19.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 54/58

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan digitaalistrategia”

KOM(2010) 245 lopullinen

(2011/C 54/17)

Esittelijä: Thomas MCDONOGH

Euroopan komissio päätti 19. toukokuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan digitaalistrategia

KOM(2010) 245 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 16. marraskuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 8.–9. joulukuuta 2010 pitämässään 467. täysistunnossa (joulukuun 8. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 83 ääntä puolesta, 1:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät

1.1   Komitea suhtautuu digitaalistrategiaa koskevaan komission tiedonantoon myönteisesti. Komitea jakaa komission huolen vahingoista, joita rahoituskriisi on aiheuttanut Euroopan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Komitea on samaa mieltä siitä, että tieto- ja viestintätekniikan (TVT) suuria mahdollisuuksia hyödyntämällä digitaalinen talous voidaan saada tuottamaan äärimmäisen tärkeitä kasvun kannusteita ja parantamaan eurooppalaisten elintasoa. Komitea on komission kanssa samaa mieltä myös siitä, että TVT-alaa ja digitaalistrategiaa koskevat erilaiset poliittiset aloitteet tulee yhdenmukaistaa ja niitä tulee hallinnoida yhtenäistä toimintasuunnitelmaa noudattaen.

1.2   Vaikka tiedonanto on eräiltä osin hyvin kirjoitettu ja esittelee poliittiset aloitteet selkeästi, tietyissä kohdissa toimintasuunnitelmaa käsitellään epätäsmällisesti. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi osio, joka koskee TVT:n yhteiskunnallisia hyötyjä EU:ssa sekä osio, jonka aiheena ovat digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat. Komitea odottaa, että kaikkia digitaalistrategian perusosia hiotaan aikanaan asiaankuuluvasti ja että seikkaperäisistä aloitteista järjestetään kattava kuulemismenettely, johon komitea osallistuu asianmukaisesti.

1.3   Komitea panee merkille ongelmat, jotka komission mukaan haittaavat elinvoimaisen digitaalisen talouden kehitystä Euroopassa. Ongelmat liittyvät erityisesti 27 jäsenvaltion muodostaman unionin kaupalliseen, kulttuuriseen ja oikeudelliseen epäyhtenäisyyteen sekä siihen, että verkostoihin, TVT-koulutukseen ja tutkimukseen ja innovointiin investoidaan jatkuvasti liian vähän.

1.4   Mainitut ongelmat ovat pitkän aikaa olleet EU:n keskeisiä huolenaiheita, ja vuosia noudatetusta kohdennetusta politiikasta ja toimintasuunnitelmista huolimatta kehitys on ollut odotettua heikompaa. Nyt vuonna 2010 ei voida hyväksyä sitä, että 30 prosentilla EU:n kotitalouksista ei edelleenkään ole internetyhteyttä (1), tai sitä, että talouskriisin kourissa kamppaileva Eurooppa ei pysty luottamaan riittävästi siihen, että digitaalitalouden kasvu voi auttaa toipumaan nopeasti.

1.5   Vaikka Eurooppa on yksi maailman verkottuneimmista alueista, monet – etenkään ikääntyneet ja fyysisesti vammautuneet – eivät pysty hyödyntämään monia TVT-pohjaisia tuotteita ja palveluja niiden monimutkaisuuden, huonon saatavuuden ja vaikeakäyttöisyyden vuoksi. Euroopan on pohdittava, miten TVT-tuotteiden ja -palvelujen paremmalla suunnittelulla voidaan vastata ikääntyvän yhteiskunnan ja vammaisten tarpeisiin, ja otettava tässä huomioon myös Yhdistyneiden Kansakuntien asianomaisen yleissopimuksen tavoitteet.

1.6   On turhauttavaa, että komitea joutuu jatkuvasti – mutta tuloksetta – pyytämään, että internetyhteydet lisättäisiin yleishyödyllisiä palveluita koskeviin velvoitteisiin. Mikäli EU suhtautuu vakavasti digitaalistrategiaan ja tietoyhteiskuntaan osallistamisen periaatteeseen, on toimiin tällä alalla ryhdyttävä pikaisesti. Komitea myöntää tämän toimen aiheuttavan rahoitushaasteita ja suosittelee tarjoamaan EU-rahoitusta infrastruktuurien kehittäjille avointen, objektiivisten ja suhteellisten kriteerien perusteella.

1.7   EU:n kilpailukyky jää jatkuvasti jälkeen Yhdysvalloista, Japanista ja Etelä-Koreasta TVT-infrastruktuurin edistyneisyydessä, TVT:hen liittyvässä T&K-varainkäytössä ja siinä, miten paljon kansalaiset osallistuvat digitaaliseen talouteen. Tämä kansainvälisen kilpailukyvyn heikkeneminen on saatava pysähtymään ja suunta kääntymään tehokkaasti toteutettujen aggressiivisten poliittisten aloitteiden avulla.

1.8   Komitea katsoo, että riittämätön edistyminen TVT:tä ja digitaalitaloutta koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa johtuu ensisijaisesti siitä, että poliittisia aloitteita ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla: me tiesimme, mitä on tehtävä, mutta emme tehneet sitä. Komitea kehottaa jäsenvaltioita panemaan mitä pikimmin täytäntöön digitaalistrategiaa koskevat direktiivit ja suositukset.

1.9   Komitean mielestä markkinat eivät yksin pysty sääntelemään itseään kunnolla yleistä hyötyä ajatellen. Tarvitaan siis tasapainoinen sääntelyjärjestelmä, jonka avulla ajetaan laajojen kansalaisjoukkojen etuja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

1.10   Tiedonanto on oikea-aikainen ilmaus kaivatusta johtajuudesta sekä hallinnointiin perustuva toimintamalli Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi osana Eurooppa 2020 -strategiaa (2). Komitea antaa komissiolle kiitosta tiedonantoon sisällytetyistä hallinnointia ja ohjausta koskevista järjestelyistä, joilla varmistetaan tämän erittäin tärkeän strategian asianmukainen ja viivytyksetön täytäntöönpano. Komission on nyt kuitenkin laadittava yksityiskohtainen digitaalistrategian täytäntöönpanoa koskeva asiakirja, jonka avulla voidaan keskittyä tehokkaaseen toteutukseen.

1.11   Komitea kannattaa tiedonannossa esitettyä seitsenpilarista toimintasuunnitelmaa ja antaa komissiolle tunnustusta sen tekemästä työstä. Vaikka suunnitelman yksityiskohtia onkin hiottava vielä paljon ennen kuin asiaa voidaan tarkastella kunnolla, komitea katsoo, että korkean tason suunnitelma on suhteellisen kattava ja pääosin paikkansapitävä.

1.12   Komitea on kuitenkin yllättynyt siitä, että tiedonannossa ei käsitellä Galileo-ohjelmaa, joka on merkittävä investointi Euroopan tulevaisuuteen TVT:n alalla. Komitea kehottaa komissiota varmistamaan, että Galileo-ohjelma sisällytetään yksiselitteisesti digitaalistrategiaa koskevaan toimintasuunnitelmaan, ja toivoo komission tutustuvan ohjelmaa koskeviin ETSK:n lausuntoihin (3).

1.13   Komitea odottaa kuulemismenettelyä, joka aikanaan järjestetään komission erityistiedonannoista, jotka koskevat digitaalistrategian kutakin yksityiskohtaista näkökohtaa.

Komitea kehottaa komissiota kiinnittämään tiedonantoja laatiessaan huomiota ETSK:n aiheesta antamiin lukuisiin lausuntoihin (4), joissa puheena on turvallisen ja elinvoimaisen tietoyhteiskunnan, vahvan eurooppalaisen TVT-teollisuuden sekä tuottavan ja nopeasti kasvavan digitaalisen talouden tarve.

2.   Suositukset

2.1   Kaikkialla saatavilla olevat nopeat yhteydet on sisällytettävä yleispalvelun määritelmän (5) soveltamisalaan, ja niitä varten on luotava soveltuvat rahoitusmekanismit.

2.2   TVT-taitojen kehittämiseen sekä kansalaisten ja pk-yritysten tiedotus- ja valistusohjelmiin suunnattua rahoitusta olisi lisättävä. Jäsenvaltioihin olisi perustettava tiedotus- ja tukirakenteita, joilla pk-yrityksiä ja kansalaisia autetaan ymmärtämään digitaalista taloutta ja osallistumaan siihen.

2.3   Koska digitaalistrategiassa sitoudutaan tietoyhteiskuntaan osallistamiseen, neuvoston olisi tuettava koko EU:ssa aloitteita, joilla tehdään laajakaistatekniikan (verkkoavusteisen opetuksen, videokonferenssien, verkossa saatavilla olevien julkisten palvelujen) käyttöä tutuksi koululaisille, ikääntyneille kansalaisille ja sosiaalisesti epäsuotuisassa asemassa oleville kansalaisille. Kaikkien opetusohjelmien tulisi perustua parhaisiin käytänteisiin.

2.4   Seitsemännen puiteohjelman TVT-tutkimusohjelman erityiseksi painopisteeksi olisi otettava sellaisen uuden tuote- ja palvelusukupolven kehittäminen, joka vastaa ikääntyneiden, vammaisten sekä lukutaito-ongelmista kärsivien erityistarpeisiin.

2.5   Digitaalistrategiaan olisi sisällytettävä erityinen osio, jolla edistetään ja tuetaan TVT-tuotteissa ja -palveluissa käytettäviä avoimia standardeja Euroopassa. Avoimet standardit helpottavat kilpailua ja avaavat pk-yrityksille mahdollisuuden kasvuun ja menestykseen maailmanlaajuisessa kilpailussa.

2.6   TVT:tä koskevaan innovointiin ja T&K:hon suunnattavien rahoitusvirtojen kasvattamisen lisäksi komission on varmistettava asianmukainen tilivelvollisuus sekä se, että investoiduille rahoille saadaan vastinetta. Tulisi soveltaa asianmukaisia sijoitustenhallinnan käytänteitä: investointien osoittamisen tulisi perustua odotettuun taloudelliseen ja/tai yhteiskunnalliseen hyötyyn, ja kaikkia investointeja tulisi ohjata tiukasti, jotta varmistetaan suunniteltujen hyötyjen saavuttaminen.

2.7   T&K-investointien hallinnoinnilla tulee varmistaa toimiva koordinointi ohjelmien välillä ja hankkeiden kesken, jotta voidaan maksimoida hyödyt ja välttää päällekkäisestä toiminnasta aiheutuva voimavarojen tuhlaus.

2.8   Kestävyyttä tulisi T&K-toiminnassa painottaa selkeästi investoimalla sellaisiin teknologioihin, jotka katkaisevat talouskasvun ja ympäristöhaittojen välisen kytköksen.

2.9   Ensisijaisesti voitaisiin rahoittaa innovatiivisia teknologioita, joissa käytettäisiin eduksi Euroopan johtavaa roolia maailmassa langattoman ja matkaviestinnän alalla. Samalla tulisi painottaa yleisten nopeiden internetyhteyksien tuottamista hyödyntämällä mahdollisesti taajuuksia, jotka vapautuvat, kun radio- ja televisiotoiminnan ja muun toiminnan kaistanleveyden tarve vähenee (nk. valkoinen tila) (6).

2.10   Komitea kehottaa komissiota sisällyttämään Galileo-ohjelman yksiselitteisesti digitaalistrategian tavoitteisiin ja resursseihin. Rahoitusta tulisi tarjota myös sellaisten teknologioiden ja sovellusten edistämiseen, joissa voidaan hyödyntää Galileon palveluiden (7) tuottamia erittäin tarkkoja globaalin navigoinnin paikannussignaaleja.

2.11   EU:n tulisi jatkossakin rahoittaa T&K-työtä, jolla muokataan tavaroiden internetiä (8) ja joka ilmenee langattomien teknologioiden, internetin ja Galileon teknologisessa edistymisessä.

2.12   Elintärkeiden tietoinfrastruktuurien suojaamiseen liittyvään T&K:hon tehtäviä investointeja olisi kasvatettava merkittävästi. (9)

2.13   Euroopan unionin pitäisi antaa vastuu elintärkeiden tietoinfrastruktuurien tehokkaasta EU:n laajuisesta suojaamisesta (10) asianmukaiselle sääntelyviranomaiselle, johon kuuluisi perusoikeusviraston jäseniä.

2.14   Euroopassa tulisi edistää johdonmukaisen ja yhtenäisen tietoturva-alan vahvistumista, jotta se kykenisi samaan kuin hyvin runsasta rahoitusta nauttiva Yhdysvaltojen tietoturva-ala. (11)

2.15   Komission on suojeltava kansalaisten etuja työskennellessään kansainvälisten TVT-yritysten kanssa digitaalistrategian täytäntöönpanemiseksi.

2.16   Politiikan yleisperiaatteena olevan yleisen edun – ”yhteisen hyödyn” – tulisi olla tasapainossa yksityisen ja yritysten edun kanssa.

2.17   Komission tulisi ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot panevat tarkasti täytäntöön sähköisen viestinnän sääntelypuitteet (12) ja että täytäntöönpano on yhtenäistä, tasapainoista ja kattavaa kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

2.18   Jotta asetusten asianmukainen noudattaminen voitaisiin varmistaa, tulisi kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla vahvistaa viestinnän sääntelyviranomaisten valtuuksia ja tuoda niitä siten lähemmäs Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) (13) toimivaltaa ja valtuuksia.

2.19   Langattoman TVT:n merkityksen kasvua silmällä pitäen Euroopan unionin tulisi siirtyä taajuuksien hallinnoinnissa nopeasti kohti nykyistä markkinavetoisempaa lähestymistapaa, jossa markkinatoimijoilla on yhä paremmat toimintamahdollisuudet, taajuuksien jälleenmyynti on laajempaa ja taajuusalueiden myöntämiseen liittyy entistä vähemmän jäsenvaltioiden byrokraattista määräysvaltaa. (14)

2.20   Komission tulisi kannustaa jäsenvaltioita puolustamaan kansallisia etujaan yhdysjohtotason tiedonsiirron ja kytkentäverkkojen hallinnan kehittämisessä ja käytössä, jotta voitaisiin saavuttaa kansalliset poliittiset tavoitteet, kuten laajakaistayhteyksien parantaminen. Tähän voidaan päästä tekemällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien (15) puitteissa yhteistyötä televiestintäyritysten kanssa.

2.21   Unionin tiheäänasutuilla alueilla tulisi infrastruktuurien kehittäjiä kannustaa asentamaan ”kuitu kotiin” -yhteyksiä (fibre to the home, FTTH).

2.22   Hyödyllisen verkkosisällön ja sähköisten palveluiden saatavuudella on keskeinen rooli verkkotoimintojen edistämisessä. Valtiovallan, viranomaisten, yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yritysten ja muiden yritysten tulisi kiihdyttää verkkosisältönsä kehittämistä ja asiakkaiden saattamista sähköisten palveluiden käyttäjiksi.

2.23   Olisi löydettävä innovatiivisia tapoja, joilla yritykset voisivat nopeammin tarjota asiakkailleen korkealaatuisia online-käyttökokemuksia. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kehitykseen verkossa jaettavan videosisällön käytössä.

2.24   Investointien kohdistamisella tulisi edistää innovatiivisten ratkaisujen löytämistä EU:n kielellisen moninaisuuden synnyttämiin haasteisiin. Yhdysvalloilla ja muilla suurilla talouksilla, joilla on yhteinen kieli, on etulyöntiasema kehitettäessä tavaroiden ja palveluiden yhteisiä ja yhdenmukaisia verkkomarkkinoita. Kielten moninaisuus on 2020-vision erityishaaste.

2.25   Olisi tarpeen tarkastella mahdollisuutta antaa kaikille kansalaisille eurooppalainen sähköinen henkilöllisyys (electronic identity, eID), joka helpottaisi sähköisten palveluiden tuottamista ja kaupankäyntiä verkossa.

2.26   Komission tulisi perustaa sähköistä kauppaa käyvien yritysten unionin laajuinen sertifiointi- ja luokitusjärjestelmä, jotta kuluttajilla olisi tavaroita ja palveluita verkosta ostaessaan valtiollisista rajoista riippumaton yleinen suoja. Tällainen järjestelmä kasvattaisi kuluttajien luottamusta sähköiseen kauppaan.

2.27   Kansalaiset tarvitsevat rajatylittävien hankintojen yhteydessä varmuuden siitä, että heidän henkilökohtaiset tietonsa ja rahansa ovat turvassa. Yksityisyys on taattava ja henkilökohtaiset tiedot tulee tallettaa turvallisesti.

2.28   Komission on perustettava puhelinpalveluita koskeva lisenssijärjestelmä, jolla varmistetaan EU-kansalaisten henkilökohtaisten tietojen ja varojen suojelu silloin, kun kauppaa käydään puhelinpalveluiden välityksellä. Erityisesti tämä koskee EU:n ulkopuolella sijaitsevia puhelinpalveluita.

2.29   Olisi syytä pohtia turvajärjestelmien käyttöönottoa sellaisten tilanteiden varalle, joissa kuluttaja tekee virheen verkko-ostoa vahvistaessaan. Tällä hetkellä kuluttajat tekevät liian helposti kalliita virheitä vahvistaessaan lentovarausta tai muita ostoksia. Ehkä kaikkiin tällaisiin kauppatapahtumiin tulisi liittää ”kumoa”-toiminto.

2.30   Erityistä huomiota tulee kiinnittää sähköiseen kauppaan, jossa lapset ovat osallisina; tarvitaan asianmukaiset säännöt ja toimintaohjeet.

2.31   EU:n tulisi rahoituksellaan auttaa vahvistamaan Europolin mahdollisuuksia torjua verkkorikollisuutta. EU:n tulee viedä verkkorikokset oikeuteen erittäin aktiivisesti, ja kaikkialla unionissa tulee soveltaa lainrikkojiin tiukkoja ja yhdenmukaisia rangaistuksia.

2.32   Komission olisi laadittava täytäntöönpanoa koskeva asiakirja, jossa käsiteltäisiin tarkemmin tiedonannon osiota ”Toteutus ja hallinnointi”. Komitea uskoo, että digitaalistrategian tavoitteita ei voida saavuttaa ilman yksityiskohtaista ja yhdenmukaistettua täytäntöönpanosuunnitelmaa.

2.33   Komission olisi maksimoitava TVT-pohjaisten hallinnointivälineiden käyttö digitaalistrategian täytäntöönpanon tukemiseksi.

2.34   ETSK perustaa pysyvän ryhmän, joka tarkastelee jatkuvasti digitaalistrategian äärimmäisen tärkeää kehittämistä ja täytäntöönpanoa.

3.   Tausta

3.1   Eurooppalainen digitaalistrategia on yksi Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta; siinä kuvataan, kuinka tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö on keskeisessä asemassa, jos EU haluaa saavuttaa vuoteen 2020 asettamansa tavoitteet. Tämä merkittävä poliittinen aloite sai EU:n jäsenvaltioiden tietoyhteiskuntapolitiikasta vastaavien ministerien täyden tuen epävirallisessa ministerikokouksessa Granadassa Espanjassa huhtikuussa 2010. (16)

3.2   Euroopan digitaalistrategian tarve

3.2.1   Digitaalistrategian tarkoituksena on viitoittaa tie, jolla TVT:n yhteiskunnalliset ja taloudelliset mahdollisuudet voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti.

TVT:n suuret mahdollisuudet voidaan realisoida, jos onnistutaan luomaan itseään ruokkiva hyvä kierre, jota havainnollistetaan kuvion 1 ulommalla kehällä.

Kuvio 1

Digitaalitalouden hyvä kierre

3.2.3   Mutta vaikka TVT:n muutosvoima onkin ilmeinen, sen valjastaminen vaatii myös vastaamista eräisiin vakaviin haasteisiin. Komissio on määritellyt seitsemän merkittävintä estettä. Ne on esitetty kuvion 1 sisemmässä kentässä.

3.2.4   Näiden esteiden vuoksi Eurooppa jää jälkeen teollisuuskumppaneistaan: 30 prosenttia eurooppalaisista ei ole vielä koskaan käyttänyt internetiä; Euroopassa kuitupohjaisten nopeiden verkkojen osuus on vain 1 prosentti, kun se Japanissa on 12 prosenttia ja Etelä-Koreassa 15 prosenttia; EU:n tutkimus- ja kehitysmenot TVT:n alalla ovat ainoastaan 40 prosenttia.

3.3   Digitaalistrategiassa ehdotetaan toimia, jotka on toteutettava pikaisesti, jotta voidaan paneutua seitsemään tärkeimpään ongelma-alueeseen, jotka vaikuttavat TVT:n kykyyn saada aikaan muutos, jolla Eurooppa saataisiin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun uralle.

3.4   Poliittisiin aloitteisiin sisältyy sata toimea ja 13 keskeistä suoritustavoitetta, joita on tarkoitus kehittää seuraavien kymmenen vuoden aikana. Aloitteiden joukossa on yli kolmekymmentä lainsäädäntöaloitetta. Strategia rakentuu seitsemästä pilarista, ja siinä tunnustetaan tavoitteiden saavuttamisen erittäin tärkeä globaali ulottuvuus.

3.5   Toteutus ja hallinnointi

Seuraavassa kaaviossa kuvataan hallintorakennetta, jota on ehdotettu digitaalistrategian täytäntöönpanon hallinnointiin.

Kuvio 2

Eurooppalaisen digitaalistrategian hallintosykli

4.   Huomioita

4.1   Se, että poliittisia aloitteita ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön, on pahentanut eurooppalaisen digitaalisen talouden passiivisuutta, joka johtuu epäyhtenäisyydestä ja investointien puutteesta. Komission on välttämätöntä käyttää digitaalistrategian ”lippulaivaa” vakiinnuttaakseen hyvän johtajuuden ja hallinnoinnin käytännön, jotta Euroopalle voidaan järjestää sen tarvitsema nopeasti kasvava digitaalinen talous.

4.2   TVT-investointien laajuuden ja voimaperäisyyden sekä digitaalisen talouden edistämisen lisääntyessä on tärkeää, että EU:n varojenkäyttösuunnitelmiin liittyy entistä parempi ja tiukempi ohjaus ja tilivelvollisuus.

4.3   EU:n TVT:hen suuntaamien T&K-investointien tehokkuus ja tuloksellisuus on äärimmäisen tärkeää, sillä suunnitteilla olevista merkittävistä investoinneista saatava tuotto on maksimoitava. On tärkeää, että T&K-ohjelmat ja hankkeet ovat selkeästi erillisiä ja että samoja toimia ei toteuteta tuhlailevasti samaan aikaan kansallisella, kansainvälisellä ja teknologiasektorin tasolla.

4.4   Eurooppa on ohjelmistojen ja palveluiden suhteen liian riippuvainen jättiläismäisistä globaaleista TVT-yrityksistä. Eurooppalaisista yrityksistä on TVT-yritysten globaalissa kärkikymmenikössä vain yksi – Nokia – ja ohjelmistoyritysten globaalissa kärkikymmenikössä samoin vain yksi – SAP.

Avoimet standardit ovat vaikuttaneet ratkaisevasti internetin kehittymiseen ja menestymiseen. Euroopan olisi varta vasten edistettävä avoimia standardeja helpottaakseen kilpailua ja poistaakseen esteitä, jotka vaikeuttavat uusien yritysten, muun muassa yksityisen sektorin ja osuus- ja yhteisötalouden yrittäjien, pääsyä markkinoille. Maailmanlaajuisesti kilpailukykyisten eurooppalaisten TVT-yritysten kehittymistä auttaisi myös, jos avoimia standardeja tuettaisiin merkittävällä tavalla yhteentoimivuutta ja standardeja käsittelevässä toimintaohjelmassa.

4.5.1   EU:n on luotava Eurooppaan sellainen taloudellinen ympäristö, joka kannustaa kehittämään innovatiivisia ja vahvoja TVT-yrityksiä, joilla voi olla mahdollisuuksia menestyä maailmanlaajuisessa kilpailussa.

4.5.2   Toimivat ”kotimarkkinat” ovat suunnattoman tärkeät, jotta elinvoimaisista pk-yrityksistä voidaan kasvattaa huomisen globaaleja jättiläisiä. Hajanaisten digitaalisten markkinoiden ja yhteentoimivuuden puutteen aiheuttamiin ongelmiin on puututtava, jotta voidaan tukea eurooppalaisissa TVT-yrityksissä piilevää potentiaalia.

4.6   Yhdysvaltojen valtava TVT-varainkäyttö aiheuttavat aivovuotoa Euroopasta. Yhdysvaltain liittovaltion IT-markkinoiden arvon odotetaan nousevan yhteensä 530 miljardiin dollariin vuosien 2011 ja 2015 välillä, jolloin vuotuinen kulutus olisi vuoteen 2015 mennessä arvoltaan 115 miljardia dollaria. Euroopan on keskityttävä voimaperäiseen TVT-varainkäyttöön, mikäli se haluaa pysyä digitaalisella aikakaudella kehityksen vauhdissa.

Uutiset Stuxnet-viruksen hyökkäyksestä elintärkeisiin teollisuuden valvontaprosesseihin (17) ovat johtaneet siihen, että tietoverkon turvallisuus ja elintärkeiden tietoinfrastruktuurien suojaaminen on korkealla valtioiden asialistalla.

4.7.1   Eurooppa on tänä päivänä jo varsin riippuvainen TVT:stä vaurauden luomisessa ja elämänlaadun tuottamisessa. On tärkeää, että kasvavaan TVT-riippuvuuteen vastataan kehittämällä jatkuvasti edistyneempiä turvatoimia elintärkeiden tietoinfrastruktuurien (energia, vesi, liikenne, turvajärjestelmät jne.) suojaamiseksi ja kansalaisten suojelemiseksi verkkorikollisuudelta.

4.7.2   Komitea kehottaa komissiota tutustumaan lausuntoon elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaamisesta (18). Komitea katsoo erityisesti, että Eurooppa tarvitsee nykyistä vahvempaa johtajuutta, jossa asiaankuuluville viranomaisille on annettu toimivalta suojella EU:ta asianmukaisesti hyökkäyksiltä.

4.8   Väestörakenteen muutoksia käsittelevässä komission vihreässä kirjassa korostetaan Euroopan unionin demografisia muutoksia: nuorten määrä vähenee samalla kun väestö ikääntyy nopeasti. Vaikka tämä aiheuttaa useita haasteita, se tarjoaa myös mahdollisuuksia muun muassa teknologisiin innovaatioihin, joiden avulla voidaan parantaa ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten henkilöiden elämänlaatua, lieventää väestön ikääntymisen aiheuttamia taloudellisia ongelmia sekä luoda uusia taloudellisia ja liiketoimintamahdollisuuksia Eurooppaan. On arvioitu, että ikääntyneille suunnatulla uudella tieto- ja viestintätekniikalla on tärkeä rooli tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Euroopan unionin on siksi suunniteltava, miten teknologian avulla voidaan vastata ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin, koska tieto- ja viestintäteknologia voi parantaa ikääntyneiden elämänlaatua sekä auttaa heitä pysymään terveempinä, elämään pidempään itsenäisesti sekä jatkamaan aktiivista osallistumistaan työelämään tai yhteisöjensä toimintaan. Laaja valikoima erilaisia palveluita voitaisiin tarjota muun muassa viestinnän, ostosten, turvallisuuden ja terveyden aloilla, vain muutamia mainitaksemme.

4.9   Euroopan kansalaisten ja kansainvälisten TVT-yritysten edut eivät aina ole yhtenevät, joten kansalaisten edut tulisi saattaa tasapainoon yritysten edun kanssa.

4.10   Kielten moninaisuus asettaa Euroopalle erityisen haasteen pyrittäessä luomaan tavaroiden ja palveluiden elinvoimaisia sähköisiä yhtenäismarkkinoita. Haasteeseen vastaamiseen vaadittavien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan lisää investointeja.

4.11   Korkealaatuisten verkkosisällön ja -palveluiden saatavuudella on perustava rooli käyttöönoton edistämisessä. EU:ssa on paljon vaihtelua siinä, missä määrin valtiovalta ja viranomaiset ovat ottaneet palveluita käyttöön, ja tarvitaan vielä lisätoimia, jotta kehityksessä jälkeen jääneitä voidaan auttaa etenemään ohjelmissaan. Paljon enemmän voitaisiin tehdä erityisesti julkisten hyödykkeiden ja palveluiden sähköisten hankintojen alalla.

4.12   Rajatylittävän sähköisen kaupan edistäminen EU:ssa on erittäin monitahoinen prosessi. Jotta sähköinen kauppa laajenisi myös varhaisten käyttöönottajiensa piirin ulkopuolelle, sen tulee olla helppoa ja turvallista. Tällä hetkellä oikeudellinen, kielellinen, kulttuurinen ja teknologinen epäyhtenäisyys EU:n 27 jäsenvaltion välillä synnyttää merkittäviä esteitä avoimen EU:n laajuisen sähköiseen kauppaan perustuvan talouden kasvulle. Näihin ongelmiin on puututtava yksitellen, mutta sähköisen henkilöllisyyden antaminen kaikille kansalaisille ja sähköistä kauppaa käyvien yritysten yleiseurooppalaisen sertifioinnin käyttöönotto olisi jo suuri askel kohti ongelmien ratkaisua.

4.13   Alankomaissa on käytössä järjestelmä, joka on hyvä esimerkki sähköistä kauppaa käyvien yritysten sertifioinnista. Sähköistä kauppaa käyvien myyjätahojen yhdistys on perustanut sertifiointi-instituutin, jolla on riippumaton valvontaneuvosto. Kaikkien yhdistyksen jäsenten on noudatettava toimintaohjeita ja käytettävä vakiomuotoista asiakassopimusta, josta on sovittu Alankomaiden kuluttajajärjestön (Consumentenbond) kanssa. Sertifioitujen sähköistä kauppaa käyvien yritysten kanssa asioidessaan asiakkailla on riitatilanteissa mahdollisuus käyttää yhdenmukaista ratkaisumenettelyä. Sertifiointi tunnetaan laajasti, sillä 83 prosenttia sähköistä kauppaa käyvistä asiakkaista tunnistaa sertifikaatin. Komitea odottaa komission ryhtyvän toimiin sähköistä kauppaa käyvien yritysten unionin laajuisen sertifiointijärjestelmän käyttöönottamiseksi.

4.14   Verkon ja internetin käyttöä aloittelevat ihmiset ovat erityisen alttiita joutumaan verkkorikollisten ja häikäilemättömien kauppaajien uhreiksi. Muita heikommassa asemassa olevat käyttäjät, olivatpa he sitten aikuisia tai lapsia, tarvitsevat kaiken mahdollisen avun voidakseen nauttia sähköisestä ympäristöstä turvallisesti. (19)

4.15   Komissio voisi lisätä vuosittaiseen seurantaraporttiinsa erityisen vammaisuutta käsittelevän osion, jossa selostettaisiin ja arvioitaisiin tässä asiassa Euroopan digitaalistrategian avulla saavutettua edistystä.

4.16   Rajattomassa eurooppalaisessa sähköisessä taloudessa on tärkeää, että Europolilla on mahdollisuudet valvoa kaupallista ja sosiaalista toimintaa, jotta se säilyy kaikkien kannalta turvallisena.

---

(1)  Eurostatin lehdistötiedote STAT/09/176.

(2)  EUROOPPA 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen.

(3)  EUVL C 256, 27.10.2007, s. 73; EUVL C 324, 30.12.2006, s. 41; EUVL C 324, 30.12.2006, s. 37; EUVL C 318, 23.12.2006, s. 210; EUVL C 221, 8.9.2005, s. 28; EUVL C 302, 7.12.2004, s. 35; EYVL C 48, 21.2.2002, s. 42.

(4)  Asiakokonaisuus ”Taajuusylijäämä yhteiskunnallisiksi hyödyiksi ja talouskasvuksi”, ei vielä julkaistu EU:n virallisessa lehdessä; EUVL C 255, 22.9.2010, s. 116 ja EUVL C 77, 31.3.2009, s. 60; asiakokonaisuus ”Julkisen ja yksityisen sektorin osallistavien kumppanuusmallien parantaminen avattaessa verkkopalvelut kaikkien käyttöön EU:n 27 jäsenvaltiossa”, ei vielä julkaistu EU:n virallisessa lehdessä; EUVL C 255, 22.9.2010, s. 98; EUVL C 128, 18.5.2010, s. 69; EUVL C 317, 23.12.2009, s. 84; EUVL C 218, 11.9.2009, s. 36; EUVL C 175, 28.7.2009, s. 8; EUVL C 175, 28.7.2009, s. 92; EUVL C 175, 28.7.2009, s. 87; EUVL C 77, 31.3.2009, s. 63; EUVL C 224, 30.8.2008, s. 61; EUVL C 224, 30.8.2008, s. 50; EUVL C 97, 28.4.2007, s. 27; EUVL C 97, 28.4.2007, s. 21; EUVL C 325, 30.12.2006, s. 78; EUVL C 318, 23.12.2006, s. 222; EUVL C 110, 9.5.2006, s. 83; EYVL C 123, 25.4.2001, s. 36.

(5)  Komission asiakirja KOM(2005) 203 lopullinen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla.

(6)  Ks. asiakokonaisuuteen kuuluva lausunto ”Taajuusylijäämä yhteiskunnallisiksi hyödyiksi ja talouskasvuksi” (ei vielä julkaistu EU:n virallisessa lehdessä) sekä kirjoitus osoitteessa http://www.economist.com/blogs/babbage/2010/09/white-space_wireless.

(7)  Galileon navigointipalveluita ovat peruspalvelut, kaupalliset palvelut, ihmishengen turvaavat palvelut, julkisesti säännellyt palvelut sekä etsintä- ja pelastuspalvelut.

(8)  Ks. EUVL C 255, 22.9.2010, s. 116 ja EUVL C 77, 31.3.2009, s. 60.

(9)  Ks. EUVL C 255, 22.9.2010, s. 98.

(10)  Ks. ed. alaviite.

(11)  Yhdysvaltain liittovaltion tietoverkon turvallisuuteen liittyvien markkinoiden yhteisarvon odotetaan olevan 55 miljardia dollaria (kaudella 2010–2015) ja vuosittaisen keskimääräisen kasvun 6,2 % seuraavien kuuden vuoden aikana – http://www.marketresearchmedia.com/2009/05/25/us-federal-cybersecurity-market-forecast-2010-2015/.

(12)  Direktiivi 2002/21/EY sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä, direktiivi 2002/19/EY sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä, direktiivi 2002/77/EY kilpailusta sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen markkinoilla.

(13)  http://easa.europa.eu/.

(14)  Ks. asiakokonaisuus ”Taajuusylijäämä yhteiskunnallisiksi hyödyiksi ja talouskasvuksi”, (ei vielä julkaistu EU:n virallisessa lehdessä); EUVL C 97, 28.4.2007, s. 27; EUVL C 224, 30.8.2008, s. 50.

(15)  Ks. asiakokonaisuus ”Julkisen ja yksityisen sektorin osallistavien kumppanuusmallien parantaminen avattaessa verkkopalvelut kaikkien käyttöön EU:n 27 jäsenvaltiossa” (ei vielä julkaistu EU:n virallisessa lehdessä).

(16)  http://www.eu2010.es/export/sites/presidencia/comun/descargas/Ministerios/en_declaracion_granada.pdf.

(17)  http://www.nytimes.com/2010/09/27/technology/27virus.html; ja http://www.ft.com/cms/s/0/e9d3a662-c740-11df-aeb1-00144feab49a.html?ftcamp=rss

(18)  EUVL C 255, 22.9.2010, s. 98.

(19)  ETSK on viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana antanut tästä aiheesta useita lausuntoja. Niistä kaksi tuoreinta on luettavissa virallisessa lehdessä: EUVL C 128, 18.5.2010, s. 69 (Verkkoyhteisösivustojen vaikutus) ja EUVL C 224, 30.8.2008, s. 61 (Internetiä käyttävien lasten suojelu).

---