EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.9.2015

COM(2015) 444 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KAHDEKSAS RAHOITUSKERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTOSTA

VARAINHOITOVUOSI 2014

{SWD(2015) 172 final}

SISÄLLYSLUETTELO

1.TALOUSARVIOMENETTELY

2.KASSATILANNE JA MÄÄRÄRAHOJEN HOITO

3.MAATALOUSTUKIRAHASTON VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

4.KUVAUS MAATALOUSTUKIRAHASTON TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

5.KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTUJEN TULOJEN TOTEUTTAMINEN

6.JAKAUTUMINEN MENOTYYPIN MUKAAN

1.TALOUSARVIOMENETTELY 1

1.1.Vuoden 2014 talousarviomenettely – alkuperäinen vuoden 2014 talousarvioesitys ja oikaisukirjelmä 2/2014

Komissio hyväksyi vuoden 2014 talousarvioesityksen ja teki sitä koskevan ehdotuksen budjettivallan käyttäjälle 28. kesäkuuta 2013. Vuoden 2014 talousarvioesitys hyväksyttiin aiempia vuosia myöhemmin käynnissä olleiden vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelujen vuoksi. Ehdotetut maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 43 778,1 miljoonaa euroa.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti vahvistivat vuoden 2014 talousarvioesitystä koskevat kantansa 2. syyskuuta 2013 ja 23. lokakuuta 2013. Neuvosto säilytti maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen tason entisellään, kun taas parlamentti nosti sitä 28 miljoonalla eurolla sekä maksusitoumusmäärärahojen että maksumäärärahojen osalta.

Komissio hyväksyi 15. lokakuuta 2013 vuotta 2014 koskevan talousarvioesityksen oikaisukirjelmän nro 2, jossa vuoden 2014 talousarvioesityksen maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahojen määräksi vahvistettiin 43 778,1 miljoonaa euroa.

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 25 artiklan mukaisesti maataloustukirahaston talousarvioon olisi sisällytettävä varainhoitovuosina 2014–2020 maatalousalan kriisivaraus. Lisäksi vuotta 2014 koskevassa komission talousarvioesityksessä ja oikaisukirjelmässä maataloustukirahaston tarpeiden kattamista varten tarvittavien maksusitoumusmäärärahojen määrä ylitti monivuotisen rahoituskehyksen markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien enimmäisnettomäärän. Kriisivarauksen luomiseksi varainhoitovuodelle 2014 ja maataloustukirahaston enimmäisnettomäärän noudattamiseksi komissio asetti edellä mainitun asetuksen 26 artiklan mukaisesti mukautusasteen suorille tuille rahoituskurimekanismin avulla 2 . Oikaisukirjelmän uusien tietojen perusteella neuvosto hyväksyi myöhemmin tämän mukautusasteen 3 .

1.2.Vuoden 2014 talousarvion hyväksyminen

Vuoden 2014 talousarviosta päästiin yksimielisyyteen sovittelumenettelyssä marraskuussa 2013. Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät kompromissiesityksen 12. marraskuuta 2013. Euroopan parlamentti vahvisti vuoden 2014 talousarvion lopulta 20. marraskuuta 2013. Vuoden 2014 talousarvio sisälsi maatalouden markkinatoimenpiteitä ja suoria tukia varten (toimintalohko 05 – Maatalous ja maaseudun kehittäminen) 43 778,1 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 43 776,96 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen ero johtuu siitä, että eräisiin toimenpiteisiin, joiden maksut komissio suorittaa suoraan, käytetään jaksotettuja määrärahoja. Nämä toimenpiteet liittyvät lähinnä maataloustuotteiden menekinedistämiseen, toimintastrategiaan ja maatalouden koordinointitoimenpiteisiin.

Toimintalohkoa 05 varten hyväksytyistä maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoista 2 233,4 miljoonaa euroa varattiin luvun 05 02 markkinatoimenpiteisiin ja 41 447,3 miljoonaa euroa luvun 05 03 suoriin tukiin. Lisäksi 60,2 miljoonaa euroa varattiin luvun 05 07 mukaiseen maatalousmenojen tarkastamiseen ja 29,3 miljoonaa euroa luvun 05 08 mukaiseen toimintastrategiaan ja koordinointiin.

Lisätietoja on liitteessä 1.

1.3.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot 4

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1306/2013 43 artiklan säännösten mukaan sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä rahoitusoikaisuista, sääntöjenvastaisuuksista ja maidon lisämaksusta saatavat tulot ovat maataloustukirahaston menojen rahoittamiseksi tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Sääntöjen mukaan käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan käyttää minkä tahansa maataloustukirahaston menojen kattamiseksi. Jos osa tuloista jää käyttämättä, kyseinen osuus siirretään automaattisesti seuraavalle varainhoitovuodelle.

Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa näiden tulojen määrä arvioitiin sekä sen määrän osalta, jonka ennakoitiin tulevan kerätyksi varainhoitovuoden 2014 aikana, että sen määrän osalta, jonka ennakoitiin tulevan siirretyksi varainhoitovuodelta 2013 varainhoitovuodelle 2014. Määräksi arvioitiin 1 464 miljoonaa euroa, ja se otettiin huomioon, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuoden 2014 talousarvion. Tarkemmin voidaan todeta seuraavaa:

–Sääntöjenmukaisuustarkastusten perusteella tehdyistä oikaisuista saataviksi tuloiksi arvioitiin 638 miljoonaa euroa ja sääntöjenvastaisuuksien perusteella saataviksi tuloiksi 165 miljoonaa euroa, kun taas maidon lisämaksusta saataviksi tuloiksi arvioitiin 46 miljoonaa euroa. Näin ollen arvioitiin, että varainhoitovuoden 2014 aikana kerättävien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismäärä olisi 849 miljoonaa euroa.

–Varainhoitovuodelta 2013 varainhoitovuodelle 2014 siirrettäväksi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi arvioitiin 615 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa komissio jakoi nämä alun perin arvioidut 1 464 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotut tulot kahteen järjestelmään:

–464 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin, ja

–1 000 miljoonaa euroa tilatukijärjestelmään (suorat tuet).

Budjettivallan käyttäjä myönsi ensin mainittuun järjestelmään määrärahoja 285 miljoonaa euroa ja jälkimmäiseen 30 083 miljoonaa euroa komission ehdotusten mukaisesti. Hyväksyttyjen määrärahojen ja edellä mainittujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen summa vastaa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoja varten käytettävissä olevia arviolta 749 miljoonan euron kokonaismäärärahoja ja tilatukijärjestelmää varten käytettävissä olevia arviolta 31 083 miljoonan euron kokonaismäärärahoja.

1.4.Maataloustukirahaston määrärahojen osuus koko EU:n talousarviosta

Maataloustukirahaston lopullisten määrärahojen osuus (maksusitoumusmäärärahat) EU:n koko talousarviosta kaudella 2008–2014 on esitetty liitteessä 2.

2.KASSATILANNE JA MÄÄRÄRAHOJEN HOITO

2.1.Määrärahojen hoito

2.1.1.Varainhoitovuonna 2014 käytettävissä olleet määrärahat:

2.1.2.Varainhoitovuonna 2014 käytettävissä olleiden määrärahojen toteuttaminen

(1) Sidotut määrät. Maksusitoumus- ja maksumäärärahat, joista on vähennetty yhteistä hallinnointia varten saadut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot: 43 233 320 312,15 euroa.

Varainhoitovuonna 2014 tosiasiallisesti käytetyt maksusitoumusmäärärahat olivat 44 292 653 015,06 euroa ja tosiasialliset maksumäärärahat olivat 44 286 688 787,98 euroa.

2.1.3.Hyväksyttyjen määrärahojen toteuttaminen – Komission suoraan hallinnoimat menot

Vuoden 2014 talousarvioon oli suoraan hallinnoitavia menoja varten kirjattu 45,4 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat. Vuonna 2014 sidottiin 45,2 miljoonan euron määrä. Loput näistä määrärahoista, 0,2 miljoonaa euroa, peruutettiin.

Suurin osa komission suoraan hallinnoimia menoja varten kohdennetuista maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoista on jaksottamattomia määrärahoja. Viran puolesta varainhoitovuodelle 2015 siirretyt määrärahat (16,1 miljoonaa euroa) koskivat ainoastaan jaksottamattomia määrärahoja.

2.2.Kuukausimaksut

2.2.1.Yhteiseen hallinnointiin liittyvät kuukausimaksut jäsenvaltioille

2.2.1.1.Menojen kattamiseksi myönnettävät kuukausittaiset maksut

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 1 kohdassa 6 todetaan, että ”komissio maksaa kuukausimaksut hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen osalta”. Kuukausimaksut maksetaan jäsenvaltioille viimeistään menojen toteuttamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden kolmantena työpäivänä.

Kuukausimaksut ovat korvaus nettomenoista (sen jälkeen kun tulot on vähennetty), jotka on jo maksettu ja jotka on asetettu käyttöön jäsenvaltioiden toimittamien kuukausi-ilmoitusten perusteella 7 . Menojen ja tulojen kuukausittaiseen kirjanpitoon tehdään tarkastuksia ja oikaisuja yksityiskohtaisen ilmoituksen perusteella 8 . Lisäksi nämä maksut vahvistetaan lopullisesti tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa menettelyssä tehtävien komission tarkistusten perusteella.

Kuukausimaksujärjestelmään kuuluvat tuet, jotka jäsenvaltiot maksoivat 16.10.2013–15.10.2014. Muista maksuista komissio suorittaa joidenkin toimenpiteiden maksut suoraan.

Suoritettujen kuukausimaksujen nettomäärä oli varainhoitovuonna 2014 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä tehtyjen sekä muiden oikaisujen jälkeen yhteensä 43 233 320 312,15 miljoonaa euroa.

2.2.1.2.Kuukausimaksuja koskevat päätökset vuonna 2014

Varainhoitovuonna 2014 komissio teki 12 kuukausimaksupäätöstä. Lisäksi joulukuussa 2014 tehtiin päätös lisäkuukausimaksusta, jonka tarkoituksena oli mukauttaa varainhoitovuoden tukikelpoisten menojen kokonaismäärää.

3.MAATALOUSTUKIRAHASTON VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

3.1.Maataloustukirahaston talousarviomäärärahojen käyttö

Talousarviosta toteutettiin 44 292,7 miljoonaa euroa. Nämä menot rahoitettiin talousarvion alkuperäisistä määrärahoista ja käyttämällä maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevan toimintalohkon 05 käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka koostuivat vuodelta 2013 siirretystä määrästä (710,2 miljoonaa euroa) kokonaisuudessaan ja osittain vuonna 2014 kerätystä käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrästä (672,9 miljoonaa euroa yhteensä 1 014,2 miljoonasta eurosta).

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevassa toimintalohkossa 05 markkinatoimenpidemenot olivat 2 478,7 miljoonaa euroa ja suorien tukien menot 41 659,7 miljoonaa euroa. Tiettyjen markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien menot ylittivät hyväksytyt talousarviomäärärahat. Tämä ylitys katettiin osaksi siirtämällä määrärahoja muilta talousarvion alamomenteilta ja osaksi maataloustukirahaston talousarvioon sidotuilla tuloilla.

Ks. lisätietoja talousarvion toteuttamisesta toimintalohkoittain liitteessä 3.

Liitteessä 5 esitetään markkinatoimenpiteitä, suoria tukia ja maatalousmenojen tarkastamista koskeva menojakauma alamomenteittain ja jäsenvaltioittain.

4.KUVAUS MAATALOUSTUKIRAHASTON TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

Seuraavassa esitetään lyhyt selvitys tärkeimpien alojen osalta maataloustukirahaston vuoden 2014 budjettimäärärahojen toteuttamisesta sekä vuonna 2014 käytettävissä olleiden käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käytöstä liitteessä 3 esitettyjen yksityiskohtaisten tietojen perusteella.

4.1.Luku 05 02: Maatalousmarkkinoiden interventiot

4.1.1.Johdanto

Vuoden 2014 talousarvion tämän luvun kokonaismaksut olivat 2 478,7 miljoonaa euroa, ja ne rahoitettiin hyväksytyillä määrärahoilla ja 302,7 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jälkimmäistä käytettiin hedelmä- ja vihannesalalla aiheutuneiden menojen kattamiseen (katso yksityiskohtaisemmat tiedot 4.1.4 kohdassa). Yhteensä 57,4 miljoonaa euroa määrärahoja siirrettiin maataloustukirahaston talousarvion muille alueille. Vuonna 2014 kerättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käyttämättä jäänyt määrä eli 291,6 miljoonaa euroa siirrettiin vuoden 2015 talousarvioon. Niiden alamomenttien, joiden tarpeet ylittivät talousarviomäärärahat, lisämenot katettiin talousarvion muista alamomenteista tehdyillä siirroilla. Vastaavasti niiden markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien, joissa talousarviomäärärahoja ei käytetty loppuun, käytettävissä olevat määrärahat siirrettiin talousarvion toisiin alamomentteihin lisämenojen kattamiseksi tarvittaessa.

4.1.2.Elintarvikeapuohjelmat

On myös huomattava, että vuosi 2013 oli viimeinen elintarvikeapuohjelmien ohjelmavuosi maataloustukirahastossa. Nämä ohjelmat pannaan täytäntöön asetuksen (EU) N:o 223/2014 perusteella 1. tammikuuta 2014 alkaen vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta, joka rahoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 3.

Tämän vuoksi näiden ohjelmien vuoden 2014 talousarviossa ei ollut maataloustukirahastoa koskevia määrärahoja. Maataloustukirahaston tilit kuitenkin osoittavat, että jäsenvaltiot perivät takaisin ja ilmoittivat maataloustukirahastoon yhteensä 7,2 miljoonaa euroa, jotka oli maksettu ennen vuotta 2014.

4.1.3.Oliiviöljy

Määrärahojen alittuminen 2,3 miljoonalla eurolla liittyi pääasiassa laadun parantamista koskevien työohjelmien rahoittamistukeen. Hyväksytyt toimijaorganisaatiot eivät panneet täytäntöön vuosien 2013/2014 työohjelmiaan vuoden 2014 talousarviossa varatussa laajuudessa. Lisäksi aiempiin oliiviöljyalaa koskeviin järjestelmiin liittyvien maksamatta olleiden tukien määrärahat alittuivat 0,2 miljoonalla eurolla, koska jäsenvaltiot ilmoittivat näitä järjestelmiä varten vuoden 2014 talousarviossa varattuja määrärahoja alhaisemmat menot.

4.1.4.Hedelmät ja vihannekset

Vuoden 2014 talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 1 140,7 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Budjettivallan käyttäjä myönsi määrärahoja 676,7 miljoonaa euroa, sillä se otti huomioon tälle alalle sidotut arvioidut tulot, jotka olivat 464 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioille aiheutui menoja 1 010,5 miljoonaa euroa vuonna 2014. Kaikissa tämän momentin nojalla rahoitetuissa järjestelmissä esiintyi alikäyttöä verrattuna vuoden 2014 talousarviossa varattuihin kokonaistarpeisiin. Sidottujen tulojen käyttämättä jäänyt määrä eli 291,6 miljoonaa euroa siirrettiin vuoden 2015 talousarvioon kyseisen vuoden tarpeiden kattamista varten.

Tuottajaorganisaatioiden toimintarahastojen osalta, joista pyritään rahoittamaan tuottajaorganisaatioiden laadunparannus-, myynninedistämis- ja kaupallistamisohjelmat, vuoden 2014 ohjelmien arvioidut tarpeet olivat 749 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myönsi tästä kokonaissummasta määrärahoja yhteensä 285 miljoonaa euroa, koska se otti huomioon arvioidut 464 miljoonan euron tulot, jotka oli sidottu tämän järjestelmän rahoitukseen. Jäsenvaltioille aiheutuneet menot olivat lopulta 724,4 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin käytettävissä olleiden määrärahojen kokonaismäärä, mikä oli seurausta pääasiassa siitä, että vuonna 2014 hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioiden suunnitelmia varten maksetut ensimmäisen erän maksut olivat alustavia varauksia alhaisemmat.

Lisäksi jäsenvaltioille aiheutui tuottajaryhmille esihyväksyntää varten myönnettyihin tukiin liittyviä menoja, jotka olivat noin 56,7 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin vuoden 2014 talousarviosta käytettävissä olleet määrärahat. Hyväksyttyjen ohjelmien vuotuista kasvua rajoittavien siirtymäsäännösten 9 vaikutukset osoittautuivat komission alustavaa arviointia merkittävimmiksi.

Lisäksi kouluhedelmäjärjestelmän osalta vuoden 2014 talousarvio alittui noin 48,3 miljoonalla eurolla pääasiassa siksi, että menot jäivät joissakin jäsenvaltioissa alhaisemmiksi kuin niille osoitetut määrärahat. Vuoden 2014 talousarviossa todellakin oletettiin, että tätä järjestelmää varten varattu 150 miljoonan euron lisämääräraha olisi jo käytetty osittain kouluvuonna 2013/2014, mutta lopulta lisämääräraha käytetään vasta kouluvuonna 2014/2015.

4.1.5.Viinialan tuotteet

Jäsenvaltioille aiheutuneet kansallisiin tukiohjelmiin liittyneet menot olivat vuonna 2014 yhteensä 1 019,5 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2014 talousarviossa varattuihin 1 083 miljoonan euron määrärahoihin. Alikäyttö oli seurausta joidenkin jäsenvaltioiden ensimmäisen vuoden alhaisemmista menoista vuosien 2014–2018 uusissa ohjelmissa, joiden täytäntöönpano viivästyi hieman erityisesti ”myynninedistämistä” ja ”investointeja yrityksiin” koskevien toimenpiteiden osalta.

Jäsenvaltiot ilmoittivat myös 2,9 miljoonan euron menot erilaisista tukiohjelmista, jotka olisivat peräisin markkinointivuodelta 2007/2008 tai aiemmin.

4.1.6.Maito ja maitotuotteet

Voin yksityisen varastoinnin tuen osalta vuoden 2014 ennakoidut määrärahat olivat 6 miljoonaa euroa mutta aiheutuneet menot jäivät 4,1 miljoonaan euroon, mikä johtui varastoidun voimäärän lyhyemmistä keskimääräisistä varastointiajoista.

Koulumaito-ohjelmien osalta lähes kaikkien jäsenvaltioiden menot olivat alhaisemmat kuin vuoden 2014 talousarvion määrärahat kouluvuonna 2013/2014, minkä seurauksena varoja jäi käyttämättä noin 7,4 miljoonaa euroa.

4.1.7.Sianliha, munat, siipikarja, mehiläishoito ja muut eläintuotteet

Jäsenvaltioille aiheutuneet menot jalostettujen sianlihatuotteiden, siipikarjan ja munien vientitukien jäännöseristä olivat noin 1,2 miljoonaa euroa, kun taas mehiläishoitoa koskevasta erityistuesta aiheutuneet menot olivat lähes vuoden 2014 talousarviossa säilytettyjen määrärahojen tasolla. Lopuksi on pantava merkille, että EU:n osuus Puolan ja Liettuan poikkeuksellisista markkinatukitoimenpiteistä olivat komission täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 324/2014 ja 428/2014 nojalla 0,8 miljoonaa euroa alamomentissa 05 02 15 99 ilmoitetun mukaisesti.

4.2.Luku 05 03: Suorat tuet

Tämän luvun hyväksytyt määrärahat olivat 41 447,3 miljoonaa euroa, ja suorien tukien määrä oli noin 41 659,7 miljoonaa euroa. Selvä määrärahojen ylikäyttö oli seurausta pääasiassa siitä, että osa tilatukijärjestelmästä oli tarkoitus rahoittaa sidotuista tuloista.

4.2.1.Momentti 05 03 01: Tuotannosta irrotetut suorat tuet

Tärkeimmät tämän momentin määrärahoista rahoitettavat järjestelmät ovat tilatukijärjestelmä ja yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä sekä tuotannosta irrotettu erityistuki neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan nojalla. Kaikki tämän momentin tukijärjestelmät maksetaan tuotannosta riippumatta, mutta kuitenkin tiettyjen vaatimusten kuten täydentävien ehtojen noudattamisen nojalla. Tämän momentin kaikkien järjestelmien menot olivat 38 952,1 miljoonaa euroa, eli ne ylittivät vuoden 2014 hyväksytyt 38 252 miljoonan euron määrärahat 700,1 miljoonalla eurolla, koska osa tämän alan tarpeista rahoitettiin sidotuilla tuloilla (yksityiskohtaisempia lisätietoja tästä kohdasta esitellään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa).

4.2.2.Momentti 05 03 02: Muut suorat tuet

Tämän momentin määrärahat kattavat sellaisiin muihin suoriin tukiin liittyvät menot, joiden osalta jäsenvaltiot ovat päättäneet säilyttää rajallisen yhteyden näiden tukien maksamisen ja tiettyjen alojen tuotannon välillä tarkasti määritellyissä olosuhteissa ja tarkkojen raja-arvojen puitteissa, jotta voidaan välttyä tällaisen tuotannon hylkäämiseltä. Tämän momentin nojalla rahoitetaan 13 järjestelmää.

Näiden järjestelmien osalta komissio oli arvioinut, että vuonna 2014 tarvittaisiin 2 770,2 miljoonaa euroa määrärahoja. Jäsenvaltioille aiheutuneet menot olivat 2 707,6 miljoonaa euroa (yksityiskohtaisempia lisätietoja tästä kohdasta esitellään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa).

4.2.3.Momentti 05 03 09: Rahoituskuriin liittyvä suorien tukien korvaaminen

Budjettivallan käyttäjä ei osoittanut määrärahoja tälle momentille. Momentti luotiin ensimmäisen kerran varainhoitovuonna 2014 sitomatta olevien hyväksyttyjen määrärahojen keruun helpottamiseksi. Nämä määrärahat siirrettiin yhteiseen hallintoon kuuluvien maataloustukirahaston alustavien määrärahojen 2 prosentin rajaan asti, jotta voitiin rahoittaa vuonna 2015 rahoituskuriin liittyvien suorien tukien korvaaminen kalenterivuoden 2013 osalta 10 .

Hakuvuonna 2013 sovelletun rahoituskurin määrä oli 868,2 miljoonaa euroa. Tämä määrä ei ylitä yhteiseen hallintoon kuuluvien maataloustukirahaston alustavien määrärahojen 2 prosentin rajaa. Määrä katettiin siirtämällä sitomatta olevia määrärahoja 424,5 miljoonaa euroa maatalousalan kriisivarauksen momentista 05 03 10 (katso 4.2.4 kohta), ja sitä täydennettiin siirtämällä sitomatta olevia määrärahoja 398,9 miljoonaa euroa alamomentista 05 03 01 01 ja 44,8 miljoonaa euroa alamomentista 05 03 01 02.

4.2.4.Momentti 05 03 10: Maatalousalan kriisivaraus

Tämän momentin määrärahojen tarkoituksena on kattaa menot, jotka aiheutuvat toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä maataloustuotannon tai sen jakelun merkittävistä kriiseistä selviytymistä varten. Kriisivaraus luodaan soveltamalla kunkin vuoden alussa suoria tukia koskevaa vähennystä rahoituskurimekanismin avulla asetuksen (EU) N:o 1306/2013 25 ja 26 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 8 artiklan mukaisesti. Kriisivarauksen vuotuinen enimmäismäärä on 400 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). Varainhoitovuonna 2014 kriisivarauksen arvoa vastaava summa oli nykyisinä hintoina 424,5 miljoonaa euroa. Kriisivarausta ei käytetty varainhoitovuonna 2014.

Näin ollen tämä käyttämättä jäänyt summa siirrettiin varainhoitovuoden lopussa momenttiin 05 03 09 seuraavalle varainhoitokaudelle siirtämistä ja edellä 4.2.3 kohdassa kuvattua lopullista korvausta varten.

4.3.Luku 05 07: Maatalousmenojen tarkastaminen

4.3.1.Momentti 05 07 01: Maatalousmenojen valvonta

Tämä momentti sisältää toimenpiteitä, jotka on toteutettu paikan päällä tehtävien tarkastusten menetelmien vahvistamiseksi ja varmennusjärjestelmien kehittämiseksi tavoitteena vähentää unionin talousarvion kannalta vahingollisten väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisuuksien riskiä. Momentti sisältää myös menoja, jotka voisivat olla tarpeen mahdollisten jäsenvaltioiden hyväksi tehtävien kirjanpidollisten tarkastusten ja sääntöjenmukaisuustarkastusten vuoksi (yksityiskohtaisempia lisätietoja tästä kohdasta esitellään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa).

4.3.2.Momentti 05 07 02: Riitojen ratkaiseminen

Tämän momentin määrärahat on tarkoitettu kattamaan menot, jotka komissio voi joutua maksamaan tuomioistuimen päätöksen perusteella, mukaan lukien vahingonkorvausvaateiden ja korkojen maksamisesta aiheutuvat kustannukset. Unionin tuomioistuin antoi 27. syyskuuta 2012 tuomionsa yhdistetyissä asioissa C-113/10, C-147/10 ja C-234/10 (Jüllich-II-tuomio) Vuoden 2014 talousarviossa varattiin 53,4 miljoonaa euroa määrärahoja tämän tuomion nojalla toimijoille maksettavia tasoituskorkoja varten. Jäsenvaltioille aiheutui kuitenkin ja ne ilmoittivat noin 92,3 miljoonan euron menot, mikä oli enemmän kuin vuoden 2014 talousarvion varaus. Siksi 38,9 miljoonaa euroa määrärahoja siirrettiin vuoden 2014 talousarvion muista alamomenteista kyseessä olevien jäsenvaltioiden ilmoittamien tasoituskorkojen kokonaissumman korvaamisen rahoittamiseksi.

5.KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTUJEN TULOJEN TOTEUTTAMINEN

5.1.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Varainhoitovuodelta 2013 siirrettiin varainhoitovuodelle 2014 käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja 710,2 miljoonaa euroa. Ne on käytetty kokonaan varainhoitovuoden 2014 menojen rahoittamiseen varainhoitoasetuksen 14 artiklan mukaisesti. Kuten liitteessä 4-II on kuvattu, kyseinen määrä sisältää hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin liittyvät 270,3 miljoonan euron menot ja tilatukijärjestelmään liittyvät 439,9 miljoonan euron menot.

Vuonna 2014 kerätyt käyttötarkoitukseensa sidotut tulot olivat 1 014,2 miljoonaa euroa, ja liitteen 4-I mukaan ne olivat peräisin seuraavista lähteistä:

–sääntöjenmukaisuustarkastusmenettelyssä tehdyt oikaisut, joita oli 815,6 miljoonaa euroa,

–sääntöjenvastaisuuksien perusteella saadut määrät, joita oli noin 150,3 miljoonaa euroa,

–maidon lisämaksusta kerätyt määrät, jotka olivat 48,3 miljoonaa euroa.

Osa vuonna 2014 kerätyistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (672,9 miljoonaa euroa) käytettiin hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoille aiheutuneiden menojen (32,4 miljoonaa euroa) ja tilatukijärjestelmän menojen (640,5 miljoonaa euroa) kattamiseen.

Vuonna 2014 kerättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen määrärahojen käyttämättä jäänyt määrä eli 341,3 miljoonaa euroa siirrettiin automaattisesti vuoden 2015 talousarvioon mainitun vuoden määrärahatarpeiden rahoittamiseksi.

Lisätietoja on liitteissä 4-I ja 4-II.

6.JAKAUTUMINEN MENOTYYPIN MUKAAN 

Maataloustukirahaston menot olivat yhteensä 44 292,7 miljoonaa euroa. Seuraavassa esitetään menot tärkeimpiin raportointiluokkiin eriteltyinä sekä näiden prosenttiosuudet maataloustukirahaston kokonaismenoista vuonna 2014.

Varastointi

Varastointimenojen määrä oli 5,1 miljoonaa euroa eli 0,01 prosenttia kokonaismenoista. Tämä määrä koostui pääasiassa voin yksityisestä varastoinnista aiheutuneista menoista.

Vientituet

Vientitukiin liittyvien menojen määrä oli 4,5 miljoonaa euroa eli 0,01 prosenttia kokonaismäärästä. Tämä määrä liittyi pääasiassa viljojen ja siipikarjan aiempien vientitukien jäännöserien maksamiseen.

Muut markkinatoimenpiteet

Varastoinnin ja vientitukien ohella muihin markkinatoimenpiteisiin liittyvien menojen määrä oli 2 579,6 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia vuoden kokonaismäärästä. Tämä ryhmä pitää sisällään lähinnä oliiviöljyyn, hedelmiin ja vihanneksiin, viiniin, kuitukasveihin, POSEI-ohjelmaan, menekinedistämistoimenpiteisiin, maitoon ja maitotuotteisiin sekä mehiläishoitoon liittyviä menoja. Se sisältää myös muita pienehköjä määriä ja maatalousmenojen tarkastamisesta ja hyväksymisestä johtuvat oikaisut.

Suorat tuet

Suorien tukien menot olivat 41 659,7 miljoonaa euroa eli 94 prosenttia kokonaismäärästä.

Suoraan hallinnoitavat menot

Näiden menojen määrä oli 45,2 miljoonaa euroa (maksusitoumusmäärärahat) eli 0,1 prosenttia kokonaismäärästä. Komissio maksoi ne suoraan. Ne kattoivat pääasiassa esimerkiksi maatilojen kirjanpitoon, maatalouden rakennetta koskevaan tietojenkeruuseen, YMP:stä tiedottamiseen, tekniseen tukeen liittyneet menot.

Maaseudun kehittäminen entisen EMOTR:n tukiosaston yhteydessä

Näille ohjelmille ei voi enää kirjata maksusitoumusmäärärahoja. Jäsenvaltiot lopettelevat ohjelmiaan ja perivät takaisin aiheettomasti maksettuja määriä. Tämän momentin osalta takaisin peritty lopullinen nettomäärä oli noin 1,4 miljoonaa euroa.

Maataloustukirahaston menojakauman kehittyminen toimenpiteiden taloudellisen luonteen mukaan kaudella 2008–2014 esitetään liitteessä 6.

(1)  Menettely esitetään liitteessä 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 964/2013 (EUVL L 268, 10.10.2013, s. 5).

(3)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1181/2013 (EUVL L 313, 22.11.2013, s. 13).

(4) Nämä määrät eivät sisälly talousarvion tulopuolen budjettikohtiin (maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaan momenttiin 670), mutta ne mainitaan kyseistä momenttia koskevassa talousarvion selvitysosassa.

(5) p.m.: ”pro memoria”.

(6) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(7) Jäsenvaltiot toimittavat nämä menoja koskevat kuukausi-ilmoitukset kuukauden N+1 10. päivä annettavalla ilmoituksella.

(8) Jäsenvaltiot toimittavat yksityiskohtaiset ilmoitukset kuukausittain kuukauden N+1 20. päivänä (taulukossa 104).

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 302/2012, annettu 4. huhtikuuta 2012.

(10)  Jotta nämä määrärahat voidaan siirtää varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 169 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on korvattava lopullisille saajille, jotka ovat sinä varainhoitovuonna, johon määrärahat siirretään, rahoituskurin kohteena 26 artiklan 1–4 kohdan mukaisesti.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.9.2015

COM(2015) 444 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KAHDEKSAS RAHOITUSKERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTOSTA

VARAINHOITOVUOSI 2014

{SWD(2015) 172 final}