14.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 230/107

Esittelijä:

Christos POLYZOGOPOULOS

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti käsillä olevaan tiedonantoon, koska se on loogista jatkoa pyrkimyksille kehittää tehokkaampaa ja taloudellisesti kannattavampaa merivalvontaa, mikä kuuluu EU:n yhdennetyn meripolitiikan strategisiin tavoitteisiin. Komitea huomauttaa, että kyseisestä valvonnasta vastaavien viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantaminen liittyy olennaisena osana unionin suojeluun, turvallisuuteen, talouteen ja sen ympäristön tulevaisuuteen.

1.2

Pantuaan vastikään merkille (3), että geopoliittiset, strategiset ja ympäristöä koskevat haasteet lisääntyvät meriturvallisuuden alalla, ETSK kehottaa komissiota täsmentämään välittömästi, mitä se tarkoittaa uudelleenarviointimenettelyllä, ”jolla arvioidaan EU:n yhteisen merialan tietojenvaihtoympäristön täytäntöönpanoa ja lisätoimien tarvetta” (4), ja nopeuttamaan sitä, sillä se on määrä ottaa käyttöön vuoteen 2018 mennessä.

1.3

ETSK suosittelee, että yhteistä tietojenvaihtoympäristöä kehitettäessä hyödynnetään unionin tuoreen merellisen turvallisuusstrategian (5) laajennettua toimialaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia, jotta saadaan kehitettyä ajantasainen, yhtenäinen ja kokonaisvaltainen tapa lähestyä merivalvontaa.

1.4

ETSK kehottaa komissiota täsmentämään, miten jäsenvaltioita voidaan kannustaa ”jatkamaan tarvittaessa merivalvontajärjestelmiensä nykyaikaistamista” ilman, että sitä varten on tarjolla muita lisävaroja kuin rahoitusta ”[p]ienten parannusten tekemiseen” (6). Komitea suosittaa, että osa säästetyistä varoista kohdistetaan tai sijoitetaan uudelleen yhteisen tietojenvaihtoympäristön puutteiden korjaamiseen ja kokonaisvaltaiseen parantamiseen.

1.5

Koska hanke pohjautuu vapaaehtoisuuteen ja poliittisella tahdolla on siinä tärkeä asema, samoin kuin muun muassa piintyneistä ajattelutavoista, stereotypioista ja työmenetelmistä johtuvilla kulttuurisilla esteillä, ETSK kannustaa komissiota keskittymään koulutustoimiin ja luottamuksen palauttamiseen tähtääviin aloitteisiin ja hyödyntämään jo olemassa olevia myönteisiä kokemuksia, kuten Pohjois-Atlantin rannikkovartiostojen foorumia (engl. North Atlantic Coast Guard Forum) tai Kansainvälistä turvalaite- ja majakkajärjestöä (engl. International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities, IALA).

1.6

Komitea kehottaa komissiota myös määrittämään selvemmin, millä keinoin tämä aikoo lyhyellä ja pitkällä aikavälillä poistaa oikeudelliset ja tekniset esteet, jotka vaikeuttavat tehokkaan yhteisen tietojenvaihtoympäristön vakiinnuttamista.

1.7

ETSK varoittaa, että tietotekniikan erittäin nopea kehitys altistaa eittämättä kaikki yhteisen tietojenvaihtoympäristön kaltaiset uudet, arkaluonteiset tietojen jakamisympäristöt verkkohyökkäyksille (7) ja myös terroristiteoille, joista voi aiheutua mittaamattomia seurauksia kuljetusten, kauppavaihdon, satamien, alusten, miehistöjen ja lastien turvallisuudelle. Siksi komitea kehottaa komissiota välittömästi tutkimaan meriliikenteen tietoverkkoturvallisuutta ja ryhtymään yksityiskohtaisiin toimiin yhteisen tietojenvaihtoympäristön suojelemiseksi. Yhdysvaltain kongressin alaisen valtiontalouden tarkastusviraston (U.S. Government Accountability Office, GAO) raportti Maritime Critical Infrastructure Protection vuodelta 2014 osoittaa, että tilanne on kiireellinen (ks. http://gao.gov/products/GAO-14-459).

1.8

ETSK tähdentää, että yhteisen tietojenvaihtoympäristön avulla varmistettava parempi tilannetietoisuus ja merivalvontaviranomaisten tehostettu yhteistyö auttavat suojelemaan EU:n merialueiden ekologista eheyttä siten, että suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja meriresursseja paremmin ydinonnettomuuksilta, myrkyllisten aineiden laittomalta upottamiselta, vaarallisilta onnettomuuksilta, joissa on osallisena saastuttavia aineita, ja ilmastonmuutokselta. Lisäksi merenpohjassa olevien kaapeleiden ja johtojen turvallisuutta kohentamalla parannetaan energiatehokkuutta.

2.1

Riskien ja uhkien ymmärtämiseksi on äärimmäisen tärkeää saada ajoissa yksityiskohtaisia tietoja ja pätevä yleiskuva merten tilanteesta. Eri tietolähteiden integroiminen ja toimivaltaisten viranomaisten koordinoiminen auttavat ymmärtämään paremmin merten haasteita ja luovat rajallisten resurssien tehokkaan käytön ansiosta lisäarvoa.

2.2

Optimaalinen tietojenvaihto merivalvontaviranomaisten kesken on yksi yhdennetyn meripolitiikan strategisista tavoitteista. Komissio julkaisi vuosina 2009 ja 2010 kaksi tiedonantoa EU:n merialaa koskevasta yhteisestä tietojenvaihtoympäristöstä (8).

2.3

Meriturvallisuuden kohentamisesta merten yhdennetyn valvonnan avulla tuli vuonna 2012 keskeinen tekijä sinistä kasvua edistävässä ohjelmassa, jolla pyritään luomaan kasvua ja työllisyyttä meritalouteen (9).

2.4

Tuoreessa (2014) yhteisessä tiedonannossa EU:n meriturvallisuusstrategiasta (10) vahvistetaan perustellusti, että merivalvonta ja meriasioita koskeva tietojenvaihto ovat tärkeitä meriturvallisuustekijöitä.

3.1

Tiedonannossa esitellään unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sen jälkeen saavutettua kehitystä, kun yhteistä tietojenvaihtoympäristöä koskeva etenemissuunnitelma otettiin käyttöön. Yhteinen tietojenvaihtoympäristö on pysyvä vapaaehtoinen yhteistyöprosessi, jonka tavoitteena on lujittaa EU:n meriympäristön valvontatoimien tuntemista, tehokkuutta, laatua, reagointikykyä ja yhteensovittamista sekä edistää innovointia.

3.2

Yksinkertaisen tietojen jakamisen lisäksi EU pyrkii yhteisellä tietojenvaihtoympäristöllä siihen, että eri käyttäjäyhteisöt käyttävät tietoja asianmukaisesti useisiin tarkoituksiin ilman päällekkäisyyksiä tietosuojasäännöksiä ja kansainvälisiä sääntöjä noudattavan hajautetun merivalvontaverkoston avulla. Yhteinen tietojenvaihtoympäristö ei korvaa nykyisiä tietojenvaihtojärjestelmiä eikä -foorumeita eikä se vaikuta jäsenvaltioissa käytössä oleviin asianmukaisiin rakenteisiin tai lainsäädäntöön.

3.3

Etenemissuunnitelmassa (11) asetettiin kuusi vaihetta yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämiseksi. Ne ovat käyttäjäyhteisöjen määritteleminen, tiedostojen kartoitus ja tietojenvaihdon puuteanalyysi, tietojen yhteisten turvaluokitustasojen määritteleminen, tukikehyksen luominen, käyttöoikeuksien määritteleminen ja johdonmukaisten oikeudellisten puitteiden määrittäminen.

3.4

Yhteinen merialan tietojenvaihtoympäristö koskee seuraavia toimialoja: 1) meriturvallisuus (etsintä- ja pelastustoimet mukaan luettuina), merenkulun turvatoimet ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisy; 2) kalastuksen valvonta; 3) onnettomuuksista aiheutuvan meren pilaantumisen torjuntavalmiudet ja torjunta, meriympäristön suojelu; 4) tulliasiat; 5) rajavalvonta; 6) yleinen lainvalvonta ja 7) puolustus.

3.5

Unionin taloudelle tästä mahdollisesti aiheutuvat säästöt ovat hallinto- ja käyttökustannusten tasolla noin 400 miljoonaa euroa vuodessa ja julkisille viranomaisille välittömästi noin 40 miljoonaa vuodessa. Investointitarpeeksi arvioidaan puolestaan ensimmäisten kymmenen vuoden aikana noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

4.1

ETSK on korostanut unionin merialan määrällistä merkitystä ja vaikutusta työllisyyteen ja talouteen aiemmissa lausunnoissaan ja tehnyt osuvia havaintoja ja antanut asianmukaisia suosituksia EU:n meripolitiikkaan liittyvistä ongelmista (12). Komitea on ottanut seikkaperäisesti kantaa sekä meriturvallisuuden yleisiin ongelmiin että erityisesti yhdennettyä merivalvontaa koskeviin kysymyksiin. Se on todennut, että merivalvonnan varmistaminen edellyttää integroitua järjestelyä (13).

4.2

ETSK suhtautuu myönteisesti merien hallinnointia koskevaan monialaiseen lähestymistapaan ja korostaa erityisesti, että tosiasiallisesti yhdennettyjen merimarkkinoiden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että jäsenvaltioiden valvontapalvelut, rannikkovartiostot ja sotalaivastot ryhtyvät nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön, mikä edellyttää tietojenvaihtorakenteen ja yhdennetyn merivalvontajärjestelmän laatimista (14).

4.3

ETSK on myös ilmaissut kannattavansa yhteistä EU:n laajuista valvontamekanismia, joka perustuu johdonmukaisiin oikeudellisiin puitteisiin ja jonka avulla voidaan varmistaa arkaluonteisen ja muun tiedon jakaminen EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten, virastojen ja käyttäjien kesken (15).

4.4

ETSK tähdentää erityisesti sitä, että on tärkeää selventää ja vahvistaa hallintorakenteita ja resursseja, mikäli halutaan varmistaa käsillä olevan, poikkeuksellisen monialaisen ja kunnianhimoisen aloitteen elinkelpoisuus. Aloitteeseen ottaa osaa yli 400 viranomaista, jotka hallinnoivat tavatonta määrää merivalvontaan liittyvää tietoa. Osallistujiin kuuluvat EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden viranomaiset ja EU:n eri elimiä, kuten Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA), Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) ja Euroopan puolustusvirasto (EDA).

4.5

Koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate, ETSK huomauttaa, että julkisen talouden säästötoimenpiteiden ja kriisin vallitessa jäsenvaltioilla on asiassa keskeinen asema. Tämä aiheuttaa toimivaltaisille viranomaisille ylimääräisiä kuluja ja suuria menoja niiden tietoteknisten laitteistojen nykyaikaistamiseksi ja niiden muokkaamiseksi yhteensopiviksi. Noin neljännes jäsenvaltioiden tietojärjestelmistä perustuu monoliittiseen ja vanhentuneeseen käyttöjärjestelmäarkkitehtuuriin. Tässä yhteydessä viitataan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan (tiivistelmä vaikutusten arvioinnista, SWD(2014) 224 final) ja Gartnerin artikkeliin Sustainability and Efficiency of Visions for CISE (Euroopan komissio, meri- ja kalastusasioiden pääosasto, 2013).

4.6

Ottaen huomioon tutkimuksen, joka on tehty EU:n merialan riskien arvioinnista seuraaviksi 15 vuodeksi, ETSK arvioi, että vaihdettavien tietojen hierarkiassa on syytä pitää ensiarvoisena erityisesti vaarojen, uhkien ja heikkojen kohtien tuloksellista havaitsemista alakohtaisesti sekä merialueilla että yleisemmällä tasolla. Tässä yhteydessä viitataan Wise Pen Internationalin tutkimukseen Risk Assessment Study as an Integral Part of the Impact Assessment in Support of a CISE for the EU Maritime Domain (Euroopan komissio, meri- ja kalastusasioiden pääosasto, 2013).

4.7

Arkaluontoisten henkilö- ja yritystietojen luottamuksellisuus ja suojelu ovat joka tapauksessa erittäin tärkeitä kysymyksiä. Aiheesta aiemmin tekemiinsä huomioihin ja antamiinsa suosituksiin viitaten ETSK katsoo, että niihin on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota ja että ne on yksilöitävä tarkemmin.

4.8

ETSK on tyytyväinen yhteistä tietojenvaihtoympäristöä koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa edistymiseen BluemassMed-, Marsuno- ja CoopP-hankkeiden ansiosta. Ne ovat osoittaneet, että alojen välillä tarvitaan käytännössä tietojenvaihtoa, ja ovat antaneet lisätietoa asiasta. Niinpä komitea kannustaa komissiota laajentamaan ponnistuksiaan.

4.9

ETSK pitää myös kannustavina jo mainittuja edistysaskeleita, jotka koskevat monien sellaisten järjestelyjen (16) täytäntöönpanoa, jotka palvelevat eri toimialojen tavoitteita ja tietyissä tapauksissa kattavat useamman kuin yhden alan.

4.10

ETSK korostaa, että Euroopan unionin merialuekokonaisuus on lajissaan ainutlaatuinen kuusine merialueineen, syrjäisimpine alueineen ja saaristoalueineen. Komitea toteaa, että maailmanlaajuisissa uhka- ja vaaratilanteissa yhteisen tietojenvaihtoympäristön tietojen ja tehokkuuden lisääminen ei onnistu, ellei myös tiivistetä kansainvälistä, alueellista ja rajatylittävää yhteistyötä kiinnittämällä tarkoituksenmukaisesti huomiota valittujen tietojen vaihtoon kolmansien maiden kanssa ja turvallisuusasioiden käsittelyyn sekä kyseisten tietojen vastavuoroisuuteen.

4.11

ETSK arvioi, että johdonmukaisessa tavassa lähestyä merivalvontaa – EU:ssa ja kansainvälisesti – on otettava huomioon yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (YTPP) kuuluvien tehtävien ja operaatioiden suunnittelu ja toteuttaminen.

4.12

ETSK on tyytyväinen merkittävään parannukseen, joka koskee tietojenvaihtoa siviili- ja sotilasviranomaisten – tärkeimpien merivalvontaa koskevien tietojen haltijoiden – kesken. Komitea kehottaa harkitsemaan Naton resurssien kohdennettua käyttöä. Se muistuttaa lisäksi Euroopan rajavalvontajärjestelmässä (Eurosur) kehitetyistä esimerkillisistä siviilien ja sotilaiden kansallisen ja EU:n tason yhteistyöratkaisuista.

4.13

ETSK kehottaa komissiota hyödyntämään tarkemmin resursseja ja avaruustietoja yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämiseksi, sillä merivalvonta on yksi EU:n satelliittijärjestelmien käyttöaloja. Esimerkkinä mainittakoon, että merivalvonnan Copernicus-palvelut (aiemmin ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantaohjelma GMES) tukevat myös toimia, joilla torjutaan merirosvoutta, huumausainekauppaa, laitonta kalastusta ja valvomatonta ongelmajätteiden sijoittamista. Tämä tehdään yhteistyössä Frontexin, Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:n ja maarajojen valvonnasta vastaavan EU:n satelliittikeskus EUSC:n kaltaisten yksiköiden kanssa ja täydennetään siten turvallisuussovelluksia EU:n merillä sijaitsevien ulkorajojen valvonnassa.

4.14

ETSK kehottaa komissiota tutkimaan välittömästi merikuljetusten verkkoturvallisuutta ja määrittämään yksityiskohtaisia toimia yhteisen tietojenvaihtoympäristön suojelemiseksi, sillä on välttämätöntä varmistaa asianomaisten viranomaisten erittäin tiivis horisontaalinen yhteensovittaminen.

5.1

ETSK kehottaa komissiota lisäämään ponnistuksiaan tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla, jotta se voi hallinnoida sovelluksia, järjestelmiä ja palveluja koskevan yhteentoimivuuden ja arkkitehtuurin kaltaisia hankalia teknisiä seikkoja. Niissä on kyse esimerkiksi eri ohjelmien ja laitteiden välisistä tietojen laatueroista, jotka heijastuvat merkittävästi yhteisen tietojenvaihtoympäristön asianmukaiseen toimeenpanoon ja luotettavuuteen (17).

5.2

ETSK katsoo, että yhteisen merialan tietojenvaihtoympäristön luominen tarjoaa EU:lle näkymiä työpaikkoihin ja uudenlaiseen yritystoimintaan etenkin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) alalla. Komitea kannustaakin komissiota tähdentämään tätä hankkeen tärkeää näkökohtaa.

5.3

ETSK kehottaa komissiota tiivistämään pyrkimyksiään poistaa kulttuuriset esteet tietojen vaihdolta ja jakamiselta. Komitea arvioi, että luottamuksen synnyttämiseksi ja tiedon jakamista suosivan ajattelutavan (engl. care to share to be aware) edistämiseksi sekä asianomaisilla aloilla että niiden kesken ei riitä, että julkaistaan ei-velvoittava ohjeisto, johon kootaan yhteisen tietojenvaihtoympäristön täytäntöönpanoa koskevia hyviä käytänteitä.

5.4

Merivalvonnan yhdentämisessä eri alojen välillä vallitsevat erot johtavat merkittävään epäyhtenäisyyteen toimissa, joilla tähdätään yhteensovittamiseen yhteisen tietojenvaihtoympäristön kanssa. Jotkut maat ovat yksinkertaistaneet kyseiseen valvontaan tarkoitettuja tietoteknisiä järjestelmiään, toiset puolestaan eivät. Muutamat ovat ryhtyneet ponnekkaasti varmistamaan eri alojen välistä sähköistä yhteistyötä alueellaan, kun taas toisilla on alakohtaisia tietoteknisiä järjestelmiä, jotka pysyvät suljettuina.

5.5

ETSK on tyytyväinen komission aloitteisiin, joilla pyritään kehittämään standardeja yhteisen tietomallin laatimiseksi. Se tarkoittaa termien, määritelmien, nimeämiskäytäntöjen, tietomuotojen ja tietojen keskinäisten suhteiden luetteloa, jonka muodostaman ”käännöstyökalun” avulla merivalvontaa koskevia tietoja voidaan tulkita etenkin siviili- ja sotilasjärjestelmien kesken.

5.6

ETSK on tyytyväinen kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden perustamiseen. Ne ovat keskitettyjä kansallisia tietojenvaihdon foorumeita, joissa voi tehdä aluksia koskevia ilmoituksia ja jakaa niitä koskevia tietoja yhteydessä unionin merialan yhdennettyyn tietojenvaihtojärjestelmään ja lisäksi myös muihin järjestelmiin. YK:n Euroopan talouskomissiossa (UN/ECE) ja sen kauppavaihdon ja kuljetusten helpottamista koskevassa suosituksessa nro 33 esille tuodut alan parhaat käytänteet ovat myös hyödyllinen viitekohta yhteiselle tietojenvaihtoympäristölle.

5.7

ETSK katsoo, että on syytä käsitellä vakavaa ongelmaa, jonka tietoteknisten alustojen riippuvuus niiden toimittajista aiheuttaa vaikeuttaessaan niiden yhteentoimivuutta. Jäsenvaltioiden merivalvonnassa käytetyistä tietoteknisistä järjestelmistä 85 prosenttia perustuu erilliseen infrastruktuuriin ja on standardoimattomia. Näin ollen niiden mahdolliset päivitykset tai mukautukset ovat riippuvaisia toimittajista.