(1)

Covid-19-pandemialla on vakavia vaikutuksia ihmisiin, yrityksiin, terveydenhuoltojärjestelmiin sekä jäsenvaltioiden talouteen ja rahoitusjärjestelmiin. Komissio korosti 27 päivänä toukokuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle”, että maksuvalmiuden säilyttäminen ja rahoituksen saatavuus ovat jatkuva haaste. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää tukea elpymistä covid-19-pandemian aiheuttamasta vakavasta talouden häiriöstä tekemällä rajattuja ja kohdennettuja muutoksia olemassa olevaan unionin rahoituspalvelualan lainsäädäntöön. Näiden muutosten yleisenä tavoitteena olisi siten oltava tarpeettoman byrokratian poistaminen ja sellaisten huolellisesti kalibroitujen toimenpiteiden käyttöönottaminen, joita pidetään tehokkaina talouden myllerryksen lieventämiseksi. Tässä yhteydessä olisi vältettävä tekemästä muutoksia, jotka lisäävät alan hallinnollista rasitetta, ja jätettävä monimutkaiset lainsäädäntöön liittyvät kysymykset ratkaistaviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (3) kaavaillussa uudelleentarkastelussa. Nämä muutokset muodostavat toimenpidepaketin, ja ne hyväksytään pääomamarkkinoiden elpymispaketin nimellä.

(2)

Direktiivi 2014/65/EU hyväksyttiin vuonna 2014 vastattaessa vuosina 2007–2008 syntyneeseen finanssikriisiin. Kyseisellä direktiivillä on vahvistettu merkittävästi unionin rahoitusjärjestelmää ja taattu korkeatasoinen sijoittajansuoja kaikkialla unionissa. Sääntelyn monimutkaisuuden ja sijoituspalveluyrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi sekä kilpailun vääristymien poistamiseksi voitaisiin harkita lisätoimia edellyttäen, että sijoittajansuoja otetaan samalla riittävässä määrin huomioon.

(3)

Sijoittajien suojelemiseksi tarkoitettujen vaatimusten osalta direktiivillä 2014/65/EU ei ole täysin saavutettu sen tavoitetta toteuttaa toimenpiteitä, joissa otetaan riittävästi huomioon kunkin sijoittajien luokan eli yksityisasiakkaiden, ammattimaisten asiakkaiden ja hyväksyttävien vastapuolten, erityispiirteet. Jotkin näistä vaatimuksista eivät ole aina parantaneet sijoittajansuojaa vaan ovat toisinaan enemmänkin vaikeuttaneet sijoituspäätösten sujuvaa tekemistä. Siksi joitain direktiivissä 2014/65/EU säädettyjä vaatimuksia olisi muutettava, jotta voidaan helpottaa sijoituspalvelujen tarjoamista ja sijoitustoiminnan harjoittamista, ja kyseiset muutokset olisi tehtävä tasapainoisella ja sijoittajia täysimääräisesti suojaavalla tavalla.

(4)

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku on ratkaisevan tärkeää pääoman hankkimiseksi ja covid-19-kriisistä selviämiseksi. Tuotehallintavaatimukset voivat rajoittaa joukkovelkakirjalainojen myyntiä. Joukkovelkakirjalainoja, joihin ei sisälly muita johdannaisia kuin ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistava lauseke, pidetään yleensä turvallisina ja yksinkertaisina tuotteina, jotka ovat yksityisasiakkaiden saatavilla. Joukkovelkakirjalainan ennenaikaisen lunastuksen tapauksessa joukkovelkakirja, johon ei sisälly muita johdannaisia kuin ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistava lauseke, suojaa sijoittajia tappioilta varmistamalla, että nämä sijoittajat saavat maksun, joka vastaa niiden jäljellä olevien kuponkimaksujen nettonykyarvon ja joukkovelkakirjalainan lainapääoman, jotka ne olisivat saaneet, jos joukkovelkakirjalainaa ei olisi lunastettu, yhteenlaskettua määrää. Tuotehallintavaatimuksia ei pitäisi täten enää soveltaa joukkovelkakirjalainoihin, joihin ei sisälly muita johdannaisia kuin ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistava lauseke. Lisäksi hyväksyttävillä vastapuolilla katsotaan olevan riittävästi tietämystä rahoitusvälineistä. Sen vuoksi on perusteltua vapauttaa hyväksyttävät vastapuolet yksinomaan niille markkinoitavia tai jaeltavia rahoitusvälineitä koskevista tuotehallintavaatimuksista.

(5)

Sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (4) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, esittämä kannanottopyyntö direktiivin 2014/65/EU mukaisten kannustimia sekä kuluja ja veloituksia koskevien tiedonantovaatimusten vaikutuksesta että komission toteuttama julkinen kuuleminen vahvistivat, että ammattimaiset asiakkaat ja hyväksyttävät vastapuolet eivät tarvitse vakiomuotoisia ja pakollisia kulutietoja, koska ne saavat jo tarvittavat tiedot neuvotellessaan palveluntarjoajansa kanssa. Ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille toimitettavat tiedot on räätälöity niiden tarpeisiin, ja ne ovat usein yksityiskohtaisempia. Ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille tarjottavat palvelut olisi sen vuoksi vapautettava kuluja ja veloituksia koskevista tiedonantovaatimuksista lukuun ottamatta sijoitusneuvontaa ja salkunhoitoa koskevia palveluja, koska sijoitusneuvontaa tai salkunhoitoa koskevaan asiakassuhteeseen ryhtyvillä ammattimaisilla asiakkailla ei välttämättä ole riittävästi asiantuntemusta tai tietämystä, jotta tällaiset palvelut voitaisiin vapauttaa näistä vaatimuksista.

(6)

Tällä hetkellä sijoituspalveluyritysten on tehtävä jatkuvissa asiakassuhteissa kustannus–hyötyanalyysi tietyistä salkkutoimista, joissa rahoitusvälineitä vaihdetaan. Sijoituspalveluyritysten on näin ollen hankittava asiakkailtaan tarvittavat tiedot ja pystyttävä osoittamaan, että tällaisesta vaihtamisesta koituvat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Koska kyseinen menettely on liian raskas ammattimaisten asiakkaiden osalta, jotka tekevät usein vaihtoja, niille tarjottavat palvelut olisi vapautettava tästä vaatimuksesta. Ammattimaiset asiakkaat säilyttäisivät kuitenkin mahdollisuuden päättää osallistumisestaan. Koska yksityisasiakkaat tarvitsevat korkeatasoista suojaa, kyseinen vapautus olisi rajattava ammattimaisille asiakkaille tarjottaviin palveluihin.

(7)

Asiakkaat, jotka ovat jatkuvassa asiakassuhteessa sijoituspalveluyritykseen, saavat pakollisia tietoja palveluista joko säännöllisin väliajoin tai tietyn laukaisevan tekijän perusteella. Sijoituspalveluyritykset ja niiden ammattimaiset asiakkaat sekä hyväksyttävät vastapuolet eivät pidä tällaisia palveluja koskevia tietoja hyödyllisinä. Nämä tiedot ovat osoittautuneet erityisen hyödyttömiksi äärimmäisen epävakailla markkinoilla toimiville ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille, koska niitä toimitetaan usein ja paljon. Ammattimaiset asiakkaat ja hyväksyttävät vastapuolet reagoivat usein kyseisiin tietoihin joko jättämällä ne lukematta tai tekemällä pikaisia sijoituspäätöksiä sen sijaan, että jatkaisivat pitkän aikavälin sijoitusstrategiaansa. Hyväksyttävien vastapuolten ei tämän vuoksi pitäisi enää saada pakollisia tietoja palveluista. Ammattimaisten asiakkaidenkaan ei enää pitäisi saada tällaisia tietoja, mutta niillä olisi oltava mahdollisuus päättää itse niiden vastaanottamisesta.

(8)

Liikkeeseenlaskijat, erityisesti pienet ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset, tarvitsevat tukea vahvoilta pääomamarkkinoilta välittömästi covid-19-pandemian jälkeen. Pienten ja markkina-arvoltaan keskisuurten liikkeeseenlaskijoiden tutkimus on olennaisen tärkeää, jotta liikkeeseenlaskijat voidaan saattaa paremmin yhteen sijoittajien kanssa. Kyseinen tutkimus lisää liikkeeseenlaskijoiden näkyvyyttä ja varmistaa siten riittävät investoinnit ja likviditeetin. Sijoituspalveluyritysten olisi saatava maksaa yhdessä tutkimuksen toimittamisesta ja toteutuspalvelujen toimittamisesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Yhtenä edellytyksenä olisi oltava, että tutkimus toimitetaan liikkeeseenlaskijoista, joiden markkina-arvo tutkimuksen toimittamista edeltäneiden 36 kuukauden oli enintään yksi miljardi euroa kalenterivuoden lopun hintatarjousten perusteella. Tämän markkina-arvoon liittyvän vaatimuksen olisi katsottava kattavan sekä listatut että listaamattomat yritykset siten, että jälkimmäisten osalta taseeseen kirjattu oma pääoma ei ylittänyt yhden miljardin euron kynnysarvoa. Olisi huomattava myös, että soveltamisalaan kuuluvat myös hiljattain listautuneet ja listaamattomat yritykset, jotka on perustettu alle 36 kuukautta sitten, edellyttäen, että ne voivat osoittaa, että niiden markkina-arvo ei ylittänyt 1 miljardin euron kynnysarvoa niiden listautumisen jälkeisten kalenterivuoden lopun hintatarjousten perusteella tai oman pääoman perusteella niiltä tilikausilta, joina ne ovat listattuja tai niitä ei ollut listattu. Sen varmistamiseksi, että poikkeusta voidaan soveltaa myös hiljattain perustettuihin, alle 12 kuukautta toiminnassa olleisiin yrityksiin, näiden yritysten osalta riittää, etteivät ne ole perustamisensa jälkeen ylittäneet yhden miljardin euron kynnysarvoa.

(9)

Direktiivillä 2014/65/EU otettiin käyttöön kauppapaikkoja, kauppojen sisäisiä toteuttajia ja muita toteuttamispaikkoja koskevat ilmoitusvaatimukset siitä, miten toimeksiannot on toteutettu asiakkaalle mahdollisimman edullisin ehdoin. Niiden perusteella laaditut tekniset raportit sisältävät paljon yksityiskohtaisia määrällisiä tietoja toteuttamispaikasta, rahoitusvälineestä, hinnasta, kustannuksista ja toteutuksen todennäköisyydestä. Niitä luetaan vain harvoin, mistä on osoituksena kauppapaikkojen, kauppojen sisäisten toteuttajien ja toteuttamispaikkojen verkkosivustojen katselukertojen erittäin vähäinen määrä. Koska raportit eivät anna sijoittajille ja muille käyttäjille mahdollisuutta tehdä merkityksellisiä vertailuja niiden sisältämien tietojen perusteella, kyseisten raporttien julkaiseminen olisi keskeytettävä väliaikaisesti.

(10)

Sijoituspalveluyritysten ja niiden asiakkaiden välisen viestinnän ja siten itse sijoitusprosessin helpottamiseksi sijoituksia koskevia tietoja ei pitäisi enää toimittaa paperimuodossa, vaan ne olisi oletusarvoisesti toimitettava sähköisesti. Yksityisasiakkaiden olisi kuitenkin voitava pyytää kyseisten tietojen toimittamista paperimuodossa.

(11)

Direktiivissä 2014/65/EU sallitaan, että henkilöihin, jotka käyvät kauppaa hyödykejohdannaisilla taikka päästöoikeuksilla tai niiden johdannaisilla ammattimaisesti, voidaan soveltaa poikkeusta vaatimuksesta hankkia sijoituspalveluyrityksen toimilupa, kun niiden kaupankäyntitoiminta on niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Nykytilanteessa henkilöiden, jotka haluavat hyötyä oheistoimintaa koskevasta poikkeuksesta, on ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle vuosittain käyttävänsä tätä poikkeusta ja toimitettava tarvittavat tiedot täyttääkseen kahden määrällisen testin vaatimukset, joilla määritetään, onko niiden kaupankäyntitoiminta niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Ensimmäisessä testissä verrataan yhteisön spekulatiivisen kaupankäynnin volyymia kokonaiskaupankäyntiin unionissa omaisuuseräluokittain. Toisessa testissä verrataan spekulatiivisen kaupankäynnin volyymia kaikkien omaisuuseräluokkien osalta yhteisön rahoitusvälineitä koskevaan kokonaiskaupankäyntiin konsernitasolla. Toisesta testistä on vaihtoehtoinen muoto, jossa spekulatiiviseen kaupankäyntiin käytettyä arvioitua pääomaa verrataan pääasialliseen liiketoimintaan konsernitasolla tosiasiallisesti käytetyn pääoman määrään. Sen selvittämiseksi, milloin toiminta on katsottava oheistoiminnaksi, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava perustaa arvionsa määrällisten ja laadullisten osatekijöiden yhdistelmään selkeästi määriteltyjen ehtojen puitteissa. Komissiolla olisi oltava valtuudet antaa ohjeita siitä, millaisissa tilanteissa kansalliset viranomaiset voivat soveltaa määrällisiä ja laadullisia kynnysarvoja koskevia perusteita yhdistelevää lähestymistapaa, sekä laatia perusteita koskeva delegoitu säädös. Oheistoimintaa koskevaa poikkeusta voidaan soveltaa sellaisiin henkilöihin, mukaan lukien markkinatakaajat, jotka käyvät kauppaa omaan lukuunsa tai tarjoavat muussa kuin omaan lukuunsa käytävässä kaupassa sijoituspalveluja, jotka liittyvät hyödykejohdannaisiin taikka päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin, pääasiallisen liiketoimintansa kohteena oleville asiakkaille tai toimittajille. Poikkeusta olisi voitava käyttää kunkin mainitun tapauksen osalta erikseen ja kokonaisuutena silloin, kun toiminta on konsernitasolla tarkasteltuna niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Oheistoimintaa koskevaa poikkeusta ei pitäisi soveltaa henkilöihin, jotka soveltavat huippunopeaa algoritmista kaupankäyntimenetelmää tai ovat osa konsernia, jonka pääasiallisena liiketoimintana on sijoituspalvelujen tarjoaminen tai pankkitoiminta tai jotka toimivat hyödykejohdannaisiin liittyvänä markkinatakaajana.

(12)

Nykytilanteessa toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava raja-arvot, jotka koskevat kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevien hyödykejohdannaisten ja taloudelliselta kannalta vastaavien OTC-sopimusten (EEOTC-sopimukset) muodostaman nettomääräisen position kokoa, joka henkilöllä enintään voi olla kaikkina aikoina, ja sovellettava näitä raja-arvoja. Koska positiolimiittijärjestelmä on osoittautunut epäedulliseksi uusien hyödykemarkkinoiden kehitykselle, syntymävaiheessa olevat hyödykemarkkinat olisi jätettävä positiolimiittijärjestelmän ulkopuolelle. Positiolimiittejä olisi sen sijaan sovellettava ainoastaan kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena oleviin kriittisiin tai merkittäviin hyödykejohdannaisiin ja niitä koskeviin EEOTC-sopimuksiin. Kriittiset tai merkittävät johdannaiset ovat hyödykejohdannaisia, joita koskevissa avoinna olevissa sopimuksissa on keskimäärin vähintään 300 000 erää yhden vuoden aikana. Koska maatalousalan hyödykejohdannaiset ovat kansalaisille kriittisen tärkeitä, maatalousalan hyödykejohdannaiset ja niitä koskevat EEOTC-sopimukset pysyvät nykyisen positiolimiittijärjestelmän alaisina.

(13)

Direktiivissä 2014/65/EU ei sallita suojautumista koskevia poikkeuksia millekään finanssialan yhteisölle. Useat pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavat konsernit, jotka perustivat finanssialan yhteisön kaupankäyntitoimintaansa varten, ovat joutuneet tilanteeseen, jossa niiden finanssialan yhteisö ei voinutkaan harjoittaa kaupankäyntiä kaikilta osin konsernin lukuun, koska tämä finanssialan yhteisö ei täyttänyt suojautumista koskevan poikkeuksen edellytyksiä. Tämän vuoksi finanssialan yhteisöille olisi otettava käyttöön suppeasti määritelty suojautumista koskeva poikkeus. Tätä suojautumista koskevaa poikkeusta olisi voitava soveltaa, jos pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluva henkilö on rekisteröitynyt sijoituspalveluyritykseksi ja käy kauppaa kyseisen kaupallista toimintaa harjoittavan konsernin lukuun. Jotta suojautumista koskeva poikkeus rajoitettaisiin koskemaan niitä finanssialan yhteisöjä, jotka käyvät kauppaa pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluvien finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen lukuun, tätä poikkeusta olisi sovellettava ainoastaan tällaisen finanssialan yhteisön positioihin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät konserniin kuuluvien finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä.

(14)

Jopa likvideissä sopimuksissa on tavallista, että vain muutamat markkinaosapuolet toimivat markkinatakaajina hyödykemarkkinoilla. Kun näiden markkinaosapuolten on sovellettava positiolimiittejä, ne eivät pysty olemaan yhtä tehokkaita markkinatakaajia. Tästä syystä olisi otettava käyttöön finanssialalla toimiviin ja finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin sovellettava positiolimiittijärjestelmää koskeva poikkeus sellaisten positioiden osalta, jotka syntyvät liiketoimista, jotka toteutetaan likviditeetin tarjoamista koskevien velvoitteiden täyttämiseksi.

(15)

Positiolimiittijärjestelmään tehtävien muutosten tarkoituksena on tukea uusien energiasopimusten kehittämistä, eikä niillä pyritä höllentämään maatalousalan hyödykejohdannaisiin sovellettavia vaatimuksia.

(16)

Nykyisessä positiolimiittijärjestelmässä ei myöskään oteta huomioon arvopaperistettujen johdannaisten ainutlaatuisia ominaispiirteitä. Arvopaperistetut johdannaiset ovat direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja siirtokelpoisia arvopapereita. Arvopaperistettujen johdannaisten markkinoille on ominaista suuri määrä erilaisia liikkeeseenlaskuja, joista jokainen rekisteröidään arvopaperikeskukseen tietynkokoisena, ja mahdollisissa korotuksissa noudatetaan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti hyväksymää erityistä menettelyä. Tämä eroaa hyödykejohdannaissopimuksista, joissa avoinna olevien sopimusten lukumäärä ja siten position koko ovat potentiaalisesti rajoittamattomia. Liikkeeseenlaskuhetkellä liikkeeseenlaskijalla tai liikkeeseenlaskun jakautumisesta vastaavalla välittäjällä on hallussaan 100 prosenttia liikkeeseenlaskusta, mikä asettaa koko positiolimiittijärjestelmän soveltamisen kyseenalaiseksi. Lisäksi suurin osa arvopaperistetuista johdannaisista on viime kädessä suuren yksityissijoittajajoukon hallussa, mistä ei aiheudu vastaavaa määräävän markkina-aseman väärinkäytön riskiä tai asianmukaisiin hinnoittelu- ja toimitusedellytyksiin kohdistuvaa riskiä kuin hyödykejohdannaissopimusten kohdalla. Arvopaperistettuihin johdannaisiin ei myöskään sovelleta spot-kuukauden ja kaikkien muiden kuukausien käsitteitä, joiden osalta positiolimiitit vahvistetaan direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Arvopaperistetut johdannaiset olisi sen vuoksi jätettävä positiolimiittijärjestelmän ja ilmoitusvaatimusten soveltamisen ulkopuolelle.

(17)

Direktiivin 2014/65/EU voimaantulon jälkeen mitään sopimusta ei ole todettu samaksi hyödykejohdannaiseksi. Kyseisessä direktiivissä käytetyn ”saman hyödykejohdannaisen” käsitteen vuoksi laskentamenetelmä, jolla määritetään kaikkien muiden kuukausien positiolimiitti, on haitallinen sille kauppapaikalle, jossa on vähemmän likvidit markkinat, kun kauppapaikat kilpailevat samaan kohde-etuuteen perustuvilla hyödykejohdannaisilla, joilla on samat ominaispiirteet. Tämän vuoksi direktiivissä 2014/65/EU oleva viittaus ”samaan sopimukseen” olisi poistettava. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava sopia, että niiden kauppapaikoissa kaupankäynnin kohteena olevat hyödykejohdannaiset perustuvat samoihin kohde-etuuksiin ja niillä on samat ominaispiirteet, jolloin direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen toimivaltaisen keskusviranomaisen olisi asetettava positiolimiitti.

(18)

Kauppapaikkojen tavoissa hoitaa positioita on merkittäviä eroja unionin sisällä. Täten positioiden hoidon valvontatoimenpiteitä olisi tarpeen mukaan vahvistettava.

(19)

Jotta voidaan varmistaa unionin euromääräisten hyödykemarkkinoiden kehittyminen edelleen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kaikkia seuraavia seikkoja: menettely, jota käyttäen henkilöt voivat hakea poikkeusta niille positioille, jotka syntyvät liiketoimista, jotka toteutetaan likviditeetin tarjoamista koskevien velvoitteiden täyttämiseksi, menettely, jota käyttäen pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluva finanssialan yhteisö voi hakea suojautumista koskevaa poikkeusta kyseisen finanssialan yhteisön sellaisten positioiden osalta, jotka objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla vähentävät kyseiseen pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluvien finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä, positioiden hoidon valvontatoimenpiteiden sisällön selventäminen sekä perusteiden kehittäminen sen selvittämiseksi, milloin toiminta on konsernitasolla katsottava pääasiallisen liiketoiminnan oheistoiminnaksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(20)

EU:n päästökauppajärjestelmä on unionin johtava hanke vähähiiliseen talouteen siirtymistä koskevan tavoitteen saavuttamisessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten kauppa on tärkeä tekijä unionin hiilimarkkinoilla, ja siihen sovelletaan direktiiviä 2014/65/EU sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 600/2014 (6). Direktiivin 2014/65/EU mukainen oheistoimintaa koskeva poikkeus antaa tietyille markkinaosapuolille mahdollisuuden toimia päästöoikeusmarkkinoilla tiettyjen ehtojen täyttyessä ilman, että niiltä edellytetään sijoituspalveluyrityksen toimilupaa. Kun otetaan huomioon asianmukaisten, hyvin säänneltyjen ja valvottujen rahoitusmarkkinoiden merkitys, päästökauppajärjestelmän merkittävä rooli unionin kestävyystavoitteiden saavuttamisessa ja hyvin toimivien päästöoikeuksien jälkimarkkinoiden merkitys päästökauppajärjestelmän toiminnan tukemisessa, on olennaisen tärkeää suunnitella oheistoimintaa koskeva poikkeus asianmukaisesti siten, että se edistää näitä tavoitteita. Tämä on erityisen tärkeää, kun päästöoikeuksilla käydään kauppaa kolmansien maiden kauppapaikoissa. Jotta voidaan taata unionin rahoitusvakaus, markkinoiden eheys, sijoittajansuoja ja tasapuoliset toimintaedellytykset ja varmistaa, että päästökauppajärjestelmä toimii jatkossakin avoimesti ja vakaasti kustannustehokkaiden päästövähennysten varmistamiseksi, komission olisi seurattava päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten kaupan kehittymistä unionissa ja kolmansissa maissa, arvioitava oheistoimintaa koskevan poikkeuksen vaikutusta päästökauppajärjestelmään ja tarvittaessa ehdotettava aiheellisia muutoksia oheistoimintaa koskevan poikkeuksen soveltamisalan ja soveltamisen osalta.

(21)

Jotta voidaan lisätä oikeudellista selkeyttä, välttää tarpeettoman hallinnollisen rasitteen aiheutumista jäsenvaltioille ja varmistaa yhdenmukainen oikeudellinen kehys sijoituspalveluyrityksille, joiden on määrä kuulua 26 päivästä kesäkuuta 2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 (7) soveltamisalaan, on tarkoituksenmukaista lykätä päivämäärää, johon mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/878 (8) on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä sijoituspalveluyrityksiin sovellettavien toimenpiteiden osalta. Sen varmistamiseksi, että direktiivin (EU) 2019/2034 67 artiklassa säädettyä sijoituspalveluyrityksiä koskevaa oikeudellista kehystä sovelletaan johdonmukaisesti, määräaikaa direktiivin (EU) 2019/878 sijoituspalveluyrityksiä koskevien säännösten saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi näin ollen jatkettava 26 päivään kesäkuuta 2021.

(22)

Sen varmistamiseksi, että saavutetaan direktiiveihin 2013/36/EU (9) ja (EU) 2019/878 tehtyjen muutosten taustalla olevat tavoitteet, ja erityisesti jäsenvaltioille koituvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi on asianmukaista säätää, että kyseisiä muutoksia sovelletaan 28 päivästä joulukuuta 2020. Vaikka muutoksia sovelletaan taannehtivasti, asianomaisten henkilöiden luottamuksensuoja säilyy, sillä muutokset eivät rajoita talouden toimijoiden tai yksilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia.

(23)

Direktiivit 2013/36/EU, 2014/65/EU ja (EU) 2019/878 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti.

(24)

Tällä muutosdirektiivillä on tarkoitus täydentää voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, joten sen tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin toteuttamalla erilaisia kansallisia aloitteita. Rahoitusmarkkinat ovat tyypillisesti ja yhä kasvavassa määrin luonteeltaan rajat ylittäviä. Kyseisen yhdentymisen vuoksi yksittäiset kansallisen tason toimenpiteet olisivat huomattavasti tehottomampia ja johtaisivat markkinoiden pirstoutumiseen, mikä puolestaan aiheuttaisi toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöä ja kilpailun vääristymistä.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli kehittää olemassa olevaa unionin lainsäädäntöä, jolla varmistetaan sijoituspalveluyrityksiin kaikkialla unionissa sovellettavat yhtenäiset ja asianmukaiset vaatimukset, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(26)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (10) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(27)

Kun otetaan huomioon tarve ottaa käyttöön kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan talouden elpymistä covid-19-kriisistä mahdollisimman pikaisesti, tämän direktiivin olisi tultava kiireellisesti voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

4)

Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

5)

Lisätään 25 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tarjotessaan joko sijoitusneuvontaa tai salkunhoitoa, mihin liittyy rahoitusvälineen vaihtaminen, sijoituspalveluyritysten on hankittava tarvittavat tiedot asiakkaan sijoituksesta ja analysoitava rahoitusvälineen vaihtamisen kustannukset ja hyödyt. Tarjotessaan sijoitusneuvontaa sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava asiakkaalle, ovatko rahoitusvälineen vaihtamisesta aiheutuvat hyödyt suuremmat kuin tällaiseen vaihtoon liittyvät kustannukset.”

6)

Lisätään 27 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tässä kohdassa säädettyä säännöllistä ilmoitusvaatimusta yleisölle ei sovelleta ennen 28 päivää helmikuuta 2023. Komissio tarkastelee kattavasti tässä kohdassa säädettyjen ilmoitusvaatimusten riittävyyttä ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 28 päivään helmikuuta 2022 mennessä.”

7)

Lisätään 27 artiklan 6 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Komissio tarkastelee kattavasti tässä kohdassa säädettyjen säännöllisten ilmoitusvaatimusten riittävyyttä ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 28 päivään helmikuuta 2022 mennessä.”

8)

Lisätään artikla seuraavasti:

9)

Korvataan 30 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

10)

Muutetaan 57 artikla seuraavasti:

11)

Muutetaan 58 artikla seuraavasti:

12)

Korvataan 73 artiklan 2 kohta seuraavasti:

13)

Korvataan 89 artiklan 2–5 kohta seuraavasti:

14)

Lisätään 90 artiklaan kohta seuraavasti:

a)

johtotehtävät ja valvontatoiminnot;

b)

olennainen liiketoimintayksikkö ja merkittävä vaikutus asiaankuuluvan liiketoimintayksikön riskiprofiiliin; ja

c)

muut henkilöstöryhmät, joita ei nimenomaisesti mainita 92 artiklan 3 kohdassa ja joiden ammatillinen toiminta vaikuttaa laitoksen riskiprofiiliin yhtä olennaisesti kuin siinä tarkoitettujen henkilöstöryhmien toiminta.