10.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 107/61

(1)

Neuvosto myönsi 17 päivänä toukokuuta 2011 täytäntöönpanopäätöksellä 2011/344/EU (2) Portugalille tämän pyynnöstä rahoitustukea. Tämän rahoitustuen myöntämisellä tuettiin tiukkaa talous- ja uudistusohjelmaa, jäljempänä ’ohjelma’, jonka tarkoituksena on palauttaa luottamus, mahdollistaa talouden paluu kestävään kasvuun ja turvata rahoitusvakaus Portugalissa, euroalueella ja unionissa.

(2)

Komissio on tarkastellut täytäntöönpanopäätöksen 2011/344/EU 3 artiklan 10 kohdan mukaisesti yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa vuoden 2013 joulukuun 4 päivän ja joulukuun 16 päivän välisenä aikana kymmenettä kertaa Portugalin viranomaisten edistymistä ohjelman mukaisten sovittujen toimenpiteiden toteutuksessa.

(3)

BKT:n vuosineljänneskasvu jatkui myönteisenä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä, ja lyhyen aikavälin indikaattorit viittaavat siihen, että arvioitu elpyminen toteutuu. Vuositasolla reaalisen BKT:n ennustetaan edelleen laskevan 1,6 prosenttia vuonna 2013, mutta suuntauksen ennustetaan kääntyvän siten, että kasvua olisi 0,8 prosenttia vuonna 2014 ja 1,5 prosenttia vuonna 2015. Myös työmarkkinanäkymät ovat parantuneet, mutta työttömyys on edelleen korkealla. Sen odotetaan olevan suurimmillaan 16,8 prosenttia vuonna 2014, minkä jälkeen sen odotetaan vähitellen laskevan. Makrotalouden näkymiin kohdistuu edelleen heikkenemisriskejä, sillä arvioitu elpyminen riippuu ratkaisevasti myönteisestä ulkomaankaupan ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä, joka puolestaan riippuu laajemmista Euroopan tason näkymistä.

(4)

Kassaperusteinen julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen supistui vuoden 2012 marraskuun ja vuoden 2013 marraskuun välisenä aikana 0,25 prosenttia (ilman poikkeuksellisten tekijöiden vaikutusta), mikä johtui siitä, että tulot kasvoivat menoja nopeammin. Verotulojen kasvun kiihtyminen on osoitus sekä taloudellisen toiminnan elpymisestä viime kuukausina että verohallinnon tehokkuuden parantumisesta etenkin petosten torjunnan alalla. Menopuolella talousarvion toteuttaminen on yleisesti ottaen toisen lisätalousarvion tavoitteiden mukaista.

(5)

Julkisen talouden alijäämätavoitteeksi vuodelle 2013 asetettu 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (ilman pankkien pääomapohjan vahvistamisen vaikutusta) todennäköisesti saavutetaan, ja alijäämätoteutuma saattaa jäädä jopa tavoitetta pienemmäksi. Tämä johtuu siitä, että positiiviset riskit toteutuivat vuoden viimeisinä kuukausina, kun taas useimmat negatiiviset riskit jäivät toteutumatta. Erityisesti veronkannon odotetaan ylittävän toisessa lisätalousarviossa asetetut epäsuorat tavoitteet. Lisäksi vuoden 2013 lopussa käynnistetyn maksamattomia veroja ja sosiaaliturvamaksuja koskevan kertaluonteisen velkojen uudelleenjärjestelyn tuotto oli noin 0,3 prosenttia ennakoitua suurempi suhteessa BKT:hen. Myös unionin varojen käytön odotetaan olevan ennakoitua parempaa. Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien uudelleenneuvottelemisesta aiheutuneet negatiiviset riskit ovat lieventyneet. Negatiivisia riskejä on kuitenkin edelleen. Esimerkkinä mainittakoon, että kiinteistöverotulot voivat olla ennakoitua matalammat eikä erityisten menoerien, etenkin henkilöstökustannusten, välituotekäytön ja eläke-etuuksien, ylityksiä voida sulkea pois.

(6)

Valtion vuoden 2014 talousarvio ja muu sitä tukeva lainsäädäntö ovat vuodelle 2014 asetetun alijäämätavoitteen, 4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaisia. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan vakauttamistoimenpiteitä, jotka ovat vaikutukseltaan noin 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotka kattavat myös talousarvioon kohdistuvat paineet sekä tarpeen järjestellä vuotta 2014 koskeva alustava määrärahajako uudestaan. Nämä toimenpiteet ovat valtaosin pysyväisluonteisia ja perustuvat ensisijaisesti menojen karsimiseen.

(7)

Vuoden 2014 vakauttamistoimista valtaosa (noin 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen) perustuu viime vuonna tehtyyn julkisten menojen arviointiin, jonka tarkoituksena oli lisätä sosiaalisten tulonsiirtojen ja julkisten palvelujen tuottamisen tasapuolisuutta ja tehokkuutta. Julkisten menojen arviointiin liittyvät tärkeimmät toimenpiteet koskevat seuraavia pääasiallisia säästämistoimenpiteitä: 1) julkisen sektorin palkkamenojen rajoittaminen supistamalla julkisen sektorin työvoimaa, samalla kun pyritään lisäämään koulutetumman henkilöstön osuutta, etenkin uudelleenkoulutusohjelman ja keskinäiseen sopimukseen perustuvien irtisanomisjärjestelyjen avulla; julkisen ja yksityisen sektorin työehtojen yhdenmukaistaminen entisestään, palkkataulukon tarkistaminen ja palkanlisien yhdenmukaistaminen; työntekijöiden erityisiin julkisiin sairausvakuutusjärjestelmiin maksamien maksujen korottaminen, minkä tavoitteena on järjestelmien omarahoitteisuus; 2) julkisten eläkemenojen rajoittaminen korottamalla eläkeikää kestävyystekijää muuttamalla ottaen huomioon tarve arvioida niiden kestävyys uudelleen väestörakenteen kehitystä silmällä pitäen ja samalla pienimpiä eläkkeitä suojellen; ylimääräisen solidaarisuusmaksun muuttaminen alentamalla vähimmäistasoa, jonka jälkeen osuus kasvaa progressiivisesti, sekä korkeampien osuuksien soveltamiskynnyksiä; leskeneläkkeiden yksinkertaistaminen sekä virkamiehiin sovellettavassa että yleisessä eläkejärjestelmässä; poliitikkojen elinikäisten eläkkeiden supistaminen; 3) säästöjen toteuttaminen karsimalla välituotekäyttöä ja meno-ohjelmia kaikissa sektoriministeriöissä.

(8)

Julkisten menojen arviointiin perustuvaa pakettia olisi täydennettävä muilla viranomaisten hyväksymillä pienempituottoisilla pysyvästi vaikuttavilla tulopuolen toimenpiteillä, joiden vaikutus on 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joilla pyritään edelleen parantamaan nykyisten vero- ja etuusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta. Tavoitteena on saavuttaa 4 prosentin alijäämätavoite suhteessa BKT:hen. Lisäksi toteutetaan useita kertaluonteisia toimia, joiden vakauttava vaikutus (0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen) on suurempi kuin keskinäiseen sopimukseen perustuvan irtisanomisjärjestelyn käyttöönotosta julkisella sektorilla johtuviin kertaluonteisiin etukäteismaksuihin liittyvien kustannusten vaikutus.

(9)

Useimmat edellä mainituista toimenpiteistä hyväksyttiin vuoden 2014 talousarviolailla tai asiaankuuluvaan lainsäädäntöön tehdyillä muutoksilla. Joistakin suunnitelluista vakauttamistoimenpiteistä ei ole tähän mennessä vielä annettu täysimääräisesti lainsäädäntöä. Näihin kuuluvat esimerkiksi leskeneläkkeen saamista koskevien vaatimusten kiristäminen (sen lisäksi, että korvausastetta muutetaan, jos eläkkeensaaja saa myös muuta eläkettä); internetrahapelejä koskevien toimilupien myynti; postipalvelujen (CTT) terveysrahaston siirtäminen julkisyhteisöjen sektoriin sekä satamatoimilupien myynti.

(10)

Yhtiöverotuksen kattava uudistus, jolla on tarkoitus edistää yksinkertaistamista sekä lisätä portugalilaisten yritysten kansainvälistymistä ja kilpailukykyä, hyväksyttiin parlamentissa joulukuussa 2013. Se tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Uudistuksen keskeinen osatekijä on tavanomaisen yhtiöveroasteen alentaminen 25 prosentista 23 prosenttiin sekä alennetun 17 prosentin veroasteen soveltaminen pk-yritysten verotettavaan tuloon 15 000 euroon asti. Nykyisten lisäverojen lisäksi 35 miljoonan euron ylittävään verotettavaan voittoon sovelletaan 7 prosentin suuruista kolmatta valtion lisäveroa. Uudistuksen muita keskeisiä säännöksiä ovat verokannustimien uudistaminen, muutokset osinkojen ja myyntivoittojen verotukseen, konserniverotus ja aineetonta omaisuutta koskeva järjestelmä, osakkuuksien verovapausjärjestelyn ottaminen käyttöön, sen ajan pidentäminen, jona tappioita voidaan siirtää eteenpäin, sekä korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen entisestään.

(11)

Velan ja BKT:n välisen suhteen odotetaan olevan suurimmillaan alle 129,5 prosenttia vuonna 2013 ja pienenevän sen jälkeen. Velkaprofiilin tarkistaminen ylöspäin kahdeksanteen ja yhdeksänteen tarkasteluun verrattuna huolimatta talousarvion odotettua paremmasta toteutumisesta selittyy pitkälti valtion kassavarojen huomattavalla kasvulla sekä sillä, että osa sosiaaliturvan vakauttamisrahaston toteuttamista velkaa vähentävistä lyhyen aikavälin toimenpiteistä lykättiin vuoteen 2014. Näin ollen nettovelan — valtionvelkaa hallinnoivan viraston käteistalletukset poisluettuina — ennakoidaan olevan suurimmillaan 120 prosenttia suhteessa BKT:hen, eli hieman vähemmän kuin edellisessä arvioinnissa odotettiin. Julkisen velan ja BKT:n välisen suhteen odotetaan pienentyvän vuodesta 2014 lähtien, ja tätä tukee talouden ennakoitu elpyminen sekä käteistalletusten vähentyminen sekä se, että sosiaaliturvan vakauttamisrahasto toteuttaa velkaa vähentäviä lyhyen aikavälin toimenpiteitä.

(12)

Talousarviosopeutukseen liittyy monenlaisia finanssipoliittisia rakennetoimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan julkisen talouden menojen valvontaa ja parantamaan tulojen keräämistä. Julkisen talouden kehystä koskevan lain kattava uudistus edistyy monilla tärkeillä aloilla. On kuitenkin odotettavissa, että prosessi toteutetaan kahdessa vaiheessa, kun otetaan huomioon uudistuksen laajuus sekä tarve kuulla kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä laajasti. Uusi sitoumusten valvontajärjestelmä tuottaa jo tuloksia ja rajoittaa uusien maksurästien syntymistä, mutta täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti sen varmistamiseksi, että käytettävissä oleva rahoitus riittää kattamaan sitoumukset. Prosessia arvioimaan ja parantamaan perustetaan työryhmä. Julkishallinnon uudistuksia pannaan parhaillaan täytäntöön julkisen sektorin työsuhteiden ja yksiköiden uudenaikaistamiseksi ja tehostamiseksi. Uudistukset tulojen hallinnoinnin nykyaikaisen laiminlyöntiriskien hallintamallin kehittämiseksi jatkuvat. Hiljattain on perustettu uusi riskinarviointiyksikkö, joka aloittaa toimintansa piakkoin. Se keskittyy ensimmäiseksi parantamaan sääntöjen noudattamista tiettyjen veronmaksajaryhmien, kuten itsenäisten ammatinharjoittajien ja varakkaiden henkilöiden, keskuudessa. Joitakin muita uudistuksia, kuten paikallisten verotoimistojen vähentämistä, lykätään. Vaikka julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimusten uudelleenneuvotteluissa on edistytty, niitä ei ehditty saattaa päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Tästä huolimatta vuonna 2014 ja sen jälkeen odotetaan huomattavia säästöjä. Valtion omistamat yritykset saivat toiminnallisen rahoitusasemansa tasapainoon vuoden 2012 loppuun mennessä, ja suunnitteilla on muita uudistuksia, jotta tulokset eivät pääse heikkenemään uudestaan. Yksityistämisessä on edistytty hyvin, ja siitä saadut tuotot ylittävät ohjelmassa asetetut tavoitteet. Terveydenhuoltoalan uudistuksista saadaan huomattavia säästöjä, ja uudistusten täytäntöönpano jatkuu pitkälti tavoitteiden mukaisesti.

(13)

Politiikan täytäntöönpano ja uudistukset terveysalalla jatkuvat ja tuottavat säästöjä tehokkuuden parantuessa. Alan sulautettu alijäämä on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2010 lähtien. Jäljellä olevat maksurästit, tiukka budjettikuri ja 13. ja 14. kuukauden bonusmaksun käyttöön palauttamisesta johtuvat aiempaa suuremmat työvoimakustannukset pakottivat viranomaiset vauhdittamaan käynnissä olevia uudistuksia. Se, että jäljellä on merkittäviä maksurästejä, liittyy vahvasti (joskaan ei yksinomaan) siihen, että valtion omistamia sairaaloita rahoitetaan jatkuvasti liian vähän suhteessa niiden palvelutarjontaan. Viranomaiset ovat edelleen sitoutuneita käynnissä olevan sairaalauudistuksen toteuttamiseen sekä farmaseuttisiin tuotteisiin, keskitettyihin hankintoihin ja perusterveydenhuoltoon liittyvien toimenpiteiden hiomiseen.

(14)

Pankkien vakavaraisuussuhteet pysyivät edelleen turvallisesti sellaisella tasolla, että pankit pystyivät keräämään vaaditut Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) valvonnassa olevat lakisääteiset pääomapuskurit ja saavuttamaan ohjelman tavoitteen mukaisesti 10 prosentin vakavaraisuussuhteen rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen (Core tier 1) määrällä mitattuna. Pääomapuskurit ovat kautta linjan riittäviä myös silloin, kun pankkien omia varoja arvioidaan uuden vakavaraisuusdirektiivin (CRD IV) sääntöjen mukaisesti. Uusia pääomaa koskevia sääntöjä aletaan soveltaa tammikuussa 2014, ja kynnysarvoksi on asetettu 7 prosenttia suhteessa rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen osuuteen. Järjestelmän laajuinen lainojen ja talletusten välinen suhde on 120,7 prosenttia, ja se pienenee todennäköisesti edelleen vuoden 2014 loppuun asti. Osa pankeista on jo nyt kynnysarvon alapuolella. Yrityssektorin rahoituslähteiden monipuolistamiseen tähtääviä toimia lujitetaan jatkuvasti. Vuonna 2013 toteutetun valtion tukemien luottojärjestelyjen ulkoisen tarkastuksen perusteella esitettyjen suositusten pohjalta viranomaiset toteuttavat toimenpiteitä, joilla on tarkoitus parantaa näiden järjestelyjen, mukaan lukien riskinhallintavalmiuksien ja -käytäntöjen, toimivuutta ja hallinnointia. Uusien kotitalouksille suunnattujen ja riidattomaan velkaselvitykseen tarkoitettujen velan uudelleenjärjestelyvälineiden oikeudelliset puitteet ovat täysin valmiit ja käytössä. Samoin yritysten maksukyvyttömyyttä ja elpymistä koskevaan lakiin tehtyjen muutosten vaikutuksia arvioidaan nyt, kun uudet velan uudelleenjärjestelyä ja velkojen perintää koskevat mekanismit ovat toiminnassa. Kriisinhallintavälineistö on viimeistelyvaiheessa. Pankkien kriisinratkaisurahasto on toiminnassa, varhaisessa vaiheessa puuttumista koskevat toimintavaltuudet on otettu käyttöön ja pääomittamista koskeva laki on muutettu vastaamaan komission tiedonantoa valtiontukisääntöjen soveltamisesta 1 päivästä elokuuta alkaen finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin (3). Kansallisen takausjärjestelmän tehokkuuden ja hallinnon parantamiseen tähtäävää etenemissuunnitelmaa toteutetaan parhaillaan, jotta voitaisiin vastata paremmin pk-yritysten rahoitustarpeisiin.

(15)

Kasvua ja kilpailukykyä edistävien rakenneuudistusten toteuttamisessa on edistytty entisestään. Viranomaiset ovat hyväksyneet työttömyyden vähentämiseen ja työmarkkinoiden tehostamiseen tähtääviä lisätoimenpiteitä, kuten tehostettuja aktivointipolitiikkoja ja nuorisotakuuta koskevan täytäntöönpanosuunnitelman. Työlaissa olevan laillisen irtisanomisen määritelmään vaikuttavia tarkistuksia valmistellaan parhaillaan, sen jälkeen kun aiemmat todettiin aiemmin perustuslain vastaisiksi. Lisätoimenpiteitä on toteutettu myös koulutuksen alalla, jolla on edistytty kaiken kaikkiaan tyydyttävästi.

(16)

Hallitus hyväksyi vuodeksi 2014 uuden energia-alan toimijoita koskevan lisäveron, jota on valvottava tiiviisti järjestelmähäiriöiden välttämiseksi. Liian alhaisista energiatariffeista aiheutuneen velan poistaminen ja järjestelmän kestävyyden varmistaminen edellyttävät lisäuudistuksia.

(17)

Posti- ja televiestintäaloilla on toteutettu toimia unionin sääntöjen noudattamiseksi ja ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi. Yleispalvelujen tarjoajien valinta ja nykyisen tarjoajan kanssa tehdyn sopimuksen tarkistaminen ovat myönteisiä askeleita kohti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY (4) täysimääräistä täytäntöönpanoa. Kansallisen postipalvelujen tarjoajan toimilupasopimuksen puitteet vahvistavan lainsäädännön julkaiseminen lyhentää tämänhetkistä toimilupakautta ja lisää siten kilpailua. Viranomaiset ovat edelleen sitoutuneet lisäämään kuljetusalan kestävyyttä ja tehokkuutta.

(18)

Alakohtaisen säätelyn mukauttaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2006/123/EY (5) edistyy, vaikka rakennusalan sääntelykehyksen, ammatillisten etujärjestöjen ohjesääntöjen ja sisäisten sääntöjen muutosten ja julkisia ammattiyhdistyksiä koskevan horisontaalisen puitelain hyväksymistä koskevien sisäisten sääntöjen hyväksyminen onkin viivästynyt. Viranomaiset ovat sitoutuneet parantamaan keskitetyn asiointipisteen toimintaa edelleen.

(19)

Kaupunkikiinteistöjen vuokrausta koskevan uudistuksen arviointi käynnistettiin sen jälkeen, kun uusi oikeudellinen kehys oli pantu täysimääräisesti täytäntöön. Viranomaisten tavoitteena on tehostaa pyrkimyksiä verovilpin torjumiseksi vuokramarkkinoilla.

(20)

Kansallisia sääntelyviranomaisia koskevan uuden kehyksen laatiminen edistyy, ja siihen liittyviä ohjesääntöjä muutetaan parhaillaan, ja nämä on tarkoitus hyväksyä piakkoin. Sääntelyviranomaisten maksut vuonna 2014 vahvistavan uuden täytäntöönpanomääräyksen julkaisemista on lykätty.

(21)

Oikeusjärjestelmän uudistaminen edistyy suunnitelman mukaisesti. Edistystä on tapahtunut oikeusjärjestelmän tehostamiseen tähtäävän, oikeusalan organisaatioita koskevan lain täytäntöönpanossa; täytäntöönpanovirkamiesten ja selvittäjien asemaa vahvistava laki on julkaistu ja viimeisteltävänä on uusi tuomioistuimen ulkopuolinen menettely, jonka avulla asioita voidaan yksilöidä ja sopia ilman oikeudenkäyntiä. Lupamenettelyjen parantamiseen ja hallinnollisen rasitteen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamisessa on edistytty muun muassa antamalla säädöksiä matkailualaa, teollisuutta ja aluesuunnittelua koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistamisesta. Kauppaan liittyvistä lupamenettelyistä laaditaan parhaillaan lainsäädäntöä, ja kaupunkirakentamista ja rakennusalaa koskevaa sääntelyä ollaan tarkistamassa.

(22)

Tämä kehitys huomioon ottaen täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU olisi muutettava,