Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32011R1233

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011 , tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta

EUVL L 326, 8.12.2011, p. 45–112 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 31/12/2023

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/1233/oj

8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/45


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1233/2011,

annettu 16 päivänä marraskuuta 2011,

tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Vientiluottolaitokset auttavat kehittämään maailmankauppaa tukemalla yritysten vientiä ja sijoituksia tavalla, joka täydentää yksityissektorin antamaa rahoitusta ja vakuutuksia. Unioni on osapuolena Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevassa järjestelyssä, jäljempänä ’järjestely’. Järjestelyllä, jonka sen osallistujat ovat toteuttaneet, säännellään rahoitukseen liittyviä ehtoja, joita vientiluottolaitokset voivat tarjota yhtäläisten toimintaedellytysten aikaansaamiseksi julkisesti tuetuille vientiluotoille.

(2)

Järjestelyn suuntaviivojen ja hankerahoituksen erityismääräyksien soveltaminen unionissa perustuu tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin 4 päivänä huhtikuuta 1978 tehdyn päätöksen korvaamisesta 22 päivänä joulukuuta 2000 tehtyyn neuvoston päätökseen 2001/76/EY (2) ja hankerahoitusta koskevan puitesopimuksen periaatteiden soveltamisesta julkisesti tuettujen vientiluottojen alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 tehtyyn neuvoston päätökseen 2001/77/EY (3).

(3)

Järjestely edistää vientiluottolaitosten toiminnan kautta epäsuorasti vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa sekä sellaisten yritysten tekemiä sijoituksia, joilla olisi muuten käytettävissään vähemmän yksityissektorin myöntämiä luottoja.

(4)

Jäsenvaltioiden olisi noudatettava ulkoisia toimia koskevia unionin yleisiä määräyksiä, jotka koskevat esimerkiksi demokratian vakiinnuttamista, ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä kehityspolitiikan johdonmukaisuutta ja ilmastonmuutoksen torjumista, kun ne laativat, kehittävät ja panevat toimeen kansallisia vientiluottojärjestelmiään ja harjoittavat julkisesti tuettujen vientiluottotoimien valvontaa.

(5)

Järjestelyn osallistujat osallistuvat jatkuvaan menettelyyn, jonka avulla pyritään minimoimaan markkinoiden vääristyminen ja toteuttamaan yhtäläiset toimintaedellytykset, joiden mukaan vientiluottolaitosten perimät takuumaksut perustuvat riskiin ja ovat riittäviä pitkän aikavälin toimintakulujen ja tappioiden kattamiseen WTO-sitoumusten mukaisesti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vientiluottojärjestelmät toimivat avoimesti ja virastot vastaavasti raportoivat OECD:lle.

(6)

Vientiluottolaitosten hyvin kohdistetut vientiluotot voivat parantaa unionin yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, markkinoille pääsyä.

(7)

Järjestelyn osallistujat ja unionin jäsenvaltiot sopivat tiettyjen vientiluottoja koskevien tietojen julkistamisesta avoimuutta koskevien OECD:n ja unionin sääntöjen mukaisesti, jotta mahdollistetaan yhtäläiset toimintaedellytykset järjestelyn osallistujille ja jäsenvaltioille.

(8)

Unioni soveltaa liitteen I mukaisia avoimuutta ja raportointia koskevia toimenpiteitä.

(9)

Kun otetaan huomioon maailmanmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ja jotta vältetään unionin yrityksille aiheutuvia kilpailuhaittoja, komission olisi jäsenvaltioilta saatujen neuvotteluvaltuuksien mukaisesti tuettava OECD:n pyrkimyksiä lähestyä järjestelyyn osallistumattomia tahoja. Komission olisi käytettävä kahden- ja monenvälisiä neuvotteluja julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevien maailmanlaajuisten normien aikaansaamiseksi. Alan maailmanlaajuiset normit ovat edellytys yhtäläisille toimintaedellytyksille maailmankaupassa.

(10)

Järjestely ohjaa OECD-maita, mutta OECD:n ulkopuoliset maat eivät ole järjestelyn osallistujia, mikä voi tuoda kilpailuetua näiden maiden viejille. Siksi tällaisia maita kehotetaan soveltamaan järjestelyä, jotta yhtäläiset toimintaedellytykset voitaisiin taata myös maailmanlaajuisesti.

(11)

Komissio ja jäsenvaltiot ottavat huomioon nykyisen sääntelyn yksinkertaistamiseen ja parantamiseen tähtäävän unionin politiikan ja keskittyvät järjestelyn tulevissa tarkistuksissa tarvittaessa yritysten ja kansallisten hallintojen, vientiluottolaitokset mukaan luettuina, hallinnollisen rasitteen vähentämiseen.

(12)

Järjestelyn osallistujat ovat päättäneet parantaa ja järkiperäistää järjestelyä. Osallistujien hyväksymiin muutoksiin kuuluvat käyttäjäystävällisyyden tehostaminen, kansainvälisten velvoitteiden johdonmukaisuuden parantaminen sekä suurempi avoimuus erityisesti suhteessa järjestelyyn osallistumattomiin maihin. Järjestelyn osallistujat ovat lisäksi sopineet, että järjestelyn tekstiin sisällytetään päätöksellä 2001/77/EY käyttöön otetut hankerahoitusta koskevat periaatteet ja päätöksen 2001/76/EY muuttamisesta tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/634/EY (4) käyttöön otetut laivojen vientiluottoja koskevat periaatteet.

(13)

Päätös 2001/76/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, jonka liitteenä on järjestelyn kodifioitu ja tarkistettu teksti, ja päätös 2001/77/EY olisi kumottava.

(14)

Jotta järjestelyn osallistujien sopimat muutokset järjestelyssä määritettyihin suuntaviivoihin voitaisiin siirtää helposti ja nopeasti unionin lainsäädäntöön, komission olisi tarvittaessa hyväksyttävä delegoituja säädöksiä liitteen II tarkistamiseksi. Komissiolle olisi näin ollen siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat järjestelyn osallistujien sopimia muutoksia suuntaviivoihin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Järjestelyn soveltaminen

Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, sisältämiä suuntaviivoja sovelletaan unionissa. Järjestelyn teksti on tämän asetuksen liitteenä.

2 artikla

Säädösvallan siirto

Komissio hyväksyy delegoituja säädöksiä 3 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi järjestelyn osallistujien sopimien suuntaviivoja koskevien muutosten seurauksena.

Jos liitteeseen II tehdään muutoksia järjestelyn osallistujien sopimien suuntaviivoja koskevien muutosten seurauksena ja pakottavat kiireelliset syyt niin edellyttävät, 4 artiklassa säädettyä menettelyä on sovellettava tämän artiklan mukaisesti hyväksyttyihin delegoituihin säädöksiin.

3 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Siirretään 2 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi 9 päivästä joulukuuta 2011.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 2 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

4 artikla

Kiireellinen menettely

1.   Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan, kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

5 artikla

Avoimuus ja raportointi

Unionissa sovellettavat avoimuutta ja raportointia koskevat toimenpiteet on esitetty liitteessä I.

6 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätökset 2001/76/EY ja 2001/77/EY.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä marraskuuta 2011.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

W. SZCZUKA


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. syyskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. marraskuuta 2011.

(2)  EYVL L 32, 2.2.2001, s. 1.

(3)  EYVL L 32, 2.2.2001, s. 55.

(4)  EYVL L 206, 3.8.2002, s. 16.


LIITE I

1.

Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle vuosittainen toimintakertomus avoimuuden parantamiseksi unionin tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten vientiluottojen valvonnasta vastaavien jäsenvaltioiden elinten oikeuksia. Jäsenvaltioiden on esitettävä kansallisen lainsäädäntökehyksensä mukaisesti tiedot varoista ja veloista, maksetuista korvauksista ja perityistä rahamääristä, uusista sitoumuksista, riskeistä sekä takuumaksuista. Jos julkisesti tuetuista vientiluottotoimista voi aiheutua vastuusitoumuksia, toimet ilmoitetaan osana vuosittaista toimintakertomusta.

2.

Vuosittaisessa toimintakertomuksessa jäsenvaltioiden on kuvattava, miten ympäristöriskit, jotka voivat sisältää muita asian kannalta merkityksellisiä riskejä, otetaan huomioon niiden vientiluottolaitosten julkisesti tuetuissa vientiluottotoimissa.

3.

Komissio esittää näiden tietojen pohjalta Euroopan parlamentille vuosittaisen katsauksen, jossa arvioidaan myös, miten vientiluottolaitokset noudattavat unionin tavoitteita ja velvoitteita.

4.

Komissio esittää toimivaltansa mukaisesti Euroopan parlamentille vuotuisen kertomuksen erilaisilla kansainvälisillä yhteistyöfoorumeilla käydyistä neuvotteluista, joissa komissiolla on neuvotteluvaltuudet, julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevien yleisten normien aikaansaamiseksi.

Ensimmäinen tämän asetuksen mukainen raportointikausi kattaa vuoden 2011.


LIITE II

JULKISESTI TUETTUJA VIENTILUOTTOJA KOSKEVA JÄRJESTELY

SISÄLLYSLUETTELO

I LUKU:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1.

TARKOITUS

2.

JÄRJESTELYN STATUS

3.

OSALLISTUJAT

4.

JÄRJESTELYYN OSALLISTUMATTOMILLE MAILLE TARJOLLA OLEVA TIETO

5.

SOVELTAMISALA

6.

ALAKOHTAISET SOPIMUKSET

7.

HANKERAHOITUS

8.

JÄRJESTELYSTÄ EROAMINEN

9.

SEURANTA

II LUKU:

VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT RAHOITUSEHDOT

10.

ENNAKKOMAKSU, SUURIN MAHDOLLINEN JULKINEN TUKI JA PAIKALLISKUSTANNUKSET

11.

MAIDEN LUOKITTELU ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITTÄMISEKSI

12.

ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT

13.

MUITA VOIMALAITOKSIA KUIN YDINVOIMALAITOKSIA KOSKEVAT TAKAISINMAKSUEHDOT

14.

PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN

15.

KOROT, TAKUUMAKSUT JA MUUT MAKSUT

16.

VIENTILUOTTOJEN KELPOISUUSAIKA

17.

TAPPIOIDEN VÄLTTÄMIS- TAI RAJOITTAMISTOIMET

18.

SOPEUTTAMINEN

19.

JULKISEN RAHOITUSTUEN KIINTEÄT VÄHIMMÄISKOROT

20.

MARKKINAVIITEKORKOJEN MÄÄRITTÄMINEN

21.

MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMISAIKA

22.

MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMINEN

23.

LUOTTORISKIN TAKUUMAKSU

24.

MAAKOHTAISTEN JA VALTION LUOTTORISKIEN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT

25.

MAARISKIN LUOKITTELU

26.

MONENVÄLISTEN JA ALUEELLISTEN INSTITUUTIOIDEN LUOKITUS

27.

JULKISEN VIENTILUOTON KATTAVUUDEN PROSENTTIOSUUS JA LAATU

28.

VALITTUJEN MAARISKIELEMENTTIEN POISSULKEMINEN JA MAARISKIN LIEVENTÄMISMENETELMÄT

29.

MAAKOHTAISTEN JA VALTION LUOTTORISKIEN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN KELPOISUUDEN UUDELLEENTARKASTELU

III LUKU:

SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

30.

YLEISPERIAATTEET

31.

SIDOTUN AVUN MUODOT

32.

YHDISTELMÄRAHOITUS

33.

MAIDEN KELPOISUUS SIDOTTUUN APUUN

34.

HANKKEIDEN KELPOISUUS

35.

VÄHIMMÄISLAHJA-ASTE

36.

POIKKEUKSET MAIDEN TAI HANKKEIDEN KELPOISUUDESTA SIDOTTUUN APUUN

37.

SIDOTUN AVUN LAHJA-ASTEEN LASKEMINEN

38.

SIDOTUN AVUN KELPOISUUSAIKA

39.

SOPEUTTAMINEN

IV LUKU:

MENETTELYT

1 JAKSO:

VIENTILUOTTOJA JA KAUPPAAN LIITTYVIÄ AVUSTUKSIA KOSKEVAT YHTEISET MENETTELYT

40.

ILMOITUKSET

41.

JULKISTA TUKEA KOSKEVA TIETO

42.

SOPEUTTAMISMENETTELYT

43.

ERITYISNEUVOTTELUT

2 JAKSO:

VIENTILUOTTOJEN MENETTELYT

44.

ENNAKKOILMOITUS- JA KESKUSTELUMENETTELY

45.

ENNAKKOILMOITUS ILMAN KESKUSTELUJA

3 JAKSO:

KAUPPAAN LIITTYVÄN AVUN MENETTELYT

46.

ENNAKKOILMOITUS

47.

VÄLITÖN ILMOITUS

4 JAKSO:

SIDOTTUA APUA KOSKEVAT NEUVOTTELUMENETTELYT

48.

NEUVOTTELUJEN TARKOITUS

49.

NEUVOTTELUJEN LAAJUUS JA AJOITUS

50.

NEUVOTTELUJEN TULOS

5 JAKSO:

VIENTILUOTTOJA JA KAUPPAAN LIITTYVIÄ AVUSTUKSIA KOSKEVA TIEDONVAIHTO

51.

YHTEYSTAHOT

52.

KYSELYJEN LAAJUUS

53.

VASTAUSTEN LAAJUUS

54.

SUULLISET NEUVOTTELUT

55.

YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT MENETTELYT JA NIIDEN MUOTO

56.

VASTAUKSET YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN

57.

YHTEISTEN KANTOJEN HYVÄKSYMINEN

58.

YHTEISIÄ KANTOJA KOSKEVAT ERIMIELISYYDET

59.

YHTEISEN KANNAN VOIMAANTULO

60.

YHTEISTEN KANTOJEN VOIMASSAOLOAIKA

6 JAKSO:

VÄHIMMÄISKORKOJEN (MARKKINAVIITEKOROT) ILMOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMINNALLISET MÄÄRÄYKSET

61.

VÄHIMMÄISKORKOJEN ILMOITTAMINEN

62.

KORKOJEN SOVELTAMISEN VOIMAANTULOPÄIVÄ

63.

KORKOJEN VÄLITTÖMÄT MUUTOKSET

7 JAKSO:

TARKASTELUT

64.

JÄRJESTELYN SÄÄNNÖLLINEN UUDELLEENTARKASTELU

65.

VÄHIMMÄISKORKOJEN UUDELLEENTARKASTELU

66.

VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN SEIKKOJEN TARKASTELU

LIITE I:

ALAKOHTAINEN LAIVALUOTTOSOPIMUS

LIITE II:

YDINVOIMALAITOKSIA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS

LIITE III:

SIVIILILENTOKONEITA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS

LIITE IV:

UUSIUTUVIA ENERGIANLÄHTEITÄ JA VESIHANKKEITA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS – VOIMASSA KOKEILUJAKSON 30. KESÄKUUTA 2007 SAAKKA

LIITE V:

ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT TIEDOT

LIITE VI:

VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN LASKEMINEN

LIITE VII:

MAARISKILUOKITUKSEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET, KUN TAKAAJA ON KOLMANNESSA MAASSA TAI MONENVÄLINEN TAIKKA ALUEELLINEN INSTITUUTIO

LIITE VIII:

MAARISKIN LIEVENTÄMISEN TAI POISSULKEMISEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJA LASKETTAESSA

LIITE IX:

KEHITYSAVUN LAADUN ARVIOINTIPERUSTEET

LIITE X:

HANKERAHOITUSTOIMIIN SOVELLETTAVAT EHDOT

LIITE XI:

MÄÄRITELMÄT

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1.   Tarkoitus

a)

Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, tärkein tavoite on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen asianmukaiselle käytölle.

b)

Järjestelyn avulla pyritään edistämään 5 artiklan a kohdan mukaisen julkisen tuen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan pikemminkin kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin.

2.   Järjestelyn status

OECD:ssä laadittu järjestely tuli alun perin voimaan huhtikuussa 1978 ja on kestoltaan rajoittamaton. Järjestely on osallistujien välinen herrasmiessopimus, eli se ei ole OECD:n sitova määräys (1), vaikka OECD:n sihteeristö, jäljempänä ’sihteeristö’, osallistuu järjestelyn hallinnollisten asioiden hoitoon.

3.   Osallistujat

Järjestelyyn osallistuvat nykyisin Australia, Euroopan unioni, Japani, Kanada, Korea, Norja, Sveitsi, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Nykyiset osallistujat voivat kutsua muita OECD:n jäseniä tai siihen kuulumattomia maita mukaan.

4.   Järjestelyyn osallistumattomille maille tarjolla oleva tieto

a)

Osallistujat sitoutuvat vaihtamaan tietoja järjestelyyn osallistumattomien maiden kanssa 5 artiklan a kohdan mukaiseen julkiseen tukeen liittyvistä ilmoituksista.

b)

Vastavuoroisuuteen perustuen osallistuja toimittaa kilpailutilanteessa olevan osallistumattoman maan pyynnöstä vastauksen julkisen tukensa rahoitusehdoista, samalla tavoin kuin se vastaisi osallistujan pyyntöön.

5.   Soveltamisala

Järjestelyä sovelletaan kaikkeen julkishallinnon myöntämään tai sen lukuun myönnettyyn tavaroiden ja/tai palveluiden vientiä koskevaan julkiseen tukeen, rahoitusleasingsopimukset mukaan luettuina, jonka takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta.

a)

Julkista tukea voidaan myöntää erimuotoisena:

1)

Vientitakuu tai vientiluottovakuutus (pelkkä takuukate)

2)

Julkinen rahoitustuki:

suora luotto/rahoitus ja jälleenrahoitus tai

korkotuki.

3)

Edellä mainittujen mikä tahansa yhdistelmä.

b)

Järjestelyä sovelletaan sidottuun apuun; IV luvun mukaisia menettelyjä sovelletaan myös kauppaan liittyvään sitomattomaan apuun.

c)

Järjestelyä ei sovelleta sotateollisuuden laitteisiin eikä maataloushyödykkeisiin.

d)

Julkista tukea ei saa myöntää, jos on olemassa selviä todisteita siitä, että sopimus on ensisijaisesti tehty suotuisampien takaisinmaksuehtojen saamiseksi muussa kuin tavaroiden lopullisessa kohdemaassa olevan ostajan kanssa.

6.   Alakohtaiset sopimukset

a)

Järjestelyyn kuuluvat seuraavista aiheista tehdyt alakohtaiset sopimukset:

Laivat (liite I)

Ydinvoimalaitokset (liite II)

Siviili-ilma-alukset (liite III)

Uusiutuviin energianlähteisiin liittyvät hankkeet ja vesihankkeet (liite IV).

b)

Alakohtaisen sopimuksen osapuolet voivat soveltaa sopimuksen määräyksiä julkiseen tukeen, joka koskee kyseisen sopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden tai palveluiden vientiä. Jos alakohtaisessa sopimuksessa ei ole vastaavaa määräystä kuin järjestelyssä, alakohtaisen sopimuksen osapuolen on sovellettava järjestelyn määräystä.

7.   Hankerahoitus

a)

Osallistujat voivat soveltaa liitteessä X vahvistettuja ehtoja tavaroiden tai palvelujen vientiin, kun kyse on liitteen X lisäyksessä 1 vahvistetut perusteet täyttävä toimi.

b)

Edellä olevaa a kohtaa ei sovelleta siviili-ilma-aluksia koskevan alakohtaisen sopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen vientiin.

8.   Järjestelystä eroaminen

Osallistuja voi erota järjestelystä ilmoittamalla aikomuksestaan kirjallisesti sihteeristöön reaaliaikaisilla viestimillä, esimerkiksi OECD:n on-line-tietojärjestelmän (OLIS) kautta. Ero tulee voimaan 180 vuorokautta sen jälkeen, kun sihteeristö on saanut kyseisen ilmoituksen.

9.   Seuranta

Sihteeristö seuraa järjestelyn toteuttamista.

II   LUKU

VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT RAHOITUSEHDOT

Vientiluottoja koskeviin rahoitusehtoihin sisältyvät kaikki tässä luvussa olevat määräykset, joita on tulkittava yhteydessä toisiinsa.

Järjestely asettaa rajoituksia ehdoille, joita voidaan julkisesti tukea. Osallistujat myöntävät, että järjestelyn rahoitusehtoja rajoittavampia ehtoja sovelletaan perinteisesti tiettyihin kaupan tai teollisuuden aloihin. Osallistujat kunnioittavat edelleen tällaisia perinteisiä rahoitusehtoja ja erityisesti periaatetta, jonka mukaan takaisinmaksuehdot eivät ylitä tavaroiden elinkaarta.

10.   Ennakkomaksu, suurin mahdollinen julkinen tuki ja paikalliskustannukset

a)

Osallistujien on vaadittava, että julkisesti tuettujen tavaroiden ja palveluiden ostajilta peritään ennakkomaksu, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia vientisopimuksen arvosta, viimeistään liitteessä XI tarkoitettuna luoton alkamisajankohtana. Ennakkomaksuja arvioitaessa vientisopimuksen arvoa voidaan suhteellisesti alentaa, jos toimeen sisältyy kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita ja palveluita, joille ei ole myönnetty julkista tukea. Takuumaksu voidaan rahoittaa tai vakuuttaa sataprosenttisesti. Takuumaksu voidaan sisällyttää tai olla sisällyttämättä vientisopimuksen arvoon. Luoton alkamisajankohdan jälkeen tehtyjä takuumaksuja ei tässä yhteydessä pidetä ennakkomaksuina.

b)

Ennakkomaksuihin ei myönnetä muuta julkista tukea kuin ennen luottoajan alkua ilmenevien tavanomaisten riskien vastaisia vakuutuksia tai takuita.

c)

Lukuun ottamatta b ja d kohdassa vahvistettuja tapauksia osallistujien myöntämän julkisen tuen arvo saa olla enintään 85 prosenttia vientisopimuksen arvosta kolmansien maiden toimitukset mukaan luettuina mutta paikalliskustannuksia lukuun ottamatta.

d)

Osallistujat voivat myöntää julkista tukea paikalliskustannuksiin seuraavilla edellytyksillä:

1)

Tämän artiklan c ja d kohdan mukaisesti myönnetty yhdistetty julkinen tuki ei saa olla enemmän kuin 100 prosenttia vientisopimuksen arvosta. Näin ollen tuettujen paikalliskustannusten määrä ei saa olla ennakkomaksua suurempi.

2)

Tukea paikalliskustannuksiin ei myönnetä edullisemmilla tai suotuisammilla ehdoilla kuin sellaiseen vientiin, johon nämä paikalliskustannukset liittyvät.

3)

Luokkaan I kuuluvien maiden osalta, jotka on määritelty 11 artiklan a kohdassa, tuki myönnetään pelkkänä takuukatteena.

11.   Maiden luokittelu enimmäistakaisinmaksuajan määrittämiseksi

a)

Luokkaan I kuuluvat ne maat, jotka sisältyvät Maailmanpankin luetteloon, jossa mainitaan riittävän kehittyneet maat (graduation list) (2). Kaikki muut maat kuuluvat luokkaan II. Maailmanpankin luokitus laaditaan uudelleen vuosittain. Maa siirtyy luokasta toiseen vasta, kun Maailmanpankin luokitus sen osalta on pysynyt samana kahden peräkkäisen vuoden ajan.

b)

Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:

1)

Luokittelu järjestelyä varten määräytyy Maailmanpankin luotonsaajamaiden luokittelua varten asukasta kohti laskeman bruttokansantulon perusteella.

2)

Jos Maailmanpankilla ei ole käytettävissään tarpeeksi tietoa asukasta kohti laskettavan bruttokansantulon määrittämiseksi, sitä pyydetään arvioimaan, onko kyseisen maan bruttokansantulo asukasta kohti tuolloisen kynnysarvon ylä- vai alapuolella. Maa luokitellaan tämän arvion perusteella, elleivät osallistujat sovi muista toimenpiteistä.

3)

Jos maan luokittelua muutetaan 11 artiklan a kohdan mukaisesti, uusi luokitus tulee voimaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun sihteeristö on toimittanut edellä mainittujen Maailmanpankin tietojen perusteella tehdyt päätelmät kaikille osallistujille.

4)

Maailmanpankin tekemiä lukujen tarkistuksia ei oteta järjestelyssä huomioon. Maan luokitusta voidaan kuitenkin muuttaa yhteisellä kannalla, ja osallistujat suhtautuvat myönteisesti muutokseen, joka johtuu sellaisista luvuissa olevista virheistä ja poisjääneistä tiedoista, jotka havaitaan myöhemmin sen vuoden aikana, jona sihteeristö toimitti alkuperäiset luvut osallistujille.

12.   Enimmäistakaisinmaksuajat

Enimmäistakaisinmaksuaika vaihtelee 11 artiklassa esitettyjen perusteiden mukaisesti määritetyn maaluokittelun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista.

a)

Luokkaan I kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta, mutta osallistujat voivat sopia takaisinmaksuajan pidentämisestä kahdeksaan ja puoleen vuoteen noudattamalla 45 artiklassa tarkoitettuja ennakkoilmoitusmenettelyjä.

b)

Luokkaan II kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on 10 vuotta.

c)

Jos sopimukseen liittyy useampi kuin yksi kohdemaa, osallistujien on pyrittävä vahvistamaan yhteinen kanta 55–60 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, jotta voitaisiin sopia tarkoituksenmukaisista ehdoista.

13.   Muita voimalaitoksia kuin ydinvoimalaitoksia koskevat takaisinmaksuehdot

a)

Muun voimalaitoksen kuin ydinvoimalaitoksen enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta. Jos osallistuja aikoo myöntää tukea luotolle, jonka takaisinmaksuaika on pidempi kuin 12 artiklassa määrätään, osallistujan on tehtävä 45 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukainen ennakkoilmoitus.

b)

Muulla voimalaitoksella kuin ydinvoimalaitoksella tarkoitetaan kokonaisia voimalaitoksia, jotka eivät toimi ydinpolttoaineella, tai niiden osia, mukaan luettuina kaikki näiden voimalaitosten rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, laitteet, materiaalit ja palvelut (myös henkilöstön kouluttaminen). Mukaan ei lueta kustannuksia, joista ostaja yleensä vastaa, esimerkiksi maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin, kytkentäkenttiin ja vesihuoltoon liittyviä kustannuksia eikä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista, rakennusluvista ja polttoaineen latausluvista), paitsi

1)

tapaukset, joissa kytkentäkentän ostaja on sama kuin voimalaitoksen ostaja, jolloin alkuperäisen kytkentäkentän enimmäistakaisinmaksuaika on sama kuin muun kuin ydinvoimalaitoksen enimmäistakaisinmaksuaika (eli 12 vuotta); ja

2)

ala-asemat, muuntajat ja voimalinjat, joiden jännite on vähintään 100 kV. Niiden enimmäistakaisinmaksuaika on sama kuin muun voimalaitoksen kuin ydinvoimalaitoksen.

14.   Pääoman takaisinmaksu ja koron maksaminen

a)

Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä.

b)

Pääomaa on lyhennettävä ja korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Leasingtoimiin myönnettävien vientiluottojen osalta voidaan samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut yhdistää toisiinsa sen sijaan, että käytettäisiin a kohdan mukaisia samansuuruisia pääomanlyhennyseriä.

d)

Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vientiluottoja voidaan myöntää muillakin kuin a–c kohdassa vahvistetuilla ehdoilla. Tällaisen tuen on perustuttava siihen, ettei se ajankohta, jolloin velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa puolivuosittaiseen tasaeräiseen takaisinmaksuaikatauluun perustuvan takaisinmaksuprofiilin kanssa, ja sen yhteydessä on noudatettava seuraavia kriteereitä:

1)

Mikään yksittäinen pääoman takaisinmaksuerä tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25:tä prosenttia luoton pääomasta.

2)

Pääomaa on maksettava takaisin vähintään joka kahdestoista kuukausi. Ensimmäinen takaisinmaksuerä on suoritettava viimeistään 12 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta, ja tuolloin on luoton pääomasta oltava maksettuna takaisin vähintään 2 prosenttia.

3)

Korkoa on maksettava vähintään joka kahdestoista kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

4)

Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika ei saa ylittää seuraavia:

valtio-ostajan toimet (tai toimet, joilla on valtion maksutakuu): neljä ja puoli vuotta luokkaan I kuuluvissa maissa toteutettavien toimien osalta ja viisi vuotta ja kolme kuukautta luokkaan II kuuluvissa maissa toteutettavien toimien osalta,

muiden kuin valtio-ostajien toimet (joilla ei ole valtion maksutakuuta): viisi vuotta luokkaan I ja kuusi vuotta luokkaan II kuuluvien maiden osalta,

sen estämättä, mitä kahdessa edellä olevassa luetelmakohdassa määrätään: kuusi vuotta ja kolme kuukautta toimille, joilla tuetaan 13 artiklassa tarkoitettuja muita voimalaitoksia kuin ydinvoimalaitoksia.

5)

Jos osallistuja ei myönnä tukea a–c kohdan mukaisesti, sen on annettava siitä 45 artiklan mukainen ennakkoilmoitus, jossa esitetään päätöksen syyt.

e)

Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

15.   Korot, takuumaksut ja muut maksut

a)

Korkoon eivät sisälly

1)

takuumaksut tai muut toimitusluottojen tai rahoitusluottojen vakuutus- tai takauskulut;

2)

muut vientiluottoon liittyvät pankkien maksut tai palkkiot kuin vuosittaiset tai puolivuosittaiset pankkimaksut, joita maksetaan koko takaisinmaksuajan;

3)

tuojamaan määräysten mukaiset lähdeverot.

b)

Jos julkinen tuki annetaan suorina luottoina, suorana rahoituksena tai jälleenrahoituksena, takuumaksu voidaan lisätä koron nimellisarvoon tai periä erillisenä maksuna; kumpikin osatekijä on annettava osallistujille erikseen tiedoksi.

16.   Vientiluottojen kelpoisuusaika

Lukuun ottamatta 21 artiklan mukaisten markkinaviitekorkojen (CIRR, Commercial Interest Reference Rate) kelpoisuusaikaa, yksittäisen vientiluoton tai puiteluoton rahoitusehdot voidaan vahvistaa enintään kuudeksi kuukaudeksi.

17.   Tappioiden välttämis- tai rajoittamistoimet

Tämä järjestely ei vaikuta vientiluottolaitosten tai rahoituslaitosten oikeuteen sopia järjestelyn määräyksiä edullisemmista ehdoista, jos kyseiset toimet toteutetaan sopimuksen tekemisen jälkeen (vientiluottosopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen tultua voimaan) ja kun tarkoituksena on yksinomaan välttää tai rajoittaa tappioita sellaisten tapausten yhteydessä, jotka voivat johtaa maksamatta jättämiseen tai vaateisiin.

18.   Sopeuttaminen

Ottaen huomioon osallistujan kansainväliset velvoitteet ja noudattaen järjestelyn tavoitetta osallistuja voi 42 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti sopeuttaa osallistujan tai osallistumattoman maan tarjoamia rahoitusehtoja. Tämän artiklan mukaisesti tarjottuja rahoitusehtoja pidetään I ja II luvun sekä soveltuvin osin liitteiden I, II, III, IV ja X mukaisina.

19.   Julkisen rahoitustuen kiinteät vähimmäiskorot

a)

Osallistujien, jotka tarjoavat julkista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille, on sovellettava asianmukaisia markkinaviitekorkoja (CIRR) vähimmäiskorkoina. Markkinaviitekorot ovat seuraavien periaatteiden mukaisesti määritettyjä korkotasoja:

1)

Markkinaviitekorkojen olisi edustettava lopullisia markkinalainauskorkoja kyseisen valuutan kotimarkkinoilla.

2)

Markkinaviitekorkojen olisi vastattava pääosin ensimmäisen luokan kotimaisen luotonsaajan korkoa.

3)

Markkinaviitekorkojen olisi perustuttava kiinteäkorkoisen rahoituksen rahoituskustannuksiin.

4)

Markkinaviitekorko ei saisi johtaa kotimaisten kilpailuedellytysten vääristymiseen.

5)

Markkinaviitekorkojen olisi pääosin vastattava ensimmäisen luokan ulkomaisen luotonsaajan saatavilla olevaa korkoa.

b)

Julkisen rahoitustuen tarjoaminen ei korvaa kokonaan eikä osittain luottoriskin takuumaksua, joka 23 artiklan mukaisesti laskutetaan maksamatta jättämiseen liittyvän riskin kattamiseksi.

20.   Markkinaviitekorkojen määrittäminen

a)

Kaikki osallistujat, jotka haluavat määrittää markkinaviitekoron, valitsevat aluksi valuutalleen toisen seuraavista peruskorkojärjestelmistä:

1)

valtion kolmen vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun rahoituksen takaisinmaksuaika on enintään viisi vuotta, valtion viiden vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun takaisinmaksuaika on enemmän kuin viisi ja enintään kahdeksan ja puoli vuotta, sekä valtion seitsemän vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun takaisinmaksuaika on enemmän kuin kahdeksan ja puoli vuotta; tai

2)

valtion viiden vuoden joukkovelkakirjojen tuotto kaikissa maturiteeteissa.

Osallistujat voivat sopia poikkeuksista peruskorkojärjestelmään.

b)

Markkinaviitekorot määritetään lisäämällä 100 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali kunkin osallistujan peruskorkoon, elleivät osallistujat muuta sovi.

c)

Muut osallistujat käyttävät tietylle valuutalle määrättyä markkinaviitekorkoa, jos ne päättävät käyttää tuota valuuttaa.

d)

Osallistuja voi muuttaa peruskorkojärjestelmäänsä tehtyään muutoksesta ennakkoilmoituksen kuusi kuukautta ennen sen toteuttamista ja neuvoteltuaan muiden osallistujien kanssa.

e)

Osallistuja tai osallistumaton maa voi pyytää markkinaviitekoron määrittämistä osallistumattoman maan valuutalle. Kuultuaan asianomaista osallistumatonta maata osallistuja tai asianomaisen osallistumattoman maan puolesta toimiva sihteeristö voi ehdottaa markkinaviitekoron määrittämistä kyseisessä valuutassa käyttämällä 55–60 artiklan mukaisia yhteistä kantaa koskevia menettelyjä.

21.   Markkinaviitekorkojen soveltamisaika

Toimeen sovellettavan korkotason saa vahvistaa enintään 120 päivän ajaksi. Markkinaviitekorkoon lisätään 20 peruspisteen suuruinen marginaali, jos julkisen rahoitustuen ehdot on vahvistettu ennen sopimuksen tekopäivää.

22.   Markkinaviitekorkojen soveltaminen

a)

Kun julkista rahoitustukea myönnetään vaihtuvakorkoisille lainoille, pankit tai muut rahoituslaitokset eivät saa tarjota lainan kestoaikana vaihtoehtoa, joka olisi alhaisempi kuin (alkuperäisen sopimuksen tekohetkellä voimassa oleva) markkinaviitekorko tai lyhyt markkinakorko.

b)

Jos lainan tai sen osan takaisinmaksua vapaaehtoisesti aikaistetaan, luotonsaaja korvaa julkista rahoitustukea tarjoavalle valtion laitokselle kaikki kustannukset ja tappiot, jotka aikaistetusta takaisinmaksusta aiheutuvat, mukaan luettuina kustannukset, jotka aiheutuvat valtion laitokselle aikaistetun takaisinmaksun keskeyttämän kiinteäkorkoisen kassavirran osan korvaamisesta.

23.   Luottoriskin takuumaksu

Osallistujat laskuttavat korkokustannusten lisäksi takuumaksun kattaakseen vientiluottojen maksamatta jättämiseen liittyvän riskin. Osallistujien laskuttamien takuumaksujen on perustuttava riskiin, lähennyttävä toisiaan ja oltava määrältään riittäviä pitkän aikavälin toimintakustannusten ja tappioiden kattamiseksi.

24.   Maakohtaisten ja valtion luottoriskien vähimmäistakuumaksut

Osallistujien on laskutettava vähintään maakohtaisiin ja valtion luottoriskeihin sovellettava vähimmäistakuumaksu (Minimum Premium Rate, MPR) riippumatta siitä, onko ostaja/luotonsaaja yksityinen henkilö vai julkinen yksikkö.

a)

Sovellettava vähimmäistakuumaksu määritetään seuraavien tekijöiden mukaisesti:

25 artiklan mukaisesti sovellettava maariskiluokitus,

sen mukaan, rajoittuuko julkisen vientiluoton kattavuus tiukasti vain 25 artiklan a kohdan mukaisesti määriteltyyn maariskiin,

riskikauden pituus (Horizon of Risk eli HOR),

27 artiklan mukaisesti tarjotun takuukatteen suuruus ja julkisen vientiluottotuotteen laatu,

28 artiklan mukaisesti sovelletut maariskin lieventämis- tai poissulkemismenetelmät.

b)

MPR:t ilmaistaan prosentteina luoton pääoman arvosta, ikään kuin takuumaksut kerättäisiin täysimääräisinä luoton ensimmäisenä nostopäivänä. Vähimmäistakuumaksujen laskemisessa käytetty matemaattinen kaava esitetään liitteessä VI.

c)

Niille maille, jotka on 25 artiklan mukaisesti luokiteltu luokkaan 0, ei ole vahvistettu MPR:iä, mutta osallistujien laskuttamat takuumaksut eivät saa alittaa yksityisten markkinoiden hinnoittelua.

d)

Luokkaan 7 kuuluviin ”suurimman riskin” maihin sovelletaan periaatteessa kyseiselle luokalle määrättyjen MPR:ien lisäksi tulevia takuumaksuja, jotka julkista tukea tarjoava osallistuja määrittelee.

e)

Toimen MPR:ää laskettaessa käytetään sovellettavana maariskiluokituksena ostajan maan luokitusta, ellei

suhteessa taattavan velan suuruuteen luottokelpoinen yksikkö, joka sijaitsee kolmannessa maassa, tarjoa koko luottoajaksi vakuutta peruuttamattoman, varauksettoman, pyynnöstä maksettavan, oikeudellisesti pätevän ja täytäntöönpanokelpoisen takuun muodossa; tällöin voidaan soveltaa sen maan maariskiluokitusta, jossa takuun antaja sijaitsee, tai

26 artiklan mukainen monenvälinen tai alueellinen instituutio toimi joko luotonsaajana tai toimen takaajana, jolloin sovellettava maariskiluokitus voi olla kyseisen monenvälisen tai alueellisen instituution luokitus.

f)

24 artiklan e kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa kuvattujen tilanteiden mukaiset maariskiluokituksen soveltamiseen liittyvät ehdot ja edellytykset esitetään liitteessä VII.

g)

Jos julkinen tuki rajoitetaan tiukasti maariskiin, sellaisena kuin se on määritelty 25 artiklan a kohdassa, eli kun ostajaan/luotonsaajaan liittyvä riski on suljettu pois, MPR:ää alennetaan 10 prosenttia. Tämä on huomioitu vähimmäistakuumaksujen laskemiseen käytettävässä matemaattisessa kaavassa, joka on liitteessä VI.

h)

Riskikauden pituus, jota käytetään vähimmäistakuumaksun laskemisessa, on puolet nostoajasta ja koko takaisinmaksuaika, ja oletuksena on asianmukainen vientiluoton takaisinmaksuprofiili eli pääoman takaisinmaksu puolivuosittaisina tasaerinä ja korko, jonka kertyminen alkaa kuusi kuukautta luoton alkamisen jälkeen. Vientiluottojen, joiden takaisinmaksuprofiili on poikkeava, vastaava takaisinmaksuaika (ilmaistuna puolivuosittaisina tasaerinä) lasketaan seuraavaa kaavaa käyttäen: vastaava takaisinmaksuaika = (keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika - 0,25) / 0,5.

i)

Tapauksessa, johon viitataan edellä olevan e kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja joka johtaa ostajan maassa sovellettavaa MPR:ää alempaan takuumaksuun, MPR:ää soveltavan osallistujan on annettava 44 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus. Tapauksessa, johon viitataan 24 artiklan e kohdan toisessa luetelmakohdassa tai 24 artiklan g kohdassa, MPR:ää soveltavan osallistujan on annettava 45 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus.

25.   Maariskin luokittelu

Maat luokitellaan sen todennäköisyyden mukaan, joka niillä on suoriutua ulkomaanvelastaan (eli maakohtainen luottoriski).

a)

Maakohtainen luottoriski muodostuu seuraavasta viidestä tekijästä:

ostajan/luotonsaajan/takaajan hallituksen tai sen laitoksen, jonka kautta takaisinmaksu suoritetaan, määräämä takaisinmaksujen yleinen moratorio,

ilmoituksen tehneen osallistujan maan ulkopuolella esiintyvät poliittiset tapahtumat ja/tai taloudelliset vaikeudet taikka kyseisen maan ulkopuolella toteutetut lainsäädännölliset tai hallinnolliset toimenpiteet, jotka estävät tai viivyttävät luottoon liittyvien jo maksettujen varojen siirtämistä,

ostajan/luotonsaajan maassa annetut säännökset, joiden mukaisesti paikallisessa valuutassa suoritetut lyhennykset muodostavat laillisen velanmaksun siitä huolimatta, että vaihtokurssien vaihtelun seurauksena nämä lyhennykset eivät enää luoton valuutaksi muunnettuina kata luoton koko määrää varojen siirtopäivänä,

kaikki muiden maiden hallitusten toimenpiteet tai päätökset, jotka estävät luoton takaisinmaksun, ja

ilmoituksen tehneen osallistujan maan ulkopuolella ilmenevät ylivoimaiset esteet, kuten sota (mukaan lukien sisällissota), pakkolunastus, vallankumous, kapina, kansalaislevottomuudet, pyörremyrskyt, tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, hyökyaallot ja ydinonnettomuudet.

b)

Maat luokitellaan johonkin kahdeksasta maariskiluokasta (0–7). Luokille 1–7 on määritelty vähimmäistakuumaksut, mutta luokalle 0 ei, koska siihen kuuluvien maiden maakohtaista riskiä pidetään vähäpätöisenä.

c)

Korkean tulotason OECD-maat, jotka Maailmanpankki määrittelee vuosittain asukasta kohti lasketun bruttokansantulon perusteella, luokitellaan luokkaan 0.

Korkean tulotasonsa vuoksi luokkaan 0 luokiteltu OECD-maa pysyy vähimmäistakuumaksujen suhteen luokassa 0, kunnes se alittaa kahtena peräkkäisenä vuonna korkean tulotason bruttokansantulokynnyksen, jolloin sen luokittelua tarkastellaan 25 artiklan d–f kohdan mukaisesti uudestaan.

Jokainen kahtena peräkkäisenä vuonna korkean tulotason kynnyksen ylittävä OECD-maa luokitellaan suoraan luokkaan 0. Luokittelu tulee voimaan heti, kun sihteeristö on ilmoittanut Maailmanpankin määrittelemästä maan statuksesta.

Muut maat, joiden arvioidaan olevan samalla riskitasolla, voidaan myös luokitella luokkaan 0.

d)

Kaikki muut kuin korkean tulotason OECD-maat (3) luokitellaan käyttäen maariskin luokitusmenetelmää, johon kuuluu

maariskin arviointimalli, jäljempänä ’malli’, johon sisältyy maakohtaisen luottoriskin määrällinen arviointi ja joka perustuu jokaisen maan osalta kolmeen riskinosoitinryhmään: osallistujien kokemukseen maan maksukyvystä, maan rahoitustilanteeseen ja maan taloudelliseen tilanteeseen. Mallin menetelmät sisältävät eri vaiheita kuten riskinosoitinryhmän arvioinnin sekä näiden yhdistämisen ja joustavan painotuksen,

mallin tulosten laatuarviointi, jossa tarkastellaan maakohtaisesti poliittisia ja/tai muita riskitekijöitä, jotta nämä mallissa kokonaan tai osittain huomiotta jätetyt riskitekijät saataisiin otettua huomioon. Tämä voi tarvittaessa johtaa mallin perusteella tehdyn määrällisen arvioinnin tarkistukseen lopullisen maakohtaisen luottoriskiarvion suuntaan.

e)

Maariskiluokitusta seurataan jatkuvasti, ja se tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Maariskiluokitusmenetelmästä johtuvat muutokset ilmoitetaan välittömästi sihteeristölle. Kun maa luokitellaan uudestaan alempaan tai korkeampaan maariskiluokkaan, osallistujat alkavat laskuttaa uuden maariskiluokan MPR:ien tasoisia tai niitä korkeampia takuumaksuja viimeistään viidentenä työpäivänä sen jälkeen, kun sihteeristö on ilmoittanut uudelleenluokituksesta.

f)

Sihteeristö julkistaa sovellettavat maariskiluokitukset.

26.   Monenvälisten ja alueellisten instituutioiden luokitus

Monenväliset ja alueelliset instituutiot luokitellaan ja niiden luokitusta tarkistetaan tarvittaessa; sihteeristö julkistaa sovellettavat luokitukset.

27.   Julkisen vientiluoton kattavuuden prosenttiosuus ja laatu

MPR:t eriytetään vientiluottotuotteiden laatuerojen ja osallistujien tarjoaman takuukatteen huomioon ottamiseksi liitteen VI mukaisesti. Eriyttäminen perustuu viejän näkökulmaan (tarkoituksena on poistaa viejille/rahoituslaitoksille tarjottavien tuotteiden vaihtelevasta laadusta aiheutuva kilpailuvaikutus).

a)

Vientiluottotuotteen laatu riippuu siitä, onko tuote vakuutus, takuu vai suora luotto/rahoitus, ja vakuutustuotteiden laatu siitä, kattavatko ne korvausvaatimusten odotusajan (eli jakso ostajaa/luotonsaajaa koskevasta eräpäivästä siihen päivään, jona viejä/rahoituslaitos voi vaatia takaisinmaksua vakuutuksen antajalta) korot ilman lisämaksua.

b)

Kaikki osallistujien tarjoamat vientiluottotuotteet luokitellaan johonkin seuraavista kolmesta tuoteluokasta:

vakiotasoa rajoitetumpi tuote eli vakuutus, joka ei kata korvausvaatimusten odotusaikaan liittyviä korkoja, ja vakuutus, joka kattaa kyseiset korot ja jossa takuumaksuihin sovelletaan asianmukaista korotusta,

vakiotuote eli vakuutus, joka kattaa korvausvaatimusten odotusaikaan liittyvät korot ja jossa takuumaksuihin ei sovelleta korotusta, sekä suora luotto / suora rahoitus, ja

vakiotasoa täydellisempi tuote eli ehdottomat takuut.

28.   Valittujen maariskielementtien poissulkeminen ja maariskin lieventämismenetelmät

Osallistujat voivat liitteessä VIII esitettyjen erityisten ehtojen mukaisesti sulkea pois maariskin tietyt elementit tai käyttää 28 artiklan b kohdassa lueteltuja tiettyjä maariskin lieventämismenetelmiä, minkä seurauksena sovelletaan alhaisempaa MPR:ää käytettäessä maariskin lieventämis- tai poissulkemistekijää (Country Risk Mitigation/Exclusion Factor, MEF) MPR-kaavassa. MEF määritellään seuraavasti:

a)

Valitun maakohtaisen luottoriskielementin poissulkeminen julkisen vientiluoton kattavuudesta:

Tapauksissa, joissa 24 artiklan a kohdan mukaisista maakohtaisista luottoriskielementeistä vain kolme ensimmäistä suljetaan kokonaisuudessaan pois kattavuudesta, voidaan soveltaa MEF-tekijää, jonka suuruus on 0,5.

Tapauksissa, joissa 24 artiklan a kohdan mukaisista maakohtaisista luottoriskielementeistä vain neljäs ja viides suljetaan kokonaisuudessaan pois kattavuudesta, voidaan soveltaa MEF-tekijää, jonka suuruus on 0,2.

b)

Seuraavien maariskin lieventämismenetelmien suhteen sovellettava MPR ja MEF-tekijän soveltamisehdot on esitetty liitteessä VIII:

ulkomailla sijaitseva tulevien rahavirtojen rakenne ja sulkutili

ulkomailla sijaitseva turvaava vakuus

ulkomailla sijaitseva reaalivakuus

rahoitus, jonka vakuus perustuu ulkomailla sijaitseviin reaaliomaisuuseriin

yhteisrahoitus kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa

paikallisvaluuttamääräinen rahoitus

vakuutus tai ehdollinen takaus kolmannesta maasta

valtion riskiä parempi luotonsaaja.

c)

Useamman kuin yhden 28 artiklan b kohdassa kuvatun maariskin lieventämismenetelmän soveltamisella ei ole suoraa kumulatiivista vaikutusta sovellettavaan MEF-tekijään. Maariskin lieventämismenetelmien yhdistelmää kuvaavan MEF-tekijän valinnassa on otettava huomioon kahden tai useamman menetelmän mahdollisesti päällekkäiset vaikutukset samanlaisiin maakohtaisiin luottoriskeihin. Päällekkäisyyksien ilmetessä otetaan tavallisesti huomioon vain korkeatasoisin vakuus sovellettavaa MEF-tekijää määritettäessä.

d)

Osallistujan, joka soveltaa 28 artiklan a–c kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa MPR:ää, on annettava 44 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus.

e)

28 artiklan b kohdassa olevaa luetteloa maariskin lieventämismenetelmistä voidaan täydentää. 66 artiklan mukaisesti osallistujien on seurattava ja tarkasteltava kokemuksia, jota näiden menetelmien, mukaan luettuina liitteen VIII mukaiset soveltamisehdot, edellytykset ja MEF-tekijät, käytöstä saadaan.

29.   Maakohtaisten ja valtion luottoriskien vähimmäistakuumaksujen kelpoisuuden uudelleentarkastelu

a)

MPR:ien asianmukaisuuden arvioimiseksi ja mahdollisten tarkistusten tekemiseksi joko ylös- tai alaspäin käytetään MPR:ien seuraamiseksi ja tarkistamiseksi samanaikaisesti kolmea takuumaksuja koskevaa palautelähdettä (Premium Feedback Tool, PFT).

b)

Kassavirtaan perustuva palautelähde ja suoriteperusteinen palautelähde ovat kirjanpidon lähestymistapoja, joilla arvioidaan MPR:ien kelpoisuutta kokonaisuutena maariskiluokituksen ja riskikauden pituuden perusteella osallistujien tulosten mukaan suhteessa MPR:n alaisten vientiluottojen maakohtaiseen ja valtion luottoriskiin.

c)

Kolmas palautelähde koostuu neljästä sarjasta yksityisiä markkinoita koskevia osoittimia (4), joilla saadaan tietoa maakohtaisen ja valtion luottoriskin hinnoittelusta markkinoilla.

III   LUKU

SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

30.   Yleisperiaatteet

a)

Osallistujat ovat sopineet vientiluottoja ja sidottua apua koskevista täydentävistä periaatteista. Vientiluottotoimien olisi perustuttava avoimeen kilpailuun ja markkinavoimien vapaaseen toimintaan. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi tarjottava tarvittava ulkoinen rahoitus sellaisille maille, aloille tai hankkeille, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi varmistettava paras mahdollinen tuotto, rajoitettava mahdollisimman paljon kaupan vääristymistä ja edistettävä varojen käyttöä kehityksen kannalta tehokkaalla tavalla.

b)

Sidottua apua koskevia järjestelyn määräyksiä ei sovelleta monenvälisten tai alueellisten instituutioiden avustusohjelmiin.

c)

Nämä periaatteet eivät rajoita OECD:n kehitysapukomitean (DAC) näkemyksiä sidotun ja sitomattoman avun laadusta.

d)

Osallistuja voi pyytää lisätietoja kaikenmuotoisen avun sitovuudesta. Jos on epätietoisuutta siitä, kuuluuko jokin tietty rahoituskäytäntö liitteessä XI esitetyn sidotun avun määritelmän piiriin, avunantajamaan on esitettävä todisteet siitä, että apu on liitteen XI määritelmän mukaan ”sitomatonta”.

31.   Sidotun avun muodot

Sidottu apu voi olla

a)

yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslaina (ODA-laina);

b)

yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslahjoitus (ODA-lahjoitus); ja

c)

muuta julkista rahoitusta, mukaan luettuina lahjoitukset ja lainat mutta lukuun ottamatta tämän järjestelyn mukaisia julkisesti tuettuja vientiluottoja; tai

d)

mitä tahansa rahoituksen myöntäjän, luotonantajan tai luotonsaajan välistä oikeudellista tai tosiasiallista yhteenliittämistä, joka on niistä jonkin hallittavissa ja johon liittyy kaksi tai useampi edellisistä tekijöistä ja/tai seuraavat rahoitustekijät:

1)

tähän järjestelyyn kuuluva vientiluotto, jolle on myönnetty julkista tukea suorina luottoina / suorana rahoituksena, jälleenrahoituksena, korkotukena, takuuna tai vakuutuksena; ja

2)

muut varat markkinaehdoin tai niitä lähellä olevin ehdoin taikka ennakkomaksut ostajan omista varoista.

32.   Yhdistelmärahoitus

a)

Yhdistelmärahoitustoimet voidaan toteuttaa eri muodoissa, kuten sekaluottoina, sekarahoituksena, yhteisrahoituksena, rinnakkaisrahoituksena tai yksittäisinä yhteensovitettuina toimina. Niiden tärkeimpiä piirteitä ovat seuraavat:

pehmeäehtoinen tekijä, joka liittyy oikeudellisesti tai tosiasiallisesti muuhun kuin pehmeäehtoiseen tekijään,

joko yksittäinen osatekijä tai koko yhdistelmärahoitus on itse asiassa sidottua apua,

pehmeäehtoisten varojen saatavuus riippuu siitä, että rahoituksen saaja hyväksyy siihen liittyvän muun kuin pehmeäehtoisen tekijän.

b)

Tosiasiallisen yhteyden tai liittämisen määrittämisessä käytetään seuraavanlaisia perusteita:

rahoituksen myöntäjän ja sen saajan viranomaisten epävirallisten sopimusten olemassaolo,

rahoituksen myöntäjän aikomus edistää julkisen kehitysavun käytön avulla rahoituksen hyväksyttävyyttä,

koko rahoituksen tosiasiallinen sitominen ostoihin rahoituksen myöntävästä maasta,

julkisen kehitysavun sitovuus sekä tarjouksen tai sopimuksen tekemisen tavat kunkin rahoitustoimen osalta, tai

muut käytännöt, jotka DAC tai osallistujat yksilöivät ja joissa on tosiasiallinen yhteys kahden tai useamman rahoitusmuodon välillä.

c)

Seuraavat käytännöt eivät saa estää tosiasiallisen liittämisen tai yhteyden määrittämistä:

sopimuksen osittaminen tekemällä sen osatekijöistä erilliset ilmoitukset,

useissa vaiheissa rahoitettujen sopimusten osittaminen,

sopimuksen toisistaan riippuvien osatekijöiden ilmoittamatta jättäminen, ja/tai

yhdistelmärahoituksen osittaisesta sitomattomuudesta johtuva ilmoittamatta jättäminen.

33.   Maiden kelpoisuus sidottuun apuun

a)

Sidottua apua ei myönnetä maille, jotka asukasta kohti lasketun bruttokansantulonsa perusteella eivät ole oikeutettuja Maailmanpankin 17 vuoden lainoihin. Maailmanpankki laskee tämän kelpoisuusrajan uudelleen vuosittain (5). Maan luokitusta voidaan muuttaa vasta, kun Maailmanpankin sille antama luokitus on säilynyt samana kaksi peräkkäistä vuotta.

b)

Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:

1)

Järjestelyä varten tehtävän luokittelun määräytymisen perustana on Maailmanpankin luotonsaajamaiden luokittelua varten laskema bruttokansantulo asukasta kohti. Sihteeristö julkistaa luokittelun.

2)

Jos Maailmanpankilla ei ole käytettävissään tarpeeksi tietoa asukasta kohti laskettavan bruttokansantulon määrittämiseksi, sitä pyydetään arvioimaan, onko kyseisen maan bruttokansantulo asukasta kohti tuolloisen kynnysarvon ylä- vai alapuolella. Maa luokitellaan tämän arvion perusteella, elleivät osallistujat sovi muista toimenpiteistä.

3)

Jos maan kelpoisuus sidottuun apuun muuttuu 33 artiklan a kohdan mukaisesti, uusi luokitus tulee voimaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun sihteeristö on toimittanut edellä mainittujen Maailmanpankin tietojen perusteella tehdyt päätelmät kaikille osallistujille. Ennen uuden luokituksen voimaantuloa ei voida tehdä ilmoitusta sidotusta avustusrahoituksesta kelpoisuuskynnyksen ylittäneelle maalle eikä voimaantulo-ajankohdan jälkeen voida tehdä ilmoitusta sidotusta avustusrahoituksesta ylempään luokkaan siirtyneelle valtiolle lukuun ottamatta aiemman puiteluoton mukaisia yksittäisiä toimia, jotka voidaan ilmoittaa puiteluoton voimassaoloajan päättymiseen saakka (enintään yksi vuosi voimaantulopäivän jälkeen).

4)

Maailmanpankin tekemiä lukujen tarkistuksia ei oteta järjestelyssä huomioon. Maan luokitusta voidaan kuitenkin muuttaa yhteisellä kannalla 55–60 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, ja osallistujat suhtautuvat myönteisesti muutokseen, joka johtuu sellaisista luvuissa olevista virheistä ja puutteista, jotka havaitaan myöhemmin sen vuoden aikana, jona sihteeristö toimitti alkuperäiset luvut osallistujille.

5)

Vaikka maat on luokiteltu niihin, jotka ovat oikeutettuja sidottuun apuun, ja niihin, jotka eivät ole oikeutettuja siihen, osallistujien olisi vältettävä tarjoamasta muita sidotun avun luottoja kuin suoranaisia lahjoituksia, elintarvikeapua ja humanitaarista apua sekä ydinvoiman tai teollisuuden mahdollisesti aiheuttamien suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi tai niiden vaikutusten lieventämiseksi tarkoitettua apua Bulgarialle, Romanialle, Ukrainalle, Valko-Venäjälle ja Venäjän federaatiolle. Jos näistä maista jonkin bruttokansantulo asukasta kohti ylittää kolmena perättäisenä vuonna Maailmanpankin kynnysarvon eivätkä ne enää ole oikeutettuja 17 vuoden lainoihin, maan oikeutus näihin luottoihin määräytyy 33 artiklan a kohdan ja b kohdan 1–4 alakohdan mukaisesti sekä järjestelyn kaikkien muiden sidottua apua koskevien määräysten mukaisesti (6).

34.   Hankkeiden kelpoisuus

a)

Sidottua apua ei saa laajentaa koskemaan sellaisia julkisia tai yksityisiä hankkeita, jotka yleensä olisivat taloudellisesti kannattavia, jos ne rahoitettaisiin markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin.

b)

Apukelpoisuuden ratkaisevana perusteena on,

onko hanke taloudellisesti kannattamaton, eli puuttuuko hankkeelta kyky tuottaa markkinaperiaatteiden mukaisesti määritettyjen asianmukaisten hintojen avulla riittävät tulot hankkeen käyttökustannusten kattamiseksi ja käytetyn pääoman maksamiseksi, tai

onko muiden osallistujien kanssa vaihdettujen tietojen perusteella kohtuullista päätellä, että hanketta ei todennäköisesti voida rahoittaa markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. Hankkeissa, joiden arvo on enemmän kuin 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, korostetaan tuen tarvetta tarkasteltaessa erityisesti rahoituksen todennäköistä saatavuutta joko markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin.

c)

Edellä b kohdassa olevien ratkaisevien perusteiden tarkoituksena on kuvata menetelmää hankkeen arvioimiseksi, jotta voitaisiin määrittää, olisiko se rahoitettava tällaisella avulla vai vientiluotoilla markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. Järjestelyn 48–50 artiklassa kuvatun neuvottelumenettelyn tuloksena kertynee ajan myötä sellaista kokemusta, jonka avulla voidaan sekä vientiluottolaitoksia että avustuksia myöntäviä elimiä varten tarkemmin määritellä ennakolta näiden kahden hankeluokan välinen rajaus.

35.   Vähimmäislahja-aste

Osallistujat eivät myönnä sidottua apua, jonka lahja-aste on vähemmän kuin 35 prosenttia – tai 50 prosenttia, jos edunsaajamaa kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin (LDC-maihin) –, paitsi jäljempänä luetelluissa tapauksissa, jotka on vapautettu myös 47 artiklan a kohdan mukaisista ilmoitusmenettelyistä:

a)

tekninen apu: sidottu apu, jossa julkisen kehitysavun osuus koostuu yksinomaan teknisestä yhteistyöstä, jonka osuus on vähemmän kuin kolme prosenttia toimen kokonaisarvosta tai jonka arvo on vähemmän kuin yksi miljoona erityisnosto-oikeutta (SDR) sen mukaan, kumpi määrä on alhaisempi; ja

b)

pienet hankkeet: alle yhden miljoonan erityisnosto-oikeuden arvoiset pääomatavaraa koskevat hankkeet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan kehitysapulahjoituksista.

36.   Poikkeukset maiden tai hankkeiden kelpoisuudesta sidottuun apuun

a)

33 ja 34 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka lahja-aste on vähintään 80 prosenttia, lukuun ottamatta 32 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua.

b)

34 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka arvo on vähemmän kuin kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta (SDR), lukuun ottamatta 32 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua.

c)

33 ja 34 artiklaa ei sovelleta Yhdistyneiden Kansakuntien vähiten kehittyneiksi maiksi luokittelemille maille myönnettyyn sidottuun apuun.

d)

Sen estämättä, mitä 33 ja 34 artiklassa määrätään, osallistuja voi poikkeuksellisesti tarjota tukea jollakin seuraavista tavoista:

soveltamalla liitteessä XI määriteltyä ja 55–60 artiklassa kuvattua yhteinen kanta -menettelyä, tai

esittämällä oikeutetut tukiperusteet, joita huomattava osa osallistujista kannattaa 48 ja 49 artiklan mukaisesti, tai

järjestelyn 50 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti OECD:n pääsihteerille toimitetulla kirjeellä, mikä osallistujien oletuksen mukaan on poikkeuksellinen ja harvoin käytettävä menettely.

37.   Sidotun avun lahja-asteen laskeminen

Sidotun avun lahja-aste lasketaan DAC:n käyttämän lahja-asteen laskemista koskevan menetelmän mukaisesti lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

a)

Tietyssä valuutassa merkityn lainan lahja-astetta laskettaessa käytetty diskonttokorko (DDR, Differentiated Discount Rate) muuttuu vuosittain 15. tammikuuta, ja se lasketaan seuraavasti:

keskimääräinen markkinaviitekorko + marginaali

Marginaali (M) riippuu takaisinmaksuajasta (R) seuraavasti:

R

M

alle 15 vuotta

0,75

vähintään 15 vuotta mutta alle 20 vuotta

1,00

vähintään 20 vuotta mutta alle 30 vuotta

1,15

30 vuotta ja enemmän

1,25

Keskimääräiset markkinaviitekorot lasketaan kaikkien valuuttojen osalta kuuden kuukauden aikana – eli edellisen vuoden elokuun 15. päivästä kuluvan vuoden helmikuun 14. päivään – voimassa olevien kuukausittaisten markkinaviitekorkojen keskiarvon perusteella. Laskettu korko – marginaali mukaan luettuna – pyöristetään lähimpään 10 peruspisteeseen. Jos valuutalle on useampi kuin yksi markkinaviitekorko, laskennassa käytetään 20 artiklan a kohdan mukaisesti pisimpään laina-aikaan liittyvää korkoa.

b)

Lahja-asteen laskennan peruspäivämäärä on liitteessä XI määritelty luoton alkamisajankohta.

c)

Yhdistelmärahoituksen kokonaislahja-asteen laskemiseksi pidetään seuraavien vientiluottojen, varojen ja maksujen lahja-astetta nollana:

tämän järjestelyn mukaiset vientiluotot,

muut varat markkinaehdoin tai niitä lähellä olevin ehdoin,

muut julkiset varat, joiden lahja-aste on pienempi kuin 35 artiklassa sallittu vähimmäistaso, lukuun ottamatta sopeuttamistapauksia, ja

ostajan omista varoista suoritetut ennakkomaksut.

Luoton alkamisajankohtana tai sitä ennen suoritetut maksut, joita ei pidetä ennakkomaksuina, sisällytetään lahja-asteen laskemiseen.

d)

Sopeuttamistoimen diskonttokorko: jos suoritetaan sopeuttaminen kehitysapurahoitukseen, sopeuttaminen samanlaiseksi tarkoittaa sitä, että sopeuttamistoimessa on sama lahja-aste kuin alkuperäisessä tarjouksessa, joka on laskettu uudelleen sopeuttamispäivänä voimassa olevan diskonttokoron mukaan.

e)

Paikalliskustannukset ja kolmansien maiden hankinnat sisällytetään lahja-asteen laskemiseen ainoastaan silloin, kun avustajavaltio rahoittaa ne.

f)

Rahoituksen kokonaislahja-aste määräytyy siten, että rahoituksen jokaisen osan nimellisarvo kerrotaan kunkin osan lahja-asteella, tulokset lasketaan yhteen ja kokonaissumma jaetaan osien kokonaisnimellisarvolla.

g)

Tietyn avustusluoton diskonttokorko on ilmoittamisajankohtana voimassa oleva korko. Välittömän ilmoituksen yhteydessä diskonttokorko on kuitenkin avustusluottoehtojen määrittämishetkellä voimassa oleva korko. Diskonttokoron muuttuminen luoton kestoaikana ei muuta luoton lahja-astetta.

h)

Jos valuuttaa muutetaan ennen sopimuksen tekemistä, ilmoitusta on tarkistettava. Lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on tarkistusajankohtana voimassa oleva korko. Tarkistusta ei tarvitse tehdä, jos vaihtoehtoinen valuutta ja kaikki tarvittava tieto lahja-asteen laskemiseksi on sisällytetty alkuperäiseen ilmoitukseen.

i)

Sen estämättä, mitä g kohdassa määrätään, avustuspuiteluoton mukaisesti aloitettujen yksittäisten toimien lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on alun perin puiteluoton yhteydessä ilmoitettu korko.

38.   Sidotun avun kelpoisuusaika

a)

Osallistujat eivät saa vahvistaa sidotun avun ehtoja pitemmäksi aikaa kuin kahdeksi vuodeksi riippumatta siitä, liittyykö apu yksittäisten toimien rahoitukseen vai avun myöntämistä koskevaan pöytäkirjaan, puiteluottoon tai vastaavaan sopimukseen. Avun myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen osalta kelpoisuusaika alkaa allekirjoittamishetkestä, ja niistä on ilmoitettava 47 artiklan mukaisesti. Puiteluoton jatkamisesta on ilmoitettava, ikään kuin se olisi uusi toimi, ja siihen on liitettävä ilmoitus, jossa selitetään, että kyse on puiteluoton jatkamisesta ja että puiteluottoa jatketaan ilmoittamisajankohtana sallituin ehdoin. Yksittäisten toimien osalta, mukaan luettuina avustusten myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen yhteydessä ilmoitetut toimet, kelpoisuusaika alkaa sitoumuksen ilmoituspäivästä joko 46 tai 47 artiklan mukaisesti.

b)

Kun maa on ensimmäistä kertaa menettänyt oikeuden Maailmanpankin 17 vuoden lainoihin, olemassa olevien ja uusien sidotun avun myöntämistä koskevien pöytäkirjojen ja puiteluottojen kelpoisuusaika on rajoitettava yhteen vuoteen siitä, kun maan luokitusta on muutettu 33 artiklan b kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti.

c)

Tällaisten pöytäkirjojen ja puiteluottojen jatkaminen on mahdollista ainoastaan ehdoilla, jotka vastaavat tämän järjestelyn 33 ja 34 artiklan määräyksiä sen jälkeen, kun

maiden luokitus on muuttunut,

järjestelyn määräyksiä on muutettu.

Näissä olosuhteissa olemassa olevia ehtoja voidaan noudattaa 37 artiklassa määritetyn diskonttokoron muuttumisesta huolimatta.

39.   Sopeuttaminen

Ottaen huomioon osallistujan kansainväliset velvoitteet ja noudattaen järjestelyn tavoitetta osallistuja voi 42 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti sopeuttaa osallistujan tai osallistumattoman maan tarjoamia rahoitusehtoja.

IV   LUKU

MENETTELYT

1 jakso:   Vientiluottoja ja kauppaan liittyviä avustuksia koskevat yhteiset menettelyt

40.   Ilmoitukset

Järjestelyssä vahvistettujen menettelyjen edellyttämät ilmoitukset laaditaan liitteen V mukaisesti sisällyttäen niihin liitteessä mainitut tiedot. Sihteeristölle on toimitettava ilmoitusten kaksoiskappale.

41.   Julkista tukea koskeva tieto

a)

Kun osallistuja myöntää julkista tukea, josta se on ilmoittanut 44–47 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, sen on ilmoitettava siitä muille osallistujille ja mainittava luotonantajien ilmoituksia koskevan CRS-järjestelmän (Creditor Reporting System) 1 C -ilmoituslomakkeen viitenumero.

b)

52–54 artiklan mukaisen tiedonvaihdon yhteydessä osallistujan on ilmoitettava muille osallistujille luottoehdot, joita se aikoo tietyn toimen yhteydessä tukea, ja se voi pyytää vastaavaa tietoa muilta osallistujilta.

42.   Sopeuttamismenettelyt

a)

Ennen kuin osallistuja pyrkii sopeuttamaan ehtojaan osallistujan tai osallistumattoman maan 18 ja 39 artiklan mukaisesti oletettavasti tarjoamiin ehtoihin, osallistujan on pyrittävä parhaansa mukaan varmistamaan ryhtymällä tarvittaessa myös 54 artiklassa kuvattuihin suullisiin neuvotteluihin, että näillä ehdoilla on julkinen tuki ja ne täyttävät seuraavat edellytykset:

1)

Osallistuja ilmoittaa kaikille muille osallistujille ehdoista, joita se aikoo tukea, käyttäen sopeutetuilta ehdoilta edellytettyjä ilmoitusmenettelyjä. Sopeutettaessa osallistumatonta maata sopeuttava osallistuja noudattaa samoja ilmoitusmenettelyjä, joita edellytettäisiin, jos jokin osallistuja olisi tarjonnut sopeutetut ehdot.

2)

Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa esitetään, toimitaan niin, että jos sovellettava ilmoitusmenettely edellyttäisi ehtojensa sopeuttamiseen pyrkivän osallistujan pidättyvän sitoumuksesta, kunnes tarjousten antamisaika on lopullisesti päättynyt, sopeuttamiseen pyrkivä osallistuja tekee ilmoituksen sopeuttamisaikeestaan mahdollisimman pian.

3)

Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomustaan tukea ilmoitettuja ehtoja tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille.

b)

Osallistuja, joka aikoo tarjota samanlaisia rahoitusehtoja kuin ne, joista on ilmoitettu 44 ja 45 artiklan mukaisesti, voi tarjota niitä kyseisten artiklojen mukaisen odotusajan umpeuduttua. Kyseisen osallistujan on ilmoitettava aikeestaan mahdollisimman pian.

43.   Erityisneuvottelut

a)

Osallistujan, jolla on perustellut syyt epäillä, että toisen osallistujan (aloitteen tehneen osallistujan) tarjoamat rahoitusehdot ovat edullisemmat kuin järjestelyn mukaiset ehdot, on ilmoitettava epäilyksistään sihteeristölle. Sihteeristö julkistaa tiedon välittömästi.

b)

Aloitteen tehneen osallistujan on selvennettävä tarjouksensa rahoitusehdot kahden työpäivän kuluessa siitä, kun sihteeristö on julkistanut tiedon.

c)

Sen jälkeen kun aloitteen tehnyt osallistuja on antanut selvennyksensä, mikä tahansa osallistujista voi pyytää sihteeristöä järjestämään viiden työpäivän kuluessa osallistujien erityisneuvottelut, joissa asiaa käsitellään.

d)

Julkista tukea saavat rahoitusehdot tulevat voimaan vasta, kun osallistujien erityisneuvottelujen tulos on selvillä.

2 jakso:   Vientiluottojen menettelyt

44.   Ennakkoilmoitus- ja keskustelumenettely

a)

Jos sovellettava vähimmäistakuumaksu on määritetty 24 artiklan e kohdan ensimmäisen luetelmakohdan tai 28 artiklan mukaisesti, osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä järjestelyn liitteen V mukaisesti. Jos joku toinen osallistuja pyytää keskusteluja näiden 10 vuorokauden aikana, aloitteen tehneen osallistujan on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta. Jos sovellettava vähimmäistakuumaksu riskin lieventämisen/poissulkemisen jälkeen on korkeintaan 75 prosenttia siitä vähimmäistakuumaksusta, joka aiheutuisi ostajan maan maariskiluokituksen soveltamisesta ilman riskin lieventämistä/poissulkemista, ilmoituksen tehneen osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 20 kalenteripäivää ennen sitoumuksen tekemistä.

b)

Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi 66 artiklan mukaisesti käytävien keskustelujen jälkeen osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille lopullisesta päätöksestään. Osallistujat pitävät kirjaa edellä olevan a kohdan mukaisesti ilmoitetuista takuumaksuista saamistaan kokemuksista.

45.   Ennakkoilmoitus ilman keskusteluja

a)

Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä järjestelyn liitteen V mukaisesti aikomuksestaan

1)

tukea luokkaan I kuuluvalle maalle myönnettävää luottoa, jonka takaisinmaksuaika on pitempi kuin viisi vuotta mutta enintään kahdeksan ja puoli vuotta;

2)

myöntää tukea muuta voimalaitosta kuin ydinvoimalaitosta koskevalle luotolle, jonka takaisinmaksuaika on pitempi kuin 12 artiklan mukainen vastaava enimmäisaika mutta enintään 13 artiklan a kohdan mukaiset kaksitoista vuotta;

3)

myöntää tukea 14 artiklan d kohdan mukaisesti;

4)

soveltaa 24 artiklan e kohdan toisen luetelmakohdan mukaista takuumaksua;

5)

soveltaa 24 artiklan g kohdan mukaista takuumaksua.

b)

Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomuksiaan tai peruuttaa aikeensa tukea tällaista toimea, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille.

3 jakso:   Kauppaan liittyvän avun menettelyt

46.   Ennakkoilmoitus

a)

Osallistujan on tehtävä ennakkoilmoitus aikoessaan myöntää julkista tukea

kauppaan liittyvälle sitomattomalle avulle, jonka arvo on vähintään kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste pienempi kuin 80 prosentti,

kauppaan liittyvälle sitomattomalle avulle, jonka arvo on korkeintaan kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja (DAC:n määrittämä) lahja-aste pienempi kuin 50 prosenttia,

kauppaan liittyvälle sidotulle avulle, jonka arvo on vähintään kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste pienempi kuin 80 prosenttia, tai

kauppaan liittyvälle sidotulle avulle, jonka arvo on korkeintaan kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste pienempi kuin 50 prosenttia lukuun ottamatta 35 artiklan a ja b kohdan mukaisia tapauksia.

b)

Ennakkoilmoitus on tehtävä viimeistään 30 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

c)

Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomuksiaan tai peruuttaa aikeensa tukea ilmoitettuja ehtoja, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille.

d)

Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan sidottuun apuun, joka on osa 32 artiklassa tarkoitettua yhdistelmärahoitusta.

47.   Välitön ilmoitus

a)

Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille välittömästi eli kahden työpäivän kuluessa sitoumuksen tekemisestä, jos se antaa julkista tukea sidotulle avulle, jonka arvo on joko

vähintään kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste vähintään 80 prosenttia tai

vähemmän kuin kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste vähintään 50 prosenttia lukuun ottamatta 35 artiklan a ja b kohdan mukaisia tapauksia.

b)

Osallistujan on ilmoitettava välittömästi kaikille muille osallistujille myös avustuksen myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai muun vastaavan sopimuksen allekirjoittamisesta.

c)

Osallistujan ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta aikoessaan sopeuttaa rahoitusehtojaan sellaisiin ehtoihin, joihin on sovellettu välitöntä ilmoitusta.

4 jakso:   Sidottua apua koskevat neuvottelumenettelyt

48.   Neuvottelujen tarkoitus

a)

Osallistuja, joka haluaa selvennystä sidotun avun mahdollisiin kaupallisiin perusteluihin, voi pyytää, että sille toimitetaan täydellinen avustuksen laatua koskeva arviointi (joka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä IX).

b)

Osallistuja voi lisäksi pyytää 49 artiklan mukaisia neuvotteluja muiden osallistujien kanssa. Niihin liittyy 54 artiklassa tarkoitettuja suullisia neuvotteluja, joissa keskustellaan siitä,

täyttääkö apua koskeva tarjous 33 ja 34 artiklan vaatimukset, ja

tarvittaessa siitä, onko apua koskeva tarjous perusteltu, vaikkeivät 33 ja 34 artiklan mukaiset vaatimukset täyty.

49.   Neuvottelujen laajuus ja ajoitus

a)

Neuvottelujen aikana osallistuja voi pyytää muun muassa seuraavanlaista tietoa:

yksityiskohtaisen toteutettavuustutkimuksen tai hankkeen arvioinnin tulokset,

onko olemassa kilpaileva, muuta kuin pehmeäehtoista rahoitusta koskeva tarjous tai kehitysapurahoitusta koskeva tarjous,

hankkeen odotetut valuuttatuotot ja -säästöt,

mahdollinen yhteistyö monikansallisten järjestöjen, kuten Maailmanpankin, kanssa,

onko järjestetty kansainvälinen tarjouskilpailu (ICB), erityisesti jos rahoituksen myöntäjämaan toimittaja on antanut edullisimmaksi arvioidun tarjouksen,

ympäristövaikutukset,

yksityisen sektorin osallistuminen,

pehmeäehtoisia luottoja tai avustusluottoja koskevien ilmoitusten ajoitus (esimerkiksi kuusi kuukautta ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää).

b)

Neuvottelut on saatettava päätökseen ja sihteeristön on toimitettava molempien 48 artiklassa olevien kysymysten vastaukset osallistujille viimeistään 10 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Jos osallistujien välisissä neuvotteluissa esiintyy erimielisyyksiä, sihteeristö pyytää muita osallistujia ilmaisemaan asiasta mielipiteensä viiden työpäivän kuluessa. Se kertoo näistä mielipiteistä ilmoituksen tehneelle osallistujalle, jonka on harkittava uudelleen asiassa etenemistä, jos apua koskevalle tarjoukselle ei ole merkittävästi tukea.

50.   Neuvottelujen tulos

a)

Jos rahoituksen myöntävä maa haluaa jatkaa hanketta tuen puuttumisesta huolimatta, sen on ilmoitettava ennakolta aikeistaan muille osallistujille viimeistään 60 vuorokautta neuvottelujen päättymisen eli puheenjohtajan päätelmien hyväksymisen jälkeen. Rahoituksen myöntävän maan on myös laadittava OECD:n pääsihteerille kirje, jossa se kertoo neuvottelujen tuloksista ja selvittää ne muut kuin kauppaan liittyvät ratkaisevan tärkeät kansalliset edut, joiden vuoksi sen on toteutettava kyseinen toimi. Osallistujat olettavat, että tällainen menettely on poikkeuksellinen ja että sitä käytetään harvoin.

b)

Rahoituksen myöntävä maa ilmoittaa OECD:n pääsihteerille lähetetystä kirjeestä välittömästi osallistujille ja liittää ilmoitukseen kaksoiskappaleen kirjeestä. Rahoituksen myöntävä maa tai muu osallistuja saa tehdä sidottua apua koskevan sitoumuksen aikaisintaan 10 työpäivää mainitun ilmoituksen lähettämisen jälkeen. Kun kyse on hankkeista, joiden osalta neuvottelumenettelyn aikana yksilöitiin kilpailevia kaupallisia tarjouksia, edellä mainittua 10 työpäivän määräaikaa pidennetään 15 päivään.

c)

Sihteeristö seuraa neuvottelujen edistymistä ja tuloksia.

5 jakso:   Vientiluottoja ja kauppaan liittyviä avustuksia koskeva tiedonvaihto

51.   Yhteystahot

Kaikki tiedonvaihdot kussakin maassa olevien nimettyjen yhteystahojen välillä hoidetaan reaaliaikaisilla viestimillä (esimerkiksi OLIS), ja ne ovat luottamuksellisia.

52.   Kyselyjen laajuus

a)

Osallistuja voi tiedustella toiselta osallistujalta tämän suhtautumista kolmanteen maahan, kolmannen maan elimeen tai tiettyyn kaupantekotapaan.

b)

Osallistuja, joka on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen, voi toimittaa toiselle osallistujalle kyselyn ja esittää siinä edullisimmat luottoehdot, joita se olisi halukas tukemaan.

c)

Jos kysely toimitetaan useammalle kuin yhdelle osallistujalle, siihen on liitettävä luettelo vastaanottajista.

d)

Sihteeristölle on lähetettävä kaksoiskappale kaikista kyselyistä.

53.   Vastausten laajuus

a)

Osallistujan, jolle kysely on osoitettu, on vastattava siihen seitsemän vuorokauden kuluessa ja annettava vastauksessaan mahdollisimman paljon tietoa asiasta. Osallistujan on esitettävä vastauksessaan mahdollisimman tarkkaan se päätös, joka todennäköisesti tehdään. Tarvittaessa sen on toimitettava mahdollisimman pian täydellinen vastaus. Sihteeristölle ja muille kyselyn vastaanottajille on toimitettava kaksoiskappaleet vastauksista.

b)

Jos kyselyyn annetusta vastauksesta tulee myöhemmin jostain syystä pätemätön, esimerkiksi sen vuoksi, että

on tehty hakemus, hakemusta on muutettu tai se on peruutettu tai

harkitaan muiden ehtojen soveltamista,

asiasta on ilmoitettava viipymättä, ja tästä ilmoituksesta on toimitettava kaksoiskappaleet muille kyselyn vastaanottajille ja sihteeristölle.

54.   Suulliset neuvottelut

a)

Osallistujan on kymmenen työpäivän kuluessa myönnyttävä suullista neuvottelua koskevaan pyyntöön.

b)

Suullista neuvottelua koskeva pyyntö on toimitettava osallistujille ja osallistumattomille maille. Neuvottelut järjestetään mahdollisimman pian mainitun kymmenen työpäivän määräajan päätyttyä.

c)

Osallistujien puheenjohtaja koordinoi yhdessä sihteeristön kanssa mahdollisesti tarvittavat seurantatoimet, esimerkiksi yhteisen kannan. Sihteeristö julkaisee neuvottelun tulokset välittömästi.

55.   Yhteistä kantaa koskevat menettelyt ja niiden muoto

a)

Yhteisiä kantoja koskevat ehdotukset toimitetaan yksinomaan sihteeristölle. Sihteeristö toimittaa yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen kaikille osallistujille ja myös DAC:n yhteystahoille, jos asia koskee sidottua apua. Ehdotuksen tekijää ei mainita yhteisiä kantoja koskevassa rekisterissä OLIS:n ”ilmoitustaululla” (Bulletin Board). Sihteeristö voi kuitenkin pyynnöstä nimetä suullisesti ehdotuksen tekijän osallistujalle tai DAC:n jäsenelle. Sihteeristö pitää kirjaa tällaisista pyynnöistä.

b)

Yhteistä kantaa koskeva ehdotus päivätään, ja se on tehtävä seuraavassa muodossa:

viitenumero, jonka jälkeen lisätään maininta ”yhteinen kanta”,

tuojamaan ja ostajan nimi,

hankkeen nimi tai kuvaus mahdollisimman täsmällisesti, jotta hanke voidaan yksilöidä,

aloitteen tehneen maan kaavailemat ehdot,

ehdotus yhteiseksi kannaksi,

tiedossa olevien kilpailevien tarjoajien kansallisuus ja nimi,

kaupallisten tarjousten ja rahoitustarjousten määräpäivä ja tarjouksen numero, jos se on tiedossa,

muut asian kannalta tähdelliset tiedot, mukaan luettuina syyt yhteisen kannan ehdottamiselle, hanketta koskevien tutkimusten saatavuus ja/tai erityisolosuhteet.

c)

33 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti tehty yhteistä kantaa koskeva ehdotus on toimitettava sihteeristölle ja sen kaksoiskappale on lähetettävä muille osallistujille. Yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tehneen osallistujan on selvitettävä perusteellisesti syyt, joiden vuoksi maan luokituksen olisi sen mielestä poikettava 33 artiklan b kohdassa määritetystä menettelystä.

d)

Sihteeristö julkistaa kaikki hyväksytyt yhteiset kannat.

56.   Vastaukset yhteistä kantaa koskeviin ehdotuksiin

a)

Vastaukset yhteistä kantaa koskevaan ehdotukseen on annettava 20 vuorokauden kuluessa, mutta osallistujia kehotetaan vastaamaan mahdollisimman nopeasti.

b)

Vastauksessa voidaan pyytää lisätietoja, hyväksyä tai hylätä ehdotus, ehdottaa muutosta yhteiseen kantaan tai esittää vaihtoehtoinen ehdotus yhteiseksi kannaksi.

c)

Sellaisen osallistujan, joka ilmoittaa, että se ei ota asiaan kantaa, koska viejä tai rahoitusta saavan maan viranomaiset eivät ole ottaneet siihen yhteyttä hankkeelle myönnettävää avustusta koskevassa asiassa, katsotaan hyväksyneen ehdotuksen yhteiseksi kannaksi.

57.   Yhteisten kantojen hyväksyminen

a)

Sihteeristö ilmoittaa 20 vuorokauden kuluttua kaikille osallistujille yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tilanteesta. Jos kaikki osallistujat eivät ole hyväksyneet yhteistä kantaa mutta yksikään ei ole sitä hylännyt, ehdotus jätetään lepäämään vielä kahdeksan vuorokauden ajaksi.

b)

Tämän uuden määräajan päätyttyä sellaisen osallistujan, joka ei ole nimenomaisesti hylännyt yhteistä kantaa koskevaa ehdotusta, katsotaan hyväksyneen yhteisen kannan. Osallistujat, mukaan luettuna aloitteen tehnyt osallistuja, voivat kuitenkin asettaa yhteistä kantaa koskevan hyväksymisensä ehdoksi sen, että yksi tai useampi osallistuja nimenomaisesti hyväksyy sen.

c)

Jos osallistuja ei hyväksy yhtä tai useampaa yhteiseen kantaan sisältyvää osatekijää, se hyväksyy välillisesti kaikki muut yhteisen kannan osatekijät. Tällaisen osittaisen hyväksymisen vuoksi muut osallistujat voivat muuttaa suhtautumistaan ehdotettuun yhteiseen kantaan. Kaikki osallistujat voivat tarjota yhteiseen kantaan sisältymättömiä ehtoja tai sopeuttaa ehtojaan tällaisiin ehtoihin.

d)

Yhteistä kantaa, jota ei ole hyväksytty, voidaan tutkia uudelleen 55 ja 56 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Tällöin osallistujien alkuperäiset päätökset eivät ole sitovia.

58.   Yhteisiä kantoja koskevat erimielisyydet

Jos aloitteen tehnyt osallistuja ja muutosta tai vaihtoehtoista kantaa ehdottanut osallistuja eivät pääse sopimukseen yhteisestä kannasta ylimääräisten kahdeksan vuorokauden aikana, osallistujat voivat jatkaa määräaikaa keskinäisellä sopimuksella. Sihteeristö ilmoittaa kaikille osallistujille määräajan jatkamisesta.

59.   Yhteisen kannan voimaantulo

Sihteeristö ilmoittaa kaikille osallistujille yhteisen kannan voimaantulosta tai sen hylkäämisestä. Yhteinen kanta tulee voimaan kolme vuorokautta tämän ilmoituksen tekemisen jälkeen. Sihteeristö julkaisee OLIS:ssä jatkuvasti päivitettyä luetteloa kaikista hyväksytyistä yhteisistä kannoista sekä sellaisista yhteisistä kannoista, joista ei vielä ole päätetty.

60.   Yhteisten kantojen voimassaoloaika

a)

Yhteinen kanta on hyväksymisensä jälkeen voimassa kaksi vuotta voimaantulopäivästä, ellei sihteeristölle ilmoiteta, että yhteinen kanta ei enää ole tarkoituksenmukainen ja että kaikki osallistujat hyväksyvät tämän. Yhteisen kannan voimassaoloa voidaan pidentää kahdella vuodella, jos joku osallistujista sitä pyytää 14 vuorokauden kuluessa sen voimassaolon päättymispäivästä. Yhteisen kannan voimassaolon pidentämisestä voidaan sopia tämän jälkeen saman menettelyn mukaisesti. 33 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti hyväksytty yhteinen kanta on voimassa, kunnes seuraavaa vuotta koskevat Maailmanpankin tiedot ovat käytettävissä.

b)

Sihteeristö seuraa yhteisten kantojen tilanteen kehittymistä ja tiedottaa siitä säännöllisesti osallistujille pitämällä ajan tasalla OLIS:ssä olevaa luetteloa voimassa olevien yhteisten kantojen tilanteesta (the Status of Valid Common Lines). Sihteeristö muun muassa

lisää luetteloon uudet yhteiset kannat sen jälkeen, kun osallistujat ovat ne hyväksyneet,

muuttaa voimassaolon päättymispäivän silloin, kun osallistuja pyytää yhteisen kannan voimassaolon jatkamista,

poistaa luettelosta yhteiset kannat, joiden voimassaolo on päättynyt,

julkaisee neljännesvuosittain luettelon sellaisista yhteisistä kannoista, joiden voimassaolon on määrä päättyä seuraavan vuosineljänneksen aikana.

6 jakso:   Vähimmäiskorkojen (markkinaviitekorot) ilmoittamista koskevat toiminnalliset määräykset

61.   Vähimmäiskorkojen ilmoittaminen

a)

Järjestelyn 20 artiklan mukaisesti määräytyvät valuuttojen markkinaviitekorot ilmoitetaan reaaliaikaisin viestimin vähintään kerran kuukaudessa sihteeristölle, joka antaa ne tiedoksi kaikille osallistujille.

b)

Tämä ilmoitus on toimitettava sihteeristölle viimeistään viisi päivää sen kuukauden päättymisen jälkeen, jota ilmoitus koskee. Sihteeristö antaa sen jälkeen välittömästi kaikille osallistujille tiedon sovellettavista koroista ja julkistaa ne.

62.   Korkojen soveltamisen voimaantulopäivä

Markkinaviitekorkojen muutokset tulevat voimaan kyseistä kuukautta seuraavan kuukauden viidentenätoista päivänä.

63.   Korkojen välittömät muutokset

Jos markkinaviitekoron muuttumisesta on markkinoiden kehityksen vuoksi ilmoitettava ennen kuukauden päättymistä, muuttunut korko tulee voimaan kymmenen päivää sen jälkeen, kun ilmoitus tästä muutoksesta on saapunut sihteeristölle.

7 jakso:   Tarkastelut

64.   Järjestelyn säännöllinen uudelleentarkastelu

a)

Osallistujat tarkastelevat järjestelyn toimintaa säännöllisesti. Tarkastelussa osallistujat tutkivat muun muassa ilmoitusmenettelyjä, DDR-järjestelmän toteuttamista ja toimintaa, sidottua apua koskevia sääntöjä ja menettelyjä, ehtojen sopeuttamista, aiempia sitoumuksia sekä mahdollisuuksia lisätä järjestelyyn osallistuvien maiden lukumäärää.

b)

Tarkastelu perustuu osallistujien kokemuksiin ja heidän ehdotuksiinsa järjestelyn toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi. Osallistujat ottavat huomioon järjestelyn tavoitteet ja vallitsevat taloudelliset ja rahapoliittiset olosuhteet. Osallistujien on toimitettava tarkastelussa käytettäviksi tarkoitetut tiedot ja ehdotukset sihteeristölle viimeistään 45 vuorokautta ennen tarkastelupäivää.

65.   Vähimmäiskorkojen uudelleentarkastelu

a)

Osallistujat tarkastelevat määräajoin markkinaviitekorkojen määrittämistä koskevan järjestelmän toimintaa sen varmistamiseksi, että ilmoitetut korot kuvastavat vallitsevia markkinaolosuhteita ja vastaavat korkojen vahvistamisen taustalla olevia tavoitteita. Nämä tarkastelut koskevat myös korkoihin niitä sovellettaessa lisättävää marginaalia.

b)

Osallistuja voi esittää puheenjohtajalle ylimääräistä tarkastelua koskevan perustellun pyynnön, jos kyseisen osallistujan mielestä yhden tai useamman valuutan markkinaviitekorko ei enää vastaa vallitsevia markkinaolosuhteita.

66.   Vähimmäistakuumaksujen ja niihin liittyvien seikkojen tarkastelu

Osallistujat seuraavat ja tarkastelevat säännöllisesti takuumaksuja koskevia sääntöjä ja menettelyjä. Tähän sisältyy

a)

maariskin arviointimallin menetelmien kelpoisuuden tarkastelu saatujen kokemusten perusteella;

b)

maakohtaisten ja valtion luottoriskien vähimmäistakuumaksuihin ajan myötä tehtävät tarkistukset niiden luotettavuuden varmistamiseksi riskin mittausvälineinä, jolloin on otettava huomioon kolme palautelähdettä: kassavirta- ja suoriteperusteinen lähestymistapa sekä tarvittaessa yksityisiä markkinoita koskevat osoittimet;

c)

vähimmäistakuumaksujen eriyttäminen, jolla otetaan huomioon vientiluottotuotteiden laatuerot ja tarjottu takuukate;

d)

kokemus, joka saadaan riskin lieventämisestä ja/tai poissulkemisesta 28 artiklan mukaisesti, sekä mahdollisten erityisten maariskin lieventämis- tai poissulkemistekijöiden kelpoisuus ja soveltuvuus. Sihteeristö toimittaa kertomukset kaikista ilmoituksista tarkastelun helpottamiseksi.


(1)  OECD-yleissopimuksen 5 artiklassa annetun määritelmän mukainen.

(2)  Maailmanpankki tarkistaa maaluokittelunsa vuosittain. Maaluokittelua varten käytetään henkeä kohden laskettua bruttokansantuloa (BKTL). Kynnysarvot ovat nähtävillä OECD:n verkkosivuilla (www.oecd.org/ech/xcred).

(3)  Hallinnollisista syistä joitakin maita, jotka eivät tavallisesti saa julkisesti tuettuja vientiluottoja, ei mahdollisesti ole luokiteltu.

(4)  Yksityisiä markkinoita koskevat osoittimet ovat valtion joukkovelkakirjalainat, ristiinlukumenetelmä (read-across method), panttimarkkinat ja syndikoitu laina.

(5)  Maailmanpankin vuosittaiseen maaluokittelutarkistukseen perustuen käytetään henkeä kohden laskettua bruttokansantuloa (BKTL) määriteltäessä kelpoisuutta sidottuun apuun. Kynnysarvot ovat nähtävillä OECD:n verkkosivuilla (www.oecd.org/ech/xcred).

(6)  Järjestelyn 33 artiklan b kohdan 5 alakohtaa sovellettaessa voidaan ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamista pitää humanitaarisena apuna. Vakavan rajatylittävän saasteongelman aiheuttavan ydinonnettomuuden tai teollisuuden aiheuttaman suuronnettomuuden sattuessa mikä tahansa osallistuja, jota tapaus koskee, voi tarjota sidottua apua onnettomuuden seurausten poistamiseksi tai lieventämiseksi. Jos on olemassa huomattava riski tällaisen onnettomuuden tapahtumisesta, jokainen osallistuja, jota tapaus mahdollisesti koskisi ja joka aikoo tarjota apua onnettomuuden estämiseksi, antaa 46 artiklan mukaisen ennakkoilmoituksen. Muut osallistujat suhtautuvat myönteisesti sidotun avun menettelyjen nopeuttamiseen erityisolosuhteiden mukaisesti.

LIITE I

ALAKOHTAINEN LAIVALUOTTOSOPIMUS

I   LUKU

ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1.   Osallistujat

Alakohtaiseen sopimukseen osallistuvat Australia, Euroopan unioni, Japani, Korea ja Norja.

2.   Soveltamisala

Tässä järjestelyä täydentävässä alakohtaisessa sopimuksessa esitetään erityiset suuntaviivat julkisesti tuetuista vientiluotoista, jotka koskevat seuraavien alojen vientisopimuksia:

a)

Kaikki uudet vähintään 100 bruttotonnin merialukset, joita käytetään tavaroiden tai matkustajien kuljettamiseen tai erityistehtäviin (esimerkiksi kalastusalukset, kalanjalostusalukset, jäänmurtajat ja ruoppaajat, joiden käyttövoima ja ohjauslaitteet ovat sellaiset, että alukset kaikilta osin soveltuvat pysyvästi autonomiseen navigointiin avomerellä), vähintään 365 kilowatin hinaajat sekä viimeistelyvaiheessa olevat, eivät vielä valmiit mutta vesillä olevat ja vapaasti kelluvat alusten rungot. Alakohtaista sopimusta ei sovelleta sotilasaluksiin. Myöskään uivat telakat ja liikkuvat avomeriyksiköt eivät kuulu alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan, mutta jos niitä koskeviin vientiluottoihin liittyy ongelmia, alakohtaisen sopimuksen osapuolet (jäljempänä ’sopimuspuolet’) voivat jonkin sopimuspuolen perusteltua pyyntöä tarkasteltuaan päättää, että niihin sovelletaan sopimusta.

b)

Laivojen muuntamiset. Laivojen muuntamisella tarkoitetaan kaikkia yli 1 000 bruttotonnin merialuksiin tehtäviä muunnoksia, jos niihin liittyy rahtikaavioon, runkoon tai käyttövoimajärjestelmään tehtäviä merkittäviä muutoksia.

c)

1)

Vaikka ilmatyynyalusten kaltaiset alukset eivät kuulu alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan, sopimuspuolet voivat myöntää vientiluottoja ilmatyynyaluksille alakohtaisen sopimuksen ehtoja vastaavilla ehdoilla. Sopimuspuolet ovat sitoutuneet käyttämään tätä mahdollisuutta kohtuullisesti. Ne eivät myönnä tällaisia luottoehtoja ilmatyynyaluksille tapauksissa, joissa on todettu, että tarjolla ei ole kilpailevia palveluja, joihin sovellettaisiin alakohtaisen sopimuksen ehtoja.

2)

Alakohtaisessa sopimuksessa ”ilmatyynyalus” määritellään seuraavasti: vähintään 100 tonnin maa- ja vesikulkuneuvo, jota kannattaa maan tai veden pinnan yläpuolella kulkuneuvosta puhallettavasta ilmasta muodostuva, aluksen reunoilla olevan joustavan liepeen sisään jäävä paineilmatyyny ja jota kuljetetaan eteenpäin ja ohjataan potkureilla taikka puhaltimista tai vastaavista laitteista johdetulla ilmalla.

3)

Yleisesti katsotaan, että tämän alakohtaisen sopimuksen ehtojen mukaisesti myönnetyt vientiluotot olisi rajoitettava niihin ilmatyynyaluksiin, joita käytetään merireiteillä ja muilla kuin maareiteillä, lukuun ottamatta yhteyksiä terminaalipalveluihin, jotka ovat enintään yhden kilometrin etäisyydellä vedestä.

II   LUKU

VIENTILUOTTOJA JA SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.   Enimmäistakaisinmaksuaika

Enimmäistakaisinmaksuaika on maan luokittelusta riippumatta 12 vuotta toimituksesta.

4.   Käteismaksut

Sopimuspuolten on vaadittava, että vähintään 20 prosenttia sovitusta hinnasta peritään käteismaksuna ennen toimitusta.

5.   Pääoman takaisinmaksu

Vientiluoton pääomaa lyhennetään säännöllisinä tasaerinä yleensä joka kuudes ja enintään joka 12. kuukausi.

6.   Vähimmäistakuumaksut

Vähimmäistakuumaksujen viitearvoihin liittyviä järjestelyn määräyksiä ei sovelleta, ennen kuin tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet ovat tarkastelleet kyseisiä määräyksiä.

7.   Tuki

Sopimuspuolten, jotka haluavat myöntää tukea, on järjestelyn määräysten lisäksi vahvistettava, että alus ei ole avoimessa rekisterissä takaisinmaksukauden aikana ja että asianmukaiset vakuutukset ovat voimassa. Lisäksi on varmistettava, että todellinen omistaja asuu vakinaisesti tuensaajavaltiossa ja että tuensaajayritys ei ole ulkomaalaisen yhtiön ei-toimiva tytäryhtiö. Tuensaajan on annettava sitoumus, jonka mukaan se ei myy laivaa ilman viranomaisten hyväksyntää.

III   LUKU

MENETTELYT

8.   Ilmoitukset

Avoimuuden varmistamiseksi kunkin sopimuspuolen on järjestelyn ja Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD), Bernin unionin ja OECD:n luotonantajien ilmoituksia koskevan CRS-järjestelmän (Creditor Reporting System) määräysten lisäksi toimitettava vuosittain tietoja julkisia tukia koskevasta järjestelmästään sekä menetelmistään tämän alakohtaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, voimassa olevat järjestelmät mukaan luettuina.

9.   Tarkastelu

a)

Alakohtaista sopimusta tarkastellaan uudelleen vuosittain tai jonkin sopimuspuolen pyynnöstä laivanrakennusta käsittelevän OECD:n työryhmän toiminnan yhteydessä, ja järjestelyn sopimuspuolille laaditaan tästä kertomus.

b)

Jotta voitaisiin parantaa järjestelyn ja tämän alakohtaisen sopimuksen keskinäistä johdonmukaisuutta ja ottaa huomioon laivanrakennusteollisuuden erityispiirteet, tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet ja järjestelyn osallistujat ovat yhteydessä toisiinsa ja koordinoivat toimintaansa tarpeen mukaan.

c)

Mikäli järjestelyn osapuolet päättävät muuttaa järjestelyä, tämän alakohtaisen sopimuksen osapuolet (sopimuspuolet) tarkastelevat kyseistä päätöstä ja sen merkitystä tälle alakohtaiselle sopimukselle. Tarkasteluvaiheen aikana ei järjestelyyn tehtyjä muutoksia sovelleta tähän alakohtaiseen sopimukseen. Jos sopimuspuolet voivat hyväksyä järjestelyyn tehtävät muutokset, ne ilmoittavat siitä kirjallisesti järjestelyn osallistujille. Jos sopimuspuolet eivät voi hyväksyä järjestelyyn tehtyjen muutosten soveltamista laivanrakennustoimintaan, niiden on ilmoitettava järjestelyn osallistujille vastustuksestaan ja neuvoteltava näiden kanssa asian ratkaisemiseksi. Mikäli ryhmien välillä ei saavuteta yhteisymmärrystä, noudatetaan sopimuspuolten kantaa muutosten soveltamisesta laivanrakennukseen.

d)

Kun OECD:n sopimus tavanomaisten kilpailuedellytysten noudattamisesta kauppalaivojen rakennus- ja korjausteollisuudessa tulee voimaan, tätä alakohtaista sopimusta eivät enää sovella ne sopimuspuolet, joiden on lainsäädännön perusteella sovellettava OECD:n laivavientiluottoja koskevaa sopimusta vuodelta 1994 (C/WP6(94)6). Näiden sopimuspuolten on pyrittävä tarkistamaan vuoden 1994 sopimusta välittömästi, jotta se voidaan yhdenmukaistaa tämän alakohtaisen sopimuksen kanssa.

Lisäys

TULEVAA TYÖTÄ KOSKEVAT SITOUMUKSET

Järjestelyä koskevan tulevan työn lisäksi tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet sopivat, että ne

a)

laativat viitteellisen luettelon aluksista, joita yleisesti pidetään kaupallisesti kannattamattomina, ottaen huomioon järjestelyssä esitetyt sidottua apua koskevat periaatteet;

b)

tarkastelevat vähimmäistakuumaksujen viitearvoihin liittyviä järjestelyn sääntöjä niiden sisällyttämiseksi tähän alakohtaiseen sopimukseen;

c)

keskustelevat asiaa koskevien kansainvälisten neuvottelujen kehittyessä siitä, olisiko mukaan otettava muita sääntöjä, jotka koskevat vähimmäiskorkoja, mukaan luettuina erityiset markkinaviitekorot ja vaihtuvat korot;

d)

keskustelevat vuosierien soveltuvuudesta pääoman takaisinmaksuun.

LIITE II

YDINVOIMALAITOKSIA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS

I   LUKU

ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1.   Soveltamisala

a)

Tässä järjestelyä täydentävässä alakohtaisessa sopimuksessa

määritetään erityiset suuntaviivat, joita sovelletaan sellaisiin julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka liittyvät kokonaisten ydinvoimalaitosten tai niiden osien vientiä koskeviin sopimuksiin, mukaan luettuina kaikki osat, laitteet, materiaalit ja palvelut sekä tällaisten ydinvoimalaitosten rakentamiseen tai käyttöönottoon suoraan tarvittavan henkilöstön kouluttaminen. Siinä määritetään myös ydinpolttoaineelle annettavaan tukeen sovellettavat ehdot,

ei ole sellaisiin tavaroihin ja palveluihin sovellettavia määräyksiä, joista ostaja on yleensä vastuussa ja joihin liittyy erityisesti maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin, kytkentäkenttiin ja vesihuoltoon liittyviä kustannuksia sekä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista, rakennusluvista ja polttoaineen latausluvista) paitsi

tapauksissa, joissa kytkentäkentän ostaja on sama kuin voimalaitoksen ostaja ja sopimus tehdään kyseisen voimalaitoksen alkuperäisestä kytkentäkentästä, alkuperäisen kytkentäkentän enimmäistakaisinmaksuaika ja vähimmäiskorkokanta ovat samat kuin ydinvoimalaitoksen kohdalla (eli 15 vuotta ja erityismarkkinaviitekorko).

Sopimusta ei sovelleta ala-asemiin, muuntajiin eikä voimalinjoihin.

b)

Tätä alakohtaista sopimusta sovelletaan myös nykyisten ydinvoimalaitosten nykyaikaistamiseen tapauksissa, joissa nykyaikaistamistyön kokonaisarvo on vähintään 80 miljoonaa erityisnosto-oikeutta (luokka X) ja voimalaitoksen käyttöiän odotetaan pitenevän vähintään 15 vuodella. Jos jompikumpi näistä ehdoista ei täyty, sovelletaan järjestelyn ehtoja.

c)

Järjestelyn ehtoja sovelletaan alakohtaisen sopimuksen ehtojen sijasta ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamista koskevaan julkiseen tukeen. Käytöstä poistamisella tarkoitetaan ydinvoimalaitoksen sulkemista tai purkamista. Takaisinmaksuaikoja voidaan lyhentää tai pidentää järjestelyn 55–60 artiklassa määritettyjen yhteinen kanta -menettelyjen avulla.

2.   Tarkastelu

Sopimuspuolten on tarkasteltava alakohtaisen sopimuksen määräyksiä säännöllisesti.

II   LUKU

VIENTILUOTTOJA JA SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.   Enimmäistakaisinmaksuaika

Enimmäistakaisinmaksuaika on maan luokituksesta riippumatta 15 vuotta.

4.   Pääoman takaisinmaksu ja koron maksaminen

a)

Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä.

b)

Pääomaa on lyhennettävä ja korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Leasingtoimiin myönnettävien vientiluottojen osalta voidaan samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut yhdistää toisiinsa sen sijaan, että käytettäisiin a kohdan mukaisia samansuuruisia pääomanlyhennyseriä.

5.   Vähimmäiskorot

a)

Sopimuspuoli, joka myöntää julkista rahoitustukea suorana rahoituksena, jälleenrahoituksena tai korkotukena, soveltaa vähimmäiskorkoa; sopimuspuoli soveltaa asianmukaisia erityismarkkinaviitekorkoja (SCIRR). Jos kiinteään erityismarkkinaviitekorkoon liittyvä sitoumus rajoitetaan alustavasti viidentoista vuoden enimmäisaikaan sopimuksen tekemisestä, myös julkinen tuki jäljellä olevalta laina-ajalta rajoitetaan takauksiin ja korkotukeen lainan uudistamisen ajankohtana voimassa olevalla erityismarkkinaviitekorolla.

b)

Kun julkista rahoitustukea myönnetään ydinvoimalaitokseen osatoimituksina toimitettaville laitteille, joiden käyttöönotosta hankkija ei vastaa, vähimmäiskorko on tämän alakohtaisen sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettu erityismarkkinaviitekorko. Vaihtoehtoisesti osallistuja voi tarjota asianomaista markkinaviitekorkoa järjestelyn 20 artiklan mukaisesti, jos sopimuksen tekemispäivän ja lainan viimeisen takaisinmaksuerän välinen aika on enintään 10 vuotta.

6.   Erityismarkkinaviitekorkojen määrittäminen

Erityismarkkinaviitekorko vastaa kyseisen valuutan markkinaviitekorkoa, johon lisätään 75 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali, lukuun ottamatta Japanin jeniä, jonka marginaali on 40 peruspistettä. Jos valuutalla on useampi kuin yksi markkinaviitekorko järjestelyn 20 artiklan a kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, erityismarkkinaviitekoron määrittämisessä käytetään pitkäaikaisinta markkinaviitekorkoa.

7.   Paikalliskustannukset ja koron pääomittaminen

Järjestelyn 10 artiklan d alakohdan määräyksiä ei sovelleta, jos julkista rahoitustukea annetaan erityismarkkinaviitekorkojen perusteella. Muilla kuin erityismarkkinaviitekoroilla myönnetty julkinen rahoitustuki sekä paikalliskustannuksiin että kertyvän koron pääomittamiseen ennen luoton alkamisajankohtaa saa yhteensä kattaa enintään 15 prosenttia vientiarvosta.

8.   Ydinpolttoainetta koskeva julkinen tuki

a)

Ensimmäisen polttoainelatauksen takaisinmaksuaika saa olla enintään neljä vuotta toimituspäivästä. Sopimuspuolen, joka tukee julkisesti ensimmäistä polttoainelatausta, on sovellettava vähimmäiskorkoja ja asianomaista markkinaviitekorkoa. Ensimmäinen polttoainelataus koostuu enintään alun perin asennettavasta ytimestä sekä kahdesta seuraavasta uudelleenlatauksesta, jotka saavat yhdessä muodostaa enintään kaksi kolmasosaa ytimestä.

b)

Myöhempien ydinpolttoainelatausten takaisinmaksuaika saa olla enintään kuusi kuukautta. Jos poikkeustapauksissa on aiheellista soveltaa pitempää, enintään kuitenkin kahden vuoden mittaista takaisinmaksuaikaa, sovelletaan järjestelyn 44 artiklan mukaisia menettelyjä. Sopimuspuolen, joka myöntää julkista rahoitustukea myöhempään ydinpolttoainelataukseen, on sovellettava vähimmäiskorkoa; sen on sovellettava asianomaista markkinaviitekorkoa.

c)

Erillisiä uraaninrikastamispalveluja koskevaan julkiseen tukeen ei voida soveltaa suotuisampia rahoitusehtoja kuin ydinpolttoaineeseen.

d)

Polttoaineen jälleenkäsittelystä ja jätehuollosta aiheutuvat kulut (mukaan luettuna jätteiden hävittäminen) maksetaan käteisellä.

e)

Sopimuspuolet eivät saa tarjota ydinpolttoainetta tai palveluja ilmaiseksi.

9.   Tuki

Sopimuspuolet eivät myönnä avustustukea muutoin kuin sitomattoman avun muodossa.

III   LUKU

MENETTELYT

10.   Ennakkoneuvottelut

Sopimuspuolet tunnustavat hyödyt, joita on saatavissa, jos ydinvoimalaitoksiin sovellettavista ehdoista päästään yksimielisyyteen, ja sopivat neuvottelujen järjestämisestä aina ennen julkisen tuen myöntämistä.

11.   Ennakkoilmoitus

a)

Ennakkoneuvottelut käynnistävä sopimuspuoli ilmoittaa järjestelyn liitteen V mukaisesti kaikille muille sopimuspuolille vähintään 10 työpäivää ennen lopullisen päätöksen tekemistä ehdoista, joita se aikoo tukea.

b)

Sopimuspuoli ei saa tehdä a kohdan mukaisten kymmenen työpäivän aikana lopullista päätöstä tukemistaan ehdoista, vaan sen on vaihdettava viiden vuorokauden kuluessa tietoja kaikkien muiden osallistujien kanssa kyseiseen toimeen sopivista luottoehdoista, jotta saavutettaisiin näitä ehtoja koskeva yhteinen kanta.

c)

Jos tällä tavalla ei saavuteta yhteistä kantaa kymmenen päivän kuluessa alkuperäisen ilmoituksen saamisesta, kunkin neuvottelevan sopimuspuolen lopullista päätöstä lykätään vielä kymmenellä työpäivällä, joiden aikana yhteinen kanta pyritään saavuttamaan suullisten neuvottelujen avulla.

LIITE III

SIVIILILENTOKONEITA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS

1   OSA

UUDET SUURET LENTOKONEET JA NIIDEN MOOTTORIT

I   LUKU

SOVELTAMISALA

1.   Muoto ja soveltamisala

a)

Tämän järjestelyä täydentävän alakohtaisen sopimuksen 1 osassa määritetään erityiset suuntaviivat, joita sovelletaan lisäyksessä I lueteltujen uusien suurten siviili-ilma-alusten myyntiin ja leasingvuokraukseen sekä näihin koneisiin asennettaviin moottoreihin liittyviin julkisesti tuettuihin vientiluottoihin. Uusi ilma-alus on valmistajan omistama ilma-alus eli ilma-alus, jota ei ole toimitettu eikä aikaisemmin käytetty sellaiseen maksavien matkustajien ja/tai rahdin kuljetukseen, johon se on tarkoitettu. Tämä ei sulje pois sopimuspuolen tukea uusia ilma-aluksia koskeville ehdoille toimissa, joissa sopimuspuolen ennakkotiedon mukaan on toteutettu väliaikaisia rahoitusjärjestelyjä, koska julkinen tuki on viivästynyt. Tällaisissa tapauksissa takaisinmaksuehdot, joihin kuuluvat myös luoton alkamisajankohta ja viimeisen takaisinmaksuerän ajankohta, ovat samat, kuin ne olisivat olleet, jos ilma-aluksen myynti tai leasingvuokraus olisi saanut julkista tukea siitä päivästä alkaen, jolloin ilma-alus alun perin toimitettiin.

b)

Lisäksi I luvun ehtoja sovelletaan moottoreihin ja varaosiin, jos ne ovat osa alkuperäistä lentokonetilausta ja jollei tämän alakohtaisen sopimuksen 3 osan 33 artiklan määräyksistä muuta johdu. Sopimusta ei sovelleta lentosimulaattoreihin, joihin sovelletaan järjestelyn ehtoja.

2.   Tavoite

Alakohtaisen sopimuksen tämän osan tavoite on saavuttaa tasapainotila, jonka avulla voidaan kaikilla markkinoilla

tasapainottaa osallistujien kilpailevat rahoitusehdot,

tasapainottaa osallistujien rahoituksen vaikutusta ilma-aluksen valintaan, ja

estää kilpailun vääristyminen.

II   LUKU

VIENTILUOTTOJA JA TUKEA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.   Ennakkomaksu

a)

Sopimuspuolten on perittävä ennakkoon vähintään 15 prosenttia ilma-aluksen kokonaishinnasta, johon sisältyy koneen rungon ja asennettujen moottorien sekä alakohtaisen sopimuksen 3 osan 33 artiklassa tarkoitettujen varamoottorien ja varaosien hinta.

b)

Sopimuspuolet eivät myönnä julkista tukea näihin ennakkomaksuihin, lukuun ottamatta ennen luottoajan alkua ilmenevien tavanomaisten riskien vastaisia vakuutuksia ja takuita eli pelkkää takuuturvaa.

4.   Enimmäistakaisinmaksuaika

Enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta.

5.   Soveltuvat valuutat

Julkisen rahoitustukeen soveltuvia valuuttoja ovat Yhdysvaltain dollari, euro ja Englannin punta.

6.   Pääoman takaisinmaksu

a)

Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin yleensä säännöllisinä tasaerinä vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. Vuokraustoimien yhteydessä tällaista takaisinmaksumenettelyä voidaan soveltaa joko pelkän pääoman määrään tai sekä pääomaan että korkoon yhdessä.

b)

Jos osallistuja aikoo myöntää tukea pääoman takaisinmaksulle muiden kuin a kohdassa esitettyjen ehtojen mukaisesti, osallistujan on noudatettava seuraavia:

1)

Mikään yksittäinen takaisinmaksu tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25:tä prosenttia takaisinmaksukaudella takaisinmaksettavasta pääomasta.

2)

Osallistujan on annettava aikeestaan ennakkoilmoitus.

7.   Koron maksaminen

a)

Korkoa ei yleensä pääomiteta takaisinmaksuaikana.

b)

Korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Osallistujan, joka aikoo tukea koron maksua muiden kuin a ja b kohdan ehtojen mukaisesti, on annettava siitä ennakkoilmoitus.

8.   Vähimmäiskorot

a)

Sopimuspuolten myöntämän julkisen rahoitustuen suuruus saa olla enintään 85 prosenttia tämän alakohtaisen sopimuksen 3 artiklan a kohdassa tarkoitetusta ilma-aluksen kokonaishinnasta, ja sopimuspuolten on sovellettava vähimmäiskorkoja enintään 62,5 prosentin osuuteen ilma-aluksen kokonaishinnasta seuraavasti:

enintään 10 vuoden takaisinmaksuajat – TB10 + 120 peruspistettä

pitemmät kuin 10 vuoden ja enintään 12 vuoden takaisinmaksuajat – TB10 + 175 peruspistettä.

TB10:llä tarkoitetaan kyseisen valuutan (euroa lukuun ottamatta) määräisten valtion 10 vuoden joukkovelkakirjojen tuottoa kiinteällä laina-ajalla ja laskettuna kahden edeltävän viikon keskiarvona. Euron osalta TB10 tarkoittaa euron tuottokäyrän, jonka Eurostat on laskenut euron markkinaviitekoron määrittämiseksi, tuottoa 10 vuoden laina-ajalla laskettuna kahden edeltävän viikon keskiarvona. Kaikkien valuuttojen osalta sovelletaan edellä määritettyä marginaalia.

b)

Ilma-aluksen kokonaishinnasta saa a kohdassa määritetyillä kiinteillä vähimmäiskoroilla rahoittaa enintään 62,5 prosenttia, jos lainaa maksetaan koko rahoituksen keston ajan, tai 42,5 prosenttia, jos lainan takaisinmaksu on jaettu laina-ajan jälkipuoliskolle. Osapuolet voivat käyttää kumpaa tahansa näistä takaisinmaksutavoista niihin liittyvien ylärajojen mukaisesti. Tällaista rahoitusta tarjoavan sopimuspuolen on ilmoitettava muille sopimuspuolille rahamäärä, korko, koron laskemispäivä ja sen voimassaoloaika sekä takaisinmaksusuunnitelma. Sopimuspuolet tarkastelevat näitä kahta ylärajaa kaikkien tämän alakohtaisen sopimuksen 17 artiklan mukaisten tarkastelujen yhteydessä tutkiakseen, onko jompikumpi niistä toista edullisempi, ja mukauttaakseen edullisempaa ylärajaa tasapainon parantamiseksi.

c)

Sovellettaessa edellä a kohdassa määritettyä 85 prosentin ylärajaa määrätään seuraavaa:

1)

Sopimuspuolet voivat lisäksi myöntää julkista rahoitustukea tavalla, joka on verrattavissa PEFCO:n (Private Export Funding Corporation) rahoitukseen. Kahden viikon välein julkaistava tieto PEFCO:n varainhankinnan kustannuksista ja sen välittömästi tai tiettyinä päivinä maksettavaan kiinteäkorkoiseen rahoitukseen soveltamista lainakoroista sopimustarjousten ja urakkatarjousten yhteydessä, lukuun ottamatta julkisia takuumaksuja, toimitetaan muille sopimuspuolille säännöllisesti. Tällaista rahoitusta tarjoavan sopimuspuolen on ilmoitettava muille sopimuspuolille rahamäärä, korko, koron laskemispäivä ja sen voimassaoloaika sekä takaisinmaksusuunnitelma. Sopimuspuolen, joka sopeuttaa ehtonsa tällaiseen toisen sopimuspuolen tarjoamaan rahoitukseen, on sopeutettava ehtonsa kaikilta osin, lukuun ottamatta tämän alakohtaisen sopimuksen 8 artiklassa määrättyä sitoumustarjousten kelpoisuusaikaa.

2)

Kaikki sopimuspuolet soveltavat ilmoitettuja korkoja, ellei 24 kuukauden korko ole 225 peruspistettä enemmän kuin TB10. Jos 24 kuukauden korko ylittää 225 peruspistettä, osallistujat voivat soveltaa 225 peruspisteen korkoa ja muita vastaavia korkoja 24 kuukauden maksuihin ja neuvottelevat välittömästi pysyvän ratkaisun löytymiseksi.

d)

Vähimmäiskorkoihin on sisällytetty luottoja koskevat takuumaksut ja takuupalkkiot. Niihin ei kuitenkaan sisälly sitoumus- tai hallintokuluja.

9.   Korkojen tarkistaminen

Tämän alakohtaisen sopimuksen 8 artiklassa määritettyjä vähimmäiskorkoja tarkastellaan kahden viikon välein. Jos tietyn valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjojen keskimääräinen tuotto kiinteällä laina-ajalla on muuttunut vähintään 10 peruspistettä jonkin kahden viikon mittaisen kauden päättyessä, vähimmäiskorkoja tarkistetaan edellä mainitun peruspiste-eron mukaisesti ja uudelleen laskettu korko pyöristetään lähimpään viiteen peruspisteeseen.

10.   Vientiluottojen/korkotarjousten voimassaoloaika

Tämän alakohtaisen sopimuksen 8 artiklan mukaisesti määritetyt vähimmäiskorkotarjoukset ovat voimassa enintään kolme kuukautta.

11.   Korkotarjousten määrittäminen ja korkojen valinta

a)

Sopimuspuolet voivat myöntää julkista rahoitustukea tämän alakohtaisen sopimuksen 8 ja 9 artiklan mukaisesti korolla, joka on voimassa asianomaiseen ilma-alukseen liittyvää korkotasoa koskevan tarjouksen tekemispäivänä, jos tarjous hyväksytään tämän alakohtaisen sopimuksen 10 artiklassa tarkoitetun voimassaoloajan kuluessa. Jos korkotarjousta ei hyväksytä, uusia tarjouksia voidaan tehdä enintään asianomaisen ilma-aluksen toimittamispäivään saakka, mutta ei enää sen jälkeen.

b)

Korkotarjous voidaan hyväksyä ja korko valita milloin tahansa sopimuksen allekirjoittamisen ja kyseisen ilma-aluksen toimittamisajankohdan välillä. Luotonsaajan valitsemaa korkoa ei voida peruuttaa.

12.   Takuuna tai vakuutuksena annettava tuki

Sopimuspuolet voivat myöntää julkista tukea takuun tai vakuutuksen muodossa eli pelkkänä takuuturvana tämän alakohtaisen sopimuksen 8 artiklan a kohdassa olevan 85 prosentin ylärajan mukaisesti. Kaikkien kyseistä tukea myöntävien sopimuspuolten on ilmoitettava muille sopimuspuolille rahamäärä, takaisinmaksuaika, valuutta ja takaisinmaksusuunnitelma sekä korot.

13.   Kilpailulauseke

Kun on kyse julkisesti tuetusta kilpailusta, tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä I olevassa suurten siviili-ilma-alusten luettelossa tarkoitetut ilma-alukset, jotka kilpailevat muiden ilma-alusten kanssa, voivat hyötyä samoista vientiluottoehdoista.

14.   Vakuus takaisinmaksuun liittyvän riskin varalta

Sopimuspuolet voivat päättää sopivaksi katsomastaan vakuudesta takaisinmaksuun liittyvän riskin varalta neuvottelematta muiden sopimuspuolten kanssa. Ne sopivat kuitenkin toimittavansa yksityiskohtaista tietoa tällaisista vakuuksista, jos muut sopimuspuolet niitä pyytävät tai jos sitä pidetään tarkoituksenmukaisena.

15.   Mallien muutokset

Sopimuspuolet sopivat, että kun yhtä ilma-alustyyppiä koskeva kiinteäkorkoinen tarjous on tehty tai lainasopimus toteutettu, siinä olevia ehtoja ei voida siirtää koskemaan muita erimallisia ilma-aluksia.

16.   Rahoitusleasingsopimukset

Sopimuspuolet voivat tämän alakohtaisen sopimuksen 1 osassa mainittujen muiden ehtojen mukaisesti myöntää tukea rahoitusleasingille samalla tavoin kuin kauppasopimuksen yhteydessä.

17.   Tuki

Sopimuspuolet eivät myönnä avustustukea muutoin kuin sitomattoman avun muodossa. Osallistujat suhtautuvat kuitenkin myönteisesti kaikkiin pyyntöihin, jotka koskevat humanitaarisiin tarkoituksiin myönnettävää sidottua apua koskevaa yhteistä kantaa.

III   LUKU

MENETTELYT

18.   Ennakkoilmoitukset, ehtojen sopeuttaminen ja tiedonvaihto

Järjestelyn mukaisia ennakkoilmoituksia, ehtojen sopeuttamista ja tiedonvaihtoa koskevia menettelyjä sovelletaan tämän alakohtaisen sopimuksen tähän osaan. Lisäksi sopimuspuolet voivat pyytää neuvotteluja, jos niillä on syytä epäillä toisten sopimuspuolten tarjoavan julkisesti tuettuja luottoja, joiden ehdot ovat alakohtaisen sopimuksen vastaisia. Neuvottelu järjestetään kymmenen päivän kuluessa, mutta muilta osin siinä noudatetaan järjestelyn 54 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä.

19.   Tarkastelu

Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen menettelyjä ja määräyksiä säännöllisesti, jotta ne saataisiin vastaamaan paremmin markkinaolosuhteita. Jos markkinaolosuhteet tai tavanomaiset rahoituskäytännöt muuttuvat merkittävästi, sopimuksen tarkistamista voidaan pyytää milloin tahansa.

2   OSA

UUDET ILMA-ALUKSET LUKUUN OTTAMATTA SUURIA ILMA-ALUKSIA

IV   LUKU

SOVELTAMISALA

20.   Muoto ja soveltamisala

Tämän järjestelyä täydentävän alakohtaisen sopimuksen 2 osassa määritetään erityiset suuntaviivat, joita sovelletaan sellaisten uusien ilma-alusten myyntiä tai leasingvuokraamista koskeviin julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, joita tämän alakohtaisen sopimuksen 1 osa ei koske. Sitä ei sovelleta ilmatyynyaluksiin eikä lentosimulaattoreihin, joihin sovelletaan järjestelyn ehtoja.

21.   Osallistujien sitoutuminen

Tämän luvun määräykset edustavat edullisimpia mahdollisia ehtoja, joita sopimuspuolet voivat tarjota julkisen tuen yhteydessä. Sopimuspuolten on kuitenkin noudatettava edelleen tavanomaisia markkinaehtoja eri ilma-alustyyppien yhteydessä ja tehtävä kaikki voitavansa näiden ehtojen säilyttämiseksi.

22.   Ilma-alusluokat

Sopimuspuolet ovat sopineet seuraavista ilma-alusluokista:

—   A-luokka: turbiinikäyttöiset ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit, (esimerkiksi turbo-jet-, turbo-prop-, ja turbo-fan-ilma-alukset), joissa on yleensä 30–70 istumapaikkaa.

—   B-luokka: muut turbiinikäyttöiset ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit.

—   C-luokka: muut ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit.

Lisäyksessä I on A- ja B-luokkiin kuuluvien ilma-alusten viitteellinen luettelo.

V   LUKU

VIENTILUOTTOJA JA TUKEA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

23.   Enimmäistakaisinmaksuaika

Enimmäistakaisinmaksuaika vaihtelee tämän alakohtaisen sopimuksen 22 artiklassa olevien perusteiden mukaisesti määritetyistä ilma-alusluokista riippuen.

a)

Luokkaan A kuuluvien ilma-alusten osalta enimmäistakaisinmaksuaika on kymmenen vuotta.

b)

Luokkaan B kuuluvien ilma-alusten osalta enimmäistakaisinmaksuaika on seitsemän vuotta.

c)

Luokkaan C kuuluvien ilma-alusten osalta enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta.

24.   Pääoman takaisinmaksu

a)

Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin yleensä säännöllisinä tasaerinä vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. Vuokraustoimien yhteydessä tällaista takaisinmaksumenettelyä voidaan soveltaa joko pelkän pääoman määrään tai sekä pääomaan että korkoon yhdessä.

b)

Jos osallistuja aikoo myöntää tukea pääoman takaisinmaksulle muiden kuin a kohdassa esitettyjen ehtojen mukaisesti, osallistujan on noudatettava seuraavia:

1)

Mikään yksittäinen takaisinmaksu tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25:tä prosenttia takaisinmaksukaudella takaisinmaksettavasta pääomasta.

2)

Osallistujan on annettava aikeestaan ennakkoilmoitus.

25.   Koron maksaminen

a)

Korkoa ei yleensä pääomiteta takaisinmaksuaikana.

b)

Korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Osallistujan, joka aikoo tukea koron maksua muiden kuin a ja b kohdan ehtojen mukaisesti, on annettava siitä ennakkoilmoitus.

d)

Korkoon eivät sisälly

1)

takuumaksut tai muut toimitusluottojen tai rahoitusluottojen vakuutus- tai takauskulut. Jos julkinen tuki annetaan suorina luottoina, suorana rahoituksena tai jälleenrahoituksena, takuumaksu voidaan lisätä koron nimellisarvoon tai periä erillisenä maksuna; kumpikin osatekijä on annettava osallistujille erikseen tiedoksi;

2)

muut vientiluottoon liittyvät pankkien maksut tai palkkiot kuin vuosittaiset tai puolivuosittaiset pankkimaksut, joita maksetaan koko takaisinmaksuajan; ja

3)

tuojamaan määräysten mukaiset lähdeverot.

26.   Vähimmäiskorot

Julkista rahoitustukea myöntävien sopimuspuolten on sovellettava vähimmäiskorkoja sekä järjestelyn 20 artiklassa määritettyä asianomaista markkinaviitekorkoa.

27.   Takuumaksut ja palkkiot

Sopimuspuolet eivät saa osittain tai kokonaan luopua takuumaksuista tai -palkkioista.

28.   Tuki

Sopimuspuolet eivät myönnä avustustukea muutoin kuin sitomattoman avun muodossa. Sopimuspuolet suhtautuvat kuitenkin myönteisesti kaikkiin pyyntöihin, jotka koskevat humanitaarisiin tarkoituksiin myönnettävää sidottua apua koskevaa yhteistä kantaa.

VI   LUKU

MENETTELYT

29.   Ennakkoilmoitukset, ehtojen sopeuttaminen ja tiedonvaihto

Kun kyse on julkisesti tuetusta kauppa- tai leasingvuokrasopimukseen liittyvästä kilpailusta, ilma-alukset, jotka kilpailevat toiseen luokkaan tai alakohtaisen sopimuksen muiden osien soveltamisalaan kuuluvien ilma-alusten kanssa, voivat hyötyä kyseisen sopimuksen yhteydessä samoista ehdoista kuin kyseiset toiset ilma-alukset. Järjestelyn mukaisia ennakkoilmoituksia, ehtojen sopeuttamista ja tiedonvaihtoa koskevia menettelyjä sovelletaan tähän alakohtaisen sopimuksen osaan. Lisäksi sopimuspuolet voivat pyytää neuvotteluja, jos niillä on syytä epäillä toisen osallistujan tarjoavan julkisesti tuettuja luottoja alakohtaisen sopimuksen vastaisilla ehdoilla. Neuvottelu järjestetään kymmenen päivän kuluessa, mutta muilta osin siinä noudatetaan järjestelyn 54 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä.

30.   Tarkastelu

Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen menettelyjä ja määräyksiä säännöllisesti, jotta ne saataisiin vastaamaan paremmin markkinaolosuhteita. Jos markkinaolosuhteet tai tavanomaiset rahoituskäytännöt muuttuvat merkittävästi, sopimuksen tarkistamista voidaan pyytää milloin tahansa.

3   OSA

KÄYTETYT ILMA-ALUKSET, VARAMOOTTORIT, VARAOSAT, KUNNOSSAPITO- JA HUOLTOSOPIMUKSET

VII   LUKU

SOVELTAMISALA

31.   Muoto ja soveltamisala

Järjestelyä täydentävän alakohtaisen sopimuksen 3 osassa määritetään erityiset suuntaviivat, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat käytettyjen ilma-alusten sekä varamoottorien ja varaosien myyntiä ja leasingvuokraamista ja kunnossapito- ja huoltosopimuksia niin uusien kuin käytettyjen ilma-alusten yhteydessä. Sitä ei sovelleta ilmatyynyaluksiin eikä lentosimulaattoreihin, joihin sovelletaan järjestelyn ehtoja. Tämän alakohtaisen sopimuksen 1 ja 2 osan asianomaisia määräyksiä sovelletaan lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia.

32.   Käytetyt ilma-alukset

Sopimuspuolet eivät myönnä julkista tukea tässä alakohtaisessa sopimuksessa uusien ilma-alusten osalta määritettyjä ehtoja suotuisammilla luottoehdoilla. Seuraavia sääntöjä sovelletaan erityisesti käytettyihin ilma-aluksiin.

a)

Ilma-aluksen ikä (vuotta)

Tavanomainen enimmäistakaisinmaksuaika

 

Suuret ilma-alukset

Luokka A

Luokka B

Luokka C

1

10

8

6

5

2

9

7

6

5

3

8

6

5

4

4

7

6

5

4

5–10

6

6

5

4

Yli 10

5

5

4

3

Näitä ehtoja tarkistetaan, jos uusia ilma-aluksia koskevat enimmäistakaisinmaksuajat muuttuvat.

b)

Osallistujat soveltavat tämän alakohtaisen sopimuksen 24 ja 25 artiklan määräyksiä.

c)

Julkista rahoitustukea myöntävien sopimuspuolten on sovellettava vähimmäiskorkoja sekä järjestelyn 20 artiklassa määritettyä asianomaista markkinaviitekorkoa.

33.   Varamoottorit ja varaosat

a)

Kun nämä varusteet sisältyvät alkuperäiseen ilma-alustilaukseen, niitä voidaan rahoittaa samoin ehdoin kuin ilma-aluksia. Sopimuspuolten on tällöin kuitenkin otettava huomioon myös kunkin ilma-alustyypin laivueen koko, mukaan luettuina hankittavat ilma-alukset, sitovasti tilatut ilma-alukset ja omistuksessa olevat ilma-alukset, seuraavasti:

laivueen viiden ensimmäisen samaa tyyppiä olevan ilma-aluksen osalta 15 prosenttia ilma-aluksen hinnasta eli koneen rungon ja asennettujen moottorien hinnasta ja

laivueen kuudennen ja sitä seuraavien kyseistä tyyppiä olevien ilma-alusten osalta 10 prosenttia ilma-aluksen hinnasta eli koneen rungon ja asennettujen moottorien hinnasta.

b)

Jos näitä varusteita ei tilata yhdessä ilma-aluksen kanssa, enimmäistakaisinmaksuaika on uusien varamoottorien osalta viisi vuotta ja muiden varaosien osalta kaksi vuotta.

c)

Sen estämättä, mitä edellä olevassa b kohdassa määrätään, sopimuspuolet voivat suurten ilma-alusten uusien varamoottoreiden osalta ylittää viiden vuoden enimmäistakaisinmaksuajan enintään kolmella vuodella,

jos kaupan sopimusarvo on enemmän kuin 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria

tai jos siihen liittyy vähintään neljä uutta varamoottoria.

Sopimusarvoa tarkastellaan kahden vuoden välein, jolloin sitä mukautetaan vastaavaan hintojen nousuun.

d)

Sopimuspuolet varaavat itselleen oikeuden muuttaa käytäntöjään ja sopeuttaa niitä vastaamaan kilpailevien sopimuspuolten käytäntöjä, siltä osin kuin on kyse varamoottoreita ja varaosia koskevan pääoman lyhentämisen ensimmäisen maksusuorituksen ajankohdasta.

34.   Kunnossapito- ja huoltosopimukset

Sopimuspuolet voivat tarjota kunnossapito- ja huoltosopimusten yhteydessä julkista rahoitustukea, jonka takaisinmaksuaika on enintään kaksi vuotta.

VIII   LUKU

MENETTELYT

35.   Ennakkoilmoitukset, ehtojen sopeuttaminen ja tiedonvaihto

Järjestelyn mukaisia ennakkoilmoituksia, ehtojen sopeuttamista ja tiedonvaihtoa koskevia menettelyjä sovelletaan tähän alakohtaisen sopimuksen osaan. Lisäksi sopimuspuolet voivat pyytää neuvotteluja, jos niillä on syytä epäillä toisen osallistujan tarjoavan julkisesti tuettuja luottoja alakohtaisen sopimuksen vastaisilla ehdoilla. Neuvottelu järjestetään kymmenen päivän kuluessa, mutta muilta osin siinä noudatetaan järjestelyn 54 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä.

36.   Tarkastelu

Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen menettelyjä ja määräyksiä säännöllisesti, jotta ne saataisiin vastaamaan paremmin markkinaolosuhteita. Jos markkinaolosuhteet tai tavanomaiset rahoituskäytännöt muuttuvat merkittävästi, sopimuksen tarkistamista voidaan pyytää milloin tahansa.

Lisäys I

VIITTEELLINEN LUETTELO

Kaikki mahdolliset tulevaisuudessa rakennettavat samanlaiset ilma-alukset kuuluvat tämän alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan, ja ne lisätään asianomaiseen luetteloon aikanaan. Nämä luettelot eivät ole täydellisiä, ja niissä annetaan ainoastaan esimerkkejä ilma-alustyypeistä, jotka on sisällytettävä epäselvissä tapauksissa tiettyihin luokkiin.

SUURET SIVIILI-ILMA-ALUKSET

Valmistaja

Kuvaus

Airbus

A 300

Airbus

A 310

Airbus

A 318

Airbus

A 319

Airbus

A 320

Airbus

A 321

Airbus

A 330

Airbus

A 340

Boeing

B 737

Boeing

B 747

Boeing

B 757

Boeing

B 767

Boeing

B 777

Boeing

B 707, 727

British Aerospace

RJ70

British Aerospace

RJ85

British Aerospace

RJ100

British Aerospace

RJ115

British Aerospace

BAe146

Fairchild Dornier

728 Jet

Fairchild Dornier

928 Jet

Fokker

F 70

Fokker

F 100

Lockheed

L-100

McDonnell Douglas

MD-80-sarja

McDonnell Douglas

MD-90-sarja

McDonnell Douglas

MD-11

McDonnell Douglas

DC-10

McDonnell Douglas

DC-9

Lockheed

L-1011

Ramaero

1.11-495

LUOKKAAN A KUULUVAT ILMA-ALUKSET

Turbiinikäyttöiset ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit (esimerkiksi turbo-jet-, turbo-prop- ja turbo-fan-ilma-alukset), joissa on yleensä 30–70 istumapaikkaa. Jos kehitetään sellaista isoa turbiinikäyttöistä ilma-alusta, jossa on enemmän kuin 70 istumapaikkaa, neuvottelut aloitetaan pyynnöstä välittömästi, jotta päästään sopimukseen tällaisen ilma-aluksen luokittelusta tähän luokkaan tai tämän sopimuksen 1 osaan kilpailutilanne huomioon ottaen.

Valmistaja

Kuvaus

Aeritalia

G 222

Aeritalia/Aerospatiale

ATR 42

Aeritalia/Aerospatiale

ATR 72

Aerospatiale/MBB

C160 Transall

De Havilland

Dash 8

De Havilland

Dash 8-100

De Havilland

Dash 8-200

De Havilland

Dash 8-300

Boeing Vertol

234 Chinook

Broman (U.S.)

BR 2000

British Aerospace

BAe ATP

British Aerospace

BAe 748

British Aerospace

BAe Jetstream 41

British Aerospace

BAe Jetstream 61

Canadair

CL 215T

Canadair

CL 415

Canadair

RJ

Casa

CN235

Dornier

DO 328

EH Industries

EH-101

Embraer

EMB 120 Brasilia

Embraer

EMB 145

Fairchild Dornier

528 Jet

Fairchild Dornier

328 Jet

Fokker

F 50

Fokker

F 27

Fokker

F 28

Gulfstream America

Gulfstream I-4

LET

610

Saab

SF 340

Saab

2000

Short

SD 3-30

Short

SD 3-60

Short

Sherpa

LUOKKAAN B KUULUVAT ILMA-ALUKSET

Muut turbiinikäyttöiset ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit

Valmistaja

Kuvaus

Aerospatiale

AS 332

Agusta

A 109, A 119

Beech

1900

Beech

Super King Air 300

Beech

Starship 1

Bell Helicopter

206B

Bell Helicopter

206L

Bell Helicopter

212

Bell Helicopter

230

Bell Helicopter

412

Bell Helicopter

430

Bell Helicopter

214

Bombardier / Canadair

Global Express

British Aerospace

BAe Jetstream 31

British Aerospace

BAe 125

British Aerospace

BAe 1000

British Aerospace

BAe Jetstream Super 31

Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co.

Hawker 1000

Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co.

Hawker 800

Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co.

King Air 350

Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co.

Beechjet 400 -sarja

Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co.

Starship 2000A

Bell

B 407

Canadair

Challenger 601-3A

Canadair

Challenger 601-3R

Canadair

Challenger 604

Casa

C 212-200

Casa

C 212-300

Cessna

Citation

Cessna

441 Conquest III- ja Caravan 208 -sarjat

Claudius Dornier

CD2

Dassault Breguet

Falcon

Dornier

DO 228-200

Embraer

EMB 110 P2

Embraer/FAMA

CBA 123

Eurocopter

AS 350, AS 355, EC 120, AS 365, EC 135

Eurocopter

B0105LS

Fairchild

Merlin/300

Fairchild

Metro 25

Fairchild

Metro III V

Fairchild

Metro III

Fairchild

Metro III A

Fairchild

Merlin IVC-41

Gulfstream America

Gulfstream II, III, IV ja V

IAI

Astra SP ja SPX

IAI

Arava 101 B

Learjet

Sarjat 31A, 35A, 45 ja 60

MBB

BK 117 C

MBB

BO 105 CBS

McDonnell Helicopter System

MD 902, MD 520, MD 600

Mitsubishi

Mu2 Marquise

Piaggio

P 180

Pilatus Britten-Norman

BN2T Islander

Piper

400 LS

Piper

T 1040

Piper

PA-42-100 (Cheyenne 400)

Piper

PA-42-720 (Cheyenne III A)

Piper

Cheyenne II

Reims

Cessna-Caravan II

SIAI-Marchetti

SF 600 Canguro

Short

Tucano

Westland

W30

LIITE IV

UUSIUTUVIA ENERGIANLÄHTEITÄ JA VESIHANKKEITA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS – VOIMASSA KOKEILUJAKSON 30. KESÄKUUTA 2007 SAAKKA

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1.   Soveltamisala

Tässä järjestelyä täydentävässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita voidaan soveltaa uusiutuviin energianlähteisiin liittyviä hankkeita ja vesihankkeita koskeviin sopimuksiin liittyviin vientiluottoihin. Ehtojen piiriin kuuluvat alat luetellaan lisäyksessä 1.

II   LUKU

VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT RAHOITUSEHDOT

2.   Enimmäistakaisinmaksuajat

Enimmäistakaisinmaksuaika on järjestelyn 11 artiklan mukaisesta maan luokituksesta riippumatta 15 vuotta.

3.   Pääoman takaisinmaksu ja koron maksaminen

a)

Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä.

b)

Pääomaa on lyhennettävä ja korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Leasingtoimiin myönnettävien vientiluottojen osalta voidaan samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut yhdistää toisiinsa sen sijaan, että käytettäisiin a kohdan mukaisia samansuuruisia pääomanlyhennyseriä.

4.   Julkisen rahoitustuen kiinteät vähimmäiskorot

Sopimuspuoli, joka myöntää julkista rahoitustukea suorana rahoituksena, jälleenrahoituksena tai korkotukena, soveltaa seuraavia vähimmäiskorkoja:

a)

Sopimuspuoli soveltaa enintään 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin asianmukaista markkinaviitekorkoa, joka on määritelty järjestelyn 20 artiklan mukaisesti.

b)

Yli 12 vuoden ja enintään 14 vuoden takaisinmaksuaikaan sovelletaan 20 peruspisteen korotusta markkinaviitekorkoihin kaikkien valuuttojen osalta.

c)

Yli 14 vuoden takaisinmaksuaikaan sovelletaan kaikkien valuuttojen osalta asianomaista erityismarkkinaviitekorkoa tämän alakohtaisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti.

5.   Erityismarkkinaviitekorkojen määrittäminen

Erityismarkkinaviitekorko vastaa kyseisen valuutan markkinaviitekorkoa, johon lisätään 75 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali, lukuun ottamatta Japanin jeniä, jonka marginaali on 40 peruspistettä. Jos valuutalla on useampi kuin yksi markkinaviitekorko järjestelyn 20 artiklan a kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, erityismarkkinaviitekoron määrittämisessä käytetään pitkäaikaisinta markkinaviitekorkoa.

III   LUKU

MENETTELYT

6.   Ennakkoilmoitus ilman keskusteluja

Ennen kuin sopimuspuoli tekee tämän alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan sitoumuksen, sen on ilmoitettava siitä kaikille muille sopimuspuolille vähintään 10 vuorokautta etukäteen järjestelyn liitteen V mukaisesti.

IV   LUKU

TARKASTELU

7.   Kokeilujakso ja seuranta

a)

Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistettuja rahoitusehtoja sovelletaan kahden vuoden mittaisen kokeilujakson ajan eli heinäkuun 1 päivästä 2005 kesäkuun 30 päivään 2007. Kaksivuotisen kokeilujakson aikana sopimuspuolet arvioivat tämän alakohtaisen sopimuksen toimivuutta ottaakseen huomioon saadut kokemukset.

b)

Näiden rahoitusehtojen soveltaminen lopetetaan kokeilujakson päätyttyä, jolleivät sopimuspuolet sovi

joko kokeilujakson jatkamisesta tarvittavin parannuksin tai muutoksin tai

rahoitusehtojen sisällyttämisestä pysyvästi osaksi järjestelyä toteuttamalla tarvittavat parannukset tai muutokset.

c)

Sihteeristö raportoi näiden rahoitusehtojen täytäntöönpanosta.

Lisäys 1

EHTOJEN PIIRIIN KUULUVAT ALAT

Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistettuja rahoitusehtoja voidaan soveltaa heinäkuun 1 päivästä 2005 seuraavassa lueteltaviin uusiutuviin energianlähteisiin tai vesialaan liittyvillä osa-alueilla, kunhan toimien vaikutuksia käsitellään yhteisestä lähestymistavasta ympäristöön ja valtion tukemiin vientiluottoihin vuonna 2003 annetun OECD:n suosituksen (1) mukaisesti (suositus sellaisena kuin se on OECD:n vientiluottoja ja luottotakuita käsittelevän työryhmän (ECG) ja OECD:n neuvoston muuttamana):

a)

tuulivoima

b)

maalämpö

c)

vuorovesivoima

d)

aaltoenergia

e)

aurinkosähkö

f)

aurinkolämpö

g)

meren lämpöenergia

h)

bioenergia: kaikki uusiutuva biomassa, kaatopaikkakaasu, jätevedenkäsittelylaitosten kaasu tai biokaasu. ’Biomassalla’ tarkoitetaan maataloudesta (kasvi- ja eläinaineet mukaan luettuina), metsätaloudesta ja niihin liittyvästä teollisuudesta peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja jätetuotteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa.

i)

käyttövedenjakeluun ja jätevedenkäsittelyyn liittyvät hankkeet:

kotitalouksille toimitettavan juomaveden jakeluinfrastruktuuri, ts. veden puhdistaminen juomavedeksi sekä jakeluverkosto (myös vuotojen valvonta),

jäteveden keruu ja käsittelylaitokset, ts. kotitalouksien ja teollisuuden jäteveden keruu ja käsittely mukaan luettuina prosessit, jotka on tarkoitettu veden uudelleen käyttämiseen tai kierrättämiseen, sekä tällaiseen toimintaan suoraan liittyvä lietteenkäsittely.

j)

vesivoima.


(1)  OECD:n suositusta sovelletaan myös hankkeisiin, joihin ei voida soveltaa tässä vahvistettuja rahoitusehtoja.

LIITE V

ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT TIEDOT

Kaikissa järjestelyn (liitteineen) mukaisesti tehtävissä ilmoituksissa on annettava jäljempänä I jaksossa luetellut tiedot. Lisäksi on ilmoituksen tyypin mukaan annettava II jaksossa tarkoitetut tiedot.

I   KAIKISSA ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT TIEDOT

a)   Perustiedot

1.

Ilmoituksen tekevä maa

2.

Ilmoituksen päivämäärä

3.

Ilmoituksen tekevä viranomainen tai virasto

4.

Viitenumero

5.

Alkuperäinen ilmoitus tai edellisen ilmoituksen tarkistus (tarkistuksen numero mainittava)

6.

Erän numero (tarvittaessa)

7.

Luoton viitenumero (tarvittaessa)

8.

Järjestelyn artiklat, joihin ilmoitus perustuu

9.

Sopeutettavan ilmoituksen viitenumero (tarvittaessa)

10.

Sopeutettavan tuen viitenumero (tarvittaessa)

b)   Ostajan, luotonsaajan ja takaajan tiedot

11.

Ostaja- tai luotonsaajamaa

12.

Ostajan tai luotonsaajan nimi

13.

Ostajan tai luotonsaajan sijaintipaikka

14.

Ostajan tai luotonsaajan asema

15.

Takaajamaa (tarvittaessa)

16.

Takaajan nimi (tarvittaessa)

17.

Takaajan sijaintipaikka (tarvittaessa)

18.

Takaajan asema (tarvittaessa)

c)   Tiedot vietävistä tavaroista ja/tai palveluista sekä hankkeesta

19.

Vietävien tavaroiden ja/tai palvelujen kuvaus

20.

Hankkeen kuvaus (tarvittaessa)

21.

Hankkeen sijaintipaikka (tarvittaessa)

22.

Tarjousten määräpäivä (tarvittaessa)

23.

Luoton päättymispäivä (tarvittaessa)

24.

Tuettavien sopimusten arvo joko todellisena arvona (kaikki luottojärjestelyt ja hankerahoitustoimet tai yksittäiset toimet vapaaehtoiselta pohjalta) tai seuraavan miljoonina erityisnosto-oikeuksina esitetyn asteikon mukaisesti.

Luokka

Alaraja

Yläraja

I

0

1

II

1

2

III

2

3

IV

3

5

V

5

7

VI

7

10

VII

10

20

VIII

20

40

IX

40

80

X

80

120

XI

120

160

XII

160

200

XIII

200

240

XIV

240

280

XV

280

 (1)

25.

Sopimusten valuutta

d)   Julkisen vientiluottotuen rahoitusehdot

26.

Luoton arvo: ilmoitusten, jotka koskevat luottojärjestelyjä ja hankerahoitustoimia tai vapaaehtoispohjalta yksittäisiä toimia, todellinen tai erityisnosto-oikeustaulukon mukainen arvo

27.

Luoton valuutta

28.

Ennakkomaksu (prosentteina tuettujen sopimusten kokonaisarvosta)

29.

Paikalliskustannukset (prosentteina tuettujen sopimusten kokonaisarvosta)

30.

Luoton alkamisajankohta ja viittaus sovellettavaan 10 artiklan alakohtaan

31.

Takaisinmaksuajan pituus

32.

Korkokanta

33.

Korko tai marginaali

II.   LISÄTIETOJA TOIMITETTAVAKSI TAPAUKSEN MUKAAN, KUN KYSE ON ERITYISIIN MÄÄRÄYKSIIN LIITTYVISTÄ ILMOITUKSISTA

a)   Järjestelyn 14 artiklan d kohdan 5 alakohta

1.

Takaisinmaksuprofiili

2.

Takaisinmaksuerien maksuväli

3.

Aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään

4.

Ennen luoton alkamisajankohtaa pääomitetun koron määrä

5.

Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika

6.

Selvitys syystä, jonka vuoksi tukea ei myönnetä 14 artiklan a–c alakohdan mukaisesti

b)   Järjestelyn 24 ja 28 artikla

1.

Ostaja- tai luotonsaajamaan taikka monenvälisen tai alueellisen instituution maariskiluokitus

2.

Nostoajan pituus

3.

Maariskin takuukate (prosentteina)

4.

Katteen laatu (vakiotason alittava, vakiotason mukainen, vakiotason ylittävä)

5.

Ostaja- tai luotonsaajamaan maariskiluokitukseen perustuva vähimmäistakuumaksu (MPR) ilman kolmannen maan takuuta, monenvälisen tai alueellisen instituution osallistumista ja/tai riskin lieventämistä tai poissulkemista

6.

Sovellettavat vähimmäistakuumaksut

7.

Tosiasiallinen veloitettu takuumaksu (ilmaistuna MPR-muodossa prosentteina pääomasta)

c)   Järjestelyn 24 artiklan e kohdan ensimmäinen luetelmakohta

1.

Takaajan maan maariskiluokitus

2.

Vahvistus siitä, että takuu kattaa kaikki viisi 25 artiklan a kohdassa lueteltua maariskiluokkaa luoton koko keston ajan

3.

Tieto siitä, kattaako takuu koko riskinalaisen määrän (pääoman ja koron)

4.

Vahvistus siitä, että takaaja on luottokelpoinen taatun velan määrään nähden

5.

Vahvistus siitä, että takuu on oikeudellisesti pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen kolmannen maan lainkäyttöalueella

6.

Tieto siitä, onko takaajan ja ostajan/luotonsaajan välillä taloudellista suhdetta

7.

Mikäli takaaja ja ostaja/luotonsaaja ovat keskenään taloudellisessa suhteessa:

suhteen laatu (esim. emo-tytär, tytär-emo, yhteisomistus)

vahvistus siitä, että takaaja on oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton ja kykenee täyttämään ostajan/luotonsaajan maksuvelvoitteen

vahvistus siitä, että ostajan/luotonsaajan maan tapahtumat, määräykset tai valtion puuttuminen eivät vaikuta takaajaan

d)   Järjestelyn 28 artikla

1.

Käytetyt riskinlieventämis-/poissulkemismenetelmät

2.

Sovellettu MEF-tekijä

3.

Tarkka selvitys yksittäisten toimien yhteydessä ulkoistetuista tai poistetuista taikka rajoitetuista tai poissuljetuista maakohtaisista luottoriskeistä sekä selvitys siitä, miksi tämä ulkoistaminen tai poistaminen taikka rajoittaminen tai poissulkeminen oikeuttaa käytetyn MEF-tekijän soveltamiseen.

e)   Järjestelyn 46 ja 47 artikla

1.

Sidotun avun muoto (kehitysluotto, sekaluotto tai yhdistelmärahoitus)

2.

Sidotun ja osittain sitomattoman kehitysapurahoituksen kokonaislahja-aste laskettuna 37 artiklan mukaisesti

3.

Lahja-asteen laskemisessa käytetty diskonttokorko

4.

Suhtautuminen käteismaksuihin lahja-astetta laskettaessa

5.

Puiteluottojen käytön rajoitukset

f)   Liite II, 11 artikla

1.

Takaisinmaksuprofiili

2.

Takaisinmaksuerien maksuväli

3.

Aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään

4.

Tuki paikalliskustannuksiin: maksuehdot ja tuen luonne

5.

Rahoitettava hankkeen osuus (ja tarvittaessa erillinen ilmoitus ensimmäisestä polttoainelatauksesta)

6.

Muut olennaiset tiedot (myös viitteet vastaaviin tapauksiin)

g)   Liite IV, 6 artikla

1.

Laajempi kuvaus hankkeesta mukaan luettuna ala, joka on mainittu uusiutuvia energianlähteitä ja vesihankkeita koskevan alakohtaisen sopimuksen (liite IV) lisäyksessä 1 olevassa luettelossa.

2.

Selvitys siitä, miksi joustavampia ehtoja tarvitaan.

3.

Koron osalta tiedot markkinaviitekorkojen yli menevästä korotuksesta, jos sovelletaan uusiutuvia energianlähteitä ja vesihankkeita koskevan alakohtaisen sopimuksen (liite IV) 4 artiklan b tai c kohtaa.

h)   Liite X, 5 artikla

1.

Selvitys siitä, miksi sovelletaan hankerahoitukseen liittyviä ehtoja

2.

Avaimet käteen -sopimuksen arvo, alihankintasopimusten osuus jne.

3.

Hankkeen laajempi kuvaus

4.

Ennen luoton alkamisajankohtaa tarjotun takuun tyyppi

5.

Ennen luoton alkamisajankohtaa tarjotun poliittiseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus

6.

Ennen luoton alkamisajankohtaa tarjotun kaupalliseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus

7.

Luoton alkamisajankohdan jälkeen tarjotun takuun tyyppi

8.

Luoton alkamisajankohdan jälkeen tarjotun poliittiseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus

9.

Luoton alkamisajankohdan jälkeen tarjotun kaupalliseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus

10.

Rakennusajan pituus (tapauksen mukaan)

11.

Nostoajan pituus

12.

Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika

13.

Takaisinmaksuprofiili

14.

Takaisinmaksuerien maksuväli

15.

Aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään

16.

Luottoajan puoleenväliin mennessä takaisin maksetun pääoman osuus prosentteina

17.

Ennen luoton alkamisajankohtaa pääomitetun koron määrä

18.

Muut vientiluottolaitoksen saamat maksut, kuten sitoumusmaksut (valinnainen, paitsi kun ostaja on korkean tulotason OECD-maasta)

19.

Takuumaksu (valinnainen, paitsi kun hanke toteutetaan korkean tulotason OECD-maassa)

20.

Vakuutus (ja tarvittaessa selitys) siitä, että toimeen liittyy tai sille on luonteenomaista jokin seuraavista:

Tietyn taloudellisen yksikön rahoitus siten, että luotonantaja hyväksyy kyseisen taloudellisen yksikön kassavirtojen ja tuoton käyttämisen lainan takaisinmaksuun ja sen varallisuuden käyttämisen luoton vakuutena.

Vientitoimien rahoittaminen (oikeudellisesti ja taloudellisesti) riippumattoman hankeyhtiön, esimerkiksi tiettyä tarkoitusta varten perustetun yhtiön (special purpose company), kanssa, kun kyseessä on omia tuloja tuottava investointihanke.

Asianmukainen riskin hajauttaminen hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten, esimerkiksi yksityisten tai luottokelpoisten julkisten osakkaiden, viejien, luotonantajien ja ostositoumusten antajien kesken sekä riittävä oman pääoman osuus.

Hankkeen kassavirran riittävyys kattamaan toimintakulut ja velanhoitokustannukset koko takaisinmaksuajan.

Hankkeen tuloista vähennetään ensiksi toimintakulut ja velanhoitokustannukset.

Muu kuin valtio-ostaja tai -lainaaja ilman valtion maksutakuuta.

Omaisuuseriin perustuvia vakuuksia hankkeen tuotoille/omaisuudelle, esimerkiksi sijoituksia, pantteja tai kassavirtatilejä.

Vähän tai ei lainkaan turvautumista hankkeen yksityisen sektorin osakkaisiin tai hankkeen sidosryhmiin (sponsorit) hankkeen päätökseen saamisen jälkeen.

i)   Liite X, 5 artikla, hankkeet korkean tulotason OECD-maissa

1.

Hankkeen syndikoidun luoton kokonaismäärä mukaan luettuina julkisten ja yksityisten luotonantajien myöntämät lainat

2.

Yksityisten luotonantajien myöntämän syndikoidun luoton kokonaismäärä

3.

Osallistujien osuus syndikoidusta luotosta (prosentteina)

4.

Vahvistus seuraavista:

Kun kyse on osallistumisesta luoton syndikointiin sellaisten yksityisten rahoituslaitosten kanssa, jotka eivät saa julkisesti tuettua vientiluottoa, osallistujan on oltava vähemmistöosakkaana ja tasavertaisessa asemassa luoton koko kestoajan.

Edellä kohdassa 19 ilmoitettu takuumaksu ei alita yksityisiltä markkinoilta saatavissa olevaa rahoitusta ja on verrannollinen vastaaviin maksuihin, joita muut syndikaattiin osallistuvat yksityiset rahoituslaitokset perivät.


(1)  Jos arvo ylittää 280 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, ilmoitetaan ylittävä osuus 40 miljoonan monikertoina, ts. 410 miljoonaa erityisnosto-oikeutta olisi luokka XV + 4.

LIITE VI

VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN LASKEMINEN

Vientiluottoon sovellettavan vähimmäistakuumaksun (MPR) laskentakaava on

MPR = ((a × HOR) + b) × (PC/0,95) × QPF × PCF × (1 - MEF) × BRF

jossa

a ja b ovat sovellettavaan maariskiluokkaan liittyvät kertoimet

HOR on riskikauden pituus

PC on takuukate

QPF on tuotteen laatutekijä

PCF on takuukatetekijä

MEF on maariskin lieventämis-/poistamistekijä

BRF on ostajaan liittyvän riskin katetekijä.

Kertoimien a ja b arvot saadaan seuraavasta taulukosta:

 

Maariskiluokka

0

1

2

3

4

5

6

7

a

0,100

0,225

0,392

0,585

0,780

0,950

1,120

b

0,350

0,350

0,400

0,500

0,800

1,200

1,800

Riskikauden pituus (HOR) lasketaan seuraavasti:

 

Tavanomaisten takaisinmaksuprofiilien osalta (pääoman takaisinmaksu puolivuosittaisina tasaerinä): enimmäistakaisinmaksuaika

HOR = (nostoajan pituus × 0,5) + takaisinmaksuajan pituus

 

Muiden kuin tavanomaisten takaisinmaksuprofiilien osalta vastaava takaisinmaksuaika (puolivuosittaisina tasaerinä ilmaistuna) lasketaan seuraavalla kaavalla:

HOR = (takaisinmaksuajan keskimääräinen kesto - 0,25) / 0,5

Vuosien tai kuukausien sijoittaminen kaavaan ei vaikuta laskentaan millään tavalla, jos sekä nosto- että takaisinmaksuajat lasketaan käyttäen samaa yksikköä.

Takuukate (PC) ilmaistaan desimaaliarvona (eli 95 % on 0,95).

Tuotteen laatutekijä (QPF) saadaan seuraavan taulukon mukaisesti:

 

Maariskiluokka

Tuotteen laatu

0

1

2

3

4

5

6

7

vakiotasoa rajoitetumpi

0,9965

0,9935

0,9850

0,9825

0,9825

0,9800

0,9800

vakiotasoa

1,0000

1,0000

1,0000

1,0000

1,0000

1,0000

1,0000

vakiotasoa täydellisempi

1,0035

1,0065

1,0150

1,0175

1,0175

1,0200

1,0200

Takuukatetekijä (PCF) määritetään seuraavasti:

 

Kun PC ≤ 0,95, PCF = 1

 

Kun PC > 0,95, PCF = 1 + ((PC - 0,95) / 0,05) × takuukatekerroin

 

Maariskiluokka

0

1

2

3

4

5

6

7

takuukatekerroin

0,00000

0,00337

0,00489

0,01639

0,03657

0,05878

0,08598

Maariskin lieventämis-/poissulkemistekijä (MEF) määritetään seuraavasti:

 

Kun vientiluoton maariskiä ei lievennetä, MEF = 0

 

Kun vientiluoton maariskiä lievennetään, MEF määritetään liitteessä VIII esitettyjen perusteiden mukaisesti.

Ostajaan liittyvän riskin katetekijä (BRF) määritetään seuraavasti:

 

Kun ostajaan liittyvän riskin kate on täysin poissuljettu, BRF = 0,90

 

Kun ostajaan liittyvän riskin kate ei ole poissuljettu, BRF = 1

LIITE VII

MAARISKILUOKITUKSEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET, KUN TAKAAJA ON KOLMANNESSA MAASSA TAI MONENVÄLINEN TAIKKA ALUEELLINEN INSTITUUTIO

TARKOITUS

Tässä liitteessä esitetään maariskiluokituksen soveltamista koskevat perusteet ja edellytykset, kun takaaja on kolmannessa maassa tai monenvälinen taikka alueellinen instituutio järjestelyn 24 artiklan e kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa kuvattujen tilanteiden mukaisissa tapauksissa.

PYYNTÖ

Maariskiluokitus, kun takaaja on kolmannessa maassa

Tapaus 1:   Koko riskinalaisen määrän kattava takuu

Kun takuuna annettava vakuus ostajan/luotonantajan sijaintimaan ulkopuolella sijaitsevalta yksiköltä kattaa koko riskinalaisen määrän (eli pääoman ja koron), voidaan soveltaa takaajan sijaintimaan maariskiluokitusta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

Takuu kattaa luoton koko voimassaoloajan.

Takuu on peruuttamaton, varaukseton ja pyynnöstä saatavilla.

Takuu on oikeudellisesti pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen takaajan sijaintimaan lainkäyttöalueella.

Takuu kattaa maakohtaisen luottoriskin viisi tekijää ostajan/luotonsaajan maassa.

Takaaja on luottokelpoinen taatun velan suuruuteen nähden.

Takaajaan sovelletaan sijaintimaansa luotonannon valvontaa ja siirtomääräyksiä.

Jos takaaja on taattavan yksikön tytär- tai emoyhtiö, osallistujat määrittävät tapauskohtaisesti, 1) ovatko tytär- ja emoyhtiö keskinäisen suhteensa tai emoyhtiön oikeudellisten sitoumusten perusteella oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomia ja kykeneekö yhtiö täyttämään maksuvelvoitteensa, 2) voivatko paikalliset tapahtumat/määräykset tai valtion puuttuminen vaikuttaa tytär-/emoyhtiöön ja 3) onko päätoimipaikka maksuvelvollinen, jos maksu laiminlyödään.

Tapaus 2:   Määrältään rajoitettu takuu

Kun takuuna annettava vakuus ostajan/luotonantajan sijaintimaan ulkopuolella sijaitsevalta yksiköltä kattaa ainoastaan osan riskinalaisesta määrästä (eli pääomasta ja korosta), voidaan takuun kattamaan luoton osaan soveltaa takaajan sijaintimaan maariskiluokitusta. Edellä tapauksen 1 yhteydessä lueteltujen perusteiden lisäksi voidaan takaajan maaluokitusta soveltaa ainoastaan silloin, kun taattu määrä (pääoman määrä korkoineen) on joko 1) vähintään 10 prosenttia pääomasta ja korot tai 2) viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta pääomaa ja korot, jos toimi on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta.

Takuun ulkopuolelle jäävään osuuteen sovelletaan ostajamaan maariskiluokitusta.

Maariskiluokitus, kun takaaja on monenvälinen tai alueellinen instituutio

Tapaus 1:   Koko riskinalaisen määrän kattava takuu

Kun takuuna annettava vakuus monenväliseltä tai alueelliselta instituutiolta kattaa koko riskinalaisen määrän (eli pääoman ja koron), voidaan soveltaa monenvälisen tai alueellisen instituution sijaintimaan maariskiluokitusta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

Takuu kattaa luoton koko voimassaoloajan.

Takuu on peruuttamaton, varaukseton ja pyynnöstä saatavilla.

Takuu kattaa maakohtaisen luottoriskin viisi tekijää ostajan/luotonsaajan maassa.

Takaaja on oikeudellisesti vastuussa luoton koko määrästä.

Takaisinmaksut suoritetaan suoraan luotonantajalle.

Tapaus 2:   Määrältään rajoitettu takuu

Kun takuuna annettava vakuus luokitellulta monenväliseltä tai alueelliselta instituutiolta kattaa ainoastaan osan riskinalaisesta määrästä (eli pääomasta ja korosta), voidaan takuun kattamaan luoton osaan soveltaa monenvälisen tai alueellisen instituution maariskiluokitusta. Edellä tapauksen 1 yhteydessä esitettyjen perusteiden lisäksi voidaan monenvälisen tai alueellisen instituution luokitusta soveltaa ainoastaan, jos taattu määrä (pääoman määrä korkoineen) on joko 1) vähintään 10 prosenttia pääomasta ja korot tai 2) viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta pääomaa ja korot, jos toimi on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta.

Takuun ulkopuolelle jäävään osuuteen sovelletaan ostajamaan maariskiluokitusta.

Tapaus 3:   Luotonsaaja on monenvälinen tai alueellinen instituutio

Kun luotonsaajana on luokiteltu monenvälinen tai alueellinen instituutio, voidaan soveltaa monenvälisen tai alueellisen instituution maariskiluokitusta.

Monenvälisen tai alueellisen instituution luokittelu

Monenvälinen tai alueellinen instituutio on luokituskelpoinen, jos siihen ei sijaintimaassaan yleensä sovelleta luotonannon valvontaa ja siirtomääräyksiä. Tällaiset instituutiot luokitellaan maariskiluokkiin 0–7 tapauskohtaisesti arvioimalla kunkin instituution riski sen omien ansioiden ja sen perusteella,

onko instituutio lainsäädännöllisesti ja taloudellisesti itsenäinen,

onko laitoksen koko varallisuus suojassa kansallistamiselta tai julistamiselta menetetyksi valtiolle,

onko instituutiolla rajoittamaton vapaus varojen siirtämiseen ja muuntamiseen,

onko kyseessä instituutio, jonka toimintaan sen sijaintimaan hallitus ei puutu,

onko instituution toiminta verovapaata,

ovatko kaikki instituution jäsenvaltiot velvollisia antamaan lisäpääomaa sen velvoitteiden kattamiseksi.

Arvioinnissa olisi myös otettava huomioon maksurekisteritiedot aikaisemmista maakohtaisiin luottoriskeihin liittyvistä laiminlyöntitilanteista joko asianomaisessa sijaintimaassa tai ostajan/luotonsaajan maassa sekä mitkä tahansa muut tekijät, joilla saattaa olla vaikutusta arviointiin.

Luokiteltujen monenvälisten ja alueellisten instituutioiden luettelo ei ole tyhjentävä, ja osallistuja voi asettaa instituution tarkasteltavaksi edellä mainittujen näkökohtien perusteella. Osallistujien on julkistettava monenvälisiä ja alueellisia instituutioita koskevat luokittelut.

LIITE VIII

MAARISKIN LIEVENTÄMISEN TAI POISSULKEMISEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJA LASKETTAESSA

TARKOITUS

Tässä liitteessä esitetään järjestelyn 28 artiklan b kohdassa lueteltujen, maakohtaisen luottoriskin lieventämistä tai poissulkemista koskevien menetelmien käyttöön liittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä. Määräykset koskevat muun muassa menetelmien käyttöön sovellettavia perusteita, edellytyksiä ja erityispiirteitä sekä sovellettavia maariskin lieventämis- tai poissulkemistekijöitä (MEF).

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Kaikkia järjestelyn 28 artiklan b kohdassa lueteltuja maakohtaisen luottoriskin lieventämistä tai poissulkemista koskevia menetelmiä sovellettaessa pätee seuraava:

Mainitut MEF-tekijät ovat enimmäismääriä, joita voitaisiin soveltaa parhaissa olosuhteissa, ja ne tulisi perustella tapauskohtaisesti.

Osallistujien on varmistettava, voidaanko vakuusjärjestelyt panna asianmukaisesti täytäntöön niiden oikeudellisessa ympäristössä.

Maakohtaisen luottoriskin lieventämis- tai poissulkemismenetelmiä käytettäessä saatu MPR ei saa alittaa yksityisten markkinoiden hinnoittelua samoissa olosuhteissa.

Kun liiketoimi saa samanaikaisesti rahoitusta myös muista lähteistä, virallisen vientiluoton yhteydessä pidätetyllä vakuudella on vähintään tasavertainen asema kuin samalla vakuudella, joka on muiden lähteiden hallussa.

ERITYISMÄÄRÄYKSET

1.   Ulkomailla sijaitseva tulevien rahavirtojen rakenne ja sulkutili

Määritelmä:

Kirjallinen asiakirja, kuten kirjallinen sopimus, oikeuden luovutus tai toimitsijamiesjärjestely, joka on sinetöity ja toimitettu kolmannelle osapuolelle eli henkilölle, joka ei ole välineessä asianosaisena, pidettäväksi tämän hallussa tiettyjen edellytysten täyttymiseen asti ja tämän jälkeen toimitettavaksi toiselle osapuolelle täytäntöönpanoa varten. Seuraavien edellytysten täyttyessä ja luetellut lisätekijät huomioon ottaen siirtoriskejä voidaan tällä menetelmällä vähentää tai poistaa erityisesti korkeamman riskin maariskiluokkiin kuuluvissa maissa.

Perusteet:

Sulkutili liittyy valuuttatulohankkeeseen, ja sille ohjautuvat rahavirrat ovat hankkeen tuottamia ja/tai muita ulkomaan vientisaatavia.

Sulkutilit ovat ns. offshore-tilejä, eli ne sijaitsevat ostaja-/luotonsaajamaan ulkopuolisessa maassa, jossa siirtoriskit tai muut maariskit ovat hyvin vähäisiä (eli luokkaan 0 kuuluvassa maassa).

Sulkutilit sijaitsevat ensiluokkaisessa pankissa, joka ei ole ostajan/luotonsaajan tai tämän maan välittömässä tai välillisessä valvonnassa.

Tilin varat on turvattu pitkäaikaisilla tai muilla asianmukaisilla sopimuksilla.

Tilin kautta kulkevien ostajan/luotonsaajan tulojen eri lähteet (eli hankkeen tuottamat ja/tai muut lähteet) ovat kovaa valuuttaa, ja niiden voidaan kohtuudella odottaa yhteenlaskettuina riittävän lainanhoitoon luoton koko keston ajan, ja ne tulevat yhdeltä tai useammalta luottokelpoiselta ulkomaiselta asiakkaalta, joka on sijoittautunut ostajan/luotonsaajan maata parempaan riskiluokkaan kuuluvaan maahan (yleensä luokkaan 0 kuuluvaan maahan).

Ostaja/luotonsaaja kehottaa peruuttamattomasti ulkomaisia asiakkaita suorittamaan maksun suoraan tilille (eli maksuja ei ohjata ostajan/luotonsaajan hallinnassa olevan tilin tai tämän maan kautta).

Tilin katteen on vastattava vähintään kuuden kuukauden velanhoitomaksuja. Sovellettaessa hankerahoitusrakenteen mukaisia joustavia takaisinmaksuehtoja tilin katteen on vastattava tosiasiallisia kuuden kuukauden velanhoitokustannuksia kyseisten joustavien ehtojen mukaisesti; tämä määrä voi vaihdella eri aikoina velanhoitoprofiilista riippuen.

Ostajan/luotonsaajan tilinkäyttöoikeus on rajoitettu (eli tilinkäyttö sallitaan luottoehtojen mukaisten velanhoitomaksujen suorittamisen jälkeen).

Tilille talletettujen tulojen välittömäksi edunsaajaksi nimetään luotonantaja luoton koko keston ajaksi.

Tilin avaamiseen on saatu kaikki tarvittava juridinen valtuutus paikallisilta ja muilta asianomaisilta viranomaisilta.

Sulkutili ja sopimusperusteiset järjestelyt eivät voi olla ehdollisia ja/tai kumottavissa ja/tai kestoltaan rajoitettuja.

Muut huomioon otettavat tekijät:

Menetelmää sovelletaan tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja tekijöitä ja ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

maa, ostaja/luotonsaaja (joko julkinen tai yksityinen), ala, haavoittuvuus suhteessa asianomaisiin hyödykkeisiin tai palveluihin, myös niiden saatavuus luoton koko keston ajan, asiakkaat

oikeudelliset rakenteet, esimerkiksi se, onko menetelmä riittävän riippumaton ostajan/luotonsaajan tai tämän maan vaikutukselta

missä määrin valtio voi puuttua menetelmään, uusia sen tai vetäytyä siitä

onko tili riittävästi suojattu hankekohtaisilta riskeiltä

tilille ohjautuvien rahavirtojen määrä ja tapa riittävien rahavirtojen säilyttämiseksi

tilanne Pariisin klubin osalta (esimerkiksi mahdollinen poikkeus)

muiden maariskien kuin siirtoriskin mahdollinen vaikutus

suojautuminen maakohtaisilta riskeiltä tilin sijaintimaassa

asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset niiden luonne ja kesto mukaan luettuina

odotettujen valuuttatulojen kokonaismäärä suhteessa luoton kokonaismäärään.

Sovellettavat MEF-tekijät

Sovellettava MEF-tekijän enimmäismäärä on 0,20 lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

 

Erityistapaus 1: Sovellettava MEF-tekijän enimmäismäärä on 0,40, jos kaikki seuraavista lisäehdoista täyttyvät:

Luotonantajalla on ensisijainen etu sulkutiliin ja pitkäaikaisiin sopimuksiin.

Ostaja/luotonsaaja on yksityinen yksikkö, josta yli 80 prosenttia on yksityisessä omistuksessa.

Luottoajan lainanhoitokate (LLCR) on vähintään 2,5:1 tai projisoitu lainanhoitokate keskimäärin vähintään 2,0:1 ja projisoitu vuotuinen lainojen hoitokate (ADSCR) on luoton alkamisajankohdasta lähtien jatkuvasti vähintään 1,0 (1).

Sulkutilille rahastoidaan määrä, joka vastaa vähintään 12 kuukauden velanhoitomaksuja ja jota täydennetään aina rahastoidun määrän käyttämisen jälkeen.

 

Erityistapaus 2: Sovellettava MEF-tekijän enimmäismäärä on 0,30, jos kaikki seuraavista lisäehdoista täyttyvät:

LLCR on keskimäärin vähintään 1,75:1, tai sulkutilille on rahastoitu määrä, joka vastaa vähintään 9 kuukauden velanhoitomaksuja ja jota täydennetään aina rahastoidun määrän käyttämisen jälkeen.

2.   Ulkomailla sijaitseva turvaava vakuus

Määritelmä:

Vakuutena on ulkomailla sijaitsevia ensi- tai toissijaisia pantteja tai ulkomailla sijaitsevia, ostajan/luotonsaajan tai tämän osakkeenomistajan vakuudeksi luovuttamia arvopapereita tai offshore-tilille tehty käteistalletus.

Perusteet:

Vakuuksiksi määritellään julkisesti listatut osakkeet sekä joukkolainat, joiden liikkeellelaskija sijaitsee parempaan riskiluokkaan kuuluvassa, ostajan/luotonsaajan sijaintimaan ulkopuolisessa maassa ja joilla käydään kauppaa luokkaan 0 kuuluvissa maissa.

Käteiseksi määritellään talletukset, jotka ovat luokkaan 0 kuuluvien maiden kovaa valuuttaa, tai luokkaan 0 kuuluvien maiden kovaa valuuttaa olevat velkasitoumukset.

Vakuus on varaukseton ja peruuttamaton luoton koko keston ajan.

Maan, jossa vakuus sijaitsee, riskiluokitus on parempi kuin ostaja-/luotonsaajamaan luokitus ja yleensä luokkaa 0.

Vakuus on ostajan/luotonsaajan ulottumattomissa ja sen lainkäyttöalueen ulkopuolella.

Vakuuksien varovaisuusperiaatetta noudattaen arvioitu projisoitu markkina-arvo kattaa jäljellä olevan velan määrän koko takaisinmaksuajan.

Käteistalletuksen tai vakuuksien varovaisuusperiaatetta noudattaen määritetyn arvon (jonka tulisi kattaa sekä pääoma että korko) on kuitenkin oltava vähintään 10 prosenttia pääomasta lisättynä asianmukaisella korolla tai 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta oleva pääoma lisättynä asianmukaisella korolla, kun hanke on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta.

Vakuus voidaan realisoida laillisesti ja ilman ehtoja minkä tahansa laiminlyönnin sattuessa (ostaja-/luotonsaajamaan maakohtaiseen luottoriskiin liittyvä laiminlyönti).

Vakuuksien tai käteistalletusten tuotto voidaan vapaasti muuntaa luoton valuuttaan tai muuhun kovaan valuuttaan.

Laiminlyönnin sattuessa vakuudet siirretään suoraan luotonantajalle tai luotonantajalle maksetaan suoraan asianmukainen määrä käteistalletuksena.

Muut huomioon otettavat tekijät:

Menetelmää sovelletaan tavallisesti kaikkiin maihin, ostajiin/luotonsaajiin ja aloihin tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja perusteita ja ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

Vakuuksien tai käteistalletuksen (julkisen tai yksityisen) omistuksen vaikutukset, esimerkiksi asianomaisen vakuuden realisoinnin todennäköisyyden osalta, kun kyseessä ovat julkiset velalliset.

Vakuuksien tuleva arvo sekä realisoinnin todennäköisyys ottaen huomioon yksikkö, ala sekä vakuuksien alkuperämaa.

Oikeudellinen ympäristö.

Sovellettavat MEF-tekijät

Sovellettavia erityisiä MEF-tekijöitä koskevat edellytykset:

Niissä otetaan huomioon mahdollinen ulkoistamisaste edellyttäen, että muun muassa varallisuuden arvo pysyy vakaana ja vakuuden realisoimiseen vaikuttavat mahdolliset epävarmuustekijät otetaan huomioon.

Ne määritetään tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa asetetun vakuuden arvo suhteessa luoton pääoman arvoon sekä vakuuden sijaintimaahan sovellettava maariskiluokitus.

Käteisvakuuden arvo saa olla korkeintaan 80 prosenttia ja osakkeiden tai joukkolainojen arvo korkeintaan 35 prosenttia niiden varovaisuusperiaatetta noudattaen arvioidusta arvosta.

3.   Ulkomailla sijaitseva reaalivakuus

Määritelmä:

Vakuutena ovat ulkomailla sijaitsevaan (kiinteään) reaalivarallisuuteen tehtävät ensisijaiset kiinnitykset.

Perusteet:

Vakuus on varaukseton ja peruuttamaton luoton koko keston ajan.

Reaalivarallisuudella on varovaisuusperiaatetta noudattaen arvioitu projisoitu markkina-arvo, ja omistajalla on huomattava pääomaosuus. Tämä projisoitu markkina-arvo kattaa ostajan/luotonsaajan jäljellä olevan velan määrän koko takaisinmaksuajan.

Vakuus voidaan realisoida laillisesti ja ilman ehtoja minkä tahansa (ostaja-/luotonsaajamaan maakohtaiseen luottoriskiin liittyvän) laiminlyönnin sattuessa.

Tuotto voidaan muuntaa luoton valuuttaan tai muuhun kovaan valuuttaan.

Laiminlyönnin sattuessa asianomaiset tuotot maksetaan tai osoitetaan suoraan luotonantajalle.

Maan, jossa vakuus voidaan panna täytäntöön, on oltava parempaan riskiluokkaan kuuluva maa kuin ostaja/luotonsaajamaa, eli se on yleensä luokiteltu parhaaseen riskiluokkaan.

Muut huomioon otettavat tekijät:

Menetelmää sovelletaan tavallisesti kaikkiin maihin, ostajiin/luotonsaajiin ja aloihin tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja perusteita ja ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

Reaalivarallisuuden (julkisen vai yksityisen) omistuksen vaikutukset esimerkiksi ottaen huomioon kyseisen vakuuden realisoinnin todennäköisyys, kun kyseessä ovat julkiset omistajat.

Reaalivarallisuuden sellainen ominaislaatu (esim. ala), joka voi vaikuttaa sen arvon säilymiseen vakaana ja realisoinnin todennäköisyyteen.

Oikeudellinen ympäristö.

Sovellettavat MEF-tekijät

Sovellettavia erityisiä MEF-tekijöitä koskevat edellytykset:

Niissä otetaan huomioon mahdollinen ulkoistamisaste edellyttäen, että muun muassa varallisuuden arvo pysyy vakaana ja vakuuden realisoimiseen vaikuttavat mahdolliset epävarmuustekijät otetaan huomioon.

Ne määritetään tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa asetetun vakuuden arvo suhteessa luoton pääoman arvoon sekä vakuuden sijaintimaahan sovellettava maariskiluokitus.

Tätä menetelmää soveltamalla saadun vähimmäistakuumaksun ja riskiä lieventämättä sovellettavan vähimmäistakuumaksun erotus saa olla korkeintaan 15 prosenttia riskiä lieventämättä sovellettavan vähimmäistakuumaksun ja omaisuuden sijaintimaan maariskiluokitusta soveltamalla saadun vähimmäistakuumaksun erotuksesta.

Seuraavissa tapauksissa sovelletaan hinnoittelun vaikutuksia mainituin perustein:

Vakuuden (jonka tulee kattaa sekä pääoma että korko) määrää on rajoitettu yhdenmukaisesti luoton koko keston ajan, ja se on vähintään 10 prosenttia pääoman määrästä lisättynä asianmukaisella korolla tai 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta oleva pääoma lisättynä asianmukaisella korolla, kun hanke on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta; tässä tapauksessa hinnoittelun vaikutusta sovelletaan määräsuhteessa takuun kattamaan pääomaan / luoton pääomaan.

Vakuuden (jonka tulee kattaa sekä pääoma että korko) määrää on rajoitettu ei-yhdenmukaisesti luoton koko keston ajan, ja se on vähintään 10 prosenttia pääoman määrästä lisättynä asianmukaisella korolla tai 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta oleva pääoma lisättynä asianmukaisella korolla, kun hanke on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Tässä tapauksessa hinnoitteluvaikutusta sovelletaan määräsuhdeperiaatteella, joka on laskettu käyttämällä painotetun keskimääräisen takaisinmaksuajan käsitettä.

4.   Rahoitus, jonka vakuus perustuu ulkomailla sijaitseviin reaaliomaisuuseriin

Määritelmä:

Vakuutena on ulkomainen vuokraustoimi tai irtaimeen varallisuuteen tehtävä ensisijainen panttaus,

1)

jonka käytön tarkoituksena ei ole sulkea pois maakohtaista luottoriskiä (esim. korkean riskin maihin luokiteltujen maiden osalta) tai

2)

joka liittyy pääasiassa ostajaa/luotonsaajaa tai vuokranantajaa koskeviin riskeihin.

Perusteet:

Varallisuus liittyy yleensä välittömästi liiketoimeen.

Varallisuus on tunnistettavaa, liikuteltavaa tai siirrettävää sekä sellaista, että luotonantajan, tämän edustajan tai tämän valtuuttaman muualle kuin ostajan/luotonsaajan tai vuokralaisen maahan sijoittautuneen henkilön on mahdollista takavarikoida tai ulosmitata se fyysisesti ja laillisesti.

Vakuus on varaukseton ja peruuttamaton luoton koko keston ajan.

Varallisuudella on varovaisuusperiaatetta noudattaen arvioitu projisoitu markkina-arvo, joka kattaa jäljellä olevan velan määrän koko takaisinmaksuajan.

Vakuus on rekisteröity ulkomailla, hyväksyttävällä lainkäyttöalueella.

Varallisuus on vapaasti myytävissä, ja sitä on mahdollista käyttää ostajan/luotonsaajan tai vuokralaisen maan ulkopuolella.

Tuotto voidaan vaihtaa luoton valuuttaan tai mihin tahansa muuhun kovaan valuuttaan.

Jos vakuus realisoidaan, tuotto maksetaan suoraan luotonantajalle.

Muut huomioon otettavat tekijät:

Menetelmää sovelletaan ensisijaisesti ilma-aluksiin, laivoihin ja öljynporauslauttoihin, jotka on pääasiallisesti tarkoitettu käytettäviksi ostajan/luotonsaajan tai vuokralaisen maan ulkopuolella. Sitä voidaan kuitenkin soveltaa kaikkiin maihin, ostajiin/luotonsaajiin ja aloihin tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja perusteita ja ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

Varallisuuden sellainen ominaislaatu, joka voi vaikuttaa sen täydelliseen liikuteltavuuteen, mahdollisuuteen sen takavarikointiin ostajan/luotonsaajan tai vuokralaisen maan ulkopuolella sekä sen projisoituun kaupalliseen markkina-arvoon.

Varallisuuden ulosmittauksesta, kuljetuksesta, kunnostamisesta ja jälleenmyynnistä aiheutuvat kustannukset sekä sen jälleenmyyntiin mennessä kertyvät korkokustannukset.

Mahdollisuus omaisuuden ulosmittaamiseen parhaaseen riskiluokkaan kuuluvissa maissa, joissa on asianmukainen oikeudellinen ympäristö.

Sovellettavat MEF-tekijät

Sovellettavia erityisiä MEF-tekijöitä koskevat edellytykset:

Niissä otetaan huomioon mahdollisen maakohtaisen luottoriskin lieventämisaste, joka riippuu muun muassa omaisuuden arvon säilymisestä vakaana sekä mahdollisista ongelmista omaisuuden kansainvälisessä takaisinsaatavuudessa.

Ne määritetään tapauskohtaisesti.

Ne eivät ilma-alusten osalta ylitä arvoja 0,10 tai 0,20.

Jos vakuuden (jonka tulisi kattaa sekä pääoma että korko) määrää on rajoitettu yhdenmukaisesti luoton koko keston ajan ja se on vähintään 10 prosenttia pääoman määrästä lisättynä asianmukaisella korolla tai 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta oleva pääoma lisättynä asianmukaisella korolla, kun hanke on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, MEF lasketaan käyttäen perusteena vakuuden määrää suhteessa takuun kattamaan pääomaan / luoton pääomaan.

5.   Yhteisrahoitus kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa

Määritelmä:

Vientiluotto (eli vakuutus/takuu/laina) yhteisrahoitetaan sellaisen kansainvälisen rahoituslaitoksen kanssa, jonka osallistujat ovat luokitelleet preemion laskemiseksi.

Perusteet:

Kansainvälisellä rahoituslaitoksella on velkojana etuoikeusasema.

Kansainvälinen rahoituslaitos on arvioinut hankkeen, sen tekniset, taloudelliset ja rahoitukselliset näkökohdat sekä maariskiympäristön.

Kansainvälisen rahoituslaitoksen todetaan seuraavan hankkeen toteutusta ja takaisinmaksua.

Muut huomioon otettavat tekijät:

Menetelmää sovelletaan kaikkiin maihin/ostajiin/luotonsaajiin ja kaikkiin aloihin, joilla kansainvälinen rahoituslaitos voi toimia asemansa ja käytäntönsä mukaisesti, tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja perusteita ja ottaen huomioon hankkeen osalta muun muassa seuraavat tekijät:

ovatko järjestelyn osallistuja ja kansainvälinen rahoituslaitos pyrkineet läheiseen yhteistyöhön hankkeen arvioinnin ja käynnistysvaiheen sekä sen rahoituksen aikana

onko kansainvälinen rahoituslaitos myöntänyt osallistujalle tasavertaisen aseman sekä ristikkäistä laiminlyöntiä koskevan ehdon luoton koko määrälle ja kestolle

sovelletaanko osallistujan ja kansainvälisen rahoituslaitoksen välisiä ehtoja ja yhteistyötä myös silloin, kun kahden luoton erääntymisaikataulut eroavat toisistaan

sovelletaanko samoja rahoituslaitosjärjestelyjä osallistujan kaikkiin kilpaileviin tarjouksiin.

Sovellettavat MEF-tekijät

Sovellettava MEF-tekijän enimmäismäärä on korkeintaan 0,05.

6.   Paikallisvaluuttamääräinen rahoitus

Määritelmä:

Sopimus ja rahoitus neuvotellaan vaihdettavissa ja saatavilla olevissa paikallisissa valuutoissa, jotka ovat muita kuin kovia valuuttoja, ja rahoitus hoidetaan paikallisesti siirtoriskin lieventämiseksi tai poistamiseksi. Kahden ensimmäisen maakohtaisen luottoriskin esiintyminen ei periaatteessa vaikuta paikallisessa valuutassa olevaan ensisijaiseen velkasitoumukseen.

Perusteet:

Vientiluottolaitoksen vastuu tai suoralle luotonantajalle suoritettavat korvaukset tai maksut ilmaistaan ja suoritetaan paikallisena valuuttana.

Vientiluottolaitokselle ei yleensä synny siirtoriskiä.

Paikallisessa valuutassa tehtyjä talletuksia ei yleensä tarvitse vaihtaa kovaksi valuutaksi.

Takaisinmaksua, jonka luotonsaaja suorittaa omassa valuutassaan ja omassa maassaan, pidetään laillisena velanmaksuna.

Jos luotonsaajan tulot ovat sen omassa valuutassa, luotonsaaja on suojattu valuuttakurssien haitalliselta vaihtelulta.

Luotonsaajan maan siirtomääräykset eivät vaikuta luotonsaajan takaisinmaksuvelvoitteisiin, jotka säilyvät paikallisessa valuutassa.

Jos laiminlyönnin seurauksena korvauksia maksetaan paikallisessa valuutassa, kyseisen korvauksen arvo muunnetaan samansuuruiseksi määräksi kovaa valuuttaa lainasopimuksessa määrätyllä tavalla. Kun korvaus peritään paikallisessa valuutassa, vasta-arvoksi katsotaan sama arvo kuin korvauksen arvo kovassa valuutassa sillä hetkellä, kun korvaus maksetaan.

Ostajan/luotonsaajan paikallisessa valuutassa suorittamien takaisinmaksujen vaihtamisesta vastaa se vakuutettu osapuoli, joka kantaa myös paikallista valuuttaa olevien tulojen devalvoitumiseen tai revalvoitumiseen liittyvän valuuttariskin. (Vaikka suoralle luotonantajalle voikin syntyä kurssivaihtelujen vuoksi välitön kurssiriski, tällä ei ole yhteyttä maariskeihin tai ostajan/luotonsaajan riskeihin.)

Muut huomioon otettavat tekijät:

Menetelmää sovelletaan valikoivasti muunnettaviin ja siirrettäviin valuuttoihin silloin, kun talous on terveellä perustalla. Osallistujan vientiluottolaitoksen tulisi pystyä täyttämään sen omassa valuutassa ilmaistut maksuvelvoitteet, jos paikallisesta valuutasta tulee joko ei-siirrettävä tai ei-muunnettava valuutta sen jälkeen, kun vientiluottolaitos on hyväksynyt vastuun. (Tämä riski kohdistuisi kuitenkin suoraan luotonantajaan.)

Jos laiminlyödyn maksun määrä (ei koko laina-arvo) muunnetaan vastaavan suuruiseksi määräksi kovaa valuuttaa, olisi luotonsaajalla edelleen jatkuva paikallista valuuttaa oleva velkasitoumus, joskin arvoltaan ns. avoin, suhteessa laiminlyödyn määrän arvoon kovassa valuutassa. Jäljellä olevan velan lopullisen maksun, jonka luotonsaaja suorittaa paikallisessa valuutassa, olisi oltava samansuuruinen kuin maksetun korvauksen arvo kovassa valuutassa korvauksen maksuhetkellä.

Sovellettavat MEF-tekijät

Sovellettava erityinen MEF olisi määritettävä tapauskohtaisesti, kuitenkin niin, että sen enimmäismäärä on 0,50, jos ensimmäiset kolme maakohtaista luottoriskiä on poissuljettu. Jos riski on ainoastaan lievennetty eikä nimenomaisesti poissuljettu, MEF-tekijän enimmäismäärä on 0,35.

7.   Vakuutus tai ehdollinen takaus kolmannesta maasta

8.   Valtion riskiä parempi luotonsaaja

Tämän liitteen menetelmien 7 ja 8 käyttöä käsitellään osallistujien kesken.


(1)  Luottoajan lainanhoitokatetta (LLCR) ja vuotuista lainojen hoitokatetta (ADSCR) koskevat laskelmat tehdään noudattaen samoja käytäntöjä, kuin varovaisuusperiaatetta noudattavat kansainväliset luotonantajat soveltavat vahvistaessaan oletetun kassavirtaolettamuksen (keskiskenaario) lainasopimusta allekirjoitettaessa tai juuri sitä ennen täysimääräisen teknisen ja taloudellisen due diligence -tarkastuksen suorittamisen jälkeen.

LIITE IX

KEHITYSAVUN LAADUN ARVIOINTIPERUSTEET

KEHITYSAVULLA RAHOITETTUJEN HANKKEIDEN LAADUN ARVIOINTI

OECD:n kehitysapukomitea DAC on kehittänyt viime vuosina perusteita, joiden avulla pyritään varmistamaan, että osittain tai kokonaan julkisella kehitysavulla (ODA) rahoitetut kehitysmaahankkeet edistävät kehitystä. Nämä perusteet on lueteltu olennaisilta osiltaan

DAC:n perusteissa hankkeiden ennakkoarviointia varten (DAC Principles for Project Appraisal 1988)

yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987)

julkisen kehitysavun hyvissä hankintakäytännöissä (Good Procurement Practices for Official Development Aid, 1986).

HANKKEEN YHTEENSOPIVUUS VASTAANOTTAJAMAAN YLEISIIN INVESTOINTITAVOITTEISIIN NÄHDEN (HANKKEIDEN VALINTA)

Onko hanke osa vastaanottajamaan keskeisten rahoitus- ja suunnitteluviranomaisten jo hyväksymiä investointiohjelmia tai julkisten varojen käyttöohjelmia?

(On ilmoitettava asiakirja, jossa hanke mainitaan, esimerkiksi vastaanottajamaan julkinen sijoitusohjelma.)

Rahoittaako jokin kansainvälinen kehitysapurahoituslaitos osan hanketta?

Onko olemassa todisteita siitä, että jokin kansainvälinen kehitysapurahoituslaitos tai jokin muu DAC:n jäsen on harkinnut hankkeen rahoittamista ja hylännyt sen kehitysyhteistyön kannalta vähämerkityksisenä?

Kun on kyse yksityisen sektorin hankkeesta, onko vastaanottajamaan hallitus hyväksynyt hankkeen?

Sovelletaanko hankkeeseen sellaista hallitustenvälistä sopimusta, joka antaa avunantajalle laajemman avustustoimintavalikoiman vastaanottajamaassa?

HANKKEIDEN VALMISTELU JA ENNAKKOARVIOINTI

Onko hanke valmisteltu, suunniteltu ja arvioitu sellaisten vaatimusten ja perusteiden mukaisesti, jotka vastaavat suurin piirtein DAC:n määrittämiä hankkeiden ennakkoarvioinnin perusteita (PPA)? Hankkeen arvioinnissa huomioon otettavat osatekijät ovat

a)

taloudelliset tekijät (PPA:n kohdat 30–38)

b)

tekniset tekijät (PPA:n kohta 22)

c)

rahoitukselliset tekijät (PPA:n kohdat 23–29).

Kun on kyse tuottavasta hankkeesta, erityisesti jos tuotanto on suunnattu markkinoille, joilla on kilpailua, onko kehitysapurahoituksen lahja-aste saatettu varojen loppukäyttäjän käyttöön? (PPA:n kohta 25)

a)

institutionaalisten tekijöiden arviointi (PPA:n kohdat 40–44)

b)

sosiaalinen analyysi sekä kustannusten ja etujen jakaantumisen määrittely (PPA:n kohdat 47–57)

c)

ympäristötekijöiden arviointi (PPA:n kohta 55–57).

HANKINTAMENETTELYT

Mitä seuraavista hankintamenettelyistä käytetään? (Periaatteet on määritelty julkisen kehitysavun hyvissä hankintakäytännöissä.)

a)

kansainvälinen tarjouskilpailu (Hankintakäytäntöjen periaate III ja sen liite 2: Tehokkaan kansainvälisen tarjouskilpailun vähimmäisvaatimukset)

b)

kansallinen tarjouskilpailu (periaate IV)

c)

epävirallinen kilpailu ja suorat neuvottelut (periaate V, A tai B).

Onko hankintojen hinnan ja laadun tarkistusta suunniteltu? (PPA:n kohta 63)

LIITE X

HANKERAHOITUSTOIMIIN SOVELLETTAVAT EHDOT

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1.   Soveltamisala

a)

Tässä liitteessä esitetään ne ehdot, joiden soveltamista osallistujat voivat tukea lisäyksessä 1 vahvistetut kelpoisuusehdot täyttävien hankerahoitustoimien yhteydessä.

b)

Tilanteissa, joiden osalta tässä liitteessä ei erikseen määrätä, sovelletaan järjestelyn ehtoja.

II   LUKU

RAHOITUSEHDOT

2.   Enimmäistakaisinmaksuajat

Enimmäistakaisinmaksuaika on 14 vuotta. Jos osallistujien vientiluotolle myöntämän julkisen tuen määrä kuitenkin ylittää 35 prosenttia korkean tulotason OECD-maassa sijaitsevan hankkeen syndikoidusta luotosta, enimmäistakaisinmaksuaika on kymmenen vuotta.

3.   Pääoman takaisinmaksu ja koron maksaminen

Vientiluoton pääoma voidaan maksaa takaisin erisuuruisina erinä ja pääomaa korkoineen voidaan lyhentää harvemmin kuin puolivuosittain, kunhan seuraavat ehdot täyttyvät:

a)

Mikään yksittäinen pääoman takaisinmaksuerä tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25:tä prosenttia luoton pääomasta.

b)

Ensimmäinen takaisinmaksuerä on suoritettava viimeistään 24 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta, ja tuolloin on luoton pääomasta oltava maksettuna takaisin vähintään 2 prosenttia.

c)

Korkoa on maksettava vähintään joka kahdestoista kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

d)

Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika on enintään seitsemän vuotta ja kolme kuukautta. Jos osallistujien vientiluotolle myöntämän julkisen tuen määrä kuitenkin ylittää 35 prosenttia korkean tulotason OECD-maassa sijaitsevan hankkeen syndikoidusta luotosta, kyseinen takaisinmaksuaika on enintään viisi vuotta ja kolme kuukautta.

e)

Osallistujan on tehtävä tämän liitteen 5 artiklan mukainen ennakkoilmoitus.

4.   Kiinteät vähimmäiskorot

Kun osallistujat antavat virallista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille,

a)

osallistujat soveltavat enintään 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin asianmukaisia markkinaviitekorkoja, jotka on määritelty järjestelyn 20 artiklan mukaisesti;

b)

yli 12 vuoden takaisinmaksuaikaan sovelletaan 20 peruspisteen korotusta markkinaviitekorkoihin kaikkien valuuttojen osalta.

III   LUKU

MENETTELYT

5.   Ennakkoilmoitus hankerahoitustoimista

Osallistujan on ilmoitettava kaikille osallistujille aikeestaan myöntää tukea tämän liitteen ehtojen mukaisesti vähintään kymmenen kalenteripäivää ennen sitoumuksen tekemistä. Ilmoitus on toimitettava järjestelyn liitteen V mukaisesti. Jos joku toinen osallistuja pyytää keskusteluja näiden 10 vuorokauden aikana, aloitteen tehneen osallistujan on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta, ennen kuin se sitoutuu tukemaan kyseisiä ehtoja.

Lisäys 1

HANKERAHOITUSTOIMIA KOSKEVAT KELPOISUUSEHDOT

I   Perusedellytykset

Toimeen liittyvät tai sille ovat luonteenomaista seuraavat:

a)

Tietyn taloudellisen yksikön rahoitus siten, että luotonantaja hyväksyy kyseisen taloudellisen yksikön kassavirtojen ja tuoton käyttämisen lainan takaisinmaksuun ja sen varallisuuden käyttämisen luoton vakuutena.

b)

Vientitoimien rahoittaminen (oikeudellisesti ja taloudellisesti) riippumattoman hankeyhtiön, esimerkiksi erityisesti tiettyä tarkoitusta varten perustetun yhtiön (special purpose company), kanssa, kun kyseessä on omia tuloja tuottava investointihanke.

c)

Asianmukainen riskin hajauttaminen hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten, esimerkiksi yksityisten tai luottokelpoisten julkisten osakkaiden, viejien, luotonantajien ja ostositoumusten antajien kesken, sekä riittävä oman pääoman osuus.

d)

Hankkeen kassavirran riittävyys kattamaan toimintakulut ja velanhoitokustannukset koko takaisinmaksuajan.

e)

Hankkeen tuloista vähennetään ensiksi toimintakulut ja velanhoitokustannukset.

f)

Kyse on muusta kuin valtio-ostajasta tai -lainaajasta ilman valtion maksutakuuta (lukuun ottamatta toimitustakausta, esimerkiksi ostositoumusjärjestelyjä).

g)

Omaisuuseriin perustuvia vakuuksia hankkeen tuotoille/omaisuudelle, esimerkiksi sijoituksia, pantteja tai kassavirtatilejä.

h)

Vähän tai ei lainkaan turvautumista hankkeen yksityisen sektorin osakkaisiin tai hankkeen sidosryhmiin (sponsorit) hankkeen päätökseen saamisen jälkeen.

II   Korkean tulotason OECD-maissa toteutettaviin hankerahoitustoimiin sovellettavat lisäkriteerit

Toimeen liittyy tai sille on luonteenominaista jokin seuraavista:

a)

Osallistuminen luoton syndikointiin sellaisten yksityisten rahoituslaitosten kanssa, jotka eivät saa julkisesti tuettua vientiluottoa, jolloin

1)

osallistuja on vähemmistöosakkaana ja tasavertaisessa asemassa luoton koko kestoajan;

2)

osallistujien vientiluotolle myöntämän julkisen tuen osuus on alle 50 prosenttia syndikoidusta luotosta.

b)

Julkisen tuen takuumaksu ei alita yksityisiltä markkinoilta saatavissa olevaa rahoitusta ja on verrannollinen vastaaviin maksuihin, joita muut syndikaattiin osallistuvat yksityiset rahoituslaitokset perivät.

LIITE XI

MÄÄRITELMÄT

Tässä järjestelyssä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

Sitoumuksella tarkoitetaan kaikenlaisia lausuntoja, joissa vastaanottajamaalle, ostajalle, luotonsaajalle, viejälle tai rahoituslaitokselle ilmoitetaan halukkuudesta tai aikomuksesta myöntää julkista tukea.

b)

Yhteisellä kannalla tarkoitetaan sopimuspuolten välistä sopimusta julkisen tuen rahoittamisen perusteista tietyn toimen yhteydessä tai tietyissä olosuhteissa. Hyväksytyn yhteisen kannan mukaisia sääntöjä sovelletaan järjestelyn sääntöjen sijasta ainoastaan yhteisessä kannassa yksilöidyn toimen tai siinä yksilöityjen olosuhteiden yhteydessä.

c)

Sidotun avun lahja-asteella tarkoitetaan 100 prosentin lahja-astetta, kun kyseessä on lahjoitus. Lainojen osalta lahja-aste on puolestaan lainan nimellisen arvon ja luotonsaajan suorittamien tulevien lainanhoitomaksujen diskontatun nykyarvon välinen erotus. Tämä erotus ilmaistaan prosenttiosuutena lainan nimellisestä arvosta.

d)

Vientisopimuksen arvolla tarkoitetaan vientitavaroiden ja/tai -palvelujen ostajan maksamaa tai hänen puolestaan maksettavaa kokonaismäärää jäljempänä määriteltyjä paikalliskustannuksia lukuun ottamatta. Leasingvuokraustoimen yhteydessä leasingvuokrasta vähennetään korkoa vastaava osa.

e)

Lopullisella maksusitoumuksella tarkoitetaan sitoumusta, jossa sopimuspuoli sitoutuu (joko yksittäisenä toimena tai puiteluottona toteutettavan) vientiluottotoimen yhteydessä täsmällisiin ja täydellisiin rahoitusehtoihin joko kahdenvälisellä sopimuksella tai yksipuolisella tahdonilmaisulla.

f)

Korkotuella tarkoitetaan hallituksen ja pankkien tai muiden rahoituslaitosten välistä järjestelyä, jonka avulla voidaan myöntää kiinteäkorkoista vientirahoitusta, joka vastaa markkinakorkoa tai on sitä korkeampi.

g)

Puiteluotoilla tarkoitetaan kaikenlaisia vientiluottojen kehyksiä, jotka koskevat useita tiettyyn hankkeeseen mahdollisesti liittyviä liiketoimia.

h)

Paikalliskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia sellaisten ostajamaasta peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta, jotka ovat tarpeen joko viejän sopimuksen panemiseksi täytäntöön tai sellaisen hankkeen päätökseen saattamiseksi, josta viejän sopimus on osa. Paikalliskustannuksiin ei lasketa viejän edustajalle ostajamaassa maksettavaa palkkiota.

i)

Pelkällä takuuturvalla tarkoitetaan hallituksen tai sen puolesta myönnettävää julkista tukea, jota myönnetään ainoastaan vientiluoton takuuna tai vakuutuksena ja johon ei siis liity julkista rahoitustukea.

j)

Takaisinmaksuajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, joka alkaa tässä liitteessä tarkoitettuna luoton alkamisajankohtana ja päättyy sopimuksen mukaisena pääoman viimeisen lyhennyserän maksupäivänä.

k)

Luoton alkamisajankohta:

1)

Osat tai komponentit (välituotteet) niihin liittyvät palvelut mukaan luettuina: osien tai komponenttien osalta luoton alkamisajankohta on viimeistään se tosiasiallinen päivä tai painotettu keskimääräinen ajankohta, jona ostaja vastaanottaa tavarat (tarvittaessa mahdollisine palveluineen), tai palvelujen osalta päivä, jona asiakkaalle esitetään lasku tai jona tämä vastaanottaa palvelun.

2)

Kvasituotantohyödykkeet, niihin liittyvät palvelut mukaan luettuina – koneet tai laitteet, yksikköarvoltaan yleensä melko alhaiset, tarkoitettu käytettäviksi teollisessa prosessissa tai tuotannolliseen taikka kaupalliseen käyttöön: Kvasituotantohyödykkeiden osalta luoton alkamisajankohta on viimeistään se tosiasiallinen päivä tai painotettu keskimääräinen ajankohta, jona ostaja vastaanottaa tavarat, tai jos käyttöönotosta vastaa viejä, alkamisajankohta on viimeistään käyttöönoton ajankohta tai palvelujen osalta ajankohta, jona asiakkaalle esitetään laskut tai jona tämä vastaanottaa palvelun. Kun kyseessä on sopimus sellaisen palvelun toimittamisesta, jonka käyttöönotosta vastaa palvelun toimittaja, viimeinen alkamisajankohta on käyttöönoton ajankohta.

3)

Tuotantohyödykkeet ja hankepalvelut – arvokkaat koneet tai laitteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi teollisessa prosessissa tai tuotannolliseen tai kaupalliseen käyttöön:

Kun kyse on sellaisten pääomatavaroiden kauppasopimuksesta, jotka koostuvat useista yksiköistä, joita voidaan käyttää erikseen, viimeinen alkamisajankohta on se tosiasiallinen päivä tai keskimääräinen ajankohta, jona ostaja ottaa tosiasiallisesti haltuunsa tavarat.

Kun kyse on kokonaisten laitosten tai tehtaiden laitteiden kauppasopimuksesta ja kun toimittaja ei vastaa käyttöönotosta, viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona ostajan on määrä ottaa sopimuksen mukaan toimitettu kokonaisuus haltuunsa (lukuun ottamatta varaosia).

Jos käyttöönotosta vastaa viejä, viimeinen alkamisajankohta on toimitusajankohta.

Palvelujen osalta luoton viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona asiakkaalle esitetään lasku tai jona tämä vastaanottaa palvelun. Kun kyseessä on sopimus sellaisen palvelun toimittamisesta, jonka käyttöönotosta vastaa palvelun toimittaja, viimeinen alkamisajankohta on käyttöönoton ajankohta.

4)

Kokonaiset laitokset ja tehtaat – arvokkaat kokonaiset tuotantoyksiköt, jotka edellyttävät tuotantohyödykkeiden käyttöä:

Kun kyse on kokonaisten laitosten tai tehtaiden laitteiden kauppasopimuksesta ja kun toimittaja ei vastaa käyttöönotosta, luoton viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona ostajan on määrä ottaa sopimuksen mukaan toimitettu kokonaisuus haltuunsa (lukuun ottamatta varaosia).

Kun kyse on rakennussopimuksesta, jonka mukaan urakoitsija ei vastaa käyttöönotosta, viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona rakentaminen on saatu päätökseen.

Kun kyse on sopimuksesta, jonka mukaan toimittaja tai urakoitsija vastaa laitoksen käyttöönotosta, viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona asennus tai rakentaminen on saatu päätökseen ja jona käyttövalmiuden osoittavat perustutkimukset on suoritettu. Tätä sääntöä sovelletaan riippumatta siitä, luovutetaanko työ ostajan haltuun kyseisellä hetkellä sopimusehtojen mukaisesti, ja riippumatta mistään jatkuvasta sitoumuksesta, joka toimittajalla tai urakoitsijalla saattaa olla (esimerkiksi tehokkaan toiminnan tai paikallisen henkilöstön kouluttamisen takaamiseksi).

Jos sopimukseen liittyy hankkeen yksittäisten osien erillinen toteuttaminen, alkamisajankohta on kunkin yksittäisen osan alkamisajankohta tai näiden alkamisajankohtien keskimääräinen päivä taikka jos toimittajalla on sopimus, joka ei koske koko hanketta vaan huomattavaa osaa siitä, alkamisajankohta voi olla se, joka on koko hankkeen kannalta tarkoituksenmukainen.

Palvelujen osalta luoton viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona asiakkaalle esitetään lasku tai jona tämä vastaanottaa palvelun. Kun kyseessä on sopimus sellaisen palvelun toimittamisesta, jonka käyttöönotosta vastaa palvelun toimittaja, viimeinen alkamisajankohta on käyttöönoton ajankohta.

l)

Sidotulla avulla tarkoitetaan tukea, joka on tosiasiallisesti (oikeudellisesti tai käytännössä) sidottu tuotteiden ja/tai palveluiden hankintaan rahoituksen myöntävästä maasta ja/tai rajallisesta määrästä maita. Siihen kuuluvat lainat, lahjoitukset tai yhdistelmärahoitus, joiden lahja-aste on suurempi kuin nolla prosenttia.

Tätä määritelmää sovelletaan riippumatta siitä, ovatko rahoituksen myöntävä ja sen vastaanottava maa sopineet avustuksen sitomisesta virallisella sopimuksella tai epävirallisesti, taikka siitä, sisältyykö rahoitukseen järjestelyn 31 artiklassa esitetyissä muodoissa esiintyviä osatekijöitä, joita ei voida vapaasti ja kokonaisuudessaan käyttää vastaanottajamaassa, muissa kehitysmaissa ja osallistujamaissa tehtyjen ostojen rahoittamiseen, tai sisältääkö se käytäntöjä, joiden OECD:n kehitysapukomitea (DAC) tai osallistujat arvioivat vastaavan tällaista sitomista.

m)

Sitomattomalla avulla tarkoitetaan apua, johon sisältyvät lainat ja lahjoitukset ovat täysimääräisesti ja vapaasti käytettävissä hankintojen tekemiseen mistä tahansa maasta.

n)

Keskimääräisellä painotetulla takaisinmaksuajalla tarkoitetaan aikaa, joka tarvitaan siihen, että luottopääomasta puolet maksetaan takaisin. Se on luoton alkamisajankohdasta kuhunkin pääomalyhennykseen kuluvien vuosien summa painotettuna kunakin lyhennysajankohtana maksetun määrän osuudella pääomasta.


Top