28.7.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/105

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille innovatiivisesta ja kestävästä EU:n metsäteollisuudesta – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto”

KOM(2008) 113 lopullinen

(2009/C 175/20)

Komissio päätti 27. helmikuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille innovatiivisesta ja kestävästä EU:n metsäteollisuudesta – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto

KOM(2008) 113 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 18. marraskuuta 2008. Esittelijä oli Brendan BURNS ja apulaisesittelijä Thomas STUDENT.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 3.–4. joulukuuta 2008 pitämässään 449. täysistunnossa (joulukuun 3. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 167 puolesta, 2 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Suositukset

Lausunnossa mainituista syistä ETSK suosittaa seuraavaa:

1.1   Laajennetaan metsäteollisuuden käsitettä niin, että metsänomistajat ja metsäalan toimeksisaajien kaltaiset muut taloudelliset toimijat otetaan huomioon. Siten voidaan yksilöidä ongelmat ja mahdollisuudet arvoketjun alkupäästä lähtien.

1.2   Parannetaan myös tutkimusten avulla olemassaolevia eurooppalaisia tietokantoja, joihin tallennetaan kaiken korjuukelpoisen puun määrä ja mahdollinen laatu samoin kuin sekä eurooppalaisen että tuontipuun käyttötapa metsäteollisuudessa, jotta niistä saadaan kattavia, täsmällisiä ja vertailukelpoisia.

1.3   Tuetaan eurooppalaisen puun tuotantoa, hyödyntämistä ja tasapuolista ja järkevää käyttöä erilaisiin tarkoituksiin kansallisella tasolla.

1.4   Lisätään puun ja puuvalmisteiden käyttöä.

1.5   Tuetaan toimenpiteitä, joilla kehitetään metsäteollisuuden imagoa.

1.6   Työskennellään aktiivisesti, jotta voitaisiin tehdä tunnetuksi puun ja puusta valmistettujen tuotteiden roolia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä esimerkiksi hiilivarastoina.

1.7   Suojellaan alaa päästökaupasta johtuvilta kielteisiltä vaikutuksilta.

1.8   Poistetaan puun ja puutuotteiden kaupan esteet. Varmistetaan vapaa mutta hyvän kauppatavan mukainen kaupankäynti.

1.9   Otetaan seitsemännessä puiteohjelmassa ja muissa asiaan liittyvissä ohjelmissa huomioon teollisuudenalan tutkimustarpeet, kuten metsäteollisuuden teknologiafoorumissa on määritelty.

1.10   Kannustetaan sekä asianomaisia EU:n toimielimiä että toimialaa kiinnittämään erityistä huomiota metsäteollisuuteen liittyvien, työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien toimintalinjojen, säädösten ja ohjelmien täytäntöönpanon tehostamiseen EU:n kaikkien jäsenvaltioiden saamiseksi samalle tasolle.

1.11   Kehitetään teollisuuden tarpeisiin perustuvaa eurooppalaista ammattikoulutusta ja tutkintoja koko metsäteollisuuden alalle.

1.12   Kannustetaan kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaisia tunnustamaan kaupallisen metsätalouden ja metsäteollisuuden tarjoamat mahdollisuudet ja toimimaan niiden edellyttämällä tavalla. Investointien lisäämiseen maaseutualueiden tieinfrastruktuuriin ja muihin perusrakenteisiin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota.

1.13   Metsänhoitoa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti kehitetään järjestelmiä, joilla voidaan arvioida monimuotoisen metsätalouden ja muuhun kuin puuntuotantoon tarkoitetun metsien käytön taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa ja varmistetaan, että niiden katsotaan olevan osa yhtä elinkeinoalaa, joka kattaa muun muassa metsänomistajat ja metsäalan toimeksisaajat.

2.   Taustaa

2.1   Tässä lausunnossa käsiteltävä tiedonanto innovatiivisesta ja kestävästä EU:n metsäteollisuudesta (KOM(2008) 113 lopullinen, jäljempänä ”tiedonanto”) perustuu asiakirjoihin ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n metsäperustaisen teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden kilpailukyvyn nykyinen tila” (KOM/1999/457 lopullinen) ja ”Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano” (KOM(2005) 474 lopullinen). Lisäksi se liittyy metsänhoitoa koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan (KOM(2006) 302 lopullinen), jonka toteutusjakso on viisi vuotta (2007–2011) ja jonka tavoitteena on tukea ja edistää kestävää metsänhoitoa ja metsien monimuotoista roolia 18 avaintoimen välityksellä. Erityisesti toimenpide 17:n tarkoituksena on ”edistää kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevan puun ja muiden metsätaloustuotteiden käyttöä”.

2.2   Tiedonannossa käsitellään ensisijaisesti metsäteollisuuden kohtaamia haasteita. Metsäteollisuudella tarkoitetaan sellua, paperia ja pakkauspaperia tuottavia teollisuudenaloja ja mekaanisia puunjalostusaloja, kuten sahoja ja puupaneelituotantoa, sekä korkki- ja painoteollisuutta. Näin ollen siinä ei käsitellä suoraan metsätaloutta, joka tuottaa metsäteollisuuden tärkeintä raaka-ainetta eli puuta, eikä muuta metsäalan yritys- tai elinkeinotoimintaa.

3.   Komission ehdotuksen pääsisältö

3.1   Tiedonannossaan Euroopan komissio korostaa metsäteollisuuden kohtaamia maailmanlaajuisen kilpailun, ilmastonmuutoksen, energiakysymysten ja puun tarjonnan kaltaisia haasteita ja niiden mahdollista vaikutusta alan kannattavuuteen ja kilpailukykyyn tulevaisuudessa.

3.2   Metsäteollisuus on tärkeä osa Euroopan taloutta, ja sillä on usein keskeinen rooli kestävän työllisyyden ylläpitämisessä maaseutualueilla.

3.3   Ongelmiin puututaan 19 toimenpiteellä, jotka esitetään seuraavien pääotsikoiden alla:

a)	raaka-aineen saatavuus (8 toimea)

b)	ilmastonmuutospolitiikka ja ympäristölainsäädäntö (4 toimea)

c)	innovointi ja t&k-toiminta (4 toimea)

d)	kauppa ja yhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa (2 toimea)

e)	viestintä ja tiedotus (1 toimi).

4.   Yleishuomiot

4.1   Komiteasta on myönteistä, että komissio kiinnittää huomiota metsäteollisuuden haasteisiin, sekä ehdotettuihin toimiin. Se kehottaa painokkaasti varmistamaan, että ne eivät jää vain ehdotuksiksi vaan että ne toteutetaan mahdollisimman pian.

4.2   Vaikka ETSK ymmärtää tiedonannon taustan ja lähtökohdat, se pahoittelee, että siinä kiinnitetään vain vähän tai ei lainkaan huomiota arvoketjun alkupään toimijoihin, kuten metsänomistajiin ja metsäalan toimeksisaajiin, ja muihin metsien tehtäviin ja niissä tapahtuvaan toimintaan (näistä käytetään joskus nimitystä ”metsäklusteri”).

4.3   ETSK kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota siihen, että kannattava metsätalous on koko arvoketjun kilpailukyvyn edellytys. Kannattava metsätalous vahvistaa kestävää metsänhoitoa ja luo kannustimia alan investoinneille ja edistää turvattua puun tarjontaa.

5.   Erityishuomiot

5.1   Raaka-aineen saatavuus

5.1.1   ETSK on huolestunut siitä, että metsätalouteen ja metsäteollisuuteen vaikuttavat päätökset eivät aina pohjaudu eurooppalaisen puun saatavuutta ja käyttöä koskeviin kattaviin, täsmällisiin ja vertailukelpoisiin tilastoihin, mikä johtaa kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon ja estää asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Olisi myös tärkeää tietää ja voida ennakoida metsäteollisuuden tarvitseman puun määrät sekä eurooppalaisen että tuontipuun osalta.

5.1.2   Erityisesti biomassan ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävät EU:n poliittiset aloitteet ovat lisänneet metsäteollisuuden puuraaka-aineen saatavuuteen kohdistuvia paineita osittain markkinoita vääristävien tukien vuoksi. ETSK on huolestunut kyseisten paineiden vaikutuksesta metsäteollisuuteen. Koska kilpailu energiakäyttöön tarvittavasta puuraaka-aineesta kovenee, ETSK katsoo, että metsävaroja tulisi käyttää tasapuolisesti erilaisiin tarkoituksiin. ETSK kannustaa komissiota tutkimaan tarkemmin mahdollisuutta kasvattaa ns. energiametsiä (nopeakasvuista puuta) käytettäväksi biomassan tuotannon raaka-aineena.

5.1.3   Markkinoita on hallittava normaaleilla markkinamekanismeilla eikä niiden toimintaa saa väärentää tukiohjelmilla, jotka edistävät yhtä käyttömuotoa toisen kustannuksella.

5.1.4   Vaikka puun tuonnin lisääminen ei tarjoa toimivaa ratkaisua kasvavaan ongelmaan, tuontia ei tule estää määrällisillä, lainsäädännöllisillä tai muilla rasitteilla.

5.1.5   ETSK katsoo, että ainoa kestävä ratkaisu on lisätä Euroopan metsistä saatavan puutavaran määrää

—	hoitamalla nykyisiä metsiä kestävästi niin, että ne kykenevät tuottamaan enemmän kaupallisesti hyödynnettävissä olevaa puutavaraa, ja

—	lisäämällä edelleen metsäalaa, jotta tarjonta voi vastata kysyntää.

5.1.6   ETSK katsoo, että metsäteollisuuden raaka-aineensaannin ratkaisevan merkityksen vuoksi tiedonannossa olisi pitänyt käsitellä toissijaisuusperiaatteeseen liittyviä kysymyksiä eli valtio-, alue- ja paikallistason toimia puun saatavuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä.

On tosiasia, että kaupallista metsätaloutta ei ole onnistuttu edistämään istutuksin monissa EU-maissa. Syyt vaihtelevat joissakin maissa vallitsevasta välinpitämättömyydestä toisissa esiintyvään oletukseen, jonka mukaan puuta olisi jo saatavilla riittävästi. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että puusta on EU:ssa pulaa (1).

5.1.7   Jotta puu voidaan kuljettaa asiakkaille, tarvitaan asianmukaista tieinfrastruktuuria ja muita perusrakenteita. Alhaiset investoinnit maaseutualueiden ja syrjäseutujen tieinfrastruktuuriin lisäävät kuljetuskustannuksia. Esimerkiksi lastattuna kulkeva kuorma-auto kuluttaa maaseututiellä 75 % enemmän aikaa ja polttoainetta samaan matkaan kuin suoralla, tasaisella tiellä. ETSK on huolestunut siitä, että jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason viranomaiset eivät kiinnitä riittävästi huomiota tähän ongelmaan. Myös maantiekuljetusten koko- ja painorajoitukset aiheuttavat lisäkustannuksia.

5.2   Ilmastonmuutospolitiikka ja ympäristölainsäädäntö

5.2.1   Puutuotteet sitovat hiiltä koko käyttöikänsä ajan, ja korvaamalla niillä muita materiaaleja hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää huomattavasti. ETSK katsoo, että EU:n tulisi toimia aktiivisemmin tuodakseen esiin puutuotteiden osuutta hiilidioksidin varastoinnissa ja niiden myönteistä panosta ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen.

Metsien myönteinen rooli on tunnustettava täysimittaisesti Kioton sopimuksen umpeutumista seuraavassa prosessissa vuoden 2010 jälkeiselle ajanjaksolle. ETSK kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita antamaan kyseisen tunnustuksen Poznanissa vuonna 2008 (COP14) ja Kööpenhaminassa vuonna 2009 (COP15) järjestettävissä Kioton pöytäkirjan osapuolten sopimusten kokouksissa.

Komissio on aliarvioinut uhkaa, jonka päästökauppa aiheuttaa eurooppalaiselle sellu- ja paperiteollisuudelle sekä osittain myös puunjalostusteollisuudelle. Päästökauppa vaikuttaa niihin kahdella tavalla: suoraan, koska ne ovat mukana järjestelmässä, ja epäsuorasti päästökaupasta johtuvan huomattavan sähkön hinnannousun vuoksi (2). Nykyiset päästökauppadirektiiviä koskevat suunnitelmat asettavat raskaita paineita teollisuuden kannattavuudelle ja saattavat johtaa tehtaiden sulkemiseen tai siirtämiseen. Jälkimmäinen on taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto vain suurille, mutta ei pienemmille eurooppalaisille yrityksille.

5.2.2.1   Nykyisessä muodossaan uusi päästökauppaa koskeva direktiiviehdotus johtaisi merkittäviin markkinavääristymiin ja asettaisi Euroopan paperiteollisuuden ja muut runsaasti energiaa tarvitsevat sektorit epäedulliseen kilpailuasemaan. Lisäksi lopulta seurauksena olisi myös hiilivuoto, koska vastaavat rasitteet ja kustannukset eivät koskisi tärkeimpiä kilpailijamaita EU:n ulkopuolella. ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää tunnustaa sellu- ja paperiteollisuuden sekä puupaneeliteollisuuden olevan runsaasti energiaa tarvitsevia teollisuudenaloja, jotka ovat alttiita hiilivuodolle. Tämä olisi tehtävä välittömästi. Mikäli ehdotuksen mukaisesti vasta vuonna 2010 päätetään, mitkä teollisuudenalat saisivat vielä osittain vapaat hiilidioksidin päästöoikeudet, on jo aivan liian myöhäistä.

5.3   Innovointi, t&k-toiminta sekä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

5.3.1   Innovointi ja t&k-toiminta turvaavat osaltaan metsäteollisuuden tulevaisuutta. ETSK pitää myönteisenä, että alalle on perustettu metsäteollisuuden teknologiafoorumi, ja pitää tärkeänä, että kaikkien alasektorien tuleviin tarpeisiin kiinnitetään asianmukaista huomiota. Alan t&k-toiminnan rahoitusta erityisesti tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan ja muihin siihen liittyviin ohjelmiin tulisi lisätä ja kohdentaa raaka-aineiden ja tuotteiden innovatiiviseen käyttöön.

5.3.2   Eurooppalaiset prosessit joustavuuden kannustamiseksi eivät ole pystyneet luomaan varmoja ja käyttökelpoisia järjestelmiä, joilla metsäteollisuusalan opiskelijat ja työntekijät voisivat hankkia vertailukelpoisen ja laajalti hyväksytyn pätevyyden tai kehittää taitojaan elinikäisen oppimisen ohjelmien avulla. Myöskään erilaiset yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskeviin EU:n ohjelmiin kuuluvat kokeiluhankkeet eivät ole tuottaneet keinoja, joilla muutoksia työpaikkojen toimintatavoissa voitaisiin tarkkailla yhteisesti ja joilla ne voitaisiin sisällyttää samanaikaisesti kansallisen tason toimiin. Tällaiset ongelmat rajoittavat rajatylittävää liikkuvuutta, turhauttavat kansainvälistä uraa suunnittelevia ja estävät metsäteollisuuden työnantajia hyödyntämästä kaikkia lahjakkuusreservejä. Se voi johtaa jopa yleiseen käsitykseen, jonka mukaan metsä-, paperi- ja puunjalostusalan koulutuksen arvo on yleisesti ottaen vähäinen.

5.4   Työterveys- ja turvallisuus

5.4.1   Kuten kaikessa teollisessa toiminnassa, työskentelyyn metsäteollisuudessa liittyy tietyntasoinen, työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuva riski. Vaikka toimialalla onkin viimeksi kuluneina vuosikymmeninä tehty paljon työtä asian hyväksi, tehtävää on yhä runsaasti. Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei työsuojelualan ongelmakokonaisuus ole sama kaikissa jäsenvaltiossa, on tarvittavat ratkaisut syytä mahdollisuuksien mukaan laatia kussakin jäsenvaltiossa kentällä vallitsevien olosuhteiden mukaisiksi.

5.4.2   Viimeksi tapahtuneilla laajentumiskierroksilla EU:n jäsenvaltioiksi on liittynyt maita, joissa tarve kohentaa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan politiikan täytäntöönpanoa on suhteellisesti ottaen suurempi kuin EU:n muissa jäsenvaltioissa. Tätä seikkaa ajatellen komitea painottaa paitsi EU:n rahoitusvälineiden merkitystä myös sitä, että kyseisissä jäsenvaltioissa toimivan metsäteollisuuden on tärkeää sitoutua asiaan vaadittavalla tavalla.

5.5   Kauppa ja yhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa

5.5.1   Metsäteollisuusalan yritykset toimivat maailmanlaajuisesti, ja vienti on keskeisen tärkeää niiden kilpailukyvyn säilyttämiselle. ETSK on huolestunut siitä, että tullit ja muut kuin tariffeihin perustuvat esteet haittaavat eurooppalaisten yritysten toimintaa. Komission tulisi asettaa tällaisten esteiden poistaminen ensisijaiseksi tavoitteeksi.

5.5.2   ETSK on huolestunut myös Venäjän kaltaisten tärkeiden kauppakumppanien käynnistämistä toimista, jotka vaikuttavat voimakkaasti puuraaka-aineen saantiin EU:ssa ja johtavat tuotannon leikkaamiseen.

5.6   Viestintä ja tiedotus

5.6.1   Huolimatta metsäteollisuuden merkityksestä yhteiskunnalle ja taloudelle alan julkisessa kuvassa on parantamisen varaa. Suuri yleisö ei useinkaan ymmärrä Euroopan metsien arvoa yhteiskunnalle ja kansalaisille (3). Kouluissa opetetaan, että puiden kaataminen on pahasta ja että maailma tarvitsee kaikki mahdolliset metsät. Etelä-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja muilla alueilla tapahtuvien laittomien hakkuiden ja muiden kestävän kehityksen periaatteiden vastaisten metsänhoitokäytäntöjen saama kielteinen julkisuus vahingoittaa metsäteollisuuden imagoa.

5.6.2   Kun otetaan huomioon meneillään oleva ilmastonmuutosta ja bioenergiaa koskeva keskustelu, aika on erittäin otollinen puun ja puuvalmisteiden käytön edistämiselle. Metsät varastoivat hiilidioksidia, joka voidaan sitten edelleen varastoida puuvalmisteisiin. Koko alan ja sen tuotteiden imagoa tulisi vahvistaa ilmastonmuutokseen liittyvien perustelujen avulla. Kyseessä on metsäteollisuudelle ominainen tekijä, ja alan julkisuuskuvaa onkin edistettävä lisäämällä tiedotusta metsien kaupallisesta arvosta.

5.6.3   Tällä hetkellä on käynnissä useita metsäteollisuuden tukemia tiedotuskampanjoita, mutta niiden vaikutus alan julkisuuskuvan parantamiseen on ollut rajallinen. Tällaisia kampanjoita on kehitettävä ja ne on ulotettava kaikkiin kouluihin ja sosiaalisiin yhteisöihin, jotta kaikki yhteiskunnan sektorit ymmärtäisivät (eurooppalaisen) puun kasvattamisen ja käytön merkityksen.

5.7   Puun käytön edistäminen

Tiedonannossa kiinnitetään runsaasti huomiota teollisuuden raaka-aineen saatavuuteen (ks. kohta 5.1), mutta siinä ei käsitellä puun ja puuvalmisteiden käyttöä. Pyrittäessä kestävyysperiaatteiden mukaiseen tuotantoon ja kulutukseen olisi asianmukaista painottaa tarvetta poistaa esteet ja tarpeettomat lainsäädännölliset, hallinnolliset, rahoitusta koskevat ja muut rasitteet ja mahdollistaa siten puun käytön lisääminen esimerkiksi rakentamisessa. Kaiken kaikkiaan ETSK katsoo, että puun ja puuvalmisteiden erityisluonne ja -tehtävät tulisi ottaa huomioon eri politiikanaloilla.

5.8   Monimuotoinen metsätalous

Yksi vuonna 2006 laaditun metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman tärkeimmistä suosituksista on, että metsätaloudessa on pyrittävä monimuotoisuuteen ja että sen on palveltava yhteiskuntaa ja tuotettava muutakin hyötyä kuin puutavaraa. Tietojen puuttumisen vuoksi metsien muun käytön arvoa yhteiskunnalle ei ole määritetty. (Tällaisia käyttömuotoja ovat esimerkiksi marjojen, sienten ja lääkeyrttien keruu, metsästys ja matkailu.) Joka tapauksessa muuhun käyttöön liittyvä liiketoiminta tuottaa voittoa, työpaikkoja ja mahdollisuuksia, ja sen vuoksi se on määriteltävä osaksi metsäklusteria.

Vaikka ETSK tunnustaa monimuotoisen metsätalouden merkityksen, se on huolestunut siitä, että monien jäsenvaltioiden hallitukset painottavat liikaa metsien käyttöä muihin tarkoituksiin niiden puuntuotantoon liittyvän kaupallisen tehtävän kustannuksella.

---

(1)  Erityisesti YK:n Euroopan talouskomission UNECE:n tutkimus vuodelta 2007 ”Wood resources availability and demands”, joka perustuu Joint Wood Energy Enquiry -kyselyyn (JWEE) vuodelta 2006.

(2)  Kuten edellä.

(3)  Ks. tutkimus ”Perception of the wood-based industries – Qualitative study of the image of wood-based industries amongst the public in the Member States of the European Union” (© Euroopan yhteisöt, 2002; ISBN 92–894–4125–9). Tutkimukseen voi tutustua osoitteessa http://ec.europa.eu/enterprise/forest_based/perceptionstudy_en.pdf.

---