5.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/98

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää tervetulleena, että Euroopan komissio on vastannut kansalaisyhteiskunnan ja ETSK:n yhteiseen aloitteeseen nimetä vuosi 2015 kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

1.2

Komitea kannattaa ponnekkaasti eurooppalaisen kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän (Concord) (1) esittämiä muutoksia ja Euroopan parlamentin tarkistuksia (2) kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta koskevaan Euroopan komission ehdotukseen (3). Komitea huomauttaa, että useimmista muutoksista on keskusteltu teemavuoden epävirallisessa työryhmässä ja osa on mainittu ETSK:n muissa lausunnoissa ja teemavuotta käsittelevillä ETSK:n keskustelusivulla.

1.3

Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi on ensimmäinen eurooppalainen teemavuosi, jolla on vahva maailmanlaajuinen ja oikeuksiin perustuva ulottuvuus. ETSK kehottaa EU:n toimielimiä pyrkimään kaikin keinoin Concordin seuraavin sanoin määrittämien tavoitteiden saavuttamiseen: Tämä teemavuosi tarjoaa ”sekä Euroopassa että muissa maanosissa ainutlaatuisen tilaisuuden laajaan julkiseen keskusteluun ja merkitykseltään painokkaaseen kansalaistoimintaan, joka koskee eurooppalaista näkemystä maailmanlaajuisesta kehitysyhteistyöstä, johon kuuluvat ihmisoikeuksien, ympäristön kannalta kestävän kehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ulottuvuudet”. (4)

1.4

Komitea kehottaa kumppaneitaan muualla maailman alueilla ajamaan vuoden 2015 nimeämistä kehitysyhteistyön maailmanlaajuiseksi teemavuodeksi myös kyseisillä alueilla, mikäli valmisteluihin jää riittävästi aikaa.

1.5

Pääpaino on asetettava kaikkein pysyvimpiin ja oleellisimpiin kehitysyhteistyön näkökohtiin, kuten maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen ja oikeuteen, kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuteen, kestävyysperiaatteiden mukaisiin kehitysyhteistyötavoitteisiin, globaaleihin julkishyödykkeisiin ja haasteisiin sekä Euroopan unionin kansalaisten rooliin kuluttajina ja toimijoina globaalissa taloudessa. Etusijalle ei tulisi asettaa kapea-alaisia, avunantajan ja avunsaajan suhteeseen liittyviä kysymyksiä.

1.6

Tulee korostaa myös yksityissektorin roolia kehityskysymyksissä (5), koska kehitysmailla ei yleensä ole kehitysstrategioita pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) – osuuskunnat mukaan luettuina – varten. Tällaisten kehitysstrategioiden avulla pystytään kitkemään köyhyyttä ja edistämään osallistavaa kasvua. Euroopassa hankittua kokemusta pk-yritysten tukemiseksi tarkoitetusta, yhdessä työmarkkinaosapuolten ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa toteutettavasta politiikasta pitää siirtää kohdennetusti ja järkevästi kehitysmaihin tarkoituksena aikaansaada kestävän kehityksen mukaista kasvua kestävyysajattelun kaikkien kolmen pilarin – taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden – osalta.

1.7

ETSK muistuttaa, että aiempien eurooppalaisten teemavuosien menestyksen avaimena on ollut EU:n toimielinten ja elinten sekä kansalaisyhteiskunnan tiivis yhteistyö niin kansallisella kuin EU:n tasolla. Näin ollen komitea perää välittömiä toimia: on perustettava useista eri osapuolista koostuvia työryhmiä, jotta yhteistyö on ripeää ja kyllin järjestelmällistä. Tämän vuoksi ETSK kannattaa voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden allianssin perustamista.

1.8

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden monitasoisilla (kansallisella, EU:n ja kumppanuusmaiden tasolla toteutetuilla) toimilla on avainrooli poliittisten prosessien muotoilussa. Siksi kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja niiden toimet tulisi asettaa ehdottomasti etusijalle teemavuoden aikana, ja niille tulisi osoittaa valtaosa rahoituksesta. Kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden lyhyen ja pitkän aikavälin tulosten parantamiseksi on välttämätöntä välttää rahan tuhlaamista PR-toimistojen toteuttamiin kalliisiin kampanjoihin, tai ainakin tällaisten palveluiden hankkiminen tulisi rajata vain välttämättömimpään (ks. käsillä olevan lausunnon kohta 3.6).

1.9

Komitea kehottaa EU:n toimielimiä hyödyntämään kolmen osapuolen välisiä keskusteluita siten, että kampanjoiden ja tiedotustoimien sijaan keskitytään pysyviin tuloksiin ja osallistamiseen. Tämän saavuttaminen edellyttää komission ehdotuksen eräiden artikloiden useiden kohtien muuttamista käsillä olevan lausunnon tekstijaksoissa 3 ja 4 esitetyn mukaisesti, ja lisäksi tarvitaan muutoksia johdanto-osaan ja liitteisiin, joita ei kuitenkaan voida asian laajuuden vuoksi tarkastella tässä lausunnossa.

1.10

Käsillä olevan lausunnon kohdassa 3.5 kuvattu hajauttamiseen perustuva lähestymistapa voisi tuottaa parhaimmat tulokset, sillä kehitysyhteistyön perinteet ja historia ovat hyvin monitahoiset, eikä terminologialle, toimille jne. ole pystytty löytämään yhtä, yleispätevää kaavaa. Käsillä olevan lausunnon tekstijaksoissa 3 ja 4 esitetään useita ehdotuksia lähtökohtaisesti ruohonjuuritasolla toteutettavaa teemavuotta varten, ja ne tulisi ottaa huomioon teemavuotta valmisteltaessa.

2.1

Eurooppalaisella teemavuodella on erityinen rooli kansalaisten viestinnässä ja aktiivisessa osallistumisessa, ja se mahdollistaa yhteisiä EU:n, valtakunnallisen ja alue-/paikallistason tapahtumia, joiden järjestäjinä ovat sekä institutionaaliset toimijat että yhä kasvava joukko kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

2.2

2015 on vuosi, mihin mennessä vuosituhannen kehitystavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Vuoden on määrä huipentua saatujen tulosten arviointiin sekä uuden strategian tai paradigman hyväksymiseen tulevaa vuosikymmentä varten. EU:lla on ollut avainrooli kehitysyhteistyössä sekä vuosituhannen kehitystavoitteita asetettaessa. Vaikka kehitysyhteistyö on paljon enemmän kuin pelkkää kehitysapua, on muistettava, että suurin osa (60 prosenttia) virallisen kehitysavun kokonaismäärästä tulee EU:lta ja sen jäsenvaltioilta. EU:lla ja sen kansalaisilla tulisi yhdessä kehitysmaissa olevien kumppaneidensa kanssa olla johtava rooli vuoden 2015 jälkeen käytävissä keskusteluissa.

2.3

Eurobarometri-tietojen (6) mukaan EU:ssa noin 20 miljoonaa ihmistä (vapaaehtoistyöntekijät mukaan luettuina) osallistuu henkilökohtaisesti kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen toimintaan, noin 130 miljoonaa EU:n kansalaista antaa lahjoituksia kehitysmaita avustaville järjestöille ja yhteensä 72 prosenttia EU:n kansalaisista kannattaa ajatusta sellaisten maiden auttamisesta, missä kehitysindikaattorien luvut ovat alhaalla.

2.4

Yhä useammat ihmiset ymmärtävät, että kehitys alkaa kunkin omasta maasta ja omasta elämästä reilun kaupan, ympäristönsuojelun, poliittisiin prosesseihin osallistumisen yms. muodossa.

2.5

Kehitysyhteistyökysymyksistä vastaavan Euroopan komission jäsenen Andris Piebalgsin ja hänen alaistensa vahvalla tuella on kansallisen ja EU-tason kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (Latvian Eurooppa-liike, latvialainen kehitysyhteistyöfoorumi LAPAS ja eurooppalainen kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä Concord) sekä ETSK:n johdolla perustettu nopeasti kasvava, laaja ja osallistava tukijoiden koalitio (7), jossa ovat mukana keskeiset sidosryhmät, mukaan luettuina monet erilaiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, alueiden komitea ja Euroopan parlamentti. Alusta alkaen kumppanit ovat pyrkineet suunnittelemaan menestyksekkään ja kunnianhimoisen teemavuoden, joka antaa konkreettisia tuloksia.

3.1

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä hyödyntämään kolmen osapuolen välisiä keskusteluita siten, että teemavuotta voidaan rikastuttaa sisällöllisesti ja lisätä toimenpiteitä parempien ja kestävämpien tulosten varmistamiseksi (esimerkiksi poliittisten prosessien, sitoumusten, horisontaalisen ja rakenteellisen vuoropuhelun parantamisen avulla).

3.2

ETSK muistuttaa alkuperäisestä ehdotuksestaan teemavuoden sisällöksi: ”ETSK kehottaa kiinnittämään yhä enemmän huomiota kehitysyhteistyökysymyksiin, maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen ja keskusteluun vuosituhannen kehitystavoitteista. Se ehdottaa, että vuosi 2015 julistetaan kehityksen ja yhteistyön teemavuodeksi (alustava nimitys). Koska myös EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet saavuttamaan kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä, komitea kehottaa hyödyntämään EU:n teemavuotta niin, että pyritään saamaan kaikki ihmiset, kansalaisyhteiskunta, valtiot ja EU ymmärtämään asetetut tavoitteet sekä vuoden 2015 jälkeiset uudet tavoitteet ja ottamaan kantaakseen vastuuta niiden saavuttamisesta.” (8)

3.3

Euroopan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja niiden globaalien kumppaneiden sitouttaminen ja osallistaminen kehitysyhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun maailmanlaajuisesta kehityksestä ja maailmanlaajuisesta oikeudenmukaisuudesta on keskeinen tekijä teemavuoden menestyksen ja koko kehitysyhteistyön kannalta. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on avainrooli paitsi varainkeruussa ja kehitysyhteistyötoimien toteuttamisessa myös poliittisessa prosessissa. Tämä pitää paikkansa varsinkin nuoren sukupolven osalta. Heillä on varsin monissa tapauksissa enemmän kosketuspintaa muuhun maailmaan sosiaalisen median ja muiden kommunikaatiovälineiden ansiosta. He ovat lisäksi muita tietoisempia kiireellistä huomiota vaativista nykyhetken ongelmista, jotka heidän – tulevien johtohenkilöidemme – on aikanaan ratkaistava. Niinpä on ratkaisevan tärkeää saada lapset ja nuoret, eritoten tytöt, asianmukaisesti ja suoraan mukaan eurooppalaisen teemavuoden puitteissa käytäviin keskusteluihin. Lisäksi on saatava asiaan järkevällä tavalla ja suoraan osallisiksi kansalaisia, joiden kiinnostuksen kohteet, sosiaalinen tausta jne. ovat monipuoliset. Mainittujen seikkojen tule näkyä asianmukaisesti teemavuotta valmisteltaessa ja sitä toteutettaessa, vuoden sisällössä ja sen rahoituksellisissa näkökohdissa.

3.4

Komitea kannattaa hajauttamiseen perustuvan lähestymistavan soveltamista eurooppalaiseen teemavuoteen. Kansallisen tason työryhmien tulisi laatia teemavuotta varten kansallinen tunnuslause, iskulause tai kutsu, joka parhaiten kuvastaa kyseiselle jäsenvaltiolle ominaista tilannetta. EU:n ja kansallisen tason työryhmät tulisi perustaa viimeistään kaksi kuukautta ehdotuksen hyväksymisen jälkeen, ja niiden tulisi päästä hyödyntämään teemavuoden määrärahoja. Työryhmien työtä ja sen tukemista tulisi jatkaa myös teemavuoden jälkeen. Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla tulisi olla avainrooli työryhmissä.

3.5

ETSK pitää tervetulleena komission aikomusta osoittaa merkittävästi määrärahoja teemavuoden menestyksen varmistamiseen. Toisaalta komitea on huolissaan siitä, että tässä vaiheessa vain hyvin pieni osa rahoituksesta on varattu kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja toimia varten, vaikka se takaisi teemavuodelle parhaan jatkuvuuden ja tulokset. Varojen käyttöä olemassa oleviin tai uusiin PR-sopimuksiin tai -hankintoihin tulisi välttää, tai ainakin se tulisi rajoittaa vain välttämättömimpään, sillä joissain tapauksissa tällaiset toimet saattavat jopa vahingoittaa teemavuoden tavoitteita.

3.6

Aiempien eurooppalaisten teemavuosien parhaisiin käytänteisiin viitaten komitea kannattaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden laajan ja osallistavan allianssin perustamista. Aiempien vuosien tapaan allianssilla tulisi olla johtava rooli eurooppalaisen teemavuoden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. ETSK ehdottaa erityishuomion kiinnittämistä tiiviiseen yhteistyöhön ETSK:n jäsenten ja elinten ja muiden sidosryhmien sekä allianssin EU-tasolta ja kansalliselta tasolta olevien jäsenten välillä.

3.7

Teemavuoden lähettiläiden nimeämistä, hyvää käytäntöä, tulisi jatkaa myös vuonna 2015. Se tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia suuren yleisön tietoisuuden kasvattamiseksi ja sen tuen lisäämiseksi teemavuoden tavoitteille.

3.8

Komitea on sitoutunut yhteistyömekanismien kehittämiseen kaikilla asianomaisilla tasoilla, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen yhteistyö ja synergiat EU:n toimielinten ja elinten välillä. Teemavuoden aikana tulisi käynnistää yhteistyö Yhdistyneiden kansakuntien kanssa.

3.9

Komitea kannattaa ponnekkaasti teemavuoden epävirallisessa työryhmässä ja ETSK:n verkkosivujen keskustelupalstoilla käsiteltyjä ehdotuksia. Concord on tuonut julki kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja niiden kumppanitahojen ilmaisemat ajatukset (9). EU:n toimielinten tulisi kaikin keinoin varmistaa, että teemavuosi on

3.10

Komitea kannattaa myös vahvasti seuraavia Euroopan parlamentin esittelijän ilmaisemia ehdotuksia (10):

4.1

1 artikla (virkkeen lisääminen) – Kansallinen alaotsikko mahdollistaisi sen, että jokaisen jäsenvaltion erilaiset perinteet, haasteet ja potentiaali voitaisiin tuoda tehokkaammin esiin: ”Nimetään vuosi 2015 kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi – –. Jäsenvaltioiden tasolla tulisi laatia alaotsikko ja tunnuslause, iskulause tai kutsu teemavuodelle.”

4.2

2 artiklan ensimmäinen luetelmakohta – Voisi olla hyödyllistä keskittyä enemmän sitouttamiseen, ja kaikki sidosryhmät tulisi mainita tasa-arvoisina toimijoina: ”– tiedottaa EU:n kansalaisille EU:n kehitysyhteistyöstä – ja ottaa nämä mukaan keskusteluihin siitä, mitä EU voi maailman suurimpana avunantajana maailmanlaajuisena kehitysyhteistyökumppanina saavuttaa jo nyt ja sopia siitä, miten se voisi päästä vieläkin parempiin tuloksiin yhdistämällä lisäämällä jäsenvaltioiden ja toimielinten sekä muiden toimijoiden välistä koherenssia ja parantamalla niiden välistä koordinointia voimat;”

4.3

2 artiklan toinen luetelmakohta – ETSK:n aiheesta ”Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka – Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä” antaman lausunnon mukaisesti: ”–herättää lisätä EU:n kansalaisten aktiivista nen ja merkityksellistä kiinnostusta ja osallistumista kehitysyhteistyöhön ja edistää heidän vastuuntuntoaan sekä henkilökohtaisten valintojen että kansallisten ja kansainvälisten sitoumusten osalta (vuoden 2015 jälkeinen kehitysohjelma mukaan lukien) ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua politiikan muotoiluun ja toteuttamiseen; ja”

4.4

2 artiklan kolmas luetelmakohta – Teksti pohjautuu likaa kehitysapu- ja lahjoittaja-ajatukseen ja edustaa erittäin kapeaa näkökulmaa: ”– lisätä tietoisuutta EU:n kehitysyhteistyöstä, josta avunsaajien lisäksi hyötyvät monin tavoin myös EU:n kansalaiset kaikki EU:n ja sen kumppanimaiden toimijat hyötyvät monin tavoin muuttuvassa maailmassa, jossa keskinäinen riippuvuus lisääntyy koko ajan.”

4.5

2 artiklan uusi luetelmakohta – Pysyvät tulokset EU:n ja kansallisen tason poliittisissa prosesseissa ovat ratkaisevan tärkeitä, ja ne puuttuvat komission ehdotuksesta: ”– saavuttaa pysyviä tuloksia ja toteuttaa tarvittaessa parannuksia (esimerkkikohteita ovat sisäinen ja ulkoinen poliittinen ohjelma ja kehitysyhteistyöpolitiikat, koherenssi, tehokkuus, oikeuksiin perustuva lähestymistapa, naisten aseman vahvistaminen, kestävä kehitys, ihmiselämän edellytysten turvaaminen ( securitability ) / inhimillinen turvallisuus, osallistuminen ja vaihdanta, kansalaisyhteiskunnan – mukaan lukien elinkeinoelämän järjestöjen ja ammattiliittojen – välineet ja rakenteet jne.).”

4.6

3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta – Viestinnän on oltava kaksisuuntainen prosessi, viimeaikaisia eurooppalaisia teemavuosia koskevia kampanjoita on kritisoitu vahvasti usealta taholta: ”– tiedotuskampanjat tärkeimpien kysymysten käsittelemistä ja niistä sopimista koskevat tiedotustoimet viestien välittämiseksi suurelle yleisölle ja tarkemmin rajatuille kohderyhmille muun muassa sosiaalisessa mediassa;”

4.7

3 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta – Toimivat kansallisen ja EU-tason työryhmät ovat osoittautuneet yhdeksi eurooppalaisen teemavuoden menestyksen avaintekijäksi. Avoimuuden takaamiseksi keskusteluissa on päästävä konkreettisiin ja mitattavissa oleviin tuloksiin: ”– avoimen ja osallistavan ja usean sidosryhmän edustajista muodostuvan työryhmän ohjaaman poliittisen prosessin järjestäminen (konferenssit en, tapahtumat ien ja aloitteet iden mukaan luettuina) järjestäminen yhdessä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa aktiivisen osallistumisen ja keskustelun edistämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi Euroopan tasolla sekä tulosten ja tarvittaessa parannusten aikaansaamiseksi;”

4.8

3 artiklan 1 kohdan uusi luetelmakohta – Ei ole mahdollista järjestää kehitysyhteistyötä käsittelevä teemavuosi ilman kehitysmaista tulevien ja siellä toimivien sidosryhmien osallistumista: ”– toimet EU:n sisällä sekä EU:n rajojen ulkopuolelle kumppanimaihin, niiden kansalaisiin ja järjestöihin ulottuvat toimet;”

4.9

3 artiklan 1 kohdan uusi luetelmakohta – ETSK toteaa – samoin kuin Euroopan komissio työasiakirjassaan – että riittävän ajoissa aloitetut valmistelut ja seurantatoimet sekä teemavuosien väliset yhteydet mahdollistavat teemavuoden paremman onnistumisen: ”– teemavuoden valmisteluun ja seurantaan kuuluvat toimet kansallisella ja EU:n tasolla;”

4.10

4 artiklan 2 kohta – ks. kohta 4.7: ”Kansalliset koordinaattorit perustavat komission kanssa tiiviisti koordinoiden kansallisen työryhmän / ohjausryhmän, joka koostuu kuulevat mitä erilaisimpien a sidosryhmien ä, kuten kansalaisyhteiskunnan taa, kansallisten ia parlamenttien eja, työmarkkinaosapuolten ia ja tarvittaessa asiaankuuluvien unionin ohjelmien kansallisten ia toimistojen a edustajista tai yhteyshenkilöistä ja tekevät niiden kanssa yhteistyötä komission kanssa tiiviisti koordinoiden.”

4.11

Liite, 3 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevat yksityiskohdat, A. Unionin suorat aloitteet (ensimmäinen kappale) – Tulisi kannattaa hajautettua lähestymistapaa, jotta jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ei tulisi sulkea ehdotuksiensa toimenpanon ulkopuolelle: ”Rahoitus tapahtuu yleensä hankkimalla suoraan tavaroita ja palveluja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, yksityissektorille ja muille avoimina olevien tarjouskilpailuiden kautta voimassa olevien puitesopimusten mukaisesti. – –”

4.12

Liite, 3 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevat yksityiskohdat, A. Unionin suorat aloitteet (uusi kappale) – Edellisten teemavuosien parhaisiin käytänteisiin perustuen: Vuonna 2013 yli 60 EU:n laajuista kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden verkostoa osallistui teemavuoden ja sen EU- ja kansallisen tason toimien koordinointiin ja toimeenpanoon. Asianmukainen tuki allianssin työlle on ratkaisevan tärkeää: ”– kansalaisyhteiskunnan koordinoinnin tukeminen vakiintuneen konseptin, ’Eurooppalaisen teemavuoden allianssin’, puitteissa;”