Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62020TN0413

    Asia T-413/20: Kanne 3.7.2020 – Norddeutsche Landesbank – Girozentrale v. SRB

    EUVL C 271, 17.8.2020, p. 54–56 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    17.8.2020   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 271/54


    Kanne 3.7.2020 – Norddeutsche Landesbank – Girozentrale v. SRB

    (Asia T-413/20)

    (2020/C 271/69)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Asianosaiset

    Kantaja: Norddeutsche Landesbank – Girozentrale (edustajat: asianajajat D. Flore ja J. Seitz)

    Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

    Vaatimukset

    Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

    kumoamaan vastaajan 15.4.2020 tekemän päätöksen (SRB/ES/2020/24) kriisinratkaisurahastoon etukäteen suoritettavista vuoden 2020 rahoitusosuuksista liitteineen ja laskentaperusteineen siltä osin kuin niillä on merkitystä kantajan kannalta ja

    velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin.

    1)

    Ensimmäinen kanneperuste: Kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaaminen

    Vastaaja on jättänyt kuulematta kantajaa ennen riidanalaisen päätöksen tekemistä ja rikkonut siten Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa.

    2)

    Toinen kanneperuste: Menettelysääntöjen noudattamatta jättäminen

    Riidanalaista päätöstä annettaessa on jätetty noudattamatta perusoikeuskirjan 41 artiklasta, SEUT 298 artiklasta, yleisistä oikeusperiaatteista ja vastaajan työjärjestyksestä seuraavia yleisiä menettelyvaatimuksia.

    Kantaja ei pysty tarkistamaan muun muassa sitä, että riidanalaisen päätöksen osalta on noudatettu kirjallisten menettelyiden osalta säädettyä vähimmäiskestoa.

    3)

    Kolmas kanneperuste: Riidanalaisen päätöksen puutteellinen perusteleminen

    Riidanalainen päätös ei sisällä riittäviä perusteluja; erityisesti siitä puuttuvat nyt käsiteltävänä olevan asian perustelut eikä siinä ole esitetty olennaisia perusteluja suhteellisuuden/harkinnan osalta.

    Vuotuisen rahoitusosuuden laskenta ei ole ymmärrettävä.

    Perustelujen puuttumisen korjaaminen Bundesanstalt für Finanzdienstleistungsaufsichtin (liittovaltion rahoituspalvelujen valvontavirasto) antamalla päätöksellä on poissuljettu oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja koskevien syiden takia.

    4)

    Neljäs kanneperuste: Tehokasta oikeussuojaa koskevan perusoikeuden (perusoikeuskirjan 47 artiklan 1 kohta) loukkaaminen siksi, että riidanalaista päätöstä ei voida saattaa uudelleen tarkasteltavaksi

    Kantajan on huomattavasti vaikeampaa saattaa riidanalainen päätös tuomioistuimen tutkittavaksi, koska sen perustelut ovat puutteellisia. Kantajan on käytännössä mahdotonta työstää kanneperusteita yksityiskohtaisesti ja riitauttaa perusteet, joiden nojalla riidanalainen päätös on tehty.

    Vastaaja loukkaa tältä osin erityisesti kontradiktorisen menettelyn periaatetta, jonka mukaan osapuolten on voitava käsitellä kontradiktorisesti sekä niitä tosiseikkoja että myös oikeudellisia seikkoja, jotka ovat menettelyn lopputuloksen kannalta ratkaisevia.

    5)

    Viides kanneperuste: IPS (Institutional Protection Scheme) -indikaattorin käyttämisellä komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/63 (1) loukataan ylemmänasteista oikeussääntöä

    Komissiolla ei ole delegoidun asetuksen (EU) 2015/63, joka on SEUT 290 artiklassa tarkoitettu delegoitu säädös, antamisen yhteydessä ollenkaan arviointivaraa, joka johtaisi tuomioistuimen suorittamaan rajoitettuun valvontaan. Sama pätee vastaajan suorittamaan delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 soveltamiseen.

    IPS-indikaattorin soveltamisessa oli tiedossa sen, että kantaja on jäsenenä laitosten suojajärjestelmässä, merkitys yhtenä tärkeänä vuotuisen rahoitusosuuden vahvistamiskriteerinä; erityisesti jakaminen kolmeen luokkaan ja kantajan sijoittaminen korkeimman riskiprofiilin luokkaan, oli oikeudellisesti virheellistä.

    Delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 6 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaan vastaajan olisi pitänyt ottaa huomioon rahoitusosuuksien vahvistamisessa myös se, miten todennäköisesti kyseinen laitos joutuu kriisinratkaisuun ja miten todennäköisesti sen jälkeen käytetään yhteistä kriisinratkaisurahastoa.

    Vastaaja on jättänyt luokkiin jakamisen ja IPS-indikaattorin korjaustekijöiden vahvistamisen yhteydessä noudattamatta myös suhteellisuusperiaatetta.

    6.

    Kuudes kanneperuste: Delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 riskikorjauksen kertoimen soveltamisella rikotaan ylemmänasteista oikeussääntöä

    Vastaaja rikkoo sillä, miten se soveltaa delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 liitteessä I olevan vaiheen 6 ja 9 artiklan 3 kohdan mukaan vahvistettavaa riskikorjauksen kerrointa, riskiprofiiliin nojautumista koskevaa velvollisuutta.

    Riskikorjauksen kertoimen vahvistamisella arvoon 1,388146345995 tai 1,384564814222 loukataan myös perusoikeuskirjan 16 artiklassa vahvistettua kantajan elinkeinovapautta.

    7.

    Delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 7 artiklan 4 kohdan toisella alakohdalla rikotaan ylemmänasteista oikeussääntöä

    Delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 7 artiklan 4 kohdan toinen alakohta on lainvastainen, koska delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 7 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun riski-indikaattorin ”kaupankäynti, taseen ulkopuoliset vastuut, johdannaiset, monitahoisuus ja purkamismahdollisuudet” avulla tehtävällä IPS-indikaattorin korjauksella jätetään noudattamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (2) 113 artiklan 7 kohdassa säädettyä koherenssiperiaatetta laitosten suojajärjestelmän sisällä ja se johtaa siten laitosten suojajärjestelmän jäsenenä olevan kahden eri laitoksen erilaiseen kohteluun, jota ei voida oikeuttaa.

    Delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 7 artiklan 4 kohdan toisella alakohdalla loukataan myös suhteellisuusperiaatetta sillä perusteella, että siinä otetaan moneen kertaan huomioon edellä mainitun delegoidun asetuksen 7 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa nimetyt osariski-indikaattorit.


    (1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyihin etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien osalta 21.10.2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2015/63 (EUVL 2015, L 11, s. 44).

    (2)  Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 (EUVL 2013, L 176, s. 1).


    Top