16.5.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/42

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio esittää viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistamista koskevassa ehdotuksessaan lähtökohtaisesti viinialan oman markkinajärjestelyn säilyttämistä. ETSK olisi kuitenkin toivonut, että komissio olisi ottanut nykyistä paremmin huomioon komitean 14. joulukuuta 2006 antamassaan lausunnossa ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Kohti kestävää viinialaa Euroopassa” (1) kehittelemät ehdotukset.

1.2

ETSK toteaa toistamiseen, että uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena on oltava eurooppalaisten viinien kilpailukyvyn parantaminen ja menetettyjen markkinaosuuksien palauttaminen. Komission tulisikin viinin YMJ:n uudistuksessa ja ulkomaankauppaa koskevissa säännöissä huomioida entistä paremmin Euroopan viinialan asema maailmanmarkkinoiden johtajana.

1.3

Komitea korostaa, että viini ja viininviljely ovat tärkeä ja kiinteä osa eurooppalaista kulttuuria ja elämäntapaa. Viininviljely vaikuttaa sosiaaliseen ja taloudelliseen ympäristöön monilla eurooppalaisilla viininviljelyalueilla. Siksi komitea pitää tärkeänä, että uudistustavoitteissa ja -toimissa otetaan huomioon paitsi taloudelliset seuraukset myös vaikutukset työllisyyteen, yhteiskunnalliseen rakenteeseen, ympäristöön (erityisesti raivausohjelmat), kuluttajansuojaan ja terveyteen. Komission esittämässä ehdotuksessa näitä näkökohtia ei ole huomioitu riittävästi.

1.4

ETSK muistuttaa, että viininviljely tarjoaa Euroopan unionissa toimeentulon 1,5 miljoonalle yritykselle, joista suurin osa on pieniä perheyrityksiä, ja että se tarjoaa ainakin kausiluonteista työtä yli 2,5 miljoonalle työntekijälle. Tämän vuoksi komitea katsoo, että uudistuksessa on annettava etusija toimenpiteille, jotka vaikuttavat myönteisesti viininviljelijöiden tuloihin ja eurooppalaisen viininviljelyn työllistämismahdollisuuksiin.

1.5

ETSK katsoo, että Euroopan komission ehdotus, jonka mukaan viiniä tuottaville jäsenvaltioille myönnetään kansalliset määrärahat, edistää merkittävästi toissijaisuusperiaatteen toteuttamista ja alueellisten erojen huomioon ottamista. Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin nykyistä laajempaa tukivälineiden valikoimaa.

1.6

ETSK pitää Euroopan komission ehdottamia kuluttajavalistustoimia riittämättöminä. Komitea on tyytyväinen ehdotuksiin menekinedistämiseksi vientimarkkinoilla mutta pitää välttämättömänä, että toimet laajennetaan koskemaan myös sisämarkkinoita.

2.1

Euroopan komissio ehdottaa, että viinin yhteistä markkinajärjestelyä uudistetaan ennen kaikkea seuraavilta osin:

3.1

ETSK kannattaa pitkälti Euroopan komission esittämiä tavoitteita mutta katsoo, että ehdotettuja toimia on syytä mukauttaa ja parantaa.

3.2

ETSK toteaa toistamiseen, että on parannettava eurooppalaisten viinintuottajien kilpailukykyä sisä- ja vientimarkkinoilla, vahvistettava Euroopan taloutta, tuettava laatupyrkimyksiä sekä noudatettava entistä tarkemmin markkinakehitystä ja kuluttajien toiveita. Komission ehdottamassa asetuksessa näitä vaatimuksia ei oteta asianmukaisesti huomioon.

3.3

ETSK:n mielestä on edelleen tärkeää konkretisoida taloudellisia tavoitteita ja täydentää niitä sosiaalisin ja työllisyyspoliittisin tavoittein. Näihin kuuluvat viinitilojen tulotason kohentaminen, nuorten viininviljelijöiden kehitysmahdollisuuksien parantaminen sekä kestävien työpaikkojen ja asianmukaisen palkan tarjoaminen kokopäivätyöntekijöille ja kausityöntekijöille.

3.4

ETSK suhtautuu yhä kielteisesti — esimerkiksi uusien viininvalmistusmenetelmien hyväksymiseen liittyvän — toimivallan siirtämiseen neuvostolta komissiolle, koska komissio ei ole ajanut riittävän hyvin eurooppalaisten viinintuottajien etuja kahdenvälisiä sopimuksia koskevissa neuvotteluissa.

3.5

ETSK toistaa näkemyksensä, jonka mukaan määrärahoja tulee lisätä nykyisestä, jotta voidaan ottaa huomioon kahden uuden tuottajamaan liittyminen Euroopan unioniin.

3.6

Komitea on edelleen sitä mieltä, että markkinoita on tarkasteltava aiempaa yksityiskohtaisemmin ja laajemmin, jotta viinin markkinajärjestelyn perustaksi voidaan kerätä tarkempia tietoja tuotannosta, kaupasta ja kulutuksesta. Tähän asti käytetyt kokonaistiedot ovat merkittäviä mutta riittämättömiä. Tarvitaan myös ajankohtaisia tietoja tuotantorakenteen, myyntikanavien ja kuluttajatottumusten muutoksista.

3.7

ETSK kannattaa komission näkemystä, jonka mukaan uusi markkinajärjestely tulee saattaa voimaan mahdollisimman pian. Komitean mielestä on kuitenkin tarpeellista määritellä siirtymäkausi, joka antaa tiloille mahdollisuuden sopeutua tarvittaessa asteittain uusiin olosuhteisiin.

3.8

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on tarkistanut raivausohjelmaa koskevaa ehdotustaan. Komitea katsoo kuitenkin, että tällaiset toimet on järkevä toteuttaa osana alueellisia tai kansallisia rakenneohjelmia, jotta voidaan välttää yksittäisten raivausten kielteiset vaikutukset (esimerkiksi viljelykäytöstä poistetut alueet viinitarhojen keskellä) ja taata toimien järjestelmällinen toteutus.

3.9

ETSK vastustaa edelleen istutussääntelyn täysimääräistä purkamista, koska se vaarantaisi viinin markkinauudistuksen taloudelliset, sosiaaliset, ympäristöpoliittiset ja maisemahoidolliset tavoitteet.

4.1.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotetussa asetuksessa säädetään kansallisten määrärahojen käyttöönotosta ja otetaan tällä tavalla periaatteessa huomioon komitean vaatimus, jonka mukaan viinialalla on otettava nykyistä paremmin huomioon alueelliset erot ja toteutettava entistä johdonmukaisemmin toissijaisuusperiaatetta. Komitea pitää ehdotettuja tukitoimia kuitenkin riittämättöminä.

4.1.2

ETSK yhtyy komission käsitykseen, jonka mukaan johdonmukaiset ja tarkoituksenmukaiset yhteisön puitteet on säilytettävä. Tarkoituksena on, että jäsenvaltiot voivat näiden puitteiden rajoissa itse valita, mitä toimia niiden viininviljelyalueilla toteutetaan. Tuottajajärjestöillä, toimialajärjestöillä, sääntelyelimillä ja muilla vastaavanlaisia tavoitteita ajavilla instituutioilla voi tässä yhteydessä olla suuri merkitys.

4.1.3

ETSK kannattaa nykyistä laajempaa toimenpidevalikoimaa markkinajärjestelyn tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea viittaa aiempiin viinin YMJ:tä käsitteleviin lausuntoihinsa (2), jossa se on jo vaatinut muun muassa ohjelmaa laatutuotteiden edistämiseksi viininviljelyn, kellaroinnin, markkinoinnin ja kuluttajavalistuksen yhteydessä, toimia epäsuotuisten viininviljelyalueiden tukemiseksi sekä mahdollisuutta myöntää pinta-alan mukaisia suoria tukia.

4.1.4

ETSK toistaa näkemyksensä, jonka mukaan toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia ja yhdennettyjä, jotta voidaan varmistaa niiden mahdollisimman suuri tehokkuus. Siksi toimenpiteet on sisällytettävä kattaviin suunnitelmiin, jotka koskevat koko tuotantoketjua viinitilalta jalostukseen ja edelleen tuotteen markkinoille saattamiseen. Tämä koskee myös toimia vaihtoehtoisten markkinoiden löytämiseksi kaikille viinirypäleistä valmistettaville tuotteille.

4.1.5

ETSK vaatii toistamiseen painokkaasti erityisen ohjelman käynnistämistä epäsuotuisten viininviljelyalueiden, esimerkiksi erilaisten rinnealueiden tai äärimmäisistä ilmasto-olosuhteista kärsivien alueiden, tukemiseksi.

4.1.6

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on asettanut viennin edistämistoimet keskeiseen asemaan kansallisista määrärahoista rahoitettavassa toiminnassa. Lisäksi sisämarkkinoilla tarvitaan tiedotustoimia, jotta kuluttajat saavat tietoa viininviljelykulttuurista ja erityisesti kohtuullisen viininkulutuksen hyödyistä ja liikakäytön vaaroista. Komitea toteaa toistamiseen, että Euroopan markkinoiden seurannan käynnistämistä on tuettava.

4.1.7

Komitea ei pidä interventiotoimenpiteiden välitöntä lopettamista hyväksyttävänä vaan suosittaa, että siirtymäkaudella 2008–2010 voitaisiin kansallisin määrärahoin tukea tislausta väkevien viiniperäisten alkoholijuomien valmistamiseksi sekä yksityistä varastointia.

4.1.8

ETSK katsoo, että kansallisten määrärahojen puitteissa on suunniteltava kriisinhallintatoimia, jotka perustuvat tuottajien osavastuuseen. Tähän mennessä esitetyt toimet (satovakuutus ja sijoitusrahastot) eivät ole riittäviä suhdanteista johtuvien kriisien hallitsemiseksi. Siksi olisi selvitettävä, ovatko tähänastiset kriisitislaukset osoittautuneet toimiviksi ja voidaanko kriisitislaukset sisällyttää kansallisin määrärahoin toteutettaviin toimiin.

4.1.9

Nykyinen rypäleiden, rypälemassan ja viinisakan liikapuristuskielto on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi tavaksi varmistaa viinituotteiden laatu ja välttää mahdolliset väärinkäytökset. Siksi kielto olisi säilytettävä. Jäsenvaltioille tulisi antaa valtuudet lisätä tislattavan tuotannon osuutta tiettyinä vuosina.

4.1.10

ETSK panee merkille komission ehdotuksen kansallisiin määrärahoihin varatun budjetin jaosta. Uusille jäsenvaltioille, joihin järjestelyä ei ole aikaisemmin sovellettu, tulisi kuitenkin määritellä oma, viininviljelyalaan perustuva määrärahojen jakojärjestelmänsä.

4.2.1

Komitea on korostanut lukuisissa lausunnoissa toisen pilarin merkitystä maaseudun ja siis myös eurooppalaisten viininviljelyalueiden tulevan kehityksen kannalta. Komitea ottaa tämän periaatteellisen tavoitteen huomioon mutta katsoo silti, että viinin markkinauudistuksen puitteissa esille nostetut toimenpiteet tulisi viinialan erityisongelmien ratkaisemiseksi rahoittaa kokonaisuudessaan viinibudjetista. Siksi budjettia ei saa pienentää leikkauksin eikä määrärahasiirroin.

4.3.1

Komitea pitää ehdottoman tarpeellisena luoda viini-tuotteelle kansainvälisesti hyväksytty määritelmä. Näin ollen on tarpeen määritellä myös hyväksytyt valmistusmenetelmät. Lisäksi olisi tehtävä selväksi, että niin sanotut hedelmäviinit eivät kuulu viinin markkinajärjestelyn soveltamisalaan.

4.3.2

Komitea toivoo, että viininvalmistusmenetelmien mukauttaminen OIV:n sääntöihin sisällytettäisiin aiempaa johdonmukaisemmin kahdenvälisten ja kansainvälisten kauppasopimusten strategisiin tavoitteisiin. Kaikkien maailmalla sallittujen menetelmien hyväksyminen tuontiviinien osalta on ristiriidassa sen kanssa, että eurooppalaisten viinien osalta OIV:n sääntöjä pyritään noudattamaan yhä tiukemmin. Tällainen menettely vääristäisikin kilpailua entisestään. Lisäksi ETSK vastustaa ehdotusta sallia vientiin tarkoitettujen viinien valmistuksessa menetelmät, jotka ovat kiellettyjä sisämarkkinoilla myytävien viinien valmistuksessa.

4.3.3

ETSK katsoo, että asetukseen tulisi liittää luettelo sallituista viininvalmistusmenetelmistä ja että luettelon päivittämisen ja uusien menetelmien sallimisen tulisi jatkossakin kuulua neuvoston toimivaltaan.

4.3.4

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on luopunut suunnitelmista sallia Euroopassa viinin valmistaminen tuoduista rypäleen puristemehuista tai puristemehutiivisteistä ja kolmansien maiden tuotteiden sekoittaminen eurooppalaisiin viineihin.

4.3.5

ETSK kehottaa komissiota ottamaan tuotantosääntöjä koskevissa ehdotuksissa huomioon Euroopan unionin viininviljelyalueiden erilaiset toimipaikka-, ilmasto- ja sääolot. Aihe on hyvin arkaluonteinen, ja on varottava, ettei sen käsittely johda Euroopan viinialan jakautumiseen tai peräti uudistusehdotusten pysäyttämiseen. ETSK on kuitenkin samaa mieltä siitä, että kaikkien viinivalmistusmenetelmien valvontaa on parannettava viinien laadun edistämiseksi ja varmistamiseksi.

4.3.6

Näin ollen ETSK ottaa komission ehdotusten arvioinnissa huomioon aiemman lausuntonsa, komission esittämät analyysit, ehdotuksen viininvalmistusmenetelmien vapauttamisesta sekä viininvalmistusmenetelmien tunnustamisen kahdenvälisissä sopimuksissa. Lisäksi komitea tarkastelee ehdotuksia uudistustavoitteiden ja erityisesti kilpailukyvyn parantamisen ja tuotantokustannusten vähentämisen valossa. Tarkasteltuaan komission ehdotuksen etuja ja haittoja komitea kannattaa sakkaroosin käyttöön sekä tiivistetyn puristemehun tukemiseen sovellettavien säännösten periaatteellista säilyttämistä ennallaan.

4.4.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on täsmentänyt viinien alkuperämerkintöjä kokevia ehdotuksiaan. Komitea yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan laatuviinien käsite perustuu yhteisössä muun muassa viinin maantieteelliseen alkuperään liittyviin erityisominaisuuksiin. Alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojalla on ensisijaisen tärkeä merkitys, ja siksi niiden käyttö tulisi rajoittaa vain määrätyillä maantieteellisillä alueilla valmistettaviin viineihin.

4.4.2

ETSK on niin ikään tyytyväinen siihen, että komissio on selventänyt ja tarkentanut ehdotuksiaan siten, että toimiviksi osoittautuneita laatupoliittisia järjestelmiä, jotka eivät perustu yksinomaan tai lainkaan alkuperämerkintöjen periaatteeseen, voidaan soveltaa jatkossakin. Erityisesti laatuviinien tarkastukset ovat monissa maissa osoittautuneet hyviksi sekä tuottajien että ennen kaikkea kuluttajien kannalta.

4.4.3

Komission ehdotus jättää kuitenkin avoimeksi useita kysymyksiä siitä, miten asetus käy yksiin 29. huhtikuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 753/2002 kanssa (komission asetus neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta (3)). ETSK kehottaakin esittämään vastaavuustaulukon, josta käy ilmi, miten säännökset vaikuttavat viinin maantieteellisiin ja perinteisiin nimityksiin.

4.5.1

ETSK pitää merkintöjä koskevia ehdotuksia erittäin monitahoisina ja odottaa Euroopan komissiolta ehdotettujen muutosten aiheuttamien vaikutusten tarkkaa simulaatiota.

4.5.2

ETSK muistuttaa, että nimityssäännöksiä muutettiin vasta äskettäin vuosikausia kestäneiden keskusteluiden jälkeen. Komitea kehottaa komissiota esittämään mahdolliset uudet näkökohdat, joita ei ole otettu juuri päättyneissä keskusteluissa huomioon.

4.5.3

ETSK pitää päällysmerkintäsääntöjen yksinkertaistamista tervetulleena silloin, kun se parantaa kuluttajien tiedonsaantia. Tällaiset muutokset eivät kuitenkaan saa kasvattaa kilpailun vääristymisen tai kuluttajien harhauttamisen vaaraa eivätkä siten lisätä oikeusprosesseja. Näin ollen on arveluttavaa, että komissio ehdottaa rypälelajikkeen ja satovuoden vapaaehtoista merkitsemistä alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää vailla oleviin viineihin. Ehdotus on hyväksyttävissä vain siinä tapauksessa, että viinien jäljitettävyys varmistetaan valvonta- ja sertifiointijärjestelmän avulla kuluttajansuojan takaamiseksi sekä harhaanjohtamisen ja vilpillisen kilpailun välttämiseksi.

4.5.4

Komitea muistuttaa, että Euroopan unionin laajentuessa myös kielten määrä kasvaa, mikä voi aiheuttaa kauppaesteitä, kuten nyt on tapahtunut sulfiittien merkitsemisen suhteen. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että pakolliset tiedot, esimerkiksi ainesosat, voidaan päällysmerkinnöissä ilmoittaa yleisesti ymmärrettävissä olevin symbolein.

4.6.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on tarkistanut raivaussäännöksiä koskevia ehdotuksiaan ja leikannut raivaustarkoituksiin varattuja määrärahoja. Komitea tunnustaa raivauksen markkinajärjestelyn välineeksi, jota tulisi tarjota alueellisten tai kansallisten rakenneohjelmien osana yhteisön kokonaispuitteissa ja jonka soveltaminen tulisi rajoittaa 3–5 vuoteen. Raivauksen tulisi olla vapaaehtoinen toimenpide, jolla poistetaan viiniköynnöksiä viininviljelyyn sopimattomilta aloilta ja vaimennetaan elinkelvottomien yritysten lakkauttamisen sosiaalisia seurauksia.

4.6.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on muuttanut istutussääntelyn purkamisen alkuperäistä aikataulua. ETSK vastustaa kuitenkin edelleen täysimääräistä sääntelystä vapauttamista (vapauttamisajankohdan lykkäämisestä riippumatta), koska se vaarantaisi viinin markkinauudistuksen taloudelliset, sosiaaliset, ympäristöpoliittiset ja maisemahoidolliset tavoitteet. Viininviljelyn siirtämistä kulttuurisesti arvokkailta viinialueilta kustannustehokkaammin viljeltäville aloille ei voida tukea viininviljelyalueiden työllisyyteen, talouteen ja infrastruktuuriin sekä yhteiskunnalliseen rakenteeseen, ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvän yleisen vastuun vuoksi.

4.6.3

Jos eurooppalaisten viljelysäännösten ja niihin liittyvän uusien viljelmien istutuskiellon soveltamista ei aiota jatkaa, on luotava kehykset, joiden perusteella viinialueet voivat jatkaa tai mukauttaa istutusoikeuksiaan ja viljelysäännöksiään viinin eurooppalaisen markkinajärjestelyn tavoitteiden mukaisesti.

4.7.1

ETSK:n mielestä komission ehdotukset eivät ole riittäviä, jotta kolmansien maiden ja erityisesti uuden maailman viineille menetetyt markkinaosuudet saataisiin vallattua sisämarkkinoilla takaisin.

4.7.2

ETSK kehottaa komissiota esittämään, että kansallisin määrärahoin edistetään kuluttajavalistus- ja menekinedistämistoimia paitsi vientimarkkinoilla myös sisämarkkinoilla. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tiedotukseen, joka koskee kohtuullisen viininkulutuksen etuja osana terveellisiä ravintotottumuksia ja nykyaikaista elämäntapaa.

4.7.3

ETSK korostaa, että tiedostus- ja menekinedistämistoimien tulisi koskea kaikkia viinirypäleistä valmistettavia tuotteita.

4.7.4

ETSK suosittaa, että viinituotteita ja viininviljelyalueiden matkailua, gastronomiaa ja muita tuotteita koskevat tiedotustoimet liitetään toisiinsa.