4.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/122

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa lämpimästi Kansalaisten Eurooppa -ohjelman jatkamista sekä sen olennaisia piirteitä: sen avulla edistetään ja tuetaan eurooppalaisten aktiivista osallistumista poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään sekä yhteisiin arvoihin ja eurooppalaiseen identiteettiin pohjautuvaa keskinäistä solidaarisuutta ja yhteistyötä.

1.2

Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluvat kansalaisten, kansalaisryhmien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuten työmarkkinaosapuolten, osallistuminen politiikan muotoiluun (kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon välinen vertikaalinen vuoropuhelu) sekä näiden keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö (horisontaalinen vuoropuhelu). ETSK pitää myönteisenä, että ehdotuksessa tuetaan molempia näkökohtia, vaikkakin horisontaalisen vuoropuhelun toteuttamistavat voitaisiin määritellä tarkemmin.

1.3

ETSK kannattaa pääpiirteittäin Euroopan komission ehdotusta mutta katsoo, että Euroopan parlamentin, ETSK:n, alueiden komitean ja järjestelmälliseen vuoropuheluun osallistuvien tahojen tulisi voida osallistua tiiviimmin ohjelman laadintaan, seurantaan ja arviointiin. Käsillä olevaan lausuntoon on koottu suosituksia ja konkreettisia muutosehdotuksia, joiden avulla voidaan edelleen kehittää ohjelmaa, tehdä siitä entistä kansalaisläheisempi ja varmistaa kansalaisten tarpeiden huomioiminen.

1.4

Kuten Euroopan komissiokin toteaa, Euroopan unionin toimielimillä on nykyisin vakavia legitiimiysongelmia. Kansalaisten heikko luottamus, välinpitämättömyys ja ulkopuolisuus päätöksenteosta nakertavat perustavalla tavalla EU:n ideaa ja heikentävät päätöksenteon laatua sekä EU:n pitkän ajan kehitystä (1). Tästä kärsitään kaikilla hallintotasoilla: paikallis- ja jäsenvaltiotasolla sekä kansainvälisellä ja EU:n tasolla. Ohjelmalle tarvittavien toimien toteuttamiseksi ehdotettu rahoitus on riittämätön, ja rahoituksen lisäämiseksi tulee tehdä kaikki voitava.

1.5

Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tulee vastata Lissabonin sopimukseen sisältyviä määräyksiä demokratiasta ja edistää niiden juurtumista Eurooppaan. Tämä koskee erityisesti yhteistyömekanismeja ja avoimuutta, joista määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT) 10 ja 11 artiklassa. Ohjelmaa voidaan kuitenkin toteuttaa täysipainoisesti vain sillä ehdolla, että EU:n toimielimet täyttävät näiden artiklojen täytäntöönpanoa koskevat velvollisuutensa esim. julkaisemalla vihreitä kirjoja. Ohjelmalla ei silti saa missään tapauksessa korvata Euroopan komission pääosastojen velvollisuutta edistää taloudellisten ja muiden resurssiensa avulla nykyistä laajemmin kansalaisten osallistumista, vuoropuhelua ja kumppanuuksia omalla toimialallaan.

1.6

ETSK yhtyy monien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ilmaisemaan huoleen siitä, että vuotuiset työohjelmat saattavat kaventaa liikaa ohjelman pitkän aikavälin teemoja tai tukahduttaa ne taikka sulkea kansalaisyhteiskunnan pois prioriteettien määrittelystä.

1.7

Muistiperintöä koskevassa ohjelmalohkossa tulee edistää yhteistä identiteettiä ja arvoja. ETSK kannattaa ohjelman ehdotettua laajentamista koskemaan myös natsihallinnon ja totalitaarisen kommunistisen järjestelmän uhrien muistamista vuoden 1953 jälkeiseltäkin ajalta sekä yhteiskunnan merkitystä pitkään jaettuna olleen Euroopan jälleenyhdistämisessä.

1.8

ETSK korostaa, että tulee tukea kestävää, mielekästä ja mahdollisimman jäsenneltyä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa.

Tämän varmistamiseksi ETSK ehdottaa edellä mainitun lisäksi seuraavaa:

2.1

Kansalaisten Eurooppa -ohjelman avulla tulee edistää Lissabonin sopimukseen sisältyvien demokratiamääräysten – etenkin SEUn 10 ja 11 artiklan – toteuttamista käytännössä. Eurooppalainen kansalaisaloite on vain yksi sopimuksessa vahvistettu osallistumismahdollisuus, ja muita tulee luoda viipymättä. Nyt ehdotetusta ohjelmasta tulee onnistunut, jos EU täyttää paremmin nämä poliittiset velvoitteet, joita selostetaan yksityiskohtaisesti muissa ETSK:n lausunnoissa. Tarvitaan mm. vihreitä kirjoja kansalaisten osallistumisesta.

2.2

Ehdotuksen ainoana oikeusperustana mainitaan nimenomaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 352 artikla (2). ETSK kehottaa mainitsemaan, missä sopimusten artikloissa käsitellään tavoitteita, joihin ohjelmalla pyritään. Erityisesti olisi painotettava SEUn 10 ja 11 artiklaa sekä SEUTin 15 artiklaa (3). Perusteluosassa viitataan perusoikeuskirjan 39 artiklaan, joka koskee oikeutta äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa, mutta ei muihin perusoikeuskirjan artikloihin, kuten 11 artiklaan (sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus), 12 artiklaan (kokoontumis- ja yhdistymisvapaus), 41 artiklaan (oikeus hyvään hallintoon), 20–26 artiklaan, jotka käsittelevät yksilöiden ja erilaisten ihmisryhmien yhtäläisiä oikeuksia ja oikeuksien puolustamista, tai muihin artikloihin (4). Ohjelma ei voi kuitenkaan olla ainoa tai pääasiallinen väline edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.3

ETSK korostaa, että osallistuminen ja aktiivinen kansalaisuus ovat yleispätevä ja jakamaton arvo ja että kaikki hallintotasot – paikallis-, valtio- ja EU-taso – ovat kytköksissä toisiinsa. Monet Euroopan unioniin liittyvät päätökset vaikuttavat paikallis- ja valtiotasoon, ja nämä tasot puolestaan edistävät EU:n päätöksiä ja osallistuvat niiden muotoiluun. Tämä tosiasia tulee ottaa ohjelmassa huomioon, ja ohjelmaa varten tulee löytää tarvittavat resurssit. Prioriteettina tulee pitää eurooppalainen ulottuvuus, toimiipa hankkeen toteuttaja sitten kansallisella tai EU:n tasolla. Tällaisia hankkeita tulee voida toteuttaa myös ilman kansainvälisiä kumppaneita. Rahoituksen lisääntyessä on suotavaa tukea myös paikallistasolla toimivia EU:n päätöksentekoon osallistumista edistävien hankkeiden toteuttajia.

2.4

ETSK huomauttaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden työllä on etenkin talouskriisin vallitessa erityistä merkitystä. Kriisi ja käytettävissä olevien resurssien niukkuus on kuitenkin haitannut monia niistä erityisen voimakkaasti, minkä johdosta pitkäkestoiset hallintoon kohdistuvat avustukset, jäsennellyn vuoropuhelun ja "vahtikoirana" toimivien organisaatioiden tukeminen sekä osallistuminen EU:ssa ajankohtaisten teemojen käsittelyyn ovat erityisen tärkeitä. Ohjelmasta tulee tukea mm. EU:n teemavuosiin 2011–2013 liittyviä toimia, osaamista ja tuloksia sekä kansalaisyhteiskunnan, kuten työmarkkinaosapuolten, esittämiä suosituksia.

2.5

Kansalaisten aktiivisuus ja osallistuminen liittyvät loogisesti toimintaan, jonka avulla edistetään tiedonkulkua ja ajatustenvaihtoa sekä yhteisen identiteetin, arvojen ja historian pohdintaa. ETSK kannattaa ohjelmassa ehdotettua muistiperintöä koskevan ohjelmalohkon laajentamista koskemaan myös natsihallinnon ja totalitaarisen kommunistisen järjestelmän uhrien muistamista vuoden 1953 jälkeiseltäkin ajalta. Tulee tukea yhteiskunnassa käytäviä keskusteluja, jotka ovat omiaan edistämään Euroopan historian kattavampaa ymmärrystä ja opetusta tulevaisuudessa, sekä korostaa yhteiskunnan merkitystä pitkään jaettuna olleen Euroopan jälleenyhdistämisessä. Erityishuomiota tulee kiinnittää nuorten historiatietoisuuteen, joka luo perustan EU:n yhteiselle tulevaisuudelle, vapaudelle ja kukoistukselle.

2.6

ETSK korostaa, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan liittyviin hankkeisiin ja toimiin – etenkin ystävyyskaupunkitoimintaan – tulee ottaa laajemmin mukaan kansalaisia eikä vain hallintoelinten virkamiehiä ja muuta henkilöstöä. Jos hankkeen hakija on hallintoelin, virasto tai muu suurimmaksi osaksi vero- tai muista vastaavista varoista rahoitettava taho, siltä tulee edellyttää kumppanuutta vähintään yhden kansalaisyhteiskuntaa edustavan organisaation kanssa. Erityisesti tulee tukea uusien kumppanuuksia solmimista varsinkin Idän ja Lännen välillä.

3.1

ETSK on tyytyväinen alkuperäiseen ehdotukseen tehtyihin parannuksiin. Ehdotukseen sisältyy Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ja muiden ohjelmien – etenkin naapuruusohjelmien – välisen yhteistyön ja koordinoinnin parantaminen. Koordinointia olisi ehdotuksen 11 artiklan mukaisesti ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi parannettava myös Interreg-aloitteen sekä mediaa ja nuorisoa koskevien ohjelmien kanssa.

3.2

ETSK kehottaa käynnistämään välittömästi toimet koordinoidun tiedotuksen järjestämiseksi nyt puheena olevasta ohjelmasta ja muista EU:n ohjelmista, jotta kaikki kansalaiset voivat saada keskitetysti tietoa kaikista heille tarjolla olevista mahdollisuuksista. Kuten komission suorittamista kansalaisyhteiskunnan kuulemisista (5) ilmenee, ihmisillä ei aina ole selvää käsitystä siitä, millaista toimintaa mistäkin ohjelmasta pääasiallisesti tuetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuoriin.

3.3

ETSK kehottaa – kuten se on tehnyt jo aiemmassa lausunnossaan – parantamaan huomattavasti koordinointia esimerkiksi perustamalla pysyvä toimielinten välinen elin, joka käsittelee aktiiviseen kansalaisuuteen ja osallistumiseen liittyviä kysymyksiä ja jossa olisi edustajia Euroopan komission eri pääosastoista ja muista EU:n elimistä (6).

3.4

Ohjelman rahoitus on täysin riittämätön. ETSK on tietoinen siitä, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman määrärahojen kasvattaminen on nykyisen kriisin oloissa taloudellisesti ja poliittisesti hankalaa, mutta komitea korostaa kuitenkin ohjelman aivan perustavaa merkitystä ja toteaa, että periaatteessa sen rahoitus olisi moninkertaistettava. Nykyisellään se on riittämätön konkreettisten tulosten saavuttamiseksi Euroopan laajuisesti (7) ja pettymys myös mahdollisille hankkeiden esittäjille. Ehdotettu rahoitusmäärä voi herättää kysymyksiä kansalaisten osallistumisen merkityksestä päätöksenteossa ja päättäjien tahdosta panna Lissabonin sopimus täytäntöön.

3.5

Komitea kehottaa pohtimaan, miten Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalle saataisiin lisäresursseja. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi määrärahat, jotka ohjelmakauden aikana ovat jääneet käyttämättä muissa ohjelmissa.

3.6

Jotta ohjelmaan osallistuttaisiin laajasti ja kattavasti eikä pieniä ja taloudellisesti heikompia organisaatioita syrjittäisi ja jotta ohjelman tehokkuus ja tunnettavuus Euroopassa paranisivat, ETSK kehottaa tarjoamaan tukea myös pienille eurooppalaisen ulottuvuuden sisältäville hankkeille. Etenkin kansalaisyhteiskunnan hankkeiden osalta tulee madaltaa hankebudjetin vähimmäistasoa ja osarahoitusosuutta nykyiseen ohjelmaan verrattuna, kasvattaa ennakkoon maksettavaa määrää ja poistaa ulkomaisten kumppanitahojen osallistumista koskeva ehdoton vaatimus. Lisäksi tulee keventää hallinnollista taakkaa säilyttäen kuitenkin tarpeellinen valvonta siltä osin kuin se on välttämätöntä. Uudella ohjelmakaudella tulee parantaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia hakea pieniä avustuksia, jotta organisaatioiden ei enää tarvitsisi sitoa kymmeniätuhansia euroja osarahoitukseen. Ehdotuksessa kaavailtu hankkeiden keskimääräinen koko – 80 000 euroa – on huolestuttava. Ohjelmaa suunniteltaessa tulee arvioida tarkasti myös muita näkökohtia, joiden takia ohjelmassa vahvistetut edellytykset voivat syrjiä tiettyjä hankkeiden esittäjiä tai kohderyhmiä, ja poistaa tällaiset tekijät.

3.7

ETSK kehottaa Euroopan komissiota pohtimaan, miten voitaisiin myöntää erityistukea tai luoda erillinen pienhankkeiden luokka sellaisia jäsenvaltioita varten, joissa olosuhteet kansalaisyhteiskunnan toiminnalle ohjelman tavoitteisiin liittyvissä asioissa ovat erityisen epäsuotuisat tai osallistuminen on vähäistä.

3.8

Uutta ohjelmakautta ajatellen tulee määritellä, miten vapaaehtoistoiminta voidaan tehokkaasti rinnastaa osarahoitukseen (8).

3.9

Aktiivisen kansalaisuuden ja kansalaisuuteen liittyvien arvojen voimistaminen tulevien eurooppalaisten sukupolvien keskuudessa on EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä haaste ja velvollisuus. ETSK kehottaa Euroopan komissiota mm. pohtimaan mahdollisuuksia sisällyttää ohjelmaan laajemmin nuoriso-alan hankkeita, joita ei enää jatketa uudessa Yhteinen Erasmus -ohjelmassa. Tämä koskee erityisesti nuorisotoimintaohjelman hankkeita. Temaattisena uutuutena voisivat olla myös hankkeet, joiden avulla edistetään yritysten yhteiskuntavastuuta.

3.10

Ohjelmassa tulisi soveltaa etenkin kohdassa 3.6 mainittujen pienten hankkeiden osalta hajautettua hallintoa. Komissio on nykyiselläänkin sitoutunut tekemään ohjelmaa tunnetuksi mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioissa sijaitsevien edustustojensa kanssa (9). Silti on syytä punnita mahdollisuuksia laajentaa edustustojen hyödyntämistä tai käyttää muita kansallisen tason rakenteita mm. ohjelman eri lohkojen hallinnoinnissa. Kansalaistiedotus ja ohjelman hallinnointi ovat toisiaan täydentäviä toimintoja. Vaihtoehtoisesti voitaisiin tarjota laajemmat mahdollisuudet pienten hankkeiden toteuttamiseen myöntämällä kokonaisavustuksia.

3.11

Ohjelman hallinnoinnin tulee olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. ETSK pitää Euroopan komission ohjelmasta jo järjestämää kuulemista myönteisenä. Ohjelman erityisluonne huomioon ottaen sen ohjausryhmän toimintaan tulee kuitenkin voida osallistua alueiden komitean, ETSK:n ja järjestelmälliseen vuoropuheluun osallistuvien tahojen edustajia asiantuntijana, täysivaltaisena jäsenenä, tarkkailijana, aktiivisena tarkkailijana tai näitä vastaavassa ominaisuudessa taikka siten, että muodostetaan virallinen tai epävirallinen toimielinten välinen työryhmä, joka laatii vuotuisen ohjelman. Näin syntyisi kumppanuusideoita ja voitaisiin varmistaa tehokas tiedonvaihto päätöksenteon varhaisvaiheista lähtien. Kyseisten edustajien tulee myös voida osallistua tiiviisti ohjelman arvioinnin ja seuraavan ohjelman laadinnan kaikkiin vaiheisiin (10).

3.12

Kansalaisyhteiskunnan tahojen yksilöimät riskitekijät, jotka liittyvät työohjelman vuotuisiin prioriteetteihin, pitkän aikavälin toimintaan ja kampanjaluonteisiin toimiin, tulee poistaa. Ne eivät saa haitata tai edes osittain rajoittaa ohjelman perustavoitteita. Kansalaisyhteiskunnan tulee voida itse valita kannaltaan ajankohtaiset hankkeiden aiheet, jotka tukevat ohjelman perustavoitteita.

3.13

ETSK tähdentää, että hankkeet tulee arvioida kaksivaiheisesti. Määrärahojen niukkuuden takia hylätään huomattavan paljon hakemuksia, ja tietyissä ohjelmalohkoissa tukea saa nykyisin vain noin yksi 20 hankkeesta. Osallistuvilta organisaatioilta ei saa kulua liikaa resursseja eikä niille saa aiheutua haittaa ohjelman takia, sillä se olisi ohjelman perustavoitteiden vastaista. Lisäksi olisi asetettava enemmän määräaikoja, joihin mennessä hankehakemuksia voi tehdä.

3.14

Ohjelman hallintokustannukset – noin 11 prosenttia ohjelman koko budjetista – vaikuttavat kohtuuttoman suurilta. ETSK kehottaa ottamaan niitä suunniteltaessa huomioon kustannus-hyötyanalyysin (11) sekä käsillä olevassa lausunnossa esitetyt kustannusten pienentämiseen tähtäävät ratkaisut, joita ovat esimerkiksi kokonaisavustuksen myöntäminen ja kaksivaiheinen arviointijärjestelmä.

3.15

ETSK kehottaa perustamaan viipymättä Kansalaisten Eurooppa -ohjelman yhteyspisteen niihin ohjelmaan osallistuviin jäsenvaltioihin, joissa sellaista ei vielä ole, sekä lisäämään yhteyspisteiden toimintaa ja tunnettavuutta.

3.16

Kuten sekä Euroopan komissio että hyvin monet sen kuulemat kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat todenneet (12), ohjelma pitää kytkeä tulevaisuudessa paljon nykyistä tiiviimmin todellisiin ja konkreettisiin päätöksentekoprosesseihin ja EU:n poliittiseen asialistaan. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että uuden ohjelman yhtenä tuloskriteerinä on niiden poliittisten aloitteiden lukumäärä ja laatu, joita ohjelmasta tuettujen toimien johdosta on toteutettu. Ohjelma voi näin ollen edistää SEUn 11 artiklan täytäntöönpanoa. ETSK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että komissio edellyttää kansalaisten osallistumiseen liittyvien hyvien toimintatapojen jakamista ja ideoiden kokoamista (13).

3.17

Kaikista ohjelman puitteissa tuettavista toimista tulee saada toteuttamiskelpoisia, pysyviä, pitkäjänteisiä ja mahdollisimman näkyviä tuloksia. Niitä tulee saada myös järjestettävistä keskustelutilaisuuksista, lyhyistä kansalaistapaamisista ja kehitettäessä keskinäisiä yhteyksiä. Esimerkiksi osa puheenjohtajavaltion järjestämistä tapahtumista voitaisiin muuntaa kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten edustajien säännöllisiksi keskustelufoorumeiksi.

3.18

ETSK kehottaa parantamaan toiminta-avustusten saatavuutta ja kiinnittämään tässä yhteydessä erityishuomiota EU-tasoon ja myös kansalliseen tasoon, sillä juuri tällaisten avustusten ansiosta organisaatiot voivat kehittää yleisiä valmiuksiaan sekä mahdollisuuksiaan osallistua politiikan muotoiluun ja vastata nopeasti uusiin haasteisiin. (14) Hankeavustukset kuitenkin keskittyvät usein tiettyihin toimiin, mikä usein hankaloittaa pysyvyyden, institutionaalisen muistiperinnön ja toiminnan laadun varmistamista. Ehdotuksen liitteessä esitetyt keskimääräiset summat, hankkeiden lukumäärä ja muut tekijät tulee tarkistaa. Ne eivät saa syrjiä taloudellisesti ja hallinnollisesti heikompia organisaatioita korkeiden osarahoitusvaatimusten ja muiden kynnysarvojen johdosta. Asianmukaisempaa olisi olla asettamatta avustuksille vähimmäismäärää tai määritellä se pieneksi, jotta osanottajien joukko voisi olla laajempi tai tuki pitkäkestoisempaa.

3.19

Luotettaville kumppaneille olisi myönnettävä laajasti pitkäjänteistä rakenteellista tukea. Lisäksi olisi pidennettävä hankkeiden enimmäispituutta, jos se on tarpeen hankkeen erityispiirteiden vuoksi.

4.1

ETSK kehottaa täydentämään ehdotetun asetuksen johdanto-osan 4 kappaleessa olevaa viittausta "[e]urooppalainen kansalaisaloite on ainutlaatuinen tilaisuus kansalaisille osallistua suoraan EU:n lainsäädännön kehittämiseen" (15) tai poistamaan sen, sillä se saattaa herättää epäilyjä muiden Lissabonin sopimuksen määräysten täytäntöönpanosta.

4.2

ETSK kehottaa käsillä olevan lausunnon kohtien 2.3 ja 3.6 mukaisesti muuttamaan ehdotetun asetuksen johdanto-osan 4 kappaleessa ilmaisun "ylikansallisia ja unionin tasoisia" muotoon "ylikansallisia ja unionin tasoisia sekä eurooppalaisen ulottuvuuden käsittäviä jäsenvaltiotason".

4.3

Komitea kehottaa käsillä olevan lausunnon kohtien 2.3 ja 3.6 mukaisesti korvaamaan ehdotetun asetuksen johdanto-osan 10 kappaleessa sanan "ylikansallisissa" sanalla "ohjelman".

4.4

Komitea kehottaa täydentämään ehdotetun asetuksen johdanto-osan 14 kappaletta seuraavasti: "yhteistyössä komission, jäsenvaltioiden, alueiden komitean, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, järjestelmälliseen vuoropuheluun osallistuvien tahojen sekä yksittäisten Euroopan kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa".

4.5

Komitea kehottaa muuttamaan ehdotetun asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa ilmaisun "liittyvät suoraan EU:n politiikkoihin" muotoon "liittyvät suoraan EU-kysymyksiä koskevaan politiikkaan" ja ilmaisun "EU:n poliittisen ohjelman laatimiseen" muotoon "EU-kysymyksiä koskevan poliittisen ohjelman laatimiseen".

4.6

Komitea kehottaa käsillä olevan lausunnon kohdassa 3.13 mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi lisäämään ehdotetun asetuksen johdanto-osan 16 kappaleen toiseen virkkeeseen seuraavaa: "sekä kaksivaiheista hankehakemusten valintamenettelyä".

4.7

Komitea kehottaa muuttamaan ehdotetun asetuksen 1 artiklaa laajemman päämäärän osalta seuraavasti: "eurooppalaisten arvojen ja eurooppalaisen identiteetin edistäminen"; "eurooppalaiset arvot ja eurooppalainen identiteetti" on laajempi ja kattavampi ilmaisu. Nämä muutokset tulee ottaa huomioon myös muualla ehdotuksessa.

4.8

Lisäksi komitea kehottaa korvaamaan ehdotetun asetuksen 1 artiklassa sanat "unionin tasolla" sanoilla "EU-asioissa tai -kysymyksissä" sen mukaisesti, mitä edellä todetaan kansalaisosallistumisen jakamattomuudesta ja siitä, että EU-asioista päätetään laajemmin kuin vain unionin tasolla.

4.9

Komitea kehottaa korvaamaan ehdotetun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa sanat "unionin tasolla" sanoilla "unioniin liittyvissä asioissa tai kysymyksissä" ja lauseen "parantamalla kansalaisten ymmärrystä unionin politiikan laadintaprosessista" lauseella "parantamalla kansalaisten ymmärrystä EU-kysymyksiin liittyvän politiikan laadinnasta ja heidän osallistumistaan siihen".

4.10

Komitea kehottaa täydentämään ja muuttamaan ehdotetun asetuksen 3 artiklan 2 kohtaa seuraavasti:

4.11

Ehdotetun asetuksen 4 artiklan osalta ETSK korostaa, että komission tulisi lisäksi aina kun mahdollista pidättyä sellaisista julkisista hankintasopimuksista, joiden johdosta toteutetaan useimmiten laajoja ja kalliita mutta kansalaisille etäisiksi jääviä suhdetoimintakampanjoita. Kaiken toiminnan tulee olla mahdollisimman avointa kaikille ohjelmaan osallistuville.

4.12

Komitea kehottaa täydentämään ehdotetun asetuksen 6 artiklaa tämän lausunnon (mm. kohdan 2.6) mukaisesti.

4.13

Tulee harkita, voitaisiinko ehdotetun asetuksen 8 artiklasta poistaa maininta siitä, että ohjelmalle tulee määritellä vuosittain uudet prioriteetit, tai muotoilla kyseinen artikla nykyistä väljemmin.

4.14

Komitea kehottaa täydentämään ehdotetun asetuksen 9 artiklaa seuraavasti: "3. Ohjelman ohjausryhmän toimintaan tulee voida osallistua alueiden komitean, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja järjestelmälliseen vuoropuheluun osallistuvien tahojen edustajia asiantuntijana, täysivaltaisena jäsenenä, tarkkailijana, aktiivisena tarkkailijana tai näitä vastaavassa ominaisuudessa taikka siten, että muodostetaan virallinen tai epävirallinen toimielinten välinen työryhmä, joka laatii vuotuisen ohjelman."

4.15

Komitea kehottaa täydentämään ehdotetun asetuksen 10 artiklaa seuraavasti: "Edellä 9 artiklassa mainittujen tahojen tulee voida osallistua tiiviisti ohjelman arvioinnin ja seuraavan ohjelman laadinnan kaikkiin vaiheisiin."

4.16

Komitea kehottaa täydentämään ehdotetun asetuksen 14 artiklan 2 kohtaa seuraavasti: "raportoi – – Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle". Ehdotetun asetuksen 14 artiklan 3 kohdan alkuun kehotetaan lisäämään sanat "tähän liittyen".

4.17

Komitea kehottaa lisäämään liitteen kohtaan 2 "Ohjelman hallinnointi" maininnan siitä, että ohjelman tiettyjen lohkojen hallinnointiin voidaan ja tulisi ottaa mukaan jäsenvaltioissa sijaitsevat Euroopan komission edustustot tai muita komission tarkoituksenmukaisina pitämiä kansallisen tason rakenteellisia kokonaisuuksia.

4.18

Liitteessä esitettyjen arviointiperusteiden osalta ETSK korostaa ja kannattaa erityisesti sitä, että varoja tulee ohjata tehostetusti sellaisiin valtioihin ja sellaisille alueille, joilla ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan muita resursseja tai osallistuminen on vähäistä.

4.19

ETSK suhtautuu ehdottoman torjuvasti säädösehdotukseen liittyvän rahoitusselvityksen kohdassa 2.2.1 esitettyyn toteamukseen siitä, että pienten ja keskisuurten organisaatioiden osallistuminen ohjelmaan on riskialtista ohjelman hallinnoinnin kannalta, ja kehottaa poistamaan liitteestä tämän maininnan. ETSK toteaa, että tällaiset organisaatiot soveltuvat edellä todetun mukaisesti erityisen hyvin kansalaisten osallistamiseen ja niiden sitoutumista ohjelmaan tulee edistää kaikin mahdollisin tavoin, mm. helpottamalla hankehakemusten tekemistä ja hankkeiden hallinnointia sekä madaltamalla hankebudjettien vähimmäistasoa, mahdollistamalla hankkeiden toteuttamisen ilman ulkomaisia kumppaneita, jos se ei ole objektiivisesti tarkastellen välttämätöntä, ja pienentämällä osarahoitusosuutta.

4.20

ETSK kehottaa tarkistamaan liitteessä eri toiminta-alojen osalta esitettyjä hankkeiden määriä ja hankerahoitukseen liittyviä indikaattoreita ottaen huomioon edellä esitetyt vaatimukset, joiden mukaan pienten ja keskisuurten organisaatioiden mahdollisuuksia toteuttaa hankkeita tulee parantaa tai olisi luotava erillinen (erillisiä) pienhankkeiden luokka (luokkia), toiminta-avustusten saantimahdollisuuksia olisi parannettava ja hankkeiden enimmäiskestoa olisi pidennettävä jne.