28.7.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/8

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Lausunto aiheesta ”Laajakaistayhteydet kaikille: sähköisen viestinnän yleispalveluiden kehitys”

(2009/C 175/02)

Euroopan unionin puheenjohtajavaltio Ranska pyysi 3. heinäkuuta 2008 päivätyllä kirjeellä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta valmistelevan lausunnon aiheesta

Laajakaistayhteydet kaikille: sähköisen viestinnän yleispalveluiden kehitys.

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 10. marraskuuta 2008. Esittelijä oli Raymond Hencks.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 3.–4. joulukuuta 2008 pitämässään 449. täysistunnossa (joulukuun 4. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 125 ääntä puolesta ja 3 vastaan.

1.   Suositukset

1.1   Kaikille avoimen tietoyhteiskunnan perustana olevassa tieto- ja viestintätekniikassa on tänä päivänä huomioitava kaikkien yhteiskunnan jäsenten tarpeet.

1.2   Sähköiset viestintävälineet ovat kuitenkin edelleen monien kansalaisten ulottumattomissa, koska näillä ei ole pääsyä verkkoihin ja palveluihin taikka tarpeellisia taitoja. Sähköisen viestinnän yleispalvelulla, jonka on määrä tarjota määritettyjä tietyn laatutason mukaisia vähimmäispalveluja kaikille käyttäjille kohtuullisin hinnoin, ei toistaiseksi ole onnistuttu kaventamaan digitaalikuilua.

1.3   Yleispalvelun laajuus on sen käyttöönoton jälkeen pysynyt lähes muuttumattomana ja se rajoittuu edelleen kapeakaistaiseen puhelinverkkoliittymään.

1.4   Laajakaistayhteyksien yleinen saatavuus ei ole avainasemassa pelkästään nykytalouden kehityksessä ja tärkeänä osana Lissabonin toimintasuunnitelmaa vaan siitä on tullut olennainen hyvinvoinnin ja digitaalisuuteen integroitumisen tekijä.

1.5   Niinpä ETSK katsoo, että yleispalvelun mukauttaminen teknologian kehitykseen sekä käyttäjien tarpeisiin on välttämätöntä, ja esittää siksi seuraavaa:

—	Laajennetaan yleispalvelun kattavuutta ja velvoitetaan tarjoamaan yleisesti se sekä monivuotisessa ohjelmassa määritetyllä kohtuullisella aikavälillä DSL-yhteys, jonka siirtonopeus on vähintään 2–10 Mbit/s, tai langaton yhteys vastaavalla siirtonopeudella (WiMAX, satelliittiteknologia jne.).

—

Maantieteellisen syrjäytymisen lisäksi on kannettava huolta sosiaalisesta syrjäytymisestä, joka on yhteydessä eräiden käyttäjäryhmien rajallisiin taloudellisiin valmiuksiin tai puutteellisiin taitoihin, ja yleispalvelua on laajennettava siten, että palvelun saatavuus voidaan taata kaikille käyttäjille näiden maantieteellisestä, taloudellisesta tai sosiaalisesta tilanteesta riippumatta.

—

Tuetaan valtakunnallisia ja paikallisia hankkeita tietoyhteiskuntaan osallistumisen edistämiseksi sekä mikrohankkeita ja myös yhteisöjä ja organisaatioita, jotka auttavat heikommassa asemassa olevia käyttäjiä perehtymään teknologian tarjoamiin välineisiin, etenkin tarjoamalla mikrorahoitusta paikallisiin koulutushankkeisiin, luomalla julkisia internet-palvelupisteitä sekä asentamalla julkisiin tiloihin ilmaisen internet-yhteyden tarjoavia verkkopäätteitä.

—	Jäsenvaltioita pyydetään antamaan taloudellista tukea niille kotitalouksille, joilla ei ole varaa verkkoon pääsyyn ja palveluiden käyttämiseen tarvittavien peruslaitteiden (tietokone, ohjelmistot, modeemi) hankintaan.

—	Edistetään yleispalvelun rahoittamista valtiontuin ja yhteisön rahastoista, mikä on ainoa toimiva keino niissä maissa, joissa yleispalveluvaatimuksen taloudellinen taakka muodostaa kohtuuttoman rasitteen palveluntarjoajalle.

—	Komissiota kehotetaan julkaisemaan säännöllisesti esimerkkejä alan parhaista käytännöistä.

2.   Johdanto

2.1   Komissio käsitteli vuonna 1993 ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisesti yleispalvelun käsitettä televiestintäalalla (1). Tuolloin tavoitteena oli luoda jokaista varten turvaverkko, jonka avulla voidaan varmistaa määritettyjen tietyn laatutason vähimmäispalvelujen tarjoaminen kaikille käyttäjille näiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta ja kansalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen kohtuulliseen hintaan.

2.2   Yleispalvelun käsite on sittemmin vahvistettu useissa direktiiveissä (2), ja televiestinnän, tiedotusvälineiden ja tietotekniikkapalvelujen jatkuvan lähentymisen huomioon ottaen yleispalveluvelvoite on ulotettu koskemaan sähköisiä viestintäpalveluja.

2.3   Tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä ns. digitaalinen kuilu on kasvanut niiden osalta, jotka hyödyntävät sähköisten viestintäverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen tai ammatillisen osaamisensa kehittämiseen, niihin nähden, jotka eivät kykene hyödyntämään tätä potentiaalia (puhutaan digitaalimurroksesta), koska heillä ei ole mahdollisuutta käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa taikka heidän taitonsa tai kiinnostuksensa on puutteellinen.

2.4   Eurobarometri-tutkimuksen (3) mukaan 27 maan unionissa 49 prosentilla kotitalouksista oli internet-yhteys talvella 2007 (52 prosentilla unionin 15 vanhassa ja 33 prosentilla sen 12 uudessa jäsenvaltiossa), kun Euroopan kotitalouksista yli puolella (57 prosenttia) oli tietokone.

2.5   Vaikka internet-yhteyksien kokonaisosuus kasvaa jatkuvasti kaikkialla unionissa, keskimäärin vain joka toisella kotitaloudella ja vain alle neljänneksellä bulgarialaisista, kreikkalaisista ja romanialaisista kotitalouksista on internet-yhteys.

2.6   Monilla kansalaisilla ei siten ole käytettävissään sähköisiä viestintävälineitä, vaikka ne ovat välttämättömyys tietoyhteiskunnan toteutumiselle, sillä paljon informaatiota siirtyy nykyisin yksinomaan tieto- ja viestintäteknologian välityksellä.

2.7   Digitaalisen kuilun syntymisen vaara on ollut jo vuosien ajan jatkuva huolenaihe EU:lle, joka mukauttaa säännöllisesti sähköistä viestintää koskevia sääntöjä ja täydentää niitä erityisin säännöksin, joilla pyritään turvaamaan yleispalvelu, käyttäjien oikeudet ja henkilötietojen suoja ja joita ETSK on kommentoinut lukuisissa lausunnoissa (4).

2.8   Riiassa 11. kesäkuuta 2006 hyväksymässään esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevassa julistuksessa (5) jäsenvaltiot sitoutuivat vähentämään merkittävästi internetin alueellisia levinneisyyseroja EU:ssa parantamalla laajakaistan kattavuutta syrjäisemmillä alueilla ja puolittamaan vuoteen 2010 mennessä internetiä käyttämättömien henkilöiden määrän syrjäytymisvaarassa olevissa väestöryhmissä.

2.9   Periaatejulistuksesta huolimatta yleispalvelun soveltamisalan laajuus on pysynyt ennallaan.

2.10   Komissio teki vuonna 2007 kattavan ehdotuksen sähköiseen viestintään sovellettavan eurooppalaisen lainsäädännön uudistamiseksi perinpohjaisesti muuttamalla muun muassa yleispalveludirektiiviä (6).

2.11   Pääasialliset muutosehdotukset yleispalveludirektiiviin koskevat parempaa tiedottamista loppukäyttäjille, sähköisen viestinnän saatavuutta ja käytettävyyttä vammaisille käyttäjille, hätäpalveluihin soittamista, sekä perusyhteyden ja palvelujen peruslaadun ylläpitämistä (7).

2.12   Vammaiset ja muut henkilöt, joilla on erityistarpeita, kohtaavat edelleen monenlaisia vaikeuksia välttämättömien yhteiskunta- ja talouselämän palvelujen käyttämisessä (8). ETSK pitääkin myönteisenä, että yleispalveludirektiivin muuttamisesta vuonna 2007 annetussa ehdotuksessa (9) jäsenvaltioille annettu mahdollisuus toteuttaa erityistoimia vammaisten käyttäjien aseman parantamiseksi korvataan nimenomaisella velvoitteella tehdä niin (10).

2.13   Yleispalveludirektiivin muutosehdotuksessa ei kuitenkaan muuteta yleispalvelun laajuutta tai sen toimittamista kuluttajille ja loppukäyttäjille.

3.   Yleispalvelun laajuus nykyisellään

3.1   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään yksi yritys pystyy täyttämään kaikki kohtuulliset pyynnöt, jotka koskevat liittymän saamista yleiseen puhelinverkkoon tietyssä sijaintipaikassa sekä yleisesti saatavilla olevien puhelinpalvelujen käyttöä (numerotiedotuspalvelut ja luettelot, maksulliset yleisöpuhelimet, erityistoimenpiteet vammaisia käyttäjiä varten).

3.2   Koska valtiovallan matkapuhelinoperaattoreille myöntämissä toimiluvissa asetetaan velvoite, jonka mukaan palvelun tulee kattaa koko maantieteellinen alue ja/tai koko väestö, on puheliikenteestä ajan mittaan tullut täysin yleistä, vaikka useissa tapauksissa hinnoittelu ei olekaan läpinäkyvää.

3.3   Vaatimus puhelinverkkoon liittämisestä rajoittuu kuitenkin yhteen kapeakaistaiseen verkkoliittymään. Mitään tiettyä tiedonsiirtonopeutta tai bittinopeutta ei vaadita, mutta liittymän siirtonopeuksien on oltava sellaiset, että ne mahdollistavat ”tarkoituksenmukaisen Internet-yhteyden, ottaen huomioon vallitseva tilaajien enemmistön käytössä oleva tekniikka ja tekninen toteutettavuus” (11).

4.   Yleispalvelun kattavuuden laajentaminen

4.1   Yleiset huomiot

4.1.1   Yleispalvelun käsitteen ja sen laajuuden on kehityttävä teknisen edistyksen sekä markkinoiden ja käyttäjien tarpeiden kehityksen tahdissa.

4.1.2   Äskettäin tapahtuneen, sähköisten viestintäverkkojen ja palvelujen alalla tarjottavan yleispalvelun laajuuden toisen määräaikaistarkastelun (12) yhteydessä komissio arvioi, etteivät yleispalveludirektiivin liitteessä V mainitut soveltamisalan laajentamisen ehdot nykyisellään täyty. Päinvastoin, komissio myöntää, että ”[o]n – – kohtuullista odottaa, että kapeakaista ei enää kovin kauan täytä – – vaatimusta siirtonopeuksista, jotka ’riittävät mahdollistamaan tarkoituksenmukaisen Internet-yhteyden’””.

4.1.3   ETSK katsoo, että eritoten seuraavat seikat on viivyttelemättä saatettava ajan tasalle:

4.2   Peruspalvelujen saatavuus

4.2.1   Eräitä digitaalikuilun syntymiseen johtavia käyttäytymiseen ja kulttuuriin liittyviä syitä voidaan lievittää ajan kuluessa, mutta sillä on myös muita syitä, jotka liittyvät talous- ja yhteiskuntajärjestyksen rakenteelliseen eriarvoisuuteen.

4.2.2   Ne lisäävät kumuloivasti epätasa-arvoa muun muassa seuraavilla aloilla: työn, koulutuksen ja jatkuvan oppimisen piiriin pääsy, kulutushyödykkeiden ja palvelujen sekä julkisten palvelujen saatavuus, sosiaalinen osallisuus, kansalaisvaikuttaminen ja demokraattinen osallistuminen.

4.2.3   Digitaalikuilun syntyyn liittyviä osatekijöitä ovat muun muassa itse laitteistot, käyttömahdollisuudet, tarvittava koulutus ja käyttäjien opastaminen, mikä edellyttääkin toisiaan täydentäviä toimia samanaikaisesti seuraavilla aloilla:

—	uutta teknologiaa koskevan koulutuksen saatavuus;

—	laitteistojen saatavuus;

—	internet-yhteydet.

4.3   Käyttäjäkoulutus

4.3.1   On selvää, että digitaalitekniikan leviämisen edellyttämä entistä korkeampi osaamisen taso lisää eriarvoisuutta tämän tekniikan käytettävyyttä ja saatavuutta ajatellen, vaikka konkreettinen mahdollisuus siihen voitaisiinkin taata kaikille.

4.3.2   Kyvyttömyydestä käyttää tietokonetta tai internetiä, mikä ilmenee usein välinpitämättömyytenä asiaa kohtaan, aiheutuu asianosaisille yhä suurempaa haittaa, sillä yhteiskunnallinen kahtiajako koskettaa tällöin syrjäytyneiden lisäksi myös niitä, joilla on hankaluuksia sopeutua uuteen teknologiaan.

4.3.3   Tässä yhteydessä erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että epäröivät ikäihmiset saadaan tutustumaan digitaaliseen ympäristöön (sukupolvien välinen kuilu). Tätä varten on luotava ikäihmisten erityistarpeisiin sopeutettuja ”digitaalisen lukutaidon” ohjelmia (13).

4.3.4   Niinpä on tuettava valtakunnallisia ja paikallisia hankkeita tietoyhteiskuntaan osallistumisen edistämiseksi sekä mikrohankkeita ja myös yhteisöjä ja järjestöjä, jotka auttavat heikommassa asemassa olevia käyttäjiä perehtymään teknologisiin välineisiin, etenkin tarjoamalla mikrorahoitusta paikallisille koulutushankkeille, luomalla julkisia internet-palvelupisteitä sekä varustamalla julkisia tiloja ilmaisen internet-yhteyden tarjoavilla verkkopäätteillä. ETSK katsoo, että komission olisi julkaistava säännöllisesti esimerkkejä alan parhaista käytännöistä.

4.4   Laitteistojen saatavuus

4.4.1   Monilla kotitalouksilla (perheillä tai yksityishenkilöillä) ei ole pääsyä verkkoon taikka mahdollisuutta sähköiseen viestintään, koska peruslaitteet (tietokone, ohjelmistot, modeemi) ovat näille liian kalliita.

4.4.2   ETSK kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että yleispalvelun puitteissa tarjotaan taloudellista tukea internetin piiriin ja sen käyttäjäksi pääsyn helpottamiseksi.

4.5   Internet-yhteydet

4.5.1   Tänä päivänä on itsestään selvää, että kaikille avoimen tietoyhteiskunnan perustana olevassa tieto- ja viestintätekniikassa on huomioitava kaikkien yhteiskunnan jäsenten ja erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien tarpeet niiden ongelmien korjaamiseksi, joita aikaansaavat digitaalinen kuilu ja sen aiheuttama väistämätön yhteiskunnan kahtiajakautuminen.

4.5.2   Maailmanlaajuisen internet-ympäristön yhdentymisen, verkottumisen ja digitalisoinnin yhteisvaikutuksen vuoksi nopeiden verkkoyhteyksien tarve uusien datasovellusten käyttöä varten lisääntyy.

4.5.3   Laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kuromisesta 20. maaliskuuta 2006 annetussa tiedonannossa (14) todetaan, että ”laajalle levinneet laajakaistayhteydet ovat keskeinen edellytys nykyaikaisen talouden kehitykselle ja tärkeä osa Lissabonin toimintasuunnitelmaa.” Syyskuun 29. päivänä 2008 julkistetussa tiedonannossa myönnetään, että on olemassa maantieteellisiä alueita, joilla markkinat tuskin tarjoavat mainittuja palveluita kohtuullisen ajan kuluessa ja että digitaalinen syrjäytyminen muodostuu tietyssä vaiheessa merkittäväksi ongelmaksi.

4.5.4   ETSK on jo vuosien ajan vaatinut, että laajakaistainen verkkoliittymä lasketaan erottamattomaksi osaksi yleispalvelua.

4.5.5   Yleispalveludirektiiviä täydennettiin vuonna 2002 sisällyttämällä yleispalveluvelvoitteen piiriin ”tarkoituksenmukainen Internet-yhteys”. Sillä tarkoitetaan tiedon välittämistä sellaisin siirtonopeuksin, jotka mahdollistavat internet-yhteyden toimivuuden.

4.5.6   Vaikka mainittu lisäys vaikuttikin aikoinaan lupaavalta, kun internet-yhteyden muodostaminen tapahtui kytkentäisen puhelinverkon kautta, nykyisin monet muun muassa terveysalan, yritysalan, hallinnon ja opetusalan sähköiset sovellukset, jotka ovat tulevina vuosina ratkaisevan tärkeitä Euroopan kasvun ja elämänlaadun kannalta, edellyttävät laajakaistayhteyttä.

4.5.7   ETSK pitää siksi välttämättömänä täsmentää ”tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden” käsitettä, ja ehdottaa, että yleispalvelun tarjoaja velvoitetaan tarjoamaan monivuotisessa ohjelmassa määritetyllä kohtuullisella aikavälillä DSL-yhteys, jonka siirtonopeus on vähintään 2–10 Mbit/s, tai langaton yhteys vastaavalla siirtonopeudella (WiMAX, satelliittiteknologia jne.). On kuitenkin muistettava, että kyse on arvoista, joiden on kehityttävä tekniikan mukana ja kuluttajien tarpeiden mukaisesti.

4.6   Saatavuuden varmistaminen käyttäjien maantieteellisestä sijainnista riippumatta

4.6.1   Syrjäisillä alueilla ja maaseudulla etenkin eräissä uusissa jäsenvaltioissa markkinat eivät useissa tapauksissa kykene varmistamaan asianmukaisten palvelujen tarjoamista varten riittävän tasokasta liittymää sähköisen viestinnän infrastruktuuriin kohtuulliseen hintaan.

4.6.2   Laajakaistan saatavuudessa on suuria eroja kaupunkien ja maaseudun välillä. DSL-verkko kattaa 71,3 prosenttia maaseudusta ja 94 prosenttia kaupunkialueista (8). Liian hitaat siirtonopeudet jarruttavat laajakaistan käyttöä maaseudun yrityksissä ja kotitalouksissa, jotka eivät siten voi saada kosketusta todelliseen multimediaympäristöön.

4.6.3   Digitaalikuilu koskettaa yhteiskuntaryhmiä eri tavoin riippuen erilaisista tekijöistä, jotka voivat olla demografisia (ikä, sukupuoli, kotitalouden tyyppi), sosiaalisia ja ammatillisia (koulutus, työ, asema, tulot) tai maantieteellisiä (asuinolosuhteet, asuinpaikka, alueelliset tai paikalliset piirteet, geopoliittiset tekijät).

4.6.4   Sen vuoksi ei pidä kantaa huolta vain maantieteellisestä vaan myös sosiaalisesta syrjäytymisestä, joka on yhteydessä tiettyjen käyttäjäryhmien rajallisiin taloudellisiin valmiuksiin tai puutteelliseen osaamiseen.

4.6.5   ETSK katsookin, että yleispalvelua olisi laajennettava siten, että palvelun saatavuus voitaisiin taata kaikille käyttäjille näiden maantieteellisestä, taloudellisesta tai sosiaalisesta tilanteesta huolimatta.

4.7   Määrätty laatutaso

4.7.1   Yleispalveludirektiivin muuttamiseen tähtäävässä ehdotuksessa komissio esittää, että kansallisille sääntelyviranomaisille annetaan valtuudet estää palvelun laadun heikkeneminen, yhteyksien rajoittaminen ja siirtonopeuksien hidastuminen verkoissa vahvistamalla vähimmäislaatutasot peruskäyttäjien tiedonsiirtoverkkopalveluita varten.

4.7.2   ETSK katsoo, että vähimmäislaatutason olisi oltava kaikissa jäsenvaltioissa sama, ja sen takia laatustandardien vähimmäisvaatimusten määrittely olisi uskottava unionin lainsäätäjälle kansallisen sääntelyviranomaisen sijasta.

4.8   Kohtuuhintaisuus

4.8.1   Kohtuullisen tai sopivan hinnan sijaan olisi puhuttava ”jokaisen maksettavissa olevasta hinnasta”, mikä ilmentäisi paremmin tavoiteltua tarkoitusta.

4.8.2   Liittymän ja palvelun kohtuullinen hinta sisältyy yleispalvelun määritelmään, mutta se ei kuulu yhteisön tasolla direktiivin soveltamisalaan, koska ”kohtuullisuus” riippuu maakohtaisista erityisolosuhteista, kuten kotitalouksien keskitulosta.

4.8.3   ETSK esittää, että yhteisön tasolla tarkastellaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta alkaa soveltaa yleispalvelun tarjonnassa sosiaalisia maksuluokkia, jotka koskevat suurella siirtonopeudella toimivan internetin piiriin pääsyä ja käyttöä.

5.   Rahoitus

5.1   ETSK on perillä siitä, että suuren siirtonopeuden yleispalveluvelvoitteen operaattoreilla aiheuttaman raskaan taloudellisen taakan kantaminen on monissa tapauksissa tappiollista.

5.2   Kustannukset riippuvat kuitenkin suurelta osin käytettävästä teknologiasta. Vaikka näitä kustannuksia voidaan pienentää korvaamalla ”lankatekniikka ’’langattomalla” – ottaen huomioon, että uuden tilaajan liittäminen kaikille tilaajille yhteiseen radioliikenneverkkoon ei maksa paljoakaan –, ei pidä unohtaa, että ”lankatekniikassa ’viestintäkulut ovat käyttäjälle huokeammat kuin’ langattomassa”.

5.3   Jos yleispalveluvelvollisuudesta aiheutuu palveluntarjoajalle kohtuuton rasite, vuoden 2002 yleispalveludirektiivi sallii jäsenvaltioiden ottaa käyttöön rahoitusmekanismeja, kuten

—	julkisten varojen käyttäminen

—	käyttäjiltä perittävät maksut

—	maksujen jakaminen kaikkien yritysten tai määrättyjen yritysten kesken.

5.4   Myös rakennerahastoja ja maaseudun kehittämisrahastoa voidaan eräin edellytyksin käyttää kehityksessä jälkeen jääneiden maaseutualueiden kehityksen edistämiseen.

5.5   Tieto- ja viestintäverkkojen käyttömahdollisuuksista digitaalikuilusta kärsivillä Euroopan alueilla ETSK toistaa vaatimuksensa (15), että rakennerahastoista ja maaseudun kehittämis-rahastosta sekä T&K-rahastosta on varattava tietoyhteiskuntaan osallistamiseen erityisiä budjettikohtia.

5.6   Maailmanlaajuisen internet-ympäristön yhdentymisen ja palveluntarjoajien (verkko-operaattorit, internet-alustojen ja sisältöjen tuottajat) suuren lukumäärän huomioon ottaen rahoitusperustan määritteleminen on yhä vaikeampaa ja se on alati konfliktien ja riitojen lähde.

5.7   Lisäksi palveluntarjoajille määrätyt (veroluonteiset) maksut siirretään yleensä (ainakin osittain) lopulliseen hintaan.

5.8   ETSK ei voi tukea yleispalvelun lisäkustannusten kompensoimista määräämällä käyttäjille suoria tai välillisiä maksuja tai nostamalla hintoja, sillä se rikkoo kohtuuhinnan periaatetta vastaan.

5.9   Palvelun rahoittaminen julkisin tuin yhdessä yhteisön rahastoista rahoitettujen investointien kanssa on ETSK:n mukaan ainoa sopiva ratkaisu niissä maissa, joissa yleispalveluvelvoitteen aiheuttama taloudellinen rasite on suurempi kuin tavallisissa liikkeenharjoittamisen olosuhteissa.

5.10   Yleispalvelun rahoittaminen yleisellä verotusjärjestelmällä – mikä hajauttaa sen kustannukset hyvin laajalle veroperustalle – merkitsee pienempää sosiaalisen hyvinvoinnin heikkenemistä, kuin jos yleispalvelu rahoitettaisiin ainoastaan palveluntarjoajilta tai kuluttajilta perittävillä veroilla.

---

(1)  Asiakirja COM(93) 159 final.

(2)  Direktiivit 95/62/EY, 97/33/EY, 98/10/EY ja 2002/22/EY.

(3)  Eurobarometri-erityistutkimus 293, kesäkuu 2008: kotitalouksien sähköistä viestintää koskeva kysely marras-joulukuussa 2007.

(4)  Helmikuun 11. päivänä 2003 julkaistu komission tiedonanto ”Sähköinen viestintä: tie osaamistalouteen”, KOM(2003) 65 lopullinen; ETSK:n lausunto CESE aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Nopeiden yhteyksien Eurooppa: sähköisen viestinnän viimeaikainen kehitys” (esittelijä oli Thomas McDonogh), EUVL C 120, 20.5.2005, s. 22; ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kurominen” (esittelijä oli Thomas McDonogh), EUVL C 318, 23.12.2006, s. 229; ETSK:n lausunto CESE aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta” (esittelijä oli Göran Lagerholm), EUVL C 110, 9.5.2006, s. 83; ETSK:n lausunto CESE aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Esteetön tietoyhteiskunta (eAccessibility)” (esittelijä oli Miguel Ángel Cabra de Luna), EUVL C 110, 9.5.2006, s. 26.

(5)  Ks. http://ec.europa.eu/information_society/events/ict_riga_2006/doc/declaration_riga.pdf.

(6)  Ehdotus direktiiviksi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY sekä henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (KOM(2007) 698 lopullinen).

(7)  Ks. ETSK:n lausunto aiheista ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun direktiivin 2002/19/EY sekä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista annetun direktiivin 2002/20/EY muuttamisesta KOM(2007) 697 lopullinen – 2007/0247 COD”, ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta KOM(2007) 698 lopullinen – 2007/0248 COD” ja ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustamisesta KOM(2007) 699 lopullinen – 2007/0249 COD”, EUVL C 224, 30.8.2008, s. 50, (asiakokonaisuudet, esittelijä Bernardo Hernández Bataller).

(8)  Seurantakertomus Euroopan sähköisen viestinnän sisämarkkinoista 2007 (13. kertomus), KOM(2008) 153.

(9)  KOM(2007) 698 lopullinen.

(10)  Ks. ETSK:n lausunto CESE aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Esteetön tietoyhteiskunta (eAccessibility)” (esittelijä oli Miguel Ángel Cabra de Luna), EUVL C 110, 9.5.2006, s. 26.

(11)  Ks. KOM(2007) 698 lopullinen.

(12)  KOM(2008) 572 lopullinen.

(13)  Ks. valmisteleva lausunto CESE 1524/2008 aiheesta ”Ikäihmisten tarpeiden huomioon ottaminen” (esittelijä: Renate Heinisch).

(14)  KOM(2006) 129 lopullinen.

(15)  ETSK:n lausunto CESE aiheesta ”Esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskeva tuleva lainsäädäntö” (esittelijänä Bernardo Hernández Bataller), EUVL C 175, 27.7.2007, s. 91.

---