”a)

tämän asetuksen III luvun 1 jakson (lukuun ottamatta 15 artiklaa), 2 jakson (lukuun ottamatta 19 c ja 19 d artiklaa), 3, 4 ja 7 jakson (lukuun ottamatta 44 artiklaa) sekä 10 jakson mukaiset ohjelmat, jos jäsenvaltion keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 150 miljoonaa euroa, kuuden kuukauden jälkeen niiden voimaantulosta, sekä III luvun 16 jakson nojalla rahoitustuotteiden muodossa toteutettu tuki, jos jäsenvaltion keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 200 miljoonaa euroa, kuuden kuukauden jälkeen niiden voimaantulosta. Tämän asetuksen III luvun 16 jakson mukaisen tuen osalta vain Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 (*1) 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut EU:n takuun jäsenvaltion osioon maksetut jäsenvaltion maksuosuudet, jotka on korvamerkitty tiettyä rahoitustuotetta varten, otetaan huomioon arvioitaessa, ylittääkö rahoitustuotteeseen liittyvä kyseisen jäsenvaltion keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti 200 miljoonaa euroa. Komissio voi päättää, että tämän asetuksen soveltamista tällaisiin tukiohjelmiin jatketaan pitempään, arvioituaan asiaankuuluvan arviointisuunnitelman, jonka jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 20 työpäivän kuluessa ohjelman voimaantulosta. Jos komissio on jo jatkanut tämän asetuksen soveltamista ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen tällaisten ohjelmien osalta, jäsenvaltiot voivat päättää jatkaa näitä ohjelmia tämän asetuksen soveltamisajan loppuun saakka edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio on toimittanut arviointikertomuksen komission hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti;

”a)

kalastus- ja vesiviljelyalalla myönnettävä tuki, joka kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (*2) soveltamisalaan, lukuun ottamatta seuraavia:

b)

maatalouden alkutuotannon alalla myönnettävä tuki, lukuun ottamatta alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla, alueellisia toimintatukiohjelmia, pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävää tukea, riskirahoitustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yrityksille myönnettävää innovaatiotukea, ympäristötukea, koulutustukea, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea, yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin myönnettävää tukea, Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnettävää tukea, InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea, 19 c artiklassa tarkoitettua mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantiin liittyvien julkisten interventioiden muodossa myönnettävää tukea ja 19 d artiklassa tarkoitettua pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävää tukea Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi;

”a)

On kyse yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu (ja joka ei ole alle kolme vuotta olemassa ollut pk-yritys, tai kun on kyse kelpoisuudesta riskirahoitustukeen, pk-yritys, joka täyttää 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan edellytyksen ja joka on oikeutettu riskirahoitussijoitukseen valitun rahoituksen välittäjän due diligence -prosessin jälkeen), ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Näin on silloin, kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen tulokseen, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta. Tässä säännöksessä ’yhtiöllä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu’, tarkoitetaan erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (*5) liitteessä I mainittuja yritysmuotoja ja ’osakepääoma’ sisältää tarvittaessa emissiovoitot.

b)

On kyse yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu (ja joka ei ole alle kolme vuotta olemassa ollut pk-yritys, tai kun on kyse kelpoisuudesta riskirahoitustukeen, pk-yritys, joka täyttää 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan edellytyksen ja joka on oikeutettu riskirahoitussijoitukseen valitun rahoituksen välittäjän due diligence -prosessin jälkeen), ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Tässä säännöksessä ’yhtiöllä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu’, tarkoitetaan erityisesti direktiivin 2013/34/EU liitteessä II mainittuja yritysmuotoja.

”20.

’mukautetulla tuen määrällä’ tarkoitetaan suuren investointihankkeen sallitun tuen enimmäismäärää, joka määritetään seuraavan laskentakaavan mukaisesti:

mukautettu tuen määrä = R × (A + 0,50 × B + 0 × C),

jossa R on kyseiseen alueeseen sovellettava tuen enimmäisintensiteetti, lukuun ottamatta pk-yritysten tuki-intensiteetin lisäystä; A on 55 miljoonaa euroa tukikelpoisista kustannuksista; B on 55 miljoonan euron ja 110 miljoonan euron väliin jäävä osa tukikelpoisista kustannuksista ja C on tukikelpoisten kustannusten 110 miljoonan euron ylittävä osa;”

”27.

’tukialueilla’ tarkoitetaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti hyväksytyssä ja tuen myöntämishetkellä voimassa olevassa aluetukikartassa nimettyjä alueita;”

”32.

’työntekijöiden määrän nettolisäyksellä’ tarkoitetaan kyseisen toimipaikan työntekijöiden määrän nettolisäystä verrattuna tietyn jakson keskiarvoon, kun luotujen työpaikkojen määrästä on vähennetty kyseisenä ajanjaksona menetettyjen työpaikkojen määrä. Palveluksessa olevan kokoaikatyötä, osa-aikatyötä ja kausityötä tekevän henkilöstön määrä on laskettava vuosityöyksiköiden murto-osina;”

”34.

’rahoituksen välittäjällä’ tarkoitetaan mitä tahansa rahoituslaitosta sen muodosta ja omistuksesta riippumatta, myös rahastojen rahastoa, yksityistä sijoitusrahastoa, julkista sijoitusrahastoa, pankkia, mikrorahoituslaitosta ja takausyhtiötä;”

”39 a.

’markkinaehtoisuudella’ tarkoitetaan sitä, että sopimuspuolten välisen liiketoimen ehdot eivät poikkea ehdoista, joista olisi sovittu riippumattomien yritysten välillä, ja niihin ei sisälly kilpailunvastaista yhteistyötä. Kaikkien transaktioiden, jotka ovat seurausta avoimesta, läpinäkyvästä ja syrjimättömästä menettelystä, katsotaan täyttävän markkinaehtoperiaatteen;

39b.

’kirjallisella’ tarkoitetaan minkä tahansa muotoista kirjoitettua asiakirjaa, myös sähköisiä asiakirjoja, edellyttäen, että tällaiset sähköiset asiakirjat tunnustetaan vastaaviksi asianomaisessa jäsenvaltiossa sovellettavien hallinnollisten menettelyjen ja lainsäädännön mukaisesti;”

”42.

’alueellisella toimintatuella’ tarkoitetaan tukea, jolla vähennetään yrityksen juoksevia kustannuksia; näihin sisältyvät sellaiset kustannusryhmät kuin henkilöstökustannukset, materiaalit, sopimusperusteiset palvelut, viestintä-, energia-, huolto-, vuokra- ja hallintokustannukset, mutta niihin eivät sisälly poisto- ja rahoituskustannukset, jotka liittyvät investointitukea saaneeseen investointiin;

43.

’terästeollisuudella’ tarkoitetaan yhden tai useamman seuraavassa luetellun tuotteen tuotantoa:

”43a.

’ruskohiilellä’ tarkoitetaan Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission kansainvälisessä hiililuokitusjärjestelmässä määriteltyä alhaisen laatuluokan C hiiltä tai ortoligniittiä ja alhaisen laatuluokan B hiiltä tai metaligniittiä;”

”45.

’kuljetusalalla’ tarkoitetaan matkustajien kuljettamista ilma-aluksella, meriteitse, maanteitse, rautateitse ja sisävesitse tai rahdinkuljetuspalvelujen tarjoamista toisen lukuun; ’kuljetusalalla’ tarkoitetaan erityisesti seuraavaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 (*6) vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) mukaista toimintaa:

”47a.

’investoinnin valmistumisajankohdalla’ tarkoitetaan hetkeä, jolloin kansalliset viranomaiset katsovat investoinnin olevan valmis, tai jos sellaista ei ole, ajankohtaa kolme vuotta töiden aloittamisen jälkeen;”

”49.

’alkuinvestoinnilla’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

50.

’samalla tai samankaltaisella toiminnalla’ toimintaa, joka kuuluu samaan tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) nelinumerotasoon (nelinumeroinen tunnus);

51.

’alkuinvestoinnilla, jolla luodaan uutta taloudellista toimintaa’ tarkoitetaan:

”72.

’riippumattomalla yksityisellä sijoittajalla’ tarkoitetaan tässä alakohdassa määriteltyä yksityistä ja riippumatonta sijoittajaa. ’Yksityisillä’ sijoittajilla tarkoitetaan sijoittajia, jotka omistusrakenteestaan riippumatta tavoittelevat puhtaasti kaupallista etua, käyttävät omia varojaan ja kantavat sijoituksensa täyden riskin ja joihin kuuluvat erityisesti: luottolaitokset, jotka sijoittavat omalla riskillään ja omin varoin, yksityiset lahjarahastot ja säätiöt, perheiden sijoituksia hoitavat yritykset (family offices) ja bisnesenkelit, yrityssijoittajat, vakuutusyhtiöt, eläkerahastot ja akateemiset laitokset sekä luonnolliset henkilöt, riippumatta siitä, harjoittavatko he taloudellista toimintaa vai eivät. Tässä määritelmässä yksityisinä sijoittajina ei pidetä Euroopan investointipankkia, Euroopan investointirahastoa, kansainvälistä rahoituslaitosta, jossa jäsenvaltio on osakkaana, eikä oikeushenkilöä, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia (kansallinen kehityspankki tai muu kehityslaitos). ’Riippumattomalla’ sijoittajalla tarkoitetaan sijoittajaa, joka ei ole osakkaana siinä tukikelpoisessa yrityksessä, johon se sijoittaa. Lisäsijoitusten yhteydessä sijoittaja pysyy ’riippumattomana’, jos sitä pidettiin riippumattomana sijoittajana aiemmalla sijoituskierroksella. Kun perustetaan uusi yritys, yksityisten sijoittajien, myös tällaisen uuden yrityksen perustajien, katsotaan olevan kyseisestä yrityksestä riippumattomia;

73.

’luonnollisella henkilöllä’ tarkoitetaan 21 a ja 23 artiklaa sovellettaessa muuta henkilöä kuin oikeushenkilöä, joka ei ole perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys;”

”79.

’toimeksisaaneella yhteisöllä’ tarkoitetaan Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa, kansainvälistä rahoituslaitosta, jossa jäsenvaltio on osakkaana, tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia (kansallinen kehityspankki tai muu kehityslaitos). Toimeksisaanut yhteisö voidaan valita tai nimittää suoraan tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (*7) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (*8) 38 artiklan 4 kohdan b alakohdan iii alakohdan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (*9) 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

”80.

’innovatiivisella yrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, joka täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:

”81.

’vaihtoehtoisella kauppapaikalla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (*15) 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa määriteltyä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, jossa vähintään 50 prosenttia kaupankäynnin kohteeksi otetuista rahoitusinstrumenteista on pk-yritysten liikkeeseen laskemia;

”85.

’teollisella tutkimuksella’ tarkoitetaan suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut, mukaan lukien digitaaliset tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti, millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla (mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalveluteknologia).

Teollinen tutkimus kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa, sekä pilottituotantolinjojen rakentamisen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin;

86.

’kokeellisella kehittämisellä’ tarkoitetaan olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja osaamisen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä tavoitteena kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien digitaalisia tuotteita, prosesseja tai palveluja millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla (mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalveluteknologia). Tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen konseptitason määrittely, suunnittelu ja dokumentointi.

Kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, demonstrointi- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä merkittävässä määrin vakiintuneet. Siihen voi sisältyä kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottitoteutusten kehittämistä, jos ne muodostavat luontaisesti lopullisen kaupallisen tuotteen ja niiden tuottaminen pelkästään demonstrointia ja validointia varten olisi liian kallista.

Kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;”

”90 a.

Jäljempänä 25 e artiklaa sovellettaessa ’muilla kuin puolustussovelluksilla’ tarkoitetaan sovelluksia muissa tuotteissa kuin puolustukseen liittyvissä tuotteissa, jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (*16) liitteessä.

”92.

’innovaatioklustereilla’ tarkoitetaan riippumattomien osapuolten (kuten innovatiivisten startup-yritysten, pienten, keskisuurten ja suurten yritysten sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien, digitaali-innovointikeskittymien, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja muiden talouden toimijoiden) rakenteita tai organisoituja ryhmittymiä, joiden tarkoituksena on lisätä innovaatiotoimintaa ja uusia yhteistyön muotoja esimerkiksi digitaalisin keinoin, infrastruktuurin yhteiskäytöllä ja/tai sen edistämisellä, osaamisen ja asiantuntemuksen vaihdolla sekä osallistumalla tavoitteellisesti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen, tietojen levittämiseen ja yhteistoimintaan klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa. Digitaali-innovointikeskittymät, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (*17) perustetusta keskitetysti hallinnoidusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavat eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät, ovat organisaatioita, joiden tavoitteena on edistää digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn, pilvipalvelujen, reuna- ja suurteholaskennan sekä kyberturvallisuuden laajaa käyttöönottoa teollisuudessa (erityisesti pk-yrityksissä) ja julkisen sektorin organisaatioissa. Digitaali-innovointikeskittymät voidaan itsessään katsoa tätä asetusta sovellettaessa innovaatioklusteriksi.

”94.

’innovaatiotoiminnan neuvontapalveluilla’ tarkoitetaan konsultointia, apua ja koulutusta tietämyksen siirron, aineettoman omaisuuden hankinnan, suojaamisen ja hyödyntämisen tai näihin liittyvien standardien ja säännösten aloilla sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen (mukaan lukien digitaaliteknologiat ja -ratkaisut) käyttöönottoon tai käyttöön liittyvää konsultointia, apua tai koulutusta;

”95.

’innovaatiotoimintaa tukevilla palveluilla’ tarkoitetaan toimistotilojen, tietopankkien, pilvipalvelujen ja tiedontallennuspalvelujen, kirjastojen, markkinatutkimuksen, laboratorioiden, laatumerkintöjen, testauksen, kokeilujen ja sertifioinnin tai muiden asiaan liittyvien palvelujen, mukaan lukien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien tai innovaatioklustereiden palvelut, tarjontaa, jonka tarkoituksena on kehittää toimivampia tai teknologisesti kehittyneempiä tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen (mukaan lukien digitaaliteknologiat ja -ratkaisut) käyttöönotto;

96.

’organisaatioinnovoinnilla’ tarkoitetaan uuden organisatorisen menetelmän toteuttamista yrityksen tasolla (konsernitasolla tietyllä toimialalla Euroopan talousalueella), työpaikan organisoinnissa tai ulkoisten suhteiden organisoinnissa, esimerkiksi hyödyntämällä uudenlaista tai innovatiivista digitaaliteknologiaa. Tämän määritelmän piiriin eivät kuulu muutokset, jotka perustuvat yrityksessä jo käytettyihin organisatorisiin menetelmiin, muutokset liikkeenjohtostrategiassa, yritysten yhteenliittymät ja yritysostot, tietyn prosessin käytön lopettaminen, pelkkä jälkirahoitus tai pääoman lisäys, muutokset, jotka johtuvat pelkästään tuotannontekijöiden hintojen muutoksista, tuotannon asiakaskohtainen mukauttaminen, lokalisointi, säännölliset kausittaiset ja muut jaksoittaiset muutokset sekä uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden kauppa;

97.

’prosessi-innovoinnilla’ tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tuotanto- tai toimitusmenetelmän toteuttamista (mukaan lukien merkittävät muutokset tekniikoissa, laitteissa tai ohjelmistoissa) yrityksen tasolla (konsernitasolla tietyllä toimialalla Euroopan talousalueella), mukaan lukien esimerkiksi hyödyntämällä uudenlaisia tai innovatiivisia digitaaliteknologioita tai -ratkaisuja. Tämän määritelmän piiriin eivät kuulu pienet muutokset tai parannukset, tuotanto- tai palvelukapasiteetin lisääminen ottamalla käyttöön valmistus- tai logistiikkajärjestelmiä, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin jo käytössä olevat, prosessin käytön lopettaminen, pelkkä jälkirahoitus tai pääoman lisäys, muutokset, jotka johtuvat pelkästään tuotannontekijöiden hintojen muutoksista, tuotannon asiakaskohtainen mukauttaminen, lokalisointi, säännölliset kausittaiset ja muut jaksoittaiset muutokset sekä uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden kauppa;”

”98 a.

’testaus- ja kokeiluinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan tiloja, laitteita, valmiuksia ja resursseja, kuten testipenkkejä, pilottituotantolinjoja, demonstrointikohteita, testauslaitoksia tai eläviä laboratorioita, ja niihin liittyviä tukipalveluja, joita käyttävät pääasiassa yritykset, erityisesti pk-yritykset, jotka hakevat tukea testaukseen ja kokeiluihin uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseksi sekä teknologioiden testaamiseksi ja laajentamiseksi ja edistyksen saavuttamiseksi teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen avulla. Julkisesti rahoitettujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien käyttöoikeus on annettava useille käyttäjille ja myönnettävä läpinäkyvästi, syrjimättömästi ja markkinaehdoin. Testaus- ja kokeiluinfrastruktuureja kutsutaan toisinaan myös teknologiainfrastruktuureiksi (*18);

”101.

’ympäristönsuojelulla’ tarkoitetaan kaikkia toimia tai toimintoja, joilla pyritään vähentämään tai ehkäisemään fyysiselle ympäristölle (mukaan lukien ilmalle, vedelle ja maaperälle), ekosysteemeille tai luonnonvaroille ihmisen toiminnasta aiheutuvia pilaantumisia, kielteisiä ympäristövaikutuksia tai muita haittoja, ilmastonmuutoksen hillintä mukaan luettuna, pienentämään tällaisten haittojen riskiä, suojaamaan ja palauttamaan biologista monimuotoisuutta tai edistämään luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä, mukaan lukien energiansäästötoimenpiteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä muut tekniikat kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauksien vähentämiseksi, sekä siirtymään kiertotalousmalleihin ensiömateriaalien käytön vähentämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi. Se kattaa myös toimet, joilla vahvistetaan sopeutumiskykyä ja minimoidaan haavoittuvuus ilmastovaikutusten suhteen;

102.

’unionin normilla’ tarkoitetaan:

”102 a.

’latausinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan kiinteää tai liikkuvaa infrastruktuuria, joka tarjoaa sähköä kulkuvälineille tai liikkuvalle terminaalikalustolle tai liikkuvalle maahuolintakalustolle;

102 b.

’tankkausinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan kiinteää tai liikkuvaa infrastruktuuria, joka tarjoaa vetyä kulkuvälineille tai liikkuvalle terminaalikalustolle tai liikkuvalle maahuolintakalustolle;

102 c.

’uusiutuvalla vedyllä’ tarkoitetaan vetyä, joka on tuotettu uusiutuvasta energiasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (*20) esitettyjen, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden määrittelymenetelmien mukaisesti;

”102 d.

’uusiutuvalla sähköllä’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä;

102 e.

’älylatauksella’ tarkoitetaan lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön määrä säätyy reaaliaikaisesti sähköisen tiedonsiirron kautta saadun tiedon perusteella;

102 f.

’puhtaalla kulkuvälineellä’ tarkoitetaan:

102 g.

’päästöttömällä kulkuvälineellä’ tarkoitetaan

102 h.

’kulkuvälineellä’ tarkoitetaan mitä tahansa seuraavista:

102 i.

’liikkuvalla maahuolintakalustolla’ tarkoitetaan ilma- tai meriliikenteeseen liittyvissä palvelutoiminnoissa käytettävää liikkuvaa kalustoa;

102 j.

’liikkuvalla terminaalikalustolla’ tarkoitetaan siirrettävää kalustoa, jota käytetään tavaroiden ja intermodaalisten lastausyksiköiden lastaamiseen, purkamiseen ja uudelleenlastaukseen sekä rahdin siirtämiseen terminaalialueella;

”103.

’energiatehokkuudella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (*25) 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä energiatehokuutta;

”103 a.

’primäärienergialla’ tarkoitetaan uusiutuvista tai uusiutumattomista lähteistä peräisin olevaa energiaa, jota ei ole muunnettu millään prosessilla;”

”103 d.

’älyvalmiudella’ tarkoitetaan rakennusten tai niiden osien kykyä mukauttaa toimintansa asukkaiden tarpeiden mukaan, mukaan lukien energiatehokkuuden ja kokonaistehokkuuden optimointi, ja kykyä mukauttaa toimintansa verkon signaaleiden mukaan;”

”103 e.

’pienellä midcap-yrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jonka työntekijöiden määrä on enintään 499 laskettuna liitteessä I olevan 3–6 artiklan mukaisesti ja jonka vuotuinen liikevaihto on enintään 100 miljoonaa euroa tai tilikauden tase on enintään 86 miljoonaa euroa; useita yksikköjä on pidettävä yhtenä yrityksenä, jos jokin liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa luetelluista edellytyksistä täyttyy. Sovellettaessa 56 e artiklan 10 kohtaa ja 56 f artiklaa pienellä midcap-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jonka palveluksessa on enintään 499 työntekijää;”

”103 f.

’energiansäästöillä’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 5 alakohdassa määriteltyjä energiansäästöjä;”

”105.

’energiatehokkuusrahastolla’ tarkoitetaan erikoistunutta sijoitusvälinettä, joka on perustettu tarkoituksena sijoittaa energiatehokkuushankkeisiin, joiden tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Energiatehokkuusrahastoja hoitaa energiatehokkuusrahaston hoitaja;”

”108.

’yhteistuotannolla’ tai ’sähkön ja lämmön yhteistuotannolla’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 30 alakohdassa määriteltyä yhteistuotantoa;”

”108 a.

’uusiutuvaan energiaan perustuvalla yhteistuotannolla’ tarkoitetaan yhteistuotantoa, jossa käytetään 100-prosenttisesti uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa lämmön ja sähkön tuotantopanoksena;

108 b.

’lämpöpumpulla’ tarkoitetaan konetta, laitetta tai järjestelmää, joka siirtää lämpöä luonnonympäristöstä, kuten ilmasta, vedestä tai maaperästä, rakennuksiin tai teollisuussovelluksiin kääntämällä lämmön luonnollisen virtauksen siten, että se virtaa alhaisemmasta lämpötilasta korkeampaan. Vaihtosuuntaiset lämpöpumput voivat myös siirtää lämpöä rakennuksesta luonnonympäristöön;”

”109.

’uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla’ tai ’uusiutuvalla energialla’ tarkoitetaan energiaa, joka on tuotettu voimaloissa, joissa käytetään ainoastaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä, ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian lämpöarvona mitattua osuutta, joka on tuotettu myös tavanomaisia energialähteitä käyttävissä hybridivoimaloissa; se kattaa sähkömittarista erillään (yhteisasennuksena tai uusiutuvia lähteitä käyttävän laitoksen lisäasennuksena) asennettujen varastointijärjestelmien täyttämiseen käytettävän uusiutuvan sähkön, mutta ei varastointijärjestelmien tuloksena tuotettua sähköä;”

”109 a.

’uusiutuvan energian yhteisöllä’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä uusiutuvan energian yhteisöä;”

”114.

’innovatiivisella teknologialla’ tarkoitetaan alan viimeisimpään kehitykseen verrattuna uutta ja hiljattain hyväksyttyä teknologiaa, johon liittyy teknologisen tai teollisen epäonnistumisen riski ja jossa ei ole kyse olemassa olevan teknologian optimoimisesta tai laajentamisesta;”

”114 a.

’demonstraatiohankkeella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (*26) 2 artiklan 24 alakohdassa määriteltyä demonstraatiohanketta;

114 b.

’hinnanerosopimuksella’ tarkoitetaan tukimuotoa, joka antaa tuensaajalle oikeuden korvaukseen, joka vastaa kiinteän rajahinnan ja viitehinnan – kuten markkinahinnan – erotusta tuotosyksikköä kohti;

”115.

tasehallinnalla’ sähköalalla tarkoitetaan asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä tasehallintaa;

116.

’tavanomaisilla tasevastuilla’ tarkoitetaan kaikkia teknologioita koskevia syrjimättömiä tasevastuita, jotka eivät vapauta yhtäkään tuottajaa asetuksen (EU) 2019/943 5 artiklan mukaisista tasevastuista;”

”116 a.

’tasevastaavalla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 14 alakohdassa määriteltyä tasevastaavaa;”

”117.

’biomassalla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 24 alakohdassa määriteltyä biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa;”

”117 a.

’biopolttoaineilla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 33 alakohdassa määriteltyjä biopolttoaineita;

117 b.

’biokaasulla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 28 alakohdassa määriteltyä biokaasua;

117 c.

’bionesteillä’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 32 alakohdassa määriteltyjä bionesteitä;

117 d.

’biomassapolttoaineilla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27 alakohdassa määriteltyjä biomassapolttoaineita;”

”118.

’rahoitusvajeella’ tarkoitetaan ylimääräisiä nettokustannuksia, jotka määritellään tuetun hankkeen taloudellisten tulojen ja kustannusten (mukaan lukien investointi ja toiminta) ja vaihtoehtoisen hankkeen, jonka tuensaaja toteuttaisi uskottavasti ilman tukea, tulojen ja kustannusten (mukaan lukien investointi ja toiminta) erotuksena. Rahoitusvajeen määrittämiseksi jäsenvaltion on esitettävä tosiasiallisen skenaarion ja uskottavan vaihtoehtoisen skenaarion osalta määrällinen arvio kaikista pääasiallisista kustannuksista ja tuloista, tuensaajien arvioiduista painotetuista keskimääräisistä pääomakustannuksista tulevien kassavirtojen diskonttaamiseksi sekä tosiasiallisen ja vaihtoehtoisen skenaarion nettonykyarvosta hankkeen elinkaaren ajalta. Tyypilliset ylimääräiset nettokustannukset voidaan arvioida tosiasiallisen skenaarion nettonykyarvon ja vaihtoehtoisen skenaarion nettonykyarvon erotuksena viitehankkeen elinkaaren aikana.

119.

’ympäristöverolla tai veronluonteisella ympäristömaksulla’ tarkoitetaan veroa tai maksua, jota sovelletaan sellaiseen määräytymisperusteeseen, tuotteeseen tai palveluun, jolla on selkeä kielteinen vaikutus ympäristöön, tai jonka tarkoituksena on veloittaa tietyistä toiminnoista, tavaroista tai palveluista siten, että ympäristökustannukset voidaan sisällyttää niiden hintaan tai tuottajat ja kuluttajat ohjata ympäristöystävällisempään toimintaan;”

”121 a.

’kunnostamisella’ tarkoitetaan ympäristön hoitotoimia, kuten kontaminanttien tai liikaravinteiden poistamista maaperästä ja vedestä tai niiden myrkyttömäksi tekemistä, joilla pyritään poistamaan huonontumisen lähteet;

121 b.

’ennallistamisella’ tarkoitetaan ympäristön hoitotoimia, joiden tavoitteena on palauttaa ennalleen ekosysteemin toiminnan taso huonontuneilla alueilla, ja joiden päämääränä on uudistettu ja jatkuva ekosysteemipalvelujen tarjonta pikemminkin kuin osoitetun luonnontilaisen tai lähes luonnontilaisen viite-ekosysteemin biologinen monimuotoisuus ja eheys;

121 c.

’ekosysteemillä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (*27) 2 artiklan 13 alakohdassa määriteltyä ekosysteemiä;

121 d.

’biologisella monimuotoisuudella’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2020/852 2 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä biologista monimuotoisuutta;

”123 a

’epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyjä epäpuhtauksia;

123 b.

’pilaamisella’ tarkoitetaan direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä pilaamista;

123 c.

’luontopohjaisella ratkaisulla’ tarkoitetaan toimintaa, jossa suojellaan, säilytetään, ennallistetaan, käytetään kestävästi ja hoidetaan luonnollisia tai muokattuja maa-, makeavesi-, rannikko- ja meriekosysteemejä ja jossa vastataan yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristöhaasteisiin tuloksellisesti ja mukautuvasti ja tuotetaan samalla ihmisten hyvinvointiin, ekosysteemipalveluihin, häiriönsietokykyyn ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä hyötyjä;

123 d.

’palauttamisella’ tarkoitetaan prosessia, jolla tuetaan ekosysteemin elpymistä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ekosysteemien erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvän selviytymiskyvyn parantamiseksi. Ekosysteemien palauttaminen kattaa toimenpiteet, joilla parannetaan ekosysteemin tilaa ja luodaan tai perustetaan ekosysteemi uudelleen, sekä toimenpiteet ekosysteemien selviytymiskyvyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen parantamiseksi;”

”124.

’energiatehokkaalla kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmällä’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 alakohdassa määriteltyä tehokasta kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää;”

”124 a.

’kaukolämmityksellä’ ja ’kaukojäähdytyksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 19 alakohdassa määriteltyä kaukolämmitystä tai kaukojäähdytystä;

124 b.

’kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmillä’ tarkoitetaan lämmön ja/tai jäähdytyksen tuotantolaitoksia, varastoja ja jakeluverkkoa, joka kattaa sekä primääri-, siirto- ja sekundaariputkiston ja jonka kautta lämpöä tai jäähdytystä toimitetaan kuluttajille. Viittauksilla kaukolämpöön tarkoitetaan kaukolämmitys- ja/tai kaukojäähdytysjärjestelmiä riippuen siitä, toimittavatko putkistot lämpöä tai jäähdytystä yhdessä vai erikseen;”

”126.

’uudelleenkäytöllä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (*28) 3 artiklan 13 alakohdassa määriteltyä uudelleenkäyttöä;

127.

’valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä valmistelua uudelleenkäyttöön;

128.

’kierrätyksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 17 alakohdassa määriteltyä kierrätystä;

”128 a.

’resurssitehokkuudella’ tarkoitetaan tuotosyksikön tuottamiseen tarvittavien panosten määrän vähentämistä tai neitseellisten panosten korvaamista uusiopanoksilla;

128 b.

’jätteellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä jätettä;

128 c.

’hukkalämmöllä’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 9 alakohdassa määriteltyä hukkalämpöä;

128 d.

’käsittelyllä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 14 alakohdassa määriteltyä käsittelyä sekä muiden tuotteiden, materiaalien tai aineiden käsittelyä;

128 e.

’hyödyntämisellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä hyödyntämistä sekä muiden tuotteiden, materiaalien tai aineiden hyödyntämistä;

128 f.

’loppukäsittelyllä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 19 alakohdassa määriteltyä loppukäsittelyä;

128 g.

’muilla tuotteilla, materiaaleilla tai aineilla’ tarkoitetaan muita materiaaleja, tuotteita ja aineita kuin jätettä, mukaan lukien direktiivin 2008/98/EY 5 artiklassa tarkoitetut sivutuotteet, maa- ja metsätalouden jäämäainesta, jätevettä, sadevettä ja valuntavettä, mineraaleja, ravinteita, tuotantoprosessien jätekaasuja ja tarpeettomia tuotteita, osia ja materiaaleja;

128 h.

’tarpeettomilla tuotteilla, osilla ja materiaaleilla’ tarkoitetaan tuotteita, osia tai materiaaleja, joita haltija ei enää tarvitse tai joista ei ole tälle hyötyä, mutta jotka soveltuvat uudelleenkäyttöön;

128 i.

’erilliskeräyksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä erilliskeräystä;”

”130.

’energiainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan kaikkia fyysisiä laitteita tai laitoksia, jotka sijaitsevat unionin alueella tai yhdistävät unionin yhteen tai useampaan kolmanteen maahan ja jotka kuuluvat seuraaviin ryhmiin:

Edellä a–g alakohdassa lueteltuja rakenteita, jotka on rakennettu yhtä tai pientä ennakolta yksilöityjen käyttäjien ryhmää varten ja räätälöity niiden tarpeisiin, jäljempänä ’erityisinfrastruktuuri’, ei katsota energiainfrastruktuuriksi.

”130 a.

’jakeluverkonhaltijalla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 29 alakohdassa määriteltyä jakeluverkonhaltijaa;

130 b.

’siirtoverkonhaltijalla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 35 alakohdassa määriteltyä siirtoverkonhaltijaa;

130 c.

’sähkön varastoinnilla’ tarkoitetaan sähkön loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähköenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja sen muuntamista myöhemmin takaisin sähköenergiaksi;

130 d.

’lämmön varastoinnilla’ tarkoitetaan lämpöenergian loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähkö- tai lämpöenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja tarvittaessa sen muuntamista tai takaisinmuuntamista lämpöenergiaksi loppukäyttöä varten (lämmitys tai jäähdytys);”

”131.

’energian sisämarkkinalainsäädännöllä’ tarkoitetaan direktiiviä (EU) 2019/944, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/73/EY (*32), asetusta (EU) 2019/943 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 715/2009 (*33);

”131 a.

’hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla’ tai ’CCS:llä’ tarkoitetaan teknologioita, joiden avulla voidaan ottaa talteen teollisuuslaitosten päästämää hiilidioksidia, prosessiperäiset päästöt mukaan luettuina, tai ottaa sitä talteen suoraan ilmasta, kuljettaa sitä varastointipaikkaan ja injektoida sitä soveltuviin maanalaisiin geologisiin muodostumiin pysyvää varastointia varten;

131 b.

’hiilidioksidin talteenotolla ja käytöllä’ tai ’CCU:lla’ tarkoitetaan teknologioita, joiden avulla voidaan ottaa talteen teollisuuslaitosten päästämää hiilidioksidia, prosessiperäiset päästöt mukaan luettuina, tai ottaa sitä talteen suoraan ilmasta ja kuljettaa sitä hiilidioksidin kulutus- tai hyödyntämispaikkaan täysimääräisesti käytettäväksi;”

”137.

’laajakaistainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan laajakaistaverkkoa, jossa ei ole aktiivisia komponentteja ja joka käsittää fyysisen infrastruktuurin, kuten kanavat, pylväät, mastot, tornit, pimeän kuidun, kytkentäkaapit ja kaapelit (mukaan lukien pimeä kuitu ja kuparikaapelit);”

”137 a.

’runkoliityntäverkolla’ tarkoitetaan laajakaistaverkon osaa, joka yhdistää liityntäverkon runkoverkkoon, ja joka ei tarjoa suoraa yhteyttä loppukäyttäjille. Runkoliityntäverkko on verkon osa, jossa loppukäyttäjien tietoliikenne kootaan yhteen;

137 b.

’runkoverkolla’ tarkoitetaan ydinverkkoa, joka yhdistää runkoliityntäverkot eri alueilta;

137 c.

’liityntäverkolla’ tarkoitetaan laajakaistaverkon osaa, joka liittää runkoliityntäverkon loppukäyttäjän kiinteistöön tai laitteistoon;”

”139.

’tukkutason käyttöoikeuksilla’ tarkoitetaan käyttöoikeutta, jonka avulla operaattori voi hyödyntää toisen operaattorin infrastruktuuria. Tukkutason käyttöoikeuksien on käsitettävä teknisen kehityksen tässä vaiheessa ainakin seuraavat käyttöoikeustuotteet: i) FTTx-verkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus, eriytetty käyttöoikeus ja bittivirtatason käyttöoikeus; ii) kaapeliverkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus ja aktiivisten palvelujen käyttöoikeus; iii) kiinteät langattomat verkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus ja aktiivisten palvelujen käyttöoikeus; iv) matkaviestinverkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus ja aktiivisten palvelujen (vähintään verkkovierailupalvelut) käyttöoikeus; v) satelliittijärjestelmät: aktiivisten palvelujen käyttöoikeus; vi) runkoliityntäverkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus ja aktiivisten palvelujen käyttöoikeus.”;

”139 a.

’tavoitettavilla kiinteistöillä’ tarkoitetaan loppukäyttäjien kiinteistöjä, joihin palveluntarjoaja voi neljän viikon kuluessa loppukäyttäjän pyynnöstä tarjota laajakaistapalveluja (riippumatta siitä, onko nämä kiinteistöt jo liitetty verkkoon). Laajakaistapalvelujen tarjoamisesta loppukäyttäjien tiloihin perittävä hinta ei tässä tapauksessa saa ylittää tavanomaisia liityntämaksuja, mikä tarkoittaa, että hinta ei saa sisältää muita tai poikkeuksellisia kustannuksia tavanomaiseen kaupalliseen käytäntöön verrattuna eikä se saa missään tapauksessa ylittää tavanomaista hintaa kyseisessä jäsenvaltiossa. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on määritettävä kyseinen tavanomainen hinta;”

”139 d.

’ruuhka-ajalla’ tarkoitetaan tyypillisesti tunnin mittaista vuorokauden ajankohtaa, jolloin verkon kuormitus on yleensä suurimmillaan;

139 e.

’ruuhka-aikaolosuhteilla’ tarkoitetaan olosuhteita, joissa verkon odotetaan toimivan ’ruuhka-aikana’;

139 f.

’merkityksellisellä aikahorisontilla’ tarkoitetaan aikaväliä, jonka perusteella tarkastellaan suunniteltuja yksityisiä investointeja ja joka vastaa jäsenvaltion arvioimaa suunnitellun valtiorahoitteisen verkon käyttöönoton aikaikkunaa alkaen suunniteltua valtion interventiota koskevan julkisen kuulemisen julkaisemisesta ja päättyen verkon toiminnan aloittamiseen (eli tukku- ja/tai vähittäistason palvelujen tarjonnan käynnistymiseen valtiorahoitteisessa verkossa). Merkityksellinen aikahorisontti ei voi olla alle kahta vuotta;”

”157.

’satamainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan infrastruktuuria ja laitteita, joita käytetään liikenteeseen liittyvien satamapalvelujen tarjoamiseen, kuten alusten kiinnittämiseen käytetyt paikat, laiturimuurit, pistolaiturit ja kelluvat ponttonirampit vuorovesialueilla, satama-altaat, maantäytöt ja maan käyttöönotto, infrastruktuuri aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräystä varten ja satamien lataus- ja tankkausinfrastruktuuri, joka toimittaa kulkuvälineille, liikkuvalle terminaalikalustolle ja liikkuvalle maahuolintakalustolle sähköä, vetyä, ammoniakkia ja metanolia;”

”a)

alueellinen investointituki: kun on kyse investoinnista, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat vähintään 110 miljoonaa euroa, tukimäärät yritystä ja investointihanketta kohden ovat seuraavat:

b)

alueellinen kaupunkikehitystuki: 22 miljoonaa euroa 16 artiklan 3 kohdassa säädetyn mukaisesti;

c)

pk-yrityksille myönnettävä investointituki: 8,25 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden;

d)

pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki: 2,2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

e)

pk-yritysten messuille osallistumiseen myönnettävä tuki: 2,2 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;”

”e a)

19 c artiklassa tarkoitettu mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki: 200 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden. Maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimivien mikroyritysten osalta tämä enimmäismäärä on 25 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden ja kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien mikroyritysten osalta 30 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden;

e b)

19 d artiklassa tarkoitettu pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi: 2 miljoonaa euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden. Maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimivien pk-yritysten osalta tämä enimmäismäärä on 250 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden ja kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien pk-yritysten osalta 300 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden. Maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävän tuen ehtona on, että tukea ei siirretä osittain tai kokonaan alkutuottajille;”

”f)

tuki yrityksille, jotka osallistuvat Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin: 20 artiklan mukainen tuki: 2,2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; 20 a artiklan mukainen tuki: 20 a artiklan 2 kohdassa säädetyt määrät yritystä ja hanketta kohden;

g)

riskirahoitustuki: 16,5 miljoonaa euroa tukikelpoista yritystä kohden 21 artiklan 8 kohdassa ja 21 a artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti;

h)

käynnistystuki: 22 artiklan 3, 4, 5 ja 7 kohdassa säädetyt määrät yritystä kohden;

i)

tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki:

j)

tutkimusinfrastruktuureille myönnettävä investointituki: 35 miljoonaa euroa infrastruktuuria kohden;

j a)

testaus- ja kokeiluinfrastruktuureille myönnettävä investointituki: 25 miljoonaa euroa infrastruktuuria kohden;

k)

tuki innovaatioklustereille: 10 miljoonaa euroa klusteria kohden;

l)

pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki: 10 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

m)

prosessi- tai organisaatioinnovointiin myönnettävä tuki: 12,5 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

n)

koulutustuki: 3 miljoonaa euroa koulutushanketta kohden;

o)

tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon: 5,5 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

p)

palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen: 11 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

q)

alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki: 11 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

r)

epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki: 5,5 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

s)

investointituki ympäristönsuojeluun, jollei toisin mainita: 30 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden;

s a)

tuki 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulle erityisinfrastruktuurille ja varastoinnille: 25 miljoonaa euroa hanketta kohden;”

”s b)

investointituki 36 a artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin: 30 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden ja tukiohjelmien tapauksessa 300 miljoonan euron keskimääräinen vuotuinen budjetti;

s c)

38 a artiklan 7 kohdassa ja 39 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu investointituki rakennusten energia- ja ympäristötehokkuuden yhdistettyyn parantamiseen: 30 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

s d)

38 b artiklassa tarkoitettu tuki energiatehokkuussopimusten edistämiseen: 30 miljoonaa euroa jäljellä olevan kokonaisrahoituksen nimellismäärästä tuensaajaa kohden;

s e)

rahoitusvälineiden muodossa myönnettävä investointituki rakennusten energiatehokkuushankkeisiin: 39 artiklan 5 kohdan mukaiset määrät;

s f)

44 a artiklassa tarkoitettu ympäristöverojen tai -maksujen alennuksen muodossa myönnettävä tuki: 50 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaa kohden;”

”v)

42 artiklassa tarkoitettu toimintatuki uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön käytön edistämiseen ja 43 artiklassa tarkoitettu toimintatuki uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ja uusiutuvan vedyn edistämiseen pienissä hankkeissa sekä uusiutuvan energian yhteisöissä: 30 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; kaikkien 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvien ohjelmien talousarvioiden summa ja kaikkien 43 artiklan soveltamisalaan kuuluvien ohjelmien talousarvioiden summa saa olla enintään 300 miljoonaa euroa vuodessa;

w)

46 artiklassa tarkoitettu tuki kaukolämmitys- ja/tai -jäähdytysjärjestelmille: 50 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

x)

48 artiklassa tarkoitettu tuki energiainfrastruktuurille: 70 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

y)

avustuksen muodossa myönnettävä tuki kiinteille laajakaistaverkkojen käyttöönottoon: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki kiinteille laajakaistaverkoille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;”

”y d)

avustuksen muodossa myönnettävä tuki runkoliityntäverkkojen käyttöönottoon: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; kun kyseessä on rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki runkoliityntäverkkojen käyttöönottoon, viimekätiselle edunsaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;”

”z)

investointituki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 165 miljoonaa euroa hanketta kohden; toimintatuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 82,5 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

aa)

audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat: 55 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaa kohden;

bb)

investointituki urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille: 33 miljoonaa euroa tai kokonaiskustannukset yli 110 miljoonaa euroa hanketta kohden; toimintatuki urheiluinfrastruktuurille: 2,2 miljoonaa euroa vuodessa infrastruktuuria kohden;

cc)

paikallisille infrastruktuureille myönnettävä investointituki: 11 miljoonaa euroa tai kokonaiskustannukset yli 22 miljoonaa euroa samaa infrastruktuuria kohden;”

”ee)

tuki merisatamille: tukikelpoiset kustannukset 143 miljoonaa euroa hanketta kohden (tai 165 miljoonaa euroa hanketta kohden merisatamassa, joka sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (*34) 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan); ruoppauksen osalta hanke määritellään kaikeksi yhden kalenterivuoden aikana suoritetuksi ruoppaukseksi;

ff)

tuki sisävesisatamille: tukikelpoiset kustannukset 44 miljoonaa euroa hanketta kohden (tai 55 miljoonaa euroa hanketta kohden sisävesisatamassa, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan); ruoppauksen osalta hanke määritellään kaikeksi yhden kalenterivuoden aikana suoritetuksi ruoppaukseksi;

”hh)

yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistumisesta pk-yrityksille aiheutuviin kustannuksiin myönnettävä tuki: 19 a artiklan mukainen tuki: 2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; 19 b artiklan mukainen tuki: 19 b artiklan 2 kohdassa säädetyt määrät hanketta kohden.”;

”f)

riskirahoitustoimenpiteisiin sisältyvä tuki, jos 21 ja 21 a artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;”

”g a)

pk-yrityksille 2 artiklan 94 alakohdassa määriteltyjen innovaatiotoiminnan neuvontapalvelujen ja 95 alakohdassa määriteltyjen innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen alennettuina käyttömaksuina tai maksuttomana käyttöoikeutena annettava tuki, jota tarjoavat esimerkiksi tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiot, tutkimusinfrastruktuurit, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurit tai innovaatioklusterit tukiohjelman perusteella, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

”l)

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki, jos III luvun 16 jaksossa asetetut edellytykset täyttyvät;”

”m)

mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki, jos 19 c artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

n)

pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi, jos 19 d artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät.”;

”b)

pk-yrityksille rahoituksensaantiin myönnettävä tuki, jos 21, 21 a ja 22 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;”

”l)

tuki pk-yrityksille, jotka osallistuvat yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin tai hyötyvät niistä, jos 19 a tai 19 b artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät;”

”m)

tuki ympäristövahinkojen korjaamiseen sekä luontotyyppien ja ekosysteemien ennallistamiseen, jos korjaamis- tai ennallistamiskustannukset ylittävät maan tai omaisuuden arvonnousun ja 45 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;

n)

tuki biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja luontopohjaisten ratkaisujen täytäntöönpanoon ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi, jos 45 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;

o)

tuki uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseen 41, 42 ja 43 artiklan mukaisesti, kun tuki myönnetään automaattisesti puolueettomin ja syrjimättömin perustein ja ilman jäsenvaltion lisäharkintavaltaa ja toimenpide on hyväksytty ja voimassa ennen tuetun hankkeen tai toiminnan töiden aloittamista;

p)

mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki, jos 19 c artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

q)

pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi, jos 19 d artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät.”;

i)

korvataan ensimmäisen alakohdan d alakohta seuraavasti:

ii)

korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Suurten yritysten tapauksessa aineettoman omaisuuden kustannuksista tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan enintään 50 prosenttia alkuinvestoinnin tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Pk-yritysten tapauksessa tukikelpoisia on 100 prosenttia aineettoman omaisuuden kustannuksista.”;

”a)

investointihankkeen on johdettava kyseisen toimipaikan työntekijöiden määrän nettolisäykseen verrattuna 12 edellisen kuukauden keskiarvoon sen jälkeen kun luotujen työpaikkojen määrästä on vähennetty kyseisellä kaudella menetetyt työpaikat vuosityöyksikköinä;

b)

työpaikat on täytettävä kolmen vuoden kuluessa investoinnin valmistumisajankohdasta;”

”b)

lisäkuljetuskustannukset on laskettu tuotteiden kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisällä kulkeman matkan perusteella käyttäen tuensaajalle vähiten kustannuksia aiheuttavaa kuljetusvälinettä. Jäsenvaltio voi vaatia, että valittu kuljetusmuoto täyttää jotkin ympäristönormit, ja jos tuensaajalle asetetaan tällaisia vaatimuksia, se voi perustaa lisäkuljetuskustannusten laskennan kyseisten ympäristönormien noudattamisesta aiheutuviin alhaisimpiin kustannuksiin.”;

i)

korvataan b alakohta seuraavasti:

ii)

korvataan d alakohta seuraavasti:

”e)

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset; tällaiset tutkimus- ja kehityshankkeen kustannukset voidaan laskea myös yksinkertaistetulla kustannusmallilla enintään 20 prosentin kiinteänä osuutena a–d alakohdassa tarkoitetuista tutkimus- ja kehityshankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 1 kohdan kolmannen virkkeen soveltamista. Tässä tapauksessa välillisten kustannusten laskennassa käytetyt tutkimus- ja kehityshankkeen kustannukset on määritettävä tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti, ja niihin on sisällytettävä ainoastaan a–d alakohdassa tarkoitetut tukikelpoiset tutkimus- ja kehityshankkeen kustannukset.”;

”c)

innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien tutkimus- ja tiedonlevitysorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien tai innovaatioklustereiden tarjoamat palvelut.”;

i)

korvataan a ja b alakohta seuraavasti:

ii)

lisätään c alakohta seuraavasti: