21.5.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 126/13

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 401/2009,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009,

Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta

(kodifioitu toisinto)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

kuultuaan alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta 7 päivänä toukokuuta 1990 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1210/90 (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Tämän takia mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)	Perustamissopimuksessa määrätään yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämisestä ja toteuttamisesta sekä asetetaan tätä politiikkaa koskevat tavoitteet ja periaatteet.

(3)	Ympäristönsuojelua koskevien vaatimusten on oltava osa yhteisön muilla aloilla noudattamaa politiikkaa.

(4)	Perustamissopimuksen 174 artiklan mukaisesti yhteisön on ympäristöön liittyviä toimia valmistellessaan otettava erityisesti huomioon saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot.

(5)

Ympäristöä koskevien tietojen kerääminen, käsittely ja erittely Euroopan tasolla on tarpeellista, jotta voidaan antaa sellaista objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, joka mahdollistaa sen, että yhteisö ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa ympäristön suojelemiseksi välttämättömät toimenpiteet ja arvioida niiden toteuttamisen vaikutukset sekä varmistaa, että kansalaisten ympäristöä koskeva tietämys on asianmukaista.

(6)	Yhteisössä ja jäsenvaltioissa on jo olemassa tällaisia tietoja ja palveluja tarjoavia toimielimiä.

(7)	Niiden olisi muodostettava perusta ympäristöä koskevalle Euroopan tieto- ja seurantaverkolle, jota Euroopan ympäristökeskus yhteensovittaa yhteisön tasolla.

(8)

Yleiset periaatteet ja rajoitukset, jotka koskevat perustamissopimuksen 255 artiklan mukaista oikeutta tutustua asiakirjoihin ja niiden käyttämistä, on vahvistettu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (5).

(9)	Keskuksen on toimittava yhteistyössä yhteisön tasolla olemassa olevien rakenteiden kanssa, jotta komissiolla on mahdollisuus varmistaa, että ympäristöä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan kokonaisuudessaan.

(10)	Keskuksen aseman ja rakenteen on vastattava siltä edellytettyjen tulosten objektiivisuutta ja annettava sille mahdollisuus harjoittaa toimintaansa kiinteässä yhteistyössä olemassa olevien kansallisten ja kansainvälisten toimielinten kanssa.

(11)	Keskuksen on oltava oikeudellisesti riippumaton, mutta sen on ylläpidettävä kiinteitä yhteyksiä yhteisön toimielimiin ja jäsenvaltioihin.

(12)	On suotavaa säätää keskuksen avaamisesta muille maille, jotka jakavat yhteisön ja jäsenvaltioiden kiinnostuksen keskuksen tavoitteisiin, näiden maiden ja yhteisön välillä tehtävillä sopimuksilla,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tämä asetus koskee Euroopan ympäristökeskusta, jäljempänä ”keskus”, jonka tarkoituksena on toteuttaa ympäristöä koskeva Euroopan tieto- ja seurantaverkosto.

2.   Keskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston tavoitteena on, että yhteisö ja jäsenvaltiot saavat perustamissopimuksessa ja yksittäisissä yhteisön ympäristöalan toimintaohjelmissa asetettujen ympäristön suojelua ja sen tilan parantamista sekä kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi

a)

Euroopan tasolla objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, joka mahdollistaa sen, että ne voivat toteuttaa ympäristön suojelemiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja arvioida niiden toteuttamisen vaikutukset sekä varmistaa, että yleisölle tiedotetaan asianmukaisesti ympäristöä koskevista asioista, ja tätä varten;

b)	tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi keskuksen tehtävänä on

a)	perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 4 artiklassa tarkoitettu verkosto ja yhteensovittaa sitä; tässä yhteydessä keskus vastaa, erityisesti 3 artiklassa tarkoitetuilla toiminta-alueilla, tietojen keräämisestä, käsittelystä ja erittelystä;

b)

hankkia yhteisölle ja jäsenvaltioille objektiivisia tietoja, joita ne tarvitsevat tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan ympäristöpolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa; antaa tätä varten komissiolle erityisesti sellaisia tietoja, joita se tarvitsee voidakseen asianmukaisesti hoitaa tehtäviään ympäristöalan toimenpiteiden ja lainsäädännön yksilöimisessä, valmistelussa ja arvioinnissa;

c)

osallistua ympäristötoimenpiteiden seurantaan tukemalla asianmukaisella tavalla selvitysten antamiseen liittyviä velvoitteita (muun muassa osallistumalla kyselylomakkeiden kehittelyyn, jäsenvaltioista saatujen selvitysten käsittelyyn ja tulosten levittämiseen) monivuotisen työohjelmansa mukaisesti tavoitteenaan sovittaa yhteen selvitysten antamista;

d)

neuvoa yksittäisiä jäsenvaltioita niiden pyynnöstä, jos se on keskuksen vuosityöohjelman mukaista, jäsenvaltioiden ympäristötoimenpiteiden seurantaa koskevien järjestelmien kehittämisessä, luomisessa ja laajentamisessa edellyttäen, että kyseiset toimet eivät haittaa muiden tämän artiklan mukaisten tehtävien toteuttamista; neuvonta voi käsittää myös asiantuntijoiden jäsenvaltioiden erityisestä pyynnöstä tekemiä rinnakkaisarviointeja;

e)

tallentaa, vertailla ja arvioida ympäristön tilaa koskevia tietoja, laatia asiantuntijaselvityksiä ympäristön laadusta, herkkyydestä ja kuormituksesta yhteisön alueella, laatia yhtenäisiä, kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavia ympäristötietoja koskevia arviointiperusteita, kehittää edelleen ja pitää yllä ympäristötietojen vertailukeskusta; komissio käyttää näitä tietoja tehtäviinsä kuuluvassa yhteisön ympäristöalan lainsäädännön täytäntöönpanon varmistamisessa;

f)	edistää ympäristötietojen vertailukelpoisuutta Euroopan tasolla, ja tarvittaessa mittausmenetelmien yhdenmukaistamista asianmukaisin keinoin;

g)	edistää eurooppalaisten ympäristötietojen sisällyttämistä kansainvälisiin ympäristön seurantaohjelmiin, kuten niihin, joita Yhdistyneet Kansakunnat ja sen erityisjärjestöt ovat aloittaneet;

h)	julkaista joka viides vuosi selvitys ympäristön tilasta, kehityssuunnista ja tulevaisuudennäkymistä sekä täydentää sitä erityiskysymyksiin keskittyvillä tunnuslukuselvityksillä;

i)	edistää ympäristöalan ennakointimenetelmien kehittämistä ja soveltamista, jotta mahdollistetaan se, että tarpeelliset varotoimenpiteet voidaan toteuttaa riittävän ajoissa;

j)	edistää ympäristöalan ehkäisy-, suojelu- ja parannustoimien sekä ympäristövahinkojen kustannusten arviointimenetelmien kehittämistä;

k)	edistää ympäristövahinkojen ehkäisemiseen tai vähentämiseen käytettävää suotuisinta saatavilla olevaa tekniikkaa koskevien tietojen vaihtoa;

l)	yhteistyö 15 artiklassa tarkoitettujen elinten kanssa ja artiklassa tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä;

m)	huolehtia siitä, että luotettavia ja vertailukelpoisia ympäristötietoja ja erityisesti ympäristön tilaa koskevia tietoja levitetään laajasti yleisölle, ja edistää tämän tavoitteen saavuttamiseksi tätä varten tarvittavan uuden telemaattisen teknologian käyttöä;

n)	tukea komissiota ympäristön arviointimenetelmien ja hyvien toimintatapojen kehittämistä koskevassa tietojenvaihdossa;

o)	avustaa komissiota asiaan kuuluvien ympäristöalan tutkimusten tuloksia koskevien tietojen levittämisessä tavalla, joka parhaiten tukee politiikan kehittämistä.

3 artikla

1.   Keskuksen keskeiset toiminta-alueet sisältävät mahdollisuuksien mukaan kaikki ne toimintamuodot, jotka antavat sille mahdollisuuden kerätä tietoja, joiden avulla voidaan kuvata ympäristön nykyistä ja ennakoitavissa olevaa myöhempää tilaa seuraavista näkökohdista:

a)	ympäristön laatu;

b)	ympäristön kuormitus;

c)	ympäristön herkkyys;

sekä näiden tekijöiden tarkastelu kestävän kehityksen kannalta.

2.   Keskus huolehtii sellaisten tietojen toimittamisesta, joita voidaan välittömästi käyttää yhteisön ympäristöpolitiikan täytäntöönpanossa.

Etusija on annettava seuraaville toiminta-alueille:

a)	ilman laatu ja ilmakehään joutuvat päästöt;

b)	veden laatu, saasteet ja vesivarat;

c)	maaperän, eläimistön ja kasviston sekä biotooppien tila;

d)	maankäyttö ja luonnonvarat;

e)	jätehuolto;

f)	melupäästöt;

g)	ympäristölle haitalliset kemialliset aineet;

h)	rannikkoalueiden ja meren suojelu.

Keskuksen toiminnassa ovat huomion kohteena erityisesti valtioiden rajat ylittävät, monikansalliset sekä maailmanlaajuiset ilmiöt.

Toiminnassa otetaan huomioon myös sosiaalis-taloudellinen ulottuvuus.

3.   Keskus voi myös tehdä yhteistyötä vaihtamalla tietoja muiden laitosten kanssa, Euroopan ympäristölainsäädännönvoimaansaattamista ja täytäntöönpanoa varten luotu verkko (IMPEL-verkko) mukaan lukien.

Keskuksen on toiminnassaan vältettävä päällekkäisyyttä muiden laitosten ja toimielinten toiminnan kanssa.

4 artikla

1.   Verkostoon kuuluvat

a)	kansallisten tietoverkostojen tärkeimmät osat;

b)	kansalliset tietokeskukset;

c)	teemakeskukset.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että keskuksella on tiedot jäsenvaltioiden kansallisten ympäristöalan tietoverkostojen tärkeimmistä osista erityisesti 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla etusijan saaneilla toiminta-alueilla ja tiedot toimielimistä, jotka niiden mielestä voivat osallistua keskuksen toimintaan, ottaen huomioon tarve varmistaa jäsenvaltioiden alueita koskeva mahdollisimman täydellinen maantieteellinen kattavuus.

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toimittava yhteistyössä keskuksen kanssa ja osallistuttava ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan keskuksen työohjelman mukaisesti keräämällä, vertailemalla ja erittelemällä koko maata koskevia tietoja.

Jäsenvaltiot voivat myös suorittaa näitä toimia yhdessä valtioiden rajat ylittävällä tasolla.

3.   Jäsenvaltiot voivat erityisesti nimetä 2 kohdassa tarkoitettujen laitosten tai muiden alueelleen perustettujen toimielinten joukosta ”kansallisen tietokeskuksen”, joka sovittaa yhteen ja/tai välittää tietoja, jotka on toimitettava kansallisen tason keskukselle ja verkostoon kuuluville laitoksille tai toimielimille 4 kohdassa tarkoitetut aihekeskukset mukaan lukien.

4.   Jäsenvaltiot voivat myös 30 päivään huhtikuuta 1994 mennessä nimetä laitokset tai muut niiden alueelle perustetut toimielimet, joiden tehtävänä olisi erityisesti yhteistyö keskuksen kanssa erityisen kiinnostuksen kohteena olevissa asioissa.

Tällaisen nimetyn laitoksen olisi voitava tehdä keskuksen kanssa sopimus siitä, että se verkoston aihekeskuksena huolehtii tietyistä tehtävistä.

Nämä keskukset toimivat yhteistyössä muiden verkostoon kuuluvien laitosten kanssa.

5.   Teemakeskukset nimeää 8 artiklan 1 kohdassa määritelty johtokunta ajaksi, joka saa olla enintään 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kunkin monivuotisen työohjelman keston mittainen. Tällainen nimeäminen voidaan kuitenkin uusia.

6.   Teemakeskuksille annettavat erityistehtävät on esitettävä 8 artiklan 4 kohdassa mainitussa keskuksen monivuotisessa työohjelmassa.

7.   Keskuksen on erityisesti monivuotisen työohjelman yhteydessä tarkasteltava säännöllisesti uudelleen 2 kohdassa tarkoitettuja verkoston osia ja toteutettava johtokunnan mahdollisesti päättämät muutokset ottaen huomioon jäsenvaltioiden tekemät mahdolliset uudet nimeämiset.

5 artikla

Keskus voi sopia tarvittavista järjestelyistä ja tehdä erityisesti sopimuksia 4 artiklassa tarkoitettujen verkostoon kuuluvien laitosten tai toimielinten kanssa, jotta nämä voivat asianmukaisesti hoitaa ne tehtävät, jotka keskus niille antaa.

Jäsenvaltio voi määrätä, että sen alueelle perustettujen kansallisten laitosten tai toimielinten on sopiessaan tällaisista järjestelyistä keskuksen kanssa tehtävä se yhteisymmärryksessä kansallisen tietokeskuksen kanssa.

6 artikla

1.   Keskuksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.   Päätöksistä, jotka keskus on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan soveltamiseksi, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

7 artikla

Keskus on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin niiden lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus.

8 artikla

1.   Keskuksen johtokunta muodostuu kunkin jäsenvaltion yhdestä sekä komission kahdesta edustajasta. Johtokunnassa voi lisäksi olla yksi edustaja jokaisesta muusta asianmukaisten säännösten mukaisesti keskuksen toimintaan osallistuvasta maasta.

Lisäksi Euroopan parlamentti nimeää johtokunnan jäseniksi kaksi ympäristönsuojelualan tieteellistä erityisasiantuntijaa, jotka valitaan sen henkilökohtaisen myötävaikutuksen perusteella, jonka heidän odotetaan antavan keskuksen toiminnalle.

Kunkin johtokunnan jäsenen sijaisena voi toimia varajäsen.

2.   Johtokunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi ja vahvistaa työjärjestyksensä. Kullakin johtokunnan jäsenellä on yksi ääni.

Johtokunta valitsee työvaliokunnan, jonka se voi vahvistamansa työjärjestyksen mukaisesti valtuuttaa tekemään toimeenpanopäätöksiä.

3.   Johtokunnan päätökset on hyväksyttävä sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

4.   Kuultuaan 10 artiklassa tarkoitettua tieteellistä komiteaa ja saatuaan komission lausunnon johtokunta hyväksyy 9 artiklassa tarkoitetun toiminnanjohtajan ehdotuksesta 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin etusijalle asetettuihin toiminta-alueisiin perustuvan monivuotisen työohjelman. Monivuotiseen työohjelmaan on sisällytettävä monivuotinen budjettiarvio, tämän kuitenkaan rajoittamatta yhteisön vuosittaista talousarviomenettelyä.

5.   Osana monivuotista ohjelmaa ja kuultuaan tieteellistä komiteaa sekä saatuaan komission lausunnon johtokunta hyväksyy toiminnanjohtajan ehdotuksesta keskukselle vuosittain työohjelman. Ohjelmaa voidaan vuoden aikana mukauttaa samaa menettelyä noudattaen.

6.   Johtokunta hyväksyy vuosittaisen kertomuksen keskuksen toiminnasta ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille.

7.   Keskus toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki tarvittavat tiedot arviointimenettelyjen tuloksista.

9 artikla

1.   Keskuksen päällikkönä on toiminnanjohtaja, jonka johtokunta nimittää komission ehdotuksesta viisivuotiskaudeksi, joka voidaan uusia.

Toiminnanjohtaja on keskuksen lakimääräinen edustaja.

Toiminnanjohtaja vastaa

a)	johtokunnan hyväksymien päätösten ja ohjelmien asianmukaisesta valmistelusta ja täytäntöönpanosta;

b)	keskuksen päivittäisestä hallinnosta;

c)	12 ja 13 artiklassa määriteltyjen tehtävien toteuttamisesta;

d)	2 artiklan h alakohdassa tarkoitettujen kertomusten valmistelusta ja julkaisemisesta;

e)	kaikista henkilöstöasioista, 8 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta.

Keskuksen tieteellisen henkilöstön rekrytointia varten toiminnanjohtajan on hankittava 10 artiklassa tarkoitetun tieteellisen komitean lausunto.

2.   Toiminnanjohtaja vastaa toiminnastaan johtokunnalle.

10 artikla

1.   Johtokuntaa ja toiminnanjohtajaa avustaa tieteellinen komitea, joka antaa lausuntonsa tässä asetuksessa säädetyissä tapauksissa sekä niistä keskuksen toimintaa koskevista tieteellisistä kysymyksistä, jotka johtokunta tai toiminnanjohtaja sille esittää.

Tieteellisen komitean lausunnot julkaistaan.

2.   Tieteellinen komitea muodostuu ympäristöalan erityisasiantuntijoista, jotka johtokunta nimeää nelivuotiskaudeksi, joka voidaan uusia kerran, ottaen huomioon muun muassa tieteelliset alat, joiden on keskuksen avustamiseksi sen toiminta-aloilla oltava komiteassa edustettuina. Komitea toimii 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työjärjestyksen mukaisesti.

11 artikla

1.   Kullekin kalenterivuotta vastaavalle varainhoitovuodelle laaditaan kaikista keskuksen tuloista ja menoista arviot, jotka on otettava keskuksen talousarvioon.

2.   Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Keskus saa tulonsa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon merkittävästä yhteisön tuesta sekä annetuista palveluista saatavista maksuista, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja.

4.   Keskuksen menoihin kuuluvat erityisesti henkilöstökustannukset, palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot, toimintakulut sekä keskukselle kuuluva osa kustannuksista, jotka syntyvät verkostoon kuuluvien laitosten tai toimielinten sekä kolmansien kanssa tehdyistä sopimuksista.

12 artikla

1.   Johtokunta laatii vuosittain keskuksen toiminnanjohtajan laatiman esityksen perusteella ennakkoarvion keskuksen tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Johtokunta toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

2.   Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan yhteisöjen yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ”budjettivallan käyttäjä”.

3.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, jotka se katsoo henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiksi, Euroopan yhteisöjen yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

4.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy keskuksen avustusta koskevat määrärahat.

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa keskuksen henkilöstötaulukon.

5.   Johtokunta vahvistaa talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan yhteisöjen yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

6.   Johtokunta ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Johtokunta ilmoittaa asiasta komissiolle.

Kun jompikumpi budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen johtokunnalle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

13 artikla

1.   Toiminnanjohtaja huolehtii keskuksen talousarvion tekemisestä.

2.   Keskuksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6) 128 artiklan mukaisesti.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa keskuksen alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Kyseinen selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Saatuaan keskuksen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan säännösten mukaisesti, toiminnanjohtaja laatii keskuksen lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen johtokunnalle lausuntoa varten.

5.   Johtokunta antaa lausunnon keskuksen lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Toiminnanjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja johtokunnan lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Toiminnanjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Toiminnanjohtaja toimittaa vastauksen myös johtokunnalle.

9.   Toiminnanjohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.   Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta toiminnanjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

14 artikla

Johtokunta vahvistaa keskukseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset komissiota kuultuaan. Säännökset voivat poiketa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (7) ainoastaan, jos keskuksen toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

15 artikla

1.   Keskuksen on pyrittävä aktiivisesti yhteistyöhön muiden yhteisön elinten ja ohjelmien kanssa sekä erityisesti yhteisen tutkimuskeskuksen, Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) ja yhteisön ympäristöalan tutkimus- ja kehitysohjelmien kanssa. Erityisesti:

a)	yhteistyöhön yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa kuuluvat liitteessä I olevassa A kohdassa määritellyt tehtävät;

b)	yhteensovittaminen Eurostatin ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelman kanssa noudattaa liitteessä I olevassa B kohdassa annettuja suuntaviivoja.

2.   Keskus toimii aktiivisesti yhteistyössä myös muiden järjestöjen, kuten Euroopan avaruusjärjestön, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan neuvoston ja Kansainvälisen energiajärjestön, sekä Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman, Maailman ilmatieteellisen järjestön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa.

3.   Keskus voi tehdä yhteisiä etuja koskevilla alueilla yhteistyötä sellaisissa maissa, jotka eivät ole yhteisön jäseniä, toimivien laitosten kanssa, joilta voidaan saada molemminpuolisen edun mukaisia ja keskuksen tuloksellisen toiminnan kannalta tarpeellisia tietoja ja asiantuntemusta sekä tiedon keräämis-, analysointi- ja arviointimenetelmiä.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa yhteistyössä on erityisesti pyrittävä välttämään toiminnan päällekkäisyyttä.

16 artikla

Keskukseen sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

17 artikla

Keskuksen henkilöstöön kuuluvat ovat Euroopan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevien asetusten ja säännösten alaista.

Keskus käyttää nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia henkilöstönsä osalta.

Johtokunta antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa aiheelliset yksityiskohtaiset soveltamista koskevat säännöt.

18 artikla

1.   Keskuksen sopimusoikeudellinen vastuu määräytyy kulloinkin kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia keskuksen tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2.   Muun kuin sopimusoikeudellisen vastuun osalta keskus on aiheuttamiensa tai henkilöstönsä toiminnassaan aiheuttamien vahinkojen osalta korvausvelvollinen jäsenvaltioiden lainsäädännöille yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan kaikki tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät kanteet.

3.   Henkilöstöön kuuluvien henkilökohtainen vastuu suhteessa keskukseen määräytyy keskuksen henkilöstöön sovellettavien säädösten mukaisesti.

19 artikla

Keskus on yhteisön kanssa perustamissopimuksen 300 artiklan menettelyn mukaisesti erikseen solmittavien sopimusten kautta avoin valtioille, jotka eivät ole yhteisön jäseniä, mutta jotka jakavat yhteisön ja jäsenvaltioiden kiinnostuksen keskuksen tavoitteisiin.

20 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 1210/90, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II luetelluilla asetuksilla.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

21 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 162, 25.6.2008, s. 86.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 19. helmikuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 23. maaliskuuta 2009.

(3)  EYVL L 120, 11.5.1990, s. 1.

(4)  Katso liite II.

(5)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(6)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

---

---

---

---