU) 2018/1488 on pidettävä viittauksina tähän asetukseen.

39 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus ei vaikuta asetuksen (EU) 2018/1488 nojalla palvelukseen otetun henkilöstön oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tätä varten henkilöstön työsopimukset pysyvät voimassa tämän asetuksen nojalla henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

2.   Asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisesti nimitetty toimitusjohtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen mukaisia yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtäviä tämän asetuksen voimaantulosta alkaen. Muut sopimusehdot säilyvät ennallaan.

3.   Elleivät osakkaat keskenään muuta sovi, kaikki asetukseen (EU) 2018/1488 perustuvat osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien varat, velat tai vastuut, siirretään tämän asetuksen mukaisille osakkaille.

4.   Ensimmäisessä tämän asetuksen voimaantulon jälkeisessä kokouksessaan yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyy luettelon asetuksen (EU) 2018/1488 nojalla tehdyistä päätöksistä, joita toteutetaan edelleen tämän asetuksen nojalla. Asetuksen (EU) 2018/1488 mukaiset käyttämättä jääneet määrärahat siirretään tällä asetuksella perustetulle yhteisyritykselle.

5.   Kaikki yhteisyrityksen osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien varat, velat tai vastuut, ja asetuksen (EU) 2018/1488 mukaiset käyttämättä jääneet määrärahat siirretään tällä asetuksella perustetulle yhteisyritykselle.

40 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. ŠIRCELJ


(1)  Lausunto annettu 24. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 27. tammikuuta 2021 (EUVL C 123, 9.4.2021, s. 7).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).

(6)  Neuvoston asetus (EU) 2018/1488, annettu 28 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 252, 8.10.2018, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/943, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(12)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(13)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(14)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(16)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).


LIITE

EUROOPAN SUURTEHOLASKENNAN YHTEISYRITYKSEN YHTIÖJÄRJESTYS

1 artikla

Tehtävät

Yhteisyritys suorittaa seuraavat tehtävät:

a)

se hankkii varoja julkiselta ja yksityiseltä sektorilta yhteisyrityksen toimien rahoittamiseksi;

b)

se tukee tämän asetuksen 3 ja 4 artiklassa lueteltujen yhteisyrityksen tehtävänkuvauksen, tavoitteiden ja toimintalinjojen toteuttamista; kyseiset toimet rahoitetaan unionin talousarviosta Horisontti Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/695, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/694 ja Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/1153 perusteella kyseisten asetusten soveltamisalojen mukaisesti sekä yhteisyrityksen asiaankuuluvien osallistujavaltioiden rahoitusosuuksilla; tätä varten yhteisyritys käynnistää ehdotuspyyntöjä, tarjouspyyntöjä ja muita järjestelyjä tai menettelyjä Horisontti Eurooppa -ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen mukaisesti;

c)

se käynnistää EuroHPC-supertietokoneiden isännöintiä tai päivittämistä koskevat kiinnostuksenilmaisupyynnöt ja hallinnoi niitä sekä arvioi vastaanotetut tarjoukset riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella;

d)

se valitsee EuroHPC-supertietokoneiden isäntälaitoksen tasapuolisella, avoimella ja läpinäkyvällä tavalla tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti;

e)

se tekee isäntälaitoksen kanssa vastaanottosopimuksen EuroHPC-supertietokoneiden käytöstä ja ylläpidosta tämän asetuksen 10 artiklan mukaisesti ja valvoo vastaanottosopimuksen noudattamista, mukaan lukien hankittujen supertietokoneiden hyväksyntätarkastus;

f)

se määrittelee yleiset ja erityiset ehdot EuroHPC-supertietokoneiden unionille kuuluvan käyttöajan osuuden jakamiselle ja valvoo mahdollisuuksia käyttää kyseisiä supertietokoneita tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti;

g)

se varmistaa, että sen toiminta tukee Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteita, strategista monivuotista suunnittelua, raportointia, seurantaa ja arviointia ja muita kyseisen ohjelman vaatimuksia, kuten toimintapolitiikan yhteisen palautekehyksen täytäntöönpanoa;

h)

se käynnistää avoimia ehdotuspyyntöjä ja myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti ja saatavilla olevien varojen rajoissa pääasiassa avustusten muodossa;

i)

se käynnistää avoimia ehdotuspyyntöjä ja tarjouspyyntöjä ja myöntää rahoitusta asetuksen (EU) 2021/694 ja asetuksen (EU) 2021/1153 mukaisesti saatavilla olevien varojen rajoissa;

j)

se valvoo toimien toteuttamista ja hallinnoi avustus- ja hankintasopimuksia;

k)

se huolehtii eurooppalaisen suurteholaskenta-aloitteen tehokkuudesta asianmukaisten toimenpiteiden pohjalta;

l)

se valvoo yleistä edistymistä yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisessa;

m)

se kehittää tiivistä yhteistyötä ja huolehtii koordinoinnista unionin ja kansallisten toimien, elinten ja sidosryhmien kanssa ja pyrkii siten luomaan synergioita ja parantamaan tutkimus- ja innovointityön tulosten hyödyntämistä suurteholaskennan alalla;

n)

se kehittää tiivistä yhteistyötä ja huolehtii koordinoinnista muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa sekä kehittää muiden yhteisyritysten kanssa toiminnallisia synergioita yhteisen tukitoiminnon tehtävissä;

o)

se laatii monivuotisen strategisen ohjelman, laatii ja toteuttaa vuotuiset työohjelmat sen täytäntöönpanemiseksi ja tarvittaessa päivittää monivuotista strategista ohjelmaa;

p)

se toteuttaa tiedotusta, viestintää sekä hyödyntämistä ja levittämistä koskevia toimia soveltamalla asetuksen (EU) 2021/695 51 artiklaa soveltuvin osin, myös asettamalla yksityiskohtaiset tiedot ehdotuspyyntöjen tuloksista saataville ja käytettäväksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisessä sähköisessä tietokannassa;

q)

se suorittaa kaikkia muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2 artikla

Osakkaat

1.   Yhteisyrityksen osakkaat ovat

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro;

c)

Montenegro, Pohjois-Makedonia, Sveitsi ja Turkki edellyttäen, että kyseiset kolmannet maat ovat assosioituneet vähintään yhteen tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiaankuuluvaan ohjelmaan;

d)

kirjallisella vahvistuksella tapahtuvan tämän yhtiöjärjestyksen hyväksymisen jälkeen suurteholaskennan eurooppalainen teknologiayhteisö (ETP4HPC), joka on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö, jonka rekisteröity toimipaikka on Amsterdamissa (Alankomaissa), ja Data, tekoäly ja robotiikka (Data, AI and Robotics (DAIRO)), joka on Belgian lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö, jonka rekisteröity toimipaikka on Brysselissä (Belgiassa).

2.   Kukin osallistujavaltio nimittää edustajansa hallintoneuvostoon ja osoittaa yhden tai useamman kansallisen yksikön vastaamaan osallistujavaltion tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä.

3 artikla

Osakkuuden muutokset

1.   Jäsenvaltiot tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat, joita ei ole lueteltu tämän yhtiöjärjestyksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, voivat hakea yhteisyrityksen osakkuutta sillä edellytyksellä, että ne antavat panoksensa tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti tai osallistuvat tämän yhtiöjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitettuun rahoitukseen tämän asetuksen 3 artiklassa esitettyjen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden tekemät yhteisyrityksen osakkuushakemukset on osoitettava hallintoneuvostolle. Ehdokasmaiden on kirjallisesti hyväksyttävä tämä yhtiöjärjestys ja kaikki muut yhteisyrityksen toimintaa ohjaavat säännökset. Ehdokkaiden on myös esitettävä perustelut yhteisyrityksen osakkuuden pyytämiselle ja kuvattava, miten niiden kansallinen suurteholaskentastrategia on linjassa yhteisyrityksen tavoitteiden kanssa. Hallintoneuvosto arvioi hakemuksen ottaen huomioon ehdokkaan merkityksellisyyden ja mahdollisen lisäarvon yhteisyrityksen tehtävänkuvauksen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja voi pyytää lisäselvityksiä ehdokkuutta koskien ennen hakemuksen hyväksymistä.

3.   Mikä tahansa oikeussubjekti, jota ei ole lueteltu tämän yhtiöjärjestyksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja tukee suoraan tai välillisesti tutkimusta ja innovointia jäsenvaltiossa, voi hakea yhteisyrityksen yksityiseksi osakkaaksi sillä edellytyksellä, että se osallistuu tämän yhtiöjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitettuun rahoitukseen tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyväksyy tämän yhtiöjärjestyksen.

4.   Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti tehdyt yhteisyrityksen yksityiseksi osakkaaksi pääsyä koskevat hakemukset on osoitettava hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto arvioi hakemuksen ottaen huomioon hakijan merkityksellisyyden ja mahdollisen lisäarvon yhteisyrityksen tehtävänkuvauksen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja tekee hakemusta koskevan päätöksen.

5.   Osakas voi luopua osakkuudestaan yhteisyrityksessä. Tällainen osakkuudesta luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta tiedoksi toimitusjohtajalle, joka ilmoittaa asiasta muille hallintoneuvoston jäsenille ja yksityisille osakkaille. Osakkuuden päättymispäivästä lukien entinen osakas vapautetaan kaikista velvoitteista lukuun ottamatta velvollisuuksia, jotka yhteisyritys on hyväksynyt tai jotka sille ovat aiheutuneet ennen osakkuudesta luopumista koskevan ilmoituksen tiedoksi antamista.

6.   Kunkin yksityisen osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle vuosittain kaikista merkittävistä muutoksista kokoonpanossaan. Jos komissio katsoo, että kokoonpanossa tapahtunut muutos todennäköisesti vaikuttaa unionin tai yhteisyrityksen etuihin turvallisuuteen liittyvistä syistä, se voi esittää hallintoneuvostolle asianomaisen yksityisen osakkaan osakkuuden päättämistä. Osakkuus päättyy peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua hallintoneuvoston päätöksestä tai kyseisessä päätöksessä ilmoitetusta päivämäärästä sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

7.   Yhteisyrityksen osakkuutta ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle ilman hallintoneuvoston etukäteen antamaa suostumusta.

8.   Yhteisyritys julkaisee verkkosivustollaan välittömästi kaikkien tämän artiklan mukaisten osakkuutta koskevien muutosten jälkeen ajantasaisen luettelon yhteisyrityksen osakkaista sekä tällaisten muutosten voimaantulopäivät.

4 artikla

Yhteisyrityksen elimet

1.   Yhteisyrityksen elimet ovat

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea, joka koostuu tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavasta ryhmästä ja neuvoa-antavasta infrastruktuuriryhmästä.

2.   Tehtäviään suorittaessaan yhteisyrityksen kunkin elimen on pyrittävä ainoastaan tässä asetuksessa säädettyihin tavoitteisiin ja toimittava ainoastaan yhteisyrityksen toimien puitteissa ja niihin tarkoituksiin, joita varten se on perustettu.

5 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.   Hallintoneuvoston kokoonpanoon kuuluu unionin nimissä toimivia komission edustajia ja osallistujavaltioiden edustajia.

2.   Komissio ja kukin osallistujavaltio nimittää yhden edustajan hallintoneuvostoon.

6 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.   Hallintoneuvoston jäsenten edustajien on pyrittävä kaikin tavoin yhteisymmärrykseen. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, on järjestettävä äänestys.

2.   Unionilla on 50 prosenttia äänimäärästä. Unionin äänioikeus on jakamaton.

3.   Tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta jäljellä olevat 50 prosenttia äänioikeuksista jaetaan tasan kaikkien osallistujavaltioiden kesken.

Tämän kohdan soveltamiseksi hallintoneuvosto tekee päätöksensä enemmistöllä, joka muodostuu unionin äänestä ja vähintään 50 prosentista kaikista osallistujavaltioiden äänistä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka ovat poissa.

4.   Tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta, lukuun ottamatta kyseisen kohdan f, g ja h alakohtaa, jäljellä olevat 50 prosenttia äänioikeuksista on osallistujavaltioilla, jotka ovat jäsenvaltioita.

Tätä kohtaa sovellettaessa hallintoneuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Määräenemmistön katsotaan muodostuvan, jos siinä on edustettuna unioni ja vähintään 55 prosenttia osallistujavaltioista, jotka ovat jäsenvaltioita, ja jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia kyseisten valtioiden kokonaisväestöstä. Väestön määrittelyssä käytetään neuvoston päätöksen 2009/937/EU (1) liitteessä III esitettyjä lukuja.

5.   Tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 4 kohdan f, g ja h alakohdassa mainittujen tehtävien sekä kunkin EuroHPC-supertietokoneen osalta osallistujavaltioiden äänioikeudet jaetaan suhteessa rahoitusosuuteen, johon kukin osallistujavaltio on sitoutunut, ja osallistujavaltioiden luontoissuorituksiin, jotka on tarkoitettu kyseistä supertietokonetta varten siihen saakka, kun sen omistus siirretään isäntälaitokselle tämän asetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai kunnes supertietokone myydään tai poistetaan käytöstä; luontoissuoritukset otetaan huomioon vain, jos riippumaton asiantuntija tai tarkastaja on varmentanut ne etukäteen.

Tämän kohdan soveltamiseksi hallintoneuvosto tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikista äänistä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka ovat poissa.

6.   Tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaksivaiheisesti.

Ensimmäisessä vaiheessa jäljellä olevat 50 prosenttia äänioikeuksista jaetaan tasan kaikkien osallistujavaltioiden kesken. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänten enemmistöllä, joka muodostuu unionin äänestä ja vähintään 55 prosentista kaikista osallistujavaltioiden äänistä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka ovat poissa.

Toisessa vaiheessa hallintoneuvosto tekee päätöksensä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla määräenemmistöllä.

7.   Sanotun rajoittamatta edellä olevien kohtien soveltamista, maat, jotka olivat asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisen yhteisyrityksen osakkaita ja osallistuivat kyseisen asetuksen nojalla perustetun EuroHPC-yhteisyrityksen hankkimien supertietokoneiden hankintaan tai toimintaan, mutta jotka eivät enää ole EuroHPC-yhteisyrityksen osakkaita, säilyttävät äänioikeutensa ainoastaan niissä päätöksissä, jotka koskevat kyseisiä supertietokoneita asetuksen (EU) 2018/1488 liitteenä olevan EuroHPC-yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen 6 artiklan 5 kohdan ja 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

8.   Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan kahden vuoden mittaiseksi kaudeksi. Puheenjohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran hallintoneuvoston päätöksellä.

9.   Tarvittaessa puheenjohtajan sijaisena toimii hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, joka on komission edustaja.

10.   Hallintoneuvoston sääntömääräiset kokoukset järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan järjestää komission, osallistujavaltioiden edustajien enemmistön, puheenjohtajan tai toimitusjohtajan pyynnöstä tämän yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Puheenjohtaja kutsuu koolle hallintoneuvoston kokoukset, ja ne järjestetään tavallisesti yhteisyrityksen kotipaikassa.

Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä kokouksissa ja osallistua asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Hallintoneuvosto voi tapauskohtaisesti kutsua muita henkilöitä osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina.

Kukin tarkkailijavaltio voi nimittää hallintoneuvostoon yhden edustajan, joka saa käyttöönsä kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ja voi osallistua hallintoneuvoston keskusteluihin, ellei hallintoneuvosto tapauskohtaisesti toisin päätä. Kyseisillä edustajilla ei ole äänioikeutta, heidän on varmistettava arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti ja heidän on noudatettava eturistiriitoja koskevia sääntöjä.

11.   Hallintoneuvoston jäsenten edustajat eivät ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he toteuttavat toimiessaan edustajina hallintoneuvostossa.

12.   Hallintoneuvosto hyväksyy ja julkaisee työjärjestyksensä. Kyseisessä työjärjestyksessä on määrättävä erityisistä menettelyistä eturistiriitojen määrittämiseksi ja välttämiseksi ja arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

13.   Yhteisyrityksen tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän puheenjohtajat kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina ja osallistumaan sen keskusteluihin, kun käsitellään näiden ryhmien tehtäviin liittyviä kysymyksiä, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Heidän on varmistettava arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti ja heidän on noudatettava eturistiriitoja koskevia sääntöjä.

14.   Yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden puheenjohtajat kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina ja osallistumaan sen keskusteluihin, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Heidän on varmistettava arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti ja heidän on noudatettava eturistiriitoja koskevia sääntöjä.

7 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.   Hallintoneuvostolla on yleinen vastuu yhteisyrityksen strategisesta ohjauksesta ja toiminnasta, ja se valvoo tämän toimien toteuttamista. Se varmistaa, että tasapuolisuuden ja avoimuuden periaatteita sovelletaan asianmukaisesti julkisten varojen osoittamisessa.

2.   Komissio pyrkii hallintoneuvostossa toimiessaan varmistamaan koordinoinnin yhteisyrityksen toimien ja unionin rahoitusohjelmien asiaankuuluvien toimien välillä, jotta voidaan edistää yhteisvaikutusta kehitettäessä integroidun suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin ekosysteemiä ja määriteltäessä tutkimusyhteistyön painotuksia.

3.   Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista yhteisyrityksen yleisistä hallintotehtävistä:

a)

se arvioi, hyväksyy tai hylkää osakkuutta koskevat hakemukset tämän yhtiöjärjestyksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

se päättää sellaisen osakkaan, joka ei täytä velvoitteitaan, osakkuuden lakkauttamisesta;

c)

se keskustelee yhteisyrityksen varainhoitosäännöistä ja hyväksyy ne tämän asetuksen 19 artiklan mukaisesti;

d)

se keskustelee yhteisyrityksen vuotuisesta hallinnollisesta talousarviosta ja hyväksyy sen, mukaan lukien vastaava henkilöstötaulukko, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien lukumäärä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna;

e)

se nimittää tai erottaa toimitusjohtajan, jatkaa hänen toimikauttaan, opastaa häntä ja valvoo hänen suoriutumistaan tehtävistään;

f)

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta vuotuisesta konsolidoidusta toimintakertomuksesta, mukaan lukien vastaavat menot, ja hyväksyy sen;

g)

se käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa henkilöstöön nähden tämän asetuksen 20 artiklan mukaisesti;

h)

se vahvistaa tarvittaessa henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

i)

se vahvistaa tarvittaessa sääntöjä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden tilapäistä siirtoa yhteisyritykseen ja harjoittelijoiden käyttämistä tämän asetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

j)

se perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä tämän yhtiöjärjestyksen 4 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen elinten lisäksi;

k)

se vahvistaa säännöt ja erityiset perusteet j alakohdan mukaisesti perustettujen neuvoa-antavien ryhmien jäsenten valintaa, nimittämistä ja erottamista varten, mukaan lukien sukupuoli- ja maantieteelliseen jakaumaan liittyvät näkökohdat, ja hyväksyy kyseisten neuvoa-antavien ryhmien itsenäisesti vahvistamat työjärjestykset;

l)

se keskustelee ohjelmatoimiston organisaatiorakenteesta ja hyväksyy sen toimitusjohtajan suosituksen perusteella;

m)

se esittää tarvittaessa komissiolle yhteisyrityksen osakkaan ehdotuksesta pyynnön tämän asetuksen muuttamiseksi;

n)

se määrittelee yleiset ja erityiset käyttöehdot EuroHPC-supertietokoneiden unionille kuuluvan käyttöajan osuuden jakamiselle tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti;

o)

se määrittelee tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitetuista kaupallisista palveluista perittävän maksun suuruuden ja päättää käyttöajan jakamisesta kyseisille palveluille;

p)

se keskustelee yhteisyrityksen viestintäpolitiikasta ja hyväksyy sen toimitusjohtajan suosituksen perusteella;

q)

se vastaa sellaisista tehtävistä, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu jollekin tietylle yhteisyrityksen elimelle; hallintoneuvosto voi osoittaa tällaisia tehtäviä jollekin yhteisyrityksen elimistä.

4.   Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista tehtävistä, jotka liittyvät EuroHPC-supertietokoneiden hankintaan ja käyttöön sekä tämän asetuksen 16 artiklassa tarkoitettuihin yhteisyrityksen tuottamiin tuloihin:

a)

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman osasta, joka koskee EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa, ja hyväksyy sen;

b)

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman osasta, joka koskee EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa ja isäntälaitosten valintaa sekä niitä koskevia menoarvioita, ja hyväksyy sen;

c)

se hyväksyy kiinnostuksenilmaisupyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

d)

se hyväksyy EuroHPC-supertietokoneiden isäntälaitosten valinnan, joka suoritetaan tasapuolisella, avoimella ja läpinäkyvällä menettelyllä tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti;

e)

se päättää vuosittain tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitetuista kaupallisista palveluista saatavien tulojen käytöstä;

f)

se hyväksyy tarjouspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

g)

se hyväksyy rahoitettaviksi valitut tarjoukset;

h)

se päättää EuroHPC-supertietokoneiden omistuksen mahdollisesta siirtämisestä isäntälaitokselle, niiden myymisestä toiselle laitokselle tai niiden käytöstä poistamisesta tämän asetuksen 11 artiklan 5 kohdan, 12 artiklan 7 kohdan ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

i)

se päättää EuroHPC-supertietokoneiden omistuksen mahdollisesta siirtämisestä yksityisten kumppanien yhteenliittymälle, niiden myymisestä toiselle laitokselle tai niiden käytöstä poistamisesta tämän asetuksen 13 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

5.   Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimiin sekä datan käyttöön ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä:

a)

se keskustelee aloitteen alussa tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman osasta, joka koskee tutkimus- ja innovointitoimia, hyväksyy sen ja tekee siihen tarvittaessa tarkistuksia Horisontti Eurooppa -ohjelman keston ajan; monivuotisessa strategisessa ohjelmassa määritellään muun muassa muut eurooppalaiset kumppanuudet, joiden kanssa yhteisyritys ryhtyy viralliseen ja säännölliseen yhteistyöhön, sekä osallistujavaltioilta saatujen tietojen perusteella mahdollisuudet synergioihin yhteisyrityksen toimien ja kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja toimintalinjojen välillä;

b)

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman siitä osasta ja hyväksyy sen, joka koskee tutkimus- ja innovointitoimia sekä niitä koskevia menoarvioita, ja jonka tavoitteena on toteuttaa monivuotista strategista ohjelmaa, mukaan lukien ehdotuspyyntöjen sisältö, ehdotuspyyntöjen aihekohtaiset rahoitusasteet sekä ehdotuspyyntöihin liittyviä ehdotuksenjättö-, arviointi-, valinta-, rahoituksenmyöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt;

c)

se hyväksyy ehdotuspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

d)

se hyväksyy toimitusjohtajan suosituksen pohjalta luettelon rahoitettaviksi valituista toimista tämän asetuksen 8 artiklan nojalla;

e)

se vastaa yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointiohjelman edistymisen tiiviistä ja oikea-aikaisesta seurannasta suhteessa komission painopisteisiin ja monivuotiseen strategiseen ohjelmaan ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä varmistaakseen, että yhteisyritys saavuttaa tavoitteensa.

6.   Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista yhteisyrityksen valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvistä tehtävistä:

a)

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman osasta, joka koskee valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyviä toimia, ja hyväksyy sen;

b)

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman osasta, joka koskee valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyviä toimia sekä niitä koskevia menoarvioita, ja hyväksyy sen;

c)

se hyväksyy ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

d)

se hyväksyy toimitusjohtajan suosituksen pohjalta luettelon rahoitettaviksi valituista toimista.

7.   Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien federointiin ja verkottamiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä yhteisyrityksen tehtävistä:

a)

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman osasta, joka koskee suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien federointia ja verkottamista sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä toimia, ja hyväksyy sen;

b)

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman osasta, joka koskee suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien federointia ja verkottamista ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä toimia sekä niitä koskevia menoarvioita, ja hyväksyy sen;

c)

se hyväksyy ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

d)

se hyväksyy toimitusjohtajan suosituksen pohjalta luettelon rahoitettaviksi valituista toimista.

8 artikla

Toimitusjohtajan nimittäminen, erottaminen tai toimikauden jatkaminen

1.   Komissio esittää luettelon toimitusjohtajaehdokkaista kuultuaan yhteisyrityksen muita osakkaita kuin unionia. Tällaista kuulemista varten yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni nimittävät hallintoneuvoston puolesta yhteisellä sopimuksella edustajansa ja tarkkailijan.

Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen komission esittämän ehdokasluettelon perusteella.

2.   Toimitusjohtaja on henkilöstöön kuuluva ja hänet valitaan tehtäväänsä yhteisyrityksen väliaikaisena toimihenkilönä palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

Toimitusjohtajan sopimusta tehtäessä yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3.   Toimitusjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Kyseisen toimikauden päätyttyä komissio, joka ottaa tarvittaessa mukaan muut osakkaat kuin unionin, arvioi toimitusjohtajan suoriutumista tehtävässään sekä yhteisyrityksen tulevia tehtäviä ja haasteita.

4.   Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran, ei kuitenkaan yli neljän vuoden ajaksi.

5.   Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen uuteen valintamenettelyyn.

6.   Toimitusjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisella hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta, jonka laatimiseen komissio ottaa tarvittaessa mukaan muut osakkaat kuin unionin.

7.   Komissio voi nimetä komission virkamiehen toimimaan väliaikaisena toimitusjohtajana ja hoitamaan toimitusjohtajalle kuuluvia tehtäviä ajan, jonka toimitusjohtajan paikka on täyttämättä.

9 artikla

Toimitusjohtajan tehtävät

1.   Toimitusjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti.

2.   Toimitusjohtaja on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Toimitusjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja suorittaa tehtävänsä täysin itsenäisesti hänelle annetun toimivallan puitteissa.

3.   Toimitusjohtaja toteuttaa yhteisyrityksen talousarvion.

4.   Toimitusjohtaja huolehtii riippumattomasti erityisesti seuraavista tehtävistä:

a)

hän toimittaa hallintoneuvoston keskusteltavaksi ja hyväksyttäväksi luonnoksen tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi monivuotiseksi strategiseksi ohjelmaksi;

b)

hän laatii ja toimittaa hallintoneuvoston keskusteltavaksi ja hyväksyttäväksi vuotuisen talousarvioesityksen, mukaan lukien vastaava henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikaiseksi muutettuna;

c)

hän laatii ja toimittaa hallintoneuvoston keskusteltavaksi ja hyväksyttäväksi luonnoksen vuotuiseksi työohjelmaksi, mukaan lukien neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean ehdottamien tutkimus- ja innovointitoimien ohjelman, hankintaohjelman, valmiuksien kehittämis- ja laajentamisohjelman sekä federointiin, verkottamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien toimien ohjelman toteuttamiseksi tarvittavien ehdotuspyyntöjen, kiinnostuksenilmaisupyyntöjen ja tarjouspyyntöjen kohdeala sekä vastaavat osallistujavaltioiden ja komission ehdottamat menoarviot;

d)

hän toimittaa vuotuisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle sen lausuntoa varten;

e)

hän laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen, mukaan lukien tiedot vastaavista menoista;

f)

hän allekirjoittaa yhteisyrityksen puolesta toimivaltaansa kuuluvat yksittäiset avustussopimukset, sopimukset ja päätökset;

g)

hän allekirjoittaa hankintasopimukset;

h)

hän valvoo yhteisyrityksen omistamien tai rahoittamien EuroHPC-supertietokoneiden käyttöä, myös unionille kuuluvan käyttöajan osuuden jakamista, tiedeyhteisön ja teollisuuden käyttäjien käyttöoikeuksien noudattamista ja tarjottujen palvelujen laatua;

i)

hän tekee hallintoneuvostolle ehdotuksen yhteisyrityksen viestintäpolitiikaksi;

j)

hän organisoi, ohjaa ja valvoo yhteisyrityksen toimintaa ja henkilöstöä hallintoneuvoston siirtämän toimivallan rajoissa tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

k)

hän ottaa käyttöön tuloksellisen ja tehokkaan sisäisen valvontajärjestelmän ja varmistaa sen toiminnan sekä ilmoittaa sen kaikista merkittävistä muutoksista hallintoneuvostolle;

l)

hän varmistaa riskinarviointien tekemisen ja riskinhallinnan;

m)

hän järjestää tarpeen mukaan yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon toteutuksen;

n)

hän kohdentaa käyttöaikaa hätätilanteita ja kriisinhallintaa varten hallintoneuvoston määrittelemän käyttöpolitiikan mukaisesti;

o)

hän toteuttaa kaikkia muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, miten yhteisyritys on edistynyt tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteidensa saavuttamisessa;

p)

hän suorittaa muita hallintoneuvoston toimitusjohtajalle antamia tai siirtämiä tehtäviä.

5.   Toimitusjohtaja perustaa ohjelmatoimiston, joka hoitaa toimitusjohtajan alaisuudessa kaikki tästä asetuksesta johtuvat tukitehtävät. Ohjelmatoimiston kokoonpanoon kuuluu yhteisyrityksen henkilöstön jäseniä, ja se suorittaa erityisesti seuraavat tehtävät:

a)

se tukee asiaankuuluvan kirjanpitojärjestelmän luomista ja hallinnointia tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitettujen varainhoitosääntöjen mukaisesti;

b)

se hallinnoi vuotuisen työohjelman mukaisia ehdotuspyyntöjä sekä avustussopimuksia ja päätöksiä;

c)

se hallinnoi vuotuisen työohjelman mukaisia tarjouspyyntöjä sekä hankintasopimuksia;

d)

se hallinnoi isäntälaitosten valintamenettelyä ja vastaanottosopimuksia;

e)

se antaa yhteisyrityksen osakkaille ja muille elimille kaikki asiaankuuluvat tiedot ja kaiken tuen, joita ne tarvitsevat suoriutuakseen tehtävistään, sekä vastaa niiden erityisiin pyyntöihin;

f)

se toimii yhteisyrityksen elinten sihteeristönä ja tukee hallintoneuvoston perustamia neuvoa-antavia ryhmiä.

10 artikla

Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean kokoonpano

1.   Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea koostuu tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavasta ryhmästä ja neuvoa-antavasta infrastruktuuriryhmästä.

2.   Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavassa ryhmässä on enintään 12 jäsentä, joista yksityiset osakkaat nimittävät enintään kuusi ottaen huomioon niiden sitoumukset yhteisyritykseen ja joista hallintoneuvosto nimittää enintään kuusi tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan k alakohdan mukaisesti.

3.   Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavaan ryhmään voi kuulua enintään kuusi osallistujavaltioiden ehdottamaa ja hallintoneuvoston nimittämää tarkkailijaa.

4.   Neuvoa-antavassa infrastruktuuriryhmässä on 12 jäsentä. Hallintoneuvosto nimittää neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän jäsenet tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan k alakohdan mukaisesti.

5.   Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän jäsenet nimitetään enintään kahden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

6.   Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä ja neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä kokoontuvat yhteen vähintään kerran vuodessa koordinoidakseen toimintaansa.

11 artikla

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän toiminta

1.   Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

2.   Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

3.   Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä valitsee puheenjohtajansa.

4.   Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä hyväksyy työjärjestyksensä, mukaan lukien niiden osakkaisiin kuuluvien oikeussubjektien nimittäminen, jotka edustavat neuvoa-antavaa ryhmää, ja niiden nimityksen kesto.

12 artikla

Neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän toiminta

1.   Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

2.   Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

3.   Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä valitsee puheenjohtajansa.

4.   Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä hyväksyy työjärjestyksensä, mukaan lukien niiden osakkaisiin kuuluvien oikeussubjektien nimittäminen, jotka edustavat neuvoa-antavaa ryhmää, ja niiden nimityksen kesto.

13 artikla

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän tehtävät

1.   Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä

a)

laatii kannanottonsa tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tutkimus- ja innovointitoimia koskevan monivuotisen strategisen ohjelman luonnokseen ja tarkistaa sitä säännöllisesti tieteessä ja teollisuudessa ilmenevän kysynnän kehityksen mukaisesti;

b)

järjestää julkisia kuulemisia, jotka ovat avoimia kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä suurteho- ja kvanttilaskennan alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta monivuotiseksi strategiseksi ohjelmaksi ja siihen liittyviä, tutkimusta ja innovointia koskevan tietyn vuoden työohjelman toimia koskevasta luonnoksesta ja kerätäkseen niistä palautetta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kannanoton monivuotisen strategisen ohjelman luonnokseen on sisällettävä

a)

strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma, jossa määritellään tutkimuksen ja innovoinnin painopisteet kehitettäessä ja otettaessa käyttöön suurteholaskennan teknologioita ja loppukäyttäjän sovelluksia eri käyttöaloilla tarkoituksena tukea suurteholaskennan, kvanttilaskennan ja datan integroidun ekosysteemin kehittymistä unionissa, lisätä unionin häiriönsietokykyä ja auttaa luomaan uusia markkinoita ja yhteiskunnallisia sovelluksia sekä toteuttaa toimia eurooppalaisen teknologian kehittämisen ja käytön edistämiseksi;

b)

mahdolliset tutkimus- ja innovointialan kansainväliset yhteistyötoimet, jotka tuottavat lisäarvoa ja ovat yhteisen edun mukaisia;

c)

koulutuksen painopisteet, joilla korjataan suurteho- ja kvanttilaskennan teknologiaan ja sovelluksiin liittyvää keskeisten valmiuksien ja osaamisen vajetta erityisesti teollisuuden näkökulmasta.

14 artikla

Neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän tehtävät

1.   Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä neuvoo hallintoneuvostoa EuroHPC-supertietokoneiden hankinnassa ja käytössä. Tätä varten se

a)

laatii kannanottonsa tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman luonnokseen, joka koskee EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa sekä valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyviä toimia, ja tarkistaa sitä säännöllisesti tieteessä ja teollisuudessa ilmenevän kysynnän kehityksen mukaisesti;

b)

järjestää julkisia kuulemisia, jotka ovat avoimia kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä suurteholaskennan, kvanttilaskenta mukaan luettuna, alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa ja käyttöä koskevaksi monivuotiseksi strategiseksi ohjelmaksi ja luonnoksesta siihen liittyviä toimia koskevaksi tietyn vuoden työohjelmaksi ja kerätäkseen niistä palautetta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kannanoton monivuotisen strategisen ohjelman luonnokseen on koskettava

a)

EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa ottaen huomioon muun muassa hankintojen aikataulutus, tarvittavat kapasiteettilisäykset, kyseeseen tulevat käyttö- ja käyttäjäyhteisötyypit, asiaankuuluvat käyttäjien vaatimukset ja tarkoituksenmukaiset järjestelmäarkkitehtuurit, käyttäjävaatimukset ja infrastruktuurin arkkitehtuuri;

b)

tämän infrastruktuurin federointia ja yhteenliittämistä ottaen huomioon muun muassa integrointi kansallisten suurteho- ja kvanttilaskentainfrastruktuurien kanssa sekä hyperverkotetun ja federoidun infrastruktuurin arkkitehtuuri; ja

c)

valmiuksien kehittämistä, mukaan lukien kansalliset suurteholaskennan osaamiskeskukset sekä toiminnan laajentaminen ja koulutus loppukäyttäjille sekä mahdollisuudet edistää eurooppalaisten teknologiaratkaisujen omaksumista ja käyttöä varsinkin kansallisissa suurteholaskennan osaamiskeskuksissa.

15 artikla

Rahoituslähteet

1.   Yhteisyrityksen rahoittavat yhteisesti sen osakkaat tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti erinä maksettavilla rahoitusosuuksilla ja luontoissuorituksilla.

2.   Yhteisyrityksen hallintomenot saavat olla enintään 92 000 000 euroa, ja ne katetaan tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.

Jos hallintomenoihin osoitettua unionin osuutta ei käytetä kokonaisuudessaan, jäljelle jäävällä osuudella voidaan kattaa yhteisyrityksen toimintamenoja.

3.   Yhteisyrityksen toimintamenot katetaan seuraavista lähteistä:

a)

unionin rahoitusosuus;

b)

sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden yhteisyritykselle osoittamat rahoitusosuudet, mukaan lukien osallistujavaltion rahoitusosuuksiksi asetuksen (EU) 2021/695 15 artiklan 3 kohdan nojalla katsottavat unionin rahoitusosuudet, huipputason EuroHPC -supertietokoneiden tai kvanttitietokoneiden hankintaa ja käyttöä varten siihen saakka, kun niiden omistus siirretään isäntälaitokselle tai kun ne myydään tai poistetaan käytöstä tämän asetuksen 11 artiklan 5 kohdan ja 12 artiklan 7 kohdan mukaisesti, vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin;

c)

sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden luontoissuoritukset, mukaan lukien osallistujavaltion osuuksiksi asetuksen (EU) 2021/695 15 artiklan 3 kohdan nojalla katsottavat unionin osuudet, jotka vastaavat isäntälaitoksille yhteisyrityksen omistamien EuroHPC -supertietokoneiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia vähennettynä yhteisyrityksen osuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin osuuksilla kyseisiin kustannuksiin;

d)

sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden rahoitusosuudet, mukaan lukien osallistujavaltion rahoitusosuuksiksi asetuksen (EU) 2021/695 15 artiklan 3 kohdan nojalla katsottavat unionin rahoitusosuudet, jotka vastaavat yhteisyrityksen kanssa yhteisesti toteutetusta keskitason EuroHPC-supertietokoneiden hankinnasta aiheutuneita kustannuksia vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin;

e)

yksityisten kumppanien yhteenliittymän rahoitusosuudet kustannuksina, jotka ovat aiheutuneet teollisuuskäyttöön tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden hankinnasta ja käytöstä yhdessä yhteisyrityksen kanssa vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin siihen saakka, kun niiden omistus siirretään isäntälaitokselle tai kun ne myydään tai poistetaan käytöstä tämän asetuksen 13 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

f)

osallistujavaltioiden rahoitusosuudet tukikelpoisiin kustannuksiin, mukaan lukien osallistujavaltion rahoitusosuuksiksi asetuksen (EU) 2021/695 15 artiklan 3 kohdan nojalla katsottavat unionin rahoitusosuudet, joita aiheutuu kyseessä olevaan osallistujavaltioon sijoittautuneille tuensaajille niiden toteuttaessa tutkimuksen ja innovoinnin toimintaohjelmaan liittyviä epäsuoria toimia, täydennyksenä yhteisyrityksen antamalle korvaukselle kyseisistä kustannuksista, vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin. Tällaiset rahoitusosuudet eivät rajoita valtiontukisääntöjen soveltamista;

g)

yksityisten osakkaiden tai niihin kuuluvien oikeussubjektien ja liitännäisosallistujien luontoissuoritukset siten kuin ne on määritelty tämän asetuksen 9 artiklan 7 kohdassa.

4.   Yhteisyrityksen talousarvioon otettavat yhteisyrityksen varat muodostuvat seuraavista rahoitusosuuksista:

a)

hallintomenoihin osoitettavat unionin rahoitusosuudet;

b)

toimintamenoihin osoitettavat osakkaiden rahoitusosuudet;

c)

yhteisyrityksen tuottamat tulot;

d)

kaikki muut rahoitusosuudet, varat ja tulot;

e)

kaikki yhteisyritykselle suoritetuista osuuksista kertyvät korot katsotaan sen tuloiksi.

5.   Jos jokin yhteisyrityksen osakas ei suoriudu velvoitteistaan, jotka koskevat sen rahoitusosuutta yhteisyrityksessä, toimitusjohtaja esittää asian kirjallisesti ja asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa velvoite on hoidettava. Jos tilannetta ei korjata kyseisen määräajan kuluessa, toimitusjohtaja kutsuu hallintoneuvoston kokouksen koolle päättämään, onko velvoitteensa laiminlyönyt osakas irtisanottava vai toteutetaanko muita toimia, kunnes sen velvoitteet on hoidettu. Velvoitteensa laiminlyöneen osakkaan äänioikeus peruutetaan siihen saakka, kun sen velvoitteet on hoidettu. Yhteisyritys tai mikään sen osakas ei ole velvollinen kattamaan velvoitteensa laiminlyöneiden osakkaiden rahoitusosuutta.

6.   Yhteisyrityksen varojen ja toimien tarkoituksena on saavuttaa tämän asetuksen 3 artiklassa asetetut tavoitteet.

7.   Yhteisyritys omistaa kaiken tuottamansa omaisuuden tai sille tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi siirretyn omaisuuden. Tähän eivät sisälly EuroHPC-supertietokoneet, joiden omistuksen yhteisyritys on siirtänyt isäntälaitokselle tämän asetuksen 11 artiklan 5 kohdan, 12 artiklan 7 kohdan, 13 artiklan 6 kohdan ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

8.   Kulujen kattamisen jälkeen jäänyttä ylijäämää ei makseta yhteisyrityksen osakkaille, paitsi silloin kun yhteisyritys puretaan.

16 artikla

Taloudelliset sitoumukset

Yhteisyrityksen taloudelliset sitoumukset eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai osakkaiden talousarviositoumusten mukaisia taloudellisia resursseja. Komissio voi tehdä monivuotisia sitoumuksia.

17 artikla

Varainhoitovuosi

Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

18 artikla

Toiminnan ja varainhoidon suunnittelu

1.   Monivuotisessa strategisessa ohjelmassa määritetään strategia ja suunnitelmat tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen on katettava seuraavat osatekijät: supertietokoneiden hankinta; tutkimus- ja innovointitoimet, mukaan lukien strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma; valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvät toimet; sekä federointia, verkottamista ja kansainvälistä yhteistyötä koskevat toimet. Sen on sisällettävä myös osallistujavaltioiden ja komission laatimat monivuotiset rahoitusnäkymät.

2.   Yksityisten osakkaiden on laadittava strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja toimitettava se tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavalle ryhmälle.

3.   Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea konsolidoi monivuotisen strategisen ohjelman ja toimittaa sen toimitusjohtajalle. Se muodostaa perustan toimitusjohtajan luonnostelemalle vuotuiselle työohjelmalle.

4.   Luonnos vuotuiseksi työohjelmaksi sisältää tutkimus- ja innovointitoimet, hankintatoimet, valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvät toimet, federointi- ja verkottamistoimet, kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät toimet ja hallintotoimet sekä niitä vastaavat menoarviot seuraavalle vuodelle.

5.   Toimitusjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut hallinnolliset sopimukset, jotka tukevat menoarvioita.

6.   Vuotuinen työohjelma hyväksytään sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Vuotuinen työohjelma asetetaan julkisesti saataville.

7.   Toimitusjohtaja laatii seuraavan vuoden vuotuisen talousarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi.

8.   Hallintoneuvosto hyväksyy kunkin vuoden vuotuisen talousarvion sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä.

9.   Vuotuista talousarviota tarkistetaan unionin yleiseen talousarvioon sisältyvän unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi.

19 artikla

Toimintaa ja varainhoitoa koskeva raportointi

1.   Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle vuosittain tehtäviensä suorittamisesta tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti. Vuotuisessa konsolidoidussa toimintakertomuksessa annetaan tietoa muun muassa seuraavista asioista:

a)

toteutetut tutkimus- ja innovointitoimet ja muut toimet sekä vastaavat menot;

b)

infrastruktuurin hankinta ja toiminta, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö ja siihen pääsy, myös kunkin osallistujavaltion tosiasiallisesti käyttämä käyttöaika;

c)

toimitetut ehdotukset ja tarjoukset, mukaan lukien niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, mukaan lukien pk-yritykset, ja maittain;

d)

rahoitettaviksi valitut epäsuorat toimet ja niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, mukaan lukien pk-yritykset, ja maittain sekä yhteisyrityksen rahoitusosuudet yksittäisille osallistujille ja yksittäisiin toimiin;

e)

rahoitettaviksi valitut tarjoukset ja niiden jakautuminen toimeksisaajatyypeittäin, mukaan lukien pk-yritykset, ja maittain sekä yhteisyrityksen rahoitusosuudet yksittäisille toimeksisaajille ja yksittäisiin hankintatoimiin;

f)

hankintatoimien tulos;

g)

edistyminen tämän asetuksen 3 artiklassa asetetuissa tavoitteissa ja ehdotukset tarvittaviksi jatkotoimiksi kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Yhteisyrityksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

3.   Toimitusjohtaja toimittaa talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

4.   Vastuuvapausmenettely toteutetaan yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

20 artikla

Sisäinen tarkastus

1.   Komission sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen.

2.   Yhteisyrityksen on kyettävä suorittamaan oma sisäinen tarkastus.

21 artikla

Osakkaiden korvausvastuu ja vakuutukset

1.   Yhteisyrityksen osakkaiden taloudellinen korvausvastuu yhteisyrityksen veloista rajoittuu niiden yhteisyritykselle suorittamiin rahoitusosuuksiin.

2.   Yhteisyritys hankkii tarvittavan vakuutuksen ja pitää sen voimassa.

22 artikla

Eturistiriidat

1.   Yhteisyrityksen, sen elinten ja henkilöstön on toiminnassaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy säännöt yhteisyrityksen hallintoneuvostossa ja muissa elimissä tai ryhmissä toimiviin henkilöihin liittyvien eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi.

23 artikla

Yhteisyrityksen purkaminen

1.   Yhteisyritys puretaan tämän asetuksen 1 artiklassa säädetyn toimintakauden päättyessä.

2.   Edellä olevan 1 kohdan lisäksi purkamismenettely käynnistyy automaattisesti, jos unioni tai kaikki muut osakkaat kuin unioni vetäytyvät yhteisyrityksestä.

3.   Yhteisyrityksen purkamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, joka toimii hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.

4.   Yhteisyrityksen purkamisen yhteydessä sen varat käytetään kattamaan yhteisyrityksen vastuut sekä sen purkamisesta aiheutuvat menot. Yhteisyrityksen omistamat supertietokoneet siirretään niiden isäntälaitoksille tai isännöiville yksityisten kumppanien yhteenliittymille, ne myydään tai poistetaan käytöstä hallintoneuvoston päätöksellä ja vastaanottosopimuksen mukaisesti. Yhteisyrityksen jäsenet eivät vastaa supertietokoneen omistuksen siirtämisen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista. Jos omistus siirretään, isäntälaitoksen tai isännöivien yksityisten kumppanien yhteenliittymien on korvattava yhteisyritykselle siirrettävien supertietokoneiden jäännösarvo. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana osakkaina olevien kesken samassa suhteessa kuin ne ovat osallistuneet yhteisyrityksen rahoittamiseen. Mahdollinen tällainen unionille jaettu ylijäämä palautetaan unionin yleiseen talousarvioon.

5.   Jos yhteisyrityksen tekemän sopimuksen tai päätöksen taikka hankintasopimuksen kesto on yhteisyrityksen toimintakautta pidempi, sen asianmukaiseksi hoitamiseksi laaditaan erillismenettely.


(1)  Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).


Top