Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017XG0615(04)

    Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät urheilusta sosiaalista osallisuutta edistävänä vapaaehtoistyön alana

    EUVL C 189, 15.6.2017, p. 40–44 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    15.6.2017   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 189/40


    Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät urheilusta sosiaalista osallisuutta edistävänä vapaaehtoistyön alana

    (2017/C 189/09)

    EU:N NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

    PALAUTTAVAT MIELEEN SEURAAVAA:

    1.

    Urheilu on laajin sosiaalisen ja vapaaehtoistoiminnan ala Euroopassa. Se kiinnostaa monia, ja sillä on tärkeä rooli eritaustaisten ihmisten saattamisessa yhteen.

    2.

    Euroopan yhteiskuntien tämän hetken haasteena on säilyä yhtenäisinä ja osallistavina. Urheilualan vapaaehtoistyö on yhteiskunnallista osallistumista, joka voi tukea sosiaalista integraatiota, edistää aktiivista kansalaisuutta ja torjua sosiaalista syrjäytymistä (1).

    3.

    Vapaaehtoistyö urheilun parissa voi vahvistaa haavoittuvien yhteiskunnan jäsenten tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta. Tämä voi auttaa edistämään aktiivista kansalaisuutta. Näissä neuvoston päätelmissä otetaan huomioon eurooppalaisen yhteiskunnan moninaisuus, ja niiden tarkoituksena on kiinnittää huomiota syrjäytymisvaarassa oleviin väestöryhmiin, erityisesti maahanmuuttajiin ja pakolaisiin (2), ikääntyneisiin ja vammaisiin henkilöihin sekä haavoittuviin nuoriin (3).

    TOTEAVAT SEURAAVAA:

    4.

    Vaikka talous- ja finanssikriisistä ollaan vasta hitaasti toipumassa, useat EU:n jäsenvaltiot ovat jatkaneet köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista (4). Sosiaalinen osallisuus edellyttää, että yhteiskunnan kaikkia ryhmiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja kiinnitetään erityistä huomiota osallistumiseen.

    5.

    Kolmansien maiden konfliktien, kriisien ja epävakaiden tilanteiden vuoksi muuttajien ja pakolaisten lukumäärä (5) Euroopassa on vuodesta 2010 alkaen kasvanut ennennäkemättömällä tavalla käynnistäen täällä muuttoliike- ja pakolaiskriisin, jossa EU:n jäsenvaltiot yrittävät selvitä laajamittaisen maahantulon vaikutuksista.

    6.

    Neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin yhteisessä julistuksessa EU:n lainsäädäntöprioriteeteista vuodelle 2017 pyritään vastaamaan EU:n tämän hetken kiireellisimpiin haasteisiin. Yhteisessä julistuksessa esitetään kuusi ensisijaisina käsiteltävää erityisalaa. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden edistäminen ja EU:n muuttoliikepolitiikan uudistaminen ja kehittäminen kuuluvat näihin kuuteen ensisijaiseen alaan (6).

    7.

    Urheilualan vapaaehtoistyö voi tavoittaa ihmisiä kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen, ja se voi olla myös tehokas sosiaalinen väline monilla aloilla. Sitä voidaan käyttää helpottamaan kasvavan muuttajaväestön integrointia, torjumaan sosiaalista syrjäytymistä tai lisäämään sukupolvien välistä solidaarisuutta sekä edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Sillä on olennainen tehtävä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallistavien yhteiskuntien luomisessa. Tämän osalta paikallisviranomaisilla on keskeinen rooli yhteistyössä urheiluseurojen ja -yhdistysten sekä muiden urheilua työskentelymenetelmänään käyttävien yhteisöjen kanssa.

    8.

    Ikääntyneet ovat tärkeä, kasvava osa eurooppalaista yhteiskuntaa, taloutta, kulttuuria ja elämää. Pienituloisuus, heikko terveys, korkea ikä ja/tai sukupuoleen perustuva syrjintä, alentunut fyysinen tai henkinen kapasiteetti, työttömyys, eristyneisyys, kaltoinkohtelu ja rajoitettu pääsy palveluihin ovat tekijöitä, joiden yhteisvaikutus voi kasvattaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä (7) joidenkin tähän ryhmään kuuluvien kohdalla. Urheilualan vapaaehtoistyö voi saada heidät eristyksistä muiden pariin jakamaan kokemuksiaan ja tukemaan näin sukupolvien välistä vuoropuhelua.

    9.

    Erilaisten taitojen ja osaamisen kehittämisen lisäksi urheilualan vapaaehtoistyö tarjoaa nuorille tilaisuuksia epäviralliseen ja arkioppimiseen ja sitä kautta mahdollisuuksia muodostaa urheilussa kehittyviin arvoihin perustuvia myönteisiä sosiaalisia asenteita (8). Urheilualan vapaaehtoistyö voi toimia myös turvaverkkona nuorille, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella ja yhteiskunnan laitamilla (9).

    10.

    Kun vammaisille henkilöille taataan yhtäläiset mahdollisuudet, he voivat osallistua urheilutoimintaan vapaaehtoisina yhdenvertaisesti muiden kanssa (10). Kaikilla vammaisilla henkilöillä olisi oltava oikeus osallistua täysipainoisesti urheilutoimintaan, myös vapaaehtoistyöntekijöinä (11);

    PANEVAT MERKILLE SEURAAVAA:

    11.

    Vuoden 2014 eurobarometrin mukaan 7 prosenttia EU:n kansalaisista ilmoittaa osallistuvansa urheilutoimintaa tukevaan vapaaehtoistyöhön (12). Kyselyn mukaan kolmasosa vastaajista käyttää yli kuusi tuntia kuukaudessa vapaaehtoistyöhön ja 8 prosenttia vastaajista vähintään 21 tuntia.

    12.

    Vapaaehtoistyöllä on keskeinen merkitys ihmisten saattamisessa osaksi yhteiskuntaa, sillä se vahvistaa aktiivisten kansalaisten asemaa, lisää työllistyvyyttä sekä edistää arvoja ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Urheilualan vapaaehtoistyötä tehdään eri muodoissa, ja sitä voidaan harjoittaa satunnaisesti (esimerkiksi paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten urheilutilaisuuksien valmistelu ja järjestäminen) tai säännöllisemmin päivittäiseltä pohjalta (esimerkiksi urheilualan eri urheiluelinten tai -yhdistysten toimintaan liittyvien tehtävien hoito (13)).

    13.

    Sosiaalista osallisuutta ja vapaaehtoistyötä urheilualalla koskevien toimintapolitiikkojen tueksi ei ole vielä tutkittua näyttöä. Tähän mennessä ei ole tehty systemaattista kansainvälistä tutkimusta, joka kohdistuisi urheiluyhdistysten, -liittojen, -seurojen tai muiden sosiaalista osallisuutta ja vapaaehtoistyötä urheilussa edistävien yhteisöjen poliittisiin edellytyksiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin tai rakenteellisiin ominaisuuksiin. (14)  (15)

    14.

    Euroopan solidaarisuusjoukot pyrkivät antamaan useammille nuorille mahdollisuuden osallistua monenlaiseen solidaarisuustoimintaan vapaaehtoistyössä, ansiotyössä, harjoittelussa tai oppisopimuskoulutuksessa ja auttaa käsittelemään haastavia tilanteita eri puolilla Eurooppaa. Tämä voi auttaa heitä kehittämään tarvittavaa osaamista sekä työmarkkinoita että aktiivista kansalaisuutta varten, mikä vuorostaan voisi edistää sosiaalista osallisuutta ja EU:n arvoja (16).

    KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA

    15.

    tutkimaan ja vahvistamaan urheilua sosiaalista osallisuutta edistävänä vapaaehtoistyön alana. Tämä voidaan tehdä tukemalla ja kannustamalla paikallisia ja alueellisia viranomaisia yhteistyössä urheiluseurojen ja -järjestöjen kanssa, kansalaisjärjestöt mukaan lukien, käyttämään työssään urheilua keinona antaa sosiaalisesti syrjäytyneille mahdollisuus osallistumiseen. Näin voitaisiin edistää ja kehittää innovatiivisia tapoja kannustaa sosiaalista osallistamista vähemmistöjen ja haavoittuvien väestöryhmien, mukaan lukien eristyksissä elävien ikääntyneiden, haavoittuvien nuorten, vammaisten henkilöiden, maahanmuuttajien ja pakolaisten, kohdalla edistämällä vapaaehtoistyötä urheilussa ja antamalla siten kyseisille vähemmistöryhmille uusia taitoja sekä saamalla heidät ottamaan urheilun elämäntavakseen,

    16.

    edistämään urheilualan vapaaehtoistyötä yhteiskunnan kaikkiin ryhmiin kuuluvien ihmisten keskuudessa, mukaan lukien maahanmuuttajat, ikääntyneet, vammaiset henkilöt ja haavoittuvat nuoret,

    17.

    kehittämään ja edistämään urheilualan vapaaehtoistyötä arvostettuna koulutuksellisena toimintaperiaatteena, joka olisi sisällytettävä epävirallisen ja arkioppimisen eri tasoihin, ottaen mukaan nuoriso- ja urheilujärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät ja vahvistaen niiden välistä yhteistyötä. Tähän voisi kuulua yhteistyössä urheilujärjestöjen kanssa toteutettavia koulutusohjelmia, joissa korostetaan fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin hyötyjä sekä vapaaehtoistyöntekijöiden tärkeyttä urheilutoiminnassa,

    18.

    edistämään vapaaehtoistyötä järjestämällä suuria urheilutapahtumia yhdessä urheiluliikkeen kanssa. Suuret urheilutapahtumat voivat tarjota erinomaisen tilaisuuden luoda sopivat olosuhteet vapaaehtoisten kouluttamiselle ja auttaa näitä hankkimaan tarvittavan osaamisen,

    PYYTÄVÄT EUROOPAN KOMISSIOTA

    19.

    tukemaan urheilualan vapaaehtoistyöhön liittyvien hyvien käytäntöjen ja tietojen vaihtoa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kesken ottaen huomioon urheilualan vapaaehtoistyön panos ja vaikutus sosiaaliseen osallisuuteen,

    20.

    harkitsemaan tukea kansainvälisille aloitteille (muun muassa hyvien käytäntöjen vaihdolle, tutkimuksille, verkostoille ja hankkeille), joissa keskitytään sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten ja kansainvälisten strategisten toimien täytäntöönpanoon EU:n rahoitusohjelmista, erityisesti Erasmus+-ohjelmasta ja Euroopan sosiaalirahastosta, kohdennettavaksi urheilualan vapaaehtoistyöhön,

    PYYTÄVÄT EUROOPAN KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA NIIDEN TOIMIVALLAN PUITTEISSA

    21.

    pitämään Euroopan urheiluviikkoa aloitteena, jolla edistetään urheilualan vapaaehtoistyötä ja pyritään saamaan mukaan ihmisiä kaikista yhteiskunnan osista. Se voi olla keino tavoittaa yhteiskunnan kaikki kerrokset, kun heikoimmassa asemassa olevilla alueilla järjestetään toimintaa, jolla asukkaita innostetaan urheilun pariin vapaaehtoistyöntekijöiksi,

    22.

    edistämään urheilualan vapaaehtoistyössä hankitun epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista ja validointia, erityisesti käyttämällä eurooppalaisia välineitä ja ohjausta (17), jotka voivat helpottaa saatujen oppimistulosten validointia ja parantaa niiden vertailukelpoisuutta, selkeyttä ja tunnustamista. Tavoitteena olisi tutkia, miten vahvistaa vapaaehtoisten asemaa heidän hankkimansa osaamisen tunnustamisen varmistamiseksi,

    23.

    edistämään rakenne- ja sijoitusrahastojen ja koheesiorahaston käyttöä infrastruktuuria varten ja muita ohjelmia urheiluseuroja varten nykyisten sosiaalisten olojen parantamiseksi erityisesti niillä alueilla, joilla on tavallista enemmän syrjäytymisvaarassa olevia väestöryhmiä,

    24.

    edistämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaperiaatetta urheilujärjestöissä ja rohkaisemaan niitä osallistumaan tähän aloitteeseen, jotta urheilun alalla aktiiviset nuoret pääsevät helpommin ohjelman piiriin,

    KEHOTTAVAT URHEILULIIKETTÄ HARKITSEMAAN SEURAAVAA:

    25.

    rohkaistaan maahanmuuttajien ja pakolaisten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden ja haavoittuvien nuorten osallisuutta erilaisissa vapaaehtoistehtävissä ruohonjuuritason urheilutoiminnassa järjestämällä pieniä ja suuria urheilutapahtumia ja helpottamalla pääsyä urheilun vapaaehtoistyöhön urheilun ruohonjuuritasolla näiden henkilöiden voimaannuttamiseksi,

    26.

    kehitetään urheilujärjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä, jotta löydettäisiin keinoja innostaa, saada mukaan ja sitouttaa vapaaehtoisia ja voitaisiin tarjota mahdollisimman paljon tilaisuuksia vapaaehtoistyöhön urheilun alalla, esimerkiksi suurten urheilutapahtumien yhteydessä,

    27.

    luodaan oppimis- ja koulutustilaisuuksia tarkoituksena parantaa urheilujärjestöjen vapaaehtoistyöntekijöiden, myös maahanmuuttajien ja pakolaisten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden, haavoittuvien nuorten ja muiden vähemmistöjen, osaamista ja samalla huolehtia niiden henkilöiden valmiuksien kehittämisestä, jotka vastaavat erilaisten vapaaehtoisryhmien värväämisestä ja johtamisesta,

    28.

    kannustetaan takaamaan yhtäläiset mahdollisuudet urheiluseuroissa, mukaan lukien syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien yhdenvertainen kohtelu seuran jäsenyyden ja sen vapaaehtoistoimintaan osallistumisen osalta,

    29.

    edistetään ikääntyneiden osallistumista urheiluseurojen toimintaan ja vanhempien vapaaehtoistyöntekijöiden integroimista siten, että heidän arvokasta elämänkokemustaan hyödynnetään urheilutoiminnan rakenteiden kaikilla tasoilla.


    (1)  Sosiaalisella syrjäytymisellä tarkoitetaan kehityskulkua, jossa henkilöt ajautuvat yhteiskunnan laitamille, joka rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää resursseja ja mahdollisuuksia, estää heitä osallistumasta normaaliin sosiaaliseen ja kulttuurielämään ja saa heidät tuntemaan itsensä marginalisoituneiksi, voimattomiksi ja syrjityiksi.

    (2)  Tässä asiakirjassa viitataan maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamiseen EU:ssa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisesta 9. joulukuuta 2016 annettujen neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmien mukaisesti (15312/16).

    (3)  Ryhmät, joihin kohdistuu valtaväestöä suurempi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski. Etniset vähemmistöt, muuttajat, vammaiset henkilöt, kodittomat, päihdeongelmaiset, eristyksissä elävät ikääntyneet henkilöt ja myös nuoret ovat usein vaikeassa tilanteessa, joka voi lisätä sosiaalista syrjäytymistä, muun muassa alhaisen koulutustason, työttömyyden tai vajaatyöllisyyden vuoksi.

    (4)  Social Policy Reforms in the EU: A Cross-national Comparison Social Inclusion Monitor Europe (SIM) –Reform Barometer. Jan Arpe, Simona Milio, Andrej Stuchlik (toim.).

    (5)  Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta – Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä, s. 4: ”Pakolaiskriisi, jonka myötä Eurooppaan saapui 1,2 miljoonaa ihmistä vuonna 2015, on suurempi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen” (katso myös alaviite 3).

    (6)  Vuoden 2017 vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskeva yhteinen julistus – Hyväksyminen. Asiak. 15375/16.

    (7)  Active Senior Citizens for Europe – A Guide to the EU (2012) AGE Platform Europe.

    (8)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 24.

    (9)  Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning: EU Level measures to implement the Paris Declaration.

    (10)  EUVL C 326, 3.12.2010, s. 5.

    (11)  COM(2010) 636 final – ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan”.

    (12)  Erityiseurobarometri nro 412: Urheilu ja liikunta (2014).

    (13)  Inhimillisten voimavarojen kehittämistä urheilun alalla käsittelevä asiantuntijaryhmä. Suositukset urheilun alalla tehtävään vapaaehtoistyöhön kannustamiseksi oikeudellisia ja verotusmekanismeja koskevat parhaat käytännöt mukaan lukien.

    (14)  SIVSCE-hanke (Social Inclusion and volunteering in sports clubs in Europe) Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman (2015–2017) tuella.

    (15)  European Sport Inclusion Network (ESPIN, Euroopan urheilun osallistava verkosto) – Promoting Equal Opportunities of Migrants and Minorities through Volunteering in Sport.

    (16)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla.

    (17)  Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).


    LIITE

    Seuraavissa keskeisissä asiakirjoissa korostetaan urheilualan vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä sosiaalisen osallistamisen välineenä:

    1.

    Eurooppa 2020 -strategia ja yksi sen seitsemästä lippulaiva-aloitteesta, joka korostaa kasvun ja uusien työpaikkojen tarvetta. Ne auttavat köyhyysrajalla eläviä ja sosiaalisesti syrjäytyneitä pääsemään kiinni ihmisarvoiseen elämään ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan (7110/10).

    2.

    Neuvoston päätelmät, annettu 18 päivänä marraskuuta 2010, urheilun asemasta aktiivisen sosiaalisen osallisuuden lähteenä ja edistäjänä (EUVL C 326, 3.12.2010, s. 5).

    3.

    Tiedonanto EU:n politiikasta ja vapaaehtoistyöstä: valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen ja edistäminen EU:ssa (COM(2011) 568 final).

    4.

    Neuvoston päätelmät urheiluun liittyvän vapaaehtoistoiminnan merkityksestä aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä (EUVL C 372, 20.12.2011, s. 24).

    5.

    Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

    6.

    EU:n urheilualan työsuunnitelma (2014–2017) (EUVL C 183, 14.6.2014, s. 12).

    7.

    Erityiseurobarometri nro 412: Urheilu ja liikunta (2014).

    8.

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä (asiak. 10038/16).

    9.

    Neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät, annettu 9. joulukuuta 2016, EU:ssa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisesta (asiak. 15312/16).

    10.

    Vuoden 2017 vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskeva yhteinen julistus (asiak. 15375/16).

    11.

    Investointi Euroopan nuorisoon

    a)

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Investointi Euroopan nuorisoon (asiak. 15420/16).

    b)

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Euroopan solidaarisuusjoukot (asiak. 15421/16).

    12.

    Inhimillisten voimavarojen kehittämistä urheilun alalla käsittelevä asiantuntijaryhmä. Suositukset urheilun alalla tehtävään vapaaehtoistyöhön kannustamiseksi, oikeudellisia ja verotusmekanismeja koskevat parhaat käytännöt (joulukuu 2016).

    13.

    European Sport Inclusion Network (ESPIN, Euroopan urheilun osallistava verkosto) – Promoting Equal Opportunities of Migrants and Minorities through Volunteering in Sport.

    14.

    COM(2010) 636 final – Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan.


    Top