LIITE

1.   JOHDANTO

1.1.   Asiakirjan tekninen ala

Tämä YTE koskee Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ohjaus- hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää sekä osaa sen huolto-osajärjestelmästä. Ne sisältyvät direktiivin 96/48/EY liitteen II 1 kohdassa olevaan luetteloon.

Lisätietoja ohjaus- ja hallintaosajärjestelmästä on 2 luvussa (osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala).

1.2.   Asiakirjan maantieteellinen ala

Tämän YTE:n maantieteellinen ala on direktiivin 96/48/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä.

1.3.   Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 96/48/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

(a)	ilmoitetaan tarkoitettu soveltamisala (liitteessä I mainitun verkon tai liikkuvan kaluston osa; liitteessä II mainittu osajärjestelmä tai osajärjestelmän osa) — 2 luku (Osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala)

(b)	täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille — 3 luku (Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevat olennaiset vaatimukset)

(c)

määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi liitteessä I mainittujen rataluokkien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan — 4 luku (Osajärjestelmän kuvaus)

(d)

määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi — 5 luku (Yhteentoimivuuden osatekijät)

(e)

ilmoitetaan kussakin käsiteltävässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevat menettelyt. Tämä tarkoittaa erityisesti päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleja tai tarvittaessa erityismenettelyjä, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa sekä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa — 6 luku (Osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi ja osajärjestelmän tarkastukset)

(f)	ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä — 7 luku (Ohjausta ja hallintaa koskevan YTE:n käyttöönotto).

(g)	ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät — 4 luku (Osajärjestelmän kuvaus)

Lisäksi voidaan määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ää varten; ne selostetaan 7 luvussa (Ohjausta ja hallintaa koskevan YTE:n käyttöönotto).

Tämän YTE:n 4 luvussa (Osajärjestelmän kuvaus) annetaan 1.1 kohdassa (tekninen ala) ja 1.2 kohdassa (maantieteellinen ala) tarkoitetuilla aloilla sovellettavat käyttöä ja kunnossapitoa koskevat säännöt

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1.   Yleistä

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän muodostavat junien turvallisen kulun mahdollistavat toiminnot ja niiden käyttöönotto.

Ohjausta ja hallintaa koskevassa YTE:ssä määritellään ne ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän olennaiset vaatimukset, joilla on vaikutusta yhteentoimivuuteen ja joiden osalta sen vuoksi vaaditaan EY-tarkastusvakuutus.

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän piirteet, jotka liittyvät Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen, riippuvat seuraavista seikoista:

1.	TOIMINNOT, jotka ovat olennaisia rautatieliikenteen turvallisen ohjauksen ja liikenteen toiminnan kannalta, mukaan luettuina vajaatoimintatiloissa tarvittavat toiminnot (1).

2.	LIITÄNNÄT.

3.	Olennaisten vaatimusten täyttämiseen vaadittava SUORITUSTASO.

Nämä toiminnot, liitännät ja suoritustasovaatimukset on eritelty 4 luvussa (Osajärjestelmän ominaisuudet), jossa on myös viittaukset asiaa koskeviin standardeihin.

2.2.   Yleiskatsaus

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen vaikuttaa osaltaan veturilaitteiden kyky toimia yhdessä erilaisten radanvarsilaitteiden kanssa.

Koska veturilaitteet ovat liikkuvia, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä on jaettu kahteen osaan: veturilaitteet ja ratalaitteet (ks. liite D).

2.2.1.   Yhteentoimivuus

Tässä YTE:ssä määritellään teknisen yhteentoimivuuden edellyttämät toiminnot, liitännät ja suorituskykyvaatimukset. Tekninen yhteentoimivuus on toiminnallisen yhteentoimivuuden edellytys, missä junan kuljettaminen perustuu ohjaamossa näkyviin johdonmukaisiin tietoihin ja on Euroopan laajuiselle suurten nopeuksien rautatiejärjestelmälle määriteltyjen yhdenmukaisten käyttöä koskevien määräyksien mukaista. Tämä YTE sisältää myös toiminnallisen yhteentoimivuuden saavuttamisessa tarvittavia toimintoja (ks. 4.3.1 kohta: Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään).

2.2.2.   Ohjaus- ja hallintajärjestelmien luokat

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmässä määritellään kaksi junakulunvalvonta-, radioviestintä-, kuumakäynti-ilmaisin- ja junanilmaisinjärjestelmäluokkaa:

Luokka A:	Yhtenäinen ohjaus- ja hallintajärjestelmä.
Luokka B:	Jo ennen direktiivin 96/48/EY voimaantuloa käytössä olleet ohjaus- ja hallintajärjestelmät ja -sovellukset, jotka rajoittuvat liitteessä B kuvattuihin järjestelmiin.

Yhteentoimivuuden saavuttamiseksi veturilaitteilla on seuraavat ominaisuudet:

—	Luokan A mukaiset radio- ja dataviestinnän liitännät infrastruktuuriin, kun toimitaan luokan A mukaisen infrastruktuurin alueella

—

Luokan B mukaiset radio- ja dataviestinnän liitännät infrastruktuuriin, kun toimitaan luokan B mukaisen infrastruktuurin alueella. Merkinantodatan osalta tämä voidaan saada aikaan käyttämällä STM:ää (sovitustiedonsiirtomoduulia, Specific Transmission Module), jonka avulla luokan A mukaiset veturilaitteet voivat toimia luokan B mukaisten radanvarsilaitteiden kanssa käyttäen luokan B mukaista dataa. Luokan A mukaisen veturijärjestelmän ja STM:n välinen liitäntä on määritelty tässä YTE:ssä.

Jäsenvaltioiden velvollisuus on varmistaa, että luokan B mukaisia järjestelmiä hoidetaan niiden käyttöiän ajan; erityisesti on varmistettava, etteivät niihin tehdyt muutokset vaaranna yhteentoimivuutta.

2.2.3.   Soveltamistasot (ERTMS/ETCS)

Tässä YTE:ssä määriteltyjen liitäntöjen avulla siirretään tietoja junaan ja joskus myös junasta. Tässä YTE:ssä esitetyt luokan A eritelmät sisältävät eri vaihtoehtoja, joista kukin projekti voi valita vaatimuksiaan vastaavan datasiirron tyypin. On määritelty kolme eri soveltamistasoa:

Taso 1:	Tiedonsiirto tehdään joko pistemäisesti eurobaliisilla (Eurobalise) ja joissakin tapauksissa osuuksittain jatkuvana tiedonsiirtona eurosilmukan ja radion lisäajotiedon laitteilla (Euroloop, Radio In-fill) laitteilla. Junien ilmaisuun käytetään rataan sijoitettua laitteistoa, yleensä raidevirtapiirejä tai akselinlaskimia. Ajotieto siirretään kuljettajalle joko ohjaamon tai radanvarren opasteiden avulla.
Taso 2:	Tiedonsiirto tapahtuu jatkuvana radiolähetyksenä (GSM-R). Joidenkin toimintojen osalta radion käyttöön perustuvaa datasiirtoa on tuettava pistemäisesti toimivalla datasiirrolla (eurobaliisi). Junien ilmaisuun käytetään rataan sijoitettua laitteistoa, yleensä raidevirtapiirejä tai akselinlaskimia. Ajotieto siirretään kuljettajalle joko ohjaamon tai radanvarren opasteiden avulla.
Taso 3:	Tiedonsiirto tapahtuu jatkuvana radiolähetyksenä (GSM-R). Joidenkin toimintojen osalta radion käyttöön perustuvaa datasiirtoa on tuettava pistemäisesti toimivalla datasiirrolla (eurobaliisi). Junien ilmaisuun käytetään veturilaitteistoa, joka lähettää tiedot radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteistoon. Ajotieto siirretään kuljettajalle ohjaamon laitteiden avulla.

Tämän YTE:n vaatimukset koskevat kaikkia soveltamistasoja. Käyttöönottoa käsitellään 7 luvussa (Ohjausta ja hallintaa koskevan YTE:n käyttöönotto). Juna, johon on asennettu luokan A mukainen tietyn soveltamistason järjestelmä, voi toimia tuolla tasolla ja kaikilla sitä alemmilla tasoilla.

2.2.4.   Infrastruktuuriverkon rajat

Paikalliset tekniset liitännät kahden vierekkäisen infrastruktuurin alueella olevien radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteistojen välillä eivät saa haitata junien esteetöntä kulkua niiden ylittäessä alueiden rajan.

Mitään suurnopeusjunia tai tavanomaisia junia, joihin on asennettu luokan A mukainen järjestelmä vastaavan YTE:n mukaisesti, ei saada kummankaan YTE:n perusteella estää toimimasta millään Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän radalla tai tavanomaisella radalla, jolle on asennettu luokan A mukainen radanvarsijärjestelmä vastaavan YTE:n mukaisesti, sen jälkeen, kun kyseisen junan liikkuvan kaluston rekisteriä ja kyseisen reitin infrastruktuurin rekisteriä on verrattu toisiinsa ja kun ne on todettu yhteentoimiviksi.

3.   OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄN OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1.   Yleistä

Yhteentoimivuutta koskevan direktiivin 96/48/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän, sen osajärjestelmien sekä sen yhteentoimivuuden osatekijöiden ja liitäntöjen on täytettävä direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset. Olennaiset vaatimukset koskevat:

—	turvallisuutta

—	luotettavuutta ja käytettävyyttä

—	terveysnäkökohtia

—	ympäristönsuojelua

—	teknistä yhteensopivuutta.

Direktiivin mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea koko Euroopan laajuista suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää tai sisältää erityispiirteitä, jotka vaihtelevat osajärjestelmän ja sen osatekijöiden mukaan.

Olennaisia vaatimuksia käsitellään yksitellen jäljempänä. Luokan B järjestelmien vaatimukset ovat kunkin jäsenvaltion vastuulla.

3.2.   Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän erityispiirteet

3.2.1.   Turvallisuus

Kaikissa tämän eritelmän sovellusalan piiriin kuuluvissa projekteissa on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen osoittamiseksi, että ohjaus- ja hallintajärjestelmän piiriin kuuluvat vaaratilanteet eivät ylitä palvelulle yleisesti vaadittavaa riskirajaa. Sen varmistamiseksi, että turvallisuuden saavuttamiseksi tehdyt ratkaisut eivät vaaranna yhteentoimivuutta, on 4.2.1 kohdassa (yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin vaatimuksia noudatettava.

Luokan A järjestelmän (ERTMS/ETCS) osalta osajärjestelmän kokonaisvaltainen turvallisuustavoite jaetaan juna- ja radanvarsikokoonpanoa koskeviin tavoitteisiin. Vaatimukset selostetaan yksityiskohtaisesti 4.2.1 kohdassa (yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin yhteydessä. Tämä turvallisuutta koskeva vaatimus on myös täytettävä 3.2.2 kohdassa (luotettavuus ja käytettävyys) määriteltyjen käytettävyyttä koskevien vaatimusten yhteydessä.

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikenteessä käytettävien luokan B järjestelmien osalta kukin jäsenvaltio (määritelty liitteessä B) vastaa seuraavista asioista:

—	luokan B järjestelmä on kansallisten turvallisuustavoitteiden mukainen

—	luokan B järjestelmän käyttö on kansallisten turvallisuustavoitteiden mukaista

—	luokan B järjestelmän turvallisten käyttöparametrien ja -olojen määrittely (mukaan luettuina, mutta ei niihin rajoittuen, huolto ja vajaatoimintatilat).

3.2.2.   Luotettavuus ja käytettävyys

(a)

Luokan A järjestelmän osalta osajärjestelmän luotettavuutta ja käytettävyyttä koskeva kokonaistavoite jaetaan junakoonpanoa ja radanvarsikokoonpanoa koskeviin tavoitteisiin. Vaatimukset selostetaan yksityiskohtaisesti 4.2.1 kohdassa (yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin yhteydessä.

(b)

Kaikkien hallinta- ja ohjausosajärjestelmän muodostavien järjestelmien kunnossapito-organisaation on oltava laadultaan sellainen, että osien vanhenemisen ja kulumisen vuoksi aiheutuvaa vaaraa valvotaan. Lisäksi kunnossapidon on varmistettava, että turvallisuus ei vaarannu sen toimien vuoksi. Ks. 4.5 kohta (kunnossapitoa koskevat säännöt).

3.2.3.   Terveysnäkökohdat

EU-säädösten ja EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukaisten kansallisten säädösten mukaan on varmistettava, että ohjaus- ja hallintaosajärjestelmissä ja niiden suunnittelussa ei käytetä materiaaleja, jotka vaarantavat niiden kanssa tekemisiin joutuvien henkilöiden terveyden.

3.2.4.   Ympäristönsuojelu

EU-säädöksissä ja EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukaisissa kansallisissa säädöksissä säädetään seuraavaa:

—	Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät liialliselle kuumuudelle tai tulipalolle altistuessaan saa ylittää ympäristön kannalta haitallisten savujen tai kaasujen päästöille asetettuja raja-arvoja.

—	Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät saa sisältää aineita, jotka järjestelmien normaalin käytön aikana voisivat saastuttaa ympäristöä.

—	Ohjaus- ja hallintalaitteisiin sovelletaan voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä, jossa on määritelty sähkömagneettisen häiritsevyyden ja häiriytyvyyden raja-arvot rautatieverkon sisällä.

—	Ohjaus- ja hallintalaitteiden on täytettävä voimassa olevat melumääräykset.

—	Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät saa aiheuttaa sallittua suurempaa tärinää, joka voisi vaarantaa infrastruktuurin toimintakunnon (kun infrastruktuuri on hyvässä kunnossa).

3.2.5.   Tekninen yhteensopivuus

Tekninen yhteensopivuus sisältää yhteentoimivuuden saavuttamiseksi tarvittavat toiminnot, liitännät ja suoritustasot.

Teknistä yhteensopivuutta koskevat vaatimukset jaetaan seuraaviin kolmeen ryhmään:

—	Ensimmäisessä ryhmässä määritellään lyhyesti yhteentoimivuuden yleiset tekniset vaatimukset, eli ympäristöolot, sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) rautatiejärjestelmän sisällä sekä asennus. Nämä yhteensopivuutta koskevat vaatimukset määritellään tässä luvussa.

—	Toisessa ryhmässä kuvataan, miten ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää on sovellettava ja mitä toimintoja siltä edellytetään yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Tämä ryhmä määritellään 4 luvussa.

—	Kolmannessa ryhmässä kuvataan, miten ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää on käytettävä yhteentoimivuuden toteuttamiseksi. Tämä ryhmä määritellään 4 luvussa.

3.2.5.1.   Yhteensopivuus teknisen suunnittelun kannalta

3.2.5.1.1   Fyysiset ympäristöolot

Luokan A vaatimusten mukaisten järjestelmien on pystyttävä toimimaan kyseisellä Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän osuudella vallitsevissa ilmasto- ja fyysisissä oloissa. Tietoja liitännöistä liikkuvaan kalustoon on 4.3.2.5 kohdassa (Fyysiset ympäristöolot).

Luokan B vaatimusten mukaisten järjestelmien on oltava vähintään luokan B järjestelmiin sovellettavien fyysistä ympäristöä koskevien eritelmien mukaisia, jotta ne pystyisivät toimimaan kyseisillä Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän radoilla vallitsevissa ilmasto-oloissa ja fyysisissä oloissa.

3.2.5.1.2   Sähkömagneettinen yhteensopivuus rautatiejärjestelmän sisällä

Tämä perusparametri kuvaillaan 4.2.12 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus). Liitännät liikkuvaan kalustoon selostetaan 4.2.3.6 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus) ja liitännät energia-osajärjestelmään 4.3.4.1 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus).

3.2.5.2.   Ohjaus- ja hallintajärjestelmän yhteensopivuus

4 luvussa sekä liitteissä A ja B määritellään ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset.

Lisäksi tällä YTE:llä ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevalla YTE:llä varmistetaan ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän osalta tekninen yhteensopivuus Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ja tavanomaisten rautatiejärjestelmien välillä silloin, kun molemmat on varustettu luokan A mukaisilla järjestelmillä.

4.   OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1.   Johdanto

Direktiivin 96/48/EY mukainen Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä on integroitu järjestelmä, jonka osana ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä toimii ja jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kun on kyse osajärjestelmän eritelmistä, osajärjestelmän liitännöistä integroituun järjestelmään sekä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä.

Kaikki asiaa koskevat olennaiset vaatimukset huomioiden ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää kuvaavat seuraavat perusparametrit:

—	yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet (4.2.1 kohta)

—	veturilaitteen ETCS-toiminnot (4.2.2 kohta)

—	radanvarren ETCS-toiminnot (4.2.3 kohta)

—	EIRENE-toiminnot (4.2.4 kohta)

—	ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät (4.2.5 kohta)

—	ohjaus- ja hallintajärjestelmän junaan asennetut sisäiset liitännät (4.2.6 kohta)

—	ohjaus- ja hallintajärjestelmän radanvarteen asennetut sisäiset liitännät (4.2.7 kohta)

—	avaintenhallinta (4.2.8 kohta)

—	ETCS-tunnuksen hallinta (4.2.9 kohta)

—	kuumakäynti-ilmaisin (HABD) (4.2.10 kohta)

—	yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa (4.2.11 kohta).

—	sähkömagneettinen yhteensopivuus (4.2.12 kohta).

—	ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä) (4.2.13 kohta)

—	EIRENE DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä) (4.2.14 kohta)

—	liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin (4.2.15 kohta)

—	radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys (4.2.16 kohta).

Seuraavien kohtien vaatimukset

—	4.2.10 (kuumakäynti-ilmaisin (HABD)),

—	4.2.11 (yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa),

—	4.2.12 (sähkömagneettinen yhteensopivuus),

—	4.2.16 (radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys)

on aina otettava huomioon käytetyn järjestelmän luokasta riippumatta.

Kaikki muut 4.2 kohdan (Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät) vaatimukset on otettava huomioon vain luokan A mukaisten järjestelmien kohdalla. Luokan B järjestelmien vaatimukset ovat kunkin jäsenvaltion vastuulla. Liitteessä B esitetään luokan B mukaisen järjestelmän ominaisuudet ja nimetään niistä vastaavat jäsenvaltiot.

STM-moduuleihin, jotka mahdollistavat luokan A järjestelmän toiminnan luokan B infrastruktuurilla, sovelletaan luokan B järjestelmille asetettuja vaatimuksia.

Yhteentoimivuuden saavuttaminen ei kuitenkaan edellytä kaikkien ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toimintojen standardoimista. Automaattisen junakulunvalvonnan edellyttämät, 4 luvussa mainitut toiminnot ovat seuraavat:

—	junan standarditoiminnot, joilla varmistetaan, että jokainen juna reagoi ratalaitteilta saamiinsa tietoihin ennakoidulla tavalla

—	radanvarren standarditoiminnot, eli tietojen lukeminen maakohtaisista asetinlaite- ja opastinjärjestelmistä sekä niiden muuttaminen standardimuotoisiksi sanomiksi junille lähettämistä varten

—	standardiliittymäkohdat radan ja junan välillä tapahtuvaan viestintään.

Ohjaus- ja hallintatoiminnot jaetaan eri luokkiin esimerkiksi sen mukaan, ovatko ne valinnaisia vai pakollisia. Luokat on määritelty liitteessä A olevassa 1 kohdassa ja liitteessä A olevassa 32 kohdassa, ja toimintojen luokittelu selostetaan niiden tekstissä.

Liitteessä A olevassa 3 kohdassa on liitteessä A esitettyjen eritelmien yhteydessä käytettyjen ETCS-termien ja määritelmien sanasto.

Kun otetaan huomioon 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:

4.2.   Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1.   Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet

Tämä perusparametri kuvaa junan ERTMS/ETCS-laitteiden ja radanvarsilaitteiden turvallisuusvaatimuksia.

Turvallisuutta (ks. 3.2.1 kohta, Turvallisuus) koskevan olennaisen vaatimuksen osalta tässä perusparametrissa asetetaan yhteentoimivuutta koskevat pakolliset vaatimukset:

—	Sen varmistamiseksi, että turvallisuuden saavuttamiseksi tehdyt ratkaisut eivät vaaranna yhteentoimivuutta, on liitteessä A olevassa 47 kohdassa esitettyjä vaatimuksia noudatettava.

—

Eurooppalaisen liikenteenvalvontajärjestelmän tason 1 tai tason 2 (2) turvallisuusvaatimus yhden junakokoonpanon sekä yhden radanvarsikokoonpanon turvatoiminnoille on seuraava: sallittu varmuusvikataajuus 10-9/tunti (satunnaisviat), joka vastaa turvallisuustasoa SIL 4. Luokan A laitteiden yksityiskohtaiset vaatimukset on esitetty liitteessä A olevassa 27 kohdassa. Vähemmän ankaria varmuusvikataajuuden arvoja voidaan käyttää radanvarsilaitteille edellyttäen, että palvelun turvallisuustavoitteet saavutetaan.

—	Liitteessä A olevassa 28 kohdassa esitettyjä käytettävyysvaatimuksia on noudatettava.

4.2.2.   Junaan asennetut ETCS-toiminnot

Tämä perusparametri kuvaa junan ETCS-toiminnot. Se sisältää kaikki toiminnot, joita tarvitaan junan kuljettamiseksi turvallisesti. Eurooppalaisen liikenteenvalvontajärjestelmän (ETCS) toimintojen on oltava liitteessä A olevan 14 ja 49 kohdan mukaisia. Nämä toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 1, 2, 4, 13, 15, 23 ja 53 kohdan ja seuraavien teknisten eritelmien mukaisesti:

—

Viestintä radanvarsilaitteiden kanssa. ETCS:n tason 1 sovelluksiin sisältyvä lisäajotietojen lähetys on pakollista junissa vain 7 luvussa määritellyissä oloissa. Datan radiolähetystoiminnot ovat pakollisia vain ECTS:n tason 2 ja 3 sovelluksissa. — eurobaliisivastaanotto; Ks. liitteessä A olevaa 9, 36 ja 43 kohtaa. — eurosilmukkavastaanotto; ks. liitteessä A olevaa 16 ja 50 kohtaa — tietojen siirto radioteitse ja radioviestinnän protokollien hallinta; ks. liitteessä A olevaa 10, 11, 12, 18, 19, 22, 39 ja 40 kohtaa.

—	Viestintä kuljettajan kanssa — junan ajamisen tuki; ks. liitteessä A olevaa 51 kohtaa. — välimatkatietojen antaminen; ks. liitteessä A olevaa 51 kohtaa.

—	Viestintä STM:ien kanssa. Ks. liitteessä A olevaa 8, 25, 26, 29, 36, 49 ja 52 kohtaa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat: — STM-moduulista tulevien tietojen hallinta — STM:n käyttämien tietojen antaminen — STM-muunnosten hallinta.

—

Junakulunvalvonnan ja ohjaamoon lähetettävien signaalien tarjoaminen. Ks. liitteessä A olevaa 6, 7. 31 ja 37 kohtaa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat: — junan sijainnin määrittäminen eurobaliisi-koordinointijärjestelmässä, mikä muodostaa dynaamisen jarruprofiilin valvonnan perustan — dynaamisen jarruprofiilin laskeminen junan reittiä varten — dynaamisen jarruprofiilin valvonta junan kulun aikana — nopeusvalvontatilan valitseminen — junan valvonta kansallisten arvojen mukaisesti — junatietokoneen väliintulotoiminnon määritteleminen ja toteuttaminen — junatietojen syöttäminen.

—	Junakokonaisuuden valvonta — pakollista tasolla 3, ei vaadita tasoilla 1 ja 2.

—	Laitteen oikean toiminnan valvonta ja tuki vajatoimintatilassa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat: — junaan asennettujen ETCS-toimintojen käynnistäminen — tuki vajaatoimintatilassa — junaan asennettujen ETCS-toimintojen eristäminen.

—	Hallinnollisista syistä tapahtuvan tietojen keräämisen tuki. Ks. liitteessä A olevaa 5, 41 ja 55 kohtaa.

—

Tietojen/käskyjen välittäminen kuljettajan ja koneen väliseen liitäntään ja tarvittaessa junan käyttöliittymään, esim. tiedon siitä, missä ilmaläpät suljetaan/avataan, missä virroitin lasketaan/nostetaan, missä päävirtakytkin avataan/suljetaan ja missä vaihdetaan vetojärjestelmästä A vetojärjestelmään B. Ks. liitteessä A olevaa 7 kohtaa.

4.2.3.   Radanvarren ETCS-toiminnot

Tämä perusparametri kuvaa radanvarren ETCS-toiminnot. Se sisältää kaikki ETCS-toiminnot, joita junan turvallinen reitti edellyttää. Eurooppalaisen liikenteenvalvontajärjestelmän (ETCS) toimintojen on oltava liitteessä A olevan 14 kohdan mukaisia. Nämä toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 1, 2, 4, 13, 15, 23, 31, 37 ja 53 kohdan ja seuraavien teknisten eritelmien mukaisesti:

—	Viestintä radanvarren turvalaitteiden kanssa (asetinlaitteet, opastimet)

—	Tietyn junan sijainnin määrittäminen eurobaliisi-koordinointijärjestelmässä (tasot 2 ja 3)

—	Radanvarren merkinantolaitteista tulevien tietojen muuntaminen standardimuotoon junan ohjaus- ja hallintalaiteita varten.

—	Ajolupien luonti, mukaan luettuina radan kuvaus ja junakohtaiset määräykset.

—

Viestintä veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston kanssa. Tämä sisältää seuraavat osat: — eurobaliisi-lähetykset; ks. liitteessä A olevaa 9 ja 43 kohtaa — radion lisäajotieto; ks. liitteessä A olevaa 18, 19 ja 21 kohtaa. Radion lisäajotieto koskee vain tasoa 1 ja on siinäkin valinnainen. (Ks. myös 7.2.6 kohta.) — eurosilmukka; ks. liitteessä A olevia 16 ja 50 kohtia. Eurosilmukka koskee vain tasoa 1 ja on siinäkin valinnainen (ks. myös 7.2.6 kohta). — viestintä radiosuojastuskeskuksen (RBC) kanssa; ks. liitteessä A olevaa 10, 11, 12, 39 ja 40 kohtaa. RBC-viestintä koskee vain tasoja 2 ja 3.

—	Radan suojavälitiedon välittäminen asetinlaitteille. Tämä toiminto vaaditaan vain tason 3 kohdalla.

—

Tietojen/käskyjen luonti kuljettajan ja koneen välistä liitäntää ja tarvittaessa junan käyttöliittymää varten, esim. tiedon siitä, missä ilmaläpät suljetaan/avataan, missä virroitin lasketaan/nostetaan, missä päävirtakytkin avataan/suljetaan ja missä vaihdetaan vetojärjestelmästä A vetojärjestelmään B.

4.2.4.   EIRENE-toiminnot

Tämä perusparametri kuvaa EIRENE-puhe- ja dataviestintätoimintoja, jotka ovat seuraavat:

—	kuljettajan puheluihin liittyvät toiminnot

—

käyttöön liittyvät radiotoiminnot — Esim. ajoturvatoiminto (Ks. liitteessä A olevan 32 kohdan 5.7 kohtaa ja liitteessä A olevaa 33 kohtaa. Kun ajoturvatoiminto käynnistää hälytyksen ja tämä valinnainen toiminto on käytössä, ohjaamoradio lähettää radalle ajoturvajärjestelmän automaattisesti luoman viestin).

—	tiedonsiirto.

Nämä toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 32, 33 ja 48 kohdan sisältämien teknisten eritelmien mukaisesti, ja niiden toiminnan on oltava Liitteessä A olevan 22 kohdan mukaista.

4.2.5.   ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät

Näiden liitäntöjen täydellisessä eritelmässä on kaksi osaa:

—	Niiden protokollien eritelmä, joita käytetään tiedon siirtämiseen ERTMS-toiminnoista ja ERTMS-toimintoihin sekä viestinnän turvallisuuden varmistamiseen.

—	Eri laitteiden välisten liitäntöjen eritelmä. Laitteiden väliset liitännät kuvataan seuraavissa kohdissa: — 4.2.6 kohta (veturin ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäiset liitännät) junassa oleville laitteille — 4.2.7 kohta (radanvarsilaitteiden sisäiset liitännät) radanvarren laitteille.

Tämä perusparametri kuvaa rata- ja veturilaitteiden välisen ilmavälin. Se sisältää seuraavat osat:

—	fyysiset, sähköiset ja sähkömagneettiset arvot, joiden noudattaminen on turvallisen toiminnan edellytys

—	käytettävä viestintäprotokolla

—	viestintäkanavan käytettävyys.

Sitä koskevat seuraavat eritelmät:

—	Radioliikenne junaan: luokan A radioliikenteen liitäntöjen on toimittava GSM-R-taajuuskaistalla. Ks. liitteessä A olevaa 35 kohtaa. Protokollien on oltava liitteessä A olevan 10, 18, 19, 39 ja 40 kohdan mukaisia.

—	Eurobaliisi- ja eurosilmukkaviestintä junaan: eurobaliisiviestinnän liitäntöjen on oltava liitteessä A olevan 3 ja 43 kohdan mukaisia. Eurosilmukkaviestinnän liitäntöjen on oltava liitteessä A olevin 16 ja 50 kohdan mukaisia.

4.2.6.   Veturin ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäiset liitännät

Tässä perusparametrissa on kolme osaa.

4.2.6.1.   ETCS:n ja STM:n välinen liitäntä

Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM) mahdollistaa junaan asennettujen ETCS-laitteiden käytön luokan B tiedoilla radoilla, jotka on varustettu luokan B JKV- (ATP/ATC)-järjestelmillä.

Junan asennettujen ETCS-toimintojen ja luokan B JKV-järjestelmien STM:ien välinen liitäntä on määritelty liitteessä A olevan 4, 8, 15, 25, 26 ja 49 kohdassa. K-liitäntä on määritelty liitteessä A olevassa 45 kohdassa ja G-liitäntä 46 kohdassa. K-liitännän toteuttaminen on valinnaista, mutta jos se toteutetaan, sen täytyy tapahtua liitteessä A olevan 45 kohdan mukaisesti. Lisäksi, jos K-liitäntä toteutetaan, junan lähetyskanavatoiminnallisuuden on kyettävä hoitamaan liitteessä A olevan 46 kohdan mukaiset ominaisuudet.

4.2.6.2.   GSM-R/ETCS

Luokan A radiotoimintojen sekä junan ETCS-toimintojen välinen liitäntä. Nämä vaatimukset on määritelty liitteessä A olevissa 4, 7, 15, 20, 22 ja 34 kohdissa.

4.2.6.3.   Matkan mittaus

Matkan mittaustoiminnon ja junan ERTMS/ETCS-toimintojen välisen liitännän on oltava liitteessä A olevassa 44 kohdan vaatimusten mukainen. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun matkaa mittaavat laitteet on toimitettu erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

4.2.7.   Ratalaitteiden sisäiset liitännät

Tässä perusparametrissa on kuusi osaa.

4.2.7.1.   Radiosuojastuskeskusten välinen toiminnallinen liitäntä

Tämän liitännän avulla määritellään vierekkäisten radiosuojastuskeskusten välillä vaihdettavat tiedot, joita tarvitaan junan turvalliseen kulkuun keskuksen alueelta toiselle. Siinä kuvataan seuraavat osat:

—	Luovuttavan RBC-keskuksen vastaanottavalle RBC-keskukselle lähettämät tiedot

—	Vastaanottavan RBC-keskuksen luovuttavalle RBC-keskukselle lähettämät tiedot.

Nämä vaatimukset on määritelty liitteessä A olevassa 12 kohdassa.

4.2.7.2.   Radiosuojastuskeskusten välinen tekninen liitäntä

Tämä on kahden RBC-keskuksen välinen tekninen liitäntä. Nämä vaatimukset on määritelty liitteessä A olevassa 58. 62 ja 63 kohdassa.

4.2.7.3.   GSM-R/RBC

Tämä on luokan A radiojärjestelmän ja radanvarren ETCS-toimintojen välinen liitäntä. Nämä vaatimukset on määritelty liitteessä A olevissa 4, 15, 20, 22 ja 34 kohdissa.

4.2.7.4.   Eurobaliisi / koodain (LEU)

Tämä on eurobaliisin ja radanvarteen asennetun koodaimen (LEU:n) välinen liitäntä. Nämä vaatimukset on eritelty liitteessä A olevassa 9 kohdassa. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun eurobaliisit ja koodaimet toimitetaan erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

4.2.7.5.   Eurosilmukka / koodain (LEU)

Tämä on eurosilmukan ja koodaimen (LEU:n) välinen liitäntä. Nämä vaatimukset on eritelty liitteessä A olevassa 16 kohdassa. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun eurosilmukat ja koodaimet toimitetaan erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

4.2.7.6.   Radanvarressa olevien ERTMS-laitteiden esiasennusta koskevat vaatimukset

Tämä on luokan A radanvarsilaitteiden ja radanvarren ohjaus- ja hallintainfrastruktuurin välinen liitäntä. Nämä vaatimukset on eritelty liitteessä A olevassa 59 kohdassa. Siinä kuvataan luokan A mukaisten radanvarsilaitteiden esiasennustapa.

4.2.8.   Avainhallinta

Tämä perusparametri koskee radioitse lähetettyjä turvallisuutta koskevia tietoja, jotka on suojattu salausavaimia edellyttävillä menetelmillä. Infrastruktuurin hallinnot ja rautatieyritykset laativat hallintajärjestelmän avainten valvontaa ja hallintaa varten. Avainhallintaliitäntää tarvitaan

—	eri infrastruktuurin hallintojen avainhallintajärjestelmien välillä

—	rautatieyritysten ja infrastruktuurin hallintojen avainhallintajärjestelmien välillä

—	avainhallintajärjestelmän sekä veturilaitteiden ja ETCS-ratalaitteiden välillä.

Nämä yhteentoimivien alueiden avainhallintajärjestelmien välistä avainhallintaa koskevat vaatimukset on eritelty liitteessä A olevassa 11 ja 56 kohdassa.

4.2.9.   ETCS-tunnuksen hallinta

Tämä perusparametri koskee radanvarteen ja juniin asennettujen laitteiden yksiselitteisiä ETCS-tunnuksia. Vaatimukset on eritelty liitteessä A olevassa 23 kohdassa. Muuttujien varaaminen on määritelty liitteessä A olevassa 53 kohdassa.

Junien ohjaus- ja hallintalaitteiden toimittajat vastaavat yksiselitteisten tunnusten hallinnasta liitteessä A olevassa 53 kohdassa määritellyllä alueella. Liikkuvan kaluston haltijoilla on oltava hallintajärjestelmä, joka valvoo ja hallitsee tunnuksia laitteiden käyttöiän ajan.

Jäsenvaltioille varatut tunnusalueet esitetään liitteessä A olevassa 53 kohdassa. Jäsenvaltiot hoitavat näiden alueiden jakamisen oman maansa hankintayksiköille.

Radanvarsilaitteiden hankintayksiköt vastaavat yksiselitteisten tunnusten hallinnasta omalla alueellaan. Infrastruktuurin hallinnon on laadittava hallintajärjestelmä, joka valvoo ja hallitsee avaimia laitteiden käyttöiän ajan.

4.2.10.   Kuumakäynti-ilmaisin (HABD)

Tämä perusparametri erittelee niiden radanvarsilaitteiden vaatimukset, joita käytetään tarkistamaan, onko ohiajavan liikkuvan kaluston pyöränlaakerien lämpötila ylittänyt tietyn arvon, ja lähettämään tämän tiedon valvontakeskukseen. Vaatimukset on määritelty liitteessä A olevassa 2 kohdassa.

Junaan asennetuilla kuumakäynti-ilmaisimilla varustetun liikkuvan kaluston käsittely on myös kuvattu suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston YTE:n 4.2.11 kohdassa.

4.2.11.   Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Tämä perusparametri kuvaa niiden radalla sijaitsevien junanilmaisinjärjestelmien ominaisuudet, jotka ovat tarpeen, jotta kyseiset järjestelmät olisivat yhteensopivia liikkuvan kaluston YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston kanssa.

Liikkuvan kaluston ominaisuuksien on mahdollistettava radanvarren junanilmaisinjärjestelmien käyttö. Kulkuneuvon ominaisuuksia koskevat vaatimukset on eritelty liitteessä A olevassa lisäyksessä 1.

Nämä ominaisuudet sisällytetään liikkuvan kaluston YTE:iin.

4.2.12.   Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Tämä perusparametri on jaettu kahteen osaan.

4.2.12.1.   Ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäinen yhteensopivuus

Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät saa häiritä muita ohjaus- ja hallintalaiteita.

4.2.12.2.   Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus.

Tämä sisältää erilaiset sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät häiriöiden raja-arvot (johtunut ja indusoitunut vetovirta ja muut junan synnyttämät virrat, sähkömagneettisen kentän ominaisuudet ja staattiset kentät), joita liikkuvan kaluston on noudatettava radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden oikean toiminnan varmistamiseksi. Se sisältää arvojen mittauksen kuvauksen.

Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteistojen ominaisuudet on määritelty seuraavissa kohdissa:

—	liitteessä A oleva A7 kohta (laitteiden yleiset häiriönsieto-ominaisuudet)

—	liitteessä A oleva 9 kohta (eurobaliisiviestinnän erityiset vaatimukset)

—	liitteessä A oleva 16 kohta (eurosilmukkaviestinnän erityiset vaatimukset)

Lisäksi junanilmaisinjärjestelmiä koskevia erityisiä vaatimuksia esitetään 4.2.11 kohdassa, ja kuumakäynti-ilmaisimia koskevia erityisiä vaatimuksia esitetään liitteessä A olevassa lisäyksessä 2.

4.2.13.   ETCS DMI (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)

Tämä perusparametri kuvaa junassa olevan ETCS-järjestelmän kuljettajalle antamia tietoja ja tietoja, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan ERTMS/ETCS-järjestelmään. Ks. liitteessä A olevaa 51 kohtaa.

Se sisältää seuraavat osat:

—	ergonomia (näkyvyys mukaan luettuna)

—	näytettävät ETCS-toiminnot

—	kuljettajan toimien käynnistämät ETCS-toiminnot.

4.2.14.   EIRENE DMI (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:een)

Tämä perusparametri kuvaa junassa olevan EIRENE-järjestelmän kuljettajalle antamia tietoja ja tietoja, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan EIRENE-järjestelmään. Ks. liitteessä A olevaa 32, 33 ja 51 kohtaa.

Se sisältää seuraavat osat:

—	ergonomia (näkyvyys mukaan luettuna)

—	näytettävät EIRENE-toiminnot

—	lähteviin puheluihin liittyvät tiedot

—	saapuviin puheluihin liittyvät tiedot.

4.2.15.   Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin

Tämä perusparametri kuvaa seuraavia seikkoja:

—	tiedonvaihto junan mustan laatikon ja tietojen lataustyökalun välillä

—	viestintäprotokollat

—	fyysinen liitäntä

—	tietojen tallennuksen toiminnalliset vaatimukset ja tallennuksen käyttö.

Jokaisen jäsenvaltion tutkimusviranomaisilla on oltava pääsy virallisista ja tutkinnallisista syistä tehtävän pakollisen tietojentallennuksen vaatimukset täyttäviin tallennettuihin tietoihin.

Ks. liitteessä A olevaa 4, 5, 15, 41 ja 55 kohtaa.

4.2.16.   Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys

Tämä perusparametri kuvaa seuraavia seikkoja:

—	Valoa heijastavien merkkien ominaisuudet, joilla varmistetaan asianmukainen näkyvyys. On varmistettava, että käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n vaatimukset junien ajovalojen osalta täyttyvät (ks. suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston YTE).

—	Yhteentoimivien merkkitaulujen ominaisuudet esitetään liitteessä A olevassa 38 kohdassa.

4.3.   Toisiin osajärjestelmiin yhteydessä olevien liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1.   Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään

4.3.1.1.   ERTMS/ETCS- ja GSM-R-järjestelmien käyttösäännöt

Euroopan laajuista rautatiejärjestelmää koskevat tietyt yhdenmukaistetut käyttöä koskevat säännöt, jotka kuvataan käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä (ks. myös ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.4 kohta Käyttöä koskevat säännöt).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite A

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite A

4.3.1.2.   ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)

Tämä liitäntä kuvaa junassa olevan ERTMS ETCS-järjestelmän kuljettajalle antamat tiedot ja tiedot, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan ERTMS ETCS-järjestelmään. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvataan 4.2.13 kohdassa (ETCS DMI (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B JKV-järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite A1

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite A1

4.3.1.3.   EIRENE DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)

Tämä liitäntä kuvaa junassa olevan EIRENE-järjestelmän kuljettajalle antamat tiedot ja tiedot, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan EIRENE-järjestelmään. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.14 kohdassa (EIRENE DMI (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:een)).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B radiojärjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite A2

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite A2

4.3.1.4.   Liitäntä tietojen tallentamiseen hallinnollisiin tarkoituksiin

Tämä liitäntä liittyy tietojen tallennuksen toiminnallisiin vaatimuksiin ja tallennuksen käyttöön. Ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvataan 4.2.15 kohdassa (liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B JKV- ja radiojärjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.3.5 kohta

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.3.5 kohta

4.3.1.5.   Jarrujen varmistettu toimintataso ja ominaisuudet

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä edellyttää, että jarrujen toimintataso varmistetaan. Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä määritellään junan jarrujen toimintatason varmistamista koskevat säännöt. Liikkuvaa kalustoa koskevissa YTE:issä on määriteltävä menetelmät, joilla kulkuneuvojen jarrujen toimintataso määritetään.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B JKV-järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.2.6.2 kohta

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.2.6.2 kohta

4.3.1.6.   Junaan asennettujen ETCS-toimintojen eristäminen

Tämä liitäntä liittyy junaan asennettujen ETCS-toimintojen vikatapauksissa tapahtuvaa eristämistä koskeviin toiminnallisiin vaatimuksiin. Ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevat vaatimukset esitetään 4.2.2 kohdassa (junan ETCS-toiminnot).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B JKV-järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite A1

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite A1

4.3.1.7.   Tarkoituksellisesti poistettu

4.3.1.8.   Kuumakäynti-ilmaisimet

Tämä liitäntä liittyy kuumakäynti-ilmaisimien toiminnallisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.10 kohdassa (kuumakäynti-ilmaisin (HABD)).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liitteessä B oleva C kohta

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liitteessä B oleva C kohta

4.3.1.9.   Junan ajoturvatoiminto

Tämä liitäntä liittyy ajoturvatoiminnon toiminnallisiin vaatimuksiin.

Toiminnallisuuden, jonka avulla lähetetään käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä pyydetty viesti, hoitaa valinnainen EIRENE-toiminnallisuus, joka kuvataan 4.2.4 kohdassa (EIRENE-toiminnot).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.3.2.2 kohta

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.3.2.2 kohta

4.3.1.10.   Hiekan käyttö

Tämä liitäntä liittyy kuljettajien toimintaa koskeviin vaatimuksiin, joiden tarkoitus on estää hiekkaa vaikuttamasta haitallisesti radanvarressa oleviin junien ilmaisuun käytettäviin laitteisiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvataan 4.2.11 kohdassa.

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite H

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Liite B

4.3.1.11.   Kuljettajan näkökenttä ohjaamosta

Tämä liitäntä liittyy kuljettajan näkökenttään ulos ohjaamon tuulilasista. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.16 kohdassa (radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.3.2.4 kohta

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.3.2.4 kohta

4.3.2.   Liitäntä liikkuva kalusto -osajärjestelmään

Kaikki viittaukset tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston vetoyksikköjä koskevaan YTE:ään ovat edelleen avoimia kohtia. Vetoyksiköillä tarkoitetaan vetureita ja sähkö- ja dieselmoottorijunia.

4.3.2.1.   Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Radanvarren junanilmaisinjärjestelmien ominaisuuksien on oltava sellaiset, joita yhteensopivuus liikkuvan kaluston YTE:ien mukaisen liikkuvan kaluston kanssa edellyttää. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.11 kohdassa (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa). Kyseisissä YTE:issä olevat yksityiskohtaiset viitteet on lueteltu seuraavassa taulukossa.

Parametri	Ohjaus- ja hallinta-YTE:n liitteen A lisäys 1	Suurten nop. liikk. kaluston YTE	Tavaravaunujen YTE	Liikkuvan kaluston vetoyksikköjä eli vetureita, EMU:ja, DMU:ja ja matkustajavaunuja koskeva YTE (päivitettävä, kun YTE on olemassa)
Akselivälit	2.1 kohta, ml. Kuva 6	4.2.7.10.2	4.3.2.1
Pyörän geometria	2.2 kohta, ml. Kuva 7	4.2.7.10.3	5.4.2.3
Kulkuneuvon paino (Pienin akselipaino)	3.1	4.2.3.2	4.2.3.2
Metalliosista vapaa tila pyörien ympärillä	3.2 (avoin kysymys)	Ei vielä määritelty	Ei vielä määritelty
Kulkuneuvon metalliosien paino	3.3 (avoin kysymys)	Ei vielä määritelty	Ei vielä määritelty
Pyörien materiaali	3.4	4.2.7.10.3	5.4.2.3
Pyörien välinen impedanssi	3.5	4.2.3.3.1	4.2.3.3.1
Kulkuneuvon impedanssi	3.6	4.2.8.3.8	Ei
Hiekoituslaitteiden käyttö	4.1	4.2.3.10	Ei
Komposiittimateriaaleista valmistettujen jarrukenkien käyttö	4.2	Liite L	Avoin kysymys
Harmoniset ylitaajuudet ajovirran paluujohtimessa	5.1	4.2.8.3.4.1	Ei
Sähköisten/magneettijarrujen käyttö	5.2	Päätettävä	Ei
Sähköiset, magneettiset ja sähkömagneettiset kentät	5.3	4.3.4.12	Ei

4.3.2.2.   Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus.

Tämä liitäntä käsittää erilaiset sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät häiriöiden raja-arvot (johtunut ja indusoitunut vetovirta ja muut junan synnyttämät virrat, sähkömagneettisen kentän ominaisuudet ja staattiset kentät), joita liikkuvan kaluston on noudatettava radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden oikean toiminnan varmistamiseksi. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvataan 4.2.12.2 kohdassa (Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus).

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.6.6 kohta

4.3.2.3.   Jarrujen varmistettu toimintataso ja ominaisuudet

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä edellyttää, että jarrujen toimintataso varmistetaan. Liikkuvaa kalustoa koskevissa YTE:issä on määriteltävä menetelmät, joilla kulkuneuvojen jarrujen toimintataso määritetään. Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä määritellään junan jarrujen toimintatason varmistamista koskevat säännöt.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B JKV-järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Kiinteästi koottujen junien jarrujen toimintatasosta takuun antaa valmistaja, ja se kirjataan liikkuvan kaluston rekisteriin.

Kokoonpanoltaan vaihtelevien junien ja yksittäiseten vaunujen kohdalla on sovellettava liikkuvan kaluston tavaravaunuja koskevaa YTE:ää.

Tavaravaunujen YTE: 4.2.4.1.2 kohta

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.4.1, 4.2.4.4 ja 4.2.4.7 kohta

4.3.2.4.   Junaan asennettujen ohjaus- ja hallintalaitteiston antennien sijainti

Liikkuvan kaluston eurobaliisi- ja eurosilmukka-antennien asennon on varmistettava luotettava tietojen välitys liikkuvan kaluston liikennöimän radan geometrian ääripisteissä. Tässä on otettava huomioon liikkuvan kaluston liike ja käyttäytyminen. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvataan 4.2.2 kohdassa (junan ETCS-toiminnot).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B JKV-järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

GSM-R-antennin sijainti kulkuneuvon katolla valitaan pääasiassa niiden mittauksien perusteella, jotka on tehtävä kaikentyyppisille kulkuneuvoille ja joissa on otettava huomioon myös muiden (uusien tai jo olemassa olevien) antennien sijainti. Testioloissa antennin lähetystehon on oltava 4.2.5 kohdassa (ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät) kuvattujen vaatimusten mukainen. Myös testiolot kuvaillaan 4.2.5 kohdassa (ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät).

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.3.4.8 kohta

4.3.2.5.   Fyysiset ympäristöolot

Junan osalta odotettavissa olevat ilmasto-olot ja fyysiset olot, joihin ohjaus- ja hallintalaiteet joutuvat, on määriteltävä niiden ratojen infrastruktuurirekistereissä, joilla junan on tarkoitus toimia, sekä viittauksin liitteessä A olevaan A4 ja A5 kohtaan.

4.3.2.6.   Liikkuvan kaluston ja junien ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus.

Jotta kaikkia Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän alueella toimimaan hyväksyttyyn uuteen liikkuvaan kalustoon asennettuja ohjaus- ja hallintalaitteita voitaisiin käyttää, junassa odotettavissa olevat sähkömagneettiset olot on määriteltävä liitteessä A olevan A6 kohdan mukaisesti. Liitteessä A olevan 9 ja 16 kohdan erityismääräykset koskevat eurobaliisi- ja eurosilmukka-viestintäjärjestelmiä.

Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B veturijärjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.6.6 kohta

4.3.2.7.   Junaan asennettujen ETCS-toimintojen eristäminen

Tämä liitäntä liittyy junaan asennettujen ETCS-toimintojen eristämiseen. ETCS-järjestelmän eristämisen jälkeen junaa on voitava siirtää ilman ETCS-järjestelmän välintuloa. Ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevat vaatimukset esitetään 4.2.2 kohdassa (junan ETCS-toiminnot).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B JKV-osajärjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.7.10.1 kohta

4.3.2.8.   Dataliitännät

Junan ja junaan asennetun ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen dataliitäntä on määritelty liitteessä A olevassa 7 kohdassa.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B JKV-järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

ETCS taso 1 ja taso 2 eivät koske liikkuvan kaluston tavaravaunuja koskevaa YTE:ää.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.7.12, 4.2.8.3.6.9

Radioliikenteen ja liikkuvan kaluston osajärjestelmän välisten liitäntöjen vaatimukset on eritelty liitteessä A olevassa 23 kohdassa.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B radiojärjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Vastaava eritelmä esitetään seuraavissa asiakirjoissa:

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.7.9 kohta

4.3.2.9.   Kuumakäynti-ilmaisimet

Tämä liitäntä liittyy kuumakäynti-ilmaisimien teknisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.10 kohdassa (kuumakäynti-ilmaisin (HABD)).

Tämä liitäntä koskee luokan A kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmiä. Vastaavat luokan B kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmien vaatimukset on määritelty kyseisessä infrastruktuurirekisterissä (ks. liite C).

Vastaava eritelmä esitetään seuraavissa asiakirjoissa:

Tavaravaunujen YTE: 4.2.3.3.2 kohta

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.3.3.2 kohta

4.3.2.10.   Kulkuneuvojen ajovalot

Tämä liitäntä liittyy kulkuneuvojen ajovalojen valon väriin ja voimakkuuteen, ja sillä varmistetaan radanvarteen asennettujen heijastavien merkinantolaitteiden ja heijastavien suoja-asujen näkyvyys. Ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevat vaatimukset kuvataan 4.2.16 kohdassa (radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys) sekä 4.7 kohdassa.

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.7.4.1.1 kohta

4.3.2.11.   Junan ajoturvatoiminto

Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä pyydetyn toiminnallisuuden hoitaa valinnainen EIRENE-toiminnallisuus, joka kuvataan 4.2.4 kohdassa (EIRENE-toiminnot). Tämä liitäntä on voimassa, jos infrastruktuurin hallinto on toteuttanut valinnaisen toiminnallisuuden.

Liikkuvan kaluston ajoturvalaitteen ja junan GSM-R-laitteiston välisen liitännän yksityiskohtainen eritelmä on edelleen avoin kysymys.

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: Mitään vaatimuksia ei tällä hetkellä esitetä 4.2.7.9 kohdassa.

4.3.2.12.   Matkan mittaus

Tämä on matkamittarin ja junan ETCS-toimintojen vaatiman matkan mittaustoiminnon välinen liitäntä.

Tämä liitäntä liikkuvan kaluston YTE:en koskee vain 4.2.6.3 kohdassa (matkan mittaus) kuvattua perusparametria, kun matkanmittauslaitteet toimitetaan erillisenä yhteentoimivuuden osatekijänä (ks. 5.2.2 kohta yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B JKV-järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

4.3.2.13.   Liitäntä tietojen tallentamiseen hallinnollisiin tarkoituksiin

Tämä liitäntä koskee tietojen tallennuksen teknisiä vaatimuksia. Ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvataan 4.2.15 kohdassa (liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B veturijärjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.7.11 kohta

4.3.2.14.   Esiasennus junaan

Tämä liitäntä liittyy siihen, missä mitassa luokan A laitteita asennetaan liikkuvaan kalustoon siten, kuin liitteessä A olevassa 57 kohdassa kuvataan.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.7.10.1 kohta (Ohjaus, hallinta ja merkinanto: Yleistä)

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

4.3.2.15.   Kuljettajan näkökenttä ohjaamosta

Tämä liitäntä liittyy kuljettajan näkökenttään ulos ohjaamon tuulilasista. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvataan 4.2.16 kohdassa (radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys).

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.2.6 ja 4.2.2.7 kohta

4.3.2.16.   Automaattinen tehonohjaus ja liikkuvan kaluston erityisvaatimukset pitkissä tunneleissa

Tässä liitännässä kuvaillaan seuraavat ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toiminnallisuudet:

—	ilmaläppien sulkemisen tai avaamisen ohjaus liikkuvan kaluston vaatimusten mukaan.

—	virroittimen laskemisen ja nostamisen ohjaus energia-osajärjestelmän vaatimusten mukaan

—	päävirtakytkimen avaamisen ja sulkemisen ohjaaminen energia-osajärjestelmän vaatimusten mukaan.

Tämä on 4.2.2 ja 4.2.3 kohdassa kuvattu ETCS-perustoiminto.

Tavaravaunujen YTE ei liity tähän.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.7.12 ja 4.2.8.3.6.7 kohta

4.3.3.   Liitännät infrastruktuuriosajärjestelmään

4.3.3.1.   Junien ilmaisinjärjestelmät

Infrastruktuuriin tehtävän asennuksen on varmistettava, että junan ilmaisinjärjestelmä noudattaa 4.2.11 kohdassa (yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa) sekä liitteessä A olevassa lisäyksessä 1 (3.5 kohta: Pyörien välinen impedanssi) esitettyjä vaatimuksia.

Suurten nopeuksien infrastruktuuria koskeva YTE: 4.2.18 kohta

Tavanomaista infrastruktuuria koskeva YTE: viittaus ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevaan YTE:ään sisällytetään tulevaan tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:ään, jotta infrastruktuurissa otetaan huomioon ohjaus- ja hallintajärjestelmien vaatimukset.

4.3.3.2.   Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteet

Radanvarren osajärjestelmien tiedonsiirtolaitteet (GSM-R, eurosilmukka, eurobaliisi) on sijoitettava niin, että dataliikenne voidaan hoitaa luotettavasti liikkuvan kaluston liikennöimän radan geometrian ääripisteissä. Tässä on otettava huomioon liikkuvan kaluston liike ja käyttäytyminen. Ks. 4.2.5 kohta (ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät).

Merkkitaulut (ks. 4.2.16 kohta) ja muut radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteet (esim. GSM-R-antennit, eurosilmukat, eurobaliisit, kuumakäynti-ilmaisimet, valo-opastimet, vaihdekoneistot jne.) on sijoitettava niin, että ne vastaavat infrastruktuuri-YTE:ssä määriteltyjä vaatimuksia (infrastruktuurin vähimmäisulottuma).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmien tietoliikennettä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Suurten nopeuksien infrastruktuuria koskeva YTE: 4.2.3 kohta

4.3.3.3.   Liikkuvan kaluston käyttämän hiekan ominaisuudet

Junanilmaisinjärjestelmien häiriötön toiminta edellyttää, että liikkuva kalusto käyttää hiekoitukseen tietyntyyppistä hiekkaa. Ohjaus- ja hallintajärjestelmän vaatimukset on määritelty liitteessä A olevan lisäyksen 1 4.1.4 kohdassa.

Suurten nopeuksien infrastruktuuria koskeva YTE: 4.2.25.4 kohta

4.3.3.4.   Sähköisten/magneettijarrujen käyttö

Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi magneettisten jarrujen ja pyörrevirtajarrujen käyttö on merkittävä infrastruktuurin rekisteriin viitaten liitteessä A olevan lisäyksen 1 5.2 kohtaan.

4.3.4.   Liitännät energiaosajärjestelmään

4.3.4.1.   Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Odotettavissa olevat kiinteiden rakenteiden aiheuttamat sähkömagneettiset olot on määriteltävä viittauksin liitteessä A olevaan A7 kohtaan.

Liitteessä A olevan 9 ja 16 kohdan erityismääräykset koskevat eurobaliisi- ja eurosilmukka-viestintäjärjestelmiä.

Junanilmaisinjärjestelmien osalta viitataan liitteessä A olevaan lisäykseen 1.

Kuumakäynti-ilmaisimien osalta viitataan liitteessä A olevaan lisäykseen 2.

Suurten nopeuksien energia-osajärjestelmää koskeva YTE: 4.2.6 kohta

4.3.4.2.   Automaattinen tehonsäätö

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän energia-osajärjestelmästä saatuun syötteeseen perustuva toiminta vaiheiden erottamisen ja ajovirtajärjestelmien erottamisen osalta kuvataan 4.2.2 ja 4.2.3 kohdassa.

Suurten nopeuksien energia-osajärjestelmää koskeva YTE: 4.2.21, 4.2.22 ja 4.2.2 kohta

4.4.   Käyttöä koskevat säännöt

Erityisesti ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän (ERTMS/ETCS ja GSM-R) käyttöä koskevat säännöt on esitetty käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.

4.5.   Kunnossapitoa koskevat säännöt

Tämän YTE:n käsittelemän osajärjestelmän kunnossapitoa koskevilla säännöillä on varmistettava, että 4 luvussa esitettyjen perusparametrien arvot pysyvät vaadituissa rajoissa laitteiden käyttöiän ajan. Voi kuitenkin olla niin, että ennalta ehkäisevän tai korjaavan kunnossapidon aikana osajärjestelmä ei saavuta perusparametrien yhteydessä esitettyjä arvoja. Kunnossapitoa koskevien sääntöjen on varmistettava, ettei turvallisuudesta tällöin tingitä.

Näiden tulosten savuttamiseksi seuraavia sääntöjä on noudatettava.

4.5.1.   Laitteiden valmistajan vastuu

Osajärjestelmään sisältyvän laitteen valmistajan on annettava seuraavat tiedot:

—

kaikki kunnossapitoa koskevat vaatimukset ja menettelyt (mukaan luettuina oikean toiminnan valvonta, vianselvitys sekä testimenetelmät ja -välineet), jotka ovat tarpeen olennaisten vaatimusten täyttämiseksi ja tässä YTE:ssä esitettyjen pakollisten vaatimusten yhteydessä esitettyjen arvojen saavuttamiseksi koko laitteen käyttöiän ajan (kuljetus ja varastointi ennen asennusta, normaali käyttö, viat, korjaukset, tarkastukset ja muut kuin suunnitellut kunnossapitotyöt, käytöstä poistaminen jne.),

—	kaikki terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaarat, joille yleisö tai kunnossapitohenkilöstö voi altistua,

—

ensisijaista kunnossapitoa koskevat tiedot (eli tiedot vaihtoyksiköistä (Line Replaceable Units, LRUs), tiedot hyväksytyistä yhteensopivista laitteistoista ja ohjelmistoista, vikaantuneiden vaihtoyksikköjen korvaamisesta sekä tiedot vaihtoyksikköjen varastoinnista ja vikaantuneiden vaihtoyksikköjen korjaamisesta)

—	tekniset vaatimukset junan kuljettamiseksi laitteiden rikkouduttua joko pääteasemalle tai korjaamolle (tekniseltä kannalta vajaatoimintatilassa, esim. kun toiminnot ovat osittain tai kokonaan poissa käytöstä, eristettynä muista toiminnoista jne.).

—	tarkastukset, jotka on tehtävä laitteiston joutuessa alttiiksi epätavalliselle kuormitukselle (esim. ylitettäessä ympäristöolojen raja-arvot tai epätavallisten iskujen tapauksessa).

4.5.2.   Hankintayksiköiden vastuu

Hankintayksikköjen tulee

—	varmistaa, että kunnossapidon vaatimukset on kaikkien tämän YTE:n alaan kuuluvien komponenttien (olivatpa ne yhteentoimivuuden osatekijöitä tai eivät) osalta 4.5.1 kohdassa (laitteiden valmistajan vastuu) kuvatulla tavalla määritelty

—	laatia tarvittavat kunnossapitoa koskevat säännöt kaikille tämän YTE:n alaisille komponenteille ottaen huomioon riskit, jotka aiheutuvat vuorovaikutuksista muiden osajärjestelmään kuuluvien laitteiden kanssa sekä liitännät muihin osajärjestelmiin.

4.5.3.   Infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen vastuu

Veturi- tai radanvarsilaitteiston käytöstä vastaavan infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen tulee:

—	laatia huoltosuunnitelma siten, kuin 4.5.4 kohdassa (huoltosuunnitelma) on eritelty.

4.5.4.   Huoltosuunnitelma

Huoltosuunnitelman tulee perustua 4.5.1 kohdan (laitteiden valmistajan vastuu), 4.5.2 kohdan hankintayksiköiden vastuu) ja 4.5.3 kohdan (infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen vastuu) määräyksiin ja sisältää vähintään seuraavat asiat:

—	laitteiden valmistajien ilmoittamia vaatimuksia vastaavat käyttöolot

—

huolto-ohjelmien eritelmä (esim. ennalta ehkäisevien ja korjaavien huoltotöiden luokittelu, enimmäisaika ennalta ehkäisevien huoltotöiden välillä ja vastaavat varotoimet, joihin osajärjestelmän ja huoltohenkilöstön turvallisuuden vuoksi on ryhdyttävä, kun otetaan huomioon huoltotöiden ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toiminnalle aiheuttamat häiriöt)

—	varaosien varastointitarpeet

—	ensisijaisen huollon määritelmä

—	rikkoutuneiden laitteiden hallintaa koskevat säännöt

—	huoltohenkilöstön ammatillista vähimmäispätevyyttä koskevat vaatimukset, jotka liittyvät terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuviin vaaroihin

—	henkilökohtaisia suojalaitteita koskevat vaatimukset

—	huoltohenkilöstön vastuun ja valtuuksien määrittely (esim. laitteiden käytön, järjestelmän rajoitusten ja/tai käyttökatkosten hallinnan, vaihtoyksikköjen korvaamisen, rikkoutuneiden vaihtoyksikköjen korjaamisen ja järjestelmän normaalin toiminnan palauttamisen osalta)

—	ETCS-tunnusten hallintamenettelyt; ks. 4.2.9 kohta (ETCS-tunnuksen (ID) hallinta).

—	menettelyt, joilla valmistajille ilmoitetaan järjestelmissä esiintyvistä turvallisuuden kannalta kriittisistä ja usein toistuvista vioista.

4.6.   Ammatillinen pätevyys

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän käytön edellyttämä ammatillinen pätevyys on selostettu käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän huoltotöiden edellyttämä ammatillinen pätevyys on selostettava huoltosuunnitelmassa (ks. 4.5.4 kohta, Huoltosuunnitelma).

4.7.   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

Huoltosuunnitelmissa eriteltyjen vaatimusten lisäksi (ks. 4.5 kohta (Kunnossapitoa koskevat säännöt) on ryhdyttävä varotoimiin huolto- ja käyttöhenkilöstön terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi EU-säädösten ja EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukaisten kansallisten säädösten mukaisesti.

Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden kunnossapitotöitä tekevän henkilöstön on radalla tai sen läheisyydessä työskennellessään pidettävä heijastavia asusteita, joissa on E-merkki (ja jotka siksi täyttävät henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun direktiivin 89/686/ETY vaatimukset).

4.8.   Radan ja liikkuvan kaluston rekisterit

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää käsitellään kahtena eri kokoonpanona:

—	junaan asennettu laitteisto

—	radanvarsilaitteisto.

Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston rekisterien sisältö eritellään ohjaus- ja hallintalaitteiden osalta liitteessä C (rata- ja junakohtaiset ominaisuudet).

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1.   Määritelmät

Direktiivin 96/48/EY 2 artiklan d kohdan mukaan:

yhteentoimivuuden osatekijät ovat ”sellaisessa osajärjestelmässä olevia tai siihen tarkoitettuja perusosia, perusosien ryhmiä, osakokonaisuuksia tai kokonaisuuksia, josta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatieverkon yhteentoimivuus on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen”. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet, kuten tietokoneohjelmat.

5.2.   Yhteentoimivuuden osatekijöiden luettelo

5.2.1.   Yhteentoimivuuden perusosatekijät

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijät on lueteltu seuraavissa kohdissa:

—	junan laitteiston osalta taulukossa 5.1.a

—	radanvarren laitteiston osalta taulukossa 5.2.a.

Yhteentoimivuuden osatekijä ”turva-alusta” määritellään siten, että se on rakenneosa (yleinen tuote, sovelluksesta riippumaton), joka koostuu laitteistosta ja perusohjelmistosta (valmisohjelmisto ja/tai käyttöjärjestelmä ja/tai tukityökalut), joita voidaan käyttää monimutkaisempien järjestelmien rakentamiseen (merkittömät sovellukset eli sovellusluokat).

5.2.2.   Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely

Taulukoissa 5.1.a ja 5.2.a määriteltyjä liikenteen hallintaa ja ohjausta koskevan järjestelmän yhteentoimivuuden perusosatekijöitä voidaan yhdistellä suuremmaksi yksiköksi. Näin syntynyt ryhmä määritellään integroitujen yhteentoimivuuden osatekijöiden toimintojen ja ryhmän ulkopuolelle jäävien liitäntöjen perusteella. Näin muodostettua ryhmää on pidettävä yhteentoimivuuden osatekijänä.

—	Taulukossa 5.1.b on luettelo junaan asennettujen laitteiden yhteentoimivuuden osatekijäryhmistä

—	Taulukossa 5.2.b on luettelo radanvarsilaitteiden yhteentoimivuuden osatekijäryhmistä.

Kun liitännän tueksi ei ole käytettävissä tässä YTE:ssä esitettyjä pakollisia eritelmiä, vaatimustenmukaisuusvakuutus saattaa olla mahdollinen yhteentoimivuuden osatekijöitä ryhmittelemällä.

5.3.   Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

Jokaisen yhteentoimivuuden perusosatekijän tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmän osalta taulukossa 5 kuvataan seuraavat asiat:

—	sarakkeessa 3 kuvataan toiminnot ja liitännät; on huomattava, että joillain yhteentoimivuuden osatekijöillä on toimintoja ja/tai liitäntöjä, jotka ovat valinnaisia

—	sarakkeessa 4 esitetään kunkin toiminnon tai liitännän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin pakolliset eritelmät viitaten soveltuvin osin asiaa koskevaan 4 luvun kohtaan

—	sarakkeessa 5 luetellaan vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa sovellettavat moduulit, jotka on kuvattu tämän YTE:n 6 luvussa.

On huomattava, että 4.5.1 kohdan (laitteiden valmistajan vastuu) vaatimukset koskevat jokaista yhteentoimivuuden perusosatekijää tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmää.

Taulukko 5.1a

veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston yhteentoimivuuden perusosatekijät

1	2	3	4	5
N	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat vaatimukset	Moduuli
1	Junan ERTMS/ETCS-laitteisto	Turvallisuus	4.2.1
		Junaan asennetut ETCS-toiminnot	4.2.2	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta seuraavia: — Matkan mittaus — tietojen kerääminen hallinnollisiin tarkoituksiin.
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		RBC (taso 2 ja 3)
		Radion lisäajotietoyksikkö (valinnainen tasolla 1)
		Eurobaliisin ilmaväli
		Eurosilmukan ilmaväli (valinnainen tasolla 1)
		Liitännät
		STM (K-liitännän käyttöönotto valinnainen)	4.2.6.1
		Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto	4.2.6.2
		Matkan mittaus	4.2.6.3
		Avainhallintajärjestelmä	4.2.8
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)	4.2.13
		Avainhallinta	4.3.1.7
		Fyysiset ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6
		Dataliitäntä	4.3.2.8
		Turvatietojen tallennin	Ei käytössä
2	Junaan asennettu turva-alusta	Turvallisuus	4.2.1	H2 tai B ja D tai B ja F
3	Turvatietojen tallennin	Junaan asennetut ETCS-toiminnot	4.2.2	H2 tai B ja D tai B ja F
		Vain tietojen kerääminen hallinnollisiin tarkoituksiin
		Liitännät
		Mustan laatikon tietojen purkuväline	4.2.15
		Junan ERTMS/ETCS-laitteisto	Ei käytössä
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6
4	Matkan mittaus	Turvallisuus	4.2.1	H2 tai B ja D tai B ja F
		Junaan asennetut ETCS-toiminnot	4.2.2
		Vain matkan mittaus
		Liitännät
		Junan ERTMS/ETCS-laitteisto	4.2.6.3
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6
5	Ulkoinen STM	Toiminnot ja turvallisuus	Ei käytössä	H2 tai B ja D tai B ja F
		Kansallisten eritelmien mukaisesti
		Liitännät
		Junan ERTMS/ETCS-laitteisto	4.2.6.1
		Luokan B JKV-järjestelmän ilmaväli	Ei käytössä
		Kansallisten eritelmien mukaisesti
		Ympäristöolot	Ei käytössä
		Kansallisten eritelmien mukaisesti
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Ei käytössä
		Kansallisten eritelmien mukaisesti
6	Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto	EIRENE-toiminnot	4.2.4	H2 tai B ja D tai B ja F
		Dataliikenne vain tasolla 2 tai 3 tai tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa
		Liitännät
		Junan ERTMS/ETCS-laitteisto
		Vain tasolla 2 tai 3 tai tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa	4.2.6.2
		GSM-R	4.2.5
		EIRENE DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)	4.2.14
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6

Taulukko 5.1.b.

Junaan asennetun ohjaus- ja hallintalaitteiston yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmät

Tässä taulukossa on esitetty rakenne esimerkinomaisesti. myös muita ryhmiä voidaan muodostaa.

1	2	3	4	5
N	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat vaatimukset	Moduuli
1	Junaan asennettu turva-alusta Junan ERTMS/ETCS-laitteisto Turvatietojen tallennin Matkan mittaus	Turvallisuus	4.2.1
		Junaan asennetut ETCS-toiminnot	4.2.2
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5	H2 tai B ja D tai B ja F
		RBC (taso 2 ja 3)
		Radion lisäajotietoyksikkö (valinnainen tasolla 1)
		Eurobaliisin ilmaväli
		Eurosilmukan ilmaväli (valinnainen tasolla 1)
		Liitännät
		STM (K-liitännän käyttöönotto valinnainen)	4.2.6.1
		Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto	4.2.6.2
		Avainhallintajärjestelmä	4.2.8
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)	4.2.13
		Fyysiset ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6
		Mustan laatikon tietojen purkuväline	4.2.15
		Dataliitäntä	4.3.2.8

Taulukko 5.2.a

Radanvarsilaitteiston yhteentoimivuuden perusosatekijät

1	2	3	4	5
N	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat vaatimukset	Moduuli
1	RBC	Turvallisuus	4.2.1	H2 tai B ja D tai B ja F
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurobaliisien, radion lisäajotietojen ja eurosilmukan välityksellä
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		Vain radioviestintä junan kanssa
		Liitännät
		Seuraava RBC	4.2.7.1, 4.2.7.2
		Radanvarren ERTMS/GSM-R-laitteisto	4.2.7.3
		Avainhallintajärjestelmä	4.2.8
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Asetinlaitteet	Ei käytössä
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.4.1, 4.3.2.2
2	Radion lisäajotietoyksikkö	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurobaliisien, eurosilmukan ja tason 2/3 toimintojen välityksellä
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5	H2 tai B ja D tai B ja F
		Vain radioviestintä junan kanssa
		Liitännät
		Radanvarren ERTMS/GSM-R-laitteisto	4.2.7.3
		Avainhallintajärjestelmä	4.2.8
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Asetinlaitteet ja koodain (LEU)	4.2.3
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.4.1, 4.3.2.2
3	Eurobaliisi	Turvallisuus	4.2.1
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5	H2 tai B ja D tai B ja F
		Vain eurobaliisi-viestintä junan kanssa
		Liitännät
		Eurobaliisi / koodain (LEU)	4.2.7.4
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.4.1, 4.3.2.2
4	Eurosilmukka	Turvallisuus	4.2.1	H2 tai B ja D tai B ja F
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		Vain eurosilmukkaviestintä junan kanssa
		Liitännät
		LEU (eurosilmukka)	4.2.7.5
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.4.1, 4.3.2.2
5	Eurobaliisi / koodain (LEU)	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu radion lisäajotietojen, eurosilmukan ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä
		Liitännät
		Radanvarsisignalointi	Ei käytössä
		Eurobaliisi	4.2.7.4
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.4.1, 4.3.2.2
6	LEU (eurosilmukka)	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu radion lisäajotietojen, eurobaliisin ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä
		Liitännät
		Radanvarsisignalointi	Ei käytössä
		Eurosilmukka	4.2.7.5
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.4.1, 4.3.2.2
7	Radanvarren turva-alusta	Turvallisuus	4.2.1	H2 tai B ja D tai B ja F

Taulukko 5.2.b.

Radanvarsilaitteiston yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmät

Tässä taulukossa on esitetty rakenne esimerkinomaisesti. Myös muita ryhmiä voidaan muodostaa.

1	2	3	4	5
N	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat vaatimukset	Moduuli
1	Radanvarren turva-alusta Eurobaliisi Eurobaliisi / koodain (LEU)	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurosilmukan ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		Vain eurobaliisi-viestintä junan kanssa
		Liitännät
		Radanvarsisignalointi	Ei käytössä
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.4.1, 4.3.2.2
2	Radanvarren turva-alusta Eurosilmukka LEU (eurosilmukka)	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurobaliisin ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		Vain eurosilmukkaviestintä junan kanssa
		Liitännät
		Radanvarsisignalointi	Ei käytössä
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.4.1, 4.3.2.2

6.   OSATEKIJOIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI SEKÄ OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.0   Johdanto

Tämän YTE:n 3 luvussa mainittujen olennaisten vaatimusten täyttyminen varmistetaan noudattamalla yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevaa, 4 luvussa ja jäljempänä 5 luvussa mainittua eritelmää, mikä osoitetaan yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista ja osajärjestelmän tarkastuksesta saadulla positiivisella tuloksella siten kuin 6 luvussa on kuvattu.

Silloin kun osaan olennaisista vaatimuksista sovelletaan kansallisia määräyksiä seuraavista syistä:

a)	käytössä on luokan B mukaiset järjestelmät (mukaan luettuina STM:ien kansalliset toiminnot)

b)	YTE:ssä on avoimia kohtia

c)	direktiivin 96/48/EY 7 artiklan nojalla myönnetyt poikkeukset

d)	7.3 kohdassa kuvatut erityistapaukset,

vastaava vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä asianomaisen jäsenvaltion vastuualueeseen kuuluvien ilmoitettujen menettelyjen mukaisesti.

6.1.   Yhteentoimivuuden osatekijät

6.1.1.   Arviointimenettelyt

Yhteentoimivuuden osatekijän (ja/tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmän) valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus direktiivin 96/48/EY 13 artiklan 1 kohdan ja direktiivin liitteen IV mukaisesti, ennen kuin ne saatetaan markkinoille.

Tämän YTE:n 5 luvussa määriteltyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden ja/tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmien vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä käyttäen moduuleja siten, kuin on kuvattu 6.1.1.2 kohdassa (EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus).

Jotkin tämän YTE:n eritelmät sisältävät pakollisia ja/tai valinnaisia toimintoja. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä seuraavat toimet:

—	tarkastettava, että kaikki yhteentoimivuuden osatekijän kannalta olennaiset pakolliset toiminnot on toteutettu

—	tarkastettava, mitkä valinnaiset toiminnot on toteutettu,

ja tehtävä vaatimustenmukaisuuden arviointi.

Toimittajan on EY-vakuutuksessa ilmoitettava, mitkä valinnaiset toiminnot on toteutettu.

Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, etteivät mitkään osatekijässä toteutetut lisätoiminnot ole ristiriidassa toteutettujen pakollisten tai valinnaisten toimintojen kanssa.

6.1.1.1.   Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM)

STM:n on vastattava kansallisia vaatimuksia ja sen hyväksymisestä vastaa asianomainen jäsenvaltio liitteen B mukaisesti.

STM:n ja junaan asennetun ERTMS/ETCS-laitteiston välisen liitännän tarkastus edellyttää ilmoitetun laitoksen tekemää vaatimustenmukaisuuden arviointia. Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että jäsenvaltio on hyväksynyt STM:n kansallisen osan.

6.1.1.2.   EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiltä ei edellytetä EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta.

6.1.2.   Moduulit

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointia varten valmistaja tai tämän valtuutettu, yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita taulukkojen 5.1.a, 5.1.b, 5.2.a ja 5.2.b mukaiset moduulit seuraavista vaihtoehdoista:

—	Joko suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli B) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli D); tai

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli B) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli F); tai

—	Täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli H2).

Moduulit on kuvattu tämän YTE:n liitteessä E.

Moduuli D (tuotantovaiheen laadunhallintamenettely) voidaan valita vain, jos valmistajalla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Moduuli H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) voidaan valita vain, jos valmistajalla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Seuraavat lisäselvitykset koskevat joidenkin moduulien käyttöä:

—

Koskee moduulin B (tyyppitarkastus) kuvauksen 4 kohtaa liitteessä E: (a) suunnittelun katselmus vaaditaan (b) valmistusprosessin katselmusta ei vaadita, jos moduulia B (tyyppitarkastus) käytetään yhdessä moduulin D (tuotantovaiheen laadunhallintamenettely) kanssa (c) valmistusprosessin katselmus vaaditaan, jos moduulia B (tyyppitarkastus) käytetään yhdessä moduulin F (tuotteen tarkastus) kanssa.

—	Koskee moduulin F (tuotteen tarkastus) kuvauksen 3 kohtaa liitteessä E: tilastollista tarkastusta ei hyväksytä eli kaikki yhteentoimivuuden osatekijät on tarkastettava yksitellen.

—	Koskee moduulin H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) 6.3 kohtaa: tyyppitesti vaaditaan.

Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, liitteessä A olevan 47, A1, A2 ja A3 kohdan määräyksiä on sovellettava myönnettäessä todistuksia niille yhteentoimivuuden osatekijöille, joihin sovelletaan turvallisuutta koskevaa perusparametria (4.2 kohta, Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät).

Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, on tarkastettava, että valmistajan ilmoittamat yhteentoimivuuden osatekijän huoltoa koskevat tiedot ovat tämän YTE:n 4.5 kohdan (kunnossapitoa koskevat säännöt) vaatimusten mukaisia.

Jos käytetään moduulia B (tyyppitarkastus), se on tehtävä teknisen dokumentaation tarkastuksen perusteella (ks. moduulin B (tyyppitarkastus) 3 ja 4.1 kohtaa).

Jos käytetään moduulia H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely), suunnittelun katselmusta koskevan hakemuksen tulee sisältää kaikki tarvittavat todisteet siitä, että tämän YTE:n 4.5 kohdan (kunnossapitoa koskevat säännöt) vaatimukset on täytetty.

6.2.   Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä

6.2.1.   Arviointimenettelyt

Tässä kohdassa käsitellään ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän EY-tarkastusvakuutusta. Kuten 2 luvussa on todettu, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän soveltamista käsitellään kahtena eri kokoonpanona:

—	junaan asennettu laitteisto

—	radanvarsilaitteisto.

Molemmille kokoonpanoille tarvitaan oma EY-tarkastusvakuutus.

Ilmoitettu laitos tekee hankintayksikön tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan pyynnöstä veturi- tai radanvarsikokonpanolle EY-tarkastuksen direktiivin 96/48/EY liitteen VI mukaisesti.

Hankintayksikön on laadittava ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän EY-tarkastusvakuutus direktiivin 96/48/EY 18 artiklan 1 kohdan ja liitteen V mukaisesti.

EY-tarkastusvakuutuksen sisällön on oltava direktiivin 96/48/EY liitteessä V esitettyjen vaatimusten mukainen. Tähän kuuluu kokoonpanon osana olevien yhteentoimivuuden osatekijöiden integraation tarkastus; taulukoissa 6.1 ja 6.2 määritellään tarkastettavat ominaisuudet ja viitataan sovellettaviin pakollisiin eritelmiin.

Jotkin tämän YTE:n eritelmät sisältävät pakollisia ja/tai valinnaisia toimintoja. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä seuraavat toimet:

—	tarkastettava, että kaikki kokoonpanon pakolliset toiminnot on toteutettu

—	tarkastettava, että kaikki radanvarteen tai junaan asennettujen kokoonpanojen nimenomaisesti vaatimat valinnaiset toiminnot on toteutettu.

Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, etteivät mitkään kokoonpanossa toteutetut lisätoiminnot ole ristiriidassa toteutettujen pakollisten tai valinnaisten toimintojen kanssa.

Tiedot kustakin radanvarteen ja junaan tehdystä kokoonpanon asennuksesta on annettava infrastruktuurirekisteriin ja liikkuvan kaluston rekisteriin liitteen C mukaisesti.

Radanvarteen tai junaan asennetun kokoonpanon EY-tarkastusvakuutuksessa on annettava kaikki edellä mainittuja rekisterejä varten tarvittavat tiedot. Rekisterejä on hoidettava yhteentoimivuutta koskevan direktiivin 96/48/EY 22 artiklan a kohdan mukaisesti.

Juna- ja radanvarsikokoonpanoille myönnettävä EY-tarkastusvakuutus sekä vaatimustenmukaisuusvakuutukset takaavat riittävässä määrin sen, että junakokoonpano on yhteentoimiva vastaavilla toiminnoilla varustetun radanvarsikokoonpanon kanssa liikkuvan kaluston rekisterin ja infrastruktuurirekisterin määritelmien mukaisesti ilman erillistä osajärjestelmiä koskevaa EY-tarkastusvakuutusta.

6.2.1.1.   Veturilaiteasennusten toiminnallinen tarkastus

Tarkastus on tehtävä junaan asennetulle ohjaus- ja hallintajärjestelmän kokoonpanolle. Ohjaus- ja hallintalaitteille, joita ei ole luokiteltu luokkaan A kuuluviksi, on tähän YTE:ään sisällytetty vain yhteentoimivuuteen liittyvät tarkastusvaatimukset (esimerkiksi junassa olevaa STM-ERTMS- ja ETCS-liitäntää koskevat).

Ennen junaan asennettujen laitteiden toiminnan tarkastusta on kokoonpanoon sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät arvioitava edellä olevan 6.1 kohdan mukaisesti ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen edellyttämällä tavalla. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ne sopiviksi kyseiseen käyttöön (esim. niiden valinnaiset toiminnot on toteutettu).

Yksittäisen yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tarkastettua luokan A toiminnallisuutta ei tarvitse uudelleen tarkastaa.

Integraation tarkastukseen liittyvät testit on tehtävä sen osoittamiseksi, että kokoonpanon komponentit on yhdistetty oikein toisiinsa ja liitetty junaan siten, että saavutetaan kyseisen sovelluksen edellyttämä toiminnallisuus ja suoritustaso. Kun samanlaisiin liikkuvan kaluston osiin asennetaan samanlaisia ohjaus- ja hallintakokoonpanoja, integraation tarkastus on tehtävä vain kerran yhdelle liikkuvan kaluston edustajalle.

Seuraavat asiat on tarkastettava:

—	junaan tehdyn ohjaus- ja hallintakokoonpanon asennuksen virheettömyys (esim. teknisten määräysten noudattaminen, toisiinsa yhdistettyjen laitteiden keskinäinen toiminta, turvallisuutta vaarantavien vuorovaikutusten puuttuminen ja tarvittaessa sovelluskohtaisten tietojen säilytys)

—	liikkuvan kaluston kanssa olevien liitäntöjen oikea toiminta (esim. junan jarrut, junan eheys)

—	kyky toimia yhdessä vastaavilla ominaisuuksilla varustettujen radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanojen kanssa (esim. ETCS-sovellustaso, asennetut valinnaiset toiminnot)

—	kyky lukea kaikki tarvittavat tiedot ja tallentaa ne junan mustaan laatikkoon rekisteröintilaitteelle (tarvittaessa myös muiden kuin ETCS-järjestelmien antamat tiedot).

Tämä tarkastus voidaan tehdä varikolla.

Tarkastettaessa junaan asennetun kokoonpanon kykyä toimia yhdessä radanvarsikokoonpanon kanssa on tarkastettava sen kyky lukea tarkastustodistuksen saaneet eurobaliisin lähettämiä tietoja ja (jos tämä toiminnallisuus on asennettu junaan) eurosilmukan lähettämiä tietoja sekä sen kyky luoda GSM-R-yhteys puheluja varten ja (jos tämä toiminnallisuus on asennettu) datansiirtoa varten.

Jos mukana on myös luokan B laitteita, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että asianomaisen jäsenvaltion integraatiotestiä koskevat vaatimukset on täytetty.

6.2.1.2.   Ratalaiteasennusten toiminnallinen tarkastus

Tarkastus on tehtävä radanvarren infrastruktuuriin asennetulle ohjaus- ja hallintajärjestelmän kokoonpanolle. Ohjaus- ja hallintalaitteille, joita ei ole luokiteltu luokkaan A kuuluviksi, on tähän YTE:ään sisällytetty vain yhteentoimivuuteen liittyvät tarkastusvaatimukset (esimerkiksi sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat).

Ennen radanvarsilaitteiden toiminnan tarkastusta on kokoonpanoon sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät arvioitava edellä olevan 6.1 kohdan (yhteentoimivuuden osatekijät) mukaisesti, ja niillä on oltava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Ilmoitetun laitoksen on todennettava, että ne ovat sopivia kyseiseen käyttöön (esim. niiden valinnaiset toiminnot on toteutettu).

Yksittäisen yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tarkastettua luokan A toiminnallisuutta ei tarvitse uudelleen tarkastaa.

Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon ERTMS/ETCS-osan suunnittelua koskevia vaatimuksia on täydennettävä kansallisilla eritelmillä, jotka koskevat muun muassa seuraavia asioita:

—	radan kuvaus, sen ominaisuudet, kuten radan kallistukset ja mäkien jyrkkyydet, etäisyydet, reittielementtien ja eurobaliisien/eurosilmukoiden sijainti, suojeltavat kohteet jne.

—	ajotiedot ja -säännöt, joita ERTMS/ETC-järjestelmän on pystyttävä käsittelemään.

Integraation tarkastukseen liittyvät testit on tehtävä sen osoittamiseksi, että kokoonpanon komponentit on yhdistetty oikein toisiinsa ja liitetty kansallisiin radanvarren laitteisiin siten, että saavutetaan kyseisen sovelluksen edellyttämä toiminnallisuus ja suoritustaso.

Seuraavat radanvarren liitännät on otettava huomioon:

—	Luokan A radiojärjestelmän ja ERTMS/ETCS:n välillä (RBC:n tai radion lisäajotietoyksikön välillä, jos se tulee kyseeseen)

—	eurobaliisin ja koodaimen (LEU) välillä

—	eurosilmukan ja koodaimen (LEU) välillä

—	vierekkäisten radiosuojastuskeskusten (RBC:iden) välillä

—	ERTMS/ETCS:n (RBC, LEU, Radion lisäajotietoyksikkö) ja asetinlaitteiden tai kansallisten signalointilaitteiden välillä, sikäli kuin ne tulevat kyseeseen.

Seuraavat asiat on tarkastettava:

—

radanvarteen tehdyn ohjaus- ja hallintakokoonpanon ERTM/ETCS-osan asennuksen virheettömyys (esim. teknisten määräysten noudattaminen, toisiinsa yhdistettyjen laitteiden keskinäinen toiminta, turvallisuutta vaarantavien vuorovaikutusten puuttuminen ja sovelluskohtaisten tietojen säilytys edellä mainittujen tai kansallisten määräysten mukaisesti)

—	oikea toiminta liitännöissä kansallisten radanvarsilaitteiden kanssa.

—	kyky toimia yhdessä vastaavilla ominaisuuksilla varustettujen junaan asennettujen ohjaus- ja hallintakokoonpanojen kanssa (esim. ETCS-sovellustaso).

6.2.1.3.   Arviointi siirtymävaiheissa

Olemassa olevan ohjaus- ja hallintajärjestelmän radanvarsi- tai junalaitteiston parantaminen voidaan tehdä vaiheittain 7 luvun mukaisesti. Jokaisessa vaiheessa saavutetaan vain sitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisuus, ei muiden.

Hankintayksikkö voi jättää ilmoitetulle laitokselle hakemuksen kokoonpanon arvioimiseksi tämän vaiheen jälkeen.

Riippumatta siitä, mitkä moduulit hankintayksikkö valitsee, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava seuraavat asiat:

—	tätä vaihetta koskevat YTE:n vaatimukset on otettu huomioon

—	aiemmin arvioituihin YTE:n vaatimuksiin liittyviin ominaisuuksiin ei ole vaikutettu haitallisesti.

Jo arvioituja ja muuttumattomia toimintoja, joihin tämä vaihe ei vaikuta, ei tarvitse tarkastaa uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen kokoonpanon hyväksytyn arvioinnin jälkeen antamiin todistuksiin on liitettävä varaus, joka sisältää selvityksen siitä, mitkä YTE:n vaatimukset on täytetty ja mitä vaatimuksia ei ole täytetty.

Varausten pitää näkyä liikkuvan kaluston rekisterissä ja/tai infrastruktuurirekisterissä sen mukaan, mihin ne liittyvät.

6.2.2.   Moduulit

Kaikki seuraavassa mainitut moduulit on eritelty tämän YTE:n liitteessä E.

6.2.2.1.   Veturilaiteasennukset

Hankintayksikkö tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita junaan asennetun kokoonpanon tarkastusmenettelyksi yhden seuraavista vaihtoehdoista:

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli SD); tai

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli SF); tai

—	täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli SH2).

6.2.2.2.   Ratalaiteasennukset

Hankintayksikkö tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita radanvarsikokoonpanon tarkastusmenettelyksi yhden seuraavista vaihtoehdoista:

—	yksikön tarkastusmenettely (moduuli SG) tai

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli SD); tai

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli SF); tai

—	täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli SH2).

6.2.2.3.   Ehtoja, jotka koskevat moduulien käyttöä veturi- ja ratalaitekokoonpanojen yhteydessä

Moduuli SD (tuotantovaiheen laadunhallintamenettely) voidaan valita vain, jos hankintayksikkö tekee sopimuksia vain sellaisten valmistajien kanssa, joilla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Moduuli SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus) voidaan valita vain, jos käytössä on kaikki tarkastettavaksi esitettävään osajärjestelmään vaikuttavat toiminnot (suunnittelu, valmistus, kokoonpano, asennus) kattava ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, suunnittelun katselmuksen yhteydessä tarkastetaan, että tämän YTE:n 4.5.1 kohdassa (kunnossapitoa koskevat säännöt) esitetyt vaatimukset on täytetty.

Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, on sovellettava liitteessä A olevaa 47 ja A1 kohtaa sekä soveltuvin osin A2 ja A3 kohtaa.

Viitaten moduulin SB (tyyppitarkastus) 4 kohtaan todetaan, että vaaditaan suunnittelun katselmus.

Viitaten moduulin SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) 4,3 kohtaan todetaan, että vaaditaan tyyppitesti.

Viitaten

—	moduulin SD (tuotantovaihetta koskeva tuotannon laadunvarmistusmenettely) 5.2 kohtaan,

—	moduulin SF (tuotteen tarkastus) 7 kohtaan,

—	moduulin SG (yksikkötarkastus) 4 kohtaan sekä

—	moduulin SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus) 5.2 kohtaan, arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa on määritelty 6.2.2.3.1 kohdassa (Junaan asennetun kokoonpanon arviointi) ja 6.2.2.3.2 kohdassa (Radanvarsikokoonpanon arviointi).

6.2.2.3.1   Junaan asennetun kokoonpanon arviointi

Arvioitaessa junaan asennettua kokoonpanoa normaaleissa käytönaikaisissa oloissa on käytettävä tyyppitestiä. On hyväksyttävää tehdä testi vain kertaalleen tälle kokoonpanolle, ja se tehdään testiajoilla, joiden avulla tarkastetaan seuraavat asiat:

—	matkan mittaustoimintojen toiminta

—	ohjaus- ja hallintakokoonpanon yhteensopivuus liikkuvan kaluston laitteiden ja ympäristön kanssa (esim. sähkömagneettinen yhteensopivuus), jotta junaan asennetun kokoonpanon käyttöönotto voidaan toistaa muissa samantyyppisissä vetureissa

—	liikkuvan kaluston yhteensopivuus radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon kanssa (esim. sähkömagneettinen yhteensopivuus, raidevirtapiirien ja akselilaskinten toiminta).

Nämä testiajot on tehtävä sellaisen infrastruktuurin alueella, jossa tarkastukset voidaan tehdä oloissa, jotka edustavat hyvin Euroopan laajuista suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää (esim. radan kallistuksen ja mäkien jyrkkyyden, junan nopeuden, tärinän, vetovoiman ja lämpötilan osalta).

Jos testien tulosten yleiseen sovellettavuuteen liittyy rajoituksia (esim. YTE:n vaatimusten mukaisuus on todennettu vain tiettyyn nopeuteen saakka), nämä rajoitukset on mainittava todistuksessa ja liikkuvan kaluston rekisterissä.

6.2.2.3.2   Radanvarsikokoonpanon arviointi

Radanvarsikokoonpanon arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa on tehtävä sarjalla testiajoja, jotka tehdään käyttäen ominaisuuksiltaan tunnettua liikkuvaa kalustoa ja joiden tarkoitus on tarkastaa liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon yhteensopivuus (esim. sähkömagneettinen yhteensopivuus, raidevirtapiirien ja akselilaskinten toiminta). Nämä testiajot on tehtävä käyttäen sopivaa liikkuvaa kalustoa, jonka ominaisuudet tunnetaan ja jonka avulla on mahdollista tehdä tarkastukset normaalikäyttöä vastaavissa oloissa (esim. junan nopeuden tai vetovoiman osalta).

Testiajoissa on myös arvioitava radanvarsikokoonpanon kuljettajalle fyysisestä reitistä antamia tietoja (esim. nopeusrajoituksia koskevia yms. tietoja).

Jos tässä YTE:ssä on ennakoitu joitain radanvarsikokoonpanon tarkastusta koskevia eritelmiä, joita ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä, radanvarsikokoonpano on tarkastettava asianmukaisten kenttätestien avulla (jotka tämän radanvarsikokoonpanon hankintayksikkö määrittelee).

Jos testien tulosten yleiseen sovellettavuuteen liittyy rajoituksia (esim. YTE:n vaatimusten mukaisuus on todennettu vain tiettyyn nopeuteen saakka), nämä rajoitukset on mainittava todistuksessa ja infrastruktuurin rekisterissä.

6.2.2.4.   Huollon arviointi

Huollon vaatimustenmukaisuuden arvioinnista vastaa jäsenvaltion valtuuttama elin. Liitteessä F on kuvattu menettely, jolla tämä elin varmistaa, että huoltosopimukset täyttävät tämän YTE:n vaatimukset ja että osajärjestelmä koko käyttöikänsä ajan on perusparametrien mukainen ja täyttää olennaiset vaatimukset.

6.3.   Yhteentoimivuuden osatekijät, joilla ei ole EY-vakuutusta

6.3.1.   Yleistä

Niitä yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY; vaatimustenmukaisuus- tai -käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, voidaan lyhyen ”Siirtymäkaudeksi” kutsutun ajan poikkeuksellisesti sisällyttää osajärjestelmiin sillä ehdolla, että tässä kohdassa kuvatut vaatimukset täytetään.

6.3.2.   Siirtymäkausi

Siirtymäkauden tulee alkaa tämän YTE:n voimaantulosta ja kestää kuusi vuotta.

Kun siirtymäkausi on päättynyt ja ottaen huomioon jäljempänä 6.3.3.3 kohdassa mainitut poikkeukset, yhteentoimivuuden osatekijöillä on oltava vaadittavat EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukset ja/tai -käyttöönsoveltuvuusvakuutukset ennen niiden sisällyttämistä osajärjestelmään.

6.3.3.   Todistusten myöntäminen siirtymäkaudella muita kuin vakuutuksen saaneita yhteentoimivuuden osatekijöitä sisältäville osajärjestelmille

6.3.3.1.   Ehdot

Siirtymäkaudella ilmoitettu laitos saa myöntää osajärjestelmälle vaatimustenmukaisuustodistuksen, vaikka jotkin osajärjestelmään kuuluvat yhteentoimivuuden osatekijät eivät ole saaneet tämän YTE:n mukaista vaadittavaa EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ja/tai -käytttöönsoveltuvuusvakuutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

—	ilmoitettu laitos on tarkastanut osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden tämän YTE:n 4 luvun mukaisesti ja

—	lisäarviointeja tekemällä ilmoitettu laitos vahvistaa, että yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuus ja/tai käyttöönsoveltuvuus on 5 luvun vaatimusten mukainen ja

—	niitä yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole vaadittavaa EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ja/tai -käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, on oltava käytössä jo käyttöön otetussa osajärjestelmässä ainakin yhdessä jäsenvaltiossa ennen tämän YTE:n voimaan tulemista.

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksia ja/tai -käyttöönsoveltuvuusvakuutuksia ei saa laatia tällä tavoin arvioiduille yhteentoimivuuden osatekijöille.

6.3.3.2.   Ilmoittaminen

—	vaatimustenmukaisuustodistuksesta on selvästi käytävä ilmi, mitkä yhteentoimivuuden osatekijät ilmoitettu laitos on arvioinut osana osajärjestelmän tarkastusta.

—

EY:n osajärjestelmän tarkastusvakuutuksesta on selvästi käytävä ilmi seuraavat asiat: — mitkä yhteentoimivuuden osatekijät on arvioitu osajärjestelmän osana — vahvistus siitä, että osajärjestelmä sisältää yhteentoimivuuden osatekijät, jotka ovat identtisiä osajärjestelmän osana tarkastettujen kanssa — niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta, joilla ei ole EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ja/tai -käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, on mainittava syy(t) siihen, ettei niiden valmistaja antanut mainittua vakuutusta ennen osatekijän sisällyttämistä osajärjestelmään.

6.3.3.3.   Käyttöönotto elinkaaren aikana

Kyseisen osajärjestelmän tuotanto tai parantaminen/uusiminen on saatettava loppuun kuusivuotisen siirtymäkauden aikana. Osajärjestelmän elinkaaren osalta:

—	siirtymäkauden aikana ja

—	sen elimen vastuulla, joka on antanut osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutuksen,

niitä yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ja/tai -käyttöönsoveltuvuusvakuutusta ja jotka ovat samantyyppisiä ja saman valmistajan tekemiä, voidaan käyttää kunnossapitoon liittyvään osien vaihtamiseen osajärjestelmän varaosina.

Siirtymäkauden päätyttyä ja

—	siihen saakka, kun osajärjestelmää parannetaan, uusitaan tai korvataan, ja

—	sen elimen vastuulla, joka on antanut osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutuksen,

niitä yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ja/tai -käyttöönsoveltuvuusvakuutusta ja jotka ovat samantyyppisiä ja saman valmistajan tekemiä, voidaan edelleen käyttää kunnossapitoon liittyvään osien vaihtamiseen.

6.3.3.4.   Valvontajärjestelyt

Siirtymäkauden aikana jäsenvaltioiden on

—	seurattava niiden alueella markkinoille tuotujen yhteentoimivuuden osatekijöiden lukumääriä ja tyyppejä

—	varmistettava, että haettaessa lupaa osajärjestelmälle selvitetään syyt siihen, miksi valmistaja ei hakenut yhteentoimivuuden osatekijöille vaadittavia todistuksia

—	ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille todistuksia vailla olevien yhteentoimivuuden osatekijöiden tiedot ja syyt todistusten puuttumiseen.

Taulukko 6.1

junaan asennetun ohjaus- ja hallintakokoonpanon tarkastusta koskevat vaatimukset

1	2	2a	3	4	5
n	Kuvaus	Huomautukset	Liitännät ohjaus- ja hallintajäRJESTELMÄÄN	Liitännät muihin osajärjestELMÄ-YTE:IIN	Tämän YTE:n liitteen A perusteella arvioitavat ominaisuudet
1	Turvallisuus	Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että turvallisuus-hyväksyntäprosessi suoritetaan kokonaisuudessaan, mukaan luettuna turvallisuuden tutkintadokumenttien laatiminen			- 4.2.1
2	Junaan asennetut ETCS-toiminnot	Nämä toiminnot hoitaa junaan asennettu ERTMS/ETCS -osatekijä			4.2.2
		Huom: Junakokonaisuuden valvonta: Mikäli junassa on tason 3 asetukset, junan eheyttä valvovaa toimintoa on tuettava liikkuvan kaluston ilmaisinlaitteistolla.	Liitäntä junan ERTMS/ETCS-laitteiston ja ilmaisinlaitteiston välillä	Liikkuva kalusto	4.3.2.8
3	EIRENE-toiminnot	Nämä toiminnot hoitaa junaan asennettu ERTMS/GSM-R-osatekijä			4.2.4
		Dataliikenne vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) tai tasolla 2 tai 3
4	ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	Nämä toiminnot hoidetaan junaan asennettujen ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-osatekijöiden avulla	Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpano		4.2.5
		Dataradioliikenne junan kanssa vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) tai tasolla 2 tai 3
		Eurosilmukkaviestintä on valinnaista
5	Avainhallinta	Avainhallinnan turvallisuuspolitiikka		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.8 4.3.1.7
6	ETCS-tunnuksen hallinta	ETCS-tunnuksen hallintapolitiikka		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.9
7	Liitännät
	STM	Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että asianomaisen jäsenvaltion integrointitestejä koskevat vaatimukset on täytetty	Junan ERTMS/ETCS- ja ulkoiset STM-osatekijät		4.2.6.1
	Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto		Junan ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-osatekijät		4.2.6.2
	Matkan mittaus	Tämä liitäntä ei ole olennainen, jos laitteet toimitetaan osatekijöiden ryhmänä	Junan ERTMS/ETCS- ja nopeuden mittaus -osatekijät	Liikkuva kalusto	4.2.6.3 4.3.2.12
	ETCS DMI	Osa junan ERTMS/ETCS-osatekijää		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.13
					4.3.1.2
	EIRENE DMI	Osa junan ERTMS/ETCS-osatekijää			4.2.14
				Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.1.3
	Liitäntä tietojen tallentamiseen hallinnollisiin tarkoituksiin	Osa turvatietojen tallennin -osatekijää			4.2.15
				Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.1.4
				Liikkuva kalusto	4.3.2.13
	Junan jarrutusominaisuudet	Asianomaiseen liikkuvaan kalustoon soveltamisen tarkastus		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.1.5
				Liikkuva kalusto	4.3.2.3
	Eristäminen			Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.1.6
				Liikkuva kalusto	4.3.2.7
	Antennien asennus			Liikkuva kalusto	4.3.2.4
	Ympäristöolot	Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta		Liikkuva kalusto	4.3.2.5
	Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta		Liikkuva kalusto	4.3.2.6
	Dataliitännät	Osa junan ERTMS/ETCS- ja GSM-osatekijää		Liikkuva kalusto	4.3.2.8; 4.3.2.11
				Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.1.9

Taulukko 6.2

radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon tarkastusta koskevat vaatimukset

1	2	2a	3	4	5
n	Kuvaus	Huomautukset	Liitännät ohjaus- ja hallintajäRJESTELMÄÄN	-Liitännät muihin osajärjestELMÄ-YTE:IIN	Tämän YTE:n liitteen A perusteella arvioitavat ominaisuudet
1	Turvallisuus	Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että turvallisuus-hyväksyntäprosessi suoritetaan kokonaisuudessaan, mukaan luettuna turvallisuuden tutkintadokumenttien laatiminen			4.2.1
2	Radanvarren ETCS-toiminnot	Nämä toiminnot hoidetaan RBC-, LEU- ja radion lisäajotoiminto -osatekijöiden avulla toteutuksen mukaan			4.2.3
3	EIRENE-toiminnot	Dataliikenne vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa tai tasolla 2/3			4.2.4
4	ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	Nämä toiminnot hoidetaan radanvarren RBC-, radion lisäajotoiminto-, eurobaliisi-, eurosilmukka- ja GSM-R-laitteiden avulla toteutuksen mukaan	Junaan asennettu ohjaus- ja hallintakokoonpano		4.2.5
		Radioliikenne junan kanssa vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) tai tasolla 2/ 3
		Eurosilmukkaviestintä on valinnaista
5	Avainhallinta	Avainhallinnan turvallisuuspolitiikka		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.8 4.3.1.7
6	ETCS-tunnuksen hallinta	ETCS-tunnuksen hallintapolitiikka		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.9
7	Kuumakäynti-ilmaisin	Kuumakäynti-ilmaisimen etäisyys on maakohtainen asia.		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.10
				Liikkuva kalusto	4.3.1.8 4.3.2.9
8	Liitännät
	Radiosuojastuskeskusten (RBC) välillä	Vain tasolla 2/3	Vierekkäisten radiosuojastuskeskusten välillä		4.2.7.1
	Radanvarren GSM-R	Vain tasolla 2/3 tai tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen)	RBC-keskusten tai radion lisäajotietoyksikköjen ja radanvarren GSM-R-laitteiden välillä		4.2.7.3
	Eurobaliisi / koodain (LEU)	Tämä liitäntä ei ole olennainen, jos laitteet toimitetaan osatekijöiden ryhmänä	Ohjaus- ja hallintajärjestelmän osatekijöiden välillä		4.2.7.4
	Eurosilmukka / koodain (LEU)	Eurosilmukka on valinnainen	Ohjaus- ja hallintajärjestelmän osatekijöiden välillä		4.2.7.5
		Tämä liitäntä ei ole olennainen, jos laitteet toimitetaan osatekijöiden ryhmänä
	Antennien asennus			Infrastruktuuri	4.3.3.1
	Ympäristöolot	Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta		Infrastruktuuri	4.3.2.5
	Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta		Energia	4.3.4.1
9	Junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien yhteensopivuus	Liikkuvan kaluston käynnistämien toimintojen ominaisuudet		Liikkuva kalusto	4.2.11 4.3.1.10
				Infrastruktuuri	4.3.2.1
10	Liikkuvan kaluston ja junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien sähkömagneettinen yhteensopivuus			Liikkuva kalusto	4.2.12.2, 4.3.2.2
	Yhteensopivuus junan ajovalojen kanssa	Radanvarren heijastavien merkkien sekä heijastavan turvavaatetuksen ominaisuudet		Liikkuva kalusto	4.2.16 4.3.2.10
	Yhteensopivuus kuljettajan ohjaamosta olevan näkökentän kanssa	Kuljettavan nähtäväksi tarkoitettujen ratalaitteiden asennus		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.16 4.3.1.11

7.   OHJAUS- JA HALLINTA -YTE:N TOTEUTTAMINEN

7.1.   Yleistä

Tässä kohdassa on pääpiirteittäin esitetty strategia ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut tämän YTE:n toteuttamiseksi, erityisesti olot, joissa siirtyminen luokan A mukaisiin järjestelmiin on mahdollista.

On otettava huomioon se, että YTE:n käyttöönottoa on joskus sovitettava yhteen muiden YTE:ien käyttöönoton kanssa.

7.2.   Yksityiskohtainen käyttöönottostrategia

7.2.1.   GSM-R:n käyttöönottoa koskevat säännöt

Radanvarsilaitteistot:

GSM-R-radanvarsilaitteen asentaminen on pakollista kaikkiin uusiin radanvarren ohjaus- ja hallintajärjestelmän radio-osan asennuksiin tai entisten asennuksien parannuksiin, joissa se muuttaisi niiden toimintoja, suorituskykyä ja/tai liitäntöjä. Tämä ei koske muutostöitä, joita mahdollisesti pidetään välttämättöminä turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi aiemman sukupolven laitteistoissa.

Luokan B junaradiojärjestelmien parantaminen on kiellettyä, ellei muutostyötä pidetä välttämättöminä turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi aiemman sukupolven laitteistoissa.

On suositeltavaa asentaa GSM-R-laitteet jo käytössä olevan rataosuuden infrastruktuuri- tai energia-osajärjestelmän parannuksen, uudistuksen tai kunnossapidon yhteydessä aina, kun nämä merkitsevät investointia, joka on vähintään kymmenkertainen verrattuna niihin kustannuksiin, jotka syntyisivät pelkkien GSM-R-laitteiden asentamisesta kyseiselle rataosuudelle.

Kun radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston radio-osaa on parannettu, entiset luokan B laitteet voivat jäädä käyttöön luokan A radiolaitteiden rinnalla asiaa koskevassa kansallisessa suunnitelmassa ja myöhemmin EU:n yleissuunnitelmassa mainittuun päivämäärään saakka. Rautatieyritys ei saa vastustaa näissä oloissa tapahtuvaa luokan B radiolaitteiston poistamista.

Junalaitteistot:

GSM-R-junalaitteiston asentaminen on pakollista, kun

—	junaan asennetaan jokin uusi ohjaus- ja hallintalaitteiston radio-osa (luokan B järjestelmän kanssa tai ilman sitä) tai

—

jotain olemassa olevaa ohjaus- ja hallintalaitteiston radio-osaa parannetaan niin, että se muuttaisi aiemman sukupolven järjestelmän toimintoja, suorituskykyä ja/tai liitäntöjä (kuten tämän YTE:n liitteessä B mainitaan). Tämä ei koske muutostöitä, joita mahdollisesti pidetään välttämättöminä turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi aiemman sukupolven järjestelmässä.

Junalaitteiston radio-osan parantamisen jälkeen entisiä luokan B laitteistoja voidaan jatkossa käyttää yhdessä luokan A laitteistojen kanssa.

7.2.2.   ETCS:n käyttöönottoa koskevat säännöt

Radanvarsilaitteistot:

ETCS-radanvarsilaitteiston asentaminen on pakollista, kun

—	radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston junakulunvalvontaosa on uusi laitteisto (luokan B järjestelmän kanssa tai ilman sitä) tai

—

jotain olemassa olevaa radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston junakulunvalvontaosaa parannetaan niin, että se muuttaisi aiemman sukupolven järjestelmän toimintoja, suorituskykyä ja/tai yhteentoimivuuden kannalta olennaisia liitäntöjä (kuten tämän YTE:n liitteessä B mainitaan). Tämä ei koske muutostöitä, joita mahdollisesti pidetään välttämättöminä turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi aiemman sukupolven laitteistoissa.

Luokan B junakulunvalvontajärjestelmien parantaminen on kiellettyä, ellei muutostyötä pidetä välttämättömänä turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi aiemman sukupolven laitteistoissa.

On suositeltavaa asentaa ETCS-laitteet jo käytössä olevan rataosuuden infrastruktuuri- tai energia-osajärjestelmän parannuksen, uudistuksen tai kunnossapidon yhteydessä aina, kun nämä merkitsevät investointia, joka on vähintään kymmenkertainen verrattuna niihin kustannuksiin, jotka syntyisivät pelkkien ETCS-laitteiden asentamisesta kyseiselle rataosuudelle.

Kun radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston junakulunvalvontaosaa on parannettu, entiset luokan B laitteet voivat jäädä käyttöön luokan A junakulunvalvontalaitteiden rinnalla asiaa koskevassa kansallisessa suunnitelmassa ja myöhemmin 7.2.5 kohdassa määritellyssä EU:n yleissuunnitelmassa mainittuun päivämäärään saakka. Rautatieyritys ei saa vastustaa näissä oloissa tapahtuvaa luokan B junakulunvalvontalaitteiston poistamista

Junalaitteistot:

ETCS-junalaitteiston asentaminen on pakollista, kun

—	junaan asennetaan jokin uusi ohjaus- ja hallintalaitteiston junakulunvalvontaosa tai

—

jotain olemassa olevaa ohjaus- ja hallintalaitteiston junakulunvalvontaosaa parannetaan niin, että se muuttaisi aiemman sukupolven järjestelmän toimintoja, suorituskykyä ja/tai yhteentoimivuuden kannalta olennaisia liitäntöjä (kuten tämän YTE:n liitteessä B mainitaan). Tämä ei koske muutostöitä, joita mahdollisesti pidetään välttämättöminä turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi aiemman sukupolven järjestelmässä, tai

On suositeltavaa asentaa ETCS-laitteet parannettaessa jo käytössä olevaa liikkuvaa kalustoa, jos parantaminen merkitsee investointia, joka on vähintään kymmenkertainen verrattuna niihin kustannuksiin, jotka syntyisivät ETCS-laitteiden asentamisesta kyseiseen liikkuvaan kalustoon.

Junalaitteiston junakulunvalvontaosan parantamisen jälkeen entisiä luokan B junaan asennettuja junakulunvalvontalaitteistoja voidaan jatkossa käyttää yhdessä luokan A laitteistojen kanssa.

7.2.3.   Luokan B mukaiset lisälaitteet luokan A laitteilla varustetulla radalla

Luokan B mukaisia lisälaitteita voi olla ETCS- ja/tai GSM-R-laitteilla varustetulla radalla, jotta liikkuva kalusto, joka ei ole yhteensopivaa luokan A kanssa, voisi käyttää niitä siirtymävaiheen aikana. Junissa voidaan käyttää olemassa olevia luokan B laitteistoja luokan A järjestelmän varmistuksena. Tämä ei kuitenkaan oikeuta infrastruktuurin hallintoa edellyttämään kyseisellä radalla liikennöiviltä yhteentoimivilta junilta luokan B järjestelmiä.

Kun sekä luokan B että luokan A järjestelmät on asennettu ja molempia käytetään, voivat molemmat järjestelmät olla junassa käytössä edellyttäen, että kansalliset määräykset ja käyttöä koskevat säännöt sen mahdollistavat ja ettei yhteentoimivuutta vaaranneta. Kansalliset tekniset määräykset ja käyttöä koskevat säännöt antaa jäsenvaltio.

7.2.4.   Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon tai sen osan parantaminen tai uudistaminen

Radanvarsikokoonpanon parantaminen tai uudistaminen voi koskea erikseen jotain seuraavista kohteista:

—	radiojärjestelmä (luokan B osalta vain uudistaminen tulee kyseeseen)

—	junakulunvalvontajärjestelmä

—	junien ilmaisuun käytettävän järjestelmän liitäntä

—	kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmä

—	sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät ominaisuudet.

Tämän vuoksi radanvarren ohjaus- ja hallintajärjestelmän osia voidaan parantaa tai uudistaa erikseen (jos yhteentoimivuutta ei vaaranneta), ja tämä koskee seuraavia kohtia:

—	EIRENE-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.4 ja 4.2.5 kohta)

—	ETCS/ERTMS-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.1, 4.2.3, 4.2.5, 4.2.7 ja 4.2.8 kohta).

—	junien ilmaisuun käytettävä järjestelmä (ks. 4.2.11 kohta)

—	kuumakäynti-ilmaisin (ks. 4.2.10 kohta)

—	sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät ominaisuudet (ks. 4.2.12 kohta).

Luokkaan A sopivaksi tehdyn parantamisen jälkeen olemassa olevia luokan B laitteistoja voidaan jatkossa käyttää yhdessä luokan A laitteistojen kanssa.

7.2.5.   Sovitustiedonsiirtomoduulin käytettävissä olo

Jos tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvia ratoja ei varusteta luokan A mukaisilla järjestelmillä, jäsenvaltion on kaikin tavoin pyrittävä saamaan käyttöön ulkoinen sovitustiedonsiirtomoduuli (STM) sen aiemman sukupolven tekniikkaa edustavia luokan B mukaisia järjestelmiä varten. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että varmistetaan STM:ien tasapuolisin kaupallisin ehdoin toimivat avoimet markkinat. Tapauksissa, joissa STM:n saatavuutta ei voida teknisistä tai kaupallisista syistä (3) varmistaa vaaditussa ajassa (4), kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komitealle tämän ongelman aiheuttaneet syyt ja ne korjaavat toimet, joihin jäsenvaltio aikoo ryhtyä antaakseen — erityisesti muiden valtioiden toimijoille — mahdollisuuden käyttää infrastruktuuriaan.

7.2.6.   Liitännät luokan B järjestelmiin

Joka tapauksessa jäsenvaltioiden on jatkuvan yhteentoimivuuden tukemisen vuoksi varmistettava, että aiemman sukupolven radio- ja junakulunvalvontajärjestelmien (mainittu YTE:n liitteessä B) toiminnallisuus ja liitännät säilyvät nykyisten eritelmien mukaisina. Tämä ei koske muutostöitä, joita mahdollisesti pidetään välttämättöminä turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi näissä järjestelmissä.

Jäsenvaltioiden on annettava käyttöön tiedot, joita tarvitaan sellaisten laitteiden kehittämisessä ja turvasertifioinnissa, joilla mahdollistetaan luokan A laitteiden yhteentoimivuus aiempien sukupolvien luokan B radio- ja junakulunvalvontalaitteiden kanssa.

7.2.7.   Kansalliset ERTMS-toteuttamissuunnitelmat ja EU:n yleissuunnitelma

Jäsenvaltioiden on laadittava suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskeva virallinen kansallinen ERTMS-toteuttamissuunnitelma jossa käsitellään sekä ERTMS/ETCS:n että GSM-R:n käyttöönottoa. Suunnitelman on oltava 7.2.1 ja 7.2.2 kohdassa esitettyjen toteuttamista koskevien säännösten mukainen.

ETCS:n osalta kansallisessa suunnitelmassa on asetettava etusijalle toteuttaminen ETCS-verkkoon kuuluvilla suurten nopeuksien radoilla siten, kuin suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n liitteessä H on kuvattu, sekä näillä radoilla käytettävä liikkuva kalusto. Tämän toteutuksen tavoiteaika on vuosi 2015.

Kansallisten suunnitelmien pitää sisältää erityisesti seuraavat osat:

—	Kohderadat: selkeä erittely kansallisista radoista tai rataosuuksista, jotka on valittu mukaan käyttöönottoon.

—	Tekniset vaatimukset: erilaisten käyttöönottojen olennaiset tekniset ominaisuudet (esim. GSM-R-tasoinen palvelunlaatu datalle tai pelkkä puheentasoinen toteutus, ERTMS:n toiminnallinen taso, ETCS-perustaso, pelkkä ETCS tai kerrostetut asennukset).

—	Käyttöönoton strategia ja suunnittelu: käyttöönottosuunnitelman pääkohdat (mukaan luettuina työn vaiheistus ja aikataulu).

—	Siirtymästrategia: strategia, joka on laadittu sekä infrastruktuurin että liikkuvan kaluston osajärjestelmien vaihtamista varten (esim. luokan A ja B järjestelmien päällekkäisyys, luokan B laitteista luokan A laitteisiin vaihtamisen tai luokan B laitteista luopumisen suunniteltu ajankohta).

—	Mahdolliset rajoitukset: tiivistelmä mahdollisista tekijöistä, joilla saattaa olla vaikutusta käyttöönottosuunnitelmaan (esim. signalointilaitteiden työt, jotka ulottuvat suurempaan osaan infrastruktuuria, epävarmuus palvelun jatkuvuudesta rajojen yli).

Nämä kansalliset suunnitelmat on tarkoitus lopuksi koota yhteen EU:n yleissuunnitelman kanssa kuuden kuukauden kuluessa niiden julkistamisesta.

7.2.8.   Infrastruktuurirekisterit

Infrastruktuurirekisterin on annettava rautatieyrityksille luokkiin A ja B liittyviä tietoja liitteen C vaatimusten mukaisesti. Infrastruktuurirekisteristä käy ilmi, onko kyseessä pakollinen vai valinnainen (5) toiminto; junassa olevia laitteistokokoonpanoja koskevat rajoitukset on selvitettävä.

Jos jollekin ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän ja muiden osajärjestelmien väliselle liittymäkohdalle ei asennusvaiheessa ole käytettävissä eurooppalaisia eritelmiä (esim. junien ilmaisun ja liikkuvan kaluston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus), tarvittavat tiedot ja käytetyt standardit on esitettävä infrastruktuurirekistereissä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain liitteessä C lueteltujen artikkelien osalta.

7.2.9.   Sekä luokan A että luokan B junakulunvalvontalaitteilla varustettu liikkuva kalusto

Liikkuva kalusto voidaan varustaa sekä luokan A että luokan B laitteilla, jotta se voi toimia eri radoilla. Luokan B järjestelmät voidaan toteuttaa

—	käyttäen luokan ERTMS-laitteisiin liitettävää STM:ää (ulkoinen STM) tai

—	ERTMS/ETCS-laitteisiin integroitua STM:ää.

Luokan B järjestelmä voidaan myös toteuttaa erillisenä (tai parantamisen tai uudistamisen kyseessä ollessa jättää entiselleen), jos kysymyksessä ovat luokan B järjestelmät, joille STM ei ole liikkuvan kaluston omistajan kannalta taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Jos STM:ää ei käytetä, rautatieyrityksen on kuitenkin varmistettava, että puuttuva ”kättely” (eli ETCS:n hoitama radanvarressa tapahtuva luokan A ja B välillä siirtyminen) silti hoidetaan asianmukaisesti. Jäsenvaltio voi lisätä tätä koskevia vaatimuksia infrastruktuurirekisteriin.

Liikennöitäessä radalla, joka on varustettu sekä luokan A että luokan B järjestelmillä, luokan B järjestelmiä voidaan käyttää luokan A järjestelmän varmistuksena edellyttäen, että juna on varustettu molempien luokkien järjestelmillä. Tämä ei voi olla yhteentoimivuutta koskeva vaatimus, eikä se koske GSM-R:ää.

7.2.10.   Liikkuvan kaluston rekisterit

Liikkuvan kaluston rekisteristä on oltava saatavissa tietoja liitteen C vaatimusten mukaisesti.

Jos jotakin liikenteen hallintaa ja ohjausta sekä opasteita koskevan osajärjestelmän ja muiden osajärjestelmien välistä liitäntää koskevia YTE:n vaatimuksia ei ole käytettävissä asennusvaiheessa (esim. junien ilmaisun ja liikkuvan kaluston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus, junan toiminnan sallivat ilmasto-olot ja fyysiset olot, junaan liittyvät geometriset parametrit, kuten pituus, akselien maksimietäisyys, junan ensimmäisen vaunun etuosan ja viimeisen vaunun takaosan pituus, jarruparametrit), vastaavat ominaisuudet ja käytettävät standardit on esitettävä liikkuvan kaluston rekistereissä. Tämä on mahdollista vain liitteessä C lueteltujen artikkelien osalta.

Huomautus: Liitteessä C on luettelo junalaitteistolle asetettavista vaatimuksista kutakin tietyllä radalla toteutettavaa liikenteen hallintaa ja ohjausta koskevaa osajärjestelmää varten. Vaatimukset on sisällytettävä infrastruktuurirekistereihin, joissa on myös osoitettava, ovatko nämä vaatimukset pakollisia vai valinnaisia, sekä kerrottava junan laitteistokokoonpanoja koskevista rajoituksista.

7.3.   Valinnaisia toimintoja edellyttävät olot

Radanvarteen asennetun ohjaus- ja hallintakokoonpanon ominaisuuksien ja sen toisiin osajärjestelmiin olevien liitäntöjen ominaisuuksien mukaan jotkut ei-pakollisiksi luokitellut radanvarren ERTMS/ETCS-laitteiden ja GSM-R-laitteiden toiminnot saattavat olla välttämättömiä käyttöönotettavia, jotta kaikki olennaiset vaatimukset täyttyvät.

Kansallisten tai valinnaisten radanvarsitoimintojen toteuttaminen ei saa estää sellaisen junan pääsyä kyseiselle infrastruktuurille, joka täyttää ainoastaan junaan asennettujen luokan A järjestelmien pakolliset vaatimukset. Tämä ei kuitenkaan koske seuraavia junaan asennettuja valinnaisia toimintoja:

—	ETCS-järjestelmän tason 3 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on sen eheyttä valvova laitteisto;

—	Lisäajotiedolla varustettu ETCS-järjestelmän tason 1 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on vastaavan toiminnon mahdollistava laitteisto, jos hätäjarru voidaan turvallisuussyistä vapauttaa vasta junan ollessa täysin pysähtynyt (esim. radan vaaralliset kohdat);

—	ETCS-järjestelmän edellyttäessä datan siirtoa radioitse, GSM-R:n datasiirtopalvelujen on täytettävä ETCS:n datasiirtoa koskevat vaatimukset;

—	Junaan asennetussa KER STM:n sisältävässä kokoonpanossa on mahdollisesti toteutettava K-liitäntä.

—	Radanvarren GSM-R-ajoturvatoiminto, siellä, missä se on toteutettu, edellyttää junassa olevaa ajoturvatoimintoa, joka on kuvattu 4.3.2.11 kohdassa.

7.4.   Muutoshallinta

Rautatieviraston tehtävänä on valmistella YTE:ien tarkistus ja ajan tasalle saattaminen sekä antaa kaikki suositukset direktiivin 96/48/EY 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle, jotta tekninen kehitys tai sosiaaliset vaatimukset voitaisiin ottaa huomioon.

Tämän vuoksi Euroopan rautatievirasto on ERTMS-järjestelmästä vastaavana viranomaisena käynnistänyt läpinäkyvän prosessin järjestelmän muutosten hallitsemiseksi alan edustajien avustuksella.

Tässä prosessissa on otettava huomioon kaikkien harkinnassa olevien teknisten ratkaisujen arvioidut kustannukset ja hyödyt ja varmistettava eri versioiden yhteensopivuus alaspäin. Tämä prosessi on esitetty asiakirjassa ”ERTMS change control management” (ERTMS:n muutoshallinta), jota Euroopan rautatievirasto tarvittaessa päivittää.

7.5.   Erityistapauksia

7.5.1.   Johdanto

Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään: tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”) ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”). Tilapäisesti voimassa olevien määräysten osalta on suositeltavaa, että asianomaiset jäsenvaltiot saattaisivat kyseisen osajärjestelmän vaatimusten mukaiseksi joko vuoteen 2010 mennessä (tapaus ”T1”) yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23. heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY mukaisesti tai vuoteen 2020 mennessä (tapaus ”T2”).

Tässä YTE:ssä määritellään tilapäinen tapaus ”T3” koskemaan määräyksiä, jotka ovat voimassa vielä vuoden 2020 jälkeen.

7.5.2.   Erityistapausten luettelo

7.5.2.1.   Kunkin erityistapauksen luokka on mainittu liitteen A lisäyksessä 1.

Nro	Erityistapaus	Perustelu	Voimassa olo
1	Saksassa toimivien vaunujen akselivälin ja pyörän halkaisijan välinen riippuvuus on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.5 kohdassa	Käytössä olevat akselinlaskimet, jotka on mainittu infrastruktuurirekisterissä.	P
2	Puolassa ja Belgiassa käytettävän vaunun etupään enimmäisylitys on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.6 kohdassa	Raidevirtapiirien laitteiden nykyinen geometria	T3
3	Saksassa toimivien junien viiden ensimmäisen akselin suurin sallittu väli on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.7 kohdassa	Koskee ratoja, joilla infrastruktuurirekisterin mukaan on tasoristeyksiä.	T3
4	Suurten nopeuksien radoilla Ranskassa ja Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän radalla L1 Belgiassa toimivien yksittäisten vaunujen tai junien ensimmäisen ja viimeisen akselin pienin sallittu väli on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.8 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet, jotka on mainittu infrastruktuurirekisterissä.	Ranska T3 Belgia T3
5	Belgiassa (lukuun ottamatta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataa L1) toimivien yksittäisten vaunujen tai junien ensimmäisen ja viimeisen akselin pienin sallittu väli on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.9 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet, jotka on mainittu infrastruktuurirekisterissä.	T3
6	Ranskassa toimivien vaunujen pienin sallittu pyörän halkaisija on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.2.2 kohdassa	Käytössä olevat akselinlaskimet, jotka on mainittu infrastruktuurirekisterissä.	T3
7	Liettuassa toimivien vaunujen pienin sallittu pyörän laipan korkeus on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.2.4 kohdassa	Olemassa olevat akselinlaskinlaiteet mahdollistavat pienemmällä laipankorkeudella varustettujen pyörien ilmaisemisen (positiivinen liikkuvaa kalustoa koskeva erityistapaus).	T3
8	Tietyillä radoilla Saksassa, Itävallassa ja Belgiassa toimivien vaunujen pienin sallittu akselipaino on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.1.3 kohdassa	Saksa: Pienin akselipaino, jolla tietyt junien ilmaisinlaitteiden virtapiirit toimivat luotettavasti, on määritelty EBA:n (Eisenbahn-Bundesamt) vaatimuksissa, jotka koskevat tiettyjä Saksan pääratoja entisen DR:n (Deutsche Reichsbahn) alueella, missä on infrastruktuurirekisterin mukaan käytössä 42 Hz:n ja 100 Hz:n virtapiirit Ei uudisteta.	T3
		Belgia: Pienin sallittu akselipaino on 5 t kaikilla radoilla Belgiassa (lukuun ottamatta suurten nopeuksien ratoja, jotka on jo mainittu omana erityistapauksenaan). Tämä pienin akselipaino on tarpeen seuraavista syistä: 1) erilaisten tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä käytettävien ratavirtapiirien toiminta: erityisesti taajuudella 50 Hz toimivat ratavirtapiirit, joissa on sähköisiä liitoksia 2) tietynlaisten akselin painosta toimivien kytkimien aktivoiminen. Belgiassa tällaisia painokytkimiä käytetään ratavirtapiirien kanssa kulkuteiden vapauttamiseen. Ei uudisteta.
		Itävalta: Pienin akselipaino, jolla tietyt junien ilmaisinlaitteiden virtapiirit toimivat luotettavasti, on määritelty turvallista toimintaa koskevissa vaatimuksissa, jotka koskevat tiettyjä Itävallan pääratoja, missä on infrastruktuurirekisterin mukaan käytössä 100 Hz:n virtapiirit. Ei uudisteta.
9	Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän suurten nopeuksien radoilla Ranskassa ja suurten nopeuksien radalla L1 Belgiassa toimivien yksittäisten vaunujen tai junien pienin sallittu paino on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.1.4 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet	Ranska T3 Belgia T3
10	Belgiassa (lukuun ottamatta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataa L1) toimivien yksittäisten vaunujen tai junien pienin sallittu paino on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.1.5 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet	T3
11	Saksassa ja Puolassa toimivien vaunujen metallimassan pienimmät sallitut mitat ja hyväksymisehdot on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.3.1 kohdassa	Koskee ratoja, joilla infrastruktuurirekisterin mukaan on ilmaisinsilmukoilla varustettuja tasoristeyksiä.	Saksa P Puola P
12	Puolassa käytettävien vaunujen pyöräkerran kulkupintojen välinen suurin sallittu reaktanssi on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.5.2 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet	T3
13	Ranskassa käytettävien vaunujen pyöräkerran kulkupintojen välinen suurin sallittu reaktanssi on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.5.3 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet	T3
14	Alankomaissa käytettävän vaunun junien ilmaisinlaitteisiin liittyvät lisävaatimukset on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.5.4 kohdassa	Käytössä olevat radan pienjännitevirtapiirien laitteet, jotka on mainittu infrastruktuurirekisterissä.	T3
15	Belgiassa toimivien vaunujen virroittimen ja pyörien välinen pienin sallittu impedanssi on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.6.1 kohdassa	Käytössä olevat luokan B laitteet	T3
16	Lisävaatimukset, jotka koskevat hiekoitusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa on esitetty liitteessä A olevan lisäyksen 1 4.1.3 kohdassa	Koskee vain tavanomaista rautatiejärjestelmää	T3
17	Saksassa toimivan junan ensimmäisen vaunun ensimmäisessä telissä ei saa olla magneettijarrua eikä pyörrevirtajarrua. Määräys on esitetty liitteessä A olevan 1 lisäyksen 5.2.3 kohdassa.	Koskee ratoja, joilla infrastruktuurirekisterin mukaan on tasoristeyksiä.	T3

7.5.2.2.   Kreikkaa koskeva erityistapaus:

Luokka ”T1” eli tilapäinen: liikkuva kalusto, joka on tarkoitettu radoille, joiden raideleveys on 1 000 mm tai vähemmän, sekä radat, joiden raideleveys on 1 000 mm tai vähemmän.

Näillä radoilla noudatetaan kansallisia sääntöjä.

7.5.2.3.   Baltian maita (vain Latvian, Liettuan ja Viron tavanomaista rautatiejärjestelmää) koskeva erityistapaus:

Tapaus T2 — nykyisillä 1 520 mm:n raideleveydellä varustetuilla radoilla käytössä olevien luokan B laitteiden toiminnallinen ja tekninen parantaminen on sallittua, jos sitä pidetään välttämättömänä, jotta Venäjän federaation ja Valko-Venäjän rautatieyritysten veturit voisivat toimia. Nykyisissä 1 520 mm:n raideleveydellä varustetuissa vetureissa ja junissa käytössä olevien luokan B laitteiden toiminnallinen ja tekninen parantaminen on sallittua, jos sitä pidetään välttämättömänä, jotta ne voisivat toimia Venäjän federaation ja Valko-Venäjän alueella.

7.6.   Siirtymäsäännökset

Tämän YTE:n liitteessä G mainitut avoimet kohdat hoidetaan tarkistusprosessissa.

---

(1)  Vajaatoimintatila: Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää suunnitellessa huomioon otettu toimintatila vikojen esiintyessä

(2)  ERTMS/ETCS-tason 3 turvallisuusvaatimuksia ei ole vielä laadittu.

(3)  Esim. ulkoisen STM-moduulin toteuttamiskelpoisuutta ei voida teknisesti taata tai luokan B järjestelmiä koskeviin teollisoikeuksiin mahdollisesti liittyvät näkökohdat estävät STM-tuotteen kehittämisen vaaditussa aikataulussa.

(4)  31.12.2007

(5)  Toimintojen luokitus on esitetty 4 kohdassa.