EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32015H1029

Neuvoston suositus (EU) 2015/1029, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2015, julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa

EUVL L 163, 30.6.2015, p. 55–57 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2015/1029/oj

30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/55


NEUVOSTON SUOSITUS (EU) 2015/1029,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 2015,

julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) liitetyn, eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 15) 4 kohdassa määrätään, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 1 kohdan mukaista velvoitetta välttää liiallisia julkisen talouden alijäämiä ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, ellei se ota rahayksikökseen euroa. Pöytäkirjan 5 kohdassa määrätään, että Yhdistyneen kuningaskunnan on pyrittävä välttämään liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(3)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(4)

Neuvosto teki 8 päivänä heinäkuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 104 artiklan 6 kohdan nojalla päätöksen, jonka mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (1) 3 artiklan mukaisesti suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi ollut korjattava viimeistään budjettivuonna 2009–2010 (2).

(5)

Neuvosto päätti 27 päivänä huhtikuuta 2009 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut toteuttanut toimia neuvoston 8 päivänä heinäkuuta 2008 antaman suosituksen johdosta (3). Neuvosto antoi 2 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen, jonka mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään budjettivuonna 2014–2015. Komissio totesi 6 päivänä heinäkuuta 2010 kevään 2010 talousennusteensa perusteella, että Yhdistynyt kuningaskunta oli toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen johdosta ja katsoi, ettei lisätoimia liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä näin ollen tuolloin tarvittu.

(6)

Neuvosto katsoi 19 päivänä kesäkuuta 2015 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen johdosta budjettivuodesta 2010–2011 budjettivuoteen 2014–2015 ulottuvalla ajanjaksolla.

(7)

Neuvoston on annettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan mukaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksia liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi tietyn ajan kuluessa. Suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Lisäksi neuvoston on alijäämän korjaamista koskevassa suosituksessa kehotettava jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana oleva ennuste huomioon ottaen johtavat rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannekorjatun rahoitusaseman, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä) vuotuiseen vähimmäisparannukseen määrällä, jonka ohjearvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(8)

Komission kevään 2015 tarkistetussa talousennusteessa (4) odotetaan kokonaistuotannon kasvun olevan 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2015–2016 ja 2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2016–2017, kun kasvu oli 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2014–2015 (5). Kokonaistuotannon kasvu johtuu kumpanakin budjettivuonna pääasiassa kotimaisesta kysynnästä. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen vilkastuvan ennustejaksolla, kun nimellispalkkojen kasvu kiihtyy ja inflaatio pysyy hitaana. Inflaatio kiihtyi syyskuussa 2011 ylimmilleen 5,2 prosenttiin, minkä jälkeen se on nopeasti hidastunut. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä se oli 0,1 prosenttia. Inflaation odotetaan kiihtyvän 1,1 prosenttiin vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä – jolloin se olisi vuositasolla 0,4 prosenttia – ja vuonna 2016 edelleen 1,6 prosenttiin. Investointien odotetaan supistuvan jossain määrin vuodesta 2014, mutta ne pysynevät verrattain hyvällä tasolla suotuisien luottoehtojen, yritysten hyvien tulosten ja vahvan kysynnän ansiosta. Ulkoisen sektorin odotetaan vaikuttavan kasvuun edelleen negatiivisesti, mutta nykyistä vähemmän, kun Yhdistyneen kuningaskunnan suurimman kauppakumppanin eli euroalueen, näkymät paranevat. Työllisyys on ollut vahva, ja työttömyysasteen odotetaan alenevan 5,4 prosenttiin vuonna 2015 ja edelleen 5,3 prosenttiin vuonna 2016.

(9)

Julkisen talouden alijäämä on supistunut budjettivuoden 2009–2010 huippulukemasta, joka oli 10,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, 5,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2014–2015. Samalla ajanjaksolla rakenteellinen rahoitusasema on supistunut 8,0 prosentista suhteessa BKT:hen 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Rakenteellisten sopeutustoimien vaikutus on parantunut vuosittain keskimäärin 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuodesta 2010–2011 budjettivuoteen 2014–2015. Kun tehdään korjaus, jossa otetaan huomioon tämänhetkisen ennusteen ja neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen taustalla olevan ennusteen välillä tehtyjen potentiaalisen tuotannon kasvun tarkistusten vaikutus sekä tavanomaisten joustojen perusteella oletetusta kehityksestä poikkeavan tulokehityksen vaikutus, keskimääräisten vuotuisten rakenteellisten sopeutustoimien määräksi arvioidaan kyseisellä ajanjaksolla 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Valtaosa vakauttamissuunnitelman toimenpiteistä esitettiin kesäkuun 2010 hätäbudjetissa, ja niiden vaikutus oli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuodesta 2010–2011 budjettivuoteen 2014–2015. Vain hieman yli neljäsosa tästä muodostui verotukseen liittyvistä toimenpiteistä ja loput kolme neljäsosaa menoleikkauksista. Loput julkisen talouden vakauttamistoimista, joiden vaikutus oli marraskuuhun 2014 mennessä noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen, toteutettiin kahdella ennen kesäkuun 2010 budjettia julkaistulla ilmoituksella sekä seuraavilla budjeteilla ja syksyllä annetuilla lausumilla. Juoksevien menojen ja pääomamenojen välillä tehtiin jonkin verran muutoksia, ja vakauttamistoimia jatkettiin budjettivuoteen 2018–2019.

(10)

Julkinen bruttovelka suhteessa BKT:hen kasvoi budjettivuoden 2007–2008 42,7 prosentista 88,4 prosenttiin budjettivuonna 2014–2015. Se on ylittänyt perussopimuksessa määritellyn viitearvon jatkuvasti budjettivuodesta 2009–2010 alkaen. Velan kasvua ovat edistäneet perusalijäämän kehitys ja rahoitussektorin toimenpiteet, joilla käytännössä kansallistettiin kaksi pankkia. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella julkisen talouden velan ennustetaan edelleen hieman kasvavan suhteessa BKT:hen. Toisaalta rahoitussektorin toimenpiteisiin liittyvillä taseen ulkopuolisilla erillä saattaa olla myönteinen vaikutus velan tulevaan kehitykseen.

(11)

Julkisen sektorin alijäämä oli 5,2 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2014–2015, joten Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut korjannut liiallista alijäämää neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antamassa suosituksessa asetettuun määräaikaan mennessä. Tämä johtui riittämättömistä toimista sekä siitä, että kasvun alkuasetelma oli huomattavasti epäsuotuisampi, sillä BKT:n kasvuennustetta tarkistettiin budjettivuonna 2008–2009 alaspäin 1,0 prosenttiyksikköä – 2,3 prosenttiin. Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaisesti on perusteltua tarkistaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettua suositusta ja asettaa liiallisen alijäämän korjaamiselle uusi määräaika.

(12)

Kun otetaan huomioon kokonaistalouden ja julkisen talouden kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät, julkisen talouden tavoite korjausjakson viimeiseksi vuodeksi olisi asetettava jonkin verran perussopimuksen viitearvoa alhaisemmalle tasolle, jotta varmistetaan korjaustavoitteen tuloksellinen ja pysyvä saavuttaminen vaaditussa määräajassa.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 mukaan yleissääntönä on yhden lisävuoden myöntäminen. Määräajan pidentäminen yhdellä vuodella olisi Yhdistyneelle kuningaskunnalle liian vaativaa, koska se edellyttäisi julkisen sektorin alijäämän sopeuttamista 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin suuri sopeutus budjettivuonna 2015–2016 voisi vaikuttaa merkittävästi viimeaikaiseen palkkojen reaalikasvun elpymiseen ja sitä kautta aiheuttaa negatiivisia seurauksia kasvulle. Se edellyttäisi myös lisätoimenpiteiden toteuttamista hyvin tiukalla aikataululla. Komission kevään 2015 tarkistetun talousennusteen mukaan tällaisella sopeutuksella olisi hyvin kielteinen vaikutus kasvuun. Sen vuoksi näyttää aiheelliselta pidentää Yhdistyneen kuningaskunnan määräaikaa liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi kahdella vuodella.

(14)

Kahden lisävuoden myöntäminen liiallisen alijäämän korjaamiselle merkitsisi sitä, että julkisen sektorin alijäämälle asetettaisiin välitavoitteet, jotka ovat 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2015–2016 ja 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016–2017. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakenteellinen rahoitusasema paranee suhteessa BKT:hen ensimmäisenä budjettivuonna 0,5 prosenttia ja toisena budjettivuonna 1,1 prosenttia. Komission kevään 2015 tarkistetussa talousennusteessa on perusskenaario, joka sisältää aiemmin ilmoitetut päätösperäiset toimenpiteet, joiden vaikutus on 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuosina 2015–2016 ja 2016–2017. Tästä noin kolme neljäsosaa on menoleikkauksia. Tämä sopeutusura tarjoaa riittävän varmuusmarginaalin suhteessa alijäämän viitearvoon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen oletetaan olevan kasvulle vähiten haitallinen. Samalla se myös antaa mahdollisuuden pitää kiinni rakenteellisen rahoitusaseman vaaditusta vuotuisesta vähimmäisparannuksesta, jonka ohjearvona on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Voidakseen saavuttaa nämä tavoitteet Yhdistyneen kuningaskunnan on toteutettava oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti toimenpiteet, joista on ilmoitettu ennen vuoden 2015 budjettia ja sen yhteydessä niin, että nykyisiin suunnitelmiin tehtävät mahdolliset muutokset ovat budjettineutraaleja. Siinä tapauksessa ei tarvitse toteuttaa lisätoimia jo ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1)

Yhdistyneen kuningaskunnan olisi lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne viimeistään budjettivuonna 2016–2017.

2)

Yhdistyneen kuningaskunnan olisi komission kevään 2015 tarkistetun talousennusteen perusteella saavutettava julkisen sektorin alijäämä, joka on suhteessa BKT:hen 4,1 prosenttia budjettivuonna 2015–2016 ja 2,7 prosenttia budjettivuonna 2016–2017, mikä vastaa rakenteellisen rahoitusaseman paranemista BKT:hen suhteutettuna 0,5 prosenttia budjettivuonna 2015–2016 ja 1,1 prosenttia budjettivuonna 2016–2017.

3)

Saavuttaakseen suositellun rakenteellisten sopeutustoimien vaikutuksen Yhdistyneen kuningaskunnan olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön vakauttamistoimet, jotka sisältyvät budjetteihin ja syksyllä annettaviin lausumiin vuoden 2015 budjetti mukaan lukien, ja nykyisiin suunnitelmiin tehtävien mahdollisten muutosten on oltava budjettineutraaleja. Yhdistyneen kuningaskunnan olisi edelleen täsmennettävä menoleikkauksia tulevan menojen uudelleenarvioinnin yhteydessä. Ne ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen viimeistään budjettivuonna 2016–2017.

4)

Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan olisi vauhditettava julkisen sektorin alijäämän supistamista budjettivuosina 2015–2016 ja 2016–2017, jos taloudelliset tai finanssipoliittiset edellytykset osoittautuvat paremmiksi kuin tällä hetkellä odotetaan. Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla. Erityisesti olisi pyrittävä välttämään pääomamenojen lisäleikkaukset.

5)

Neuvosto vahvistaa 15 päivän lokakuuta 2015 määräpäiväksi, johon mennessä Yhdistyneen kuningaskunnan olisi i) toteutettava tuloksellisia toimia ja ii) esitettävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti yksityiskohtainen selvitys tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellusta vakauttamisstrategiasta.

Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten olisi noudatettava i) vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista velvollisuutta määrittää keskipitkän aikavälin budjettitavoite ja ii) toteuttaa suunnitellut uudistukset kansaneläkeiän nostamiseksi, jotta voidaan vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

Jotta voidaan varmistaa julkisen talouden vakauttamisstrategian onnistuminen, on lisäksi tärkeää tukea julkisen talouden vakauttamista kattavilla rakenteellisilla uudistuksilla niiden suositusten mukaisesti, jotka neuvosto on antanut Yhdistyneelle kuningaskunnalle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn ennalta ehkäisevän osion yhteydessä.

Tämä suositus on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä kesäkuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. REIRS


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(2)  Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn, ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/deficit/countries/uk_en.htm

(3)  Neuvoston päätös 2009/409/EY, tehty 27 päivänä huhtikuuta 2009, sen toteamisesta EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti, onko Yhdistynyt kuningaskunta toteuttanut EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla 8 päivänä heinäkuuta 2008 neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia (EUVL L 132, 29.5.2009, s. 11).

(4)  BKT:n kasvuluvut vuoden 2015 ensimmäiseltä neljännekseltä julkaistiin komission kevään 2015 talousennusteen viimeistelyn jälkeen, minkä vuoksi tämä tuloksellisia toimia koskeva arvio perustuu tarkistettuun talousennusteeseen.

(5)  Julkaistussa kevään talousennusteessa esitetään tiedot vain kalenterivuosittain. Budjettivuosia koskevat luvut lasketaan julkaistun ennusteen neljännesvuosittaisten profiilien perusteella.


Top