(1)

Itävalta ilmoitti 18 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, jota se täydensi 3 päivänä heinäkuuta 2002 ja 9 päivänä syyskuuta 2002 päivätyillä kirjeillä, Burgenlandin osavaltion tekemistä takaussopimuksista ja esitti komissiolle Bank Burgenland AG:n rakenneuudistussuunnitelman.

(2)

Komissio ilmoitti 26 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä Itävallalle päätöksestään aloittaa edellä mainittujen tukitoimenpiteiden osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen menettely.

(3)

Itävalta pyysi määräajan pidentämistä, johon suostuttiin, ja toimitti sen jälkeen 17 päivänä syyskuuta 2003 menettelyn aloittamista koskevat huomautuksensa sekä lisätietoja ja -asiakirjoja.

(4)

Komissio julkaisi menettelyn aloittamista koskevan päätöksensä Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3) ja kehotti myös muita asianomaisia esittämään huomautuksensa. Muut asianomaiset eivät kuitenkaan esittäneet huomautuksia.

(5)

Itävallan viranomaiset ilmoittivat 19 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että ne aikoivat muuttaa ilmoitettuja tukitoimenpiteitä BB:n yksityistämisen yhteydessä.

(6)

Komissio ilmoitti 21 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Itävallalle päätöksestään laajentaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen menettely koskemaan suunniteltuja muutoksia toimenpiteisiin, joilla tuetaan Bank Burgenland AG:n rakenneuudistusta.

(7)

Itävalta esitti huomautuksensa 27 päivänä helmikuuta 2004.

(8)

Komissio julkaisi menettelyn laajentamista koskevan päätöksensä Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4) ja kehotti myös muita asianomaisia esittämään huomautuksensa. Muut asianomaiset eivät kuitenkaan esittäneet huomautuksia.

(9)

BB on niin sanottu osavaltion hypoteekkipankki (Landes-Hypothekenbank), jonka kotipaikka on Eisenstadt ja jonka toiminta rajoittuu pääasiassa Burgenlandin osavaltion alueelle. BB:n suurin osakkeenomistaja on Burgenlandin osavaltio, joka omistaa 97,897 prosenttia osakepääomasta. Loput 2,103 prosenttia on hajaomistuksessa. BB:n taseen loppusumma oli vuonna 2000 (5) noin 2,7 miljardia euroa, ja se oli Itävallan pankkien suuruusjärjestyksessä sijalla 33.

(10)

Ennen kesäkuussa 2000 ja joulukuussa 2000 tehtyjä takaussopimuksia Burgenlandin osavaltio omisti 50,63 prosenttia BB:n osakepääomasta. Muita tärkeitä osakkeenomistajia olivat Bank Austria 40,34 prosentin omistusosuudella ja Bausparkasse Wüstenrot 7 prosentin omistusosuudella. Loput 2,03 prosenttia osakkeista oli hajaomistuksessa. Burgenlandin osavaltio teki Bank Austrian osakkeiden hankinnan jälkeen (23 päivänä lokakuuta 2000 tehty takaussopimus) Bausparkasse Wüstenrot AG:n kanssa optiosopimuksen kaikkien Bausparkasse Wüstenrot AG:n hallussa olevien osakkeiden hankinnasta. Tämä muodostaisi ensimmäisen vaiheen BB:n yksityistämisessä.

(11)

Koska BB on ns. osavaltion hypoteekkipankki, sen tehtävänä on edistää rahaliikennettä ja luotonantoa kyseessä olevassa osavaltiossa. BB:n päätoiminta muodostuu hypoteekkilainojen myöntämisestä sekä obligaatioiden ja joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskemisesta. Sen lisäksi se tarjoaa lähes kaikkia muita pankki- ja rahoituspalveluja. Vuonna 2000 BB:n osuus talletusten kokonaismäärästä Burgenlandissa oli 30 prosenttia ja luottojen kokonaismäärästä 39 prosenttia.

(12)

Landes-Hypothekenbank Burgenland -lain (Landesgesetzblatt (LGBl.) nro 58/1991, sellaisena kuin se on muutettuna LGBl:ssä nro 63/1998) 4 pykälän mukaan Burgenlandin osavaltio vastaa ABGB:n (Allgemeines Bürgerliches Gesetzbuch – Itävallan siviilioikeus) 1356 pykälän mukaisesti täytetakauksella BB:n kaikista sitoumuksista maksukyvyttömyystilanteessa. Burgenlandin osavaltion BB:lle tai sen edeltäjille myöntämä täytetakaus on ollut voimassa lähes muuttumattomana jo vuodesta 1928. Tällä hetkellä voimassaolevaa takausta koskeva laki tuli voimaan 29 päivänä kesäkuuta 1991. Tästä lainuudistuksesta alkaen Burgenlandin osavaltio on saanut takausprovision lakisääteisen täytetakauksen myöntämisestä.

(13)

BB:n vuoden 1999 tilinpäätöksen tarkastuksessa havaittiin maksukyvyttömyystilaan joutuneen HOWE Bau AG:n luottojen hallinnoinnin yhteydessä noin 189 miljoonan euron tappiot tuottava petos, joka oli toteutettu väärentämällä tilintarkastajan lausunto HOWE Bau AG:n tilinpäätöksissä. Tässä yhteydessä ilmeni myös, että luottojen takaamiseksi asetettujen kiinteistövelkakirjojen todellinen arvo ei riittänyt läheskään luottositoumusten kattamiseen. Tämän vuoksi syntyi 171 miljoonan euron arvonalennustarve, mikä ylitti pankin 80 miljoonan euron peruspääoman ja olisi sen vuoksi johtanut välittömästi BB:n maksukyvyttömyyteen. Lisäksi BB:n olisi pankkilain (BWG) 83 pykälän mukaan pitänyt hakea ulkopuoliseen valvontaan asettamista, mikä on luottolaitoksia koskeva erityisjärjestely maksukyvyttömyystilanteessa ja sen vuoksi Itävallan mielestä rinnastettava BB:n konkurssiin. Tämä olisi tarkoittanut myös sitä, että Burgenlandin osavaltion takaus olisi otettu käyttöön. KPMG Austria Wirtschaftsprüfungsgesellschaft m.b.H:n 17 päivänä kesäkuuta 2000 antaman lausunnon mukaan Burgenlandin osavaltion olisi täytynyt kattaa 247 miljoonaa euroa BB:n maksukyvyttömyystilanteessa.

(14)

Näiden seurausten välttämiseksi Burgenlandin osavaltio teki 20 päivänä kesäkuuta 2000 takaussopimuksen 171 miljoonalle eurolle ja kattoi siten BB:n luottotappiot, jotka olisivat merkinneet taseessa ylivelkaantumista.

(15)

HOWEn luottoihin liittyvän petoksen vuoksi päätettiin toteuttaa perusteellinen lainasalkun tarkastelu, jonka odotettiin osoittavan, voisiko järjestelmässä HOWE-petostapauksen yhteydessä havaituilla puutteilla olla vaikutuksia myös muihin luottositoumuksiin. Syksyllä 2000 lainasalkun tarkastelussa havaittu tarve vielä noin 189 miljoonan euron arvonalennukseen saattoi pankin tilanteeseen, jossa välttämättömät arvonalennukset olisivat ylittäneet pankin peruspääoman ja ainoastaan osavaltion puuttuminen asiaan esti pankin asettamisen ulkopuoliseen valvontaan. Välttääkseen osakkeenomistajana ja takaajana itseään välittömästi uhkaavan lisävahingon syntymisen Burgenlandin osavaltio teki Bank Austria AG:n ja BB:n kanssa puitesopimuksen, jonka mukaan Bank Austria AG luopuu saatavistaan BB:ltä.

(16)

Burgenlandin osavaltion vuonna 2000 BB:n hyväksi antamat vastuusitoumukset ovat seuraavat:

(17)

Burgenlandin osavaltio otti vastatakseen Bank Burgenlandin puolesta HOWE-tapauksen yhteydessä tarkemmin määriteltyjä lainasitoumuksia vastaavasta 171 miljoonasta eurosta lisättynä vuotuisella 5 prosentin korolla, joka lasketaan juoksevasti kulloisenkin takaussumman perusteella. Takaussopimuksessa määrätään, että BB:n voitot käytetään takaussumman kattamiseen. Näin ollen takaussummaa pienennetään BB:n tilikauden voitolla, jollei voittoa tarvita etuoikeutettujen osinkojen maksamiseen, mukaan luettuina mahdolliset edellisvuosien osingot. BB voi ottaa takauksen käyttöön aikaisintaan vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.

(18)

BB:n päävelkojan, Bank Austria Creditanstalt AG:n, kanssa tehtiin 23 päivänä lokakuuta 2000 puitesopimus, jonka tarkoituksena oli kattaa perusteellisessa lainasalkun tarkastelussa havaittu tarve 189 miljoonan euron suuruiseen arvonalennukseen.

(19)

Bank Austria Creditanstalt AG luopui 189 miljoonan euron saatavista BB:ltä.

(20)

Saatavista luopumisen vastineeksi BB sitoutuu koko summan takaisinmaksuun korkojen kanssa 30 päivästä kesäkuuta 2004 alkaen seitsemässä erässä. Maksuihin sisältyvät kertyneet korot, ja ne on suoritettava seitsemässä samansuuruisessa vuotuisessa erässä lisättynä vuosikoroilla (EURIBOR + 5 pistettä) aina kunkin vuoden kesäkuun viimeisenä päivänä niin, että viimeinen erä maksetaan 30 päivänä kesäkuuta 2010. Tuleva saatavien takaisinmaksu toteutetaan BB:n tilikauden voitosta ottaen huomioon varausten muutokset ja mahdolliset maksut edeltävän tilikauden etuoikeutetuille osakkaille.

(21)

Siltä varalta, että BB ei pysty maksamaan saatavia takaisin, Burgenlandin osavaltio on 1 päivänä joulukuuta 2000 tehdyssä lisäsopimuksessa antanut Bank Austria AG:lle peruuttamattoman täytetakauksen, joka on voimassa vuosina 2004–2010 ja jonka mukaan Burgenlandin osavaltion on maksettava Bank Austria AG:lle kulloinkin puuttuva summa (vuotuinen erä, josta on vähennetty BB:n Bank Austria AG:lle maksama summa). Tämän sopimuksen mukaan sekä BB että Burgenlandin osavaltio voivat maksaa Bank Austria AG:n saatavat takaisin jo ennen sovittua ajankohtaa.

(22)

Bank Austria AG myy BB:stä omistamansa 34,13 prosentin osuuden 0,07 euron hintaan Burgenlandin osavaltiolle.

(23)

EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä komissio luokitteli tarkasteltavina olevat toimenpiteet alustavasti perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, koska ne on myönnetty valtion varoista ja ovat omiaan vaikuttamaan muista jäsenvaltioista tulevien kilpailijoiden taloudelliseen asemaan parantamalla kyseessä olevan yrityksen rahoitusasemaa (6) ja näin ollen vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua ja vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(24)

Alustavan arviointinsa perusteella komissio katsoi, että tuet on arvioitava valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (7) (jäljempänä ’suuntaviivat’) mukaisesti eikä niihin voida soveltaa muita EY:n perustamissopimuksen määräyksiä tuen soveltumisesta yhteismarkkinoille eikä muita yhteisön suuntaviivoja. Komissio yhtyi Itävallan kantaan, jonka mukaan BB on suuntaviivojen 2.1 jaksossa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Tietojen puutteellisuuden ja avointen kysymysten vuoksi tukitoimenpiteiden soveltumisesta yhteismarkkinoille oli kuitenkin epäilyjä.

(25)

Suuntaviivojen 31–34 kohdan mukaisesti komissio tutkii kaikkien yksittäistukien osalta rakenneuudistussuunnitelman selvittääkseen, pystyykö se realististen olettamusten perusteella palauttamaan yrityksen pitkäaikaisen kannattavuuden kohtuullisessa ajassa.

(26)

Komissio epäili alun perin toimitetun rakenneuudistussuunnitelman osalta sitä, olivatko markkinoita koskevat olettamukset ja tavoiteltua kannattavuutta koskevat ennusteet riittävän tarkkoja päätelmien tekemiseksi ehdotettujen rakenneuudistustoimenpiteiden onnistumismahdollisuuksista. Oli vaikeaa määrittää, mihin markkinaolettamuksiin rakenneuudistustoimenpiteet perustuivat.

(27)

Komissio katsoi ensinnäkin, että ilmoituksessa esitettyä ennustetta, jonka mukaan pitkäaikainen noin 15 prosentin suuruinen kannattavuus saavutetaan vuoteen 2010 mennessä, ei ollut perusteltu ollenkaan. Lisäksi se epäili tavoitellun 15 prosentin kannattavuuden realistisuutta ja sitä, voidaanko se todella saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Tämän vuoksi se pyysi Itävaltaa esittämään ennusteita koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja niiden taustalla olevat olettamukset.

(28)

Komissio pyysi Itävallalta yksityiskohtaisia tietoja (esim. pankkialaa koskevia vertailuja) väitteestä, jonka mukaan BB:n henkilöstömäärä ja toimintakustannukset eivät olleet liian suuria ennen sen vaikeuksien alkamista, minkä vuoksi mahdollisuudet pankin henkilöstön vähentämiseen olisivat rajalliset eikä se olisi välttämätöntä.

(29)

Komissio totesi myös, että Itävallan esittämät tiedot syistä yrityksen vaikeuksiin olivat pääasiassa yhteenveto taloudellisista vaikeuksista. Vaikeuksille esitettiin kuitenkin vain yksi todellinen syy, nimittäin puutteellisesti toimiva luottoriskien hallinta. Perusteellista analyysia yritys- ja hallintorakenteesta ja johdon laiminlyönneistä ei esitetty. Komission mielestä tällainen analyysi on välttämätön BB:n rakenneuudistusmahdollisuuksien arvioimiseksi. Sen vuoksi komissio epäili, onko rakenneuudistussuunnitelmassa otettu riittävässä määrin huomioon syyt BB:n vaikeuksiin. Se pyysikin Itävaltaa esittämään yksityiskohtaisen analyysin, jossa tarkastellaan yritysrakenteisiin, hallinto- ja valvontamenetelmiin, seuranta- ja raportointiperiaatteisiin sekä kaupallisiin tekijöihin perustuvan päätöksentekoprosessin käyttöönottoon liittyviä aikaisempia laiminlyöntejä sekä tulevia mahdollisuuksia ja ongelmia.

(30)

Itävalta oli maininnut, että aikomuksena oli yksityistää BB, ja ilmoittanut yksityistämisprosessin ensimmäisen vaiheen ja suunnitellun päättymisajankohdan. Se ei kuitenkaan ollut esittänyt yksityiskohtia suunnitellusta menettelystä, ehdoista ja muista merkityksellisistä seikoista. Sen vuoksi komissio pyysi Itävallalta lisätietoja, erityisesti siitä, missä vaiheessa mahdollinen yksityistämismenettely tällä hetkellä on, toteutetaanko mahdollinen yksityistäminen avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä ja kuinka se etenee jatkossa.

(31)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen poikkeuksen edellytyksenä on, että tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Suuntaviivojen 35–39 kohdan mukaan on toteutettava toimenpiteitä, joilla tuen haitallisia vaikutuksia kilpailijoihin pienennetään mahdollisimman paljon. Tavallisesti tämä edellytys täyttyy, kun yrityksen läsnäoloa merkityksellisillä tuotemarkkinoilla rajoitetaan tai supistetaan, myydään tuotantolaitoksia tai tytäryhtiöitä tai vähennetään toimintoja. Toiminnan rajoittaminen tai supistaminen on suhteutettava tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin ja erityisesti yrityksen suhteelliseen painoarvoon markkinoillaan.

(32)

Itävallan ehdottamat vastasuoritteet tai kompensaatiotoimenpiteet muodostuivat omistusosuuksien myynnistä, yhden konttorin sulkemisesta ja osavaltionlainojen (ns. Bundesdarlehen) myöntämisen lopettamisesta. Koska kaikkia kompensaatiotoimenpiteitä ja niiden vaikutusta BB:n varallisuuteen ja työllisyystilanteeseen ei kuvailtu riittävästi, komissio ei pystynyt arvioimaan toimenpiteiden kokonaisvaikutusta. Komissio tarvitsi yksityiskohtaisia tietoja kunkin toimenpiteen vaikutuksesta BB:n varallisuuteen, työllisyystilanteeseen ja tulevaan asemaan markkinoilla/markkinasegmentillä sekä kyseisten toimenpiteiden tai niistä aiheutuvan vähennyksen tarkan arvon (esim. mitattuna taseen loppusummasta).

(33)

Koska Burgenland on alue, joka vuodesta 1995 on luokiteltu kokonaisuudessaan tavoitteen 1 mukaiseksi tukialueeksi ja joka sen vuoksi on 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu aluetukeen oikeutettu alue, Itävalta on vedonnut suuntaviivojen 53 ja 54 kohtaan ja pyytänyt ottamaan ne huomioon vastasuoritteiden arvioinnissa perustelematta tätä kuitenkaan tarkemmin tai vetoamatta konkreettisiin seikkoihin. Suuntaviivojen 53 ja 54 kohdan mukaan suuntaviivojen arviointiperusteita sovelletaan myös tukialueilla, mutta ylikapasiteetista kärsivillä markkinoilla vaadittu kapasiteetin supistaminen voi olla vähäisempää. Koska Itävalta ei ole esittänyt tarkempia perusteluja, komissio ei pystynyt päättelemään, voidaanko kyseistä arviointiperustetta soveltaa.

(34)

Komission käytettävissä ei ollut ehdotettujen kompensaatiotoimenpiteiden asianmukaisessa ja riittävässä arvioinnissa tarvittavia tietoja. Näin ollen se epäili käytettävissä olevien tietojen perusteella sitä, olivatko suunnitellut leikkaustoimet riittäviä tukien kilpailua vääristävien vaikutusten lieventämiseksi.

(35)

Suuntaviivojen 40 ja 41 kohdan mukaan tuki on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, jotta yritys ei saisi liiallisia varoja, joita se voisi käyttää aggressiiviseen ja markkinoita vääristävään toimintaan tai jopa toiminnan laajentamiseen. Suuntaviivojen mukaan tuensaajan odotetaan lisäksi osallistuvan rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta.

(36)

Itävalta on väittänyt, että BB:n rakenneuudistuksen yhteydessä toteutetuissa valtion toimenpiteissä ei ole kyse likvidien varojen siirrosta, vaan Burgenlandin osavaltion toimenpiteet rajoittuivat takausten myöntämiseen. Lisäksi takaussopimuksissa ja sopimuksessa takaisinmaksusta tulevilla voitoilla määrätään, että pankin on käytettävä kaikki voitot takaussummien pienentämiseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio ei pystynyt arvioimaan, onko tuki rajattu välttämättömään vähimmäismäärään, koska takauksilla on käytännössä samantapainen vaikutus kuin pääomansiirrolla.

(37)

Lisäksi komissio epäili, täyttikö BB:n osallistuminen rakenneuudistussuunnitelmaan, piilovarausten purkaminen kokonaan ja henkilöstö- ja toimintakustannusten pienentäminen, ”merkittävää osallistumista” koskevan arviointiperusteen.

(38)

Itävalta on ottanut kantaa menettelyn aloittamiseen rakenneuudistussuunnitelman perusteella ja toimittanut uusia tietoja erityisesti seuraavista, komission päätöksen kannalta ratkaisevista seikoista:

(39)

Itävalta toimitti BB:n yritys- ja hallintorakenteita koskevan analyysin ja selosti yksityiskohtaisesti pankin taloudellisten vaikeuksien syyt. Selostuksessa mainittiin BB:n vaikeuksien pääasialliseksi syyksi riittämätön luottoriskien hallinta, joka on saattanut pankin erityisen alttiiksi vastuuhenkilöiden petolliselle toiminnalle. Samoin tästä syystä johtuu Itävallan mukaan myös lainasalkun tarkastelun yhteydessä havaittu tarve arvonalennuksiin. Näin ollen pankin vaikeudet osoittautuivat rajalliseksi ongelma-alueeksi, ja toisaalta syiden selvä paikallistaminen on auttanut aloittamaan välittömästi tarvittavat vastatoimenpiteet.

(40)

Petostapauksen lisäksi BB kärsi myös muita mittavia luottotappioita suurten rakenteellisten ongelmien ja sisäisten valvontajärjestelmien puuttumisen tai noudattamatta jättämisen vuoksi. Nämä rakenteelliset puutteet on Itävallan mukaan poistettu ottamalla käyttöön riskienhallinta sekä vahvistamalla sisäistä tarkastusta pankin kattavan organisaatiouudistuksen yhteydessä. Tämä tulos ja sen myötä rakenneuudistustoimenpiteiden onnistuminen vahvistetaan Itävallan keskuspankin tarkastuksessa, joka toteutettiin helmikuussa 2003 pankkialan valvontaviranomaisen toimeksiannosta.

(41)

Itävallan mukaan BB:n kokonaisvaltaisessa arvioinnissa havaitaan sen eroavan useimmista suuntaviivoissa tarkoitetuista vaikeuksissa olevista yrityksistä monin tavoin, koska BB ei täytä kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka komissio on todennut vaikeuksissa oleville yrityksille tyypillisiksi. BB:n liiketoiminta on lainasalkun tarkastelussa välttämättömäksi havaitun arvonalennuksen toteuttamisen jälkeen vuonna 2000 ollut periaatteessa kannattavaa ja pysyisi kannattavana jopa tulevaa kehitystä koskevien varovaisten arvioiden mukaan. Kahden viime vuoden kehitys on Itävallan mukaan osoittanut, että ottolainaus on jälleen vakiintunut ja vuoden 2000 tappiot pystyttiin osittain korvaamaan. Itävalta esitti myös BB:n tavanomaisen liiketoiminnan tuloksen.

(42)

Itävalta kuvaili BB:n tilannetta suhteessa Itävallan pankkisektoriin. Itävallan mukaan BB:n kannalta merkityksellisillä markkinoilla ei ole ylikapasiteettia kuten ei itse pankillakaan. Pankki työllistää 300 henkeä ja on siten ainoastaan pieni alueellinen pankki, jolla on Burgenlandin markkinoilla ainoastaan 16 konttoria, kun pankkikonttoreiden yhteismäärä alueella on 264.

(43)

BB:n suunnitellun yksityistämisen osalta Itävalta totesi, että pankki on nykyisten suunnitelmien mukaan tarkoitus yksityistää vuoden 2004 loppuun mennessä. Tätä tarkoitusta varten on perustettu myyntiprosessia valmisteleva työryhmä ja Bankhaus HSBC Trinkaus & Burkhardtille on annettu tehtäväksi toteuttaa yksityistäminen.

(44)

Itävalta esitti tietoja BB:n yleisestä taloudellisesta toimintaympäristöstä ja strategisista tavoitteista, joiden perusteella laadittiin suunnitelma, jonka mukaan kannattavuus paranee jatkuvasti seitsemän vuoden ajanjaksolla nousten noin 15 prosenttiin. Luottojen määrän, keskimääräisen koron ja tammikuun 2003 maksuvalmiuslaskelman mukaisten rahavirtojen perusteella pankin hallitus ja toimialajohtajat ovat yhteistyössä määritelleet suunnitteluprosessin osana luottojen suunnitellun määrän ja ehdot. Korkotulot lasketaan koko suunnittelujakson ajan nykyisen korkotason perusteella, toisin sanoen suunnitelmaan ei sisälly oletuksia tulevasta korkokehityksestä. Koska korkotaso on tällä hetkellä alhainen, tämä laskentatapa noudattaa varovaisen suunnittelun periaatetta.

(45)

Rakenneuudistustoimenpiteet, jotka BB on aloittanut petostapauksen yhteydessä puuttuakseen asianmukaisesti taloudellisten vaikeuksiensa syihin ja toisaalta voidakseen valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla tulevien vuosien markkinakehitykseen ja -mahdollisuuksiin, voidaan kuvailla lyhyesti käsitteillä ”kattava luottoriskien hallinnan uudelleenjärjestely”, ”BB:n keskittyminen ydintoimintaan”, ”BB:n aseman vakiinnuttaminen alueellisena pankkina” ja ”kustannushallinnan perusteellinen kiristäminen”.

(46)

Ottaen huomioon BB:n pienen koon Itävalta punnitsi huolellisesti pitkäaikaisen kannattavuuden palauttamisen ja kilpailun kohtuuttoman vääristymisen arviointiperusteita ja viittasi siihen, että suuntaviivojen mukaan (36 kohta) pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä ei yleensä odoteta vastasuoritteita. Itävalta esitti myös syyt, joiden perusteella BB ylittää vain vähäisesti pk-yritysten raja-arvot.

(47)

Pankin pienen koon vuoksi Itävallan mielestä ei ole ollenkaan yllättävää, että BB ei pysty kovin suuriin vastasuoritteisiin. BB:llä on tosin tytäryhtiöitä, mutta ne hoitavat BB:n pankkitoiminnan merkittäviä osa-alueita ja niiden myyminen vaikuttaisi merkittävästi yritykseen. BB ei myöskään harjoita merkittävässä määrin toimintaa ulkomailla ja sen kotimainen konttoriverkostokin (nykyisin 16 konttoria) on erittäin pieni.

(48)

Itävallan mielestä BB:n pienen markkina-aseman vuoksi ei ole riskiä kilpailun vääristymisestä, ja se totesi, että BB:n vaikeudet eivät millään tavoin johdu aggressiivisesta markkinakäyttäytymisestä vaan muutamista edellä mainituista erityisesti petostapaukseen liittyvistä seikoista.

(49)

Itävalta viittasi myös siihen, että BB:lle myönnetyt tuet eivät ole lisänneet pankin omia varoja, vaan niillä ainoastaan taattiin pankin epävarmoja saatavia, jotta ei tarvitsisi tehdä oikaisuja ja jotta voitaisiin estää se, että vastattavaa-puoli ylittää BB:n peruspääoman.

(50)

Itävalta viittaa myös siihen, että BB ja sen toiminta-alue sijaitsee lähes yksinomaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisella tukialueella, sekä suuntaviivojen vastaaviin määräyksiin (20 kohta) ja taloudellisten vaikeuksien ajankohtana vallinneisiin vaikeisiin olosuhteisiin.

(51)

Vastasuoritteiden (omistusosuuksien myynti, yhden konttorin sulkeminen, osavaltionlainojen myöntämisen lopettaminen) osalta Itävalta antoi yksityiskohtaisia tietoja kunkin toimenpiteen arvosta tai niistä aiheutuvan vähennyksen määrästä sekä esitti syyt, miksi muut leikkaustoimenpiteet uhkaisivat pankin elinkelpoisuutta.

(52)

Itävalta korostaa, että kyseessä olevat tuet on rajoitettu välttämättömään, koska takaussopimukset eivät yksin riitä riittävän vakavaraisuuden säilyttämiseen, BB on itse tehnyt 41 miljoonan euron arvonalennukset ja kattanut itse 218 miljoonan euron suuruisten saatavien menetyksen. Osavaltio ei ole myöskään myöntänyt BB:lle pääomaa vaikeuksien tasoittamiseksi, mikä osoittaa, että osavaltio on pyrkinyt rajoittamaan tuen välttämättömään.

(53)

BB tekee lisäksi parhaansa supistaakseen henkilöstökustannuksensa pankkisektorin keskivertotasolle ja aikoo keskipitkällä aikavälillä luopua tarpeettomista kiinteistöistä.

(54)

Muut toimenpiteet näiden lisäksi eivät Itävallan mukaan ole mahdollisia, koska pankin organisaatio on aina ollut suhteellisen kevyt.

(55)

Itävallan viranomaiset ilmoittivat 19 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että ne aikoivat muuttaa ilmoitettuja tukitoimenpiteitä BB:n yksityistämisen yhteydessä.

(56)

Tarkoituksena on muuttaa 20 päivänä kesäkuuta 2000 tehtyä takaussopimusta seuraavasti:

(57)

Tarkoituksena on muuttaa 23 päivänä lokakuuta 2000 tehtyä puitesopimusta seuraavasti:

(58)

Itävallan viranomaisten mukaan muutos, joka koskee takaussummien pienentämistä tilikausien voitoilla, tulee voimaan ainoastaan BB:n yksityistämisen toteutuessa. Jos Burgenlandin osavaltio ei myy BB:tä, kumpaakaan takausta ei tältä osin muuteta ja takaussummia pienennetään edelleen BB:n vuotuisilla voitoilla, eli saatavien takaisinmaksua tulevilla voitoilla koskeva BB:n velvoite ei muutu.

(59)

Itävallan mukaan osavaltion hallituksen olennaisena tavoitteena BB:n rakenneuudistussuunnitelmassa on sen yksityistäminen, jotta pankin pitkäaikainen kannattavuus taattaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Osavaltion hallituksen 12 päivänä marraskuuta 2003 tekemällä päätöksellä (Zl.3-12I/48-2003) käynnistettiin toimenpiteet myyntiprosessin aloittamiseksi. Kiinnostuksenilmaisupyyntö julkistettiin tiedotusvälineissä 17 päivänä marraskuuta 2003. Viimeistään vuoden 2004 maalis-huhtikuussa oli määrä aloittaa välttämättömän arvonmääritysprosessin (due diligence) jälkeen neuvottelut yksittäisten tarjouksentekijöiden kanssa.

(60)

Jotta BB.n myynnistä saataisiin paras mahdollinen tuotto, on välttämätöntä, että Burgenlandin osavaltio vapauttaa BB:n kaikista velvoitteista, joita sille aiheutuu Bank Austria Creditanstalt AG:n kanssa tehdystä saatavien takaisinmaksua tulevilla voitoilla koskevasta sopimuksesta. Sama pätee 20 päivänä kesäkuuta 2000 tehtyyn Burgenlandin osavaltion ja BB:n väliseen takaussopimukseen, josta myöskään ei tulisi aiheutua rasitetta BB:lle tai BB:n ostajalle.

(61)

Itävallan mielestä takaisinmaksua tulevilla voitoilla koskevan velvoitteen säilyessä olisi epävarmaa, voitaisiinko BB:lle ylipäänsä löytää ostaja, koska mahdollisen ostajan kiinnostus pankin ostamiseen pienenisi, jos se ei voisi odottaa voittoja useaan vuoteen.

(62)

BB:lle asetetun voittojen käyttöä koskevan velvoitteen poistaminen on välttämätön edellytys sen yksityistämiselle, jotta ilmoitetun rakenneuudistussuunnitelman, jonka olennainen osa on BB:n yksityistäminen, toteuttamiseen olisi realistiset mahdollisuudet. Näin BB:n mahdollinen ostaja saisi mahdollisuuden saada heti tuottoa BB:stä, mikä puolestaan on välttämätön edellytys mahdollisimman korkean myyntihinnan saamiselle.

(63)

Molemmissa Burgenlandin osavaltion takaussopimuksissa BB:n hyväksi on kyse valtion varoista. Toimenpiteet toteutetaan ehdoilla, joita markkinataloussijoittaja ei hyväksyisi.

(64)

Itävalta on sitä mieltä, että Burgenlandin osavaltio on takaussopimusten avulla välttänyt suuremman taloudellisen tappion, sillä sopimukset on rajoitettu ehdottomasti välttämättömään vähimmäismäärään sen estämiseksi, että pankkia ei määrätä ulkopuoliseen valvontaan. Jos Burgenlandin osavaltion olisi pitänyt takaajana vastata lakisääteisestä velvollisuudestaan, rajoittamaton täytetakaus olisi ylittänyt molemmista takauksista aiheutuvat rahoitusvelvoitteet. Sen vuoksi Itävalta katsoo, että Burgenlandin osavaltio on noudattanut markkinataloussijoittajaa koskevaa periaatetta.

(65)

Itävallan viranomaiset eivät kuitenkaan ole esittäneet laskelmia tämän väitteen tueksi. Johdanto-osan 13 kappaleessa mainitun KPMG:n 17 päivänä kesäkuuta 2000 antaman lausunnon mukaan Burgenlandin osavaltion olisi BB:n maksukyvyttömyystilanteessa täytynyt kattaa 247 miljoonaa euroa. Tämä on vähemmän kuin takaukset yhteensä. Tässä yhteydessä on huomattava, että kyseinen luku laskettiin ennen vuoden 2000 loppupuolella toteutettua toista, ”perusteellista” lainasalkun tarkastelua, minkä vuoksi sen pitäisi tämän päivän näkökulmasta olla suurempi. On kyseenalaista, kuinka Itävallan viranomaiset ylipäänsä päätyivät 247 miljoonan euron lukuun. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa Hytasa antamassaan tuomiossa (8) todennut, että on tehtävä ero niiden velvoitteiden välillä, joita valtiolla on yhtäältä yhtiön osakkeenomistajana ja toisaalta julkisen vallan edustajana. Koska BB perustettiin osakeyhtiönä, osavaltio on yhtiön osakkeenomistajana vastuussa sen veloista ainoastaan omaisuuden likvidaatioarvoon asti. Tuomioistuin toteaa mainitussa tuomiossa, että velvoitteita, jotka ovat seurausta työntekijöiden irtisanomisesta aiheutuvista kuluista, työttömyyskorvausten maksusta ja teollisuustoiminnan palauttamiseen myönnetyistä tuista, ei saa ottaa huomioon sovellettaessa yksityistä sijoittajaa koskevaa arviointiperustetta. Näyttää siltä, että Itävallan viranomaiset eivät ole tehneet tätä eroa ja niiden laskelmissa otetaan huomioon myös ne kustannukset, joita osavaltiolle aiheutuisi lakisääteisen täytetakauksen vuoksi. Nämä kustannukset eivät kuitenkaan liity Burgenlandin osavaltion asemaan BB:n osakkeenomistajana. Ne ovat ennemminkin seurausta erityisestä lakisääteisestä velvoitteesta, nimittäin valtion täytetakauksesta, jollaista yksityisellä sijoittajalla ei voi koskaan olla.

(66)

Molemmat toimenpiteet toteutettiin vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen hyväksi. Yhteensä on kyse 359,8 miljoonasta eurosta, eli huomattavasta summasta. Takausten myöntämisajankohtana osavaltio ei ilmeisestikään voinut odottaa saavansa takauksista tuottoa, jota markkinataloussijoittaja olisi olettanut saavansa.

(67)

Kyseessä olevat tuet antavat BB:lle etua ja saattavat sen keinotekoisesti kilpailijoihin nähden suotuisaan asemaan, mikä vääristää kilpailua. BB toimii päätoiminta-aloillaan sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Rahoituspalvelualalle kokonaisuudessaan on ominaista integroitumisen lisääntyminen, ja sisämarkkinat on toteutettu tärkeimmillä osa-alueilla. Eri jäsenvaltioiden rahoituslaitosten välillä on voimakasta kilpailua, jota yhteisen rahan käyttöönotto on entisestään lisännyt. Toimenpiteet ja niiden vaikutukset muista jäsenvaltioista tuleviin nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin kilpailijoihin vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua ja vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tästä syystä toimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Itävalta ei ole kiistänyt tätä, vaan se ilmoitti kyseessä olevista toimenpiteistä, vaikkakin määrättyä ajankohtaa myöhemmin.

(68)

Koska tukitoimenpiteitä ei toteutettu hyväksytyn tukiohjelman perusteella, komission on tutkittava niiden soveltuvuus yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan ja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (9) (jäljempänä ’suuntaviivat’) mukaisesti.

(69)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(70)

Perustamissopimuksen 87 artiklassa sallitaan kuitenkin poikkeuksia periaatteesta, jonka mukaan valtiontuet eivät sovellu yhteismarkkinoille. Tukien voitaisiin katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan poikkeusten perusteella. Tarkasteltavia tukitoimenpiteitä ei kuitenkaan voida pitää yksittäisille kuluttajille myönnettävänä sosiaalisena tukena (a alakohta), tukena luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi (b alakohta) eikä tukena sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut (c alakohta). Sen vuoksi näitä poikkeuksia ei voida soveltaa tässä tapauksessa.

(71)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdan poikkeusten osalta on todettava, että tukien tarkoituksena ei ole Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistäminen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen eikä myöskään kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistäminen.

(72)

Tästä seuraa, että komissio tutkii tukitoimenpiteet perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen perusteella. Arvioidessaan tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, komissio soveltaa asianmukaisia yhteisön suuntaviivoja. Komissio katsoo, että tässä tapauksessa voidaan soveltaa ainoastaan johdanto-osan 68 kappaleessa mainittuja suuntaviivoja. Lisäksi komissio katsoo, että kuvaillut toimenpiteet auttavat rahoittamaan yrityksen rakenneuudistusta ja niitä on sen vuoksi pidettävä rakenneuudistustukina.

(73)

Suuntaviivojen mukaan rakenneuudistustuet ovat sallittuja ainoastaan silloin, kun ne eivät ole ristiriidassa yhteisen edun kanssa. Suuntaviivojen mukaan komissio voi hyväksyä tuet tietyin edellytyksin, joita tarkastellaan seuraavassa.

(74)

Komissio yhtyy Itävallan kantaan, jonka mukaan BB on luokiteltava vaikeuksissa olevaksi yritykseksi suuntaviivojen 30 kohdan mukaisesti luettuna yhdessä niiden 4–8 kohdan kanssa.

(75)

Suuntaviivojen 4 kohdassa määritellään, että yritys on vaikeuksissa, ”jos yritys ei pysty omilla taikka omistajilta/osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti yrityksen loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen”. BB on selvästi tällaisessa tilanteessa.

(76)

Ilman Burgenlandin osavaltion puuttumista tilanteeseen BB olisi asetettu ulkopuoliseen valvontaan ja sen toiminta olisi loppunut suuntaviivojen mukaisessa merkityksessä.

(77)

Suuntaviivojen 28 kohdan mukaan rakenneuudistustuet voidaan hyväksyä vain silloin kun tuki täyttää tiukat perusteet ja kun mahdolliset kilpailua vääristävät vaikutukset hyvitetään yrityksen toiminnan jatkumisen tuomilla eduilla, varsinkin jos yrityksen konkurssista johtuvien irtisanomisten nettomääräiset vaikutukset yhdessä jakelijoille aiheutettujen vaikutusten kanssa aiheuttaisivat paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia työllisyysongelmia tai poikkeuksellisesti jos yrityksen lopettaminen johtaisi monopoli- tai oligopolitilanteeseen.

(78)

Jälkimmäinen näistä voidaan kuitenkin sulkea pois, sillä BB:n asema ei ole niin vahva, että sen konkurssi tai sitä seuraava osittainen myynti voisi luoda monopoli- tai oligopolitilanteen.

(79)

Itävalta väittää, että BB:n lisäksi Burgenlandin osavaltiossa on käytännössä vain yksi toinen merkittävä pankki, Raiffeisen-ryhmä, ja siten BB:n poistuminen johtaisi markkinarakenteen keskittymiseen entisestään ja Raiffeisen-ryhmän vahvistumiseen. Tämä väite ei kuitenkaan ole vakuuttava tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella ottaen huomioon, että Burgenlandin osavaltiossa toimii myös muita pankkeja, säästökassoja ja luotto-osuuskuntia.

(80)

On kuitenkin todettava, että BB:n oletetun maksukyvyttömyyden vaikutuksia on vaikea laskea. Jos BB asetetaan selvitystilaan tai sen on vähennettävä konttoreidensa määrää, on Burgenlandin osavaltion taloudellisen tilanteen ja suhteellisen heikon houkuttelevuuden vuoksi kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että ulkomaalainen pankki alkaisi toimia Burgenlandin osavaltiossa ja ottaisi haltuunsa BB:n toiminnot. Ennemminkin näyttäisi todennäköiseltä, että perusrahoituspalvelujen tarjonnasta olisi puutetta tietyillä Burgenlandin maaseutualueilla.

(81)

Suuntaviivojen 3.2.2 luvun b kohdan mukaan tuen myöntäminen edellyttää rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa. Komission on hyväksyttävä rakenneuudistussuunnitelma jokaisen yksittäisen tuen osalta ja arvioitava, kuinka se soveltuu yrityksen pitkäaikaisen kannattavuuden palauttamiseen kohtuullisessa ajassa. Sen vuoksi rakenneuudistussuunnitelma on rajattava ajallisesti ja sen on perustuttava realistisiin oletuksiin. Siinä on kuvailtava olosuhteet, jotka ovat johtaneet yrityksen vaikeuksiin, jotta voidaan arvioida ehdotettujen toimenpiteiden asianmukaisuus. Sen on mahdollistettava yrityksen rakenteen uudistaminen siten, että pitkän aikavälin kannattavuus ja mahdollisuus toimia omilla varoilla palautuvat, jolloin yritys pystyy vastaamaan kaikista kustannuksista, kuoletuskustannukset ja rahoituskulut mukaan luettuina, sekä saa pääomalle riittävän tuoton voidakseen kilpailla markkinoilla.

(82)

Komissio on käyttänyt arviointinsa perustana Itävallan toimittamia tietoja, esimerkiksi yksittäisiä rakenneuudistustoimenpiteitä koskevaa suunnitelmaa, ennustettua kannattavuutta rakenneuudistuskaudella vuosina 2000–2010 yhtäältä tulevaa kehitystä koskevan varovaisen ennusteen perusteella ja toisaalta tilinpäätösten ja alustavan laskelman mukaisen tavanomaisen liiketoiminnan tuloksen perusteella sekä analyysia puutteellisesta luottoriskien hallinnasta ja rakenteellisista heikkouksista, joista ongelmat johtuivat. Komissio käyttää arvioinnissaan myös Itävallan toimittamia tietoja rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanosta, yksittäisten toimenpiteiden muutoksista sekä BB:n suunnitellun yksityistämisen loppuunsaattamisen aikataulusta.

(83)

Koska komission käytettävissä ei ollut yksityiskohtaisia tietoja ennusteista ja niiden taustalla olevista olettamuksista, se epäili menettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä ennustetta pitkäaikaisen 15 prosentin kannattavuuden saavuttamisesta vuoteen 2010 mennessä. Itävalta toimitti laskelman, joka perustuu varovaisen suunnittelun periaatteeseen ja johtaa yleisessä taloudellisessa toimintaympäristössä (kehittyvä talousalue, lisääntyvä väestömäärä, varallisuuden kasvu, Euroopan unionin laajentuminen) kannattavuuden parantumiseen noin 15 prosenttiin seitsemän vuoden aikana. Tätä tukevat myös tavanomaisen liiketoiminnan tulosta kuvaavat luvut tilinpäätöksissä. Sen vuoksi komissio katsoo rakenneuudistussuunnitelman olevan tulevan kehityksen osalta toteuttamiskelpoinen ja kattava.

(84)

Itävalta toimitti myös lisätietoja toiminta- ja henkilöstökustannuksista ja vertaili niitä rakenteensa tai kokonsa puolesta vastaavanlaisiin muihin luottolaitoksiin. Nämä tiedot osoittavat, että BB on sekä työntekijää kohden laskettujen henkilöstökustannusten että muiden toimintakustannusten osalta selvästi keskiarvon alapuolella.

(85)

Itävalta toimitti komission menettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä kaipaaman analyysin yritys- ja hallintorakenteista sekä johdon konkreettisista laiminlyönneistä. BB:n taloudellisten vaikeuksien syiksi mainittiin petostapaus, väärin ymmärretty riskipolitiikka, olematon riskienhallinta, sisäisten valvontajärjestelmien puuttuminen, puutteellinen raportointi, pankkialan yhteisen ohjausjärjestelmän puuttuminen ja tehottomat organisaatiomenettelyt. Rakenneuudistustoimenpiteiksi mainittiin uuden riskipolitiikan käyttöönotto, riippumattoman riskienhallinnan täytäntöönpano, varojen allokoinnin uudelleenmäärittely, uuden johto- ja liiketoimintamallin luominen, johtoa koskevan tietojärjestelmän käyttöönotto sekä kustannushallinnan kiristäminen.

(86)

Komissio pitää tähän mennessä toteutettuja tai suunniteltuja operatiivisia, toiminnallisia ja taloudellisia toimenpiteitä soveltuvina pankin pitkäaikaisen elinkelpoisuuden palauttamiseen.

(87)

Lisäksi Itävalta on ilmoittanut, että osavaltion hallituksen olennaisena tavoitteena rakenneuudistussuunnitelmassa on BB:n yksityistäminen. Osavaltion hallituksen 12 päivänä marraskuuta 2003 tekemällä päätöksellä (Zl.3-12I/48-2003) käynnistettiin toimenpiteet myyntiprosessin aloittamiseksi. Kiinnostuksenilmaisupyyntö julkistettiin tiedotusvälineissä 17 päivänä marraskuuta 2003. Vuoden 2004 huhtikuussa aloitettiin välttämättömän arvonmääritysprosessin (due diligence) jälkeen neuvottelut jäljellä olevien kolmen parhaan tarjouksentekijän kanssa. Komissio olettaa, että pankin yksityistämisen onnistumismahdollisuudet ovat riittävät.

(88)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen poikkeuksen edellytyksenä on, että tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Suuntaviivojen 35–39 kohdan mukaan on toteutettava toimenpiteitä, joilla tuen haitallisia vaikutuksia kilpailijoihin pienennetään mahdollisimman paljon. Tavallisesti tämä edellytys täyttyy, kun yrityksen läsnäoloa merkityksellisillä tuotemarkkinoilla rajoitetaan tai supistetaan, myydään tuotantolaitoksia tai tytäryhtiöitä tai vähennetään toimintoja.

(89)

Toiminnan rajoittaminen tai supistaminen on suhteutettava tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin ja erityisesti yrityksen suhteelliseen painoarvoon markkinoillaan.

(90)

Suuntaviivojen 53 kohdan mukaan komission on otettava huomioon aluekehityksen tarpeet arvioidessaan tukialueilla myönnettävää rakenneuudistustukea. Vaikeuksissa olevan yrityksen sijainti tukialueella ei kuitenkaan ole yksin riittävä peruste tällaisen tuen hyväksymiseksi. Suuntaviivojen 54 kohdan mukaan arviointiperusteita sovelletaan siis myös tukialueilla, vaikka aluekehityksen tarpeet otetaankin huomioon. Komissio voi kuitenkin vaatia näillä alueilla rakenteellisesta ylikapasiteetista kärsivillä markkinoilla vähäisempää kapasiteetin supistamista, jos aluekehityksen tarpeet oikeuttavat sen. Tällöin on erotettava toisistaan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja c alakohdan mukaiset alueet, jotta ensin mainituilla alueilla esiintyvät vakavammat alueelliset haitat voidaan ottaa huomioon.

(91)

Koska Burgenlandin osavaltio on alue, joka vuodesta 1995 on luokiteltu kaiken aikaa tavoitteen 1 mukaiseksi tukialueeksi, se on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tukialue, joka on oikeutettu aluetukiin, joiden sallittu nettointensiteetti on enintään 30 tai 35 prosenttia. Vaikka BB näyttää sopeutuneen hyvin tämän tukialueen taloudellisiin olosuhteisiin toimittuaan alueella pitkään, komissio pitää mahdollisena, että pankin taloudelliset vaikeudet ovat tällaisilla alueilla vakavampia kuin taloudellisesti ja teollisesti kehittyneellä alueella.

(92)

BB on Itävallan pankkien joukossa pienyritys. Vuonna 2002 sen taseen loppusumma oli 2,9 miljardia euroa, tulot (korkotulot, arvopapereista saadut tulot, provisiotulot, rahoitustoiminnan nettotulot ja muut liiketoiminnasta saadut tulot) olivat 40,4 miljoonaa euroa ja se työllisti hieman yli 300 henkeä. Näin ollen pankki on lähellä pk-yritystä sekä työntekijämääränsä että vakavaraisuutensa kannalta tarkasteltuna.

(93)

Jäljempänä tarkastellaan, ovatko tarjotut vastasuoritteet riittäviä poistamaan tukien kilpailua vääristävät vaikutukset, kun otetaan huomioon pankin pieni koko ja sijainti tukialueella.

(94)

Alun perin Itävalta ehdotti rakenneuudistussuunnitelman osana vastasuoritteina omistusosuuksien myyntiä, yhden konttorin sulkemista ja luopumista osavaltionlainojen myöntämisestä.

(95)

Komissio totesi menettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä, ettei se riittävän yksityiskohtaisten tietojen puuttumisen vuoksi pystynyt arvioimaan asianmukaisesti osittain vain summittaisesti kuvailtujen toimenpiteiden kokonaisvaikutusta ja kunkin toimenpiteen yksittäistä vaikutusta, ja se pyysi lisätietoja. Itävalta toimitti lisätietoja kunkin toimenpiteen arvosta tai siitä aiheutuvan vähennyksen määrästä ja totesi, että kaikki ajateltavissa olevat mahdollisuudet BB:n asianmukaisiksi vastasuoritteiksi oli tutkittu.

(96)

Omistusosuuksien myynnin osalta Itävalta totesi, että BB oli jo luopunut vuodesta 2001 heinäkuuhun 2003 ulottuvalla ajanjaksolla yhteensä 3,5 miljoonan euron arvoisista omistusosuuksista, jotka eivät olleet välttämättömiä liiketoiminnan kannalta. Tämä merkitsi osakesalkussa 31 päivänä joulukuuta 2000 olleiden omistusosuuksien vähentämistä noin kolmanneksella.

(97)

Itävallan mukaan BB:llä ei jo luovutettujen varallisuuserien lisäksi ole liiketoiminnan kannalta tarpeettomia omistusosuuksia tai piilovarauksia, mikä ilmenee myös BB:n viimeisimpiä tilivuosia koskevista pankkitarkastajien tarkastuskertomuksista. Käyttöpääoman vähentäminen vielä tästäkin rasittaisi niin voimakkaasti BB:n substanssiarvoa, että pankin elinkelpoisuus vaarantuisi.

(98)

Leikkaustoimenpiteenä BB on rakenneuudistuksen yhteydessä sulkenut yhden (Parndorf) 17 konttoristaan. Tämä supistaa markkinoilla läsnäoloa vajaat 6 prosenttia.

(99)

Itävalta on todennut muiden konttoreiden sulkemisen osalta, että BB:n nykyinen 16 konttorin kotimainen konttoriverkosto on erittäin rajoitettu ja osavaltion maaseutualueilla konttoritiheys on suhteellisen alhainen. BB:llä ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ole merkittävää toimintaa ulkomailla. Sopronissa (Unkari) pankilla on yksi tytäryhtiö, joka pankkialan nykytilanteen vuoksi on kuitenkin merkittävä pankin tulevan kannattavuuden ja kilpailukyvyn kannalta kansainvälisillä pankkimarkkinoilla. Vielä yhden lisäkonttorin sulkeminen vaikuttaisi sen vuoksi välittömästi merkittävästi liikevaihtoon ja johtaisi tuottomahdollisuuksien tuntuvaan pienentymiseen.

(100)

Itävalta on myös luvannut, että BB vähentää toimintojaan luopumalla osavaltionlainojen myöntämisestä. Näiden lainojen osuus on ollut 12 prosenttia myönnetyistä lainoista eli suhteellisen merkittävä. Lisäksi kyseessä on erittäin tuottoisa liiketoiminta, sillä osavaltion ensiluokkainen luottokelpoisuus lainanottajana merkitsi pankille riskien puuttumista, minkä vuoksi ei aiheutunut takausvelvoitteita. On myös otettava huomioon riskittömät korkotulot, joiden suuruus oli merkittävä.

(101)

Komissio on arvioinut nämä argumentit ja niitä koskevat tiedot ja päätellyt, että vastasuoritteiden lisääminen vaarantaisi todellakin pankin elinkelpoisuuden sen pienen koon ja vähäpätöisen markkina-aseman vuoksi. Lisäksi komissio on useammissa aikaisemmissa pankkien saneerausta koskevissa päätöksissä pitänyt markkinoilla läsnäolon pienentämistä 10 prosentilla riittävänä sellaisissa tapauksissa, joissa kyseessä olevat pankit taloudellisia vaikeuksia edeltävinä vuosina olivat harjoittaneet laajentumiseen tähtäävää liiketoimintapolitiikkaa (10). Pienempien pankkien osalta, jotka kuitenkin olivat useita kertoja BB:tä suurempia, komissio ei puolestaan ole vaatinut konttoriverkoston pienentämistä (11).

(102)

Komission mielestä jo toteutetut, suunnitellut ja luvatut vastasuoritteet riittävät poistamaan kyseisten tukitoimenpiteiden kilpailua vääristävät vaikutukset.

(103)

Komission mielestä Itävalta on osoittanut riittävässä määrin, että myönnetyt tuet on rajoitettu määrältään rakenneuudistuksen kannalta välttämättömään ottaen huomioon pankin ja sen osakkeenomistajien varat. Pankki ei saa liiallisia rahavaroja tai liiallista pääomaa, joita se voisi käyttää väärin liiketoimintansa kohtuuttomaan laajentamiseen kilpailijoidensa vahingoksi.

(104)

Burgenlandin osavaltion takaussopimusten puitteissa BB:lle myöntämä 359,8 miljoonan euron tukimäärä laskettiin siten, että se kattaa petostapauksen yhteydessä havaitun 171 miljoonan euron arvonalennustarpeen ja lainasalkun tarkastelussa havaitun lisätarpeen 189 miljoonan euron suuruiseen arvonalennukseen. Tämä oli ehdottoman välttämätöntä pankin lyhyen aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi ottaen huomioon, että sen peruspääoma oli 80 miljoonaa euroa. Muutoin pankki olisi asetettu ulkopuoliseen valvontaan ja täytetakaus olisi otettu käyttöön. Tuilla ei lisätty pankin omia varoja, minkä vuoksi pankin kilpailuasema ei ole vahvistunut.

(105)

Osavaltion BB:lle myöntämät takaukset eivät kuitenkaan riittäneet yksin riittävän vakavaraisuuden säilyttämiseen. Takaussopimukset kattoivat maksamatta jätetyistä lainoista aiheutuvien tulonmenetysten vaatiman arvonalennuksen, mutta niissä ei otettu huomioon järjestämättömistä lainoista aiheutuvia korkotulojen menetyksiä, joista pankin oli itse vastattava.

(106)

Lisäksi BB toteutti itse ennen 20 päivänä kesäkuuta 2000 myönnettyä takausta, vuoden 1999 tilinpäätöstä laadittaessa, vielä 41 miljoonan euron arvonalennukset.

(107)

Pankin saaman kielteisen julkisuuden vuoksi useat asiakkaat nostivat lokakuussa 2000 suuria summia saataviaan (säästötalletuksia ja määräaikaistalletuksia sekä arvopaperisijoituksia). Summa oli yhteensä 218 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 10:tä prosenttia BB:n taseen loppusummasta. Myös nämä menetykset pankki kattoi itse.

(108)

Yhteenvetona voidaan todeta, että BB on itse purkanut kaikki piilovaraukset ja vähentänyt kolmen viime vuoden aikana henkilöstökustannuksia miljoona euroa ja materiaalikustannuksia 10 prosenttia. Vuonna 2004 on tarkoitus vähentää kustannuksia vielä 285 000 euroa.

(109)

Komissio katsoo tämän vuoksi, että tuet on rajattu välttämättömään.

(110)

Tuet, joiden kokonaismäärä on 359,8 miljoonaa euroa, muodostuvat kahdesta toimenpiteestä: Burgenlandin osavaltion 20 päivänä kesäkuuta 2000 BB:n hyväksi tekemästä 171 miljoonan euron takaussopimuksesta lisättynä 5 prosentin koroilla; ja 23 päivänä lokakuuta 2000 tehdystä puitesopimuksesta, joka puolestaan muodostuu Bank Austrian luopumisesta saatavistaan BB:ltä sekä sopimuksesta, jonka mukaan BB maksaa saatavat takaisin tulevilla voitoilla, ja Burgenlandin osavaltion BB:n hyväksi tekemästä 189 miljoonan euron takaussopimuksesta.

(111)

Kaikki perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa luetellut valtiontuen olemassaolon edellytykset täyttyvät: valtion varat, tietyn yrityksen suosiminen, kilpailua vääristävät vaikutukset ja vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Poikkeuksista, jotka ovat mahdollisia valtiontukien soveltumattomuutta yhteismarkkinoille koskevasta perusperiaatteesta, voidaan soveltaa ainoastaan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa yhdessä vaikeuksissa olevien yritysten pelastamista ja rakenneuudistusta koskevien yhteisön suuntaviivojen kanssa.

(112)

Komissio päättelee – suuntaviivojen arviointiperusteiden mukaisesti – arvioinnissaan, että jo toteutetut ja suunnitellut rakenneuudistustoimenpiteet ovat järkeviä, tarkoituksenmukaisia ja soveliaita mahdollistamaan BB:n pitkäaikaisen kannattavuuden palautumisen.

(113)

Komission mielestä jo toteutetut, suunnitellut ja luvatut omistusosuuksien myynnit, sulkemiset ja vähennykset yhdessä riittävät kumoamaan kyseessä olevista tukitoimenpiteistä aiheutuvat kilpailua vääristävät vaikutukset.

(114)

Komissio katsoo, että 20 päivänä kesäkuuta 2000 ja 23 päivänä lokakuuta 2000 tehdyt takaussopimukset rajoittuvat rakenneuudistuksen kannalta välttämättömään ottaen huomioon pankin ja sen osakkeenomistajien varat. Pankin likviditeetti ja omat varat eivät kasva liiallisiksi, niin että se voisi käyttää niitä väärin liiketoimintansa kohtuuttomaan laajentamiseen kilpailijoidensa vahingoksi,