(1)

Eläinten hyvinvointi on yhteisön arvo, joka on vahvistettu perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista.

(2)

Neuvosto teki 23 päivänä maaliskuuta 1998 päätöksen 1999/575/EY kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen tekemisestä yhteisön puolesta. (3) Liittymällä yleissopimuksen osapuoleksi yhteisö tunnustaa, kuinka tärkeää on varmistaa tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelu ja hyvinvointi kansainvälisellä tasolla.

(3)

Neuvosto antoi 24 päivänä marraskuuta 1986 direktiivin 86/609/ETY, (4) jolla oli tarkoitus poistaa kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten väliset erot. Kyseisen direktiivin antamisen jälkeen on ilmaantunut lisää eroja jäsenvaltioiden välille. Tietyt jäsenvaltiot ovat antaneet kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla varmistetaan tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun korkea taso, mutta toiset jäsenvaltiot soveltavat ainoastaan direktiivissä 86/609/ETY säädettyjä vähimmäisvaatimuksia. Tässä direktiivissä olisi näin ollen säädettävä yksityiskohtaisemmista säännöistä, jotta voidaan vähentää kyseisiä eroja ja varmistaa sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta.

(4)

Euroopan parlamentti pyysi direktiivistä 86/609/ETY ║ 5 päivänä joulukuuta ║ 2002 laatimassaan mietinnössä komissiota esittämään ehdotuksen direktiivin tarkistamiseksi siten, että siihen sisällytetään tiukempia ja avoimempia toimenpiteitä eläinkokeiden alalla.

(5)

Eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja eläinten kyvystä tuntea ja ilmaista kipua, tuskaa ja kärsimystä sekä niiden pysyvistä haitoista on saatavilla uutta tieteellistä tietoa. Tieteellisissä toimenpiteissä käytettävien eläinten hyvinvointia on siis lisättävä tiukentamalla kyseisten eläinten suojelua koskevia vähimmäisvaatimuksia tieteen alalla tapahtuneen kehityksen mukaisesti.

(6)

Direktiivin soveltamisalaan on suotavaa lisätä tiettyjä selkärangattomia lajeja, mikäli tieteellisen näytön perusteella kyseiset lajit saattavat kyetä kokemaan kipua, tuskaa ja kärsimystä ja niille voidaan aiheuttaa pysyviä haittoja.

(7)

Direktiivin pitäisi lisäksi kattaa selkärankaisten eläinten alkiot ja sikiöt, kun tieteellisen näytön perusteella niiden kehittymisen viimeisen kolmanneksen aikana on kohonnut riski, että ne tuntevat kipua, tuskaa ja kärsimystä, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti niiden myöhempään kehitykseen. Tieteellisen näytön mukaan nisäkkäiden sikiöille ja alkioille varhaisemmissa kehitysvaiheissa toteutetut toimenpiteet saattavat myös aiheuttaa kipua, tuskaa, kärsimystä ja pysyvää haittaa ▐, jos niiden annetaan elää kahden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.

(8)

▐ Eläviä eläimiä on edelleen tarpeellista käyttää ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi nykyisten tieteellisten rajoitusten vallitessa . Tämä direktiivi edustaa kuitenkin merkittävää askelta kohti tavoitetta korvata elävillä eläimillä tieteellisiin tarkoituksiin toteutettavat toimenpiteet kokonaisuudessaan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tällä direktiivillä pyritään helpottamaan ja edistämään vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä ja varmistamaan toimenpiteissä käytettävien eläinten suojelun korkea taso. Tätä direktiiviä olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen tieteellisten ja eläinten suojelua koskevien toimenpiteiden kehityksen valossa .

(9)

Eläinkokeiden käyttö on tieteen kehityksen huomioon ottaen yhä tärkeä keino varmistaa kansanterveyden tutkimuksen erittäin korkea taso.

(10)

Tieteellisiin tarkoituksiin tapahtuvaan elävien eläinten hoitoon ja käyttöön sovelletaan kansainvälisesti hyväksyttyjä korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteita. Jotta varmistettaisiin, että eläinten kasvatus, hoito ja käyttö yhteisössä vastaa kansainvälisiä ja yhteisön ulkopuolisten maiden kansallisia vaatimuksia, eläinkokeiden korvaamiseen, vähentämiseen ja parantamiseen tulisi kiinnittää järjestelmällisesti huomiota direktiivin täytäntöönpanossa. Komission olisi varmistettava, että eläinten käytön suhteen ja yleisölle suunnatussa tiedotuksessa, joka koskee eläintensuojelutoimenpiteiden toteuttamista ja edistymistä eläimet korvaavien vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisessä, toimitaan avoimesti.

(11)

Eläimillä on itseisarvo, jota on kunnioitettava. Eläinten käyttö toimenpiteissä herättää myös eettistä huolta suuressa yleisössä. Eläimiä pitäisikin aina kohdella tuntevina olentoina, ja niiden käyttö tieteellisissä toimenpiteissä pitäisi rajoittaa aloihin, joilla saavutetaan tieteellistä edistystä ja lisätään perustietämystä, sillä tästä saattaa lopulta olla hyötyä esimerkiksi ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle. Eläinten käyttöä tieteellisissä toimenpiteissä olisi näin ollen harkittava ainoastaan silloin, kun vaihtoehtoista menetelmää ei ole käytettävissä. Eläinten käyttö tieteellisissä toimenpiteissä muilla yhteisön toimivaltaan kuuluvilla aloilla olisi kiellettävä.

(12)

Korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteet pitäisi panna täytäntöön vaatimalla vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä ensisijaisena vaihtoehtona. Jos yhteisön lainsäädännössä ei tunnusteta mitään vaihtoehtoista menetelmää, eläinten määrää voidaan vähentää käyttämällä muita kohtuullisia ja käytännöllisiä menetelmiä ja noudattamalla testausstrategioita, kuten in vitro- ja muita menetelmiä, joilla voidaan vähentää ja parantaa eläinten käyttöä.

(13)

Komission olisi 23 päivänä tammikuuta 2006 Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamansa tiedonannon ”eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010” tavoitteiden mukaisesti pyrittävä edistämään kansainvälisesti tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hyvinvointia ja erityisesti pyrittävä edistämään eläinkokeiden korvaamista, vähentämistä ja parantamista Maailman eläintautijärjestön (OIE) välityksellä ja pyrkimällä lisäämään eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset niihin kriteereihin, jotka arvioidaan hyvän laboratoriokäytännön noudattamisen toteamiseksi.

(14)

Valittavat menetelmät ja käytettävät lajit vaikuttavat suoraan sekä eläinten määrään että niiden hyvinvointiin. Menetelmien valinnassa pitäisikin varmistaa, että valittavalla menetelmällä voidaan saavuttaa parhaat tulokset ja minimoida kipu, tuska tai kärsimys. Menetelmissä pitäisi käyttää niin vähän eläimiä kuin on mahdollista heikentämättä tulosten ▐ luotettavuutta ja valita mahdollisimman alhaista neurofysiologista herkkyystasoa edustavat lajit, joiden tulokset voidaan ekstrapoloida kohdelajiin.

(15)

Menetelmissä olisi vältettävä niiden päättyminen kuolemaan lähestyvästä kuolemasta aiheutuvan voimakkaan kärsimyksen vuoksi. Tällainen olisi aina kun se on mahdollista korvattava siten, että kuoleman lähestyminen määritellään kliinisten merkkien perusteella ja eläin lopetetaan humaanilla menetelmällä pidentämättä kärsimystä.

(16)

Sopimattoman menetelmän käyttäminen eläimen lopettamiseen voi aiheuttaa merkittävää kipua, tuskaa ja kärsimystä eläimelle. Myös toimenpiteen toteuttavan henkilön pätevyydellä on suuri merkitys. Olisikin säädettävä, että eläimen saa lopettaa vain koulutettu ja luvan saanut henkilö, joka käyttää kyseiselle lajille sopivaa humaania menetelmää.

(17)

On varmistettava, ettei eläinten käyttö toimenpiteissä vaaranna luonnon monimuotoisuutta. Uhanalaisten lajien käyttö pitäisi rajoittaa ehdottomaan minimiin ja sallia vain keskeisistä biolääketieteellisistä syistä ja kyseisen lajin säilyttämiseen tähtäävää tutkimusta varten.

(18)

Nykyisellä tieteellisen osaamisen tasolla kädellisiä tarvitaan edelleen tieteellisissä toimenpiteissä biolääketieteellisen tutkimuksen alalla. Kädellisten geneettinen läheisyys ihmisiin ja pitkälle kehittyneet sosiaaliset taidot aiheuttavat sen, että niiden käyttö tieteellisissä toimenpiteissä tuo esiin erityisiä eettisiä ja käytännöllisiä ongelmia siinä, miten niiden käyttäytymiseen ja ympäristöön liittyvät sekä sosiaaliset tarpeet voitaisiin täyttää laboratorioympäristössä. Lisäksi kädellisten käyttö herättää yleisössä kaikkein suurinta huolta. Kädellisten käyttö pitäisikin sallia vain keskeisillä ihmisiä hyödyttävillä biolääketieteen aloilla, joilla ei ole vielä käytettävissä mitään vaihtoehtoisia menetelmiä, ▐ tai tutkimukseen, jonka tavoitteena on kyseisen kädellislajin säilyttäminen. Joidenkin biolääketieteellisten alojen perustutkimuksesta voidaan saada merkittävää uutta tietoa, jolla on jossain myöhemmässä vaiheessa merkitystä monien hengenvaarallisten tai vakavasti vammauttavien tai heikentävien tilojen kannalta. ▐

(19)

Ihmisapinoiden käyttö ihmistä läheisimpänä lajina, jolla on kehittyneimmät sosiaaliset ja käyttäytymistaidot, tulisi sallia vain kyseisten lajien säilyttämiseen tähtäävissä tutkimuksissa ja silloin, kun on perusteltua toteuttaa toimia, jotka liittyvät ihmisten kannalta hengenvaaralliseen tai vakavasti heikentävään tilaan eikä toimenpiteen tavoitteita voida saavuttaa muiden lajien tai vaihtoehtoisten menetelmien avulla. Jäsenvaltioiden, jotka vetoavat tällaiseen tarpeeseen, on toimitettava komissiolle tiedot, joita se tarvitsee päätöksen tekemiseksi.

(20)

Jotta eläinten pyydystäminen luonnosta kasvatustarkoituksiin voitaisiin lopettaa asteittain , olisi toteutettava mahdollisimman pian perusteellinen tieteellinen tutkimus mahdollisuuksista käyttää tieteellisissä toimenpiteissä ainoastaan itsensä ylläpitävistä kannoista peräisin olevia eläimiä . Kädellisiä kasvattavien ja toimittavien laitosten tulisi näin ollen laatia strategia tämän tavoitteen tukemiseksi ja asteittaiseksi saavuttamiseksi.

(21)

Joitakin toimenpiteissä käytettäviä selkärankaisia lajeja on kasvatettava erityisesti toimenpiteitä, jotta toimenpiteitä toteuttavat henkilöt tuntevat tarkasti niiden geneettisen, biologisen ja käyttäytymistaustan. Tällainen tieto kasvattaa tulosten tieteellistä laatua ja luotettavuutta ja vähentää vaihtelevuutta siten, että toimenpiteiden määrä ja eläinten käyttö vähenevät. Myös eläinten hyvinvointiin ja säilymiseen liittyvistä syistä luonnosta pyydystettyjen eläinten käyttö olisi rajoitettava tapauksiin, joissa toimenpiteen tavoitetta ei voida saavuttaa käyttämällä eläimiä, jotka on kasvatettu erityisesti toimenpiteitä varten.

(22)

Kotieläimiin kuuluvien lajien villejä ja villiintyneitä yksilöitä ei pitäisi käyttää toimenpiteissä, koska niiden taustaa ei tunneta ja koska kiinniotto ja sijoittaminen laitokseen aiheuttavat kyseisille eläimille ahdistusta.

(23)

Avoimuuden lisäämiseksi, hankkeiden hyväksymismenettelyn helpottamiseksi ja välineiden tarjoamiseksi vaatimusten noudattamisen valvontaan toimenpiteet olisi luokiteltava niiden vakavuuden mukaan sen perusteella, kuinka paljon niiden arvioidaan aiheuttavan eläimille kipua, tuskaa, kärsimystä ja pysyvää haittaa. ▐

(24)

Eettisestä näkökulmasta eläinten kivulle, tuskalle ja kärsimykselle olisi asetettava yläraja, jota tieteellisissä toimenpiteissä ei saisi ▐ ylittää. Toimenpiteitä , jotka aiheuttavat vakavaa kipua, tuskaa tai pitkään kestävää kärsimystä, ei pitäisi yleensä sallia . Yhteisen raportointimallin kehittämisessä tulisi eettisessä arvioinnissa ennustetun vakavuuden sijasta ottaa huomioon eläimen kokema tosiasiallinen vakavuus.

(25)

Toimenpiteissä käytettävien eläinten määrää voitaisiin vähentää käyttämällä samaa eläintä useammassa kuin yhdessä toimenpiteessä, silloin kun se ei vaikuta tieteelliseen tavoitteeseen tai heikennä eläimen hyvinvointia. Eläinten uudelleenkäytössä pitäisi kuitenkin minimoida haitalliset vaikutukset niiden hyvinvointiin ja ottaa huomioon yksittäisen eläimen koko elinkaari. Tämän mahdollisen ristiriidan johdosta eläinten uudelleenkäyttöä olisi arvioitava tapauskohtaisesti ja se olisi rajoitettava toimenpiteisiin, joissa kumulatiivinen kipu, tuska ja kärsimys ovat eettisesti perusteltuja .

(26)

Hyväksytyn toimenpiteen päätteeksi pitäisi tehdä asianmukainen päätös eläimen tulevaisuudesta eläimen hyvinvoinnin ja mahdollisten ympäristöriskien perusteella. Eläimet, joiden hyvinvointi vaarantuisi, olisi lopetettava humaanilla menetelmällä. Joissakin tapauksissa eläimet pitäisi vapauttaa tai koirien ja kissojen kaltaisille eläimille pitäisi antaa mahdollisuus päästä asumaan perheeseen, sillä yleisö on hyvin huolestunut tällaisten eläinten kohtalosta. Jos laitokset sallivat eläinten sijoittamisen perheisiin, tällaisten eläinten asianmukaiseen sosiaalistamiseen on ehdottomasti oltava suunnitelma, jotta voitaisiin edistää kotiutumista , eläimille ei aiheutuisi tarpeetonta ahdistusta ja yleinen turvallisuus voitaisiin taata.

(27)

Eläinten kudosta ja elimiä käytetään in vitro -menetelmien kehittämiseen. Vähentämisen periaatteen täytäntöönpanemiseksi on suotavaa, että jäsenvaltiot laativat ohjelmia sellaisten eläinten elimien ja kudoksen jakamiseksi, jotka on lopetettu humaaneilla menetelmillä.

(28)

Toimenpiteissä käytettävien eläinten hyvinvointi riippuu pitkälti toimenpiteitä valvovan, toimenpiteitä toteuttavan tai eläimiä päivittäin hoitavan henkilöstön laadusta ja pätevyydestä. Eläinten ja toimenpiteiden parissa työskentelevien henkilöiden riittävän pätevyyden varmistamiseksi kyseisten toimintojen toteuttaminen tulisi sallia vain laitoksille ja henkilöille, joille toimivaltainen viranomainen on myöntänyt luvan. Tässä yhteydessä tulisi painottaa asianmukaisen pätevyyden hankintaa ja ylläpitoa, jotka olisi osoitettava ennen luvan myöntämistä kyseisille henkilöille tai ennen luvan uusimista. Toimivaltaisten viranomaisten antamat luvat ja todistukset asiaankuuluvien kurssien suorittamisesta olisi tunnustettava vastavuoroisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(29)

Laitoksissa pitäisi olla asianmukaiset laitteet ja varusteet, joilla ne voivat täyttää kyseisten eläinlajien säilytykseen liittyvät tarpeet ja mahdollistaa toimenpiteiden toteuttamisen tehokkaasti ja mahdollisimman kivuttomasti sekä eläimelle, jota toimenpide koskee suoraan, että sen eläinkumppaneille . Laitosten toiminnan tulisi edellyttää toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää.

(30)

Eläinten hyvinvointiin liittyvien tarpeiden jatkuvan seurannan varmistamiseksi olisi aina oltava saatavilla asianmukainen eläinlääkintähuolto, ja jokaisessa laitoksessa olisi annettava eläinten hoito ja hyvinvointi yhden työntekijän vastuulle.

(31)

Eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat olisi asetettava etusijalle niiden säilytyksessä, kasvatuksessa ja käytössä. Jokaisessa laitoksessa pitäisikin olla pysyvä ▐ eettinen arviointielin. Sen ensisijaisena tehtävänä olisi eettisen keskustelun käyminen laitoksen sisällä, ja se edistäisi hoitoa korostavaa ilmapiiriä ja tarjoaisi välineitä, joilla korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteisiin liittyvän teknisen ja tieteellisen kehityksen uusimpia saavutuksia voidaan soveltaa käytännössä ja ottaa nopeasti käyttöön eläinten elämänlaadun parantamiseksi. Pysyvän eettisen arviointielimen päätökset olisi dokumentoitava asianmukaisesti ja ne pitäisi voida tarkastaa tarkistusten yhteydessä.

(32)

Jotta direktiivin noudattamista valvovat toimivaltaiset viranomaiset voisivat tehdä työnsä, jokaisessa laitoksessa olisi mahdollisuuksien mukaan pidettävä täsmällisesti kirjaa eläinten määrästä, alkuperästä ja kohtalosta.

(33)

Kädellisistä, joiden sosiaaliset taidot ovat pitkälle kehittyneet , sekä koirista ja kissoista olisi oltava yksilölliset tiedostot, jotka sisältäisivät niiden tiedot syntymästä lähtien siten, että niiden hoito, säilytys ja kohtelu vastaisivat niiden yksilöllisiä tarpeita ja ominaisuuksia.

(34)

Eläinten säilytyksen ja hoidon pitäisi perustua kunkin lajin erityisiin tarpeisiin ja ominaisuuksiin.

(35)

Kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelua koskevan yleissopimuksen osapuolten 15 päivänä kesäkuuta 2006 pidetyissä neljänsissä monenkeskisissä neuvotteluissa hyväksyttiin tarkistettu liite A, joka sisältää koe-eläinten säilytystä ja hoitoa koskevia ohjeita. Kyseiset ohjeet sisällytettiin 18 päivänä kesäkuuta 2007 annettuun komission suositukseen 2007/526/EY kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten säilytystä ja hoitoa koskevista ohjeista (5).

(36)

Eläinten säilytys- ja hoitovaatimuksissa on jäsenvaltioiden välillä eroja, jotka vääristävät sisämarkkinoita. Lisäksi jotkin vaatimukset eivät enää heijasta tuoreinta tietoa säilytys- ja hoito-olojen vaikutuksista eläinten hyvinvointiin ja toimenpiteiden tieteellisiin tuloksiin. Siksi on tarpeellista vahvistaa tässä direktiivissä säilytystä ja hoitoa koskevat vähimmäisvaatimukset , joissa olisi aina otettava huomioon uuteen tieteelliseen näyttöön perustuva kehitys .

(37)

Direktiivin noudattamisen valvomiseksi jäsenvaltioiden olisi tarkastettava jokainen laitos vähintään kerran vuodessa. Kansalaisten luottamuksen turvaamiseksi ja avoimuuden edistämiseksi olisi ║ tehtävä vähintään yksi tarkastus ilman ennakkoilmoitusta. Hyvien toimintatapojen ja asiantuntemuksen jakamista olisi edistettävä laatimalla jäsenvaltioiden yhteisiä tarkastusohjelmia.

(38)

Jäsenvaltioiden tukemiseksi tämän direktiivin täytäntöönpanossa komission pitäisi tarvittaessa tarkastaa kansallisia tarkastusjärjestelmiä kansallisten tarkastusten toteutuksesta laadittavien raporttien perusteella. Jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä kaikki tarkastuksissa todetut heikkoudet.

(39)

Eläimiä hyödyntävien hankkeiden kattavassa eettisessä arvioinnissa, joka muodostaa hankkeiden hyväksymisen ytimen, olisi varmistettava korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteiden toteutuminen kyseisissä hankkeissa.

(40)

Lisäksi olisi varmistettava moraalisin ja tieteellisin perustein, että jokaisen eläinkokeen osalta arvioidaan huolellisesti sen ▐ tieteellinen pätevyys, hyödyllisyys ja merkityksellisyys. Eläimille todennäköisesti aiheutuva haitta olisi suhteutettava hankkeen odotettuihin hyötyihin. Eläviä eläimiä hyödyntävien hankkeiden hyväksymismenettelyn yhteydessä olisikin toteutettava tutkimuksesta vastaavista tahoista riippumaton eettinen arviointi. Tehokkaassa eettisessä arvioinnissa pitäisi myös voida arvioida asianmukaisesti uusien kokeellisten tekniikoiden käyttöä.

(41)

Joissakin tapauksissa saattaa hankkeen luonteen, käytettävien lajien ja hankkeen tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyden takia olla tarpeellista tehdä takautuva arviointi. Koska hankkeiden monimutkaisuus, kesto ja tulosten saamisen viive vaihtelevat, olisi nämä näkökohdat otettava kunnolla huomioon päätettäessä takautuvan arvioinnin tekemisestä.

(42)

Yleisön tiedonsaannin varmistamiseksi on tärkeää, että hankkeista, joissa käytetään eläviä eläimiä, on julkisesti saatavilla objektiivista tietoa. Tiedon muoto ei saa rikkoa omistusoikeuksia tai paljastaa luottamuksellista tietoa. Näin ollen laitosten tulisi toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle elävien eläinten käyttöä koskevia tietoja, jotka voivat olla laadullisia tai määrällisiä , ja julkistaa tällaiset tiedot .

(43)

Ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien hallitsemiseksi yhteisön lainsäädännössä säädetään, että aineita ja tuotteita voidaan saattaa myyntiin vasta sen jälkeen, kun asianmukaiset turvallisuutta ja tehokkuutta koskevat tiedot on toimitettu. Jotkin vaatimukset voidaan täyttää vain tekemällä eläinkokeita, ja tällaista testausta kutsutaan jäljempänä sääntelyn edellyttämäksi testaukseksi. Vaihtoehtoisten menetelmien käytön lisäämiseksi ja sääntelyn edellyttämän testauksen turhien päällekkäisyyksien toistamisen välttämiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi tunnustettava yhteisön lainsäädännössä vahvistetuilla testausmenetelmillä saatujen testitietojen pätevyys.

(44)

Hallinnollisen taakan keventämiseksi ja yhteisön tutkimuksen ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi pitäisi useita sääntelyn edellyttämiä testaustoimenpiteitä voida hyväksyä yhtenä ryhmänä vapauttamatta niitä kuitenkaan eettisestä arvioinnista.

(45)

Hyväksymishakemusten tehokkaan tarkastamisen varmistamiseksi ja yhteisön tutkimuksen ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi pitäisi toimivaltaisille viranomaisille asettaa aikaraja hanke-ehdotusten arviointia ja hankkeiden hyväksymispäätöstä varten. Eettisen arvioinnin laadun varmistaminen saattaa edellyttää, että monitahoisiin hanke-ehdotuksiin myönnetään lisäaikaa niihin liittyvien tieteenalojen määrän, uudenlaisten ominaisuuksien ja entistä monimutkaisempien tekniikoiden johdosta. Eettisen arvioinnin määräajan pidentämistä olisi kuitenkin pidettävä poikkeuksena.

(46)

Vaihtoehtoisten menetelmien saatavuus riippuu pitkälti vaihtoehtoisten menetelmien tutkimuksen edistymisestä. Yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmasta on myönnetty yhä enemmän rahoitusta hankkeisiin, joilla pyritään korvaamaan, vähentämään ja parantamaan eläinten käyttöä toimenpiteissä. Yhteisön tutkimuksen ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi komission ja jäsenvaltioiden pitäisi osallistua vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen ja validointiin.

(47)

Komission yhteisen tutkimuskeskuksen alainen vaihtoehtoisten koemenetelmien validoinnista vastaava eurooppalainen keskus koordinoi vaihtoehtoisten menetelmien validointia yhteisössä. Uusien menetelmien kehittämisen ja validoitavaksi esittämisen tarve kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Tarpeellisten mekanismien luomiseksi jäsenvaltioiden tasolla jokaisen jäsenvaltion tulisi nimetä viitelaboratorio vaihtoehtoisten menetelmien validointiin. Jäsenvaltioiden tulisi nimetä viitelaboratoriot, jotka on akkreditoitu hyvän laboratoriokäytännön periaatteiden noudattamista kemiallisten aineiden kokeissa ja periaatteiden noudattamisen todentamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 11 päivänä helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/10/EY (6) mukaisesti tulosten laadun yhtenäisyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Vaihtoehtoisten koemenetelmien validoinnista vastaavan eurooppalaisen keskuksen toimialaa olisi myös laajennettava siten, että siihen kuuluisi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisen ja käytön koordinointi ja edistäminen.

(48)

Kansallisella tasolla on varmistettava eettisten arviointien ja eettisen arvioinnin strategioiden yhdenmukaisuus. Jäsenvaltioiden pitäisi perustaa kansallisia eläinten hyvinvointia käsitteleviä eettisiä komiteoita neuvomaan toimivaltaisia viranomaisia ja laitosten pysyviä eettisiä arviointielimiä korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteiden toteuttamisessa. Eläinten hyvinvointia käsittelevien kansallisten eettisten komiteoiden verkoston tulisikin edistää hyvien toimintatapojen vaihtoa yhteisössä.

(49)

Biolääketieteen alalla voi tapahtua nopeaa teknistä ja tieteellistä edistystä, ja samoin tieto eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä voi lisääntyä nopeasti. Siksi on tarpeen säätää tämän direktiivin tarkistamisesta. Tarkistamisen on perustuttava vertaisarvioituihin tieteellisiin tutkimustuloksiin, ja siinä pitäisi ensisijaisesti tarkastella mahdollisuutta korvata eläinten ja erityisesti kädellisten käyttö, aina kun se on mahdollista, tieteen alalla tapahtunut edistys huomioon ottaen.

(50)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavien toimenpiteiden hyväksymisessä tulisi noudattaa menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/468/EY (7).

(51)

Komissiolle pitäisi erityisesti antaa valta määritellä toimenpiteiden luokitusperusteet ja mukauttaa liitteet II–IX tieteen ja tekniikan kehitykseen. Koska kyseiset toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(52)

Jäsenvaltioiden olisi annettava säännöt tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Kyseisten seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(53)

Direktiivi 86/609/ETY olisi näin ollen kumottava.

(54)

Hankkeiden takautuvan hyväksymisen hyödyt eläinten hyvinvoinnille ja siihen liittyvät hallinnolliset kustannukset voidaan perustella vain meneillään olevissa pitkän aikavälin hankkeissa. Meneillään olevia lyhyen ja keskipitkän aikavälin hankkeita varten on näin ollen sisällytettäviä siirtymätoimenpiteitä, jotta lupia ei tarvitsisi myöntää takautuvasti, mistä olisi vain vähäistä hyötyä.

(55)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on tieteellisiin tarkoituksiin tapahtuvasta eläinten käytöstä annetun lainsäädännön yhdenmukaistaminen, vaan se voidaan direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

1)

eläinten käytön korvaaminen ja vähentäminen toimenpiteissä sekä eläinten kasvatuksen, säilytyksen, hoidon ja käytön parantaminen toimenpiteissä;

2)

eläinten alkuperä, kasvatus, merkintä, hoito ja säilytys;

3)

eläimiä kasvattavien, toimittavien tai käyttävien laitosten toiminta;

4)

sellaisten hankkeiden arviointi ja hyväksyminen, joihin liittyy eläinten käyttöä toimenpiteissä.

a)

ihmistä lukuun ottamatta kaikki selkärankaiset eläimet, mukaan luettuina itsenäisesti ruokailevat toukkamuodot ja nisäkäslajien alkio- ja sikiömuodot normaalin kehityksen viimeisen kolmanneksen aikana;

b)

liitteessä I lueteltujen lahkojen selkärangattomat eläinlajit ▐.

a)

muut kuin koetarkoituksessa tehdyt maataloudelliset tai kliiniset eläinlääkinnälliset toimet;

b)

tunnustettua karjanhoitoa varten toteutetut toimet;

c)

ensisijaisesti eläimen merkintää varten toteutetut toimet;

d)

käytännöt, jotka eivät aiheuta kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa .

1)

”toimenpiteellä” kaikenlaista eläimen käyttöä kokeelliseen tai muuhun tieteelliseen tarkoitukseen, jonka tulos on tai ei ole tunnettu ja joka saattaa aiheuttaa tai olla aiheuttamatta eläimelle kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa, mukaan luettuina kaikki toimet, joiden tarkoituksena tai todennäköisenä seurauksena on eläimen syntyminen kyseisissä olosuhteissa tai uuden muuntogeenisen eläinlinjan luominen;

2)

”hankkeella” työohjelmaa, jolla on tarkoin määritelty tieteellinen tavoite ja johon liittyy vähintään yksi toimenpide;

3)

”laitoksella” kaikenlaisia rakennelmia, rakennuksia ja rakennusryhmiä tai muita tiloja, myös tarvittaessa osittain avoimia tai kattamattomia tiloja ja liikuteltavia tiloja;

4)

”eläimiä kasvattavalla laitoksella” laitosta, jossa eläimiä kasvatetaan käytettäväksi toimenpiteissä tai niiden kudoksen tai elinten käyttämiseksi tieteellisiin tarkoituksiin;

5)

”eläimiä toimittavalla laitoksella” laitosta, jossa ei kasvateta eläimiä, mutta joka toimittaa niitä käytettäväksi toimenpiteissä tai niiden kudoksen tai elinten käyttämiseksi tieteellisiin tarkoituksiin;

6)

”eläimiä käyttävällä laitoksella” laitosta, jossa eläimiä käytetään toimenpiteissä;

7)

”toimivaltaisella viranomaisella” kunkin jäsenvaltion tämän direktiivin täytäntöönpanon valvontaa varten nimeämää viranomaista tai viranomaisia;

8)

”eettisellä lähestymistavalla” koetta edeltävää menettelyä, jonka tarkoituksena on arvioida eläinten käytön tieteellinen ja yhteiskunnallinen oikeutus ottaen huomioon ihmisen velvollisuus kunnioittaa eläimiä elävinä ja tuntevina olentoina;

9)

”pätevällä henkilöllä” henkilöä, jota jäsenvaltio pitää pätevänä suorittamaan kulloinkin kyseessä olevan tässä direktiivissä kuvatun tehtävän;

10)

”pidolla” kaikkea toimintaa, joka kuuluu fenotyypiltään normaalien eläinten kasvattamiseen ja säilyttämiseen tieteellisiin tai muihin tarkoituksiin mutta jota ei itsessään katsota kokeeksi;

11)

”käytännöllä” toimintaa muussa kuin koetarkoituksessa tai tieteellistä toimintaa, jota ei katsota kokeeksi;

12)

”asianmukaisesti anestesoidulla” sitä, että tuntokyky on poistettu anestesialla, joko paikallispuudutuksella tai yleisanestesialla, joka on yhtä tehokas kuin hyvän eläinlääkintätavan mukaiset menetelmät;

13)

”protokollalla” sarjaa toimenpiteitä, jotka katsotaan kokeeksi, jolla on määritelty tavoite;

14)

”säännellyllä toimenpiteellä” kokeellista tai muuta tieteellistä toimenpidettä, joka todennäköisesti aiheuttaa rauhoitetulle eläimelle kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa;

15)

”uudelleenkäytöllä” eläimen, jota on jo käytetty jossakin toimenpiteessä, käyttämistä, kun voitaisiin käyttää myös sellaista eläintä, jolle ei ole vielä tehty mitään toimenpidettä;

16)

”luottamuksellisella tiedolla” tietoa, jonka julkaiseminen ilman suostumusta saattaisi vaarantaa sen omistajan tai kolmannen osapuolen oikeutetut kaupalliset tai muut edut.

1)

perustutkimus osaamisen kehittämiseksi biologian ja käyttäytymistieteiden alalla;

2)

translaatiotutkimus tai soveltava tutkimus, jonka tavoitteena on jokin seuraavista:

3)

lääkkeiden, elintarvikkeiden, rehujen ja muiden aineiden tai tuotteiden kehittäminen ja valmistus tai niiden laadun, tehokkuuden ja turvallisuuden testaus jotakin 2 kohdassa mainittua tavoitetta varten;

4)

luonnonmukaisen ympäristön suojelu ihmisten tai eläinten terveyden tai hyvinvoinnin vuoksi;

5)

ihmisten terveyden suojelu työntekijöiden tai kuluttajien kemikaaleille altistumisen yhteydessä;

6)

lajien säilyttämiseen , terveyteen ja hyvinvointiin tähtäävä tutkimus;

7)

korkea-asteen koulutus tai opetus;

8)

oikeuslääketieteelliset tutkimukset.

a)

toimenpiteen tarkoitus on 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 3 kohdassa tai 6 kohdassa mainittu tarkoitus;

b)

voidaan perustella tieteellisesti, että toimenpiteen tarkoitusta ei voida saavuttaa käyttämällä muita kuin kyseisessä liitteessä mainittuja lajeja;

c)

käytettävät eläimet olisi mahdollisuuksien mukaan kasvatettava erityisesti testaustarkoitukseen.

a)

toimenpiteen tarkoitus on jokin 5 artiklan 1 kohdassa, 2 kohdan a alakohdassa , 3 kohdassa tai 6 kohdassa mainittu tarkoitus;

b)

hakija perustelee tieteellisesti ja eettisesti , että toimenpiteen tarkoitusta ei voida saavuttaa käyttämällä muita lajeja kuin kädellisiä.

a)

jos anestesian katsotaan olevan eläimelle haitallisempi kuin itse toimenpiteen;

b)

jos käytetään kipulääkitystä estämään tai hillitsemään mahdollisesti vakavaa kipua;

c)

jos anestesia ei ole toimenpiteen tavoitteen mukaista, paitsi jos toimenpide tuottaa vakavia vammoja, jotka saattavat aiheuttaa voimakasta kipua.

a)

aiempi toimenpide on luokiteltu ║ enintään ” kohtalaiseksi ”;

b)

voidaan osoittaa, että eläimen yleinen terveydentila ja hyvinvointi ovat palautuneet täysin ennalleen;

c)

seuraava toimenpide on saanut luokituksen ║ enintään ” kohtalainen ” tai ”ei toipumista”. Eläimen uudelleenkäyttö edellyttää eläinlääkärin tarkastusta .

a)

eläimen terveydentila sallii sen;

b)

siitä ei aiheudu vaaraa kansanterveydelle tai ympäristölle;

c)

eläimen hyvinvointi turvataan mahdollisimman hyvin , muun muassa arvioimalla eläimen käyttäytymistä ja kykyä sopeutua erittäin vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin;

d)

kyseiset eläimet eivät ole muuntogeenisiä koe-eläimiä eivätkä kädellisiä.

a)

toimenpiteiden toteuttaminen eläimille, mukaan luettuna niiden lopettaminen humaanilla menetelmällä;

b)

toimenpiteiden ja hankkeiden valvonta tai suunnittelu;

c)

eläinten hoitajien valvonta.

1)

henkilöt, jotka vastaavat laitoksessa säilytettävien, pidettävien tai käytettävien eläinten hyvinvoinnista ja hoidosta paikan päällä ja jotka varmistavat seuraavat seikat:

2)

nimetty eläinlääkäri, joka on erikoistunut koe-eläinlääketieteeseen ja jonka tehtävänä on tarjota eläinten hyvinvointiin ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa.

a)

eläinten parissa työskentelevän henkilöstön neuvonta eettisissä kysymyksissä, jotka liittyvät eläinten hyvinvointiin niiden hankinnan, säilytyksen, hoidon ja käytön yhteydessä;

b)

laitoksen henkilöstön neuvonta korvaamista, vähentämistä ja parantamista koskevan vaatimuksen noudattamisessa ja henkilöstön pitäminen ajan tasalla kyseisten vaatimusten noudattamisen alalla tapahtuvasta teknisestä ja tieteellisestä kehityksestä;

c)

sisäisten toimintaprosessien määritteleminen ja tarkistaminen laitoksessa säilytettäviin tai käytettäviin eläimiin liittyvän valvonnan, raportoinnin ja seurannan yhteydessä;

d)

kaikkien ”vakaviksi” luokiteltujen hankkeiden tai sellaisten hankkeiden, joissa käytetään kädellisiä, vuotuinen tarkastelu ja kaikkien muiden yli 12 kuukautta kestävien hankkeiden kolmen vuoden välein tapahtuva tarkastelu, jossa painopiste on erityisesti seuraavissa:

e)

edellä d kohdassa tarkoitetun tarkastelun pohjalta tai jos hankkeessa on poikettu hankeluvasta, hankeluvan muutos- tai uusimistarpeen selvittäminen;

f)

neuvonta eläinten perheisiin sijoittamista koskevien suunnitelmien alalla, erityisesti perheisiin sijoitettavien eläinten asianmukaisen sosiaalistamisen osalta.

a)

kasvatettujen, hankittujen, toimitettujen, vapautettujen tai perheisiin sijoitettujen selkärankaisten eläinten määrä ja lajit;

b)

eläinten alkuperä, myös silloin, kun ne on kasvatettu käytettäväksi toimenpiteissä;

c)

päivämäärät, jolloin eläimet on hankittu, toimitettu, vapautettu tai sijoitettu perheisiin;

d)

eläimet toimittaneen laitoksen nimi ja osoite sekä niiden saapumispäivä;

e)

eläimet vastaanottavan laitoksen nimi ja osoite;

f)

laitoksessa kuolleiden tai humaanilla menetelmällä lopetettujen eläinten määrä ja lajit.

a)

tunnistetiedot;

b)

syntymäpaikka;

c)

tieto siitä, onko eläin kasvatettu käytettäväksi toimenpiteissä;

d)

kädellisen osalta tieto siitä, onko se vankeudessa kasvatettujen kädellisten jälkeläinen.

a)

kaikilla eläimillä on säilytyspaikka, ympäristö, ▐ liikkumatilaa, ruokaa, vettä ja hoitoa, joita niiden hyvinvointi edellyttää ja joiden avulla ne voivat tyydyttää etologiset ja fysiologiset tarpeensa ;

b)

eläimen fysiologisten ja etologisten tarpeiden tyydyttämistä rajoitetaan mahdollisimman vähän;

c)

eläinten kasvatus-, säilytys- ja käyttöolot tarkastetaan päivittäin;

d)

pätevä henkilö tarkkailee eläinten hyvinvointia ja terveydentilaa vähintään kerran päivässä kivun tai tarpeettoman tuskan, kärsimyksen tai pysyvien haittojen välttämiseksi;

e)

järjestelyillä varmistetaan, että jokainen havaittu vältettävissä oleva puute korjataan tai kärsimys lopetetaan mahdollisimman nopeasti.

a)

hanke-ehdotus;

b)

yleistajuinen tiivistelmä hankkeesta;

c)

tiedot liitteessä VIII esitetyistä seikoista;

d)

tieteellisesti perusteltu selvitys siitä, että tutkimushanke on välttämätön ja eettisesti kestävä ja että sen tavoitetta ei voida saavuttaa muilla menetelmillä tai toimenpiteillä.

a)

hanke on tieteellisesti perusteltu, välttämätön ja eettisesti kestävä ;

b)

eläinten käyttö voidaan perustella hankkeen tarkoituksilla , joita ei voida saavuttaa muilla menetelmillä tai toimenpiteillä ;

c)

hanke on suunniteltu siten, että toimenpiteet voidaan toteuttaa mahdollisimman hyvin eläinten hyvinvointia ja ympäristöä kunnioittavalla tavalla.

a)

hankkeen tavoitteiden, odotettujen tieteellisten hyötyjen tai kasvatuksellisen arvon arviointi;

b)

arviointi korvaamista, vähentämistä ja parantamista koskevan vaatimuksen toteutumisesta hankkeessa;

c)

arviointi toimenpiteiden vakavuuden luokittelusta;

d)

hankkeen haittojen ja hyötyjen analyysi, jossa arvioidaan, onko eettisesti kestävää perustella eläimille kivun, tuskan ja kärsimyksen muodossa aiheutuva haitta ja mahdollisesti ympäristölle aiheutuva haitta ▐ odotetulla tieteellisellä edistyksellä, josta saattaa lopulta olla hyötyä ihmisille, eläimille tai ympäristölle;

e)

arviointi 6, 8, 9, 10, 11, 14, 16 ja 18 artiklassa tarkoitetusta tieteellisestä perustelusta.

a)

tieteen alat, joita varten eläimiä käytetään;

b)

kokeen malli, sekä tarvittaessa tilastotiedot;

c)

laboratorioeläimiin tai luonnonvaraisiin eläimiin liittyvä eläinlääketiede tarvittaessa;

d)

eläinten kasvatus ja hoito, erityisesti niiden lajien osalta, joita on tarkoitus käyttää;

e)

korvaamista, vähentämistä ja parantamista koskevan vaatimuksen soveltaminen käytännössä;

f)

sovellettu etiikka;

g)

ympäristötiede tarvittaessa.

a)

saavutettiinko hankkeen tavoitteet;

b)

eläimille aiheutettu haitta, mukaan luettuina käytettyjen eläinten määrät ja lajit sekä toimenpiteiden vakavuus;

c)

onko olemassa seikkoja , jotka saattavat edistää korvaamista, vähentämistä ja parantamista koskevan vaatimuksen täytäntöönpanoa.

a)

tieto hankkeen tavoitteista, mukaan luettuina niiden saavuttamisen todennäköisyys, mahdolliset haitat sekä yksityiskohtaiset tiedot käytettävien eläinten määrästä ja lajista;

b)

osoitus korvaamista, vähentämistä ja parantamista koskevien periaatteiden huomioon ottamisesta mahdollisuuksien mukaan .

a)

henkilöt, jotka vastaavat laitoksessa hankkeen yleisestä täytäntöönpanosta;

b)

eläimiä käyttävät laitokset, joissa hanke toteutetaan;

c)

kenttätutkimusten yhteydessä eläimiä käyttävä laitos, joka vastaa hankkeesta;

d)

vähintään yksi henkilö, jolla on todistettavasti lajikohtaista osaamista.

a)

koordinoi tutkimuksia, joita 49 artiklassa kuvatut vaihtoehtoisten menetelmien kansalliset keskukset tekevät helpottaakseen vaihtoehtojen kehittämistä eläimiä hyödyntäville toimenpiteille;

b)

suorittaa tutkimusta eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisen helpottamiseksi;

c)

teettää tutkimuksia aloilla, joilta saadaan todennäköisesti tietoa, joka helpottaa eläinkokeiden korvaamista, vähentämistä ja parantamista;

d)

sianomaisia sidosryhmiä kuullen laatii ja panee täytäntöön strategioita eläinkokeiden korvaamiseksi, vähentämiseksi ja parantamiseksi;

e)

asettaa saataville tietoa vaihtoehdoista eläinkokeille tiedottamalla säännöllisesti yleisölle, sidosryhmille ja jäsenvaltioiden viranomaisille;

f)

tarjoaa käyttöön tietokantoja helpottamaan asiaankuuluvien tietojen vaihtoa, mukaan luettuina tiedot käytettävissä olevista vaihtoehtoisista menetelmistä ja tutkijoiden vapaaehtoisesti antamat tiedot, jotka muuten jäisivät julkaisematta mutta joilla voitaisiin estää tuloksettomien eläintutkimusten toistaminen;

g)

koordinoi vaihtoehtoisten menetelmien kansallisten keskusten tämän direktiivin 49 artiklan mukaisesti toteuttamia esivalidointi- ja validointitutkimuksia;

h)

suorittaa tarvittaessa esivalidointi- ja validointitutkimuksia;

i)

asianomaisia sääntelyelimiä ja sidosryhmiä kuullen laatii ja panee täytäntöön strategioita sääntelytarkoituksiin käytettyjen eläinkokeiden korvaamiseksi, vähentämiseksi ja parantamiseksi;

j)

edesauttaa sääntelytarkoituksiin käytetyille eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien hyväksymistä tieteessä ja sääntelyssä;

k)

tiedottaa asianomaisille sääntelyviranomaisille esivalidointi- ja validointitutkimusten aloittamisesta ja vaihtoehtoisten koemenetelmien hyväksymisestä tieteessä ja sääntelyssä ja saattaa nämä tiedot yleisön ja sidosryhmien saataville asiaa koskevilla verkkosivuilla.

a)

niissä on oltava riittävän pätevä henkilöstö, jolla on asianmukainen koulutus omalla erikoisalallaan sovellettavien vaihtoehtoisten menetelmien ja validointiprosessien ja -tekniikoiden alalla;

b)

niissä on oltava niille annettujen tehtävien toteuttamiseen tarvittavat välineet ja tavarat;

c)

niissä on oltava asianmukainen hallinnollinen infrastruktuuri;

d)

niiden on varmistettava, että niiden henkilöstö noudattaa luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä.

a)

yhteistyön tekeminen komission kanssa niiden omalla erikoisalalla ja eläinkokeiden korvaamiseen tähtäävien strategioiden edistämiseen liittyvien tehtävien suorittaminen ;

b)

osallistuminen tarvittaessa komission koordinoimaan vaihtoehtoisten menetelmien esivalidointiin ja validointiin;

c)

vaihtoehtoisten menetelmien saatavuudesta ja soveltamisesta komissiolta saatavien tietojen välittäminen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille;

d)

tieteellisen ja teknisen tuen tarjoaminen ▐ toimivaltaisille viranomaisille ja eläimiä käyttäville laitoksille jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden kesken vaihtoehtoisten menetelmien hyväksymistä ja käyttöönottoa varten;

e)

vaihtoehtoisten menetelmien käyttöön liittyvän koulutuksen tarjoaminen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille ja tarvittaessa eläimiä käyttäville laitoksille;

f)

vaihtoehtoisiin menetelmiin liittyvää kehitystä koskevien tietojen välittäminen sekä myönteisistä ja kielteisistä tuloksista tiedottaminen yleisölle.

a)

sallitaan tilapäinen toimenpide päätöksessä määritellyksi ajaksi tai

b)

vaaditaan jäsenvaltiota kumoamaan väliaikainen toimenpide.