4.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/103

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeusalan ohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020”

COM(2011) 759 final – 2011/0369 COD

2012/C 299/19

Esittelijä: Edouard DE LAMAZE

Neuvosto päätti 9. helmikuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus oikeusalan ohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020

COM(2011) 759 final – 2011/0369 COD.

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -jaosto antoi lausuntonsa 28. kesäkuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 11.–12. heinäkuuta 2012 pitämässään 482. täysistunnossa (heinäkuun 11. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 126 ääntä puolesta ja 1 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK pitää tarkasteltavana olevan asetusehdotuksen yksinkertaistamis- ja järkeistämistavoitetta tervetulleena ja kannattaa komission valintaa, joka kohdistuu vaihtoehtoon B. Yksityis- ja rikosoikeutta koskevien ohjelmien yhdistäminen on perusteltua tavoitteiden, toimijoiden ja rahoitettavan toiminnan samankaltaisuuden vuoksi.

1.2   Sen sijaan ETSK pohtii yhä – huolimatta käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa esitetyistä oikeudellisista argumenteista – onko perusteltua, että tässä uudessa oikeusalan ohjelmassa kaudeksi 2014–2020 on kahteen ensimmäiseen erityistavoitteeseen, jotka ovat unionin oikeuden asianmukainen soveltaminen yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön yhteydessä ja oikeussuojan saatavuus, liitetty kolmas tavoite, joka liittyy huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Sen lisäksi, että viimeksi mainittu vaikuttaa vain olevan johdettu ensimmäisestä tavoitteesta, ETSK kehottaa pohtimaan sen seurauksia, että tällainen tavoite kirjataan erikseen sääntelytekstiin, jolloin sillä on tuntuvia, suoria ja välittömiä vaikutuksia kaikkiin asianosaisiin, yhdistyksiin, valtiovallasta riippumattomiin organisaatioihin ja muihin mahdollisiin tuensaajiin: tavoitteen mainitsemisesta saattaa saada sellaisen käsityksen, että komissio ei anna yhtä suurta painoarvoa muille yhtä tärkeille haasteille, kuten ihmiskaupan torjunnalle.

1.3   Pohjimmiltaan ETSK on huolissaan komission välittämän viestin sisällöstä. Komitea toistaa jo useaan otteeseen ilmaistun kantansa, jonka mukaan huumausaineiden torjunnassa tulee korostaa pikemmin kasvatuksellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia näkökohtia kuin lainvalvontaa. (1)

1.4   ETSK kannattaa komission pyrkimystä toteuttaa ohjelman varainhoito mahdollisimman joustavasti, jotta voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin, jättää potentiaalisille ehdokkaille mahdollisimman paljon liikkumavaraa, suosia hankkeiden luovuutta ja ottaa huomioon myöhemmin annettavat poliittiset suuntaviivat.

1.5   ETSK korostaa silti, että vaikka kuhunkin painopisteeseen osoitettavaa rahoitussummaa ei pystytä määrittelemään etukäteen, on tärkeää, että määrärahojen jako tavoitteittain esitetään ennakolta ainakin ohjeellisesti.

1.6   ETSK panee merkille komission aikomuksen myöntää huumausaineita käsittelevään erityistavoitteeseen enimmillään vain siihen kuuluvan määrärahaosuuden. Komitea kehottaa komissiota pitämään tiukasti kiinni sitoumuksistaan ja ehdottaa tähän liittyen, että osa tästä tavoitteesta rahoitettaisiin varoilla, jotka ovat peräisin huumausainekaupasta kertyvän hyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta, minkä tuleva direktiivi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta mahdollistaa.

1.7   Huolimatta siitä, että nykyinen varainhoitoasetus on hyvin monimutkainen, ETSK pitää tärkeänä, että rahoituksen saannin ehdoista tiedotetaan kaikille kiinnostuneille selkeästi ja havainnollisesti kaikilla unionin kielillä. Tämä auttaisi epäilemättä tuomaan hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden esiin ja kannustaisi siten toteuttamaan niitä myös sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka ovat tähän asti olleet aliedustettuina valituissa ohjelmissa. ETSK korostaakin tarvetta edistää kaikkien EU:n kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua näihin ohjelmiin.

1.8   Eurooppalaisen lisäarvon käsite, joka on ensisijainen ohjelmien valintaperuste, tulisi lisäksi komitean mielestä määritellä tarkemmin. Kun otetaan huomioon, että ohjelmaan osoitetut määrärahat ovat rajalliset – vaikkakin nousussa, mihin ETSK on tyytyväinen – ETSK korostaa olevan tärkeää, että tuki suunnataan entistä tarkemmin niihin hankkeisiin, joiden eurooppalainen lisäarvo on osoitettu yksiselitteisesti. Monikansallisten hankkeiden toteuttamiseen tulee kannustaa.

1.9   Kun otetaan huomioon, että vuotuisissa työohjelmissa tulee täsmentää eräitä olennaisia tietoja ohjelman täytäntöönpanosta (erityisesti määrärahojen jako), ETSK katsoo, että menettelyn, jonka mukaisesti komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädösten muodossa, tulisi olla tarkastelumenettely eikä neuvoa-antava menettely, kuten ehdotuksessa kaavaillaan. Näin voitaisiin taata, että komissio ei hyväksy ohjelmia elleivät ne ole asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti perustetun (jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan) komitean lausunnon mukaisia.

1.10   ETSK pitää tarpeellisena, että rahoitettaviksi hyväksyttävien toimien joukosta (6 artikla) nostetaan esiin selkeämpiä painopisteitä, ja katsoo erityisesti, että sähköinen oikeus (eJustice) tulisi nostaa etualalle, sillä sen saatavuutta on vielä parannettava merkittävästi.

1.11   ETSK on tyytyväinen ehdotuksessa esitettyyn uuteen suuntaukseen, jonka mukaan koko oikeuslaitoksen henkilöstö ja erityisesti asianajajat otetaan eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen piiriin, sillä he edistävät tuomarien tapaan unionin oikeuden asianmukaista soveltamista. Asianajaja tai muu oikeudellinen edustaja on lisäksi asianomaisen ensimmäinen yhteyspiste oikeuden kanssa. Oikeudelliset edustajat panevat oikeudenkäyntimenettelyn alulle.

1.12   ETSK korostaa myös, että kaikki oikeusalan ammattilaiset tulee kiireellisesti ottaa mukaan rajatylittäviin oikeusalan yhteistyöverkostoihin ja että tähän tarkoitukseen on osoitettava tarvittava rahoitustuki. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus puolustautumisoikeuksien parantamiseen tähtäävien viimeaikaisten poliittisten suuntausten kanssa, ETSK katsoo erityisesti, että asianajajien jättämistä tosiasiallisesti tai oikeudellisesti useimpien oikeusalan rajatylittävän yhteistyön verkostojen ulkopuolelle ei voida hyväksyä. ETSK kehottaakin korjaamaan tilanteen mahdollisimman pian.

1.13   Jotta voitaisiin luoda yhteinen oikeuksien ja erityisesti perheoikeuksien alue, ETSK korostaa tarvetta käyttää perusoikeuskirjaa "yhdenmukaistamisen kompassina". Oikeudelliset kulttuurit ja käsitteet ovat EU:ssa vielä hyvin erilaisia, ja ETSK onkin useaan otteeseen – hiljattain varallisuusoikeudellisten järjestelmiä ja vaikutuksia tarkastellessaan (2) – painottanut myös tarvetta tarjota mahdollisuus valinnaisen eurooppalaisen lisäjärjestelmän käyttöön (nk. 28. järjestelmä).

2.   Ehdotuksen sisältö

2.1   Komissio on päättänyt yksinkertaistamis- ja järkeistämistarkoituksessa vähentää niiden rahoitusohjelmiensa lukumäärää, joiden tavoitteena on luoda eurooppalainen oikeuksien ja oikeudenkäytön alue huolehtimalla siitä, että jokainen – kansalainen, yhteistyökumppani ja oikeusalan ammattilainen – tuntee oikeutensa ja tietää, miten niitä käytetään tai sovelletaan. Vuodet 2014–2020 kattavaan oikeusalan ohjelmaan, joka toteutetaan perusoikeus- ja kansalaisuusohjelman (3) rinnalla, yhdistetään yksityisoikeutta ja rikosoikeutta koskevat erityisohjelmat sekä huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskeva ohjelma.

2.2   Käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen mukaan ohjelman määrärahat ovat 472 miljoonaa euroa ja niillä on tarkoitus rahoittaa toimia, joissa unionin toiminta tuo lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Yleistavoitteena on edistää todellisen Euroopan oikeusalueen luomista tukemalla yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä. Tavoitteesta on johdettu erityistavoitteita, joita ovat unionin oikeuden asianmukaisen soveltamisen edistäminen tällä alalla (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 ja 82 artiklan nojalla), oikeussuojan saatavuuden parantaminen ja huumausaineiden kysynnän ehkäiseminen ja vähentäminen; viimeksi mainittua käsitellään rikollisuuden ehkäisemisen eikä enää terveyden näkökulmasta (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 84 artiklan nojalla).

2.3   Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tukea muun muassa tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle, myös asianajajille ja notaareille, tarkoitettuja koulutustoimia, keskinäistä tuntemusta ja luottamusta parantavia, verkottumiseen tähtääviä yhteistyötoimia ja yleisölle suunnattuja valistustoimia.

2.4   Määrärahoilla luodaan lisäksi analyyttinen perusta unionin politiikkojen tukemista ja kehittämistä varten. Joustavuuden varmistamiseksi ehdotuksessa ei eritellä alakohtaisia rahoitussummia.

2.5   Komissio hyväksyy ohjelman vuotuiset painopisteet täytäntöönpanosäädösten muodossa neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.6   Ehdotus sisältää seurantaa ja arviointia koskevia velvoitteita (myös välivaiheissa).

3.   Yleistä

3.1   Perustettava Euroopan oikeusalue on EU:n julkinen hyödyke, jonka hyödyistä kaikki, niin kansalaiset kuin yhteistyökumppanitkin, pääsevät nauttimaan. Siinä on kyse keskeisistä elämänalueista ja jokapäiväisistä asioista (avioero, lasten huolto- ja tapaamisoikeus, perimys, holhous, kauppaoikeudelliset riidat, kulutusriidat jne., mutta myös rikosoikeudellisissa menettelyissä noudatettavat oikeudet). Euroopan oikeusalue auttaa parantamaan Euroopan turvallisuutta edistämällä rikollisuuden torjumiseen tähtäävää yhteistyötä.

3.2   ETSK muistuttaa, että oikeusalan ohjelma ja perusoikeus- ja kansalaisuusohjelma täydentävät toiminnallisesti toisiaan, ja katsoo, että eurooppalaisella oikeuden ja vapauden alueella on merkitystä vain, jos se turvaa jokaiselle EU:n kansalaiselle oikeudet, joita voi konkreettisesti käyttää missä tahansa EU:n alueella. Tämän tuleekin olla käsiteltävänä ohjelman arvioinnin peruslähtökohta.

3.3   Jotta voitaisiin luoda yhteinen oikeuksien ja erityisesti perheoikeuksien alue, ETSK korostaa tarvetta käyttää perusoikeuskirjaa "yhdenmukaistamisen kompassina". Oikeudelliset kulttuurit ja käsitteet ovat EU:ssa vielä hyvin erilaisia, ja ETSK onkin useaan otteeseen – hiljattain varallisuusoikeudellisten järjestelmiä ja vaikutuksia tarkastellessaan (4) – painottanut tarvetta tarjota mahdollisuus valinnaisen eurooppalaisen lisäjärjestelmän käyttöön (nk. 28. järjestelmä). Tällaisen järjestelmän luominen edistäisi EU:n kansalaisten oikeuksien tunnustamista ja torjuisi tehokkaasti syrjintää, jonka kohteeksi nämä saattavat joutua tilanteissa, joissa heidän oman jäsenvaltionsa lainsäädäntö takaa heille vähemmän oikeuksia kuin muiden jäsenvaltioiden lainsäädäntö.

3.4   Oikeuksien ja erityisesti perusoikeuksien kunnioittaminen EU:ssa on tavoite itsessään, ja yksityis- ja rikosoikeudellisen yhteistyön tulee tukea sitä. Myös vaikutus sisämarkkinoihin kasvun ja työllisyyden kautta voi kuitenkin olla merkittävä, ja sitä tulisi tehostaa erityisesti tukemalla oikeusalan ammattilaisten koulutusta. (5) ETSK muistuttaa, että yksityisoikeudellisen yhteistyön tehostaminen ja rajatylittävien riitojen ratkaiseminen nopeammin sen ansiosta piristäisi merkittävästi rajatylittävää yritystoimintaa.

3.5   Vaikka arvioinnit ovat osoittaneet aiempien ohjelmien (vuosien 2007–2013 yksityisoikeutta ja rikosoikeutta koskevat ohjelmat sekä huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskeva ohjelma) tehokkuuden, ohjelmien lukumäärän ja siten niiden hallinnointimenettelyjen karsiminen on sinänsä myönteistä. Eri tavoitteiden saavuttaminen on näin helpompaa. Menettelyjen yhdenmukaistamisen lisäksi ETSK pitää tärkeänä, että ohjelmille ominaista monimutkaisuutta vähennetään.

3.6   ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti erityisesti siihen, että yksityisoikeutta ja rikosoikeutta koskevat ohjelmat yhdistetään yksinkertaistamis- ja järkeistämistarkoituksessa. Tämä perustuu siihen, että Lissabonin sopimuksessa on luovuttu kolmannesta pilarista, ja siihen, että tavoitteet, toimijat ja rahoitettavat toimet muistuttavat toisiaan näillä kahdella oikeudenalalla (erityisesti sähköisen oikeuden ja koulutuksen osalta).

3.7   ETSK kehottaa tukemaan rikosoikeuteen liittyviä hankkeita etenkin niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat tähän asti hyötyneet vain vähän saatavilla olevista tuista. Tämä osa-alue on vielä suhteellisen uusi, joten eurooppalainen lähestymistapa ei ole vielä itsestään selvä ja vaatii kehittämistä.

3.8   ETSK suhtautuu sen sijaan varauksellisemmin huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevaan ohjelmaan, jonka oikeusperusta on kansanterveydellinen. Komitean mielestä kansanterveysnäkökohtien tulisi edelleen olla ensisijaisia, ja se pyytää lisäksi kiinnittämään huomiota päällekkäisyyksiin, joita puhtaasti lainvalvontaan keskittyvä lähestymistapa väistämättä aiheuttaa tulevasta sisäisen turvallisuuden rahastosta rahoitettavien toimien kanssa. Komitea toistaa, että huumausaineiden torjunnan alalla on tärkeää kehittää ensisijaisesti ennaltaehkäisevä lähestymistapa, jossa huumeidenkäyttäjille annetaan mahdollisuus saada apua ja hoitoa. Tuomareille ja asianajajille on tarpeen jakaa tietoa asiasta.

3.9   Jotta huumausaineisiin liittyvä erityistavoite ei myöskään veisi suhteettoman suurta osaa rahoituksen kokonaissummasta, ETSK ehdottaa, että tämä tavoite tulisi voida rahoittaa osittain varoilla, jotka ovat peräisin huumausainekaupasta koituvan hyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta. Tästä säädetään tulevassa direktiivissä rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta. (6)

3.10   Vaikka ETSK:lle ei ole edelleenkään täysin selvää, miten laittomaan huumausainekauppaan liittyvän rikollisuuden ehkäisyn alalla rahoitettaviin toimiin tarkasti ottaen kuuluu, se on tyytyväinen siihen, että ohjelman toteuttamiseksi varatut 472 miljoonan euron määrärahat ovat merkki komission tuen huomattavasta kasvusta.

3.11   Jotta EU:n talousarviosta rahoitettaisiin todella "EU:n julkisia hyödykkeitä" ja "toimia, joissa EU:n rahoituksella voidaan varmistaa paremmat tulokset" (7), ETSK muistuttaa tarpeesta keskittää resurssit tehokkaammin sellaisiin hankkeisiin, joilla on eurooppalaista lisäarvoa (3 artikla), erityisesti rikosoikeuden alalla, jolla jäsenvaltiot suhtautuvat vielä jokseenkin vastahakoisesti unionin oikeuden soveltamiseen.

3.12   Jotta EU:n talousarviosta saatavat varat jaettaisiin tehokkaasti, ETSK korostaa myös olevan tärkeää varmistaa johdonmukaisuus, täydentävyys ja synergia eri rahoitusohjelmien kesken ja erityisesti vuosina 2014–2020 toteutettavan perusoikeus- ja kansalaisuusohjelman kanssa. Vastaavasti on huolehdittava entistä tarkemmin siitä, että päällekkäisyyksiä ei esiinny.

3.13   ETSK on tyytyväinen siihen, että hankkeet voivat jatkua useampia vuosia, vaikka ne valitaankin vuotuisten työohjelmien puitteissa, jolloin niille jää aikaa kehittyä koko laajuuteensa ja saavuttaa tavoitteensa. Komitea kannattaa yhteisrahoitusperiaatetta, mutta ei ole vakuuttunut siitä, että osuuksien muuttamismahdollisuus on perusteltu. (8)

3.14   Huolimatta siitä, että nykyinen varainhoitoasetus on hyvin monimutkainen, ETSK korostaa olevan tärkeää, että rahoituksen saannin ehdoista tiedotetaan kaikille selkeästi ja havainnollisesti kaikilla unionin kielillä. ETSK katsoo, että etenkin eurooppalaisen lisäarvon käsite tulisi määritellä tarkemmin. Tämä toisi epäilemättä hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden esiin ja kannustaisi näin toteuttamaan niitä myös niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat tähän asti olleet aliedustettuina valituissa ohjelmissa. ETSK korostaakin tarvetta edistää kaikkien EU:n kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua näihin ohjelmiin.

3.15   ETSK hämmästelee myös siitä, ettei säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetä minkäänlaista, edes ohjeellista määrärahojen jakoa eri erityistavoitteisiin. ETSK ei kyseenalaista joustavuuden tarvetta varojen hallinnoinnissa, sillä se on perusteltu, mutta painottaa, että alustava ohjeellinen jako olisi hyödyllinen.

4.   Erityistä

4.1   Eurooppalainen oikeusalan koulutus

4.1.1   Koska minkäänlaista todellista edistystä ei voida saavuttaa ilman keskinäistä luottamusta, ETSK kannustaa tukemaan toimia, joilla luodaan sellainen yhteinen eurooppalainen kulttuuri, joka on määrätietoisesti painottunut oikeudenkäyttöä ja oikeuksien harjoittamista ja jonka tukena on kansallisten oikeusjärjestelmien tuntemus ja ymmärtäminen. Jotta keskinäinen avunanto toimisi EU:ssa, on välttämätöntä ennen kaikkea turvata muissa jäsenvaltioissa oikeudenkäynnin osapuolina olevien henkilöiden prosessuaaliset oikeudet.

4.1.2   ETSK katsoo, että oikeusalan ammattilaisten eurooppalainen oikeusalan koulutus on uuden ohjelman olennainen osio ja että se tulisi nostaa paremmin esille. Unionin oikeuden soveltaminen on edelleen liian erilaista eri jäsenvaltioissa usein siksi, että oikeusalan ammattilaiset eivät ole siitä kiinnostuneita ja tietoisia. Tullialalla tämä on silmiinpistävää. ETSK muistuttaa tässä yhteydessä tarpeesta lisätä eurooppalaiseen oikeusalan koulutukseen suunnattua tukea huomattavasti. Tämä on sitäkin olennaisempaa, kun otetaan huomioon komission asettama tavoite: 20 000 oikeusalan ammattilaisen kouluttaminen joka vuosi vuoteen 2020 mennessä eli yhteensä 700 000 henkilön kouluttaminen. (9) Kuten komissio perustellusti korostaa, kielikoulutus on välttämätön ennakkoedellytys oikeusalan ammattilaisten rajat ylittävän kanssakäymisen parantumiselle eurooppalaisella oikeuden ja vapauden alueella.

4.1.3   ETSK pitää välttämättömänä erityisesti asianajajien ottamista mukaan koulutuksen piiriin, ja tämä vaikuttaa sitäkin perustellummalta, kun otetaan huomioon, että eräissä maissa asianajajat saavat saman koulutuksen kuin tuomarit. Asianajajat ovat ensimmäinen yhteyspiste oikeuden kanssa. Heidän asiantuntevista neuvoistaan riippuu syytteeseen asetettujen henkilöiden oikeussuoja. Tuomareiden ja syyttäjien tapaan myös asianajajien tulee voida hyötyä EU:n rahoitusaloitteista. Siitä riippuu oikeussuojan laatu Euroopan oikeusalueella. Asianajajien osallistuminen on välttämätöntä myös puolustautumisoikeuksien heikommasta asemasta johtuvan epätasapainon korjaamiseksi.

4.1.4   ETSK pitää valitettavana sitä, että käsite "oikeuslaitoksen henkilöstö" (10) aiheuttaa sekaannusta, mutta pitää tervetulleena, että komissio täsmentää käsiteltävänä olevassa asetusehdotuksessa termin käsittävän kaikki oikeusalan ammattilaiset, myös asianajajat ja notaarit, jotka edistävät olennaisesti unionin oikeuden asianmukaista soveltamista. ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio haluaa nähtävästi noudattaa tätä lähestymistapaa johdonmukaisesti tänä vuonna käynnistettävässä eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen pilottihankkeessa.

4.1.5   ETSK katsoo, että olisi suotavaa määritellä objektiivisia kriteerejä, joita oikeusalan koulutusohjelmissa tulee noudattaa ollakseen tukikelpoisia. Yhden näistä kriteereistä tulisi ehdottomasti olla perusoikeuskirjaan viittaaminen opetuksen sisällössä. Asetettujen kriteerien noudattamista ohjelmissa tulisi seurata ja valvoa säännöllisesti ja tarkasti. ETSK korostaa tarvetta asettaa tuen saannin ehdoksi ohjelmien laatu, jota on arvioitava tiukkojen perusteiden mukaan.

4.1.6   ETSK pitää erityisen tärkeänä, että tuomareille ja asianajajille suunnatuissa oikeusalan koulutusohjelmissa käsitellään huumausaineiden väärinkäyttöön liittyviä erityispiirteitä ja että niiden avulla pystytään luomaan sellainen tuomioistuimissa noudatettava lähestymistapa, joka sopii yhteen terveydellisen ja sosiaalisen lähestymistavan kanssa ja jossa keskitytään rikoksen uusimisen ennaltaehkäisyyn.

4.2   Rajatylittävä oikeusalan yhteistyö

4.2.1   ETSK ei pidä hyväksyttävänä, että asianajajat on jätetty oikeusalan yhteistyöverkostojen ulkopuolelle, ja kehottaa korjaamaan tämän epäkohdan mahdollisimman pian. Vaikka rikosoikeudellinen verkosto riippuu Eurojustista eikä kuulu käsiteltävänä olevan ohjelman piiriin, on silti merkittävä seikka, että asianajajat eivät voi osallistua siihen. Nykyistä epätasapainoa syyttäjän hyväksi ei voida perustella rahoitukseen liittyvin rajoituksin. Vaikka resurssit olisivat rajalliset, niiden avulla on voitava varmistaa osapuolten tasavertainen asema rajatylittävissä riitatapauksissa.

4.2.2   Tämä edellyttää erityisesti eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon yhteydessä, että asianajajat pystyvät nopeasti löytämään pätevän asianajajan toisesta jäsenvaltiosta, jotta tämä voi tutustua tapaukseen ja antaa neuvoja kyseisen jäsenvaltion kansallisista prosessioikeudellisista yksityiskohdista ja tapaukseen liittyvistä paikallisista näkökohdista yleensä. Direktiiviehdotukseen, joka koskee oikeutta asianajajaan rikosoikeudenkäyntimenettelyissä, sisältyvissä uusissa säännöksissä vahvistetaan periaatteellinen oikeus kahteen asianajajaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen yhteydessä (toinen määräyksen antaneessa jäsenvaltiossa ja toinen täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa). Tämä olisi lisäperuste – jos sellaista tarvittaisiin – sille, että asianajajien tulee voida osallistua täysimittaisesti eurooppalaisiin oikeusalan yhteistyöverkostoihin. ETSK onkin tyytyväinen tuesta, jonka tuleva puolustusasianajajien rajatylittävä verkosto voi antaa rajatylittävien tapausten parissa työskentelevien asianajajien yhä kasvavalle joukolle. Johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi komitea pyytää komissiota sitoutumaan verkoston taloudelliseen tukemiseen sen tarpeiden mukaisesti.

4.2.3   Vastaavasti ETSK pitää yksityis- ja kauppaoikeudellisen verkoston osalta valitettavana sitä, että asianajajat ja notaarit on käytännössä jätetty marginaaliseen asemaan, vaikka sääntöjen mukaan verkoston olisi tammikuun 1. päivästä 2011 alkaen pitänyt olla avoin myös näille ammattiryhmille sekä haaste- ja ulosottomiehille. Nämä kaikki ammattilaiset soveltavat työssään suoraan yhteisön säädöksiä ja kansainvälisiä välineitä. Tässäkin verkoston asianmukainen toiminta edellyttää riittävää rahoitustukea.

4.2.4   Oikeusalan ammattiryhmät ovat käynnistäneet lukuisia pienimuotoisia, usein kalliita aloitteita, ja ETSK suosittaakin, että näiden verkostojen johdonmukaisuutta ja koordinointia parannetaan, jotta saadaan luotua nk. yhtenäisiä piirejä (11), joiden varaan voidaan rakentaa todellinen oikeusalan eurooppalainen rakenne.

4.3   Sähköinen oikeus (eJustice)

4.3.1   Oikeudenkäytön muuttaminen sähköiseksi (dematerialisaatio) on tärkeä näkökohta, jota ei ETSK:n mielestä tuoda riittävästi esiin käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa. Sen vaikutusta oikeussuojaan ja myös sellaisten kansalaisten oikeussuojaan, jotka ovat sosiaalisesti vaikeassa tilanteessa tai vammaisia, tulisi tutkia tarkkaan. Alalla on vielä paljon edistystä saavutettavana niin kansalaisten kuin oikeusalan ammattilaistenkin yhteisen edun hyväksi.

4.3.2   ETSK odottaakin komissiolta tällä alalla selviä suuntaviivoja: vaikuttaa siltä, että sähköisen oikeuden välineiden edistämisessä on tähän asti keskitytty enemmän suureen yleisöön kuin ammattilaisiin. Oikeuden päätösten laadun ja unionin oikeuden noudattamisen takaamiseksi olisi kuitenkin olennaisen tärkeää kannustaa oikeusalan ammattilaisia käyttämään näitä välineitä ja helpottaa niiden käyttöä. Oikeusalan ammattilaisten tulisi saada myös koulutusta sitä varten.

4.3.3   ETSK on tyytyväinen siihen, että käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa kaavailluilla määrärahoilla voidaan kehittää alan tietotekniikkaverkostoja (8 artiklan 2 kohta). Komitea viittaa erityisesti hankkeeseen, jossa kehitellään eJustice-portaaliin hakukonetta asianajajan löytämiseksi, ja CODEX-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tehdä kansallisista sähköisen oikeuden järjestelmistä yhteentoimivia. Komitea pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että verkostojen turvallisuuden ja tehokkuuden takaamiseksi asianajajien ammattiaseman tulee olla asianajajaliittojen vahvistama.

4.4   Indikaattorit

4.4.1   Indikaattoreita on luonnollisesti pohdittava hyvin perusteellisesti. ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on jo alkanut pohtia niitä niin vuosiperusteista seurantaa kuin väli- ja loppuarviointeja silmällä pitäen. Varsinkin oikeussuojaan liittyvää täysin subjektiivista perustetta (mikä on eurooppalainen näkemys oikeussuojan saatavuudesta) tulisi täydentää. Koulutuksen alalla olisi hyödyllistä antaa arvoa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, joissa on mukana yliopistoja, oikeustieteen koulutuslaitoksia ja asianajajaliittoja. Vaikka valvontatoimiin (laajassa merkityksessä) käytettävien kustannusten, joiden osuudeksi arvioidaan säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä 3-6 prosenttia kokonaismäärärahoista, on määrä vähentyä ohjelman toteuttamisen kuluessa, niille tulisi ETSK:n mielestä asettaa yläraja.

4.5   Vuotuisten työohjelmien hyväksymismenettelyt

4.5.1   ETSK ei ole vakuuttunut neuvoa-antavan menettelyn soveltuvuudesta komission hyväksyessä vuotuiset työohjelmat täytäntöönpanosäädösten muodossa. Komitean mielestä tarkoituksenmukaisempi olisi tarkastelumenettely, jonka avulla voitaisiin taata, että komissio ei hyväksy ohjelmia elleivät ne ole asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti perustetun komitean (muodostuu jäsenvaltioiden edustajista) lausunnon mukaisia.

---

(1)  Ks. 24. toukokuuta 2012 annettu ETSK:n lausunto aiheesta "Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Kohti tiukempia huumausaineiden vastaisia eurooppalaisia toimia", EUVL C 229, 31.7.2012, s. 85.

(2)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 87–91.

(3)  EUVL C 191, 29.6.2012, s. 108–110.

(4)  Ks. alaviite 2.

(5)  Raportissaan ”Uusi sisämarkkinastrategia” (9. toukokuuta 2010) Mario Monti korosti unionin oikeuden asianmukaisen soveltamisen ja tuomareille tästä aiheesta annettavan koulutuksen tärkeyttä sisämarkkinoiden tehostamisessa.

(6)  Ks. ETSK:n lausunto (tämän EUVL:n sivu ).

(7)  COM(2010) 700 final.

(8)  Tällä hetkellä tarvitaan 20 prosentin omarahoitusosuus, jotta loput 80 prosenttia voidaan saada tukena.

(9)  COM(2011) 551 final.

(10)  EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan h alakohdassa, jossa on kyse oikeudellisesta yhteistyöstä yksityisoikeuden alalla, ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, jossa on kyse oikeudellisesta yhteistyöstä rikosoikeuden alalla, käytetään ilmaisua "tuomarit ja oikeuslaitoksen henkilöstö".

(11)  Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 14. maaliskuuta 2012, oikeusalan koulutuksesta (2012/2575(RSP)).

---