This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32020R0389
Commission Delegated Regulation (EU) 2020/389 of 31 October 2019 amending Regulation (EU) No 347/2013 of the European Parliament and of the Council as regards the Union list of projects of common interest
Komission Delegoitu Asetus (EU) 2020/389, annettu 31 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista
Komission Delegoitu Asetus (EU) 2020/389, annettu 31 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista
C/2019/7772
EUVL L 74, 11.3.2020, p. 1–19
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
No longer in force, Date of end of validity: 22/06/2022; Implisiittinen kumoaja 32022R0869
11.3.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 74/1 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/389,
annettu 31 päivänä lokakuuta 2019,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
1) |
Asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistetaan puitteet tarvittavien yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelylle, suunnittelulle ja toteutukselle, jotta voidaan toteuttaa yhdeksän strategista maantieteellistä energiainfrastruktuurien ensisijaista käytävää sähkön, kaasun ja öljyn aloilla ja kolme unionin laajuista energiainfrastruktuurien ensisijaista aihealuetta älykkäitä verkkoja, sähkönsiirron valtaväyliä ja hiilidioksidin siirtoverkkoja varten. |
2) |
Komissiolla on valta vahvistaa unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista, jäljempänä ’unionin luettelo’. |
3) |
Luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista laaditaan joka toinen vuosi, minkä vuoksi se on korvattava. |
4) |
Unionin luetteloon ehdotetut hankkeet on arvioitu asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklassa tarkoitetuissa alueellisissa ryhmissä, jotka ovat vahvistaneet niiden täyttävän kyseisen asetuksen 4 artiklassa säädetyt edellytykset. |
5) |
Alueelliset ryhmät hyväksyivät yhteistä etua koskevien hankkeiden alueellisten luettelojen luonnokset teknisen tason kokouksissa. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) annettua 25 päivänä syyskuuta 2019 lausuntonsa arviointiperusteiden ja kustannus-hyötyanalyysin johdonmukaisesta soveltamisesta eri alueilla alueellisten ryhmien päätöksentekoelimet hyväksyivät alueelliset luettelot 4 päivänä lokakuuta 2019. Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti kaikille ehdotetuille hankkeille saatiin ennen alueellisten luettelojen hyväksymistä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy. |
6) |
Unionin luetteloon ehdotetuista hankkeista kuultiin asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat sekä kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt. |
7) |
Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi lueteltava strategisen Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin painopisteiden mukaan järjestyksessä, joka esitetään asetuksen (EU) N:o 347/2013 liitteessä I. Hankkeita ei aseteta unionin luettelossa tärkeysjärjestykseen. |
8) |
Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi luetteloitava joko yksittäisinä hankkeina tai osana useiden hankkeiden ryhmää, koska ne ovat itsenäisiä tai (mahdollisesti) keskenään kilpailevia hankkeita. |
9) |
Unionin luettelo sisältää hankkeita niiden kehityksen eri vaiheissa, kuten alustavan toteutettavuustutkimuksen tai toteuttavuustutkimuksen vaiheessa, lupavaiheessa ja rakennusvaiheessa. Varhaisessa kehitysvaiheessa olevia hankkeita varten saatetaan tarvita tutkimuksia, joilla osoitetaan niiden tekninen ja taloudellinen toteutettavuus ja unionin lainsäädännön, myös ympäristölainsäädännön, mukaisuus. Tässä yhteydessä mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset olisi määriteltävä ja arvioitava ja niitä olisi pyrittävä välttämään tai vähentämään riittävällä tavalla. |
10) |
Hankkeiden ottaminen unionin luetteloon ei rajoita asiaan liittyvien ympäristöarviointien ja lupamenettelyjen tulosta. Asetuksen (EU) N:o 347/2013 5 artiklan 8 kohdan mukaan hanke voidaan poistaa unionin luettelosta, jos se ei ole unionin oikeuden mukainen. Yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista, myös niiden lainsäädännön mukaisuutta, olisi seurattava mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti. |
11) |
Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 347/2013 olisi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 347/2013 liite VII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 31 päivänä lokakuuta 2019.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
LIITE
Korvataan asetuksen (EU) N:o 347/2013 liite VII seuraavasti:
”LIITE VII
UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA (’UNIONIN LUETTELO’)
3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu
A. Unionin luettelon laatimisessa sovelletut periaatteet
1) Yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmät
Jotkin yhteistä etua koskevat hankkeet ovat osa hankeryhmää, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia. Yhteistä etua koskevat hankkeet on ryhmitelty seuraavan tyyppisiin ryhmiin:
a) |
toisistaan riippuvaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet”. Toisistaan riippuvaisten hankkeiden ryhmät on muodostettu sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, jotka ovat kaikki välttämättömiä saman maiden rajat ylittävän pullonkaulan poistamiseksi ja jotka tarjoavat synergioita, jos ne toteutetaan yhdessä. Tässä tapauksessa kaikki hankkeet on toteutettava unionin laajuisten hyötyjen saavuttamiseksi; |
b) |
mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista”. Mahdollisesti keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmissä otetaan huomioon maiden rajat ylittävän pullonkaulan laajuuteen liittyvä epävarmuus. Tässä tapauksessa kaikkia hankeryhmään kuuluvia hankkeita ei tarvitse toteuttaa. Markkinat voivat päättää, toteutetaanko kaikki hankkeet, osa niistä tai vain yksi hanke, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa, muun muassa suhteessa kapasiteettitarpeisiin; ja |
c) |
keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista”. Keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmät liittyvät samaan pullonkaulaan. Pullonkaulan laajuus on kuitenkin selvempi kuin mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden tapauksessa, ja siksi ainoastaan yksi yhteistä etua koskeva hanke on tarpeellista toteuttaa. Markkinat voivat päättää, mikä hankkeista toteutetaan, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Tarvittaessa hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa. |
Kaikkiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan samoja asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.
2) Sähköasemien ja kompressoriasemien käsittely
Sähköasemien, muuttaja-asemien ja kaasun osalta kompressoriasemien katsotaan olevan osa yhteistä etua koskevaa hanketta, jos ne sijaitsevat maantieteellisesti siirtojohdon tai -putken varrella. Sähköasemat, muuttaja-asemat ja kompressoriasemat katsotaan yksittäisiksi hankkeiksi ja mainitaan erikseen unionin luettelossa, jos niiden maantieteellinen sijainti poikkeaa siirtojohdosta tai -putkesta. Niihin sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.
3) Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, ja hankkeet, joista on tullut osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
a) |
Useita asetuksella (EU) N:o 1391/2013 ja asetuksella (EU) 2016/89 hyväksytyissä unionin luetteloissa mainittuja hankkeita ei enää pidetä yhteistä etua koskevina hankkeina yhdestä tai useammasta seuraavista syistä:
|
Nämä hankkeet (lukuun ottamatta käyttöön otettuja tai vuoden 2019 loppuun mennessä käyttöön otettavia hankkeita) voidaan ottaa huomioon valittaessa hankkeita seuraavaan unionin luetteloon, jos syitä niiden pois jättämiselle ei enää ole.
Tällaiset hankkeet eivät ole yhteistä etua koskevia hankkeita, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla liitteessä VII olevassa C osassa ”Hankkeina, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi”.
b) |
Lisäksi joistakin asetuksella (EU) N:o 1391/2013 ja asetuksella (EU) 2016/89 hyväksytyissä unionin luetteloissa mainituista hankkeista on niiden täytäntöönpanon aikana tullut erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita (tai hankeryhmiä). Tällaisia hankkeita ei enää katsota itsenäisiksi yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla liitteessä VII olevassa C osassa ”Hankkeina, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita”. |
4) Määritelmä ”Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä”
”Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä” ovat yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka kuuluvat johonkin ensisijaiseen sähkökäytävään ja sähkönsiirron valtaväylien ensisijaiseen aihealueeseen.
B. Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista
1) Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)
Nro |
Määritelmä |
||||||
1.3 |
Hankeryhmä Tanska–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
1.6 |
Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nimellä ”Celtic Interconnector”) |
||||||
1.7 |
Hankeryhmä Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||
1.8 |
Hankeryhmä Saksa – Norja (tunnetaan nimellä ”NordLink”)
|
||||||
1.9 |
|
||||||
1.10 |
Hankeryhmä Yhdistynyt kuningaskunta–Norja -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||
1.12 |
Sähkön varastointilaitosten hankeryhmä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||
1.14 |
Rajayhdysjohto välillä Revsing (DK) ja Bicker Fen (UK) (tunnetaan nimellä ”Viking Link”) |
||||||
1.15 |
Rajayhdysjohto Antwerpenin alue (BE) – Kemsleyn lähistö (UK) (tunnetaan nimellä ”Nautilus”) |
||||||
1.16 |
Rajayhdysjohto Alankomaat–Yhdistynyt kuningaskunta |
||||||
1.17 |
Paineilmavarasto – Zuidwending (NL) |
||||||
1.18 |
Pumppuvoimaan perustuvan sähkön offshore-varastointilaitos – Belgia (tunnetaan nimellä ”iLand”) |
||||||
1.19 |
Yksi tai useampi Pohjanmeren keskus ja rajayhdysjohdot Pohjanmeren maihin (Tanska, Saksa, Alankomaat) (tunnetaan nimellä ”North Sea Wind Power Hub”) |
||||||
1.20 |
Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”NeuConnect”) |
2) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)
Nro |
Määritelmä |
||||||
2.4 |
Yhteenliitäntä välillä Codrongianos (IT), Lucciana (Korsika, FR) ja Suvereto (IT) (tunnetaan nimellä ”SACOI 3”) |
||||||
2.7 |
Rajayhdysjohto Aquitaine (FR) – Baskimaa (ES) (tunnetaan nimellä ”Biscay Gulf”) |
||||||
2.9 |
Sisäinen siirtojohto Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla (tunnetaan nimellä ”Ultranet”) |
||||||
2.10 |
Sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel/Wilster ja Grοβgartach/Bergrheinfeld-West (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla (tunnetaan nimellä ”Suedlink”) |
||||||
2.13 |
Hankeryhmä rajayhdysjohdot Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
2.14 |
Rajayhdysjohto Thusis/Sils (CH) – Verderio Inferiore (IT) (tunnetaan nimellä ”Greenconnector”) |
||||||
2.16 |
Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
2.17 |
Portugali–Espanja-rajayhdysjohto väleillä Beariz – Fontefría (ES), Fontefría (ES) – Ponte de Lima (PT) (aiemmin Vila Fria / Viana do Castelo) ja Ponte de Lima – Vila Nova de Famalicão (PT) (aiemmin Vila do Conde) (PT), mukaan lukien sähköasemat Bearizissa (ES), Fontefríassa (ES) ja Ponte de Limassa (PT) |
||||||
2.18 |
Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen – Kaunertal, Tiroli (AT) |
||||||
2.23 |
Sisäiset siirtojohdot Belgian pohjoisrajalla välillä Zandvliet–Lillo-Liefkenshoek (BE) ja välillä Liefkenshoek–Mercator, mukaan lukien sähköasema Lillossa (BE) (tunnetaan nimellä ”BRABO II + III”) |
||||||
2.27 |
|
||||||
2.28 |
|
||||||
2.29 |
Vesivoimalaitos – Silvermines (IE) |
||||||
2.30 |
Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Riedl (DE) |
3) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)
Nro |
Määritelmä |
||||||||||
3.1 |
Hankeryhmä Itävalta–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||
3.4 |
Rajayhdysjohto Wurmlach (AT) – Somplago (IT) |
||||||||||
3.7 |
Hankeryhmä Bulgaria–Kreikka välillä Maritsa East 1 – N. Santa ja tarvittavat sisäiset vahvistukset Bulgariassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||
3.8 |
Hankeryhmä Bulgaria–Romania – kapasiteetin lisääminen (tunnetaan nimellä ”Black Sea Corridor”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||
3.9 |
|
||||||||||
3.10 |
Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka (tunnetaan nimellä ”EUROASIA Interconnector”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||
3.11 |
Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Tšekissä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||
3.12 |
Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt–Isar sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi (tunnetaan nimellä ”SuedOstLink”) |
||||||||||
3.14 |
Sisäiset parannukset Puolassa (osa hankeryhmää, joka tunnetaan nimellä ”GerPol Power Bridge”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||
3.16 |
|
||||||||||
3.17 |
Unkari–Slovakia-rajayhdysjohto välillä Sajóvánka (HU) – Rimavská Sobota (SK) |
||||||||||
3.21 |
Rajayhdysjohto välillä Salgareda (IT) – Divača–Bericevon alue (SI) |
||||||||||
3.22 |
Hankeryhmä Romania–Serbia (tunnetaan nimellä ”Mid Continental East Corridor”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||
3.23 |
Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Yadenitsa (BG) |
||||||||||
3.24 |
Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Amfilochia (EL) |
||||||||||
3.27 |
Rajayhdysjohto Sisilia (IT) – Tunisia (TU) (tunnetaan nimellä ”ELMED”) |
4) Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)
Nro |
Määritelmä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.2 |
Hankeryhmä Viro–Latvia välillä Kilingi-Nõmme–Riika (tunnetaan nimellä ”kolmas rajayhdysjohto”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.4 |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.5 |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.6 |
Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Viro |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.7 |
Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen – Kruonis (LT) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.8 |
Baltian maiden sähköjärjestelmän integroiminen ja synkronointi eurooppalaisten verkkojen kanssa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.10 |
Hankeryhmä Suomi–Ruotsi (tunnetaan nimellä ”kolmas rajayhdysjohto Suomi–Ruotsi”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
5) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)
Nro |
Määritelmä |
5.3 |
Shannonin LNG-terminaali ja putkijohto (IE) |
5.19 |
Maltan yhteys Euroopan kaasuverkkoon – kaasuputki Italiaan Gelassa |
5.21 |
Mukauttaminen pienlämpöarvoisesta suurlämpöarvoiseen kaasuun Ranskassa ja Belgiassa |
6) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)
Nro |
Määritelmä |
||||||||||||||
6.2 |
Yhteenliitäntä Puolan, Slovakian ja Unkarin välillä ja siihen liittyvät sisäiset parannukset, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
ja
|
||||||||||||||
6.5 |
Hankeryhmä – Krkin LNG-terminaali ja putkijohdot/siirtoputket Unkariin ja maan ulkopuolelle, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||||
6.8 |
Hankeryhmä – Infrastruktuurin kehittäminen ja parantaminen kaasukaupan keskukselle Balkanilla (Balkan Gas Hub), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||||
6.9 |
|
||||||||||||||
6.20 |
Hankeryhmä varastointikapasiteetin lisäämiseksi Kaakkois-Euroopassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
ja yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||||||||||
6.23 |
Yhteenliitäntä Unkari–Slovenia–Italia (Nagykanizsa (HU) – Tornyiszentmiklós (HU) – Lendava (SI) – Kidričevo (SI) – Ajdovščina (SI) – Šempeter (SI) – Gorizia (IT)) |
||||||||||||||
6.24 |
Hankeryhmä kapasiteetin lisäämiseksi vaiheittain kaksisuuntaisella (Bulgaria)–Romania–Unkari–(Itävalta)-siirtokäytävällä (tunnetaan nimellä ”ROHUAT/BRUA”) Romania–Unkari-liitännässä ensimmäisessä vaiheessa 1,75 miljardiin kuutiometriin ja toisessa vaiheessa 4,4 miljardiin kuutiometriin vuodessa ja mukaan lukien uudet resurssit Mustaltamereltä toisessa vaiheessa:
|
||||||||||||||
6.26 |
|
||||||||||||||
6.27 |
LNG Gdansk (PL) |
7) Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)
Nro |
Määritelmä |
||||||
7.1 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Hankeryhmä, joka koostuu integroiduista, erillisistä ja laajennettavissa olevista siirtoinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään vuosittain vähintään 10 miljardia kuutiometriä kaasua Kaspianmeren uusista lähteistä Azerbaidžanin, Georgian ja Turkin halki EU:n markkinoille Kreikan ja Italian kautta, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
7.3 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Infrastruktuurihankeryhmä uusille kaasutoimituksille itäisen Välimeren kaasuesiintymiltä, mukaan lukien
ja seuraavat siitä johtuvat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
7.5 |
Kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Kyproksella (tunnetaan nimellä ”Cyprus Gas2EU”) |
8) Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”)
Nro |
Määritelmä |
||||
8.2 |
Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen infrastruktuurin parantamista, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||
8.3 |
Infrastruktuurihankeryhmä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||
8.5 |
Puolan ja Liettuan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”GIPL”) |
9) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (”OSC”)
Nro |
Määritelmä |
||||
9.1 |
Adamowo–Brody-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää JSC Uktransnaftan käsittelylaitoksen Brodyssa (Ukraina) Adamowon varastointilaitokseen (Puola) |
||||
9.2 |
Bratislava–Schwechat-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää Schwechatin (Itävalta) ja Bratislavan (Slovakia) |
||||
9.4 |
Litvinov (Tšekki) – Spergau (Saksa) -putkijohto: Družba-raakaöljyputken laajentaminen TRM Spergaun jalostamoon |
||||
9.5 |
Hankeryhmä – Pommerin putkijohto (Puola), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||
9.6 |
TAL Plus: TAL-putkijohdon kapasiteetin lisääminen välillä Trieste (Italia) – Ingolstadt (Saksa) |
10) Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto
Nro |
Määritelmä |
10.3 |
SINCRO.GRID (Slovenia, Kroatia) – Synergisten, kypsien teknologiapohjaisten ratkaisujen innovatiivinen integroiminen Slovenian ja Kroatian sähköjärjestelmien toimintavarmuuden lisäämiseksi samanaikaisesti |
10.4 |
ACON (Tšekki, Slovakia) – ACON-hankkeen (Again COnnected Networks) päätavoitteena on edistää Tšekin ja Slovakian sähkömarkkinoiden integraatiota |
10.6 |
Smart Border Initiative (Ranska, Saksa) – Smart Border Initiative (Älykkäät rajat -aloite) toimii kytköksenä Ranskan ja Saksan suunnittelemille toimintalinjoille, joilla tuetaan niiden kaupunkeja ja alueita energiakäännestrategioissa ja Euroopan markkinaintegraatiossa |
10.7 |
Danube InGrid (Unkari, Slovakia) – hankkeella parannetaan sähköverkon hallinnan koordinointia rajojen yli erityisesti älyllistämällä tiedon keräämistä ja vaihtoa |
10.8 |
Data Bridge (Viro, Latvia, Liettua, Tanska, Suomi, Ranska) – hankkeen tavoitteena on rakentaa yhteinen eurooppalainen datasilta-alusta, joka mahdollistaa eri tietotyyppien (älymittaustietojen, verkon operatiivisten tietojen, markkinatietojen) integroinnin, jotta voidaan kehittää skaalautuvia ja toisinnettavia ratkaisuja käytettäväksi EU:ssa |
10.9 |
Rajatylittävä joustavuus (Viro, Suomi) – hankkeen tavoitteena on tukea uusiutuvien energialähteiden integroimista energiajärjestelmään ja parantaa toimitusvarmuutta tarjoamalla Virolle, Suomelle ja Ahvenanmaalle hajautetun tuotannon mahdollistamia joustopalveluja rajojen yli |
11) Ensisijainen aihealue – Sähkönsiirron valtaväylät
Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä
Nro |
Määritelmä |
||||||
Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”) |
|||||||
1.3 |
Hankeryhmä Tanska–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
1.6 |
Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nimellä ”Celtic Interconnector”) |
||||||
1.7 |
Hankeryhmä Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||
1.8 |
Hankeryhmä Saksa – Norja (tunnetaan nimellä ”NordLink”)
|
||||||
1.10 |
Hankeryhmä Yhdistynyt kuningaskunta–Norja -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||
1.14 |
Rajayhdysjohto välillä Revsing (DK) ja Bicker Fen (UK) (tunnetaan nimellä ”Viking Link”) |
||||||
1.15 |
Rajayhdysjohto Antwerpenin alue (BE) – Kemsleyn lähistö (UK) (tunnetaan nimellä ”Nautilus”) |
||||||
1.16 |
Rajayhdysjohto Alankomaat–Yhdistynyt kuningaskunta |
||||||
1.19 |
Yksi tai useampi Pohjanmeren keskus ja rajayhdysjohdot Pohjanmeren maihin (Tanska, Saksa, Alankomaat) (tunnetaan nimellä ”North Sea Wind Power Hub”) |
||||||
1.20 |
Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”NeuConnect”) |
||||||
Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”) |
|||||||
2.7 |
Rajayhdysjohto Aquitaine (FR) – Baskimaa (ES) (tunnetaan nimellä ”Biscay Gulf”) |
||||||
2.9 |
Sisäinen siirtojohto Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla (tunnetaan nimellä ”Ultranet”) |
||||||
2.10 |
Sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel/Wilster ja Grοβgartach/Bergrheinfeld-West (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla (tunnetaan nimellä ”Suedlink”) |
||||||
2.13 |
Hankeryhmä rajayhdysjohdot Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”) |
|||||||
3.10 |
Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka (tunnetaan nimellä ”EUROASIA Interconnector”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
3.12 |
Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt–Isar sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi (tunnetaan nimellä ”SuedOstLink”) |
12) Rajatylittävä hiilidioksidiverkko
Nro |
Määritelmä |
12.2 |
CO2-Sapling on siirtoinfrastruktuurikomponentti täyden ketjun CCS-hankkeessa Acorn (Yhdistynyt kuningaskunta, myöhemmissä vaiheissa Alankomaat, Norja) |
12.3 |
CO2 TransPorts -hankkeen tavoitteena on perustaa infrastruktuuri, joka helpottaa hiilidioksidin laajamittaista talteenottoa, siirtoa ja varastointia Rotterdamin, Antwerpenin ja North Sea Portin satamista |
12.4 |
Northern lights on useiden eurooppalaisten talteenottoaloitteiden (Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Belgia, Alankomaat, Ranska, Ruotsi) välinen rajatylittävä kaupallinen hiilidioksidinsiirtohanke, johon liittyy talteenotetun hiilidioksidin kuljetus meriteitse Norjan mannerjalustalla sijaitsevaan varastointipaikkaan |
12.5 |
Athos-hankkeen tavoitteena on luoda infrastruktuuri hiilidioksidin kuljettamiseksi teollisuusalueilta Alankomaissa, ja koska ideana on kehittää avoin rajat ylittävä ja yhteentoimiva suurivolyyminen siirtorakenne, se on avoin hiilidioksidin vastaanottamiselle myös muualta, esimerkiksi Irlannista ja Saksasta |
12.6 |
Ervia Cork -hankkeen tavoitteena on hyödyntää nykyisiä maakaasuputkistoja maalla ja merellä ja rakentaa uusi siirtoputki talteenotetun hiilidioksidin siirtämiseksi raskaan teollisuuden CCUS-toiminnoista (hiilidioksidin erotus, käyttö ja varastointi) ja kaasukombivoimalaitoksista varastointipaikkaan |
C. ”Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi” ja ”Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita”
1) Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
1.1.1 |
1.1.2 |
1.1.3 |
1.2 |
1.3.2 |
1.4 |
1.5 |
1.7.4 |
1.8.2 |
1.9.2 |
1.9.3 |
1.9.4 |
1.9.5 |
1.9.6 |
1.11.1 |
1.11.2 |
1.11.3 |
1.11.4 |
1.12.1 |
1.12.2 |
1.12.5 |
2) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
2.2.1 |
2.2.2 |
2.2.3 |
2.2.4 |
2.3.1 |
2.3.2 |
2.5.1 |
2.5.2 |
2.6 |
2.8 |
2.11.1 |
2.11.2 |
2.11.3 |
2.12 |
2.15.1 |
2.15.2 |
2.15.3 |
2.15.4 |
2.16.2 |
2.19 |
2.20 |
2.21 |
2.22 |
2.24 |
2.25.1 |
2.25.2 |
2.26 |
2.28.1 |
Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita |
|
Hankkeen alkuperäinen nro |
Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan |
2.1 |
3.1.4 |
3) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
3.1.3 |
3.2.1 |
3.2.2 |
3.2.3 |
3.3 |
3.5.1 |
3.5.2 |
3.6.1 |
3.6.2 |
3.8.2 |
3.8.3 |
3.8.6 |
3.9.2 |
3.9.3 |
3.9.4 |
3.10.3 |
3.13 |
3.14.1 |
3.15.1 |
3.15.2 |
3.16.2 |
3.16.3 |
3.18.1 |
3.18.2 |
3.19.2 |
3.19.3 |
3.20.1 |
3.20.2 |
3.22.5 |
3.25 |
3.26 |
Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita |
|
Hankkeen alkuperäinen nro |
Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan |
3.19.1 |
3.22.5 |
4) Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
4.1 |
4.4.1 |
4.5.1 |
4.5.3 |
4.5.4 |
4.5.5 |
4.8.5 |
4.8.6 |
Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita |
|
Hankkeen alkuperäinen nro |
Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan |
4.3 |
4.8.9 |
4.9 |
4.8.9 |
5) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
5.1.1 |
5.1.2 |
5.1.3 |
5.2 |
5.4.1 |
5.4.2 |
5.5.1 |
5.5.2 |
5.6 |
5.7.1 |
5.7.2 |
5.9 |
5.10 |
5.11 |
5.12 |
5.13 |
5.14 |
5.15.1 |
5.15.2 |
5.15.3 |
5.15.4 |
5.15.5 |
5.16 |
5.17.1 |
5.17.2 |
5.18 |
5.20 |
Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita |
|
Hankkeen alkuperäinen nro |
Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan |
5.8.1 |
5.5.2 |
5.8.2 |
5.5.2 |
6) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
6.2.10 |
6.2.11 |
6.2.12 |
6.2.14 |
6.3 |
6.4 |
6.5.3 |
6.5.4 |
6.5.6 |
6.7 |
6.8.3 |
6.9.2 |
6.9.3 |
6.11 |
6.12 |
6.16 |
6.17 |
6.19 |
6.20.1 |
6.20.5 |
6.21 |
6.22.1 |
6.22.2 |
6.24.1 Poistettu: Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, 1. vaihe, Csanádpalotan kompressoriasema Poistettu: kompressoriasema GCA Mosonmagyarovar (kehittäminen Itävallan puolella) |
6.24.4 Poistettu: Ercsi–Százhalombatta-putkijohto (HU) Poistettu: Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, 1. vaihe, Csanádpalotan kompressoriasema |
6.24.10 |
6.25.1 |
6.25.2 |
6.25.4 |
Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita |
|
Hankkeen alkuperäinen nro |
Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan |
6.1.1 |
6.2.10 |
6.1.2 |
6.2.11 |
6.1.3 |
6.2.11 |
6.1.4 |
6.2.11 |
6.1.5 |
6.2.11 |
6.1.6 |
6.2.11 |
6.1.7 |
6.2.11 |
6.1.8 |
6.2.2 |
6.1.9 |
6.2.11 |
6.1.10 |
6.2.2 |
6.1.11 |
6.2.2 |
6.1.12 |
6.2.12 |
6.2.3 |
6.2.2 |
6.2.4 |
6.2.2 |
6.2.5 |
6.2.2 |
6.2.6 |
6.2.2 |
6.2.7 |
6.2.2 |
6.2.8 |
6.2.2 |
6.2.9 |
6.2.2 |
6.5.2 |
6.5.6 |
6.6 |
6.26.1 |
6.8.4 |
6.25.4 |
6.13.1 |
6.24.4 |
6.13.2 |
6.24.4 |
6.13.3 |
6.24.4 |
6.14 |
6.24.1 |
6.15.1 |
6.24.10 |
6.15.2 |
6.24.10 |
6.18 |
7.3.4 |
6.24.2 |
6.24.1 |
6.24.3 |
6.24.1 |
6.24.5 |
6.24.4 |
6.24.6 |
6.24.4 |
6.24.7 |
6.24.4 |
6.24.8 |
6.24.4 |
6.24.9 |
6.24.4 |
6.25.3 |
6.24.10 |
6.26.2 |
6.26.1 |
6.26.3 |
6.26.1 |
6.26.4 |
6.26.1 |
6.26.5 |
6.26.1 |
6.26.6 |
6.26.1 |
7) Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
7.1.1 Poistettu: Trans Anatolia -putkijohto |
7.1.2 |
7.1.5 |
7.1.7 |
7.2.1 |
7.2.2 |
7.2.3 |
7.4.1 |
7.4.2 |
Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita |
|
Hankkeen alkuperäinen nro |
Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan |
7.1.6 |
7.1.3 |
7.1.4 |
7.3.3 |
7.3.2 |
7.5 |
8) Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”)
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
8.1.1 |
8.1.2.1 |
8.1.2.2 |
8.1.2.3 |
8.1.2.4 |
8.2.2 |
8.2.3 |
8.4 |
8.6 |
8.7 |
8.8 |
9) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (”OSC”)
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
9.3 |
10) Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
10.1 |
10.2 |
10.5 |
11) Ensisijainen aihealue – Sähkönsiirron valtaväylät
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
1.5 |
1.7.4 |
2.2 |
2.4 |
2.5.1 |
3.1.3 |
4.1 |
12) Ensisijainen aihealue – Rajatylittävä hiilidioksidiverkko
Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot) |
12.1 |