31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 77/37

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että neljännessä yhtiöoikeusdirektiivissä säädetyt, pieniä yrityksiä koskevat poikkeukset laajennetaan koskemaan keskisuuria yrityksiä, sillä se keventää kyseisten yritysten raportointitaakkaa.

1.2

ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti seitsemännen yhtiöoikeusdirektiivin muutoksiin, sillä ne selkeyttävät mainitun direktiivin ja kansainvälisten kirjanpitostandardien (IFRS-standardien) sisältämien konsolidointisääntöjen välistä vuorovaikutusta.

1.3

ETSK arvostaa erityisesti sitä, että ehdotuksessa noudatetaan tilinpäätösraportoinnin yksinkertaistamistavoitetta: tilinpäätöstietojen käyttäjät eivät menetä tietoja merkittävässä määrin, eikä muihin sidosryhmiin kohdistu periaatteessa vaikutuksia. Ehdotettu yksinkertaistaminen perustuu pk-yritysten ja taloudellisten tietojen käyttäjien tarpeisiin.

1.4

Käyttäjien tarpeet voivat vaihdella EU:n eri jäsenvaltioissa, eikä tähän mennessä ole ollut saatavilla riittävästi tutkimustietoa ja perusteluja niiden määrittelemiseksi. Ennen kuin pk-yrityksiin sovellettaviin, tilinpäätöstä koskeviin vaatimuksiin tehdään lisämuutoksia, olisi tarkasteltava neljännen ja seitsemännen yhtiölainsäädäntödirektiivin sisältämien vaihtoehtojen nykytilannetta jäsenvaltioissa. Tutkimuksesta tulisi selvitä a) nykyisten vaihtoehtojen käyttö, b) jäsenvaltioiden ilmoittamat perusteet valitsemansa vaihtoehdon käytölle ja c) selvitys siitä, miten jäsenvaltiot ovat onnistuneet saavuttamaan tavoitteensa.

1.5

ETSK suosittelee sen vuoksi, että alalla tehdään tutkimuksia, jotka toimisivat tulevaisuudessa järkevien toimintalinjaehdotusten pohjana.

1.6

Tilinpäätösvaatimukset kuuluivat ensimmäisiin yhteisön tasolla yhdenmukaistettuihin lainsäädäntöaloihin. ETSK muistuttaa, että ala on keskeinen yhteismarkkinoiden toteutumisen kannalta, ja korostaa yhdenmukaistamisen merkitystä yhtäläisten toimintaedellytysten luomiseksi EU:ssa.

1.7

Pk-yritysten rajatylittävä kaupankäynti lisääntyy EU:ssa. On siis olemassa vahvat perusteet tilinpäätösraportointia koskevien puitteiden ja sääntöjen yhdenmukaistamisen kehittämiselle, jotta voidaan yhtäältä tukea kyseistä kaupan kasvua ja toisaalta luoda kaupalle yhdenmukaiset toimintaedellytykset.

2.1

Maaliskuun 8 ja 9 päivänä 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti päätelmissään, että hallinnollisten rasitteiden vähentäminen on tärkeää Euroopan talouden elvyttämiselle erityisesti siksi, että siitä voi olla hyötyä pk-yrityksille.

2.2

Se painotti, että hallinnollisten rasitteiden vähentäminen EU:ssa pk-yritysten tilinpäätössääntöjä yksinkertaistamalla edellyttää Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden vahvaa yhteistä pyrkimystä. Tällaisten toimien oikeusperusta olisi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 44 artiklan 1 kohta (1).

2.3

Tilinpäätökset ja tilintarkastus on määritelty aloiksi, joilla yritysten hallinnollista taakkaa voidaan yhteisössä vähentää (2).

2.4

Erityishuomiota on kiinnitetty pk-yritysten raportointivaatimusten keventämiseen entisestään.

2.5

Aiemmin on tehty joitakin muutoksia, jotta direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY soveltamisalaan kuuluvat yritykset voisivat käyttää IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) mukaisia tilinpäätösmenetelmiä.

2.6

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (3) nojalla yhtiöiden, joiden arvopapereita otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla jossakin jäsenvaltiossa, on laadittava konsolidoidut tilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti, ja ne on tästä syystä vapautettu useimmista direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY vaatimuksista. Mainitut direktiivit luovat kuitenkin edelleen perustan pk-yritysten tilinpäätöksille yhteisössä.

2.7

Pk-yrityksiin sovelletaan usein samoja sääntöjä kuin suurempiin yrityksiin, mutta niiden erityisiä tilinpäätöstarpeita on vain harvoin arvioitu. Erityisesti julkistamisvaatimusten määrän kasvu aiheuttaa kyseisille yrityksille huolta. Laaja-alaiset raportointisäännöt aiheuttavat taloudellisen taakan ja voivat ehkäistä pääoman tehokasta käyttöä tuotantotarkoituksiin.

2.8

Asetuksen (EY) N:o 1606/2002 soveltaminen on myös korostanut tarvetta selkeyttää direktiivissä 83/349/ETY vaadittujen tilinpäätösstandardien ja IFRS-standardien välistä suhdetta.

2.9

Direktiivin 78/660/ETY 34 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos perustamismenot voidaan kirjata taseen vastaavaa-puolelle, niistä on annettava selvitys liitetiedoissa.

2.10

Pienyritykset voidaan mainitun direktiivin 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti vapauttaa tästä julkistamisvelvoitteesta. Tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi myös keskisuuret yritykset olisi voitava vapauttaa tällaisesta julkistamisesta.

2.11

Direktiivissä 78/660/ETY edellytetään toimialoittain ja maantieteellisten markkinoiden mukaan eritellyn liikevaihdon julkistamista. Tätä edellytetään kaikilta yrityksiltä, mutta pienyrityksille voidaan myöntää siitä poikkeus mainitun direktiivin 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi myös keskisuuret yritykset olisi voitava vapauttaa tästä julkistamisvaatimuksesta.

2.12

Direktiivissä 83/349/ETY edellytetään, että emoyhtiö laatii konsolidoidun tilinpäätöksen, vaikka sen ainoa tytäryritys tai ne kaikki kokonaisuudessaan olisivat vähämerkityksisiä samaisen direktiivin 16 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi. Tästä syystä kyseiset yhtiöt kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1606/2002 soveltamisalaan, ja niiden on laadittava konsolidoidut tilinpäätökset IFRS-standardien mukaisesti. Tätä vaatimusta pidetään työläänä, jos emoyhtiöllä on ainoastaan vähämerkityksisiä tytäryrityksiä.

2.13

Sen vuoksi emoyhtiö olisi voitava vapauttaa velvoitteesta laatia konsolidoitu tilinpäätös ja konsolidoitu toimintakertomus, jos sillä on ainoastaan sellaisia tytäryrityksiä, jotka katsotaan vähämerkityksisiksi sekä yksittäin että kokonaisuutena.

2.14

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli keskisuuria yrityksiä koskeviin tiettyihin julkistamisvaatimuksiin sekä tiettyjen, yhteisön alueella toimivien yritysten konsolidoitujen tilinpäätösten laatimisvelvoitteeseen liittyvien hallinnollisten rasitteiden vähentämistä, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla. Yhteisö voi näin ollen toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

2.15

Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.16

Sen vuoksi direktiivejä 78/660/ETY ja 83/349/ETY olisi muutettava.

3.1

Direktiivin 78/660/ETY (neljäs yhtiöoikeusdirektiivi) (4) muutoksella pyritään yksinkertaistamaan keskisuurten yritysten (5) tilinpäätösraportointia ja keventämään niiden raportointitaakkaa lyhyellä aikavälillä. Muutosten pitäisi johtaa hallinnollisen taakan kevenemiseen ilman, että merkityksellisiä tietoja jää puuttumaan.

3.2

Direktiivin 83/349/ETY (seitsemäs yhtiöoikeusdirektiivi) (6) muutoksella pyritään selkeyttämään mainitun direktiivin ja IFRS-standardien sisältämien konsolidointisääntöjen välistä vuorovaikutusta.

3.3.1

Euroopan komissio käynnisti hyvissä ajoin keskustelun ja kuulemisprosessin siitä, miten pk-yrityksiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa voidaan keventää tarkoituksenmukaisesti neljännen ja seitsemännen yhtiölainsäädäntödirektiivin avulla, kun otetaan huomioon tavoite pk-yritysten menestyksen varmistamisesta Euroopan yhtenäismarkkinoilla. Sääntelytaakan pk-yrityksille aiheuttamien ongelmien syynä on poikkeuksetta se, että alkuperäiset säännökset on suunniteltu suuria yrityksiä ajatellen. Tällaiset säännökset eivät ole välttämättä merkityksellisiä pk-yrityksille, ja ne aiheuttavat usein huomattavan hallinnollisen taakan ja kustannuksia.

3.4.1

On tärkeää, että keskusteluissa pohditaan yksinkertaistamisen lisäksi myös tilinpäätösraportointia koskevien vaatimusten merkitystä pk-yrityksille (suuriin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin verrattuna). Yksinkertaistamista koskevalla keskustelulla on taipumus keskittyä kustannuksiin, kun taas merkitystä koskevassa keskustelussa olennaista ovat tilinpäätösraportoinnin hyödyt sekä yksittäiset käyttäjät ja heidän tarpeensa.

3.4.2

Tilinpäätösdirektiivin yksinkertaistamisessa pitää lähtökohdaksi ottaa pk-yritysten ja niiden tilinpäätöstietojen käyttäjien todelliset tarpeet. Käyttäjien ja heidän tarpeidensa tutkiminen on keskeisen tärkeää pk-yritysten eurooppalaista tilinpäätösraportoinnin kehystä luotaessa, jotta tilinpäätösraportit olisivat hyödyllisiä ja merkityksellisiä. Käyttäjiä on monenlaisia: mm. rahoituslaitokset (luokittelu) ja viranomaiset (verotus, rahanpesun tarjonta jne.).

3.4.3

On niin ikään tärkeää muistaa, että pk-yritykset ovat mm. muiden pk-yritysten tavaran- tai palveluntoimittajina ja sopimusosapuolina toimiessaan itse merkittäviä taloudellisen tiedon käyttäjiä tilanteissa, joissa on tärkeää arvioida luottokelpoisuutta.

3.4.4

Pk-yritysten tilinpäätössääntöjen yksinkertaistamisen yhteydessä on tärkeää laatia tarkka vaikutustenarviointi, jossa arvioidaan sekä tilinpäätösraportoinnin hyötyjä että siitä aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Kyseisenlaisessa vaikutustenarvioinnissa tulisi ottaa huomioon syyt, joiden vuoksi tilinpäätösraportointia koskevat vaatimukset alun perin asetettiin, sekä sidosryhmien edut (avoimuus jne.), joita vaatimuksilla oli tarkoitus suojella.

3.5.1

Pk-yritysten rajatylittävä kaupankäynti (7) lisääntyy EU:ssa. On siis olemassa vahvat perusteet tilinpäätösraportointia koskevien puitteiden ja sääntöjen yhdenmukaistamisen kehittämiselle, jotta voidaan yhtäältä tukea kyseistä kaupan kasvua ja toisaalta luoda yhdenmukaiset toimintaedellytykset. Tämä saattaa edellyttää vaihtoehtojen vähentämistä ja yhdenmukaistamisen maksimointia esimerkiksi silloin, kun on kyse taloudellisten tietojen julkistamisesta ja niiden yleisestä saatavuudesta.

3.6.1

Kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan IASB:n pk-yrityksiä koskeva hanke on seurausta vaatimuksista, joita tilinpäätösnormien antajat, kirjanpitäjät ja muut sidosryhmät ovat esittäneet vaihtoehdon luomisesta täydellisille kansainvälisille kirjanpitostandardeille (IFRS). Vaikka lautakunta oli alun perin vastahakoinen ottamaan hanketta vastuulleen, se saatiin vakuuttuneeksi siitä, että enemmistö kyseisistä sidosryhmistä halusi sen jatkavan hanketta ja että vain IASB:llä katsottiin olevan riittävä uskottavuus ja arvovalta korkealaatuisten, täytäntöönpanokelpoisten tilinpäätösstandardien luomiseksi. Lähtökohtana hankkeelle olivat kuitenkin julkisesti noteerattuja yhtiöitä varten kehitetyt täysimääräiset IFRS-standardit.

3.6.2

Täydellisiä IFRS-standardeja kehitettäessä tilinpäätösraporttien käyttäjiksi ajateltiin julkisesti noteerattuja yhtiöitä ja niiden sidosryhmiä. Kuten edellä mainitaan, pk-yritysten tilinpäätösraportteja ei laadita niinkään siksi, että yrityksillä on lakisääteinen tai muu velvollisuus raportoida laajalle käyttäjäkunnalle, vaan ne on tarkoitettu ennemminkin sisäiseen tai epäviralliseen käyttöön (yhteyksissä tavaran- ja palveluntoimittajiin, sopimusosapuoliin, rahoituslaitoksiin jne.).

3.6.3

IFRS-standardien tai jonkin muun julkisesti noteerattuja yhtiöitä varten kehitettyihin sääntöihin perustuvan uuden säännöstön pakollinen soveltaminen olisi pk-yrityksille huomattava hallinnollinen taakka ja aiheuttaisi kustannuksia, jotka todennäköisesti mitätöisivät mahdolliset myönteiset vaikutukset. Tilinpäätösten ja veroilmoitusten läheinen yhteys pakottaisi lisäksi pk-yritykset, joilla on toimintaa eri jäsenvaltioissa, ylläpitämään kahta eri tilinpäätöstä, mikä myös lisää hallinnollista taakkaa.

3.7.1

Vaihtoehdot tilinpäätösdirektiivien yksinkertaistamiseksi pk-yrityksiä ajatellen muodostuvat pääasiassa direktiivien mukaisten nykyisten vaihtoehtojen laajennuksista, ja niitä pohdittaessa on tärkeää, että ennen uusien direktiivien antamista tutkitaan, miten kyseiset vaihtoehdot toimivat jäsenvaltioissa. Lisäksi ETSK suosittelee ottamaan ”vain kerran” -periaatteen järjestelmällisesti käyttöön kaikilla tasoilla (8).

3.7.2

Ennen kuin pk-yrityksiin sovellettaviin tilinpäätösraportointia koskeviin vaatimuksiin tehdään lisämuutoksia, olisi tarkasteltava, mikä on neljännen ja seitsemännen yhtiölainsäädäntödirektiivin sisältämien vaihtoehtojen käytön nykytilanne. Tutkimuksesta tulisi selvitä a) nykyisten vaihtoehtojen käyttö b) jäsenvaltioiden ilmoittamat perusteet valitsemalleen vaihtoehdolle ja c) selvitys siitä, miten jäsenvaltiot ovat onnistuneet saavuttamaan tavoitteensa.

3.7.3

Huomattava ongelma nykytilanteessa on ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa, joka aiheuttaa yhtäältä hallinnollista taakkaa pk-yrityksille ja toisaalta heikentää kyseisten yritysten tilinpäätöspuitteiden ja -standardien merkityksellisyyttä. Kun tilinpäätösvaatimuksia tulevaisuudessa tarkastellaan EU:ssa uudelleen, ongelmaan tulisi puuttua soveltamalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Tällaisessa lähestymistavassa tulisi keskittyä pk-yritysten ja muiden sidosryhmien tarpeisiin, ja sitä varten kerättäisiin tietoa tutkimalla käyttäjiä ja heidän tarpeitaan, kuten edellä ehdotetaan.

—

CESE 952/2006, lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Yhteisön Lissabon-ohjelman toteuttaminen: strategia sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi” (INT/296), EUVL C 309, 16.12.2006, s. 18

—

CESE 89/2007, valmisteleva lausunto aiheesta ”Yhtenäismarkkinoiden tarkastelu” (INT/332), EUVL C 93, 27.4.2007, s. 25

—

CESE 1187/2008, valmisteleva lausunto aiheesta ”Pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja kehitystä mahdollisesti edistävät poliittiset toimenpiteet (asianmukainen rahoitus pois luettuna)” (INT/390) (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)

—

CESE 979/2008 valmisteleva lausunto aiheesta ”Kansainväliset julkiset hankinnat” (INT/394) (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).