23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/78

1.1

Eurooppa-neuvosto päätti 20. joulukuuta 2000 käynnistää monivuotisen ohjelman yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (1). Euroopan unionin tarkoituksena oli kyseisen uuden viitekehyksen avulla parantaa yritysten kilpailukykyä osaamiseen perustuvassa taloudessa, yksinkertaistaa ja helpottaa niiden lainsäädännöllistä, hallinnollista ja taloudellista toimintaympäristöä etenkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi, helpottaa palvelujen saatavuutta ja osallistumista yhteisöohjelmiin yritysten keskuudessa sekä edistää yrittäjyyttä.

1.2

Vuoden 2003 alussa Euroopan komissio esitti vihreä kirjan ”Yrittäjyys Euroopassa” (2), jossa painotetaan kohdennetun tuen tarvetta ja kehotetaan laatimaan teollisuutta ja tuotantoteollisuutta edistäviä poliittisia strategioita, sillä kyseisten alojen kasvu on Euroopassa jo vuosia hidastunut vaarallisesti etenkin maailman muihin alueisiin verrattuna.

1.2.1

Tärkeimmät ehdotetut toimet yrittäjyyden tukemiseksi ja lisäämiseksi Euroopassa olivat seuraavat:

1.3

Komissio esitti vuonna 2004 vihreään kirjaan perustuvan sidosryhmien kuulemisen jälkeen yrittäjyyden edistämistä koskevan toimintasuunnitelman (3), jossa otetaan huomioon uudet vastaukset ja joka täydentää monivuotista ohjelmaa yritysten ja yrittäjyyden hyväksi.

1.4

Keskeiset alat, kuten teollisuuspolitiikka, palvelujen tukeminen sekä talouskasvun moottorina toimiva työllisyys, ovat sekä jäsenvaltio- että unionitasolla tiiviissä yhteydessä työllisyyttä ja sosiaaliasioita koskeviin painopisteisiin, jotka ovat tärkeä tavoite Euroopan unionin poliittisessa päätöksenteossa. Unionin toimielimet ovat viime vuosina tehneet kyseisellä alalla useita aloitteita, jäsenvaltioiden esittämä vuosittainen suunnitelma mukaan luettuna.

1.5

Luxemburgissa vuonna 1997 järjestetyssä huippukokouksessa käynnistettiin Euroopan työllisyysstrategia, jota on myöhemmin pidetty Lissabonin strategian avaintekijänä. Juuri Lissabonin strategiassa asetetaan tavoitteeksi unionin talouden ajanmukaistaminen vähentämällä työttömyysastetta ja luomalla laadukkaita työpaikkoja. Kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos kiinnitetään huomiota sosiaalipolitiikkaan ja eri väestöryhmien yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Viimeksi mainittu tavoite on tavallaan talousjärjestelmän huomattavan rakennemuutoksen edellytys, kun pyritään saavuttamaan yhä korkeampi kasvuaste ja ”terve” taloudellinen toimintaympäristö.

1.6

Muita kyseiseen kunnianhimoiseen hankkeeseen sisältyviä tekijöitä ovat ”eurooppalainen tutkimusalue”, markkinoiden täydellinen integroituminen sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönteisen toimintaympäristön luominen. Komissio toteaa ehdotuksessaan kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007—2013) (4) perustamisesta, että teknologian ja tutkimustoiminnan edistäminen on suoraan yhteydessä uusille tuotteille ja palveluille sekä uudelle liiketoiminnalle markkinoilla tarjoutuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Lisäksi on edistettävä halukkuutta ottaa riskejä sekä kokeilla uusia ideoita markkinoilla. Riittämätön innovointi on yksi tärkeimmistä syistä unionin heikkoon talouskasvuun.

1.7

Sosiaalisen koheesion osalta suositeltiin välittömiä toimia koulutuksen ja sosiaaliturvan aloilla. Politiikan muotoilun koordinoinnin varmistamiseksi jäsenvaltioiden kesken luotiin mahdollisuus hyödyntää avointa koordinointimenetelmää, jonka avulla voitaisiin eri alojen parhaita käytänteitä vaihtamalla tuoda esiin sekä parhaita käytänteitä että niiden avulla saatuja tuloksia.

1.8

Euroopan komissio esitti vuonna 2005 Lissabonin strategian väliarvioinnin yhteydessä tiedonannon ”Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi” (5), jossa keskitytään kahteen merkittävään seikkaan: vakaan ja kestävän talouskasvun sekä entistä useampien ja parempien työpaikkojen luomiseen. Kyseiset tavoitteet katsottiin voitavan saavuttaa unioni- ja jäsenvaltiotason yhteisvaikutuksen avulla.

2.1

Talous- ja tuotantoelämän muutosprosessi on jatkuva ja nopea. Eri teollisuudenalat ja niiden toimijat muuntuvat ja innovoivat mukautuakseen markkinoiden kehitykseen sekä pysyäkseen kilpailukykyisinä ja luodakseen yhä suurempia kasvu- ja voittomahdollisuuksia.

2.1.1

Unionin kaltaisilla markkinoilla, joilla yritykset kehittyvät nopeasti ja perinteiset toiminta-alat (kuten tuotanto, kauppa ja jakelu) sekoittuvat keskenään, toiminnan eri alojen välinen raja on vaikea määritellä. Lisäksi yritystyyppejä arvioitaessa ja luokiteltaessa on yhä vaikeampaa määritellä yritysten päätoimialaa (kuten kauppa, maatalous, tuotanto, käsiteollisuus ja palvelut).

2.1.2

Koska osuus- ja yhteisötalous on kehittynyt siinä määrin, että sillä on laaja ja yhä suurempi osuus unionin markkinoista, tilastotiedoilla on vaikea kuvata todellista tilannetta, joka muuttuu ja uudistuu jatkuvasti. Eurostatin edustajat toteavat, että heidän on ollut vaikea määritellä kyseistä alaa, sillä osuus- ja yhteisötalouden toimintaa ei ole aina rekisteröity yritystoiminnaksi. Komitea katsoo kuitenkin, että tulisi tehdä kaikki voitava, jotta osuus- ja yhteisötalouden merkityksen lisääntymistä voitaisiin mitata, sillä ala on ratkaisevan tärkeä Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi. Alaa koskevien tilastotietojen puuttuminen estää ymmärtämästä entistä paremmin yritysten ja markkinoiden kehitystä.

2.1.3

On siis tärkeää pyrkiä siihen, että on käytettävissä eurooppalaisia yrityksiä koskevat rakennetilastot, jotka on ajantasaistettu ja joissa keskitytään etenkin Euroopan unionin yritysten toimintaan, kilpailukykyyn, tulokseen ja rakenteeseen. Kun korostetaan tilastollisen tuen merkitystä, on muistettava, että tietojen keruu ja niiden käsittely edellyttävät investointeja henkilöresursseihin ja rahoitukseen ja että investoinnit saattavat olla huomattavia etenkin pienyrityksille.

2.1.4

Talouskasvu on kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ehdottomasti ensisijainen painopiste, kuten Eurooppa-neuvosto ja muut unionin toimielimet ovat lukuisissa yhteyksissä todenneet. Talouskasvuun on välttämättä liityttävä uusien ja entistä parempien työpaikkojen luominen. Tämä koskee kaikkia aloja, mutta etenkin tuotantoteollisuutta ja palveluja, jotta vauhditetaan itse kasvua ja annetaan kansalaisille mahdollisuus hyötyä siitä.

2.2

Eurooppalainen kehitysmalli eroaa muista siten, että siinä annetaan keskeinen rooli sosiaaliselle tekijälle sekä kestävän talouskasvun käsitteelle. Tämä on otettava huomioon aina kun unionin toimielimet ehdottavat sääntelyä toimivaltuuksiensa puitteissa.

2.3

Luotaessa todella tehokasta, hyödyllistä ja yhtenäistä lainsäädäntöä onkin oltava selkeä käsitys siitä, mikä on eurooppalaisen teollisuuden todellinen tilanne. Poliittiset päätökset perustuvat tilanteen ja sitä koskevien ongelmien analyysiin, ja ne tarjoavat ratkaisuja, joissa otetaan huomioon mahdollisimman monia tekijöitä ja joiden avulla pyritään ennakoimaan tehtyjen päätösten vaikutusta poliittiseen, taloudelliseen, oikeudelliseen, sosiaaliseen, kansalliseen ja alueelliseen tilanteeseen.

2.4

Tilanteen perinpohjaisen ja tehokkaan analyysin perustekijä on epäilemättä tilastotieto. Eurostatin perustamisestaan lähtien tekemä työ tukee arvokkaalla ja välttämättömällä tavalla Euroopan unionin päätöksentekoa ja poliittista prosessia.

2.4.1

Tilastotieto on keskeisen tärkeää, sillä sen avulla voidaan määrittää, tutkia ja kuvata todellisuutta monista eri näkökohdista. Tilastotiedot ovat erittäin tärkeitä muotoiltaessa ja arvioitaessa politiikan aloja, hallinnoitaessa palveluja ja julkisia tehtäviä, parannettaessa lainsäädäntöä sekä seurattaessa hyväksytyn politiikan onnistumista ja edistymistä jatkuvasti ja säännöllisesti.

2.5

Tämä koskee kaikkia Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia aloja. Näin ollen Eurostatin, jota jäsenvaltioiden tilastokeskukset tukevat ja jonka kanssa ne tekevät yhteistyötä, tehtävänä on laatia ja asettaa käyttöön ajantasaistettua ja luotettavaa tietoa. Viime vuosina keskeisen tärkeitä ovat olleet tiedot, jotka on kerätty seuraavilta aloilta: talous ja raha-asiat, maatalous, väestöpolitiikka, sosiaaliturva, kauppa, tieteellinen tutkimus, ympäristö, liikenne sekä yhtä tärkeänä teollisuus ja sen markkinaindikaattorit.

2.5.1

Käsityksen saamiseksi eurooppalaisten yritysten ja niiden kehittämisen merkityksestä riittää, että palautetaan mieleen komission ja neuvoston viime vuosina tekemät asiaa koskevat aloitteet.

3.1

Neuvoston 20. joulukuuta 1996 antamaa asetusta (EY, Euratom) N:o 58/97 on muutettu neljästi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Nyt tarkastellaan viimeisintä uudelleen laatimista koskevaa ehdotusta, ja sen avulla on määrä yhtenäistää analyyseja sekä edistää sellaisten politiikkojen ja strategioiden toteutettavuutta, joilla on määrä tukea Euroopan teollisuutta ja tuotantotoimintaa.

3.1.1

Vastatakseen tilastotiedon lisääntyneeseen tarpeeseen komissio ehdottaa joitakin parannuksia ja kiinnittää erityistä huomiota palveluihin, jotka ovat olleet viime kuukausina käydyn laaja-alaisen keskustelun keskiössä taloudellisen merkityksensä sekä mahdollisuuksiensa vuoksi. Näitä mahdollisuuksia ei ole vielä täysin tuotu esiin unionin tasolla. Komission asiakirjan liitteissä käsitellään myös yritysdemografiaa ja liike-elämän palveluita.

3.2

Komissio on todennut, että etenkään liike-elämän palveluihin liittyvästä toiminnasta ei ole olemassa yksityiskohtaisia eikä uusia tilastoja. Uuden ehdotuksen avulla nykyisiä asetuksia voitaisiinkin mukauttaa siten, että yritysten taloudellista ja tuotannollista toimintaa voitaisiin verrata palvelualan vastaavaan toimintaan.

3.2.1

Yrittäjyyttä koskevien strategisten suositusten tukemiseksi komissio on myös katsonut tarpeelliseksi saada käyttöön tilastot yritysdemografiasta (yrityksen käynnistäminen, toiminta, yrityksen lopettaminen) sekä yritysten työllisyysvaikutuksesta. Yritysdemografiatiedot kuuluvat jo rakenneindikaattoreihin, joiden avulla seurataan Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Komission ehdottamaa tarkistusta on analysoitava juuri tässä yhteydessä.

3.3

Ehdotuksessa mainitaan tilastotietojen keräämisen välineenä NACE-koodi (6). Komission yksiköt käyttävät NACE-koodia yleensä kaikissa taloudellista toimintaa koskevissa tilastoissa. NACE-koodia on tarkistettu ja ajantasaistettu, jotta EU:n taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan kehitystä voidaan ymmärtää entistä paremmin.

3.4

NACE rev. 1.1 -luokitus on NACE rev. 1:n päivitetty versio eikä aiheuta merkittävää uudelleenjärjestelyä. Päivityksen tarkoituksena oli tuoda esiin

3.4.1

NACE:n viimeisin versio, jota on muutettu ja päivitetty, on parhaillaan Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä, ja se hyväksytään lähikuukausina.

3.5

Asetuksen soveltamisalassa (2 artikla) mainitut tilastotiedot on ryhmitelty moduuleihin ehdotetun asetuksen 3 artiklassa seuraavasti:

3.5.1

Viimeiset kolme moduulia on lisätty ehdotettuun uudelleen laadittuun asetukseen, ja siihen on liitetty kaikkia moduuleita koskevat liitteet, joissa selvennetään moduulien sisältöä ja käyttöä.

3.6

Vain joitakin moduuleita varten on suunnitteilla pilottitutkimuksia. Kyseisiin kokeilututkimuksiin on aina liittynyt tilastotietojen kerääminen moduuleita varten. Tässä tapauksessa on tähdennettävä terveydenhuolto- ja koulutusaloilla toteutettavia tilapäisiä pilottitutkimuksia. Kyseessä ovat vapaaehtoiset tutkimukset, jotka Eurostatin mukaan mahdollistavat entistä tarkemman arvioinnin markkinaehtoisen toiminnan vaikutuksista kyseisillä aloilla.

4.1

ETSK tunnustaa tilastotietojen perustavanlaatuisen merkityksen määriteltäessä teollisuuspolitiikan painopisteitä Lissabonin strategian yhteydessä. Komissio vahvistaa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa (2007—2013) (7) esikuva-analyysien hyödyllisyyden ja pitää niitä politiikan muotoilun tarpeellisena välineenä tutkimusten sekä jäsenvaltio- ja aluetason viranomaisten välisen hyvien käytänteiden vaihdon ohella.

4.2

Tämän vuoksi ETSK pitää tärkeänä, että asetus (EY, Euratom) N:o 58/97 saatetaan ajantasalle, ja ehdottaa joitakin muutoksia.

4.3

Yhteisen moduulin (liite I) kohta ”sosiaaliturvamaksut” sisältyi myös edellisiin versioihin. Sisämarkkinakehityksen valossa se on kuitenkin epämääräinen ja vaikeatulkintainen. Sosiaaliturva on järjestetty jäsenvaltioissa eri tavoin, ja sosiaaliturvajärjestelmät ja niihin liittyvät käytänteet vaihtelevat. Jopa sosiaaliturvajärjestelmän määrittely on vaikeaa EU:n 25 jäsenvaltiolle, ja määrittelyä tulisikin kehittää ja jäsentää.

4.4

Liitteessä I, mutta myös sitä seuraavissa liitteissä työllisyyttä koskevat tiedot ovat erittäin rajallisia, eivätkä ne kuvasta työmarkkinoiden todellisuutta, joka on kaikissa EU:n jäsenvaltioissa paljon monitahoisempi. Tilastointi rajoittuu osa-aikatyötä ja kokopäivätyötä tekevien työntekijöiden määrään. Todellisuudessa työsuhteet ovat paljon monimuotoisempia. Tietoja ei myöskään ole jaoteltu sukupuolen mukaan pankkialaa lukuun ottamatta (liite VI).

4.4.1

Asetuksen (EY/Euratom) N:o 58/07 aiemmissa versioissa (1 artiklassa) tilastotietojen keräämisen tavoitteisiin sisältyi jo ”yritysten käyttäytymisen” analysointi. Nyt toteutettava uudelleen laatiminen voisi olla myös tilaisuus tutkia entistä huolellisemmin ja syvällisemmin yritysten työllisyyspolitiikkaa, koska sillä on keskeinen merkitys Euroopan unionin politiikoissa.

4.5

Pilottitutkimusten osalta komitea suhtautuu epäillen komission valitsemaan menetelmään, jonka mukaan on tarpeen analysoida terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisia aloja, jotta ”testataan mahdollisuutta kattaa kyseisten pääluokkien markkinaehtoinen toiminta ja markkinaton toiminta”. Etenkin kun ajatellaan komission väliaikaista ehdotusta palveludirektiiviksi, jonka soveltamisalaan mainitut asiat eivät kuulu, komitea katsoo, että kyseisten arkaluonteisten alojen ei tulisi kuulua yritystoiminnan rakennetilastojen piiriin. ETSK katsoo, että komission tulisi sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevista uusista asetusehdotuksista alkaen käynnistää kyseisiä aloja koskevien tilastotietojen tilapäinen kerääminen.

4.6

Liitteessä II (teollisuuden moduuli) komissio on katsonut aiheelliseksi poistaa tilastoinnista tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaiskustannuksia ja henkilöstöä koskevat tiedot. Lissabonin strategiaa ajatellen kyseisten tietojen poistaminen rajoittaa entistä parempaa ymmärtämystä liike-elämän kehityksestä sekä investointien luonteesta ja tarkoituksesta.

4.7

Komissio on päättänyt poistaa energiatuotteiden ostoa koskevan tilastoinnin. Kyseiset tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä, sillä ne antavat kokonaiskuvan yritysten energiankulutuksesta ja -käytöstä. Lisäksi ehdotetun asetuksen 1 artiklassa todetaan, että tilastoja laaditaan myös ”käytetyistä tuotannontekijöistä”, ja energia kuuluu ilman muuta niihin. Kyseisiä indikaattoreita pidetään myös ensisijaisina neuvoston ja Euroopan parlamentin äskeisissä kannanotoissa, kuten vihreässä kirjassa ”Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi” (8).

4.8

Liite VIII on uusi, ja se koskee liike-elämän palvelujen rakennetta, toimintaa ja tuloksia. Liitteessä IX tarkastellaan yritysdemografiaa. Tilastotiedon keräämistä kyseisillä aloilla olisi seurattava nykyistä paljon useammin. Myöskään yritysdemografiaa koskevassa moduulissa tietoja ei ole jaoteltu työsuhteen muodon tai työntekijöiden sukupuolen mukaan, vaikka olisi ollut hyvin hyödyllistä saada tietoa työllisyyden kehityksestä ja työntekijöiden ammatillisesta asemasta yritystoiminnan alkaessa ja päättyessä.

5.1

Euroopan unioni tarvitsee yhä parempia tilastotietoja nykyisten alakohtaisten teollisuuspolitiikkojen tueksi.

5.2

Tämän vuoksi ETSK korostaa Eurostatin perustavanluonteista roolia seurattaessa Euroopan unionin politiikan aloja. ETSK onkin sitä mieltä, että Eurostatin toimintaa on vahvistettava hyödyntämällä ja kehittämällä kunkin jäsenvaltion verkottunutta tilastointijärjestelmää.

5.3

ETSK kannattaa täysin ehdotusta yritystoiminnan rakennetilastoja koskevan asetuksen (EY/Euratom) N:o 58/97 uudelleen laatimisesta.

5.4

Tilastotiedot ovat tärkeä väline niin unionin kuin jäsenvaltioiden tasolla. Tämän vuoksi on luotava tukivälineitä, jotta tilastointia tehostettaisiin ja jotta parannettaisiin sen ajoitusta ja luotettavuutta.

5.4.1

Tilastoinnin tulisi mahdollisuuksien mukaan perustua hallintoviranomaisilla tai toimivaltaisilla tahoilla jo oleviin ajantasaisiin tietoihin. Tilastoinnista aiheutuva hallinnollinen taakka on suhteutettava yrityksen kokoon. Eräissä maissa pk-yrityksiä koskevien tilastotietojen keruu on annettu paikallisten tai alueellisten toimialajärjestöjen tehtäväksi. Jäsenvaltioiden välillä saattaisi olla hyödyllistä vaihtaa tietoja tällaisista hyvistä käytänteistä.

5.5

Kun otetaan huomioon saman yrityksen toiminnan laajuus ja monimuotoisuus (tuotanto, kauppa ja jakelu), olisi tärkeää, että käytettävissä olisi yhä kohdennetumpia ja ajantasaisempia tilastoja yritysrakenteesta ja yritysten tuotantotoiminnasta.

5.6

Komitean mielestä Eurostatin sekä työmarkkinaosapuolten, akateemisen maailman ja järjestöjen välinen hyvä kuulemis- ja vertailujärjestelmä olisi tärkeä. Tällaista järjestelmää tulisi kehittää ja laajentaa Eurostatiin kuuluvan Euroopan talous- ja sosiaalitilastoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean (CEIES) yhteydessä (yksi käyttäjien edustaja kustakin jäsenvaltiosta).

5.7

Jos Eurostat esimerkiksi vertailisi työmarkkinaosapuolten kanssa nykyistä paremmin sosiaaliturvakustannuksia, voitaisiin alalla toimivien yritysten taakka määritellä entistä tarkemmin (eikä vain yhdessä kohdassa), sillä se ei ole sama EU:n 25 jäsenvaltioissa.

5.8

Vaikka työllisyydestä laaditaankin muita kohdennettuja tilastoja, sitä koskevat tiedot voisivat antaa aiempaa selkeämmän kuvan yritysten toiminnasta, jos ne olisivat nykyistä yksityiskohtaisempia. Komitea katsoo, että yritystoiminnan rakennetilastojen, yritysdemografiaa koskevat tilastot mukaan luettuina, on aina sisällettävä huolellinen analyysi työllisyyden laadusta. Työllisyys on yritystoiminnan menestyksen avaintekijä, ja näin ollen työsuhteita koskeva tilastointi, jonka yhteydessä erotellaan vain osa-aikatyö ja kokopäivätyö, on etenkin työmarkkinoiden jatkuvasti kehittyessä täysin riittämätöntä. Komitean mielestä ei myöskään ole hyödyllistä erottaa yritystoiminnan rakennetilastoja täysin työllisyyttä koskevista tilastoista, sillä kyseiset alat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.

5.9

Osuus- ja yhteisötalouden osuus Euroopan talouselämässä on vuosi vuodelta yhä merkittävämpi. ETSK katsookin, että komissio voisi Eurostatin välityksellä ja pilottitutkimusten avulla arvioida kyseistä alaa ja sen vaikutusta yrityksiin.

5.10

Komitea toistaa epäilevänsä mahdollisuutta tarkastella terveydenhuolto- ja koulutusaloja pilottitutkimuksin. Kun ajatellaan kyseisten alojen arkaluonteisuutta ja keskeistä merkitystä kaikille Euroopan kansalaisille, olisi ETSK:n mielestä asiatonta sisällyttää kyseiset alat yritystoiminnan rakennetilastoihin. ETSK katsoo, että komission tulisi sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevista uusista asetusehdotuksista alkaen käynnistää kyseisiä aloja koskevien tilastotietojen tilapäinen kerääminen.

5.11

Kun ajatellaan energian ostoa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan alalla henkilöresursseihin tehtäviä investointeja, ETSK on sitä mieltä, että tilapäisten tilastollisten välineiden suunnittelusta huolimatta investointien merkitystä yritysten toiminnassa olisi tärkeää arvioida sekä laadullisesti että määrällisesti. Tähän liittyen muistutettakoon Lissabonin strategian tavoitteista sekä Euroopan unionin uusimmista huolenaiheista ja toimista energiapolitiikan alalla.

5.12

Ympäristömuuttujiin liittyvissä kysymyksissä ETSK korostaa, että tietoja tulee kerätä teollisuusjätteiden käsittelystä sekä jätevesien ja saastuneiden alueiden puhdistuksesta. Lisäksi tulisi tarkistaa, hoidetaanko teollisuudesta peräisin olevien jätteiden käsittely yritysten sisäisin järjestelyin vai teetetäänkö se ulkopuolisilla toimijoilla, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon käsittelykustannukset.

5.13

Rakennusalaa koskevassa liitteessä IV tulisi eritellä rakentamisen eri lohkot: asuntorakentaminen, julkiset rakennukset, liikenneverkot ja perusrakenteet.

5.14

Yhä enemmän huomiota tulisi kiinnittää aluekohtaisiin tilastoihin, joista ilmenisi, millä alueilla on kehitetty teollisuus- ja yritystoimintaa, mitkä ovat pääasialliset toiminta-alat, mille alueille tutkimusinvestoinnit keskittyvät ja millä alueilla yrityksiä perustetaan tai lakkautetaan eniten.