27.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/47

(1)

Portugalin esittämän pyynnön johdosta neuvosto myönsi sille 17 päivänä toukokuuta 2011 rahoitustukea (neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU (2)) tukeakseen tiukkaa talous- ja uudistusohjelmaa, jäljempänä ‧ohjelma‧, jonka tarkoituksena on palauttaa luottamus, mahdollistaa talouden paluu kestävään kasvuun ja turvata rahoitusvakaus Portugalissa, euroalueella ja unionissa.

(2)

Komissio on tarkastellut täytäntöönpanopäätöksen 2011/344/EU 3 artiklan 10 kohdan mukaisesti yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa helmikuun 25 päivän ja maaliskuun 14 päivän välisenä aikana seitsemättä kertaa Portugalin viranomaisten edistymistä ohjelman mukaisten sovittujen toimenpiteiden toteutuksessa. Joitakin julkisen talouden toimia arvioitiin vielä vuoden 2013 huhtikuun 14 ja 17 päivän välisenä aikana ja toukokuun 8 ja 11 päivän välisenä aikana.

(3)

Unionin lainojen enimmäiserääntymisajan pidentäminen hyödyttäisi Portugalia, koska se tukisi maan pyrkimyksiä palauttaa markkinakelpoisuus kaikilta osin ja irtautua ohjelmasta onnistuneesti. Jotta unionin lainan enimmäiserääntymisajan pidentämisestä saataisiin täysi hyöty, komissiolle olisi annettava valtuudet pidentää erien ja osaerien erääntymisaikaa.

(4)

Reaalinen bruttokansantuote (BKT) supistui 3,2 prosenttia vuonna 2012 talouden toimeliaisuuden ja työllisyyden supistuttua odottamattoman paljon vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tällainen kehitys edellytti talousnäkymien tarkistamista alaspäin: reaalisen BKT:n ennustetaan nyt supistuvan 2,3 prosenttia vuonna 2013 vuodelta 2012 siirtyneiden negatiivisempien vaikutusten, kotimaisen kulutuksen supistumisen, ennakoitua korkeamman työttömyyden ja ulkoisen kysynnän heikompien näkymien vuoksi. Myös talouden elpymisen ennustetaan olevan odotettua lievempää; reaalisen BKT:n odotetaan olevan alimmillaan vuoden jälkipuoliskolla ja kasvavan vuonna 2014 keskimäärin 0,6 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2015 reaalisen BKT:n kasvun odotetaan nousevan 1,5 prosenttiin. Työttömyysasteen odotetaan nousevan ylimmillään 18 ½ prosenttiin työvoimasta vuonna 2014.

(5)

Julkisen talouden alijäämä oli 6,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, mikä ylittää ohjelman tavoitteen eli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen sektorin alijäämään vaikuttivat mittavat kertaluonteiset toimenpiteet, joiden vaikutukset julkiseen talouteen eivät olleet selvillä edellistä tarkastelua laadittaessa. Näitä toimenpiteitä olivat muiden muassa pääomasijoitus valtion omistamaan CGD-pankkiin (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen), Parpúblican SAGESTAMOlle (kaksi julkisen talouden ulkopuolista yritystä) myöntämien osakaslainojen pääomaksi muuntamisen ohjaaminen valtion kautta (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja BPN-pankin omaisuuserien siirtoon liittyvät arvonalennukset (0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen). Lisäksi Portugalin suurten lentoasemien toimiluvan myynnistä saatuja tuloja pidettiin Eurostatin annettua asiasta ohjeen oman pääoman nostona, eivätkä ne siten näy julkisen talouden rahoitusasemassa, toisin kuin mitä hallitus oli talousarviossa vahvistanut (0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen). Jos näiden kertaluonteisten toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisrahoitusasemaan ei otettaisi huomioon, julkisen talouden alijäämä olisi ollut 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, eli tavoitteen alapuolella. Alijäämän rajoittaminen tälle tasolle oli haastavaa, sillä makrotaloudellisista syistä johtuvaa tulojen jäämistä ennustettua pienemmiksi oli kompensoitava budjetoitua suuremmilla säästöillä erityisesti julkisten palkkamenojen, välituotekäytön ja uusien investointihankkeiden määrärahojen osalta.

(6)

Julkisen talouden toimien vaikutus rakenteellisen rahoitusaseman kohenemiseen oli vuonna 2012 kaiken kaikkiaan 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä vastaa neuvoston 9 päivänä lokakuuta 2012 antamaa suositusta Portugalin julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi. Rakenteellinen perusjäämä koheni vieläkin enemmän eli 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(7)

Vuoden 2012 kehityksen perusteella vuoden 2013 uudessa julkisen talouden perusskenaariossa oletetaan, että tulojen väheneminen ja luontoismuotoisten sosiaalisten tulonsiirtojen kasvu jatkuu seuraavana vuonna, kun taas suurta osaa vuoden 2012 viimeisen neljänneksen menosäästöistä pidetään väliaikaisina, jolloin negatiivinen siirtymävaikutus on noin 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Lisäksi makrotalouden näkymien huomattava heikkeneminen vuonna 2013 alensi julkisen talouden perusskenaariota vielä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän kehityksen valossa julkisen talouden tavoitteet, jotka luetellaan ohjelman viidennessä tarkastelussa (4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014), eivät ole enää saavutettavissa. Koska poikkeamien arvioidaan olevan pääasiassa hallituksen määräysvallan ulkopuolella, julkisen talouden sopeutuksen tarkistaminen vaikuttaa asianmukaiselta.

(8)

Alijäämätavoitteita on tästä syystä mukautettu seuraavasti: 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Julkisen talouden kehitysuraa on korjattu siten, että rakenteellinen sopeutus voidaan säilyttää lähellä 9:ää prosenttia kaudella 2011–2015 samalla kun mahdollistetaan automaattisten vakauttajien toiminta ja otetaan huomioon rahoitus- ja velkarajoitukset sekä sopeutuksen yhteiskunnalliset kustannukset. Tavoitteiden tarkistamisesta huolimatta tarvitaan mittavia vakauttamistoimia, joiden vaikutus on 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Ohjelmakaudelle suunniteltua sopeutusta tuetaan monenlaisilla meno- ja tulopuolen rakenteellisilla toimenpiteillä. On odotettavissa, että vakauttamisuralla pysytään ohjelmakauden jälkeenkin, ja alijäämän pitäisi olla vuoteen 2015 mennessä selvästi 3 prosentin kynnysarvon alapuolella.

(9)

Vuoden 2013 talousarviolakiin sisältyy rakenteellisia päätösperäisiä toimia, joiden vaikutus on hiukan yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen sen jälkeen, kun kirjanpidossa on huomioitu se, että toinen julkisen sektorin työntekijöille maksettavista bonuksista ja 1,1 kertaa eläkeläisille maksettavien kahden bonuksen määrä on otettu uudelleen käyttöön sen jälkeen, kun ne vuonna 2012 leikattiin. Perustuslakituomioistuin antoi kuitenkin 5 päivänä huhtikuuta 2013 tuomion, jossa se kielsi joitakin vuoden 2013 talousarvion määräyksistä, kuten julkisen sektorin työntekijöille maksettavan toisen bonuksen ja eläkeläisille maksettavan 0,9-kertaisen bonuksen leikkaamisen sekä uuden työttömyys- ja sairauslomakorvauksiin kohdistuvan lisämaksun, jolloin syntyi julkisen talouden poikkeama, jonka suuruus oli 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämän kattamiseksi ja vuosina 2014 ja 2015 tarvittavan julkisen talouden sopeuttamisen tukemiseksi hallitus hyväksyi huhti–toukokuussa joukon menoja vähentäviä pysyviä toimenpiteitä, joiden yhteenlaskettu vaikutus vuosina 2013 ja 2014 olisi 4,7 miljardia euroa eli 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen; näistä toimenpiteistä aikaistettiin vuoteen 2013 toimenpiteitä, joiden vaikutus on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2014 tulo- ja menoperusteisen vakautuksen tasapaino saadaan palautettua.

(10)

Julkisen sektorin työntekijöille ja eläkeläisille maksettavien bonuksien täyden käyttöön palauttamisen seurauksena tulojen lisäyksen osuus on yli kaksi kolmasosaa vuonna 2013 toteuttavista talouden vakauttamistoimenpiteistä, kun taas menoleikkausten osuus on alle yksi kolmasosa, mikä ei vastaa alkuperäistä suunnitelmaa, jonka mukaan vakautustoimenpiteissä oli tarkoitus keskittyä menoihin.

(11)

Vuonna 2013 tulopuolen toimenpiteitä ovat muiden muassa seuraavat: henkilötuloveron uudistus, 3,5 prosentin lisämaksu vähimmäispalkan ylittävästä verotettavien tulojen osuudesta, solidaarisuuslisä korkeimmilla tulotasoilla, veropohjan laajentaminen ja muut tulojen kasvattamiseen tähtäävät muutokset yritysverotuksessa, tupakkaan, alkoholiin ja maakaasuun sovellettavien valmisteverojen korottaminen, kiinteistöverotuksen veropohjan laajentaminen kiinteistöjen uudelleenarvostuksen jälkeen ja ylimääräinen eläkkeisiin liittyvä solidaarisuusmaksu ikääntymiseen liittyvistä kestävän kehityksen haasteista selviämiseksi. Menopuolella toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää julkisen sektorin palkkamenoja tuntuvasti optimoimalla resurssien kohdentamista ja muuttamalla julkisen sektorin työvoiman määrää sekä vähentämällä ylityökorvauksia, luontoisetuja ja ylimääräisten lomien ja vapaiden aikana maksettavia korvauksia. Muita menoja vähentäviä toimenpiteitä ovat muiden muassa seuraavat: terveydenhuoltoalaa koskevien rationalisointitoimien toteuttamisen jatkaminen, sosiaalietuuksien virtaviivaistaminen ja sosiaalituen kohdentamisen parantaminen, välituotekäytön vähentäminen kaikissa sektoriministeriöissä, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimusten uudelleenneuvotteluista koituvat säästöt ja valtion omistamien yritysten uusista uudelleenjärjestelytoimista koituvat säästöt. Osa suunnitelluista säästöistä syntyy niiden toimenpiteiden aikaistamisesta, joita on suunniteltu julkisten menojen arvioinnin yhteydessä.

(12)

Vaikka edellä mainitut toimenpiteet ovat luonteeltaan pysyviä, hallitus hyväksyy myös väliaikaisia toimenpiteitä, joihin kuuluu koheesiorahaston varojen siirtäminen alkuvaiheessa olevista hankkeista edistyneempiin ja pääomamenojen vähentäminen entisestään (Polis-ohjelma).

(13)

Lisätalousarvioon sisältyvien vakauttamistoimien lisäksi hallituksen on hyväksyttävä tai tapauksesta riippuen esitettävä parlamentille heinäkuun puolivälissä 2013 päättyvän istuntokauden loppuun mennessä kaikki muut lainsäädäntömuutokset ja lakiehdotukset, joita julkisten menojen arviointiin liittyvien uudistusten toteuttaminen edellyttää.

(14)

Vuonna 2014 julkisen talouden sopeuttamisessa noudatetaan julkisten menojen arviointia, jonka hallitus on toteuttanut viime kuukausina, ja tarkoituksena on toteuttaa menoja vähentäviä pysyviä toimenpiteitä, joiden vaikutus on 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Julkisten menojen arviointiin liittyvillä toimenpiteillä on vaikutusta lähinnä seuraaviin kolmeen seikkaan: 1) julkisen sektorin palkkamenojen vähentäminen, 2) eläke-etujen vähentäminen ja 3) alakohtaisten menojen leikkaukset kaikissa sektoriministeriöissä ja ohjelmissa. Julkisten menojen arviointiin liittyvät toimenpiteet kuuluvat laajempiin valtion uudistamiseen tähtääviin pyrkimyksiin, joiden tavoitteena on lisätä sosiaalisten tulonsiirtojen ja julkisten palveluiden tuottamisen tasapuolisuutta ja tehokkuutta. Vuoden 2014 palkkamenojen vähentämisen tarkoituksena on vähentää julkisen sektorin työvoimaa ja lisätä koulutetumman henkilöstön suhteellista määrää, yhdenmukaistaa julkisen ja yksityisen sektorin työehtoja ja tehdä palkka- ja palkkiopolitiikoista avoimia ja meriitteihin perustuvia. Erityisiä uudistuksia ovat muun muassa seuraavat: työntekijöiden liikkuvuutta edistävän järjestelmän muuttaminen uudelleenkoulutusohjelmaksi, julkisen ja yksityisen sektorin työajan yhdenmukaistaminen (eli viikoittaisen työajan nostaminen julkisella sektorilla 35 tunnista 40:een), niin kutsutun työaikapankin käyttöönotto, lomaoikeuksien vähentäminen, vapaaehtoisten irtisanomisjärjestelyjen toteuttaminen (josta arvioidaan syntyvän kertaluonteisia ensivaiheen kustannuksia, joiden vaikutus on noin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) sekä kaikille yhteisen palkka- ja palkanlisätaulukon käyttöönotto. Toinen merkittävä säästöjen lähde on eläkejärjestelmän kattava uudistus, joka perustuu yhdenvertaisuusperiaatteisiin ja tulojen mukaiseen progressiivisuuteen ja suojelee siten kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Uudistusten tavoitteena on erityisesti pienentää eroja virkamiehiin sovellettavan järjestelmän (CGA) ja yleisen järjestelmän välillä, nostaa lakisääteistä eläkeikää muuttamalla demografista kestävyystekijää ja ottaa käyttöön progressiivinen kestävyysmaksu, jos se on aivan välttämätöntä. Lisäksi tehostetaan välituotekäyttöön ja meno-ohjelmiin liittyviä säästöjä kaikissa sektoriministeriöissä.

(15)

Täytäntöönpanoprosessiin liittyviä poliittisia ja oikeudellisia riskejä silmällä pitäen muutamat julkisten menojen arviointiin liittyvät toimenpiteet saatetaan korvata muilla samansuuruisilla ja -laatuisilla toimenpiteillä työmarkkinaosapuolten ja poliittisten osapuolten kanssa käynnissä olevan kuulemisprosessin yhteydessä.

(16)

Talousarviosopeutukseen liittyy monenlaisia finanssipoliittisia rakennetoimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan julkisen talouden menojen valvontaa ja parantamaan tulojen keräämistä. Julkisen talouden kehystä niin keskushallinnon tasolla kuin alue- ja paikallishallinnossakin ollaan kattavasti uudistamassa, jotta se vastaisi budjettimenettelyihin ja -hallintoon liittyviä parhaita käytäntöjä. Julkisen talouden kehystä koskevaa lakia muutettiin siten, että siihen sisällytettiin unionin vahvistettu julkisen talouden ohjauskehys, saattamalla talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyssä sopimuksessa sekä talouden ohjausjärjestelmää koskevassa paketissa (niin kutsuttu six-pack) asetetut vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Uusi sitoumusten valvontajärjestelmä tuottaa tuloksia, mutta täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti sen varmistamiseksi, että sitoumukset ovat linjassa rahoituksen kanssa. Julkishallinnon uudistukset jatkuvat, ja niihin liittyy julkisen sektorin työpaikkoihin ja julkisyhteisöihin liittyviä merkittäviä rationalisointitoimia. Tulojen hallinnoinnin uudistusohjelmassa edistytään edelleen, ja viranomaiset pyrkivät parantamaan seurantaa ja tulojen kurinalaisuutta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimusten uudelleenneuvottelut ovat alkaneet, ja vuodeksi 2013 ja sen jälkeen odotetaan huomattavia säästöjä. Valtion omistamat yritykset saavuttivat operationaalisen tasapainon keskimäärin vuoden 2012 loppuun mennessä, ja suunnitteilla on muita tehokkuutta parantavia uudistuksia tulosten parantamiseksi entisestään. Terveydenhuoltoalan uudistuksista saadaan huomattavia säästöjä, ja uudistusten täytäntöönpano jatkuu pitkälti tavoitteiden mukaisesti.

(17)

Komission nykyisten ennusteiden mukaan BKT:n nimelliskasvu (–1,0 prosenttia vuonna 2013, 1,6 prosenttia vuonna 2014 ja 3,3 prosenttia vuonna 2015) ja julkisen talouden alijäämä (5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015) johtavat siihen, että velka suhteessa BKT:hen kehittyy seuraavasti: 122,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 124,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 123,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Velka suhteessa BKT:hen alkaisi näin ollen supistua vuoden 2014 jälkeen olettaen, että alijäämää saadaan jatkossakin supistettua. Velkadynamiikkaan vaikuttavat useat talousarvion ulkopuoliset rahoitustoimet, kuten huomattavat rahoitusomaisuuden hankintatoimet, erityisesti pankkien pääomapohjan mahdollinen vahvistaminen ja valtion omistamien yritysten rahoitustoimet, sekä erot korkotulojen ja korkomenojen välillä.

(18)

Pankkien pääoman lisäämiseksi tarkoitetut toimet saatiin päätökseen vuonna 2012, ja niiden ansiosta toimiin osallistuneet pankit saavuttivat Euroopan pankkiviranomaisen valvonnassa olevat lakisääteiset pääomapuskurit ja tavoitteen, jonka mukaan rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen (Core tier 1) suhdeluku on vuoden 2012 lopussa 10 prosenttia; tämä tavoite saavutettiin vuoden 2012 puolivälissä. On todennäköistä, että lainojen suhdetta talletuksiin koskeva 120 prosentin ohjeellinen tavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2014, ja jotkin pankit olivatkin jo vuoden 2012 lopussa tämän kynnysarvon alapuolella. Yrityssektorin rahoituslähteiden monipuolistamiseen tähtääviä toimia ollaan lujittamassa. Mahdollisuuksia nykyisten valtion tukemien luottojärjestelyjen tehokkuuden ja hallinnoinnin parantamiseksi arvioidaan parhaillaan. Pankkien elvytyssuunnitelmia analysoidaan ja kriisinratkaisusuunnitelmia valmistellaan.

(19)

Edistyminen kasvua ja kilpailukykyä edistävien rakenneuudistusten toteuttamisessa on jatkunut. Aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen lujittamisen ohella viranomaiset ovat hyväksyneet kattavan työmarkkinauudistuksen. Työmarkkinoiden joustavuuden ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi uudessa säädöskehyksessä pienennetään erorahoja, kevennetään laillisen irtisanomisen ehtoja, lisätään työajan joustavuutta, laajennetaan mahdollisuuksia yrityskohtaisiin neuvotteluihin ja tarkistetaan työttömyysvakuutusetuuksien järjestelmää tarkoituksena kannustaa pikaiseen työhön paluuseen kuitenkin niin, että samalla taataan riittävä suojelun taso. Keskiasteen ja ammatillista koulutusta koskevien toimintasuunnitelmien toteuttaminen edistyy kaiken kaikkiaan aikataulun mukaisesti.

(20)

Palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (3) täytäntöönpano edistyy ripeästi; direktiivin tavoitteena on vähentää markkinoille pääsyn esteitä sekä edistää kilpailua ja taloudellista toimintaa helpottamalla uusien tulokkaiden markkinoille pääsyä erilaisissa taloudellisissa ympäristöissä. Puitelaki, jossa vahvistetaan tärkeimpiä kansallisia sääntelyviranomaisia koskevat pääperiaatteet ja se, että niille annetaan hyvin riippumaton ja itsenäinen asema, on tarkoitus esittää parlamentille. Kolmannen energia-alan lainsäädäntöpaketin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on edistynyt hyvin, ja liian alhaisista sähkötariffeista aiheutuneen velan vähentäminen järjestelmän kestävyyden varmistamiseksi on käynnissä. Lupamenettelyjä yksinkertaistetaan ja muunlaista hallinnollista taakkaa kevennetään talouden eri aloilla, joita ovat muun muassa ympäristö ja aluesuunnittelu, maatalous ja maaseudun kehittäminen, teollisuus, matkailu ja geologia.

(21)

Marraskuussa 2012 tuli voimaan vuokra-asuntomarkkinoiden kattava uudistus, jonka pitäisi tehdä asuntomarkkinoista aiempaa dynaamisemmat. Tuomioistuinjärjestelmän uudistukset jatkuvat sovitun aikataulun mukaisesti. Kesken olevien tapausten lukumäärä on vähentynyt, ja laajempien uudistusten, kuten tuomiopiirien maantieteellisen uudelleenjaon ja siviiliprosessilain uudistuksen, toteuttaminen on edistynyt.

(22)

Tämä kehitys huomioon ottaen täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU olisi muutettava,

1)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

2)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti: