This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62018CN0653
Case C-653/18: Request for a preliminary ruling from the Naczelny Sąd Administracyjny (Poland) lodged on 17 October 2018 — Unitel Sp. z o.o. w Warszawie v Dyrektor Izby Skarbowej w Warszawie
Asia C-653/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 17.10.2018 – Unitel Sp. z o.o. v. Dyrektor Izby Skarbowej w Warszawie
Asia C-653/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 17.10.2018 – Unitel Sp. z o.o. v. Dyrektor Izby Skarbowej w Warszawie
EUVL C 44, 4.2.2019, p. 11–12
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
4.2.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 44/11 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 17.10.2018 – Unitel Sp. z o.o. v. Dyrektor Izby Skarbowej w Warszawie
(Asia C-653/18)
(2019/C 44/16)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Naczelny Sąd Administracyjny
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Unitel Sp. z o.o.
Vastapuoli: Dyrektor Izby Skarbowej w Warszawie
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko kansallisen käytännön, kun sitä arvioidaan yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 146 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan ja 131 artiklan sekä kulutuspaikassa kannettavan veron ja verotuksen neutraalisuuden ja suhteellisuuden periaatteiden valossa, oltava sellainen, että verovapautusta ja siihen liittyvää verovähennysoikeutta (Puolan nollaverokanta) on sovellettava aina silloin, kun seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät samanaikaisesti:
|
2) |
Ovatko direktiivin 2006/112/EY 146 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta ja 131 artikla sekä kulutuspaikassa kannettavan veron ja verotuksen neutraalisuuden ja suhteellisuuden periaatteet esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan tavaroiden luovutuksen ei katsota tapahtuneen, kun tavarat on riidattomasti viety Euroopan unionista mutta kansalliset viranomaiset ovat tavaroiden viennin jälkeen todenneet soveltamassaan menettelyssä, että tosiasiallinen vastaanottaja ei ole sama kuin vastaanottaja, jonka verovelvollinen on ilmoittanut laatimassaan ja luovutusta todentavassa laskussa, vaan tavarat on luovutettu toiselle vastaanottajalle, jonka henkilöllisyys ei ole viranomaisten tiedossa, minkä johdosta viranomaiset ovat kieltäytyneet soveltamasta verovapautusta ja siihen liittyvää verovähennysoikeutta (Puolan nollaverokanta) tähän liiketoimeen? |
3) |
Onko kansallisen käytännön, kun sitä arvioidaan direktiivin 2006/112/EY 146 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan ja 131 artiklan sekä kulutuspaikassa kannettavan veron ja verotuksen neutraalisuuden ja suhteellisuuden periaatteiden valossa, oltava sellainen, että tavaroiden luovutukseen sovelletaan kansallista verokantaa, kun on olemassa yksiselitteinen näyttö tavaroiden poistumisesta Euroopan unionin alueelta, mutta määritetyn vastaanottajan puuttuessa viranomaiset toteavat, ettei tavaroiden luovutusta ole tapahtunut, vai onko tällaisessa tapauksessa katsottava, ettei arvonlisäveron alaista liiketoimea ylipäätään ole tehty, minkä vuoksi verovelvollisella ei direktiivin 2006/112/EY 168 artiklan mukaan ole oikeutta verovähennykseen maastavietyjä tavaroita koskevien hankintojen osalta? |