17.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/20

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Eurooppalaisen yhteiskuntamallin kansainvälinen edistäminen transatlanttisten suhteiden yhteydessä” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 51/04

Esittelijä: Laure BATUT

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 14. heinäkuuta 2009 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Eurooppalaisen yhteiskuntamallin kansainvälinen edistäminen transatlanttisten suhteiden yhteydessä.

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 3. syyskuuta 2010.

Komitean toimikauden vaihtumisen vuoksi täysistunto päätti käsitellä lausuntoa lokakuun täysistunnossa ja nimesi Laure Batut'n lausunnon yleisesittelijäksi työjärjestyksen 20 artiklan mukaisesti.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 21. lokakuuta 2010 pitämässään 466. täysistunnossa seuraavan lausunnon äänin 110 puolesta, 34 vastaan 16:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK haluaa euroatlanttisten vapaiden markkinoiden asteittaisen yhdentymisen puitteissa syventää EU:n ja Yhdysvaltojen suhdetta ja korostaa erityisesti yhteiskuntaan liittyviä asioita ennakoidakseen transatlanttisen taloudellisen yhdentymisen toteuttamisen vaikutuksia, jotta yhteiskunnat molemmin puolin Atlanttia – Yhdysvalloissa ja Euroopassa – hyötyvät tästä prosessista samalla tavalla ja jotta niistä tulee yhdessä entistä kilpailukykyisempiä erityisesti nopean talouskasvun maihin nähden.

1.2   Kun otetaan huomioon, että termin ”eurooppalainen yhteiskuntamalli” kattamat taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat muodostavat maailmassa ainutlaatuisen järjestelmän, joka on perusta tuloksekkaalle kehitykselle (1) ja toimii iskunvaimentimena nykyisestä maailmanlaajuisesta kriisistä kärsiville ihmisille, ETSK muistuttaa, että Lissabonin sopimuksen allekirjoittajat ovat päättäneet huolehtia kyseisen mallin edistämisestä. Komitea toivoo, että transatlanttisessa vuoropuhelussa esitellään seikkaperäisesti seuraavien asioiden oikeutusta:

1)	eurooppalainen identiteetti

2)	Euroopan arvot ja kulttuuri, mukaan luettuna ympäristönsuojelu

3)	ETSK, joka edustaa unionin järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa jäsentensä kautta.

1.3   Sosiaalisen suojelun kollektiiviset järjestelmät, julkiset palvelut ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu muodostavat eurooppalaisen yhteiskuntamallin. ETSK kehottaa kaikkia Euroopan unionin toimielimiä edustamaan tätä mallia, jota EU:n kansalaiset vaativat, sekä edistämään sitä kaikissa yhteyksissä ja erityisesti transatlanttisessa vuoropuhelussa.

1.3.1   Eurooppalaisilla olisi sitä paitsi paremmat edellytykset olla mukana ja toimia näin nykyisissä vuoropuheluissa, sekä transatlanttisessa talousneuvostossa että transatlanttisessa työhön liittyvässä vuoropuhelussa (TALD) (2), jos yhteiskunnalliset asiat määriteltäisiin yleisellä tasolla yhdeksi EU:n painopistealaksi.

1.3.2   ETSK toivoo, että unioni jakaisi Yhdysvaltojen kansalaisyhteiskunnalle tietoa eurooppalaisesta yhteiskuntamallista, jotta unionin sosiaaliset arvot tunnettaisiin Yhdysvalloissa nykyistä paremmin ja jotta Euroopan ja Yhdysvaltain välisen ymmärryksen lisääntyminen johtaisi aikaa myöten lähentymiseen ja edistymiseen sosiaalisia intressejä koskevissa kysymyksissä ja sosiaalisen ymmärryksen edistämiseen tähtäävässä toiminnassa. Transatlanttinen talousneuvosto ja TALD voisivat olla siinä välittäjinä. ETSK katsoo, että eurooppalaista yhteiskuntamallia (3) voidaan edistää parantamalla EU:n tunnettuutta Yhdysvalloissa.

1.4   ETSK kehottaa ottamaan euroatlanttisella vyöhykkeellä käyttöön uusien rahoitussäännösten lisäksi myös yhteisiä normeja luokituslaitoksiin liittyvissä asioissa sekä uusia kilpailusääntöjä, joissa kansalaisten etu otetaan yhä paremmin huomioon. Se odottaa unionilta vahvoja kannanottoja kansalaisten elintason takaamiseksi ja transatlanttiselta vuoropuhelulta molempien osapuolten kansalaisyhteiskuntien kuulemista.

1.5   Järjestäytyneiden kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelua ja työelämän vuoropuhelua tulee hyödyntää sekä sisäisesti että suhteissa yritysten edustajiin ensi alkuun olemassa olevissa EU:n ja Yhdysvaltojen elimissä. Euroopan komissio, joka on lisännyt tukeaan vuoropuhelulle 600 000 eurosta 800 000 euroon vuosiksi 2011–2012, voisi edistää tällaista vuoropuhelua. ETSK on halukas organisoimaan yhdysvaltalaisten vertaiselintensä kanssa EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisyhteiskuntien neuvoston. Näiden kahden kansalaisyhteiskunnan välillä on tärkeää löytää keinot palkansaajien äänen saamiseksi kuuluviin sekä tiedonkulun ja kuulemisen kehittämiseksi, erityisesti näinä kriisin sävyttäminä aikoina vuoden 2008 finanssiromahduksen jälkeen. ETSK katsoo, että kansalais- ja työmarkkinavuoropuhelua sekä avoimuutta lisäämällä olisi voitu välttää nykyinen, jo kolme vuotta kestänyt kriisi.

1.5.1   Transatlanttisen vuoropuhelun tavoitteisiin on kuuluttava keskinäinen toinen toiseltaan oppiminen, ihmisoikeuksien, poliittisten oikeuksien ja kansalaisoikeuksien sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien konkreettinen edistäminen. Unionin tulisi esittää transatlanttisessa vuoropuhelussa kansalaisten taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet omien kantojensa peruspilareina.

1.5.2   ETSK katsoo, että EU:n ja Yhdysvaltojen vuoropuhelu olisi entistä monipuolisempaa, jos siinä käsiteltäisiin sosiaalisia kysymyksiä, jotka ovat niin ratkaisevia näiden yhteiskuntien yhteenkuuluvuudelle: esimerkiksi perusopetusta ja elinikäistä oppimista, jotka kuuluvat sekä kansallisen mutta myös ”liittovaltion” toimivallan piiriin ja ovat osaamiseen perustuvan palvelutalouden kannalta välttämättömiä molemmissa yhteiskunnissa. Työpaikkojen luomiseksi ja eurooppalaisten elintason kohentamiseksi olisi ensinnäkin aiheellista asettaa kysymys tuottavista investoinneista ja innovoinnista etusijalle poliittisella asialistalla; kyseisellä alalla Yhdysvallat on kehittänyt huomattavasti Eurooppaa suuremman luomis- ja tukikapasiteetin.

1.5.3   ETSK katsoo, että yhteisesti laadittujen indikaattorien avulla vuoropuhelussa voitaisiin arvioida ja vertailla osapuolten sosiaalisia ja työmarkkinatilanteita.

1.6   ETSK pitää siirtolaiskysymystä merkittävänä demokratioille ja toivoo, että siitä keskustellaan transatlanttisessa sosiaalisessa vuoropuhelussa, jossa Euroopan kotouttamisfoorumi voisi olla mukana.

1.7   ETSK katsoo, että transatlanttisella vuoropuhelulla voidaan kehittää tietoisuutta kestävyysnäkökohtien yhä paremmasta huomioonottamisesta ja ympäristönsuojelun merkityksestä ja että osapuolten kansalaisyhteiskunnilla ja niiden kuluttajilla on tässä oma sijansa.

1.8   ETSK haluaa toimia innovatiivisesti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien kutsumiseksi virallisesti mukaan transatlanttiseen vuoropuheluun. Se katsoo, että kyseisessä vuoropuhelussa unionin on lopultakin toimittava eurooppalaisesti myös sosiaalisissa kysymyksissä. ETSK suosittelee, että kaikissa transatlanttisiin suhteisiin liittyvien vuoropuheluiden vaiheissa otetaan huomioon sosiaalinen ulottuvuus.

1.9   Hyväksymällä yhteistyöohjelman ja perustamalla transatlanttisen talousneuvoston (4) osapuolet ovat sitoutuneet nopeuttamaan todellisen yhdentymisen toteuttamista, jotta voidaan ”saavuttaa yhdennetyt transatlanttiset markkinat vuoteen 2015 mennessä” (5). Erityisesti lainsäädännöllisiä esteitä on paljon, mutta asetettu tavoite on tuotu julki, ja ETSK toivoo ennakointia sen varmistamiseksi, etteivät eurooppalaisen yhteiskuntamallin (6) muotoutumiseen vaikuttaneet historialliset eurooppalaiset valinnat jää unohduksiin. Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteiskuntia, joiden arvot muistuttavat toisiaan, ei ole niin helppo yhdentää sosiaalisesti. Eurooppalaiset tunnustavat tarpeen mukauttaa malliaan eräiltä osin nykyisen talouskriisin johdosta, jotta sen periaatteet on helpompi säilyttää pitkällä aikavälillä.

2.   Taloudellinen yhdentyminen

2.1   Yhdysvallat on Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksella (NAFTA) jo luodun pohjoisamerikkalaisen talousalueen liikkeellepaneva voima. Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Yhdysvallat tuottavat yhteensä 60 prosenttia maailman BKT:stä, ja niiden osuus maailmankaupasta on 40 prosenttia ja suorista investoinneista 62 prosenttia. Atlantin äärillä on seitsemän miljoonaa transatlanttisista suhteista riippuvaista työpaikkaa.

2.2   OECD arvioi tutkimuksessa (7), joka julkaistiin ennen kuin kumpikaan osapuoli oli ajautunut kriisiin, että näiden kahden talouden täydellinen yhdentyminen voisi saada aikaan kolmen prosentin kasvun kummallekin osapuolelle ja nostaa ne taloudelliseen johtoasemaan melkein kaikkien muiden maiden ohi.

2.3   ETSK arvelee, että kriisi saattaisi muokata EU:n ja Yhdysvaltojen suhteita ja että transatlanttisessa talousneuvostossa ja transatlanttisessa työhön liittyvässä vuoropuhelussa on kiireellisesti kannustettava malleista käytävään työmarkkinaosapuolten väliseen keskusteluun. Kriisi mahdollisesti viivästyttää yhdentymistä ja antaa aikaa tarkastella yhdessä erinäisiä aihealueita, kuten (Yhdysvalloissa harvojen) vuoropuhelua käyvien instituutioiden hyödyllisyyttä tai maahanmuuttokysymystä, johon kummankin osapuolen on vastattava sekä yhteiskunnallisella että työllisyyspoliittisella tasolla hätäratkaisuna väestön vanhenemiseen (työvoimareservi).

2.4   Yleisesti myönnetään, että vaikka Euroopan unionin ja Yhdysvaltain elvytysohjelmat ovat täysin erilaiset, niiden seuraukset ovat kummassakin tapauksessa olleet samat: julkisen talouden alijäämät ovat kasvaneet, julkisen sektorin toiminta on lisääntynyt ja vaatimukset valvonnan tehostamisesta ja vaurauden uudelleenjaon tarkistamisesta ovat yleistyneet. Näitä eroavuuksia ja yhtäläisyyksiä voitaisiin käsitellä transatlanttisessa työhön liittyvässä vuoropuhelussa sekä keskustelussa myöhemmin luotavasta kahdenvälisestä neuvoa-antavasta rakenteellisesta kokonaisuudesta.

2.4.1   Kriisin vaikutuksia on useiden muiden aiheiden tavoin käsitelty korkealla tasolla (EU:n ja Yhdysvaltain huippukokouksissa) sen vuoropuhelun puitteissa, jota komissio nykyään käy Yhdysvaltain hallinnossa ja sen finanssi- ja talouspolitiikasta sekä kotimarkkinoista vastaavissa osastoissa toimivien keskustelukumppaniensa kanssa. Kansalaisyhteiskunta kärsii Euroopassa pankkien käytäntöjä ja luokituslaitoksia (8) koskevan sääntelyn sekä niiden avoimuuden puutteesta. Lisäksi kansalaisyhteiskunta maksaa elvytyssuunnitelmat, ja vaikka yksi perussopimuksen tavoitteista on edistää taloudellista ja sosiaalista edistystä, unionin kansalaiset panevat merkille, kuinka liian kalliiksi arvioitua sosiaaliturvaa leikataan. Nimenomaan rahoitusjärjestelmät ovat epäonnistuneet ja aiheuttaneet suurta vahinkoa reaalitaloudelle. Ne ovat tuoneet uusia ongelmia niiden ongelmien lisäksi, joista sosiaalijärjestelmät kärsivät jo ennestään heikon kasvun ja työllisyyden vuoksi. ETSK on tietoinen siitä, ettei protektionismi tuo työpaikkoja, ja se kannattaa siksi esteetöntä kauppaa ja investointeja edellyttäen, että sosiaalisia oikeuksia ei unohdeta. Luottamuksen palauttaminen – mikä on ensiarvoisen tärkeää – edellyttää kuitenkin uudenlaista ja järkevää rahoitusmarkkinoiden sääntelyä. ETSK pitää transatlanttisessa vuoropuhelussa ensisijaisena myös talouden ja kaupan sosiaalisen ulottuvuuden edistämistä. ETSK toivoo, että unionin edustajat – kansalaisten edustajina – edistävät jatkossakin transatlanttisessa vuoropuhelussa eurooppalaista yhteiskuntamallia talouteen ja kauppaan liittyvissä kysymyksissä. Komissio noudattaa omassa toiminnassaan perussopimusta ja varmistaa sen määräysten täytäntöönpanon.

2.4.2   ETSK:n mielestä on hyödyllistä vahvistaa Euroopan ja Yhdysvaltain välisiä taloudellisia siteitä ja luoda unionin jäsenvaltioiden välille taloudellinen yhteisvastuu. Se katsoo, että nämä kaksi osatekijää edistävät kasvun elpymistä ja talouskehitystä sekä unionin sosiaalisen osa-alueen kehittämistä. Näin eurooppalaisilla olisi kysymyksiä käsiteltäviksi kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelussa.

2.5   Kansalaiset tuntevat huonosti transatlanttisten markkinoiden yhdentämishankkeen (9). Pohjois-Amerikan yhdentymisestä (NAFTA) saaduissa kokemuksissa sosiaali- ja ympäristönäkökohdilla oli vain marginaalinen asema, eikä sopimuksella pyritty edistämään minkään osapuolen työllisyyttä. On pakko todeta, että Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa ympäristö on turmeltunut, palkat ovat laskeneet jyrkästi ja työpaikat siirtyvät Kiinaan. Euroopan yhdentyminen on puolestaan synnyttänyt vaurautta (BKT:n kasvu), mutta johtanut kaivosten ja telakoiden sulkemiseen, metalli- ja tekstiiliteollisuuden häviämiseen sekä kokonaisten toimialojen uudelleenjärjestelyyn, kalastus- ja maatalousala sekä autoteollisuus mukaan luettuina. Yhteismarkkinoiden myötä otettiin kuitenkin käyttöön eräitä korvauksia. ETSK toivoo voivansa ennakoida meneillään olevan yhdentymisen ekologiset (esimerkiksi muuntogeeniset kasvit) ja sosiaaliset seuraukset ja käydä niistä vuoropuhelua. Eräitä seurauksia on jo ollut: elokuva-alan työpaikat ja henkilötietojen suoja SWIFT-järjestelmässä.

3.   Transatlanttisen yhdentymisen mahdolliset seuraukset

3.1   EU:n ja Yhdysvaltojen taloudelliset ja kaupalliset rakenteet ovat sangen lähellä toisiaan. Ensimmäinen odotettavissa oleva seuraus olisi lähinnä kilpailun tehostuminen, joka ei kohdistuisi niinkään tuotteiden kustannuksiin kuin niiden määrään, laatuun ja eriytymiseen. Dollarin vaihtokurssin ansiosta Yhdysvaltojen kilpailukyky viennissä kasvaa. Korkotaso on Yhdysvalloissa alhaisempi, ja Yhdysvaltain keskuspankki on EKP:tä nopeampi reaktioissaan. Mikäli radikaaleja muutoksia ei tapahdu, euroalueella ei ole nykyisin tarvittavia reagointivalmiuksia kehittyäkseen laajoilla transatlanttisilla markkinoilla.

3.2   Yhdentyminen voisi vaikuttaa työvoimakustannuksiin ja työoloihin, johtaa työmarkkinoiden joustavoinnin vuoksi entistäkin helpommin epävarmuuden lisääntymiseen, yhä maltillisempaan palkkakehitykseen sekä tuotannon intensiiviseen siirtoon strategiassa, jossa tähdätään inflaation hillitsemiseen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Eurooppalaiset pelkäävät sosiaalista suojelua, terveyttä ja ympäristöä koskevien normiensa sekä työllisyys- ja elintasonsa alentamispaineita, vaikka yhdentymisen tulisi hyödyttää molempia osapuolia. Talouden suorituskyvyn ja tuottavuuden parantaminen on yksi ratkaisu, mutta on varauduttava siihen, että osa työpaikkansa menettäneistä ei löydä uutta työtä. Jäsenvaltiot, joiden sodanjälkeinen jälleenrakennus perustui vahvaan kansalliseen sosioekonomiseen yksimielisyyteen, kärsivät jo järjestelmiensä eroista johtuvista jännitteistä, jotka ovat toukokuun 2010 jälkeen tulleet raa'alla tavalla ilmi yhteisvaluuttaan kohdistuvan keinottelun yhteydessä.

3.3   Tuotantoprosessien kasvaneen pirstaloitumisen (10) johdosta nopean talouskasvun maat voisivat olla kilpailua OECD-alueen kahden suurimman talouden välillä kiristävän transatlanttisen yhdentymisen suurimpia voittajia. Tämä on ETSK:n mielestä yksi ensisijaisista aiheista, joista olisi keskusteltava transatlanttisessa vuoropuhelussa.

4.   Yhdentymistä koskevat menettelyt

4.1   Euroatlanttista ryhmittymää ei voida luoda pitämällä ihmiset tietämättöminä asiasta. Unioni voisi edistää demokratiaa hyödyntämällä kansalaisvuoropuhelua ja työelämän vuoropuhelua sisäisesti sekä tätä varten luoduissa EU:n ja Yhdysvaltojen elimissä. Euroopan komissio voisi edistää tällaista vuoropuhelua osoittamalla siihen vielä äskettäin tekemäänsä korotusta enemmän varoja. (11) ETSK on halukas organisoimaan yhdysvaltalaisten vertaiselintensä kanssa EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisyhteiskuntien neuvoston.

4.2   ETSK katsoo, että transatlanttisesta yhdentymisestä on Lissabonin sopimuksen mukaisesti kuultava kansalaisia. Elleivät päätöksentekoelimet ota selkeästi kantaa eurooppalaisen yhteiskuntamallin kansainväliseen edistämiseen, euroatlanttiseen yhdentymiseen sisältyy eurooppalaisen ”yhteiskuntasopimuksen” purkautumiseen liittyviä riskejä, ja kansalaisia on kuultava.

4.3   Komitea toivoo, että transatlanttisessa vuoropuhelussa esitellään seikkaperäisesti seuraavien asioiden oikeutusta:

1)	eurooppalainen identiteetti

2)	Euroopan arvot ja kulttuuri, mukaan luettuna ympäristönsuojelu

3)	ETSK, joka edustaa unionin järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa jäsentensä kautta.

5.   Pankkeja koskevat säännökset

5.1   Globalisoituneessa taloudessa tarvitaan kiireellisesti uudistuksia. ETSK pitää valitettavana, että kansainvälisten rahoituslaitosten uudistaminen on niin hidasta, koska se haittaa tasapuolista kilpailua ja laajan sosiaalisen tasapainon ylläpitämistä.

5.2   On kiireellisesti määriteltävä yhdessä luokituslaitoksia koskevat yhteiset normit, jotta vältetään niiden toiminnan mahdolliset kielteiset vaikutukset (12); luottoluokituslaitokset antoivat hyviä luokituksia pankeille, jotka aiheuttivat kriisin, ja nyt ne antavat huonoja luokituksia jäsenvaltioille siitä syystä, että niillä on velkaa ja vajeita, jotka johtuvat näiden samojen pankkien pelastamisesta ja joiden maksajia ovat kansalaiset. Pankkien ja luottoluokituslaitosten toimet ovat kaksi seikkaa, joista EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisyhteiskunnat voisivat keskustella transatlanttisen vuoropuhelun yhteydessä.

6.   Vapaudet ja ihmisoikeudet

6.1   Vaikka vapaudet ja ihmisoikeudet tunnustetaan periaatteiksi, osapuolet eivät kunnioita niitä samalla tavalla: liikkumisvapautta ei käsitellä vielä samalla tavalla kaikkien eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten välillä. Viisumeita, passeja ja turvallisuustarkastuksia koskevia kysymyksiä olisi aiheellista yhdenmukaistaa yhteisesti määritellyllä tavalla.

6.2   SWIFTiä (13) koskeva esimerkki on valaiseva: helmikuun 11. päivänä 2010 antamassaan lainsäädäntöpäätöslauselmassa (14) Euroopan parlamentti vastusti rahoitustietojen käsittelyä ja siirtoa – josta SWIFT-yhtiö huolehtii – EU:sta Yhdysvaltoihin koskevan sopimuksen uusimista. Tarkoituksena oli myöntää tai olla myöntämättä suora pääsy käsiksi eurooppalaisiin palvelimiin terrorismin torjumiseksi. EP:n uudet toimivaltuudet ovat antaneet sille mahdollisuuden tarkastella tätä pankkitapahtumia koskevien eurooppalaisten luottamuksellisten tietojen siirtoa suurina määrinä Yhdysvaltoihin; käytännössä tämä merkitsee sitä, että he menettävät jäsenvaltioiden ja unionin oikeuteen sisältyvät takeensa ja suojansa. Parlamentin jäsenet halusivat, että unioni täsmentää näkemystään transatlanttisista markkinoista oikeuksien suojelun osalta. He pitivät parempana siirtyä kohti järjestelmää, joka on eurooppalaisempi, jossa Europolilla on uusi rooli ja johon sisältyy vaatimus kansalaisten oikeudesta vahingonkorvaukseen. Vaikka takeet ovatkin nykyisin puutteelliset, 8. heinäkuuta 2010 allekirjoitettua sopimusta voidaan tarkistaa vuosittain. Tämä vastaa komission jäsenen Michel Barnier'n näkemystä; hän toivoo, että sisämarkkinat palvelisivat unionin toimielinten yhdessä määrittelemää yhteiskuntahanketta (15). Käsillä olevassa lausunnossa ETSK toivoo myös nimenomaan sitä, että unioni tuo esiin oman käsityksensä transatlanttisista markkinoista ja tekee eurooppalaista yhteiskuntamallia tunnetuksi tärkeää naapuriansa Yhdysvaltoja kunnioittaen.

6.3   Oikeutta elämään, bioetiikkaa ja aloja, joiden osalta unionin kannat ovat edistyksellisiä, on suojeltava ja rajattava yhteisymmärryksessä kauppasopimusten ulkopuolelle.

6.4   ETSK toivoo, että transatlanttinen kumppanuus edistää osaltaan ihmisoikeuksien, poliittisten ja kansalaisoikeuksien sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamista. Yhdysvalloilla on pitkä kansalais- ja poliittisten oikeuksien puolustamisen perinne, ja Euroopan unioni on lisännyt siihen taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kehittämisen. Molempien maanosien etujen mukaista on poliittinen tahto huolehtia siitä, että niistä hyötyvät niiden kaikki kansalaiset ja asukkaat kaikkia oikeuksia ajatellen ja kunkin kokonaisuuden mahdollisuuksien mukaisesti.

7.   Sosiaaliset oikeudet

7.1   ETSK on jo pannut merkille, että transatlanttisessa ”sosiaalisessa” vuoropuhelussa tuloksia ei ole saatu juurikaan aikaan. (16) Vaikuttaa siltä, että sosiaalisten oikeuksien katsotaan sisältyvän ”perusoikeuksien” käsitteen piiriin, mutta jälkimmäisillä oikeuksilla tarkoitetaan itse asiassa ”kansalais- ja poliittisia oikeuksia”.

7.2   ETSK:n mielestä ei riitä, jos muistutetaan säännöllisesti siitä, että Yhdysvalloilla ja EU:lla on samat arvot ja että talouden ohella niille on yhteistä vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen. Unionin tulisi aina muistuttaa ulkoisessa toiminnassaan siitä, että muut ”perusoikeudet”, toisin sanoen sosiaaliset oikeudet, ovat sen omien kantojen peruspilareita. Unionin keskeisiin asiakirjoihin sisältyy horisontaalinen sosiaalilauseke, jossa määrätään, että unionin on otettava huomioon sekä politiikkansa suunnittelussa että toteuttamisessa ”korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset” (17).

7.3   Nimenomaan ”sosiaalivaltio”, sosiaalijärjestelmät ja ihmisoikeuksiin kuuluvien sosiaalisten oikeuksien kunnioittaminen ovat Euroopalle ominaisia muihin maanosiin verrattuna.

Eurooppalaisessa yhteiskuntamallissa yhdistyvät kansalaisvapauksien suojelu, sosiaalisen markkinatalouden mekanismit sekä aktiivinen julkinen toiminta. Se koostuu kolmesta pilarista: kollektiivisen sosiaalisen suojelun järjestelmistä, julkisista palveluista ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta. Siinä tiivistyy jollain tapaa ”eurooppalainen elämäntapa”. ETSK pitää valitettavana, ettei unioni edistä itse mallia. Kaikki siihen liittyvät näkökohdat mainitaan Lissabonin sopimuksessa. Mallia on hyödynnettävä poliittisesti ”Eurooppa = kaikkien hyvinvointi” –lähestymistavalla myös transatlanttisissa neuvotteluissa. ETSK:n mielestä unionin on vaadittava, että tämän sosiaalivaltion osatekijät ovat euroatlanttisen keskustelun ytimessä, sillä muussa tapauksessa aiheutuisi vahinkoa unionin kansalaisille, identiteetille ja monivivahteisuudelle.

8.   Sosiaalisen suojelun järjestelmät

8.1   Eurooppalaiset ovat hyväksyneet sen, että osa kansallisesta vauraudesta jaetaan uudelleen kansallisten – ja kaupan globalisoitumisen kiihtymisen horjuttamien – kollektiivisen sosiaalisen suojelun järjestelmien avulla. Mikäli EU ei suojele eurooppalaista yhteiskuntamallia, vaarana on, että unioni edistää sen hajoamista. Koko yhteiskunnan hyvinvointi paranee, kun rajallisen työajan ansiosta on mahdollista viettää enemmän aikaa perheen kanssa, joka on unionin sosiaalinen pilari; kun pitkät äitiys- ja vanhempainlomat ovat palkallisia pienten lasten parempaa kehittymistä silmällä pitäen; kun raskaat hoidot turvataan; kun huolenpitoa tarvitsevia iäkkäitä ihmisiä autetaan: kyse ei ole jäsenvaltioiden antamista lahjoista, sillä edunsaajat ovat maksaneet vältetyt kertaluonteiset raskaat kustannukset vähitellen vuosien kuluessa sosiaaliturvamaksuina ja/tai veroina.

8.2   Tältä osin transatlanttiset suhteet eivät ole nykyisin yhdenvertaiset. Yhdysvallat on osavaltioiden liitto ilman (liittovaltio- tai osavaltiotason) sosiaalivaltiota, mutta harkitsee sosiaalisia muutoksia (liittovaltion sairausvakuutuslaki). EU:ssa kussakin jäsenvaltiossa on kansallinen sosiaalivaltio, mutta ei vielä kolmelle pilarille ”liittovaltiotasolla”, jolla lähentymistavoitteita suositellaan avoimen koordinointimenetelmän avulla. ETSK katsoo, että näitä EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä eroja ei pidä tasoittaa heikentämällä eurooppalaista yhteiskuntamallia. Komitea pohtii, kuinka jäsenvaltioiden oikeudet kestävät transatlanttisessa yhdentymisessä, jos eurooppalaisen mallin edistämiseksi ei ole yhteisön toimia eikä poliittista tahtoa erityisesti nykyisenä kriisiaikana.

8.3   ETSK katsoo, että transatlanttisessa sosiaalisessa vuoropuhelussa, jota komitea kannattaa, tulisi käsitellä tätä avoimuuden ja turvallisuuden haastetta, joka on meneillään olevien muutosten ytimessä. Kyse on yhtäältä 300 miljoonan ihmisen ja toisaalta 500 miljoonan ihmisen hyvinvoinnista.

8.4   Sosiaalijärjestelmät vastaavat usein EU:ssa jäsenvaltioiden talousarvioita. Yhdysvalloissa terveysmenoihin suunnattu 16 prosentin osuus BKT:stä on merkittävä, mutta kansalaisille tarjottu suojan taso on alhaisempi kuin eurooppalaisten suojan taso, joka toteutetaan pienemmin kustannuksin (OECD-maiden keskiarvo: 8,9 prosenttia BKT:stä). Sosiaalijärjestelmien massa pitää reaalitalouden käynnissä. Ne ovat valtioiden ja kansalaisten kannalta erittäin merkittäviä kriisin vaimentajia, paitsi kun vakuutusjärjestelmä on henkilökohtainen ja perustuu yksityisiin rahoitusvaroihin, jotka ovat markkinariskien armoilla. ETSK:n mielestä päättävien tahojen velvollisuutena olisi estää se, että EU:n ja Yhdysvaltojen suuren yhdennetyn talousalueen täysimääräinen avaaminen kilpailulle heikentää kansalaisten suojaa. Tässä mielessä ETSK voi pitää vain myönteisenä Yhdysvaltain nykyisen presidentin saavuttamaa menestystä uuden sairausvakuutusjärjestelmän käyttöönotossa Yhdysvalloissa.

8.4.1   Terveys

8.4.1.1   Kansalaiset hyväksyvät unionin tavoitteen edistää sosiaalista lähentymistä noususuuntaisesti ja periaatteen estää sosiaalinen taantuminen, ja se on säilytettävä. Eurooppalaiset naiset eivät esimerkiksi koskaan hyväksyisi, että heikennettäisiin heidän oikeuksiaan äitiyslomaan – joka on hyvin lyhyt Yhdysvalloissa ja tietyissä tapauksissa palkaton.

8.4.1.2   ETSK katsoo, että EU:n ja Yhdysvaltojen vuoropuhelu olisi monipuolisempaa, jos siinä käsiteltäisiin näitä kyseisten yhteiskuntien yhteenkuuluvuuden kannalta perustavanlaatuisia kysymyksiä. Yhdysvaltain yhteiskunta on erittäin jakautunut, kun kyse on säänneltyä, verotukseen perustuvilla yhteisillä varoilla rahoitettua ja vaaleilla valittujen edustajien valvomaa terveyden suojelua koskevasta aloitteesta. ETSK katsoo, että tämä osoittaa ehkä tiedonpuutetta eurooppalaisesta mallista, joka olematta keskitetty maanosan tasolla tarjoaa yhteisvastuuseen perustuvat kollektiiviset takeet kaikille – myös niille, jotka eivät ole unionin kansalaisia ja jotka antavat oman panoksensa BKT:seen – yleisten sairausvakuutusjärjestelmien avulla. ETSK toivoo unionin huolehtivan tämän tiedon levittämisestä Yhdysvaltojen kansalaisyhteiskunnan piirissä. Järjestäytyneiden kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelu voisi olla siinä kanavana.

8.4.2   Eläkkeet

8.4.2.1   Kuten muillakin sosiaaliturvajärjestelmien osa-alueilla myös eläkkeissä eurooppalaisten välillä on eroja, millä on yleisellä tasolla merkittäviä vaikutuksia talouteen. Kansalaisyhteiskunnan edustajia pitäisikin kuulla EU:n ja Yhdysvaltojen vuoropuhelussa, kun otetaan huomioon mullistukset, joita nämä kaksi yhteisöä integroivat kauppasopimukset saattavat aiheuttaa niiden elintasoon.

8.4.3   Työttömyys

8.4.3.1   Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on julkinen työttömyyskorvausjärjestelmä. Yleinen vaara on, että atlanttisen alueen yhdentyminen johtaa kilpailukykysyistä joustavuuden lisääntymiseen ilman että turvallisuus lisääntyy. Eurooppalaiset voivat yhdysvaltalaisten tavoin pelätä tilanteensa heikkenemistä. (18) Työntekijöiden tilanne Yhdysvalloissa on huonontunut vuodesta 1970 lähtien. Kriisin myötä epävarmuus sekä köyhien työntekijöiden (working poors) lukumäärä kasvavat Atlantin molemmin puolin. Ennennäkemättömän talouskriisin vuoksi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa pelätään tilanteen pahenevan lisättäessä joustavuutta. ETSK katsoo, että joustoturva voi joskus toimia palkansaajien eduksi, mikäli luvattu turva säilytetään, mutta mikään ei voi korvata vakituista työpaikkaa, johon liittyy kohtuullinen palkka ja eläke. Osapuolten edut huomioonottavalla sosiaalidialogilla on pitkät perinteet Euroopan unionissa, ja unionilla on sosiaalidialogia koskevia asiakirjoja sekä toimielimensä. Neuvotteluiden sujuminen edellyttää työnantajia ja palkansaajia edustavia kouliintuneita järjestöjä.

9.   Julkiset palvelut  (19)

9.1   Koulutus

9.1.1   Yhdysvaltalaiset maksulliset korkeakoulut tunnustetaan maailman parhaiksi, ja eurooppalaiset pyrkivät niihin sekä opiskelemaan että opettamaan. Yhdysvaltalaiset katsovat eurooppalaisten tavoin, että tulevaisuudessa työelämä on avoimempi korkeasti koulutetuille ja erittäin ammattitaitoisille työntekijöille:

(Yhdysvaltain presidentin toimeenpanovirasto [EOP] – Taloudellisten neuvonantajien neuvosto [CEA], Jobs of the Future [Tulevaisuuden työpaikat])

9.1.2   Koulutus on silta tulevaisuuteen. EU:ssa, jossa opetus on yleensä ilmaista, julkisten palveluiden vähentäminen ja pidättyvät kansalliset talousarviopolitiikat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa mahdollisuudet ovat yhä epätasapuolisempia. EU neuvoo Lissabonin strategian nojalla jäsenvaltioita mukauttamaan ensin korkeakoulut (korkea-asteen opinnot) ja myöhemmin ehkä lukiot (toisen asteen opinnot) yritysten tarpeisiin.

9.1.3   ETSK katsoo, että kaikille suunnatun koulutuksen, siinä tavoitteena olevan sukupuolten tasa-arvon sekä yksityis- ja työelämän yhteensovittamisen pitäisi taata kaikenlaiset mahdollisuudet kansalaisille. EU ja Yhdysvallat voisivat harjoittaa koulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen ja niiden rahoitustapoihin liittyvää vaihtoa ja vuoropuhelua, jotta osaamiseen perustuva palvelutalous hyödyttäisi molempia yhteiskuntia ja jotta löydetään keinoja koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jäävien huomioonottamiseksi.

9.2   Palvelukaupan yleissopimus (GATS)

9.2.1   Nimenomaan EU:n kansalaiset ovat taistelleet pelastaakseen elokuvateollisuutensa ja säilyttääkseen eurooppalaisen kulttuurin erityislaatuisuuden palvelujen maailmanlaajuisen vapauttamisen aiheuttamilta vaaroilta. Eurooppalaista identiteettiä puolustetaan vahvistamalla kulttuurien vuoropuhelua, jotta suojellaan moninaisuudesta syntyvää rikkautta: siihen liittyy lukuisia näkökohtia, kuten työpaikat, perinnön säilyttäminen sekä innovoinnin ja luovuuden kehittäminen.

9.2.2   Kulttuuri ei ole pelkästään kauppatavara. ETSK:n mielestä sen on oltava osa järjestäytyneiden kansalaisyhteiskuntien transatlanttista vuoropuhelua.

9.3   Maahanmuutto ja kotouttaminen omana tapauksenaan

9.3.1   Näiden kummankin ikääntyvän yhteiskunnan on hallittava niihin kohdistuvaa maahanmuuttoa. Haasteena on sovittaa yhteen ikääntyminen ja työvoiman tarve löytämällä yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden sietoraja. Se riippuu kotouttamispolitiikoista, joita on tarkasteltava pitkällä aikavälillä kokonaisvaltaisesti ja kaksisuuntaisesti (maahanmuuttajat / vastaanottava yhteiskunta). Sisäiset ja ulkoiset paineet ovat voimakkaita. ETSK pitää siirtolaiskysymystä merkittävänä demokratioille ja toivoo, että siitä keskustellaan transatlanttisessa sosiaalisessa vuoropuhelussa, johon Euroopan kotouttamisfoorumi voisi tämän seikan osalta osallistua.

10.   Sosiaalidialogi

10.1   Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on yksi kysymyksistä, joiden osalta nämä kaksi yhteiskuntaa eroavat eniten toisistaan. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla, jolla on ollut merkittävä asema Euroopan historiassa, on nykyisin kulttuuriarvoa; Yhdysvaltain kansalaisilta se puuttuu, eikä heillä siten ole keinoja tulla kuulluiksi. Näiden kahden yhteiskunnan välillä on tärkeää löytää erilaisia keinoja palkansaajien äänen saamiseksi kuuluviin sekä tiedonkulun ja kuulemisen kehittämiseksi, erityisesti näinä kriisin sävyttäminä aikoina vuoden 2008 finanssiromahduksen jälkeen. ETSK katsoo, että tarvitaan yhteisesti laadittuja normeja EU:n ja Yhdysvaltojen sosiaalisten olojen ja työolojen – erityisesti työajan ja sosiaalisten etuuksien – arvioimiseksi ja vertailemiseksi, jotta saadaan selkeä näkemys kummankin kilpailukyvystä, niin kauan kuin kaupan globalisoitumisessa käytetään palkkoja sopeutumismuuttujana.

10.2   Vuonna 2009 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti suunnittelee poliittista yhteistyötä Yhdysvaltain kongressin kanssa sekä Yhdysvaltain ja EU:n keskuspankkien yhteydenpidon merkittävää tiivistämistä. Yhdysvallat ei ole kuitenkaan ratifioinut ILO:n yleissopimuksia. Eräässä tutkimuksessa kuvataan yhdysvaltalaista työelämää, jossa huomattavalta määrältä työntekijöitä on evätty perustavaa laatua oleva suojelu, kuten oikeus vähimmäispalkkaan, oikeus korvaukseen ylityötunneista, oikeus lounastaukoihin ja tapaturmakorvauksiin sekä oikeus vaatia parempia työoloja.

10.3   ETSK katsoo, että transatlanttisessa sosiaalisessa vuoropuhelussa kansalaisyhteiskunnan edustajia ja erityisesti työntekijöitä kuullaan nykyisin liian vähän.

11.   Ympäristö

11.1   Ympäristöstä vastuuta kantava Yhdysvaltain politiikka vaikuttaisi talousarviota koskeviin valintoihin ja työllisyyteen. ETSK katsoo, että transatlanttisella vuoropuhelulla voidaan kehittää tietoisuutta kestävyysnäkökohtien huomioonottamisen tärkeydestä ja että kansalaisyhteiskunnalla ja kuluttajilla on oma sijansa ”vihreää” taloutta edistettäessä.

11.2   Unionin ja Yhdysvaltojen tulisi kyetä luomaan yhdessä uusia teollisuusaloja, jotka vastaavat uusiutuvien energialähteiden tarpeeseen. Kalifornia ja Portugali ovat tehneet samat valinnat aurinko- ja tuulienergialle annettavan aseman osalta. ETSK:n mielestä näiden kahden voimatekijän – EU:n ja Yhdysvaltojen – tulevaisuuden kannalta olisi tuhoisaa, jos kehitetään ideoita ja käytetään sitten kiinalaista teknologiaa (vrt. aurinkosähkö).

12.   Institutionaalinen taso

12.1   ETSK:n aiemmassa lausunnossa transatlanttisista suhteista viitataan moniin mahdollisiin tapoihin kehittää transatlanttista työhön liittyvää vuoropuhelua ja transatlanttista talousneuvostoa.

12.2   ETSK haluaisi toimia innovatiivisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien kutsumiseksi virallisesti mukaan järjestäytyneiden kansalaisyhteiskuntien transatlanttiseen vuoropuheluun. Kaikissa transatlanttisiin suhteisiin liittyvissä vuoropuheluissa, kertomuksissa, tutkimuksissa ja sopimuksissa tulisi työpaikkojen luomisen ohella käsitellä myös suunniteltujen toimenpiteiden sosiaalisia seurauksia. Jäsenvaltiot eivät ole vielä luoneet EU:lle yhdennettyä sosiaalipolitiikkaa, vaikka se käytännössä soveltaa todella yhteistä mallia ja kykenisi tuomaan esiin näkökulmansa vuoropuhelussa Yhdysvaltojen kanssa. EU:n on edistettävä eurooppalaista yhteiskuntamalliaan parantamalla omaa tunnettuuttaan Yhdysvalloissa.

---

(1)  Jäsenvaltioiden BKT:n kasvu EU:n perustamisen jälkeen on tästä osoituksena. Ks. myös alaviite nro 6.

(2)  Transatlantic Economic Council (TEC); Transatlantic Labour Dialogue (TALD).

(3)  EUVL C 309, 16.12.2006, s. 119–125.

(4)  George W. Bushin, Angela Merkelin ja José Manuel Barroson Valkoisessa talossa allekirjoittama sopimus.

(5)  Euroopan parlamentin 26. maaliskuuta 2009 antama päätöslauselma transatlanttisten suhteiden tilasta Yhdysvaltain vaalien jälkeen.

(6)  Eurooppalaisen yhteiskuntamallin osalta ks. Lissabonin sopimuksen johdanto-osa: ” – – vahvistavat sitoutumisensa Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja vuoden 1989 työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa määriteltyihin sosiaalisiin perusoikeuksiin – – ”; ks. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6 ja 32 artikla; ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 art. ja X osasto; ks. Lissabonin sopimus – perusoikeuskirjan 28, 34, 35 ja 36 artikla.

(7)  OECD, talousosasto, 2005: The Benefits of Liberalising Product Markets and Reducing Barriers to International Trade and Investment: The Case of The United States and the European Union.

(8)  Luku 1, EUVL C 277, 17.11.2009, s. 117–124.

(9)  Kyseinen hanke, jota komission jäsenet Leon Brittan (ulkomaankauppa), Martin Bangemann (teollisuus ja televiestintä) ja Mario Monti (sisämarkkinat) yhdessä ehdottivat maaliskuussa 1998, koski EU:n ja Yhdysvaltojen suhteita, ja siinä oli neljä osiota: palvelujen vapaakauppa-alue, kaupan teknisten esteiden poistaminen erityisesti vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten nojalla, julkisten hankintojen, teollis- ja tekijänoikeuksien ja investointien vapauttaminen ja lopuksi tullien asteittainen poistaminen teollisuustuotteilta vuoteen 2010 mennessä. Lykätty vuoteen 2015 asti.

(10)  Teollisuustoiminnan väheneminen jatkuu niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin, missä teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 30 prosenttia vuosikymmenen aikana; Yhdysvaltojen osuus maailmankaupasta on laskenut kymmenen vuoden takaisesta 13 prosentista yhdeksään prosenttiin; tuotannon siirrot jatkuvat EU:ssa. Ks. työajan osalta tutkimus: Rones ym., 1997, julkaistu IRES-instituutin Revue Internationale -lehden nrossa 54, 1/2001.

(11)  Vuonna 2009 Euroopan komission ulkosuhteiden pääosasto julkisti 800 000 euroa käsittävän ehdotuspyynnön kansalaisyhteiskunnan hankkeista, joilla kannustetaan vuoropuhelua EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

(12)  EUVL C 277, 17.11.2009, s. 117–124.

(13)  SWIFT – Society for Worldwide Interbank Financial Communications, Belgian lain alainen yhdysvaltalainen yritys, joka hallinnoi rahoitustietojen kansainvälistä vaihtoa ja jonka toiminta kattaa yli 200 maata.

(14)  EP (05305/1/2010 REV 1 – C7-0004/2010 – 2009/0190(NLE). Sopimus SWIFT II, EP, 8.7.2010 (11222/1/2010/REV 1 ja COR 1 – C7-0158/2010 – 2010/0178(NLE)).

(15)  Euractiv.fr:n 17. maaliskuuta 2010 komission Pariisin-edustuston kanssa ja DTCC:n (Depositary Trust and Clearing Corporation) tuella järjestämä keskustelu: European Issues n:o 165, 6.4.2010, Fondation Robert Schuman.

(16)  EUVL C 288, 22.9.2009, s. 32–39.

(17)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla.

(18)  Middle Class in America.

(19)  EUVL C 128, 18.5.2010, s. 97–102.

---

---