6.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 167/30

(1)

Direktiivissä 2013/36/EU ja erityisesti sen 74 artiklassa edellytetään, että laitoksilla on toimivat hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät ja tehokkaat menettelyt sellaisten riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi, seuraamiseksi ja raportoimiseksi, joita niihin kohdistuu tai saattaa kohdistua. Näiden järjestelmien ja menettelyjen on oltava kattavia ja suhteutettuja laitoksen liiketoimintamalliin ja toimintaan liittyvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen. Niissä on muun muassa otettava huomioon kyseisen direktiivin 79–87 artiklassa yksilöidyt riskit. Toimivaltaiset viranomaiset arvioivat järjestelmiä ja menettelyjä vakavaraisuuden arviointiprosessin yhteydessä direktiivin 97 artiklan mukaisesti. Laitokset ottavat havaitut riskit huomioon direktiivin 73 artiklan mukaisessa sisäisen pääoman riittävyyden arvioinnissa.

(2)

Direktiivillä 2013/36/EU luodussa vakavaraisuusvalvonnan kehyksessä edellytetään, että kaikki laitokset yksilöivät kaikki henkilöstön jäsenet, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Perusteissa, joiden mukaan arvioidaan, kuinka merkittävästi henkilöstön jäsenten ammatillinen toiminta vaikuttaa laitoksen riskiprofiiliin, olisi otettava huomioon kyseisten henkilöstön jäsenten mahdollinen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin heidän toimivaltansa ja vastuidensa sekä laitoksen riski- ja suoritusindikaattoreiden perusteella. Arvioinnissa olisi otettava huomioon laitoksen sisäinen organisaatio sekä sen toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus. Perusteissa olisi otettava täysimittaisesti huomioon kaikki riskit, joita kyseiseen laitokseen tai konserniin kohdistuu tai saattaa kohdistua. Tämän olisi mahdollistettava myös se, että laitokset tarjoavat palkitsemisjärjestelmässä asianmukaisia kannustimia, joilla taataan henkilöstön harkitseva käyttäytyminen, sekä varmistettava, että sellaisten henkilöstön jäsenten yksilöinnissä, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, otetaan huomioon eri toimintojen riskitaso laitoksessa.

(3)

Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’, julkaisi vuonna 2012 tulokset tutkimuksesta, jossa oli selvitetty Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean (CEBS) palkitsemisjärjestelmistä ja -käytännöistä antamien ohjeiden, jäljempänä ’CEBSin ohjeet’, kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista käytäntöön. Ohjeet sisälsivät yleisiä perusteita, joilla voitiin arvioida, kuinka merkittävästi henkilöstön jäsenten ammatillinen toiminta vaikuttaa laitoksen riskiprofiiliin. Tutkimus osoitti, että tavat, joilla laitokset ja toimivaltaiset viranomaiset olivat panneet täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/48/EY (2) annetut palkitsemissäännökset, eivät olleet johtaneet riittävään yhdenmukaisuuteen. Palkitsemiskäytännöissä oli yhä liian suuria eroja, eikä varsinkaan henkilöstön jäsenten yksilöintiperusteissa otettu riittävästi huomioon heidän ammatillisen toimintansa vaikutusta laitoksen riskiprofiiliin. Eri laitosten ja jäsenvaltioiden tavoissa yksilöidä henkilöstön jäseniä oli yhä huomattavia eroja. Sen vuoksi näiden teknisten sääntelystandardien olisi perustuttava direktiivin 2006/48/EY ja CEBSin ohjeiden soveltamisesta saatuihin kokemuksiin, ja niillä olisi pyrittävä suurempaan yhdenmukaisuuteen. EPV antaa myöhemmin direktiivin 2013/36/EU periaatteiden mukaiset, hyviä palkitsemisjärjestelmiä koskevat uudet ohjeet kyseisen direktiivin 75 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(4)

Olisi vahvistettava selkeät laadulliset ja asianmukaiset määrälliset perusteet, joilla yksilöidään sellaiset keskeiset henkilöstöryhmät, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisen lähestymistavan noudattaminen koko unionissa ja kattaa yhteinen joukko kaikkein merkityksellisimpiä riskejä. Kaikkien kyseisillä perusteilla yksilöityjen henkilöstöryhmien on direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 2 kohdan mukaisesti oltava henkilöstöä, jonka ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Laitosten olisi myös otettava huomioon sisäisissä menettelyissään suoritettujen omien riskinarviointiensa tulokset. Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava kaikkien sellaisten henkilöstön jäsenten täydellinen yksilöiminen, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiilin.

(5)

Ylimmän hallintoelimen jäsenet ovat viime kädessä vastuussa laitoksesta, sen strategiasta ja toiminnasta, ja sen vuoksi heillä saattaa aina olla merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Tämä pätee sekä johtamistoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäseniin, jotka tekevät päätöksiä, että valvontatoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäseniin, jotka valvovat päätöksentekoprosessia ja kyseenalaistavat tehtyjä päätöksiä.

(6)

Toimiva johto ja johtavassa asemassa olevat henkilöstön jäsenet, jotka vastaavat laitoksessa olennaisista liiketoimintayksiköistä, tiettyjen riskiluokkien kuten likviditeettiriskin, operatiivisen riskin tai korkoriskin hallinnasta ja valvontatoiminnoista, ovat vastuussa yrityksen päivittäisestä johtamisesta, sen riskien hallinnasta tai valvontatoiminnoista. Näihin vastuualueisiin kuuluu strategisten tai muiden perustavanlaatuisten päätösten tekeminen yrityksen toiminnasta tai sovellettavasta valvontakehyksestä. Yrityksen ottamat riskit ja tapa, jolla niitä hallitaan, ovat tärkeimpiä laitoksen riskiprofiilin vaikuttavia tekijöitä.

(7)

Niiden toimintojen lisäksi, joiden vastuulla on uuden liiketoiminnan luominen, sellaiset toiminnot, jotka vastaavat yrityksen toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeän sisäisen tuen tarjoamisesta ja joilla on toimivalta tehdä itsenäisiä päätöksiä kyseisillä aloilla, altistavat laitoksen olennaisille operatiivisille ja muille riskeille. Sen vuoksi myös tällaisia toimintoja hoitavien henkilöstön jäsenten ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin.

(8)

Luottoriskejä ja markkinariskejä otetaan yleensä liiketoiminnan luomiseksi. Sen vuoksi näitä riskejä aiheuttavien toimintojen vaikutusta riskiprofiiliin voidaan arvioida käyttämällä perusteita, jotka pohjautuvat toimivallan rajoihin, jotka lasketaan vähintään kerran vuodessa pääomalukujen ja sääntelytarkoituksiin käytettyjen menetelmien pohjalta. Luottoriskeihin sovelletaan de minimis -kynnysarvoa sen varmistamiseksi, että perusteita sovelletaan pienissä laitoksissa oikeasuhteisesti.

(9)

Sellaisten henkilöstön jäsenten yksilöintiperusteissa, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, olisi otettava huomioon, että tietyt laitokset voidaan vapauttaa kaupankäyntivarastoa koskevista vaatimuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (3) nojalla ja että kyseiset rajat määritetään eri tavoin riippuen menetelmästä, jota laitos käyttää pääomavaatimusten laskemiseen.

(10)

Koska henkilöstö, jonka aloitteeseen tietty päätös perustuu, vaikuttaa usein kyseisen päätöksen tuloksiin, kun taas virallinen päätösvalta kuuluu korkeammassa asemassa oleville henkilöstön jäsenille tai komiteoille, perusteissa olisi otettava huomioon tällaisten päätöksentekoprosessien olennaiset osat.

(11)

Johtavassa asemassa olevat henkilöstön jäsenet vastaavat johtamansa alan liiketoiminnoista. Sen vuoksi olisi varmistettava asianmukaisten perusteiden avulla, että henkilöstön jäsenet yksilöidään jäseniksi, joilla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, jos he vastaavat henkilöstöryhmistä, joiden toiminnalla saattaa olla merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Tämä käsittää tilanteet, joissa johtavassa asemassa olevien henkilöstön jäsenten yksittäisten alaisten toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta laitoksen riskiprofiiliin mutta joissa alaisten toiminta on kokonaisuutena tarkasteltuna niin laajaa, että sillä saattaa olla tällainen vaikutus riskiprofiiliin.

(12)

Laadullisten perusteiden lisäksi olisi vahvistettava asianmukaiset määrälliset perusteet sellaisten henkilöstöryhmien yksilöimiseksi, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Henkilöstön jäsenille myönnettyjen palkkioiden kokonaismäärä riippuu pääasiassa siitä, missä määrin he myötävaikuttavat laitoksen liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen, ja sen vuoksi palkkioiden määrä riippuu myös heidän vastuualueistaan, tehtävistään, pätevyydestään ja taidoistaan sekä henkilöstön ja laitoksen suorituskyvystä. Jos henkilöstön jäsenelle myönnettyjen palkkioiden kokonaismäärä ylittää asianmukaisen kynnysarvon, on kohtuullista olettaa tämän liittyvän siihen, missä määrin kyseinen henkilöstön jäsenen myötävaikuttaa laitoksen liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen, sekä vaikutukseen, joka hänen ammatillisella toiminnallaan on laitoksen riskiprofiiliin. Sen vuoksi on asianmukaista, että määrälliset perusteet pohjautuvat henkilöstön jäsenen saamien palkkioiden absoluuttiseen kokonaismäärään ja suhteelliseen kokonaismäärään verrattuna saman laitoksen muiden henkilöstön jäsenten saamiin palkkioihin. Määrällisiä perusteita sovellettaessa olisi tarvittaessa otettava huomioon, että palkitsemisen taso on erilainen eri lainkäyttöalueilla. Olisi vahvistettava selkeät ja asianmukaiset kynnysarvot sellaisten henkilöstön jäsenten yksilöimiseksi, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, ottaen huomioon EPV:n ja toimivaltaisten viranomaisten keräämät tiedot. Määrällisten perusteiden pohjalta tehdään vahva oletus siitä, että tietyillä henkilöstön jäsenillä on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Määrällisiin perusteisiin pohjautuvia oletuksia ei saisi kuitenkaan käyttää, jos laitokset toteavat objektiivisten lisäedellytysten perusteella, että kyseisillä henkilöstön jäsenillä ei tosiasiassa ole merkittävää vaikutusta laitoksen riskiprofiiliin ottaen huomioon kaikki riskit, joita laitokseen kohdistuu tai saattaa kohdistua. Näiden perusteiden mukaan yksilöityjen eniten ansaitsevien henkilöstön jäsenten poissulkemiseen olisi saatava toimivaltaisen viranomaisen lupa, jotta varmistettaisiin perusteiden tehokas ja johdonmukainen soveltaminen. Ennen kuin toimivaltainen viranomainen hyväksyy sellaisen (suurituloisen) henkilöstön jäsenen poissulkemisen, joka on palkittu yli 1 000 000 eurolla, sen on ilmoitettava asiasta EPV:lle, jotta varmistettaisiin perusteiden johdonmukainen soveltaminen erityisesti tällaisissa poikkeustapauksissa. Yksilöintiprosessin, poissulkemiset mukaan luettuina, olisi joka tapauksessa kuuluttava aina vakavaraisuuden arvioinnin piiriin direktiivin 2013/36/EU 92 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(13)

Jos henkilöstön jäsen kuuluu samaan palkkaryhmään kuin toimiva johto tai riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat henkilöt, tämä voi myös olla osoitus siitä, että henkilöstön jäsenen ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Palkkaryhmää määritettäessä ei saisi ottaa huomioon valvonta- ja tukitoimintoja hoitaville henkilöstön jäsenille ja valvontatoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsenille maksettuja palkkioita. Tätä perustetta sovellettaessa olisi otettava huomioon myös se, että palkitsemisen tasot ovat erilaiset eri lainkäyttöalueilla. Laitoksilla olisi oltava mahdollisuus osoittaa, että henkilöstön jäsenillä, jotka kuuluvat kyseiseen palkkaryhmään mutta eivät täytä mitään laadullisista tai muista määrällisistä perusteista, ei ole merkittävää vaikutusta laitoksen riskiprofiiliin ottaen huomioon kaikki riskit, joita laitokseen kohdistuu tai saattaa kohdistua. Jos tätä perustetta ei sovelleta henkilöstön jäseniin, joiden saamien palkkioiden kokonaismäärä on suuri, heidän poissulkemiseensa olisi sovellettava ilmoitusmenettelyä, jotta varmistettaisiin tämän perusteen johdonmukainen soveltaminen.

(14)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että laitokset tallentavat tiedot suoritetusta arvioinnista ja henkilöstön jäsenistä, joiden ammatillisella toiminnalla on katsottu olevan merkittävä vaikutus laitosten riskiprofiiliin, jotta toimivaltainen viranomainen ja tilintarkastajat voivat tarkistaa kyseisen arvioinnin. Dokumentoitaviin tietoihin olisi kuuluttava tiedot myös sellaisista henkilöstön jäsenistä, joka on yksilöity palkitsemisperusteilla mutta joiden ammatillisella toiminnalla ei ole arvioitu olevan merkittävää vaikutusta laitoksen riskiprofiiliin.

(15)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka EPV on toimittanut komissiolle.

(16)

EPV on järjestänyt avoimen julkisen kuulemisen niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

1)

henkilöstön jäsen on johtamistoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsen;

2)

henkilöstön jäsen on valvontatoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsen;

3)

henkilöstön jäsen on toimivan johdon jäsen;

4)

henkilöstön jäsen on tili- ja vastuuvelvollinen ylimmälle hallintoelimelle riippumattoman riskienhallintatoiminnon, säännösten noudattamista valvovan toiminnon tai sisäisen tarkastustoiminnon toiminnasta;

5)

henkilöstön jäsenellä on kokonaisvastuu riskienhallinnasta asetuksen (EU) N:o 575/2013 142 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määritellyssä liiketoimintayksikössä, jolle on jaettu direktiivi 2013/36/EU 73 artiklan mukaisesti sisäistä pääomaa, joka on vähintään 2 prosenttia laitoksen sisäisestä pääomasta, jäljempänä ’olennainen liiketoimintayksikkö’;

6)

henkilöstön jäsen johtaa olennaista liiketoimintayksikköä;

7)

henkilöstön jäsenellä on johtamisvastuuta 4 kohdassa tarkoitetussa toiminnossa tai olennaisessa liiketoimintayksikössä, ja hän raportoi suoraan 4 tai 5 kohdan nojalla yksilöidylle henkilöstön jäsenelle;

8)

henkilöstön jäsenellä on johtamisvastuuta olennaisessa liiketoimintayksikössä, ja hän raportoi suoraan kyseistä yksikköä johtavalle henkilöstön jäsenelle;

9)

henkilöstön jäsen johtaa toimintoa, joka vastaa oikeudellisista asioista, raha-asioista, verotus ja budjetointi mukaan luettuina, henkilöresursseista, palkitsemisjärjestelmästä, tietotekniikasta tai taloudellisesta analyysistä;

10)

henkilöstön jäsen vastaa komiteasta, joka on vastuussa jostakin muusta direktiivin 2013/36/EU 79–87 artiklassa mainitusta riskiluokasta kuin luotto- ja markkinariskeistä, tai on tällaisen komitean jäsen;

11)

kun on kyse luottoriskeistä, joiden nimellisarvo liiketoimea kohden on 0,5 prosenttia laitoksen ydinpääomasta ja vähintään 5 miljoonaa euroa, henkilöstön jäsen

12)

kun on kyse laitoksesta, johon ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 575/2013 94 artiklassa säädettyä, kaupankäyntivarastoon liittyvää vähäistä liiketoimintaa koskevaa poikkeusta, henkilöstön jäsen

13)

henkilöstön jäsenellä on johtamisvastuuta sellaisten henkilöstön jäsenten muodostamaan ryhmään nähden, joista kullakin on toimivalta toteuttaa laitoksen nimissä liiketoimia, ja jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

14)

kun on kyse päätöksistä, joilla hyväksytään tai estetään vetolla uusien tuotteiden käyttöönotto, henkilöstön jäsen

15)

henkilöstön jäsenellä on johtamisvastuuta sellaiseen henkilöstön jäseneen nähden, joka täyttää jonkin 1–14 alakohdassa säädetyistä perusteista.

a)

henkilöstön jäsenen edellisellä tilikaudella saamien palkkioiden kokonaismäärä on vähintään 500 000 euroa;

b)

henkilöstön jäsen kuuluu siihen 0,3 prosentin osuuteen henkilöstön jäsenistä (määrä pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun), jonka saamien palkkioiden kokonaismäärä oli suurin edellisellä tilikaudella;

c)

henkilöstön jäsenen edellisellä tilikaudella saamien palkkioiden kokonaismäärä on vähintään yhtä suuri kuin pienin toimivan johdon jäsenen kyseisellä tilikaudella saamien palkkioiden kokonaismäärä tai täyttää jonkin 3 artiklan 1, 3, 5, 6, 8, 11, 12, 13 tai 14 alakohdassa säädetyistä perusteista.

a)

kyseinen henkilöstön jäsen tai henkilöstöryhmä, johon hän kuuluu, harjoittaa ammatillista toimintaa ja on toimivaltainen ainoastaan sellaisessa liiketoimintayksikössä, joka ei ole olennainen liiketoimintayksikkö; tai

b)

kyseisellä henkilöstön jäsenellä tai henkilöstöryhmällä, johon hän kuuluu, ei ole merkittävää vaikutusta olennaisen liiketoimintayksikön riskiprofiiliin kyseisen jäsenen tai ryhmän harjoittamassa ammatillisessa toiminnassa.