17.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/8

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Metalliteollisuuden muutokset ja näkymät” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 51/02

Esittelijä: José Isaías RODRÍGUEZ GARCÍA-CARO

Toinen esittelijä: Enrico GIBELLIERI

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 16. helmikuuta 2010 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Metalliteollisuuden muutokset ja näkymät.

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 8. syyskuuta 2010.

Komitean toimikauden vaihtumisen vuoksi ETSK päätti täysistunnossaan, että lausuntoa käsitellään lokakuun täysistunnossa, ja nimesi työjärjestyksensä 20 artiklan nojalla yleisesittelijäksi José Isaías Rodríguez García-Caron.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 21. lokakuuta 2010 pitämässään 466. täysistunnossa seuraavan lausunnon äänin 72 puolesta 8:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Strateginen merkitys

Metalliteollisuudella on keskeinen merkitys siirryttäessä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaiseen resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen. Tavoite lisätä resurssien hyödyntämisen tehokkuutta on alalle haaste ja samalla liiketoimintamahdollisuus: resurssitehokasta taloutta ei voi olla olemassa ilman metalliteollisuutta. Kyse on vahvasta sektorista, joka on merkittävä työllistäjä, sekä lisäarvon luomisen kannalta keskeisestä teollisuudenalasta, joka vahvistaa eurooppalaista arvoketjua ja on arvoketjun yksi lenkki resurssitehokasta taloutta kohti siirryttäessä.

1.2   Metalliteollisuudella on myös olennainen merkitys innovointi- ja alihankkija-alana erityisesti ”resurssitehokas Eurooppa” -hankkeen yhteydessä. Pyrkimyksenä on auttaa talouskasvun irtautumista resurssien käytöstä, tukea siirtymistä vähähiiliseen talouteen, lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, uudistaa liikenteen alaa ja edistää energiatehokkuutta.

1.3   Näkyvyys

Metalliteollisuuden ongelmana on sen heikko näkyvyys.

1.4   On tärkeää tuoda esiin, ettei metalliteollisuutta pidä sekoittaa metallintuotantoteollisuuteen. Eurostatin tilastojulkaisussa European Facts and Figures raudan, teräksen ja rautaseosten tuotantoa (NACE-toimialaluokituksen luokka 27) tarkastellaan metallituotteiden valmistustoiminnan, toisin sanoen metalliteollisuuden (NACE-toimialaluokituksen luokka 28) rinnalla. Tämän vuoksi metalliteollisuutta on erittäin vaikea analysoida asiaankuuluvalla tavalla työllisyyden ja alan suuntausten osalta. Vähäinen näkyvyys tulee ilmi vaikutustenarvioinneissa, joissa ei juurikaan oteta huomioon tulevien säännösten erittäin merkittäviä mikrotaloudellisia vaikutuksia alalla. On erittäin tärkeää tukea metalliteollisuuden potentiaalin kehittämistä erityisesti viennin lisäämisen osalta sekä hankkia käytännön tietoa alalla vallitsevasta yritys- ja innovointikulttuurista.

1.4.1   Siksi ETSK esittää, että Euroopan komissio kiinnittäisi asianmukaista huomiota tähän jalostusteollisuuden alaan omassa organisaatiossaan ja henkilöstöresurssiensa jaossa ja että se parantaisi metalliteollisuuden edustuksen ja yhteyksien tasoa yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastossa tai kauppapolitiikan pääosastossa, kun otetaan huomioon alan erityinen painoarvo sekä se, että ala työllistää 4,3 miljoonaa ihmistä Euroopan unionissa. Tässä tarkoituksessa ETSK kehottaa Euroopan komissiota parantamaan metalliteollisuuden virallista edustusta komission yksiköissä ja toiminnassa (esimerkiksi EU:n ja Kiinan vuoropuhelussa).

1.5   Asianmukaiset puitteet tätä varten luotaisiin soveltamalla ”pienet ensin” -periaatetta.

Paikallis- ja unionitason säännösten edellyttämien tietojen toimittamisesta viranomaisille aiheutuu erittäin raskas hallinnollinen taakka, mikä ei helpota pk-yritysten toimintaa. Monissa maissa vallitsevan yleisen investointi-ilmapiirin vuoksi yritysten on lisäksi yhä helpompaa, tarkoituksenmukaisempaa ja kannattavampaa hankkia osa tuotteistaan EU:n ulkopuolelta sen sijaan, että ne lisäisivät omaa tuotantoaan, kehittäisivät teknologiaa ja investoisivat innovaatioihin. Tällainen käytäntö vaarantaa pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja vieraannuttaa nuoret tekniikan taitajat.

ETSK kehottaa todellakin ottamaan tehokkaasti huomioon ”pienet ensin” -periaatteen, kun ryhdytään soveltamaan Eurooppa 2020 -strategiaa teollisuuspolitiikan alalla, sellaisena kuin se esitettiin kesäkuussa 2010 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa ja kuin se esitetään tulevassa tiedonannossa Euroopan teollisuuspolitiikan toimintaohjelmasta, joka perustuu ”globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka” -lippulaivahankkeeseen.

1.5.1   ETSK kannustaa lisäksi jäsenvaltioiden viranomaisia tukemaan yrittäjiä kaikilla tasoilla, mikä on olennaisen tärkeää, helpottamalla yritysten perustamismekanismeja ja edistämällä yrittäjähenkisyyttä.

Toinen keskeinen yritysten yleisiin toimintaolosuhteisiin liittyvä näkökohta koskee sosiaali- ja työllisyyspolitiikkoja. ETSK kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään yhteisiin toimiin, jotta ne auttaisivat parantamaan – erityisesti sosiaalipolitiikan alalla – kilpailukykyisten ja kannattavien yritysten kehittämistä tukevaa toimintaympäristöä. Näin eurooppalaiseen metalliteollisuuteen voidaan luoda pysyviä työpaikkoja. On tärkeää varmistaa, että teollisuus kykenee ennakoimaan mahdolliset muutokset liiketoiminnassa tai asiakasyritysten strategiassa ja raaka-ainetuotannossa työmarkkinavuoropuhelun sekä täsmällisen ja tehokkaan tiedottamisen ja kuulemisen avulla. Tältä osin voitaisiin harkita mahdollisuutta edistää yhtäältä vaihtotoimintaa EU:n jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten välillä, jotta ne oppisivat toinen toisiltaan ja yksilöisivät tehokkaita välineitä, ja toisaalta joustoturvan roolia.

1.6   Ammattitaitoinen henkilöstö, koulutustarpeiden asianmukainen ennakointi ja alan houkuttelevuuden lisääminen nuorten keskuudessa

Kun otetaan huomioon yritysten keskimääräinen koko, on sitäkin tärkeämpää, että saatavilla on riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Siksi toimenpiteillä, joilla pyritään torjumaan pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä – olipa kyse sitten koulutetuista harjoittelijoista, pätevistä työntekijöistä, teknikoista, insinööreistä tai tutkijoista – sekä tarjoamaan heille asianmukaista yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, on keskeinen merkitys.

1.6.1   ETSK tähdentää, että on olennaisen tärkeää edistää kaikilla tasoilla aloitteita, joilla parannetaan alan julkisuuskuvaa ja houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. On välttämätöntä, että kyseinen ala, joka on suhteellisen työvoimaintensiivinen, kykenee säilyttämään henkilöstönsä ja jos mahdollista kehittämään sitä sekä määrällisesti että laadullisesti. ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta toteuttaa Euroopan laajuinen tutkimus metalliteollisuudessa tarvittavasta koulutuksesta ja teknisestä osaamisesta koulutustarpeiden ennakoimiseksi. Tutkimus voisi olla merkittävä viiteasiakirja yhteistyön tiivistämiseksi kyseessä olevan alan sekä teknillisten korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten välillä. ETSK suosittaa, että kyseistä tutkimusta johdettaisiin ja ohjailtaisiin äskettäin käynnistetyn eurooppalaisen metallialan työmarkkinavuoropuhelun puitteissa ja että tutkittaisiin kaikkia tietojenvaihtomahdollisuuksia, joita pidetään tarkoituksenmukaisina pk-yritysten ja niiden työntekijöiden tilanteen parantamiseksi.

1.7   Innovointi

Jotta tutkimus- ja kehitystoiminta olisi menestyksellistä, yhteistyö metallintuottajien ja metalliteollisuuden välillä on erityisen tärkeää. Eurooppalaista tutkimusrahoitusta tulisi yleisesti ottaen suunnata nykyistä enemmän metallintuotannon ja metalliteollisuuden aloille sekä erityisesti materiaali- ja nanoteknologioihin, jotta yritysten harjoittamalla tutkimustoiminnalla voitaisiin parantaa metallimateriaalien mekaanisia ominaisuuksia ja lisätä ja edistää näin alan kilpailukykyyn ja innovointiin liittyvää etumatkaa. ETSK katsoo, että tehtäessä päätös kahdeksannen puiteohjelman rakenteesta unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan komission tulisi tehdä kaikkensa helpottaakseen yleistä pääsyä hankkeisiin. Erityisesti tulisi edistää yhteistyötä pk-yritysten kanssa, sillä niillä on ainoastaan rajalliset henkilöstöresurssit mahdollisten innovointihankkeiden tunnistamiseksi, ehdottamiseksi ja eteenpäin viemiseksi.

1.7.1   ETSK kehottaa ottamaan EU:n innovointipolitiikoissa aiempaa paremmin huomioon sen, että teolliset innovaatiot eivät suurelta osin perustu yksinomaan uuteen tieteelliseen tietoon, vaan erilaisiin innovointitapoihin (esim. uudet logistiikka- tai markkinointikonseptit, organisaatioita koskeva innovointi, liiketoimintamalli-innovointi, tuotesuunnittelu).

1.7.2   Koska tuotesuunnittelu ja -kehittäminen liittyvät tuotantoketjun alku- tai loppuvaiheisiin, teollis- ja tekijänoikeuksien suoja sekä väärentäminen ovat yhä suurempia haasteita. Myös tältä osin vain hyvin harvat metallialan yritykset kykenevät osoittamaan teollis- ja tekijänoikeuksiensa suojeluun yhtä mittavat resurssit kuin suuremmat yritykset.

1.8   Puutteellinen julkisuuskuva

Metalliteollisuus kärsii puutteellisesta julkisuuskuvasta. Teollisuudenalan onkin ryhdyttävä toimenpiteisiin antaakseen asianmukaisen kuvan sektorista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tässä sitä auttaisi myös viranomaisten tarjoama tuki. ETSK suosittaakin, että jäsenvaltioiden ja unionin viranomaiset analysoisivat alan tilaa ottamalla lähtökohdaksi alan roolin teollisuusbarometrina ja luotettavana indikaattorina teollisen tuotantoketjun ”terveydentilasta” sekä pienten ja keskisuurten yritysten panoksesta siihen.

Kyseiseltä teollisuudenalalta ja sen hankkeilta puuttuu myöskin yleinen hyväksyntä, mikä on tulosta vuosikymmenten ajan vallinneesta negatiivisesta julkisuuskuvasta. Poliittisten piirien, teollisuuden ja hallinnon on tehtävä uudenlaista yhteistyötä, jotta näiden kaikkia lakisääteisiä vaatimuksia noudattavien yritysten julkisuuskuvaa voidaan parantaa.

1.9   Kauppapolitiikka

Sekä kauppapolitiikan pääosastolla että yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolla tulisi olla riittävät tiedot metalliteollisuudesta, ja niiden tulisi omaksua tasapainoinen lähestymistapa, kun ryhdytään toimenpiteisiin, joilla on vaikutuksia alan yrityksiin. ETSK suosittaa näin ollen, että Euroopan komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin ja että se tiettyä sektoria koskevia päätöksiä tehdessään ottaa huomioon unionin edun sekä kyseisten toimien vaikutuksen koko arvoketjuun ja teollisuusrakenteeseen kokonaisuudessaan. Euroopan komission tulisi säilyttää vastavuoroisuuden periaate suhteissaan kolmansiin maihin erityisesti kauppapolitiikassa.

1.10   Klusterit

On olemassa selkeä kiinnostus kehittää metallialaa varten visio, joka perustuu eri puolilla Euroopan unionia toimiviin klustereihin. Perustetuista klustereista voidaan mainita erityisesti seuraavat: Baskimaa (Espanja), Brescia (Italia), Flanderi (Belgia), Liettua, Pays de la Loire (Ranska), Sleesia (Puola), eteläinen Westfalen (Saksa), Vorarlberg (Itävalta) ja Valencia (Espanja). Olisi kuitenkin aiheellista toteuttaa lisätutkimuksia teollisuusrakenteen vaikutusten, keskeisten suuntausten ja muutosten arvioimiseksi sekä mahdollisia vertailuanalyysejä (benchmarking) eri alueista.

1.11   Rahoitus

ETSK suhtautuisi myönteisesti siihen, että painotettaisiin nykyistä enemmän tarvetta tarjota tuotantoteollisuudelle – ja erityisesti alan pk-yrityksille – maksuvalmiutta tukevia mekanismeja, mikä voisi johtaa entistä parempiin käytäntöihin koko unionissa.

2.   Johdanto

2.1   Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan uudet puitteet Euroopan unionin toiminnalle; uusi Euroopan komissio on aloittanut työskentelynsä, ja Euroopan parlamentissa alkoi uusi vaalikausi vuonna 2009. Nyttemmin yleisesti Euroopan unioni ja erityisesti eurooppalainen teollisuuspohja ovat joutuneet EU:n perustamisesta lähtien ennennäkemättömien globaalien kehityskulkujen ja haasteiden eteen.

2.2   Kyseisiin haasteisiin on vastattava päättäväisesti, mikäli halutaan pysäyttää työttömyyden kasvu, yritys- ja teollisuusrakenteen lisääntyvä tuhoutuminen sekä kansalaisten yhä suurempi luottamuksen puute.

2.3   Käsillä olevassa oma-aloitteisessa lausunnossa eurooppalaisesta metalliteollisuudesta ETSK pyrkii tarjoamaan mahdollisia vastauksia kysymyksiin, jotka pitkällä aikavälillä ratkaisevat, voidaanko eurooppalaisen metallialan innovointivoima, taloudellinen kestokyky ja maailmanlaajuinen kilpailuasema säilyttää. CCMI tarkastelee alan haasteita ja mahdollisuuksia, jotka seuraavat siirtymisestä kestäväpohjaiseen talouteen, jossa resursseja hallinnoidaan entistä tehokkaammin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

2.4   Näitä kysymyksiä ovat seuraavat: Miten haasteisiin tulee vastata? Kykenevätkö EU:n toimielimet vastaamaan haasteisiin? Missä mielessä ne voivat luoda lisäarvoa? Onko ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” onnistumista ajatellen tarkoituksenmukainen malli?

3.   Kaikkialla läsnä oleva metalliteollisuus

3.1   Metallialan yrityksiä on kaikkialla Euroopan unionissa, käytännöllisesti katsoen kaikilla unionin alueilla ja kaikissa kaupungeissa. Kyse on joustavista, innovatiivisista yrityksistä, jotka ovat usein (verrattain) pieniä, käytännönläheisiä ja palvelusuuntautuneita ja jotka luovat (ja säilyttävät) työpaikkoja ja ovat juurtuneet syvälle meille tuttuun teolliseen toimitusketjuun. Nämä yritykset ovat niin itsestään selviä, että usein niiden olemassaoloa ei edes huomaa. Ensimmäiset edistysaskeleet on otettu ja niitä on pidettävä tervetulleina. Erityisesti mainittakoon Euroopan komission äskettäin julkistama ensimmäinen Euroopan laajuinen tutkimus. Eräät metalliteollisuuden yritykset ovat – todennäköisesti kokonsa, monimuotoisuutensa, monipuolisuutensa ja joustavuutensa takia – jääneet kuitenkin suurelta osin näkymättömiksi eivätkä ole poliittisen huomion keskipisteessä koko alan merkityksestä huolimatta

3.2   Edellä mainittu erottumattomuus käy ilmi esimerkiksi Eurostatin tilastojulkaisussa European Facts and Figures, jossa raudan, teräksen ja rautaseosten tuotantoa (NACE-toimialaluokituksen luokka 27) tarkastellaan metallituotteiden valmistustoiminnan, toisin sanoen metalliteollisuuden (NACE-toimialaluokituksen luokka 28) rinnalla. Tämän vuoksi on erittäin vaikea analysoida erikseen asiaankuuluvalla tavalla metalliteollisuuden työllisyyttä ja alan suuntauksia.

3.3   Tällainen näkymättömyys ei ole kuitenkaan enää perusteltua. Metalliteollisuus on ”piilossa oleva” ketjun keskeinen lenkki; sillä on huomattava merkitys EU:n teollisessa toimitusketjussa, ja alan yksittäisten yritysten suhteellisen pienestä koosta huolimatta alaa koskevat luvut ovat unionin taloudessa todella vaikuttavia.

3.4   Seuraavassa esitetyt tiedot antavat käsityksen metalliteollisuuden koosta ja strategisesta merkityksestä unionin taloudelle ja työllisyydelle.

3.4.1

Alalla on lukemattomia pienyrityksiä (400 000) eri puolilla unionia; valtaosa niistä (noin 95 prosenttia) työllistää alle 50 työntekijää.

3.4.2

Metalliteollisuus työllistää koko Euroopassa 4,2 miljoonaa ihmistä, toisin sanoen noin 12 prosenttia koko teollisuuden työvoimasta.

3.4.3

Ala luo työpaikkoja: on huomionarvoista, että toisin kuin valtaosassa muita aloja metalliteollisuudessa työllisyysaste on Euroopassa noussut kymmenen viime vuoden aikana jatkuvasti äskettäiseen taloustaantumaan saakka. Esimerkiksi vuosina 2000–2006 työllisyys alalla kasvoi noin kahdeksan prosenttia.

3.4.4

Kyse on erittäin merkittävästä talouden sektorista: alan tuotannon arvo on noin 530 miljardia euroa (vuonna 2008).

3.4.5

Alalla on keskeinen rooli EU:n teollisuudessa, sillä se tuottaa komponentteja muita teollisuudenaloja varten.

4.   Metalliteollisuuden strateginen merkitys

4.1   Toimitusketjun keskeinen lenkki

Euroopan metalliteollisuus on teollisten toimitusten eurooppalaisen ketjun olennainen lenkki, sillä ala tuottaa komponentteja ja valmiita tuotteita kaikille muille tuotannonaloille:

—	komponentit, joita toimitetaan erityisesti auto-, ilmailu-, liikenne- ja konepajateollisuudelle sekä erityisesti mekaanisen rakentamisen alalle; ala on näin ollen avaintekijä siirryttäessä kohti taloutta, jossa resursseja hallinnoidaan entistä tehokkaammin

—	muototeräs ja teräslevyt, jotka ovat välttämättömiä rakennusalalla (teräsrunkoiset rakennukset, vahvistuspalkit, teräskehikot, rakennusten verhoukset, materiaalit jne.)

—	säiliöt jalostusteollisuudelle, kuten elintarvike-, lääke-, kemian- ja petrokemianteollisuuden yrityksille

—	kiinnittimien (ruuvit, mutterit ja pultit) ja työkalujen kaltaiset tuotteet, joita käyttävät sekä teollisuus että kuluttajat.

4.2   Vahva ala

Metalliteollisuuden rakenne on vahva, eikä se kärsi merkittävästä liikakapasiteetista.

4.3   Työllisyyttä luova ala

Metalliteollisuus työllistää noin 12 prosenttia teollisuuden työvoimasta 27 jäsenvaltion EU:ssa, ja alaan kuuluu noin viidennes 27 jäsenvaltion EU:ssa toimivista tuotantoyrityksistä.

4.4   Lisäarvoa tuottava ala

Metalliteollisuus aikaansai noin 10 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n teollisesta lisäarvosta ja 7,4 prosenttia (vuonna 2006) teollisuustuotannosta. Näin ollen metalliteollisuuden lisäarvo (kokonaistuotanto ja tuotannon volyymi) on yksi parhaimmista unionissa ja selkeästi parempi kuin muilla teollisuudenaloilla.

4.5   Pienyrityksistä koostuva merkittävä ala

Euroopan metalliteollisuus on itsessään merkittävä teollisuudenala huolimatta siitä (tai ehkä sen ansiosta), että se koostuu ennen kaikkea hyvin moninaisista valtaosaltaan pienistä yrityksistä (1) (yli 90 prosenttia on pieniä tai keskisuuria perheyrityksiä). Monissa maissa – Saksa on merkittävin poikkeus – alaa hallitsevat lisäksi mikroyritykset (joissa työntekijöitä on korkeintaan kymmenen), joiden osuus alan yrityksistä on 80 prosenttia (2006).

4.6   Eurooppalaista toimitusketjua vahvistava ala

4.6.1   On todennäköistä, ettei metallialan teollinen rakenne perustu satunnaiseen tai mielivaltaiseen seikkaan, vaan sen taustalla on käytännön mukautuminen markkinoiden tarpeisiin, jotka viime kädessä ovat muovanneet teollisten toimitusten ketjun Euroopassa, jotta on voitu saavuttaa tarvittava joustavuus, innovatiivisuus ja toimintakenttä, jotka alalla on nykyisin. Näin ollen sitä, että keskimääräinen metalliteollisuuden yritys on kooltaan pieni tai keskisuuri, ei tule pitää osoituksena heikkoudesta, vaan ennemminkin suhteellisena etuna.

4.6.2   Edellä todetulla on sitäkin suurempi merkitys, kun otetaan huomioon, että tutkimusten mukaan pienet ja keskisuuret yritykset ovat ja pysyvät suurelta osin jatkossakin keskeisessä asemassa kyseisellä teollisuudenalalla. Alan yrityksistä on itse asiassa tulossa suhteellisesti pienempiä verrattuna niiden suuriin toimitusketjukumppaneihin, joiden keskuudessa on metalliteollisuudesta poiketen meneillään merkittävä sulautumisprosessi. Sulautumismahdollisuudet metalliteollisuudessa ovat kuitenkin – yleisesti ottaen ja rakenteellisista syistä – hyvin rajalliset.

4.6.3   Koko toimitusketjussa on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Toimitusketjuun liittyen ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään tärkeää kysymystä kumppanuuden parantamisesta ja yhteistyön tiivistämisestä ketjussa sekä erityisesti sellaisten kanavien luomisesta, joiden avulla metalliteollisuus kykene yksilöimään uusia teräslaatuja ja -luokkia, jotka soveltuvat esitettyihin vaatimuksiin, sekä osallistumaan niiden kehittämiseen.

4.7   Puristuksessa oleva ala

Metalliteollisuuden suhteet asiakkaisiinsa ja toimittajiinsa ovat koon ja mittakaavaetujen osalta tulleet viime vuosina yhä epäsymmetrisemmiksi. Metalliteollisuus on siksi (yhä enenevissä määrin) eri tahojen puristuksessa, mikä vähentää sen mahdollisuuksia kontrolloida omaa kohtaloaan ja vaikuttaa taloudelliseen toimintaympäristöön. Tästä tilanteesta aiheutuu yhä suurempi paine alan kiinteisiin kustannuksiin ja työpaikkojen laatuun.

4.8   Yksityiskohtaiseen analyysiin perustuvia vastauksia tulevaisuutta ajatellen

Ottamalla lähtökohdaksi nämä strategiset elementit käsillä olevassa oma-aloitteisessa lausunnossa pyritään löytämään vastauksia, jotka perustuvat metallialan todellisiin kokemuksiin. Alan yritykset ja ryhmittymät (klusterit) vahvistavat Euroopan kaikkia suuria alueita tarjoamalla työpaikkoja, koulutusta ja mahdollisuuksia. Ala on monipuolinen, joustava ja innovatiivinen, ja sillä on erinomainen kyky sopeutua ja säilyttää työpaikat mitä moninaisimmissa olosuhteissa. Se voisi toimia mallina vastausten löytämiseksi lähitulevaisuuden haasteille sekä erityisesti muutoksen edistämiseksi.

5.   Tarvittavat toimenpiteet unionitasolla

5.1   Metalliteollisuus: pk-yritysten edelläkävijä

5.1.1   Vaikka alueiden välillä on absoluuttisia eroja (esimerkiksi saksalaiset metallialan yritykset ovat yleensä suurempia kuin vastaavat yritykset muualla EU:ssa), metalliteollisuudella on talouden muihin aloihin verrattuna selkeä yrityskokoon liittyvä erityispiirre: hallitsevassa asemassa ovat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat alalla laajasti edustettuina.

5.1.2   ETSK katsoo, ettei poliitikkojen tulisi vain panna kyseisestä seikkaa nopeasti merkille ja siirtää se sitten syrjään ilman lisätoimenpiteitä. Äskettäisten tutkimusten perusteella tätä tunnusomaista pk-yrityksiin liittyvää näkökohtaa ei tule pitää metallialan marginaalisena piirteenä tai satunnaisena ominaisuutena, vaan ennemminkin alan vahvuuden ensisijaisena osatekijänä.

5.1.3   ETSK kannustaa Euroopan unionia jatkamaan alan tärkeimpien ominaispiirteiden yksityiskohtaista tarkastelua ja yksilöimään selkeästi ja täsmällisesti, mitkä metallialaa koskevat näkökohdat hyödyttävät alaa ja ovat sen keskeisiä vahvuuksia ja näin ollen lisäarvoa luovia tekijöitä EU:n tuotantoketjussa.

5.1.4   Tämän jälkeen Euroopan unionin tulisi ryhtyä pk-yrityksille suunnattuihin toimenpiteisiin näiden konkreettisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Olisi laadittava optimaalisia politiikkoja ja hyviä käytänteitä hyödyntämällä tarvittaessa vertailevan analyysin (benchmarking) välineitä Euroopan metallialalla toimivien pk-yritysten erityistarpeiden täyttämiseksi. Tällä tavoin kehitettäisiin ja edistettäisiin alan ominaispiirteitä ja vahvuuksia sekä tuettaisiin alaa, jotta se olisi jatkossakin pk-yritysten eurooppalainen edelläkävijä tuotantoteollisuudessa.

5.1.5   Alan vahvuuksia tarkastelevien tutkimusten avulla voitaisiin myös osoittaa, että kyse on yhdestä teollisen innovoinnin liikkeelle panevista voimista Euroopassa, korostaa alan etuja sekä parantaa sen julkisuuskuvaa, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta ala houkuttelisi työvoimaa (erityisesti nuoria työntekijöitä). Tarvitaan poliittinen visio, jotta eurooppalainen metalliteollisuus asetettaisiin politiikassa etusijalle teollisen ketjun työpaikkojen luojana ja innovatiivisena voimana.

Kun eri hallinnolliset tahot kaikkialla unionissa esittävät nykyisin teoreettisia, retorisia ja usein epämääräisiä lupauksia, jotka liittyvät eurooppalaisten pk-yritysten merkitykseen, olisi tärkeää, että epämääräisten vakiotyyppisten lähestymistapojen ehdottamisen sijasta määriteltäisiin täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti realistisia käytännön toimenpiteitä tämän merkittävän alan ymmärtämiseksi, vahvistamiseksi ja edistämiseksi.

5.1.6   Alan yritysten keskimääräisen koon seurauksena valtaosalla metalliteollisuuden työntekijöistä ei ole pääsyä eurooppalaisiin yritysneuvostoihin tai heidän intressejään edustaviin vastaaviin eurooppalaisiin verkkoihin. Valtaosa alan yrityksistä toimii kuitenkin eurooppalaisen arvoketjun osana tai kilpailee Euroopan unionin ulkopuolelle perustettujen alan muiden yritysten kanssa. Tämän seurauksena palkkoihin sekä työaikoihin ja -ehtoihin kohdistuu usein suoraa kilpailua. Epätasapainon välttämiseksi tiedoissa ETSK kannattaa tehokasta ja täsmällistä tiedottamista sekä työntekijöiden kuulemista ja työmarkkinavuoropuhelun edistämistä. Kun otetaan huomioon kuinka paljon pk-yritykset työllistävät ihmisiä EU:ssa, unionin politiikalla tulisi kyetä vastaamaan kyseisten työntekijöiden tarpeisiin.

5.2   Raaka-aineiden ja erityisesti teräksen saatavuus

5.2.1   Kohtuuhintaisten raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen on metalliteollisuudelle keskeinen kysymys, sillä raaka-aineiden vaikutus muuttuneilla ja globaaleilla markkinoilla kasvaa.

5.2.2   Pienen kokonsa johdosta EU:n metallialan yritykset eivät kykene kilpailemaan unionissa työvoimakustannuksilla eivätkä hankkimaan mittakaavaetuja, joita on niiden toimittajilla, esimerkiksi terästehtailla. Siksi on välttämätöntä, että niillä on pääsy tuotannontekijöihin, erityisesti raaka-aineisiin ja energiaan, kilpailukykyisin markkinaehdoin.

5.2.3   ETSK suosittaa lisäksi, että Euroopan komissio painottaa suhteissaan kolmansiin maihin vastavuoroisuuden periaatteen säilyttämistä ja tarkastelee näin ollen eräitä tekijöitä, joiden osalta eurooppalaisten yritysten mahdollisuudet hankkia raaka-aineita ovat epätasapainossa suhteessa muiden maiden – esimerkiksi Kiinan – yrityksiin, jotka kilpailevat EU:ssa hankkiakseen rautaromua ilman että eurooppalaisilla yrityksillä olisi puolestaan samanlaisia mahdollisuuksia ostaa rautaromua markkinoiden sulkeutuneisuuden johdosta.

5.2.4   On myös tärkeää tukea alan suunnitteluvalmiuksia ja vastata volatiliteettiin ja erilaisiin mahdollisiin skenaarioihin (riskienhallinta) sekä huolehtia siitä, ettei eurooppalaista rauta- ja terästeollisuutta koskeva sääntely-ympäristö muodosta estettä investoinneille tällä Euroopan unionin alalla. Siirtyminen monivuotisista tai vuosittaisista sopimuksista yhä lyhyemmän aikavälin sopimuksiin tai yhä yleisimmiksi käyviin avistakauppoihin vahvistaa oletettavasti kyseistä suuntausta ja heikentää vähitellen metallialan yritysten suunnitteluvalmiuksia. ETSK suosittaa, että EU:n toimielimet ottavat huomioon edellä mainitun kehityskulun ja laativat toimenpiteitä, joiden avulla metallialan pk-yritykset voivat hallita kasvavaa hintojen vaihtelua. ETSK suosittaa erityisesti, että tähän merkittävään näkökohtaan kiinnitetään huomiota seuraavassa tiedonannossa raaka-aineita koskevasta eurooppalaisesta strategiasta.

5.2.5   ETSK panee myös merkille rautamalmikaivosteollisuuden kasvavan keskittymisen ja pyytää Euroopan komissiota kiinnittämään huomiota riskeihin, joita maailmanlaajuisten virtuaalisten monopolien luomisesta saattaa aiheutua eurooppalaiselle teollisuudelle, kuten eurooppalaisten terästeollisuus-, insinööri- ja autoalojen edustajat toivat esiin kannanotoissaan, jotka laadittiin kaivosyhtiöiden BHP Billiton Plc:n ja Rio Tinto Plc:n ilmoittaman sulautumisen johdosta.

5.3   Energia

5.3.1   Vakaiden energiatoimitusten turvaamisella on ratkaiseva merkitys EU:n metalliteollisuudelle. Toimitukset kaikista energialähteistä on varmistettava kilpailukykyisin markkinaehdoin.

5.3.2   Infrastruktuurien ja tarvittavien rajatylittävien yhteyksien rakentaminen ja rahoittaminen sekä esteiden poistaminen kansallisilta rajoilta erityisesti sähkönsiirron osalta ovat avainkysymyksiä kilpailun varmistamiseksi sähköntuottajien ja -jakelijoiden välillä.

5.3.3   Energiapoliittisia päätöksiä tehtäessä on niin ikään tärkeää luoda asianmukainen tasapaino yhtäältä ympäristönäkökohtien ja toisaalta toimitusten vakauteen ja toimitushintoihin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten välille. Tällä tasapainolla on alan kilpailukyvyn kannalta ratkaiseva merkitys.

5.4   Tasapuolinen kilpailu

5.4.1   Myös EU:ssa sijaitsevat yritykset kohtaavat yhä kovempaa kansainvälistä kilpailua sekä sisämarkkinoilla tuontituotteiden johdosta että vientimarkkinoilla. Lisäksi hyvin kirjavat olosuhteet EU:n sisällä (energian hinta, lupamenettelyt laitteistoja tai tehtaita varten, toimintaedellytykset jne.) hankaloittavat tilannetta entisestään. ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että kilpailu EU:n sisällä ja muiden maiden kanssa kansainvälisellä tasolla perustuu tasapuolisuuteen.

5.4.2   ETSK kehottaa Euroopan komissiota takaamaan tasapuoliset puitteet kilpailtaessa muiden maiden kanssa kansainvälisellä tasolla.

5.4.3   Kilpailun edistämisestä vastaavien viranomaisten on lisäksi kiinnitettävä aiempaa huomattavasti enemmän huomiota väärinkäytöksiin, jotka johtuvat alan yritysten suhteellisesta koosta verrattuna niiden asiakkaisiin ja erityisesti toimittajiin.

5.5   Rahoitus

5.5.1   Rahoituslaitoksilla on teollisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa merkittävä rooli, joka perustuu niiden riskinottoon tai riskien karttamiseen sekä kyseisten laitosten saavutettavuuteen. Reaalitalouden näkymiä vuoden 2008 loppupuolelta lähtien varjostanut rahoituskriisi ei ole säästänyt metalliteollisuutta vaikutuksilta. Lainarahan kysyntä oli suhteellisen verkkaista vuoden 2009 epäsuotuisassa talouden ilmapiirissä, mutta ennustettua voimakkaampi elpyminen vuonna 2010 on aiheuttamassa yhä enenevässä määrin pulaa yrityksille tarjottavasta rahoituksesta lainan kysynnän piristyttyä. Tästä pulasta kärsivät erityisesti pk-yritykset, jotka ovat riippuvaisia lähes yksinomaan pankkirahoituksesta. Metalliteollisuus, jonka piirissä pk-yritysten prosenttiosuus on erittäin korkea, on tukalassa tilanteessa, joka uhkaa muuttua vakavaksi kriisiksi.

5.5.2   Pankit ovat kyllä olleet valmiita riskinottoon sijoittaessaan hedgerahastoihin ja muihin rahoitustuotteisiin, mutta ne ovat erittäin haluttomia ottamaan riskejä, kun kyse on niiden ensisijaisesta tehtävästä tarjota rahoitusta reaalitaloudelle. On tärkeää korostaa, että rahoitussektorin tulee olla väline tavoitteen saavuttamiseksi. Nykyisessä tilanteessa pankkisektori valmistautuu EU:n vakavaraisuusdirektiivin täytäntöönpanoon. Direktiivi aiheuttaa pankeille lisäpaineita velkavivun purkamiseksi, ja sen riskinottoa koskevat säännökset ovat huomattavasti aiempaa tiukemmat. On välttämätöntä, että sääntöjä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, jotta vältetään kielteiset sivuvaikutukset koko alan luotonsaantiin.

5.5.3   ETSK suhtautuisi myönteisesti siihen, että painotettaisiin nykyistä enemmän tarvetta tarjota tuotantoteollisuudelle – ja erityisesti alan pk-yrityksille – maksuvalmiutta tukevia mekanismeja, mikä voisi johtaa entistä parempiin käytäntöihin koko unionissa.

5.5.4   Metalliteollisuus on merkittävä eurooppalainen vientiala. ETSK suhtautuisi myönteisesti toimenpiteisiin, joilla tuetaan alan potentiaalin kehittämistä erityisesti viennin lisäämisen osalta. Osa toimenpiteistä on epäilemättä suunnattava niin, että parannetaan rahoituksen ja vientiluottojen saatavuutta alalla.

---

(1)  Euroopan komissio, FWC Sector Competitiveness Studies - Competitiveness of the EU Metalworking and Metal Articles Industries, loppuraportti, 18. marraskuuta 2009, s. 91, luku Industry structure and size distribution of companies – Extent and role of SMEs in the MMA sector (Teollisuusalan rakenne ja yrityskokojakauma – Pk-yritysten merkitys ja rooli metallintyöstö- ja metallitavaroiden valmistussektorilla): ”Metallintyöstön ja metallitavaroiden valmistuksen alaa analysoitaessa yrityskoon (työllistetyt työntekijät) perusteella (ks. jäljempänä oleva taulukko) käy ilmi, että alalla ovat keskeisessä asemassa mikroyritykset (alle 10 työntekijää), joiden osuus alan kaikista yrityksistä vuonna 2006 oli 80 prosenttia. Samana vuonna noin 17 prosenttia alan kaikista yrityksistä voitiin luokitella pieniksi (10–49 työntekijää). Näin ollen vuonna 2006 yli 95 prosenttia kaikista metallintyöstön ja metallitavaroiden valmistuksen alan yrityksistä työllisti alle 50 ihmistä, kolme prosenttia voitiin luokitella keskisuuriksi (50–249 työntekijää), ja ainoastaan noin puoli prosenttia yrityksistä oli suuria (250 työntekijää tai enemmän).”

---