19.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 54/37

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta”

KOM(2010) 289 lopullinen – 2010/0160 COD

(2011/C 54/12)

Esittelijä: Carmelo CEDRONE

Euroopan parlamentti päätti 23. kesäkuuta 2010 ja Euroopan unionin neuvosto 13. heinäkuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta

KOM(2010) 289 lopullinen – 2010/0160 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 25. marraskuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 8.–9. joulukuuta 2010 pitämässään 467. täysistunnossa (joulukuun 8. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 172 ääntä puolesta ja 12 vastaan 9:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Tässä lausunnossa käsitellään luottoluokituslaitosten sääntelyyn sovellettavan komission kolmivaiheisen lähestymistavan toista vaihetta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että EU on reagoinut myös tarkasteltavana olevan ehdotuksen myötä aktiivisesti merkittävään ongelmaan, joka on aiheuttanut (ja aiheuttaa edelleen) huomattavia haittoja taloudelle, yrityksille ja kansalaisille EU:ssa, ja saanut aikaan vastaavia reaktioita kansainvälisellä tasolla. ETSK toivoo, että tätä työtä jatketaan hellittämättä ja johdonmukaisesti.

1.2   ETSK katsoo myös, että rahoitusmarkkinoiden ja – edelleen jäsenvaltioiden hoitaman – rahoitusvalvonnan integraatiotason erot on tasoitettava nopeasti, sillä ne ovat kärsittyjen vahinkojen yksi syy. Komitea suhtautuu näin ollen myönteisesti käsiteltävänä olevaan ehdotukseen osoittaa luottoluokituslaitosten valvonta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) (1). Sen tehokkuus riippuu asianomaisen kansallisen lainsäädännön mukauttamisesta ja vielä jäljellä olevan sekaannuksen poistamisesta. Tässä yhteydessä on mentävä nykyisiä ehdotuksia pidemmälle, kuten eräät jäsenvaltiot ovat ehdottaneet.

1.3   ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1060/2009, annettu 16. syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista (2), ja etenkin peruskysymyksiä koskeviin ehdotuksiin. Tällaisia kysymyksiä ovat avoimuus ja intressikonfliktit, tiedotus, kilpailu ja ulkomaiset luottoluokituslaitokset. Vaikka ETSK on tietoinen aiheen monimutkaisuudesta, se pahoittelee kuitenkin kyseisen asetuksen voimaantulon myöhästymistä, sillä siinä olisi jo pitänyt säätää nyt ehdotetuista muutoksista.

1.4   ETSK on myös huolissaan valtionvelan erityisluonteesta ja etenkin valtionvelan eurooppalaisen luokituselimen puuttumisesta. Komitea odottaa parhaillaan käynnissä olevan julkisen kuulemismenettelyn tuloksia (3).

1.5   ETSK:n mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että sellaisiin Euroopassa sijaitseviin luottoluokituslaitoksiin, joiden emoyritys sijaitsee EU:n ulkopuolella, sovelletaan uusia valvontasäännöksiä. Komitea on tässä yhteydessä tyytyväinen vuoden 2009 asetukseen sisältyviin asiaa koskeviin säännöksiin. Paras ratkaisu olisi G20-maiden välinen sopimus, jonka tarkoituksena olisi luoda globaaleja sääntöjä asianomaisten eri lainsäädäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja sellaisten kansainvälisten käytännesääntöjen luomiseksi, joita kaikkien laitosten on noudatettava. Valvonta olisi annettava finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmälle (Financial Stability Board), jolla tulisi olla valtuudet asettaa sanktioita yhteisymmärryksessä eri maiden valvontaelinten kanssa. ETSK on tyytyväinen siihen, että tällainen prosessi on jo käynnistetty EU:n aloitteesta.

1.6   ETSK katsoo, että jo käynnistetty uudistusprosessi on saatettava pikaisesti päätökseen.

1.7   Kuluttajien ja investoijien luottamus rahoitusmarkkinoihin on nimittäin välttämättä palautettava. Tähän voidaan päästä vain, jos annetaan vaikutelma ja varmuus siitä, että asioihin suhtaudutaan vakavasti. On ryhdyttävä toimiin ja kohdeltava ankarasti niitä toimijoita, jotka eivät noudata sääntöjä.

1.8   Kun ajatellaan luottoluokituslaitosten roolia äskettäisessä maailmanlaajuisessa arvopaperi- ja rahoitusmarkkinakriisissä, ETSK pitää myönteisenä sitä, että on käynnistetty kolmivaiheinen ohjelma niiden luottoluokituslaitosten tehtävien sääntelemiseksi, joita ne suorittavat sijoittajien ja kuluttajien puolesta (ks. komission esittämä asiakirja aihetta koskevasta julkisesta kuulemisesta). Luottoluokituslaitoksilla on erittäin tärkeä tehtävä varmistaa tiedot, joita suhteettomien riskien välttäminen luototustoiminnassa edellyttää, ja tehtävä on sinällään merkittävä rahoitusmarkkinoiden vakauden ja turvallisuuden takaamiseksi. Vähemmän hyväksyttävältä vaikuttaa niiden luottoluokitustoiminta itsenäisiin valtioiden nähden. ETSK onkin tyytyväinen valtionvelkaa koskevien näkökohtien ottamiseen mukaan parhaillaan käynnissä olevaan julkiseen kuulemismenettelyyn.

1.9   Syyt siihen, että on paikallaan pohtia muutamien luottoluokituslaitosten oligopolistista asemaa rahoitusvälineisiin tai rahoitusvelvoitteisiin liittyvien riskien arvioinnissa – olipa kyse sijoittajista, pankeista, vakuutusyhtiöistä tai valtioiden hallituksista – juontuvat ennen kaikkea siitä, että kyseisten laitosten tarjoama tieto on luonteeltaan julkinen hyödyke, ja näin ollen niiden tarjoamat palvelut ovat yleishyödyllisiä. ETSK on sen vuoksi tyytyväinen siihen, että eräät luokittelualalla uudet, eurooppalaiset yritykset olivat ensimmäisiä, jotka hakivat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta lupaa toimia luottoluokituslaitoksina.

1.10   Kun luottoluokituslaitokset arvioivat itsenäisen valtion talouden kestävyyttä (valtion luottoriski), kuten äskettäin tapahtui alennettaessa Kreikan ja muiden kansainvälisillä markkinoilla vahvasti velkaantuneiden EU-maiden luottokelpoisuusluokitusta valtionvelan osalta, nousee välittömästi esiin johdonmukaisuusongelma laitosten toimien ja tavoitteiden (avoimen ja vastuullisen tiedon tarjonta markkinoille) välillä. Tässä yhteydessä voi myös muodostua intressikonflikti yksityisten kansainvälisten sijoittajien (jotka käyttävät luokitusta arvioidessaan sijoitusriskejään) ja todennäköistä valtionvelan maksukyvyttömyystilannetta koskevan ilmoituksen seuraukset kärsivän maan kansalaisten/kuluttajien välille siitäkin huolimatta, että maksukyvyttömyyden syinä voivat olla myös eräät puutteet ja laiminlyönnit politiikassa.

1.11   Luottoluokituslaitokset voivat arvioida tehokkaasti valtionvelkaa edellyttäen, että niillä on käytettävissään asianmukaiset välineet ja menetelmät ja että ne noudattava toimivaltaisten viranomaisten tätä varten asettamia sääntöjä.

1.12   ETSK pitää valtion luottoriskin arviointia yleisen edun piiriin kuuluvana asiana. Se on tyytyväinen komission käynnistämään julkiseen kuulemismenettelyyn ja odottaa mahdollisuutta antaa aikanaan perusteltu lausuntonsa asiasta. ETSK toivoo kuitenkin, että yhteisen edun puolustamiseksi valtionvelkaa arvioisi tähän tarkoitukseen nimetty kansainvälinen tai eurooppalainen riippumaton laitos, jonka tulisi toimia oikea-aikaisesti ja avoimesti ja jolla tulisi olla toimintaansa riittävät välineet.

1.13   Ratkaisevaa on, että toisistaan ja kolmansista tahoista riippumattomien luottoluokituslaitosten keskinäinen kilpailu lisääntyy luokitusalalla. ETSK ehdottaa, että viivästysten sattuessa tai yhteisymmärryksen puuttuessa kansainvälisellä tasolla harkitaan myös mahdollisuutta edistää erityisesti valtionvelkaa tarkastelevan eurooppalaisen laitoksen perustamista. Lisäksi tulisi alan kilpailun edistämiseksi perustaa arvovaltainen eurooppalainen laitos tavanomaisten luottojen luokitusta varten.

1.14   ETSK on tyytyväinen siihen, että vuoden 2009 asetuksessa on luottoluokituslaitosten Euroopan tason valvontaa käsittelevän ehdotuksen ohella tarkasteltu tärkeimpiä asiaan liittyviä kysymyksiä (sanktiot, kilpailu, intressikonfliktit, tiedotus) (4).

1.15   ETSK suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden toimintavaran kaventamiseen alaa koskevan lainsäädännön osalta. Näin helpotetaan tiedonvaihtoa sekä eri lainsäädäntöjen yhdenmukaistamista ja vältetään Euroopan tason valvonnan vaikutusten vesittyminen.

1.16   ETSK ehdottaa, että kansallisten säännösten yhdenmukaistamista edistetään tuotteiden ja rahoituspalvelujen käyttäjien (kuluttajat, yritykset jne.) suojelemiseksi. Voitaisiin myös säätää, että Euroopan valvontaviranomaisessa (nykyisin Euroopan finanssivalvojien järjestelmä, ESFS) on yksi tai useampi työmarkkinaosapuolten ja kuluttajajärjestöjen nimeämä kuluttajien edustaja.

1.17   ETSK ehdottaa, että kannustetaan laajassa mielessä taloutta koskevan tiedon tuottamisjärjestelmää ja edistetään toimijoiden moninaisuutta sekä sellaisia uusia säännöksiä, joilla parannetaan arviointimenetelmien avoimuutta ja tehokkuutta etenkin johdannaisten osalta.

1.18   ETSK ehdottaa, että myös kansainvälisellä tasolla poistetaan nykyinen itsesääntelyjärjestelmä. On jatkettava toimivaltaisten viranomaisten vahvaa koordinointiprosessia ja kaikkia koskevien tiukkojen sääntöjen määrittelyä sekä varmistettava niiden soveltaminen. EU:n on toteutettava kaikki toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi kansainvälisissä elimissä.

1.19   ETSK ehdottaa lopuksi, että asetusta yksinkertaistetaan ja selkeytetään, jotta helpotetaan sen ymmärtämistä ja soveltamista. Monimutkaisia säännöksiä kierretään helpommin.

1.20   ETSK kehottaa poistamaan velvoitteen, jonka mukaan luottoluokituslaitosten on noteerattava arvopaperit, jotta ne voitaisiin myydä (tätä on ehdottanut myös finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä). Poistamalla tällainen arvopapereiden markkinoinnin edellytys vältettäisiin korkean riskin rahoitusvälineiden passiivinen hyväksyntä myös silloin kun niiden luokitus on hyvä. Komitea on Larosièren ryhmän tavoin huolestunut siitä, että lakisääteisen vähimmäispääoman luokittelu vähentää liikaa rahoituslaitosten vastuuta sekä vahvistaa samalla luottoluokituslaitosten oligopolia. ETSK on tyytyväinen siihen, että asiaa käsitellään käynnissä olevan julkisen kuulemismenettelyn yhteydessä.

2.   Johdanto

2.1   Äskettäisen kriisin perussyinä ovat tunnetusti olleet vakavat puutteet kansainvälisen rahoitusalan sääntelyssä ja valvonnassa. Lisäksi kriisi on tuonut vahvasti esiin ristiriidan, joka perustuu siihen, että rahoituslaitokset ja pankkiryhmät toimivat kuten globaalit yritykset, mutta niitä säädellään ja ne ovat tuomittuja kuolemaan kansallisen lainsäädännön piiriin kuuluvina toimijoina (Mervyn King, Englannin keskuspankin pääjohtaja).

2.2   Sama pätee unionin sisällä, minkä vuoksi kriisi on kärjistänyt tarvetta määritellä pikaisesti eurooppalainen viitekehys sekä sääntelylle että valvonnalle. Rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen edetessä on käynyt ilmi, että jäsenvaltioilla on keskenään hyvin erilaisia sääntöjä ja valvontajärjestelmiä.

2.3   Euroopan komissio on päättänyt soveltaa luottoluokituslaitosten sääntelyyn vaiheittaista lähestymistapaa. Heti pankkikriisin jälkeen keskityttiin sääntelyyn ja valvontaan siten että kiinnitettiin erityishuomiota monimutkaisten johdannaisten luokitteluun ja niihin liittyviin eturistiriitoihin. Epäonnistuminen kyseisten välineiden luokittelussa vaikutti konkreettisesti kriisin puhkeamiseen (5).

2.4   Samaan aikaan vuoden 2009 asetukseen kulminoituneen lainsäädäntäprosessin kanssa Larosièren ryhmän havainnot johtivat päätökseen tarkistaa perusteellisesti rahoitusalan sääntely ja valvonta EU:ssa. Sen jälkeen on hyväksytty ehdotus kaksitasoisten valvontapuitteiden perustamisesta EU:hun. Alemmalla tasolla asiaa tarkastelee kolme valvontaelintä, joista yhden, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, on määrä olla vastuussa luottoluokituslaitoksista. Tämän lausunnon aiheena olevassa ehdotetussa asetuksessa keskitytään yksinomaan muutoksiin, jotka on tehtävä arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivaltuuksien sisällyttämiseksi vuoden 2009 asetuksen säännöksiin.

2.5   Pankkilähtöisen finanssikriisin muututtua valtioiden velkakriisiksi on noussut esiin uusia kysymyksiä luottoluokituslaitosten roolista muun muassa valtionvelan riskien arvioinnissa. Onkin mahdollista, että nämä uudet kehitysvaiheet johtavat kolmannen asetuksen antamiseen, mutta sen tiimoilta on tällä hetkellä julkaistu ainoastaan 5. marraskuuta 2010 päivätty julkinen kuulemisasiakirja. Asiakirjan väliotsikot antavat viitteitä käsiteltävistä kysymyksistä: lakisääteistä vähimmäispääomaa koskevan luottoluokittelun luotettavuus, valtioiden luottokelpoisuuden luokittelu, kilpailun edistäminen luottoluokittelualalla, luottoluokituslaitosten vastuuvelvollisuus ja mahdolliset eturistiriidat. On mahdollista, että ETSK antaa aikanaan perustellun lausunnon näistä kysymyksistä todennäköisesti edellä mainitun uuden asetuksen yhteydessä.

2.6   Euroopan tasolla yhdenmukaistetut säännöt antavat myös paljon toimintavaraa ja tilaa kansallisille vaihtoehdoille sen lisäksi, että kansalliset ”tulkinnat” ovat mahdollisia siirrettäessä säädöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2.7   Larosièren ryhmä toi esille luottoluokituslaitosten vakavat puutteet etenkin monimutkaisten johdannaisten käsittelyssä (4), kun ajatellaan käytettyjä luokitusmenetelmiä, tiedon ja avoimuuden puutetta sekä ilmeisiä intressikonflikteja.

2.8   Lisäksi kyseessä on todellinen oligopoli, sillä niiden laitosten määrä, jotka kattavat noin 90 prosenttia luottoluokitusmarkkinoista, rajoittuu kolmeen – Moody’s, Standard & Poor’s ja Fitch – ja ne ovat lähes kaikki yhdysvaltalaisia. Niillä on ollut merkittävä rooli maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin kehittymisessä. Vaikka ”liikkeellelaskija maksaa” -periaate on toiminut melko hyvin valtionvelan ja yrityslainojen yhteydessä, se on aiheuttanut merkittäviä eturistiriitoja luokiteltaessa monimutkaisia johdannaisinstrumentteja. Näin on syntynyt noidankehä, joka vaarantaa toteutettujen arvopaperikauppojen avoimuuden.

2.9   Mutta aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut, kyseiset laitokset laativat edelleen luokituksia, jotka eivät välttämättä ole puolueettomia. Viime huhtikuussa (26.4.2010) Standards & Poor’s, huolimatta EU:n sitoumuksesta myöntää Kreikalle 110 miljardia euroa, alensi Kreikan valtionvelan luokitusta Azerbaidžanin tasolle.

2.10   Vasta näiden tapahtumien ja merkittävien eurooppalaisten johtajien luottoluokitusjärjestelmän toimintaa kohtaan osoittaman kritiikin johdosta Eurooppa-neuvosto päätti käynnistää edellä mainitun julkisen kuulemismenettelyn, jonka yhteydessä käsitellään myös valtionvelkakysymyksiä. Eräät jäsenvaltiot vihaavat ajatusta, että markkinat voivat paljastaa tuhlaavaisten valtioiden virheet ja väärinarvioinnit, vaikka valtiot ovat ammoisista ajoista laiminlyöneet velkojensa maksua. Tämän lausunnon aiheena on kuitenkin vuoden 2009 asetus.

2.11   Komissio tarkastelee 2. kesäkuuta 2010 antamassaan tiedonannossa (6) tähänastista edistystä ja vielä toteutettavia toimia (ks. liitteenä olevat taulukot) entistä turvallisemman, avoimemman ja vastuullisemman eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän luomiseksi. Järjestelmän on tarkoitus palvella reaalitaloutta ja koko yhteiskuntaa.

2.12   Tähän perustuu kehotus valvoa keskitetysti EU:ssa toimivia luottoluokituslaitoksia ja antaa vastuu uudelle Euroopan rahoitusvalvontajärjestelmälle ja kolmelle eurooppalaiselle valvontaviranomaiselle sekä lykätä asiaan perusluonteisesti liittyvien kysymysten käsittelyä.

3.   Asetukseen (EY) N:o 1060/2009 ehdotettavat muutokset

3.1   Kohde, soveltamisala ja määritelmät (I osastoa koskevat muutokset)

3.1.1   Keskeinen ja tärkein seikka on, kuten on mainittu, siirtyminen kansallisen tason valvonnasta Euroopan tason valvontaan. Valvontavalta useimpien Eurooppaan rekisteröityjen sekä muihin maihin rekisteröityjen mutta Euroopassa toimivien yritysten (eurooppalaiset tytäryhtiöt) osalta on Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella.

3.1.2   Asetuksen 4 artiklassa mainitaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotta niitä voitaisiin käsitellä samalla tavoin kuin muitakin EU:n rahoituslaitoksia luottoluokituksen käyttöä ajatellen. Tämä merkitsee sitä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen, jotka käyttävät luottoluokituksia, on käytettävä uuden asetuksen mukaisesti rekisteröityjen tai sertifioitujen luottoluokituslaitosten antamia luottoluokituksia.

3.2   Luottoluokitusten antaminen, tiedon saatavuus (II osastoa koskevat muutokset)

3.2.1   Strukturoitujen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijan tai asianomaisen kolmannen osapuolen on varmistettava, että tiedot ovat myös niiden käyttämän luottoluokituslaitoksen kanssa kilpailevien laitosten saatavilla. Ne voivat kuitenkin käyttää tietoja vain luottoluokitukseen. Näin on määrä välttää niiden luottoluokituslaitosten intressikonflikteja, joiden maksusta huolehtii liikkeeseenlaskija eli luottoluokituksen pyytäjä (sic!) (”liikkeeseenlaskija maksaa” -malli).

3.3   Luottoluokitustoiminnan rekisteröintimenettely ja luokitustoiminnan valvonta (III osastoa koskevat muutokset)

3.3.1   Kun Euroopan tasolla perustetaan yksi ainoa valvontaviranomainen, on poistettava nykyisiä säännöksiä, joissa säädetään kollegiotyyppisen koordinoinnin käytöstä (kollegioiden poistaminen). Näin voidaan tehostaa eri alueilla toimivien laitosten valvontaa. Eurooppalainen valvontaviranomainen voi lisäksi kehottaa Euroopan komissiota säätämään rekisteröintimenettelystä sekä annettavia tietoja koskevista standardeista. Se voi pyytää tietoja, tutkia mahdollisia asetuksen rikkomisia, suorittaa tarkastuksia jne.

3.4   Eurooppalaisen valvontaviranomaisen ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyö (III osastoa koskevat muutokset)

3.4.1   Kansalliset viranomaiset kontrolloivat luottoluokituksen käyttöä valvotuissa elimissä (pankit, vakuutusyhtiöt, sijoitusyhtiöt jne.). Ne vaihtavat tietoa luottoluokituslaitoksista, tekevät yhteistyötä ja avustavat Euroopan valvontaviranomaista.

3.4.2   Euroopan valvontaviranomainen voi siirtää eräitä tehtäviä kansallisille viranomaisille myös kustannussyistä. Etenkin seuraavat tehtävät voidaan siirtää: tutkimukset ja paikalla tehtävät tarkastukset, rekisteröintipyyntöjen arviointi sekä valvontaan liittyvät tehtävät. Euroopan valvontaviranomaisen tulisi laatia tätä varten erityiset suuntaviivat, ja sillä on vastuu tehtävistä.

3.5   Seuraamukset, komiteamenettely (IV osaston I lukua koskevat muutokset)

3.5.1   Euroopan valvontaviranomainen voi pyytää Euroopan komissiota määräämään seuraamuksia luottoluokituslaitoksille säännösten rikkomisen lopettamiseksi antamalla julkisen ilmoituksen saadakseen pyydetyt tiedot tai asettaakseen laitoksen tutkinnan kohteeksi. Jos luottoluokituslaitos rikkoo asetusta, Euroopan valvontaviranomainen voi määrätä sille sakon, kehottaa sitä lykkäämään toistaiseksi uusien luokitusten antamista, kehottaa lopettamaan säännösten rikkomisen tai viimeisenä keinona peruuttaa rekisteröinnin.

3.5.2   Komiteamenettelyt on saatettu Lissabonin sopimuksen mukaisiksi.

3.6   Siirtymä- ja loppusäännökset (IV osaston II lukua koskevat muutokset)

3.6.1   Kun rahoitusmarkkinoiden Euroopan valvontaviranomainen on aloittanut toimintansa, kansallisten valvontaviranomaisten toimivalta alalla päättyy. On laadittava menettelyt, joiden mukaisesti kansalliset viranomaiset siirtävät asiakirjat ja tiedot.

3.7   ETSK katsoo, että Euroopan komission luottoluokituslaitoksista äskettäin järjestämän julkisen kuulemismenettelyn päätelmät ovat samansuuntaisia kuin käsillä olevan lausunnon päätelmät. ETSK varaa itselleen oikeuden käsitellä tarvittaessa perusteellisemmin kuulemismenettelyssä tarkasteluja aiheita.

4.   Yleistä

4.1   Komission uusi ehdotus on askel oikeaan suuntaan, kun ajatellaan valvonnan siirtämistä kansalliselta tasolta Euroopan tasolle, sillä kyseessä on hyvin monimutkainen toiminta, jossa ei voida saada aikaan tyydyttäviä tuloksia vain aiemman asetusehdotuksen mukaisella jäsenvaltioiden kollegiotyyppisellä toiminnalla (7). Lisäksi ehdotus vastaa Larosièren raportissa jo suositeltua lähestymistapaa (8). Lainsäädäntö saattaa olla liian epämääräinen, sillä se ei aina tarjoa selkeitä ratkaisuja.

4.2   Nykyisessäkään ehdotuksessa ei muuteta merkittävästi aiemman asetuksen (syyskuu 2009) säännöksiä, joita luottoluokituslaitosten on noudatettava voidakseen rekisteröityä ja harjoittaakseen toimintaansa.

4.3   Tärkein kysymys koskee kuitenkin Euroopan ulkopuolella toimivia luottoluokituslaitoksia joita ehdotetut muutokset eivät koske: kuka tosiasiassa kuuluu unionin asetuksen piiriin? Miten neutraloidaan esimerkiksi aiheuttamistaan vahingoista huolimatta edelleen vaikutusvaltaisimpien luottoluokituslaitosten Moody’s, Standard & Poor’s ja Fitch luokitukset? Riittääkö eurooppalaisten tytäryhtiöiden valvonta niiden maailmanlaajuisen oligopolin päättämiseksi?

4.4   Kansainvälisesti toimivat tärkeimmät luottoluokituslaitokset ovat tiedossa: Moody’s, Standard & Poor’s, Fitch ratings, Dun & Bradstreet, A. M. Best, Egan-Jones Rating Company (kaikki Yhdysvalloissa), Dominion Bond Rating (Kanada), Baycorp Advantage (Australia), China Credit Information Service (Kiina), Japan Credit Rating (Japani), Rating Agency Malaysia (Malesia) ja NKC Independent Economists (Etelä-Afrikka). Missä on Eurooppa? On tosiasia, että Euroopassa, joka on maailman suurin talousmahti, EI OLE luottoluokituslaitosta edes valtionvelkaan liittyviä luottoriskejä varten!

4.5   Luokituslaitosten anglosaksinen ryhmä heijastaa anglosaksisen kapitalismin aikaisempaa valta-asemaa, jota edes kaksi maailmansotaa ja Aasian talouksiin liittyvät operatiiviset erityiskysymykset eivät ole horjuttaneet. On hämmästyttävää, ettei yhteismarkkinoiden luomisen jälkeen ole perustettu eurooppalaisia luokituslaitoksia. Myös ranskalaisomisteisen Fitchin toimipaikka on Ranskan ulkopuolella. Sitä, ettei EU:ssa ole onnistuttu perustamaan vuoden 1957 jälkeen globaalin tason luottoluokituslaitoksia, voidaan verrata EU:n yhtä kehnoon menestykseen korkean teknologian aloilla samana ajanjaksona. EU ei kannusta nykyaikaisilla elinkeinoaloilla toimivia yrittäjiä. Luottoluokituslaitoksista järjestettävässä kuulemismenettelyssä käsitellään myös kilpailukysymyksiä, minkä lisäksi on tarkasteltava yrittäjyyden haasteita.

5.   Erityistä

5.1   ETSK on tyytyväinen siihen, että perustetaan rahoitusmarkkinoiden eurooppalainen valvontaviranomainen. Ehdotus on ilman muuta askel oikeaan suuntaan, ja sen avulla lainsäädäntökehystä muokataan niiden tarpeiden mukaiseksi, jotka ovat nousseet esiin pyrittäessä palauttamaan markkinoiden, kansalaisten ja yritysten luottamusta ja varmuutta. Ehdotus on kuitenkin vielä riittämätön asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

5.2   On myös suhtauduttava myönteisesti ehdotukseen, että rekisteröity tai sertifioitu luottoluokituslaitos luokittelee tarvittaessa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja.

5.3   Sen sijaan nyt tehdyn ehdotuksen avulla vaikuttaa vaikealta tehdä ”liikkeeseenlaskija maksaa” -mallista avoin, puolueeton ja kilpailukykyinen, sillä järjestelmässä on edelleen intressikonflikti. Tällaisessa tilanteessa olevia luottoluokituslaitoksia tulisi estää laatimasta luokituksia liikekumppaneistaan. On myönteistä, että kansainvälisellä tasolla on käynnistetty sääntöjen yhdenmukaistamisprosessi, kuten tapahtuu esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Japanissa.

5.4   ETSK on tyytyväinen – myös kustannuksia ajatellen – siihen, että eräät tehtävät siirretään jäsenvaltioiden viranomaisille edellyttäen, että Euroopan tason ja jäsenvaltioiden viranomaisten vastuunjako on selkeä. Erityisen tärkeää on noudattaa sitoumuksia ja määritellä toimia tietojen oikeellisuuden, rekisteröinnin ja paikalla tehtävien tarkastusten osalta.

5.5   ETSK suhtautuu myönteisesti seuraamusperiaatteen käyttöönottoon. Sitä on tarkoitus soveltaa luottoluokituslaitoksiin, jotka eivät suorita velvollisuuksiaan tai jotka eivät noudata asetusta.

5.6   Koska emme ole tekemisissä sivistyneiden toimijoiden kanssa, päätöksentekijöiden todellisena ongelmana on paitsi löytää selkeät ja erittäin varoittavat säännöt, myös toteuttaa ne käytännössä. Tätä varten seuraamuksia olisi sovellettava myös johtajiin sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten markkinavalvontaviranomaisten vastuuhenkilöihin silloin, kun he eivät huolehdi velvollisuuksistaan, sillä toiminnan puuttuminen vahingoittaa pankkeja ja tervettä rahoitusalaa sekä taloutta, yrityksiä ja kansalaisia. He tekevät ainoastaan huomattavan palveluksen keinottelulle ja kaikille sen taustalla toimiville tahoille. Heidän tulisi vähintään maksaa henkilökohtainen hinta laiminlyönneistään. Ilman vastuuta ja näin ollen seuraamuksia on vaikea toimia ”eettisesti”, kuten monet tahot peräänkuuluttavat nykyisissä myllerryksissä.

5.7   Myöskään kansainvälisiin kysymyksiin liittyvä osa ei vaikuta täysin riittävältä. Lisäksi on vielä tarkasteltava perusteellisemmin rahoitustuotteiden hyödyntäjiä – niin yrityksiä kuin etenkin kansalaisia – käsitteleviä kysymyksiä.

---

(1)  European Securities Market Authority.

(2)  Jatkossa ”vuoden 2009 asetus”.

(3)  Public Consultation on Credit Rating Agencies, 5.11.2010.

(4)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luottoluokituslaitoksista”, EUVL C 277/25, 17.11.2009, s. 117.

(5)  Yhteenveto vuoden 2009 asetuksesta on ETSK:n luottoluokituslaitoksista antaman lausunnon kohdassa 3, EUVL C 277/25, 17.11.2009, s. 117.

(6)  Rahoituspalvelujen sääntely kestävän kasvun varmistamiseksi, KOM(2010) 301 lopullinen.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16. syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista.

(8)  Vrt. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnot seuraavista ehdotuksista: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta yhteisössä ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta, KOM(2009) 499 lopullinen – 2009/0140 COD; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan pankkiviranomaisen perustamisesta, KOM(2009) 501 lopullinen – 2009/0142 COD; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen perustamisesta, KOM(2009) 502 lopullinen – 2009/0143 COD; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisesta, KOM(2009) 503 lopullinen – 2009/0144 COD, EUVL C 339/08, 14.12.2010, s. 34.

---