18.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 437/11

1)

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna 16.11.2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2700/2000, 217 artiklan 1 kohtaa ja 220 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että viranomaisten toteamat kannettavien tullien määrät katsotaan jälkitullauksin kantamisen yhteydessä tulleen kirjatuiksi tileihin silloin, kun tulliviranomaiset kirjaavat tämän määrän tilikirjoihin tai muulle vastaavalle tietovälineelle, riippumatta siitä, että tullien tileihin kirjaamista tai tulleja koskevan maksuvelvollisuuden määrittämistä koskevaan viranomaisen päätökseen haetaan muutosta hallinnollisesti tai tuomioistuinteitse.

2)

Asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 220 artiklan 2 kohdan b alakohtaa sekä 236, 239 ja 243 artiklaa on tulkittava siten, että kun toimivaltaisen verohallinnon päätökseen kirjata tuontitullien määrä tileihin jälkikäteen ja velvoittaa tuoja maksamaan se haetaan hallinnollisesti tai tuomioistuinteitse muutosta tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 243 artiklassa tarkoitetulla tavalla, tuoja voi vedota perusteltuun luottamukseen mainitun asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla vastustaakseen tileihin kirjaamista riippumatta siitä, onko tuoja esittänyt näitä tulleja koskevan peruuttamis- tai palauttamishakemuksen saman asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 236 ja 239 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

3)

Tietyistä asetuksen N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna 25.7.2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1335/2003, 869 artiklan b alakohtaa on tulkittava siten, että jos mainitun asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1335/2003, 871 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua komission päätöstä ei ole tehty tai menettelyä ei ole aloitettu, tulliviranomaiset eivät pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa voi päättää itse olla kirjaamatta tileihin jälkikäteen tulleja, joita ei ole kannettu, ja arvioida, että edellytykset, jotka koskevat perusteltuun luottamukseen vetoamista asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, ovat täyttyneet, vaan tulliviranomaisilla on velvollisuus siirtää asia komission käsiteltäväksi silloin, jos nämä viranomaiset katsovat komission tehneen asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, mainitussa säännöksessä tarkoitetun virheen, tai jos pääasian olosuhteilla on yhteys unionin tutkimuksen tuloksiin asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kun se on muutettuna asetuksella N:o 1335/2003, 871 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla tai jos pääasiassa kyseessä olevien tullien määrä on vähintään 500 000 euroa.

4)

Asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 220 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomukseen sisältyvät viejämaan tulliviranomaisten ja viejän toimintaa koskevat tiedot kuuluvat todisteisiin, jotka on otettava huomioon sen selvittämiseksi, täyttyvätkö ne edellytykset, joiden perusteella tuoja voi vedota perusteltuun luottamukseen tämän säännöksen nojalla. Jos tällainen kertomus kuitenkin osoittautuu sisältämiensä tietojen vuoksi riittämättömäksi osoittamaan oikeudellisesti riittävällä tavalla, ovatko nämä edellytykset tosiasiassa kaikilta osin täyttyneet – minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen asia –, tulliviranomaiset saattavat olla velvolliset esittämään tässä tarkoituksessa lisätodisteita, muun muassa tekemällä tätä varten jälkitarkastuksia.

5)

Asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 220 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida kaikkien pääasian konkreettisten seikkojen ja erityisesti pääasian asianosaisten tässä tarkoituksessa esittämien todisteiden perusteella, täyttyvätkö ne edellytykset, joiden perusteella tuoja voi vedota perusteltuun luottamukseen tämä säännöksen nojalla. Jälkitarkastuksessa saadut tiedot eivät ole etusijalla Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomukseen sisältyviin tietoihin nähden tätä arvioitaessa.

6)

Asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1335/2003, 875 artiklaa on tulkittava siten, että Euroopan komission tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella n:o 1335/2003, 873 artiklan nojalla toisen jäsenvaltion osalta tekemään päätökseen sisältyvät arvioinnit velvoittavat komission tämän 875 artiklan mukaisesti täsmentämin edellytyksin jäsenvaltiota tapauksissa, joihin liittyy yhdenveroisia tosiasioita ja oikeudellisia seikkoja, ja että näiden viranomaisten ja tuomioistuinten tehtävänä on arvioida tätä ottamalla huomioon muun muassa viejän ja viejämaan viranomaisten toimintaa koskeva tiedot, sellaisina kuin ne ilmenevät Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomuksesta, johon mainittu päätös perustuu.

7)

Asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 220 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ja asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1335/2003, 875 artiklaa on tulkittava siten, että tulliviranomaiset voivat tehdä kaikki tarpeellisiksi arvioimansa jälkitarkastukset ja käyttää näissä tarkastuksissa saamiaan tietoja sekä tarkistaakseen, täyttyvätkö ne edellytykset, joiden perusteella tuoja voi vedota perusteltuun luottamukseen asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, että ratkaistakseen sen, liittyykö johonkin niiden käsiteltävänä olevaan tapaukseen tosiasioita ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1335/2003, 875 artiklassa tarkoitetulla tavalla ”yhdenveroiset” sellaisen tapauksen kanssa, jonka osalta Euroopan komissio on tehnyt tämän asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1335/2003, 873 artiklan mukaisesti päätöksen jättää tullit kirjaamatta tileihin.

8)

Asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, 220 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että sillä, että tuoja on tuonut tavaroita jälleenmyyntisopimuksen perusteella, ei ole vaikutusta tuojan mahdollisuuteen vedota perusteltuun luottamukseensa samoin edellytyksin kuin tuoja, joka on tuonut tavaroita ostettuaan ne suoraan viejältä, eli silloin kun kolme kumulatiivista edellytystä täyttyy. Ensinnäkin tullien kantamatta jättämisen on pitänyt johtua toimivaltaisten viranomaisten omasta virheestä, lisäksi tämän virheen on oltava luonteeltaan sellainen, ettei vilpittömässä mielessä toiminut velan maksamisesta vastuussa ollut ole voinut kohtuudella havaita sitä, ja velan maksamisesta vastuussa olleen on pitänyt noudattaa kaikkia voimassa olevia tulli-ilmoitustaan koskevia säännöksiä. Tätä varten tällaisen tuojan on varauduttava riskiin tullien kantamisesta jälkitullauksin muun muassa hankkimalla jälleenmyyntisopimuksen sopimuspuolelta sopimusta tehtäessä tai sen jälkeen kaikki todisteet, jotka vahvistavat, että A-alkuperätodistus on annettu näistä tavaroista perustellusti. Tässä artiklassa tarkoitettu perusteltu luottamus puuttuu erityisesti silloin, kun tuoja on siitä huolimatta, että hänellä oli ilmeisiä syitä epäillä A-alkuperätodistuksen oikeellisuutta, jättänyt ottamatta selvää sopimuspuolelta todistuksen antamisen olosuhteista tarkistaakseen, ovatko nämä epäilyt perusteltuja.