EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.6.2022

COM(2022) 305 final

2022/0196(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja asetuksen (EU) 2021/2115 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2022) 257 final} - {SWD(2022) 169 final} - {SWD(2022) 170 final} - {SWD(2022) 171 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Torjunta-aineet 1 ovat yhden tai useamman formuloidun tehoaineen ja apuaineen seoksia, joita käytetään yleisesti suojaamaan kasveja. Ne torjuvat, tekevät haitattomaksi tai tuhoavat haitallisia organismeja. Niitä käytetään pääasiassa maataloudessa mutta myös metsätaloudessa ja viherkaupunkialueilla sekä liikenneverkoissa, kuten maanteillä ja rautateillä. Torjunta-aineilla voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen, joten niitä säännellään tiukasti EU:n tasolla. Tässä asetuksessa termillä ’torjunta-aine’ tarkoitetaan samaa kuin termillä ’kasvinsuojeluaine’.

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva direktiivi 2 hyväksyttiin vuonna 2009 osana torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaisen strategian 3 seurantatoimia. Jäsenvaltioiden oli pantava täytäntöön kansalliset säännökset, joilla torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, 26 päivään marraskuuta 2011 mennessä. Komissio katsoi, että torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevasta direktiivistä oli aiheellista tehdä arviointi, jossa myös tarkasteltiin jäsenvaltioissa todettuja ongelmia sen täytäntöönpanossa, noudattamisen valvonnassa ja soveltamisessa. Arviointi suoritettiin yhtenä prosessina, johon sisältyivät sekä arviointi että vaikutustenarviointi. Komissio toivoi voivansa käyttää arviointia apuna uudessa lainsäädäntöehdotuksessa, jolla tarkistetaan torjunta-aineiden estävää käyttöä koskevaa direktiiviä vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen mennessä, kuten Pellolta pöytään -strategiassa todetaan. 4

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanossa, soveltamisessa ja noudattamisen valvonnassa on tällä hetkellä heikkouksia. Nämä heikkoudet ovat tulleet esiin komission tarkastuksissa ja tiedonhankintamatkoilla jäsenvaltioihin sekä täytäntöönpanokertomuksissa, joita ovat laatineet

i)komissio;

ii)Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (tutkimus torjunta-aineidenkestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta); ja

iii)Euroopan tilintarkastustuomioistuin (kasvinsuojeluaineita koskeva hiljattainen kertomus). Lisäksi torjunta-aineiden käyttö aiheuttaa yhä suurempaa yhteiskunnallista huolta, mikä näkyy asiaa koskevissa monissa vetoomuksissa, kahdessa eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa 5 ja Euroopan parlamentin kysymyksissä.

Palautteessa, joka saatiin komission arvioinnin etenemissuunnitelmaa ja alustavaa vaikutustenarviointia koskevassa julkisessa kuulemisessa, tuotiin esiin vakavia puutteita torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanossa joissakin jäsenvaltioissa. Palautteessa myös kehotettiin komissiota ottamaan käyttöön tiukempia sääntöjä, esimerkiksi EU:n tasoinen asetus, jolla parannettaisiin yhdenmukaisuutta ja otettaisiin käyttöön vaikuttavampaa politiikkaa yksittäisissä jäsenvaltioissa. Torjunta-aineiden käyttöä koskevien kansallisten politiikkojen yhdenmukaistamisella voitaisiin parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja vähentää kaupan vääristymistä jäsenvaltioiden välillä.

Sellaisen turvallisen, kestävän, oikeudenmukaisen, ilmaston kannalta vastuullisen ja kohtuuhintaisen elintarviketuotannon saavuttaminen, jossa noudatetaan kestävyysperiaatteita, kunnioitetaan ympäristöä, suojellaan biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä ja varmistetaan samalla elintarviketurva, aiheuttaa merkittävää huolta kansalaisille, ja se on yksi niistä 49 ehdotuksesta, jotka sisältyvät 9. toukokuuta 2022 julkaistuun Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraporttiin 6 . Kansalaiset pyytävät myös unionia suojelemaan ja ennallistamaan luonnon monimuotoisuutta, maisemaa ja valtameriä sekä poistamaan saastumista sekä toteuttamaan päättäväisiä toimenpiteitä ekologisemman ja ilmastoystävällisemmän maatalouden edistämiseksi ja takaamiseksi. 7

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa 8 komission Pellolta pöytään -strategiassa 9 tuodaan esiin tarve siirtyä oikeudenmukaiseen, terveelliseen ja ympäristöystävälliseen elintarvikejärjestelmään. Pellolta pöytään -strategiassa korostetaan myös, että on tärkeää parantaa viljelijöiden (jotka ovat avainasemassa tämän siirtymän hallinnassa) asemaa arvoketjussa. Siinä ehdotetaan kahta erityistavoitetta kemiallisten torjunta-aineiden ja vaarallisempien torjunta-aineiden käytön – ja niistä aiheutuvien riskien – vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Alaa koskeva EU:n sääntely on ratkaisevan tärkeää, jotta saavutetaan Pellolta pöytään -strategiassa asetetut tavoitteet, ja sääntelyä olisi sen vuoksi vahvistettava.

Kuten ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa ja sitä tukevassa arvioinnissa selitetään, ehdotuksella on seuraavat neljä tavoitetta:

●Ensimmäisenä tavoitteena on

i)vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvaa riskiä, etenkin niiden, jotka sisältävät vaarallisempia tehoaineita;

ii)lisätä integroidun torjunnan käyttöä ja valvontaa; ja

iii)lisätä vähemmän vaarallisten ja kemiallisille torjunta-aineille vaihtoehtoisten keinojen käyttöä tuhoojien torjunnassa.

●Toisena tavoitteena on parantaa seurantatietojen saatavuutta esimerkiksi seuraavista:

i)torjunta-aineiden levittäminen ja käyttö ja niistä aiheutuvat riskit; ja

ii)terveyteen ja ympäristöön liittyvä seuranta. Näin varmistetaan parempi kehys, jotta voidaan mitata edistymistä.

●Kolmantena tavoitteena on parantaa säännösten täytäntöönpanoa, soveltamista ja noudattamisen valvontaa kaikissa jäsenvaltioissa politiikan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

●Neljäntenä tavoitteena on edistää uutta teknologiaa, kuten täsmäviljelyä, jossa hyödynnetään avaruusdataa ja -palveluja (mukaan lukien geopaikannusmenetelmät), jotta voitaisiin vähentää torjunta-aineiden kokonaiskäyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä.

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin tuoreessa arvioinnissa vahvistettiin sen soveltamisessa, täytäntöönpanossa ja noudattamisen valvonnassa todetut pitkäaikaiset vaikeudet. Nämä vaikeudet huomioon ottaen tällä kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevalla asetusehdotuksella on tarkoitus

i)torjunta-aineiden korvata kestävää käyttöä koskeva direktiivi torjunta-aineiden käytön sääntelyssä; ja

ii)linjata tavoitteita enemmän Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian tavoitteiden mukaisiksi.

Ehdotuksen tavoitteena on vähentää torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia

i)saavuttamalla torjunta-aineiden vähentämistä koskevat tavoitteet, jotka sisältyvät Pellolta pöytään -strategiaan; ja

ii)edistämällä integroidun torjunnan ja kemiallisille torjunta-aineille vaihtoehtoisten keinojen käyttöä.

Asetus on asianmukainen, koska sillä pystytään sekä varmistamaan Pellolta pöytään -strategian tavoitetason saavuttaminen että korjaamaan torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanossa todetut ongelmat tarjoamalla selkeät ja yhdenmukaiset säännöt.

●Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotus vastaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta, jonka mukaan kaikella EU:n politiikalla on edistettävä Euroopan luonnonpääoman säilyttämistä ja ennallistamista. Se on johdonmukainen myös seuraavien tavoitteiden kanssa:

i)kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentäminen; ja

ii)vaarallisempien torjunta-aineiden käytön vähentäminen.

Nämä tavoitteet esitetään seuraavissa asiakirjoissa:

i)Pellolta pöytään -strategia;

ii)biodiversiteettistrategia 10 ;

iii)saasteettomuuteen tähtäävä toimintasuunnitelma 11 ; ja

iv)maaperästrategia 12 .

Tämä tavoite on johdonmukainen myös pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen 13 , kestävyyttä edistävän EU:n kemikaalistrategian 14 ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen 2021–2027 15 tavoitteiden kanssa.

Lisäksi ehdotus vastaa Euroopan komission tavoitteita, joiden mukaan luonnonmukaiseen viljelyyn käytettävän EU:n maatalousmaan osuuden on oltava vähintään 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja luonnonmukaisen vesiviljelyn lisäännyttävä merkittävästi. Ehdotuksella täydennetään myös muita tämänhetkisiä aloitteita. Esimerkiksi maatalouden panos- ja tuotostilastoista annettu asetus xxx/xxx [lisätään viittaus hyväksyttävään säädökseen] antaa komissiolle mahdollisuuden julkaista lisätietoja torjunta-aineiden myynnistä ja käytöstä yksittäisten tehoaineiden mukaan jaoteltuna. Osana Pellolta pöytään -toimintasuunnitelmaa komissio on laatinut neljä asetusluonnosta, jotka koskevat mikro-organismeihin kuuluvien tehoaineiden ja niitä sisältävien kasvinsuojeluaineiden tietovaatimuksia, hyväksymisperusteita ja arviointiperiaatteita. Tavoitteena on helpottaa kemiallisille torjunta-aineille vaihtoehtoisten tuotteiden pääsyä markkinoille. Nämä tekstit hyväksytään ja niitä aletaan soveltaa syksyllä 2022. Tavoitteena on tarjota viljelijöille keinoja korvata kemialliset kasvinsuojeluaineet. Kun biologisten kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen helpottuu, viljelijöillä – myös luonnonmukaisesti viljeltyjä viljelykasveja tuottavilla viljelijöillä – on useampia vaihtoehtoja kestävää kasvinsuojelua varten.

Ehdotus on merkityksellinen myös EU:n syrjäisimmille alueille, jotka luetellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa ja jotka sijaitsevat Atlantilla, Karibialla ja Intian valtamerellä. Pysyvien rajoitteiden – kuten etäisyys EU:n mantereesta, saaristoasema, riippuvuus harvoista tuotteista ja merkittävä alttius ilmastonmuutokselle – vuoksi niillä on oikeus erityistoimenpiteisiin sosioekonomisen kehityksensä tukemiseksi. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä syrjäisimpien alueiden ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen niiden poikkeuksellisen runsaan biologisen monimuotoisuuden vuoksi, kuten myös vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa todetaan.

●Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP)

Uudessa YMP:ssä 16 (joka on määrä panna täytäntöön 1 päivästä tammikuuta 2023) jäsenvaltioita autetaan i) rahoittamaan toimia Pellolta pöytään -strategian torjunta-aineiden vähentämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti; ja ii) edistämään kestäviä viljelykäytäntöjä. Voimassa olevan torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin asiaa koskevat osatekijät sisältyvät jo YMP:n ehdollisuusjärjestelmään. Uuteen YMP:hen sisältyy myös erilaisia välineitä täsmäviljelyn edistämiseksi. Jäsenvaltiot voivat käyttää ekojärjestelmiä sekä ympäristö-, ilmasto- ja muita hoitositoumuksia täsmäviljelykäytäntöjen täytäntöönpanon tukemiseksi. Lisäksi YMP:hen sisältyy mahdollisuus rahoittaa investointeja esimerkiksi koneisiin ja laitteisiin, riskinhallintavälineisiin sekä teknistä tietoa lisäävään tukeen, kuten koulutukseen, neuvontaan, yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Jäsenvaltioiden on tarjottava viljelijöille YMP:n maatilojen neuvontapalvelujen avulla neuvoja torjunta-aineiden kestävästä käytöstä, innovoinnista, digitaaliteknologiasta, torjunta-aineille altistumisen vähentämisestä ja kestävästä ravinnehuollosta. Tuella, yhteistyöllä ja maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevalla eurooppalaisella innovaatiokumppanuudella voidaan vahvistaa valmiuksien parantamista, jotta viljelijät voivat ottaa käyttöön digitaaliteknologiaa. Lisäksi jäsenvaltioiden on selitettävä YMP:n strategiasuunnitelmissaan, miten ne aikovat käyttää YMP:n välineitä tarpeiden ja tavoitteiden täyttämiseksi.

Ympäristö- ja kemikaalipolitiikka

Ehdotus liittyy useaan ympäristöalan politiikkaan ja säädökseen, esimerkiksi seuraaviin:

i)suunnitellut luonnon ennallistamista koskevat tavoitteet 17 ;

ii)pölyttäjiä koskeva aloite 18 , jolla puututaan pölyttäjien vähenemiseen EU:ssa ja edistetään globaaleja suojelutoimia;

iii)luettelot pilaavista aineista ja sääntelyvaatimuksista ympäristönlaatunormi- 19 , pohjavesi- 20 ja juomavesidirektiivissä 21 .

Ehdotus on keskeisellä sijalla, jotta voidaan saavuttaa EU:n vesilainsäädännössä, muun muassa vesipuitedirektiivissä 22 , asetetut tavoitteet. Se liittyy myös luonto- ja lintudirektiivien luonnonsuojeluvaatimuksiin.

EU:n työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka

Ehdotuksella täydennetään EU:n työterveys- ja työturvallisuussäännöstön asiaa koskevia säännöksiä, erityisesti puitedirektiiviä 89/391/ETY 23 , direktiiviä 98/24/EY 24 , direktiiviä 2004/37/EY 25 , direktiiviä 2009/104/EY 26 ja direktiiviä 89/656/ETY 27 . Siinä noudatetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa EU:n strategiakehystä 2021–2027, jossa kiinnitetään erityistä huomiota tarpeeseen vahvistaa koulutusta, jotta voidaan lisätä viljelijöiden taitoja ja tietoisuutta maatilojen terveys- ja turvallisuussäännöistä, mukaan lukien kemiallisten aineiden, erityisesti kasvinsuojeluaineiden, turvallinen käyttö.

Kestävää unionin elintarvikejärjestelmää koskeva aloite

Tällä ehdotuksella täydennetään kestävän elintarvikejärjestelmän puitteita koskevaa suunniteltua lainsäädäntöaloitetta, jonka tavoitteena on edistää EU:n ja jäsenvaltioiden politiikan johdonmukaisuutta, ottaa kestävyys huomioon kaikessa elintarvikkeisiin liittyvässä politiikassa ja vahvistaa unionin elintarvikejärjestelmän häiriönsietokykyä. Suunniteltu aloite perustuu horisontaaliseen lähestymistapaan, jossa otetaan käyttöön kestävyyteen liittyviä tavoitteita, yhteisiä määritelmiä ja yleisiä periaatteita sekä vaatimuksia kestävää unionin elintarvikejärjestelmää varten ja otetaan samalla huomioon kaikkien elintarvikejärjestelmän toimijoiden vastuualueet. Yhdistettyinä elintarvikkeiden kestävyyssuoritusta koskeviin merkintöihin sekä kohdennettuihin kannustimiin puitteet antavat toimijoille mahdollisuuden hyötyä kestävistä käytännöistä, ja niillä varmistetaan, että EU:n markkinoilla olevista elintarvikkeista ja elintarvikkeisiin liittyvästä toiminnasta tulee kestävää asteittain. Tämän asetuksen säännökset toimivat erityissäännöksinä suunnitellussa aloitteessa esitettäviin vaatimuksiin nähden siten, että tämän asetuksen säännöksiin sisältyy tarkempia säännöksiä, joilla on sama tavoite, luonne ja vaikutus kuin suunnitellussa aloitteessa vahvistettavilla säännöksillä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Oikeusperusta tämän alan toimille on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta, jolla annetaan Euroopan unionille valtuudet toteuttaa toimia, joilla säilytetään, suojellaan ja parannetaan ympäristön laatua ja suojellaan ihmisten terveyttä. EU:n toimet alalla ovat perusteltuja kyseessä olevien ympäristö- ja kansanterveysnäkökohtien vuoksi.

•Toissijaisuusperiaate

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevalla direktiivillä luotiin puitteet torjunta-aineiden kestävän käytön saavuttamiselle. Koska jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet ovat jatkuvasti epäjohdonmukaisia ja direktiivin täytäntöönpano on vaihtelevaa/puutteellista (kuten tähän ehdotukseen liitetyssä arvioinnissa todetaan), seurauksena on, että terveyden ja ympäristön suojelun taso vaihtelee. Tämä johtaa myös siihen, että torjunta-aineiden pääasiallisiin käyttäjiin sovelletaan erilaisia ehtoja, mikä on vastoin perussopimuksia. 28 Torjunta-aineiden käytöstä biologiselle monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille aiheutuva uhka ylittää valtioiden rajat ja edellyttää tiukkoja toimia EU:n tasolla. Eri jäsenvaltioissa vaihtelevan tasoisina toteutetut toimet haittaavat tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla.

Koordinoiduilla EU:n toimilla voidaan täydentää ja vahvistaa tehokkaasti torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevia kansallisia ja paikallisia toimia. EU:lla on myös käytössään maatalous- ja elintarvikepolitiikassa muita tärkeitä välineitä, joilla saavutetaan synergiaetuja ehdotuksessa esitettyjen toimenpiteiden kanssa. Odotettavissa on, että – yhdistettynä kannustimiin ja mahdollisiin riskinhallintatoimenpiteisiin – torjunta-aineita koskevilla tiukemmilla EU:n tason toimilla (myös liitettynä muuhun asiaan liittyvään politiikkaan, kuten YMP:hen) voidaan

i)auttaa vähentämään nykyisiä eroja kansallisissa lähestymistavoissa; ja

ii)edistää jatkossa yhtenäisempää lähestymistapaa.

Jäsenvaltiot eivät voi yksinään asettaa näitä tavoitteita, vaan vaadittujen toimien laajuuden vuoksi nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Yhdenmukaiset EU:n toimet ovat sen vuoksi perusteltuja ja tarpeellisia.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen seuraavien varmistamiseksi:

i)asianmukainen tavoitetaso; ja

ii)politiikan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen.

Tähän päästään ottamalla huomioon tähän ehdotukseen liitetyn arvioinnin tulokset. Ehdotuksessa säädetään sekä tietojen parantamisesta että torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämistä koskevien toimenpiteiden seurannan/täytäntöönpanon parantamisesta.

Ehdotuksella ei vahvisteta yhdenmukaisia pakollisia tavoitteita jäsenvaltioille. Tämä johtuu siitä, että torjunta-aineiden käytön nykyinen perustaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä. Tavoitteiden asettamista koskevan prosessin oikeasuhteisuus on varmistettu säännöksellä, jolla mahdollistetaan jäsenvaltioiden erilaisen edistymistahdin sekä torjunta-aineiden käytön intensiteetin huomioon ottaminen

•Toimintatavan valinta

Saatavilla oleva näyttö torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanon puutteista jäsenvaltioissa osoittaa, että aiempi lähestymistapa, jossa yksityiskohtaiset säännöt annettiin direktiivin kansallisissa täytäntöönpanosäädöksissä, ei ole toiminut siten kuin alkuperäisessä direktiiviehdotuksessa tarkoitettiin. Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin arvioinnin tulokset vahvistavat, että direktiivin täytäntöönpano, soveltaminen ja noudattamisen valvonta on ollut erilaista ja epätasaista jäsenvaltioissa. Tämän tuloksen vahvisti komission vaatimustenmukaisuuden seurantaindeksi, joka kuvataan arvioinnissa. Myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi, että integroitua torjuntaa varten tarvitaan selvemmät kriteerit ja tarkemmat vaatimukset, jotta voidaan varmistaa noudattamisen valvonta ja arvioida vaatimustenmukaisuutta. 29 Koska tuhoojatorjuntaan liittyy niin monia monimutkaisia maatalouden muuttujia, selvien ja yhdenmukaisten sääntöjen pitäisi yksinkertaistaa vaatimustenmukaisuutta ja parantaa noudattamisen valvontaa. Politiikan johdonmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa saavutetaan paremmin asetuksella kuin direktiivillä. Lisäksi asetuksella helpotetaan tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttamista torjunta-aineiden käyttäjien parissa, koska torjunta-aineiden käyttöä koskevat erilaiset säännöt eri jäsenvaltioissa saattavat saada aikaan epätervettä kilpailua ja heikentää sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tähän ehdotukseen liitetyssä arvioinnissa todettiin, että torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva direktiivi on sisäisesti ja ulkoisesti johdonmukainen suhteessa muuhun EU:n politiikkaan ja välineisiin eikä siinä ole merkittäviä epäjohdonmukaisuuksia tai päällekkäisyyksiä. Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin tavoitteet olivat – ja ovat edelleen – erittäin merkityksellisiä niiden riskien käsittelyn kannalta, joita torjunta-aineiden käytöstä aiheutuu ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin vaikutus on kuitenkin ollut vaatimaton. Komission ja muiden tahojen havaitsemat heikkoudet koskevat integroidun torjunnan täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa sekä jäsenvaltioiden kansallisten toimintasuunnitelmien vähäistä vaikuttavuutta. Useiden jäsenvaltioiden kansallisissa toimintasuunnitelmissa ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita tai indikaattoreita torjunta-aineiden kestävän käytön edistämiseksi tai ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun parantamiseksi. Olemassa ei myöskään ole toimivaa seurantajärjestelmää, minkä vuoksi torjunta-aineiden käytöstä on saatu vain vähän tietoa. Tämä on vaikeuttanut päätelmien tekemistä siitä, missä määrin torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevalla direktiivillä on suojeltu ihmisten terveyttä ja ympäristöä torjunta-aineiden haitallisilta vaikutuksilta. YMP:n puitteissa aiemmin käyttöön otetuilla toimenpiteillä ei kyetty kannustamaan viljelijöitä kestävämpään torjunta-aineiden käyttöön.

Komission sääntelyntarkastelulautakunta antoi kielteisen lausunnon tätä ehdotusta koskevasta komission vaikutustenarviointiluonnoksesta 26 päivänä marraskuuta 2021. Vaikutustenarviointiluonnos esitettiin komission yksiköiden valmisteluasiakirjana. Sääntelyntarkastelulautakunta pyysi asiakirjan tarkistamista siten, että siinä

i)esitettäisiin selvemmin aloitteesta saatavilla olevat tiedot ja näyttö;

ii)analysoitaisiin tai kuvattaisiin perusteellisemmin torjunta-aineiden käyttöä ja riskien vähentämistä koskevia tavoitteita;

iii)esitettäisiin selvemmin, minkälaisia täsmäviljelymenetelmiä ja kemiallisille torjunta-aineille vaihtoehtoisia vähemmän vaarallisia keinoja on saatavilla ja ovatko ne kohtuuhintaisia; ja

iv)yksilöitäisiin ja analysoitaisiin paremmin aloitteen vaikutuksia ja siihen liittyviä kompromisseja ympäristön, terveyden ja talouden kannalta.

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi 26 päivänä tammikuuta 2022 tarkistetusta vaikutustenarvioinnista (komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta) toisen lausunnon, joka oli myönteinen varauksin. Tämän toisen lausunnon jälkeen asiakirjaa muutettiin vielä sääntelyntarkastelulautakunnan varauksien huomioon ottamiseksi siten, että asiakirjassa

●selitetään selvästi torjunta-aineiden myyntiä ja käyttöä koskevan näytön puute ja tästä näytön puutteesta aiheutuvat rajoitukset ongelman määrittelyssä, vaihtoehtojen muotoilussa ja vaikutusten analysoinnissa;

●perustellaan paremmin molempien 50 prosentin sitovien vähennystavoitteiden valinta ja se, miten ne liittyvät toisiinsa;

●täsmennetään yksittäisten jäsenvaltioiden edistymistaso, joka niiden on saavutettava, jotta ne noudattaisivat molempia näistä sitovista EU:n vähennystavoitteista, ja täsmennetään, miten tämä mitataan ja jaetaan ja miten se johtaa oikeudenmukaiseen taakanjakoon;

●selvennetään rinnakkaisaloitteita, jotka sisältyvät vaikutustenarvioinnin perustasoon; ja

●asetetaan uskottavampi perusta ja aikataulu aloitteen tulevalle arvioinnille.

Lopullinen vaikutustenarviointi laadittiin komission yksiköiden valmisteluasiakirjana, ja sitä on tarkistettu sääntelyntarkastelulautakunnan lausuntojen, huomautusten ja parannusehdotusten mukaisesti.

•Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotusta koskeva yhdistetty arvioinnin etenemissuunnitelma ja alustava vaikutustenarviointi julkaistiin ja asetettiin saataville palautetta varten 29 päivän toukokuuta ja 7 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 360. Julkinen kuuleminen järjestettiin 18 päivän tammikuuta ja 12 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, ja siihen saatiin yhteensä 1 699 vastausta. Saatu palaute edusti monenlaisia näkemyksiä, kuten esitetään tiivistelmäraportissa, jossa tehdään yhteenveto sidosryhmien kuulemisesta (tiivistelmäraportti on liitteenä tähän ehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa). Torjunta-aineiden ammattikäyttäjät korostivat tarvetta suojella satoa ja viljelykasvien laatua. Jotkin sidosryhmät korostivat tarvetta edistää integroitua torjuntaa, lisätä kemiallisille torjunta-aineille vaihtoehtoisten keinojen saatavuutta ja arvioida paremmin kemiallisten torjunta-aineiden käytön terveys- ja ympäristövaikutuksia. Komissio järjesti aloitetta koskevia sidosryhmien etätapahtumia 19 päivänä tammikuuta, 25 päivänä kesäkuuta ja 5 päivänä lokakuuta 2021. Näissä sidosryhmätapahtumissa tuli esiin useita seikkoja, muun muassa seuraavia:

i)torjunta-aineiden käyttäjien huoli siitä, että markkinoilla on mahdollisesti saatavilla harvempia torjunta-aineita;

ii)YMP:stä saatava vähäinen taloudellinen tuki integroitua torjuntaa varten;

iii)tarve suojella viljelijöiden tuloja;

iv)uuden teknologian aseman edistäminen;

v)ihmisten terveyden ja ympäristön suojeleminen; ja

vi)torjunta-aineiden lentolevityskiellon jatkaminen. Useimmat kansalaisjärjestöt korostivat, että on tärkeää saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman päämäärät ja niihin liittyvät tavoitteet. Eräs sidosryhmätapahtumissa esiin nostettu aihe oli tarve parantaa kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa.

Lisäksi toteutettiin kohdennettuja kyselyjä, seminaareja ja tapaustutkimuksia:

i)komission teettämä ulkopuolinen tutkimus arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin tueksi; ja

ii)täydentävä ennakointitutkimus torjunta-aineiden kestävään käyttöön liittyvistä tulevista skenaarioista.

Sidosryhmien kuulemista koskevia tarkempia tietoja löytyy komission verkkosivustolta 30 ja paremman sääntelyn portaalista 31 . Kuulemisiin osallistuneita ja näkemyksiään esittäneitä sidosryhmiä olivat muun muassa seuraavat:

i)torjunta-aineita käyttävät viljelijät ja urakoitsijat;

ii)torjunta-aineiden muut kuin maatalouskäyttäjät;

iii)terveys- ja ympäristöalan kansalaisjärjestöt;

iv)teollisuutta ja talouden toimijoita edustavat ammatilliset järjestöt asiaan liittyvillä aloilla (esim. mehiläishoitajat, kemianteollisuus ja torjunta-aineiden levitysvälineisiin ja siemeniin liittyvän toiminnan harjoittajat);

v)kuluttajajärjestöt;

vi)työmarkkinaosapuolet (työnantaja- ja työntekijäjärjestöt);

vii)suuri yleisö;

viii)kansalliset ja alueelliset toimivaltaiset viranomaiset EU:ssa ja EU:n ulkopuolella; ja

ix)tieteelliset asiantuntijat.

Eri toimia koskevat vastaukset osoittivat, että sidosryhmien näkemykset jakautuivat suurelta osin kahteen laajaan ryhmään. Ensimmäinen ryhmä katsoi, että torjunta-aineiden käyttöä olisi vähennettävä riskin vähentämistä koskevan tavoitteen mukaisesti tavalla, joka toimii kasvinsuojeluaineiden käyttäjien kannalta. Toinen ryhmä katsoi, että torjunta-aineiden käyttöä olisi vähennettävä merkittävästi tai se olisi jopa lopettava kokonaan. Ehdotus on laadittu oikeasuhteisesti ja realistisesti mutta silti kunnianhimoisesti, jotta sillä voidaan puuttua yhteiskunnassa esiintyvään huoleen, joka liittyy torjunta-aineiden käyttöön ja niistä aiheutuviin riskeihin. Tällä lähestymistavalla

i)mahdollistetaan edelleen torjunta-aineiden turvallinen käyttö, kun se on tarpeen ja asianmukaista; ja

ii)edistetään vaihtoehtoisia tuhoojatorjuntamenetelmiä koskevia koulutus- ja neuvontajärjestelmiä ja integroidun torjunnan parempaa täytäntöönpanoa.

Kuten vaikutustenarvioinnissa todetaan, joitakin toimintavaihtoehtoja hylättiin sidosryhmien palautteen perusteella. Myös valittujen toimintavaihtoehtojen tavoitetasossa otettiin huomioon sidosryhmiltä saatu palaute.

•Eurooppalaiset kansalaisaloitteet

Kahdessa eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa käsitellään torjunta-aineiden käyttöä ja vaaditaan kunnianhimoisia vähennystavoitteita. Onnistuneessa eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ” Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta ” kehotettiin sen kolmannen tavoitteen mukaisesti komissiota asettamaan EU:n laajuiset pakolliset tavoitteet torjunta-aineiden käytön vähentämiselle tähtäimenä torjunta-ainevapaa tulevaisuus. Komissio totesi 12. joulukuuta 2017 hyväksytyssä vastauksessaan arvioivansa uudelleen tarvetta EU:n laajuisiin torjunta-aineita koskeviin pakollisiin tavoitteisiin.

Aloitteessa ” Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät! Maatalous mehiläisille suotuisaksi terveen ympäristön puolesta ” kehotetaan komissiota ehdottamaan säädöksiä synteettisten torjunta-aineiden vähentämiseksi EU:n maataloudesta 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä siten, että aloitetaan vaarallisimmista aineista ja luovutaan synteettisistä torjunta-aineista täysin vuoteen 2035 mennessä. Aloite oli saanut 30. syyskuuta 2021 mennessä yli miljoona tuenilmaisua, joita jäsenvaltioiden viranomaiset tarkistavat parhaillaan. Jos aloite validoidaan ja toimitetaan virallisesti, komissio esittää tiedonannossa mahdolliset toimet, jotka se aikoo toteuttaa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Aloitteen tukena oli kaksi komission teettämää ulkoista tutkimusta, joihin sisältyi perusteellinen kirjallisuuskatsaus, seminaareja, tapaustutkimuksia ja kyselytutkimuksia.

Vaikutustenarviointiin hankittiin lisätietoja myös useista muista tutkimuksista, joissa käytettiin taloudellista mallintamista sen arviointiin, mitä mahdollisia vaikutuksia Pellolta pöytään -strategian tavoitteiden, myös torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämistä koskevien tavoitteiden, saavuttamisella olisi.

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä löytyy tästä osoitteesta . Sääntelyntarkastelulautakunnan myönteinen lausunto löytyy tästä osoitteesta .

Ehdotuksen tavoite – eli torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvan riskin vähentäminen terveyden, biodiversiteetin ja ympäristön suojelemiseksi – on merkityksellinen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevien komission pyrkimysten kannalta. Se on merkityksellinen erityisesti tavoitteen 3 (terveys ja hyvinvointi, 6 (puhdas vesi), 8 (ihmisarvoinen työ ja talouskasvu), 11 (kestävät kaupungit), 12 (vastuullinen kuluttaminen ja tuotanto), 14 (vedenalainen elämä) ja 15 (maanpäällinen elämä) kannalta.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti ehdotuksessa noudatetaan myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. Periaatteen mukaisesti toimista ei pitäisi aiheutua luokitusjärjestelmäasetuksen 32 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa millekään asetuksen 9 artiklassa säädetylle kuudelle ympäristötavoitteelle. Nämä kuusi tavoitetta ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen ja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Seuraavassa esitettäviä tärkeimpiä toimintavaihtoehtoja arvioitiin suhteessa todennäköiseen perusskenaarioon, jossa torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa direktiiviä ei muuteta.

Vaihtoehto 1: EU:n tavoitteet, joiden mukaisesti torjunta-aineiden käyttöä ja torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähennetään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, eivät edelleenkään olisi oikeudellisesti sitovia. Torjunta-aineiden käyttäjille tarkoitettuja neuvontajärjestelmiä ja ohjeita parannettaisiin. Täsmäviljelymenetelmiä edistettäisiin kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämiseksi.

Vaihtoehto 2: Molemmista 50 prosentin vähennystavoitteista tulisi oikeudellisesti sitovia EU:n tasolla. Jäsenvaltiot asettaisivat omat kansalliset vähennystavoitteensa vahvistettujen kriteerien perusteella. Kansalliset tavoitteet olisivat oikeudellisesti sitovia (kansallisen lainsäädännön mukaisesti), ja niihin sovellettaisiin jäsenvaltioiden säännölliseen vuosiraportointiin liittyviä hallintomekanismeja. Vaarallisempien torjunta-aineiden käyttö kiellettäisiin herkillä alueilla, kuten kaupunkien viheralueilla. Torjunta-aineiden ammattikäyttäjien olisi pidettävä sähköisesti kirjaa torjunta-aineiden käytöstä ja integroidusta torjunnasta torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden viranomaiset keräisivät ja analysoisivat näitä tietoja seuratakseen edistystä ja laatiakseen korjaavia toimenpiteitä kansallisella tasolla tarpeen mukaan. Riippumattomat neuvontapalvelut antaisivat torjunta-aineiden käyttäjille neuvoja vaihtoehtoisista menetelmistä ja integroidusta torjunnasta. 

Vaihtoehto 3 olisi samankaltainen kuin vaihtoehto 2. Vaihtoehdossa 3 molemmista 50 prosentin vähennystavoitteista tulisi kuitenkin oikeudellisesti sitovia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Kaikkien kemiallisten torjunta-aineiden käyttö kiellettäisiin muun muassa direktiivin 2000/60/EY mukaisilla herkillä alueilla, kuten kaupunki- ja suojelualueilla, ja Natura 2000 -alueilla.

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto on vaihtoehto 3, lukuun ottamatta tavoitteita, joiden osalta parhaaksi arvioitiin vaihtoehto 2. Tässä tapauksessa tavoitteista, joiden mukaan torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä vähennettäisiin 50 prosenttia, tulisi oikeudellisesti sitovia EU:n tasolla ja jäsenvaltiot asettaisivat omat kansalliset vähennystavoitteensa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Toimintavaihtoehtoja arvioitiin suhteessa todennäköiseen perusskenaarioon, jossa torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa direktiiviä ei muuteta. Kaikkien kasvinsuojeluaineiden käytön kieltäminen herkillä alueilla maksimoi asiaan liittyvät terveys- ja ympäristöhyödyt.

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto on johdonmukainen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Pellolta pöytään -strategian, biodiversiteettistrategian ja saasteettomuuteen tähtäävän toimintasuunnitelman tavoitteisiin nähden. Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia riskejä, mistä on hyötyä yhteiskunnalle, biologiselle monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille. Biologisen monimuotoisuuden suojelu edistää myös hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tämä on johdonmukaista suhteessa eurooppalaisen ilmastolain 33 2 artiklan 1 kohdassa vuodeksi 2050 asetettuun koko EU:ta koskevaan hiilineutraaliustavoitteeseen ja 4 artiklan 1 kohdassa asetettuun välitavoitteeseen, jonka mukaan päästöjä vähennetään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa torjunta-aineiden käyttäjille annetaan enemmän tietoa tehokkaista vaihtoehdoista kemiallisille torjunta-aineille, jotta he voivat vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja niihin liittyviä kustannuksia mutta tuottaa edelleen elintarvikkeita, jotka ovat kilpailukykyisiä markkinoilla. Parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa saadaan tarkempia tietoja torjunta-aineiden ja integroidun torjunnan käytöstä, minkä ansiosta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat varmistaa, että kansalliset toimenpiteet hyödyttävät viljelijöitä, kansalaisia, muita sidosryhmiä ja ympäristöä mahdollisimman hyvin. Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla varmistetaan myös, että jäsenvaltioiden toimet ovat aiempaa avoimempia ja selkeämpiä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisesti kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisellä pyritään kansanterveyden turvaamisen lisäksi myös biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ympäristön suojeluun erityisesti maailmanlaajuisissa kysymyksissä, kuten pölyttäjäpopulaatioiden suojelemisessa.

Tämä vaihtoehto johtaa yksikkökohtaisten tuotantokustannusten kohoamiseen seuraavista syistä:

i)aiempaa tiukemmat ja yksityiskohtaisemmat raportointivaatimukset;

ii)satojen odotettu pieneneminen torjunta-aineiden vähäisemmän käytön vuoksi; ja

iii)ylimääräisten kustannusten syntyminen ammattikäyttäjille, jotka eivät tällä hetkellä käytä neuvojia.

Tämän ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat viiden vuoden ajan myöntää YMP:n mukaista tukea kattamaan viljelijöille kustannukset, jotka aiheutuvat kaikkien tässä ehdotuksessa asetettujen oikeudellisten vaatimusten noudattamisesta. Tämän pitäisi estää elintarvikkeiden hintojen nousu, joka johtuu tässä ehdotuksessa esitetyistä uusista velvoitteista. Monet tähän ehdotukseen sisältyvistä säännöksistä sisältyivät jo torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaan direktiiviin, joten niillä ei pitäisi olla vaikutusta elintarvikkeiden hintoihin tai satoihin. Tällä ehdotuksella käyttöön otettavat muutokset ovat vaiheittaisia, minkä vuoksi niiden vaikutus elintarviketurvaan on mahdollisimman pieni.

EU:n ulkopuolisille maille, etenkin kehittyville maille, aiheutuvien tahattomien kielteisten vaikutusten torjumiseksi tarvitaan myös mahdollisia kompensoivia ja riskinhallintatoimenpiteitä. Tällaisilla EU:n toimenpiteillä voitaisiin tukea FAO:n toimintaa, jolla

i)vähennetään torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vankan elinkaarihallinnan avulla;

ii)autetaan hallituksia ja sidosryhmiä kehittyvissä maissa omaksumaan ekosysteemiin perustuvia käytäntöjä; ja

iii)parannetaan torjunta-aineiden hallintaa maataloudessa globaalisti.

Pk-yrityksiä, joihin toimenpiteet vaikuttavat, ovat muun muassa

i)viljelijät ja muut pk-yritykset, jotka käyttävät ja myyvät torjunta-aineita ja niiden levitysvälineitä; 

ii)maataloustuotteita ja torjunta-aineita käsittelevät toimijat; 

iii)elintarvikkeiden jalostajat ja välittäjät; 

iv)maatalousurakoitsijat; ja 

v)maatalousalan neuvojat. 

Parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta aiheutuu pk-yrityksille erilaisia kustannuksia ja hyötyjä. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa kannustavia tai lieventäviä toimia, myös YMP:n mukaisesti, puuttuakseen joihinkin vaihtoehdon vaikutuksiin. Torjunta-aineiden käyttöä koskevien sääntöjen aiempaa johdonmukaisempi ja yhtenäisempi soveltaminen vähentää markkinavääristymiä torjunta-aineiden käyttäjien välillä eri jäsenvaltioissa, joissa tällä hetkellä sovelletaan voimassa olevia sääntöjä vaihtelevan asteisesti.

Jäsenvaltioille aiheutuu valvonta- ja hallintokustannuksia päivitettyjen sääntöjen täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta sekä seurantietojen keruusta ja analysoinnista. Tämä pätee erityisesti mahdollisiin tiedonkeruujärjestelmän perustamiseen liittyviin kustannuksiin.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotus on komission vakaasti ajaman paremman sääntelyn tavoitteen mukaisesti valmisteltu kattavasti, ja se perustuu avoimuuteen ja sidosryhmien jatkuvaan osallistumiseen. Arvioinnissa ei yksilöity lainsäädännön mahdollista yksinkertaistamista tai sääntelytaakan keventymistä, joka helpottaisi torjunta-aineiden kestävän käytön tavoitteiden saavuttamista. Mikroyrityksille ei myönnetä vapautusta tämän ehdotuksen soveltamisesta, koska toimenpiteiden yhtenäinen täytäntöönpano on tärkeää sekä torjunta-aineiden käytön että niistä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan riskin vähentämisen kannalta.

Ehdotus on digitaalivalmiin toimintapolitiikan mukainen, koska sillä edistetään tietojen sähköistä kirjaamista ja verkossa julkaistavia tietoja siitä, miten seuraavien saavuttamisessa on edistetty:

i)torjunta-aineiden vähentämistä koskevat tavoitteet;

ii)kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpano;

iii)vuotuiset edistymis- ja täytäntöönpanokertomukset;

iv)komission suositukset; ja

v)jäsenvaltioiden toimet.

Ehdotuksen seurauksena luotavia sähköisiä rekistereitä koskevissa täytäntöönpanosäännöissä harkitaan kustannustehokkaita, käyttäjäkeskeisiä ja yhteentoimivia digitaalisia palveluja koskevien säännösten antamista.

•Perusoikeudet

Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa 34 tunnustetut periaatteet. Sillä edistetään nimenomaisesti tavoitetta ympäristönsuojelun korkeasta tasosta kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklassa määrätyllä tavalla. Toimien noudattamisen paremmalla valvonnalla, jolla vähennettäisiin torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ja suojeltaisiin terveyttä, voitaisiin myös edistää ”oikeudenmukaisia ja kohtuullisia työoloja ja työehtoja” koskevaa perusoikeutta (perusoikeuskirjan 31 artikla). Sillä voitaisiin varsinkin edistää oikeutta terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutusta EU:n talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Tämänhetkinen indikaattori, jolla mitataan Pellolta pöytään -strategiassa asetettujen kahden torjunta-ainetavoitteen saavuttamista, muodostaa perustan vuotuiselle keskitetylle seurannalle, jossa tarkastellaan edistymistä näissä tavoitteissa EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. On syytä huomata, että tiedot, joiden perusteella nähdään, onko vuodeksi 2030 asetetut, torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämistä koskevat tavoitteet saavutettu, tulevat todennäköisesti saataville vasta vuonna 2032.

Jäsenvaltioiden on seurattava seuraavia:

●riippumattomien neuvontapalvelujen perustaminen ja käyttö;

●integroitua torjuntaa koskevien sääntöjen täytäntöönpano tiloilla (integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan sähköisen rekisterin avulla);

●ammattikäytössä olevien levitysvälineiden tarkastaminen (erityisten rekisterien avulla);

●ammattikäyttäjien, jakelijoiden ja neuvojien koulutus;

●kasvinsuojeluaineiden käyttö (sähköisen rekisterin avulla).

Jäsenvaltiot raportoivat seurannan avulla kerätyistä tiedoista komissiolle vuosittain. Komissio arvioi tiedot ja täydentää niitä omilla tarkastuksillaan.

Vuotuisen seurannan täydentämiseksi komissio ehdottaa, että se arvioisi aloitetta virallisesti aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua siitä, kun suunniteltua lainsäädäntöehdotusta ryhdytään soveltamaan.

Tässä ehdotuksessa ja siihen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa kuvattuja seurantatietoja voidaan käyttää myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa asetettujen yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden suoraan seuraamiseen, mukaan lukien seuraavat: Pellolta pöytään -strategia, biodiversiteettistrategia ja saasteettomuuden seuranta ja asiaan liittyvät näkymät.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen I luvussa esitetään kohde, soveltamisala ja määritelmät.

Ehdotuksen II luvussa esitetään EU:n tavoitteet, joiden mukaan torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä olisi vähennettävä 50 prosenttia Pellolta pöytään -strategian mukaisesti ja joihin jäsenvaltioiden on (kollektiivisesti) osallistuttava. Siinä säädetään, että jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kansallisessa lainsäädännössä sitovia tavoitteita, jotka voivat poiketa EU:n 50 prosentin tavoitteista sitovan laskentakaavan muuttujien rajoissa. Laskentakaavassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa huomioon aiempi edistyminen ja torjunta-aineiden käytön intensiteetti kansallisten tavoitteiden asettamisessa. Lisäksi säädetään komission mahdollisuudesta antaa suosituksia tavoitteiden korottamisesta tietyissä tapauksissa ja julkaista tietoja edistymisestä EU:n vuodeksi 2030 asettamien tavoitteiden saavuttamisessa.

Ehdotuksen III luvussa kuvataan, mitä kansallisten toimintasuunnitelmien olisi sisällettävä, sekä esitetään vaatimukset,

i)jotka koskevat kansallisista toimintasuunnitelmista järjestettäviä julkisia kuulemisia; ja

ii)joiden mukaan näiden kansallisten toimintasuunnitelmien on oltava johdonmukaisia YMP:n strategiasuunnitelmiin nähden.

Luvussa esitetään myös yksityiskohtaiset tiedot, jotka on sisällytettävä kemiallisille torjunta-aineille vaihtoehtoisia keinoja koskeviin ohjeellisiin tavoitteisiin. Siinä säädetään, että

i)jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuotuisiin edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksiin tiedot edistymisestä kyseisten kahden tavoitteen saavuttamisessa sekä muita määrällisiä tietoja; ja

ii)komissio analysoi nämä kertomukset ja esittää suosituksia.

Ehdotuksen IV luvussa esitetään integroitua torjuntaa koskevat vaatimukset ammattikäyttäjille tilanteissa, joissa jäsenvaltioissa joko on tai ei ole hyväksytty viljelykasvikohtaisia sääntöjä. Siinä edellytetään, että ammattikäyttäjät pitävät kirjaa integroidusta torjunnasta ja riippumattomien neuvojien käytöstä. Siinä säädetään integroitua torjuntaa koskevien sellaisten viljelykasvikohtaisten sääntöjen hyväksymisestä ja valvonnasta, joita ammattikäyttäjien on noudatettava. Siinä säädetään myös integroitua torjuntaa koskevan sähköisen rekisterin perustamisesta.

Ehdotuksen V luvussa esitetään vaatimukset, joiden mukaan ammattikäyttäjillä, jakelijoilla ja neuvojilla on tietyissä olosuhteissa oltava koulutustodistus. Siinä esitetään myös torjunta-aineiden ja levitysvälineiden käyttöä koskevat yleiset vaatimukset. Lisäksi siihen sisältyy säännöksiä

i)    torjunta-aineiden käytöstä herkillä alueilla;

ii)    vesiympäristön ja juomaveden suojelusta;

iii)    lentolevityksestä;

iv)    varastoinnista, hävittämisestä ja käsittelystä; ja

v)    torjunta-aineiden käyttöä koskevasta neuvonnasta.

Ehdotuksen VI luvussa esitetään kasvinsuojeluaineiden myyntiä koskevat vaatimukset. Siinä esitetään myös torjunta-aineita koskevat tiedot, jotka on annettava ostajalle myyntihetkellä.

Ehdotuksen VII luvussa edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat ammattikäyttäjille, neuvojille ja jakelijoille koulutus- ja sertifiointijärjestelmän. Siinä säädetään riippumattoman neuvontajärjestelmän perustamisesta. Siinä edellytetään, että jäsenvaltiot lisäävät tiedotusta torjunta-aineisiin liittyvistä seikoista ja julkaisevat keskeisiä tietoja verkossa. Siinä edellytetään myös, että jäsenvaltiot keräävät tietoja torjunta-aineisiin liittyvistä akuuteista ja kroonisista myrkytystapauksista.

Ehdotuksen VIII luku liittyy torjunta-aineiden levitysvälineisiin. Siinä säädetään ammattikäytössä olevien levitysvälineiden tarkastusta koskevista vaatimuksista. Siinä säädetään myös sähköisestä rekisteristä, johon on kirjattava tiedot kaikista ammattikäytössä olevista levitysvälineistä. Luvussa vahvistetaan ilmoitusvaatimukset, jotka koskevat välineiden omistusoikeuden siirtoa tai käytöstä poistamista. Siinä edellytetään tarkastuksia kolmen vuoden välein ja säädetään mahdollisuudesta poiketa tarkastusvaatimuksista tiettyjen levitysvälineiden osalta.

Ehdotuksen IX luvussa esitetään menetelmä, jonka mukaan lasketaan yhdenmukaistetut riski-indikaattorit ja edistyminen vuodeksi 2030 asetettujen vähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Ehdotuksen X luvussa esitetään hallinnolliset ja rahoitussäännökset, jotka koskevat

i)asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten komissiolle tekemiä ilmoituksia;

ii) seuraamuksia; ja

iii)maksuja.

Ehdotuksen XI luvussa säädetään kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevan asetuksen nojalla annettavia delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä koskevista edellytyksistä.

Ehdotuksen XII luvussa kumotaan torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva direktiivi ja säädetään kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevan asetuksen voimaantulosta ja soveltamisesta.

2022/0196 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja asetuksen (EU) 2021/2115 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 35 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 36 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Perussopimuksessa edellytetään, että unionin kaiken politiikan ja toiminnan määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso, ja määrätään, että unionin ympäristöpolitiikalla pyritään suojelun korkeaan tasoon.

(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/128/EY 37 vahvistettiin puitteet, joilla saavutetaan torjunta-aineiden kestävä käyttö vähentämällä torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia. Kyseisen direktiivin arvioinnissa 38 todettiin, että sen yleisiä tavoitteita ei ole saavutettu eikä sitä ole pantu tyydyttävästi täytäntöön jäsenvaltioissa. Päätelmä vahvistettiin komission kertomuksissa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosina 2017 39 ja 2020 40 .

(3)Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin 2009/128/EY täytäntöönpanosta 12 päivänä helmikuuta 2019 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 41 todetaan, että unionin on toimittava viipymättä siirtyäkseen kestävämpään torjunta-aineiden käyttöön, ja kehotetaan komissiota ehdottamaan kunnianhimoista unionin laajuista sitovaa tavoitetta torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi. Euroopan parlamentti toisti kehotuksensa sitovista vähennystavoitteista 20 päivänä lokakuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa 42 Pellolta pöytään -strategiasta oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten.

(4)Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun vuonna 2018 tekemässä tutkimuksessa 43 todettiin useiden jäsenvaltioiden edistyneen direktiivin 2009/128/EY tavoitteiden saavuttamisessa mutta yleisesti ottaen tavoitteiden saavuttamisen olevan heikkoa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2020 laatimassa erityiskertomuksessa 44 kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä todettiin, että kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien riskien mittaamisessa ja vähentämisessä saavutettu edistys on vaatimatonta, ja yksilöitiin heikkouksia unionin nykyisissä puitteissa. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tiedonannossa 45 , joka liittyi direktiivin 2009/128/EY arviointiin, pidettiin keskeisen tärkeänä arvioida uudelleen kansallisissa toimintasuunnitelmissa asetettuja vaatimuksia, tavoitteita, edellytyksiä ja aikatauluja.

(5)Jotta voidaan varmistaa kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevan unionin oikeudellisen kehyksen tavoitteiden saavuttaminen kaikilta osin, kehystä on mukautettava säätämällä selkeämmistä ja suoraan sovellettavista säännöistä toimijoille. Lisäksi olisi selkeytettävä useita sääntöjä, esimerkiksi integroidun torjunnan soveltamista, kasvinsuojeluaineiden käytön rajoituksia ja kasvinsuojeluaineiden levittämiseen käytettävien välineiden tarkastuksia koskevia sääntöjä. Sen vuoksi on aiheellista kumota direktiivi 2009/128/EY ja korvata se asetuksella.

(6)Biosidivalmisteita koskevat säännöt annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 528/2012 46 , ja kyseisen asetuksen arviointi on suunnitteilla. Sen vuoksi tällä asetuksella ei ole asianmukaista ottaa käyttöön uusia sääntöjä biosidivalmisteiden käytöstä.

(7)Komission tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” 47 esitetään etenemissuunnitelma keskeisille toimenpiteille, myös lainsäädäntötoimenpiteille, joilla vähennetään merkittävästi kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä. Komissio sitoutui Pellolta pöytään ‑strategiassa 48 , vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa 49 ja saasteettomuuteen tähtäävässä toimintasuunnitelmassa 50 toteuttamaan toimia, joilla vähennetään vuoteen 2030 mennessä kemiallisten torjunta-aineiden kokonaiskäyttöä ja niistä aiheutuvaa riskiä 50 prosenttia ja vaarallisempien torjunta-aineiden (kasvinsuojeluaineet, jotka sisältävät yhtä tai useampaa tehoainetta, jotka on hyväksytty korvattaviksi aineiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 51 24 artiklan mukaisesti ja luetellaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 52 liitteessä olevassa E osassa, tai jotka sisältävät yhtä tai useampaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/408 53 liitteessä lueteltua tehoainetta) käyttöä 50 prosenttia. Kasvinsuojeluaineiden kestävällä käytöllä täydennetään myös luonnonmukaisen viljelyn edistämistä ja Pellolta pöytään ‑strategian tavoitetta, jonka mukaan luomuviljelyyn käytettävän EU:n maatalousmaan osuuden on oltava vähintään 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se tukee työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen 54 tavoitteita ja edistää siten terveellistä, turvallista ja asianmukaista työympäristöä koskevan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 10 täytäntöönpanoa.

(8)Kahdessa eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa käsitellään torjunta-aineiden käyttöä ja vaaditaan kunnianhimoisia vähennystavoitteita. Aloitteessa ” Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta ”, joka toimitettiin komissiolle 6 päivänä lokakuuta 2017, kehotettiin sen kolmannen tavoitteen mukaisesti komissiota asettamaan EU:n laajuiset pakolliset tavoitteet torjunta-aineiden käytön vähentämiselle tähtäimenä torjunta-ainevapaa tulevaisuus. Komissio totesi 12 päivänä joulukuuta 2017 hyväksytyssä vastauksessaan arvioivansa uudelleen tarvetta EU:n laajuisiin torjunta-aineita koskeviin pakollisiin tavoitteisiin.Tuoreemmassa aloitteessa ” Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät! Maatalous mehiläisille suotuisaksi terveen ympäristön puolesta ” kehotetaan komissiota ehdottamaan säädöksiä synteettisten torjunta-aineiden vähentämiseksi EU:n maataloudesta 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä siten, että aloitetaan vaarallisimmista aineista ja luovutaan synteettisistä torjunta-aineista täysin vuoteen 2035 mennessä. Aloite oli saanut 30 päivään syyskuuta 2021 mennessä yli miljoona tuenilmaisua, joita jäsenvaltioiden viranomaiset tarkistavat parhaillaan.

(9)Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin 9 päivänä toukokuuta 2022 julkaistussa loppuraportissa kansalaiset pyytävät maataloutta, elintarviketuotantoa, biodiversiteettiä ja ekosysteemiä sekä saastumista koskevissa ehdotuksissa unionia vähentämään merkittävästi erityisesti kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä nykyisten tavoitteiden mukaisesti siten, että varmistetaan kuitenkin elintarviketurva, ja tukemaan tutkimusta kestävämpien ja luonnonmukaisempien vaihtoehtojen kehittämiseksi. Kansalaiset pyytävät lisää muun muassa kestävään tuotantoon, tuholaisresistenssiin ja täsmäviljelyyn liittyvien teknologisten ratkaisujen tutkimusta ja innovointia sekä enemmän viljelijöille tarkoitettua ja viljelijöiden toteuttamaa viestintää, neuvontajärjestelmiä ja koulutusta sekä hyönteisten, erityisesti kotoperäisten ja pölyttävien hyönteisten, suojelua. 55  

(10)Euroopan unionin neuvosto otti 19 päivänä lokakuuta 2020 antamissaan päätelmissä 56 huomioon komission Pellolta pöytään ‑strategiassa asettamat torjunta-aineiden käytön vähentämistä koskevat tavoitteet ja totesi, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jäsenvaltioiden ja kaikkien sidosryhmien toimia sekä tiivistä yhteistyötä ja kuulemista. Neuvosto myös pyysi komissiota varmistamaan, että nämä tavoitteet ovat unionin tavoitteita, joihin kaikkien jäsenvaltioiden on osallistuttava kansallisella tasolla toteutettavilla toimilla. Neuvoston päätelmissä edellytetään, että tällaiset tavoitteet asetetaan ottaen huomioon tähänastiset saavutukset sekä jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat, olosuhteet ja edellytykset.

(11)Torjuntaeliöt ovat kestävä vaihtoehto kemiallisten tuotteiden käytölle haitallisten organismien torjunnassa. Kuten neuvoston päätöksessä (EU) 2021/1102 57 todetaan, torjuntaeliöillä on kasvava merkitys kestävässä maa- ja metsätaloudessa ja keskeinen rooli integroidun torjunnan ja luonnonmukaisen viljelyn onnistumisessa. Biologisten torjuntakeinojen saatavuus helpottaa siirtymistä pois kemiallisista kasvinsuojeluaineista. On aiheellista kannustaa viljelijöitä siirtymään vähäisin tuotantopanoksin toimiviin viljelymenetelmiin, myös luonnonmukaiseen viljelyyn. Sen vuoksi on asianmukaista määritellä biologisen torjunnan käsite, jonka perusteella jäsenvaltiot voivat asettaa ohjeelliset tavoitteet niiden viljelykasvien prosenttiosuuden lisäämiseksi, joihin käytetään torjuntaeliöitä.

(12)Pellolta pöytään ‑strategian tavoitteena on vähentää merkittävästi kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen asettaa määrällisiä tavoitteita unionin ja jäsenvaltioiden tasolla kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja niiden aiheuttamien riskien vähentämiseksi sekä vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseksi, jotta voidaan seurata edistymistä. Kansallisessa lainsäädännössä olisi asetettava kansalliset tavoitteet, jotta voidaan varmistaa riittävä edistyminen ja vastuullisuus suhteessa tavoitteisiin. Jäsenvaltioiden olisi saavutettava myös nämä sitovat kansalliset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön vähenemisen odotetaan vähentävän merkittävästi ammattikäyttäjille aiheutuvia työterveys- ja työturvallisuusriskejä.

(13)Kun otetaan huomioon erot jäsenvaltioiden aiemmassa edistymisessä ja torjunta-aineiden käytön intensiteetissä, on tarpeen antaa jäsenvaltioille jonkin verran joustovaraa omien sitovien kansallisten tavoitteidensa asettamisessa, jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetetut kansalliset vähennystavoitteet’. Käytön intensiteettiä voidaan parhaiten mitata jakamalla kasvinsuojeluaineiden muodossa tietyssä jäsenvaltiossa markkinoille saatettujen ja näin ollen käytettyjen tehoaineiden kokonaismäärä pinta-alalla, jolla tehoaineita on käytetty. Kemiallisten torjunta-aineiden ja erityisesti vaarallisempien torjunta-aineiden käytön intensiteetti on kytköksissä suurempaan riippuvuuteen kemiallisista torjunta-aineista, suurempiin riskeihin ihmisten terveydelle ja ympäristölle sekä vähemmän kestäviin viljelykäytäntöihin. Sen vuoksi on aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa huomioon unionin keskiarvoa pienempi kemiallisten torjunta-aineiden käytön intensiteetti, kun ne asettavat kansallisia vähennystavoitteita vuodeksi 2030. On myös aiheellista edellyttää, että ne ottavat huomioon unionin keskiarvoa suuremman kemiallisten torjunta-aineiden käytön intensiteetin, kun ne asettavat kansallisia vähennystavoitteita vuodeksi 2030. Lisäksi jäsenvaltioiden aiempien toimien tunnustamiseksi niiden olisi voitava ottaa huomioon ennen Pellolta pöytään ‑strategian hyväksymistä saavutettu edistys, kun ne asettavat kansallisia vähennystavoitteita vuodeksi 2030. Jos jäsenvaltiot sitä vastoin ovat lisänneet tai vähentäneet vain hieman kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä, niiden olisi nyt panostettava enemmän vuodeksi 2030 asetettujen unionin vähennystavoitteiden saavuttamiseen ottaen huomioon myös torjunta-aineiden käytön intensiteetti. Jotta varmistetaan oikeudenmukaiset ja kollektiiviset pyrkimykset unionin laajuisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja riittävä tavoitetaso, vuodeksi 2030 asetetuille kansallisille vähennystavoitteille olisi asetettava vähimmäisrajat. EU:n syrjäisimmät alueet, jotka luetellaan perussopimuksen 349 artiklassa, sijaitsevat Atlantilla, Karibialla ja Intian valtamerellä. Pysyvien rajoitteiden – kuten etäisyys EU:n mantereesta, saaristoasema ja merkittävä alttius ilmastonmuutokselle – vuoksi on aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa huomioon näiden alueiden erityistarpeet kasvinsuojeluaineiden käytössä ja toimenpiteissä, jotka on räätälöity erityisten ilmasto-olosuhteiden ja viljelykasvien mukaan. Jotta varmistetaan oikeudenmukaiset ja kollektiiviset pyrkimykset unionin laajuisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jos jäsenvaltio saavuttaa vuodeksi 2030 asetetun kansallisen vähennystavoitteen ennen vuotta 2030, siltä ei pitäisi edellyttää vähentämistä koskevia lisätoimia, mutta sen olisi seurattava tiiviisti kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytössä ja niistä aiheutuvassa riskissä sekä vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käytössä tapahtuvaa vuotuista vaihtelua varmistaakseen vuodeksi 2030 asetetuissa kansallisissa vähennystavoitteissa edistymisen. Avoimuuden vuoksi tiedot jäsenvaltioiden toimista, joilla ne vastaavat kansallisten tavoitteiden tasoa koskeviin komission suosituksiin, ja näissä toimissa saavutetusta vuotuisesta edistymisestä olisi asetettava julkisesti saataville.

(14)Jäsenvaltioiden olisi laadittava ja julkaistava kansalliset toimintasuunnitelmat. Jotta jäsenvaltioiden kansalliset toimintasuunnitelmat olisivat tehokkaita, niihin olisi sisällyttävä määrällisiä tavoitteita, viittaukset kansallisessa lainsäädännössä vuodeksi 2030 asetettuihin sitoviin kansallisiin vähennystavoitteisiin sekä kansallisissa toimintasuunnitelmissa asetetut ohjeelliset tavoitteet samoin kuin toimenpiteet, aikataulut ja indikaattorit, joiden mukaan vähennetään torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia, Näin voidaan omaksua määrällisten tavoitteiden asettamiseen jäsennelty lähestymistapa, jolla on selvä yhteys vuodeksi 2030 asetettuihin kansallisiin vähennystavoitteisiin. Jotta jäsenvaltiot voivat valvoa tämän asetuksen säännösten noudattamista, niitä olisi myös vaadittava raportoimaan vuosittain tavoitteista ja tarkoista määrällisistä tiedoista, jotka liittyvät käyttöä, koulutusta, levitysvälineitä ja integroitua torjuntaa koskevien säännösten noudattamiseen.

(15)Unionin laajuisten käytön vähentämistä koskevien tavoitteiden, jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetetut unionin vähennystavoitteet’, sekä vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen lisätä biologisen torjunnan ja muiden kemialliselle torjunnalle vaihtoehtoisten keinojen saatavuutta ja käyttöä. Näiden vaihtoehtojen saatavuus kannustaa ottamaan käyttöön vähän torjunta-aineita käyttäviä tuhoojatorjuntakäytäntöjä, kuten luonnonmukainen viljely.

(16)Kasvisuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevan politiikan ja toimenpiteiden täytäntöönpano vaikuttaa ympäristöön, kansanterveyteen ja työoloihin. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalaisille ja työmarkkinaosapuolille annetaan riittävästi mahdollisuuksia osallistua jäsenvaltioiden kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen ja että heitä kuullaan niiden laatimisessa tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY 58 mukaisesti.

(17)Jotta varmistetaan johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa asiaan liittyvään lainsäädäntöön, jäsenvaltioiden kansallisissa toimintasuunnitelmissa olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY 59 , neuvoston direktiivi 92/43/ETY 60 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY 61 , neuvoston direktiivi 91/676/ETY 62 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY 63 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284 64 sekä luonnon ennallistamista koskeva asetus xxx/xxx [lisätään viittaus hyväksyttävään säädökseen], ja niiden olisi oltava johdonmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 65 mukaisesti laadittujen yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, strategiasuunnitelmien kanssa.

(18)Taloudelliset välineet, myös YMP:n mukaiset välineet, joilla tuetaan viljelijöitä, voivat olla ratkaisevassa asemassa kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa ja etenkin kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisessä. Jäsenvaltioiden on osoitettava kansallisissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, että pannessaan YMP:tä täytäntöön ne samalla edistävät ja tukevat muuta asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä ja sen tavoitteita, myös tämän asetuksen tavoitteita.

(19)Avoimuuden vuoksi ja edistymisen vauhdittamiseksi on tarpeen mitata jäsenvaltioiden saavuttamaa edistystä suhteessa vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden ja muiden ohjeellisten kansallisten vähennystavoitteiden saavuttamiseen. Tämä olisi tehtävä vuotuisten edistymis- ja täytäntöönpanokertomusten avulla. Jotta tämän asetuksen noudattamista voidaan seurata jäsennetyllä ja helposti vertailtavalla tavalla, jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä näihin kertomuksiin myös tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä määrällisiä tietoja käytöstä, koulutuksesta, levitysvälineistä ja integroidusta torjunnasta. Jotta komissio voi osaltaan edistää vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden ja muiden ohjeellisten kansallisten vähennystavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien näiden tavoitteiden saavuttamista tukevat mahdolliset toimenpiteet, sen olisi analysoitava tällaista edistymistä ja toimenpiteitä kahden vuoden välein.

(20)Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi tuhoojatorjuntaan on sovellettava lähestymistapaa, jossa noudatetaan integroitua torjuntaa harkitsemalla huolellisesti kaikkia käytettävissä olevia keinoja, joilla ehkäistään haitallisten organismien populaatioiden kehittymistä ja pidetään kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö tasoilla, jotka ovat taloudellisesti ja ekologisesti perusteltuja ja joilla minimoidaan ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvat riskit. Integroidussa torjunnassa painotetaan terveiden viljelykasvien kasvattamista siten, että maatalouden ekosysteemejä häiritään mahdollisimman vähän, kannustetaan käyttämään luonnonmukaista tuhoojatorjuntaa ja käytetään kemiallista torjuntaa vain, kun kaikki muut torjuntakeinot on käyty läpi. Tässä asetuksessa on tarpeen vahvistaa selkeät säännöt, jotta varmistetaan integroidun torjunnan yhtenäinen käytännön täytäntöönpano. Integroidun torjunnan soveltamista koskevan velvoitteen noudattamiseksi ammattikäyttäjän on otettava huomioon ja pantava täytäntöön kaikki menetelmät ja käytännöt, joilla vältetään kasvinsuojeluaineiden käyttö. Kemiallisia kasvinsuojeluaineita olisi käytettävä vain, kun kaikki muut torjuntakeinot on käyty läpi. Jotta voidaan varmistaa vaatimuksen noudattaminen ja seurata sitä, on tärkeää, että ammattikäyttäjät pitävät kirjaa syistä, joiden vuoksi ne käyttävät kasvinsuojeluaineita, tai muiden integroidun torjunnan mukaisesti mahdollisesti toteutettujen toimien syistä sekä riippumattomilta neuvojilta integroidun torjunnan tueksi saaduista neuvoista. Tällaista tietojen kirjaamista edellytetään myös lentolevityksestä.

(21)Päällekkäisyyksien välttämiseksi komissio laatii jäsenvaltioille vakiomallin, jotta voidaan yhdistää ammattikäyttäjien integroidun torjunnan mukaisesti toteuttamista toimista kirjaamat tiedot asetuksen (EY) N:o 1107/2009 67 artiklan mukaisesti kirjattuihin tietoihin.

(22)Jotta voidaan helpottaa integroidun torjunnan noudattamista, on tarpeen säätää viljelykasvikohtaisista säännöistä, joita ammattikäyttäjän on noudatettava tietyn viljelykasvin ja sen alueen suhteen, jolla ammattikäyttäjä toimii. Tällaisilla säännöillä olisi muutettava integroitua torjuntaa koskevat vaatimukset todennettaviksi kriteereiksi, joita sovelletaan tiettyyn viljelykasviin. Sen varmistamiseksi, että viljelykasvikohtaiset säännöt ovat integroitua torjuntaa koskevien vaatimusten mukaiset, olisi annettava yksityiskohtaisia sääntöjä näiden viljelykasvikohtaisten sääntöjen sisällöstä, ja komissio todentaa näiden sääntöjen laatimisen, täytäntöönpanon sekä sen, miten niiden noudattamista valvotaan käytännössä.

(23)Jotta voidaan todentaa, noudattavatko ammattikäyttäjät integroitua torjuntaa, olisi pidettävä yllä integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa sähköistä rekisteriä, jonka tarkoituksena on todentaa tässä asetuksessa säädettyjen integroitua torjuntaa koskevien sääntöjen noudattaminen ja tukea unionin politiikan kehittämistä. Rekisteriin pitäisi olla pääsy myös kansallisilla tilastoviranomaisilla, jotta ne voivat kehittää, tuottaa ja jaella virallisia tilastoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 66 V luvun mukaisesti. Rekisteriin olisi kirjattava kaikki ehkäisevät toimenpiteet tai torjuntatoimet sekä niiden syyt. Tämä antaa toimivaltaisille viranomaisille tarvittavat tiedot sen todentamiseksi, onko ammattimainen käyttäjä toteuttanut integroidun torjunnan mukaisen päätöksentekoprosessin ennen tietyn ennaltaehkäisevän toimenpiteen tai torjuntatoimen määrittämistä. Rekisterin olisi myös sisällettävä yksityiskohtaisia tietoja neuvoista, joita on pyydetty vuosittain integroidun torjunnan tueksi, jotta voidaan todentaa, että integroituun torjuntaan kohdistuu pitkän aikavälin strategista suunnittelua.

(24)Sen varmistamiseksi, että kasvinsuojeluaineita ja niiden levitysvälineitä käytetään ihmisten terveyttä ja ympäristöä suojelevalla tavalla, on tarpeen säätää ammattikäyttäjiä koskevista yleisistä vaatimuksista, jotka liittyvät tiettyjen kasvinsuojeluaineiden tai levitysvälineiden käyttöä ja vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käyttöä varten vaadittavaan koulutukseen sekä tarpeeseen noudattaa ammattikäytössä olevia levitysvälineitä koskevia tarkastusvaatimuksia.

(25)Kasvinsuojeluaineiden käytöllä saattaa olla erityisen kielteisiä vaikutuksia tietyillä alueilla, joilla suuri yleisö tai haavoittuvat ryhmät vierailevat usein, yhteisöissä, joissa ihmiset asuvat ja työskentelevät, sekä ekologisesti herkillä alueilla, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY 67 ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY 68 mukaisesti suojelluilla Natura 2000 -alueilla. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään suuren yleisön käyttämillä alueilla, on erittäin mahdollista, että ihmiset altistuvat kasvinsuojeluaineille. Sen vuoksi olisi kiellettävä kasvinsuojeluaineiden käyttö herkillä alueilla ja kolmen metrin säteellä tällaisista alueista ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Poikkeukset kiellosta olisi sallittava vain tietyin edellytyksin ja tapauskohtaisesti.

(26)Vesiympäristö ja juomavesivarastot ovat erityisen herkkiä kasvinsuojeluaineille. Sen vuoksi olisi kiellettävä kasvinsuojeluaineiden käyttö pintavesialueilla ja niiden ympärillä vesiympäristön suojelemiseksi. Jotta voidaan suojella vesiympäristöä ja juomavesivarastoja kasvinsuojeluaineiden vaikutukselta, jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, joilla vältetään pinta- ja pohjaveden sekä rannikko- ja merivesien pilaantuminen ja mahdollistetaan pinta- ja pohjaveden hyvän tilan saavuttaminen. Lisäksi on tärkeää, että ammattikäyttäjille annetaan koulutusta tavoista, joilla voidaan minimoida tai lopettaa sellaisten kasvinsuojeluaineiden käyttö, joiden on luokiteltu olevan ”haitallisia vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia”, ”erittäin myrkyllisiä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia” tai ”myrkyllisiä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia”. On myös tärkeää, että ammattikäyttäjille annetaan koulutusta alhaisen riskin kasvinsuojeluaineiden tai muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen etusijalle asettamisen merkityksestä, tuulikulkeuman vähentämiseen tähtäävän teknologian käytöstä sekä riskinhallintatoimenpiteistä.

(27)Täsmäviljelyllä tarkoitetaan maatalousjärjestelmiä, joilla viljelymenetelmät räätälöidään huolellisesti vastaamaan paikallisia olosuhteita, esimerkiksi viljelylohkojen olosuhteita. Nykyisen teknologian soveltaminen, mukaan lukien unionin avaruusdatan ja -palvelujen (Galileo ja Copernicus) käyttö, voi vähentää merkittävästi torjunta-aineiden käyttöä. Sen vuoksi on tarpeen säätää oikeudellisesta kehyksestä, jolla kannustetaan täsmäviljelyn kehittämistä. Kasvinsuojeluaineiden levittäminen ilma-aluksesta, muun muassa lentokoneesta, helikopterista ja droonista, on yleensä vähemmän tarkkaa kuin muut levitystavat, minkä vuoksi se voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Sen vuoksi lentolevitys olisi kiellettävä. Joitakin poikkeuksia voitaisiin kuitenkin sallia tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa sillä on vähemmän kielteinen vaikutus ihmisten terveyteen ja ympäristöön kuin muilla vaihtoehtoisilla levitysmenetelmillä tai joissa toteuttamiskelpoista vaihtoehtoista levitysmenetelmää ei ole. On myös tarpeen kirjata lentolevitystä varten myönnettyjen lupien perusteella suoritettujen lentolevitysten lukumäärä, jotta saadaan selkeät tiedot siitä, miten monia lupaan perustuvia lentolevityksiä on tosiasiallisesti suoritettu.

(28)On kuitenkin todennäköistä, että tiettyjen miehittämättömien ilma-alusten (myös droonien) avulla voidaan suorittaa kasvinsuojeluaineiden kohdennettua lentolevitystä. Tällaisten miehittämättömien ilma-alusten avulla voidaan kohdennetun levittämisen ansiosta todennäköisesti vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja vähentää näin ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä maalla toimivien levitysvälineiden käyttöön verrattuna. Sen vuoksi tässä asetuksessa on aiheellista vahvistaa kriteerit, joiden perusteella tietyille miehittämättömille ilma-aluksille voidaan myöntää poikkeus lentolevityskiellosta. On myös aiheellista lykätä tämän poikkeuksen soveltamista kolmella vuodella, kun otetaan huomioon tämänhetkinen tieteellinen epävarmuus.

(29)Kasvinsuojeluaineiden käsittely, mukaan lukien varastointi, laimentaminen ja sekoittaminen, levitysvälineiden puhdistaminen käytön jälkeen, säiliöihin jääneiden seosten talteenotto ja hävittäminen sekä kasvinsuojeluaineiden tyhjien pakkausten ja jäämien hävittäminen, aiheuttaa erityisiä altistumisriskejä ihmisille ja ympäristölle. Tämän vuoksi on aiheellista säätää tällaisia toimia koskevista erityisistä toimenpiteistä. Sikäli kuin kasvinsuojeluaineiden käyttö, varastointi ja hävittäminen edellyttävät työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista, näistä vaatimuksista säädetään muun muassa neuvoston direktiivissä 89/391/ETY 69 , neuvoston direktiivissä 89/656/ETY 70 , neuvoston direktiivissä 98/24/EY 71 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/37/EY 72 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/104/EY 73 .

(30)Kun otetaan huomioon kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan neuvonnan merkitys keinona tukea niiden käyttöä tavalla, jolla suojellaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä integroidun torjunnan mukaisesti, on tärkeää, että neuvojat saavat riittävän koulutuksen.

(31)Kasvinsuojeluaineiden myynti on tärkeä osa jakeluketjua, koska sen yhteydessä jakelijat voivat antaa tarvittavat tiedot kasvinsuojeluaineen asianmukaisen käytön tueksi. Ostajalle tai loppukäyttäjälle olisi annettava ostohetkellä ihmisten terveyteen ja ympäristöön liittyvistä turvallisuusohjeista erityistä neuvontaa, jotta voidaan vastata kysymyksiin, joilla helpotetaan kyseisen kasvinsuojeluaineen asianmukaista käyttöä. Muille kuin ammattikäyttäjille olisi annettava myyntipisteessä yleisiä tietoja kasvinsuojeluaineiden turvallisesta käytöstä, käsittelystä ja varastoinnista sekä näiden tuotteiden pakkausten hävittämisestä, koska tällaisilla käyttäjillä ei ole yleensä samoja käytännön tietoja kuin ammattikäyttäjillä.

(32)On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot perustavat ja pitävät yllä kasvinsuojeluaineiden jakelijoille ja ammattikäyttäjille ja alalla toimiville neuvojille tarkoitettuja perus- ja täydennyskoulutusjärjestelmiä ja sertifiointijärjestelmiä, joilla tällaisesta koulutuksesta pidetään kirjaa, sen varmistamiseksi, että toimijat ovat täysin tietoisia mahdollisista riskeistä ihmisten terveydelle ja ympäristölle sekä asianmukaisista toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää riskejä mahdollisimman suuressa määrin. Neuvojien koulutuksen olisi oltava kattavampaa kuin jakelijoiden tai ammattikäyttäjien, koska heidän on kyettävä tukemaan integroidun torjunnan ja viljelykasvikohtaisten sääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa. Ammattikäyttöön hyväksytyn kasvinsuojeluaineen käyttö tai ostaminen on rajoitettava henkilöihin, joilla on koulutustodistus. Jotta varmistetaan kasvinsuojeluaineiden turvallinen käyttö ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta, jakelijoita olisi lisäksi vaadittava antamaan kasvinsuojeluaineita ostaville ammattikäyttäjille ja muille kuin ammattikäyttäjille tuotekohtaisia tietoja myyntipisteessä.

(33)Jotta varmistetaan suunnitelmallinen lähestymistapa haitallisten organismien torjuntaan useilla kasvukausilla siten, että supistetaan kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö mahdollisimman vähäiseksi ja varmistetaan integroidun torjunnan asianmukainen täytäntöönpano, ammattikäyttäjiä olisi vaadittava kääntymään säännöllisesti tuhoojatorjuntaa käsittelevien koulutettujen riippumattomien neuvojien puoleen, jotta kasvinsuojeluaineita käytettäisiin vain viimeisenä keinona.

(34)Kasvinsuojeluaineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti aiheutuvien riskien vuoksi suurelle yleisölle olisi tiedotettava paremmin tällaisten aineiden käytön yleisistä vaikutuksista tiedotuskampanjoilla, jakelijoiden kautta välitettävillä tiedoilla ja muilla asianmukaisilla toimenpiteillä.

(35)Jotta saataisiin enemmän tietoa kasvinsuojeluaineille altistuneiden ihmisten akuutteihin myrkytystapauksiin ja kroonisiin myrkytyksiin liittyvistä suuntauksista, kunkin jäsenvaltion olisi koottava tietoja tällaisista suuntauksista. Komissio seuraa suuntauksia unionin tasolla.

(36)Jotta voidaan minimoida kasvinsuojeluaineiden haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön, on tarpeen säätää ammattikäytössä olevien levitysvälineiden säännöllisten teknisten tarkastusten järjestelmistä. Kun otetaan huomioon sellaisten ammattikäytössä olevien levitysvälineiden mahdollisesti pienempi vaikutus, joiden käyttö on erittäin vähäistä, on myös aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus säätää lievemmistä tarkastusvaatimuksista ja eri tarkastusväleistä tällaisten levitysvälineiden osalta. Kun lisäksi otetaan huomioon uuden kannettavan levitysvälineen ja reppuruiskun suhteellisen alhainen ostohinta verrattuna tarkastuskustannuksiin, on aiheellista säätää mahdollisuudesta tällaisten välineiden pakollisia tarkastuksia koskeviin kansallisiin poikkeuksiin, edellyttäen että välineiden aiheuttamista riskeistä ihmisten terveydelle ja ympäristölle tehdään riskinarviointi. Arviointiin olisi sisällyttävä arvio välineiden käytön laajuudesta. Tarkastusvaatimusten noudattamisen varmistamiseksi on tarpeen edellyttää, että kussakin jäsenvaltiossa perustetaan ammattikäytössä olevien levitysvälineiden rekisteri, joka pidetään ajan tasalla. Koska kaikissa levitysvälineissä ei ole yksilöllistä tunnistetta, on tarpeen säätää yksilöllisen tunnisteen antamisesta tällaisille levitysvälineille, jotta varmistetaan, että kaikki välineet ovat tunnistettavissa fyysisesti.

(37)Jotta voidaan seurata kasvinsuojeluaineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien ja haitallisten vaikutusten vähentämisessä saavutettua edistystä, on tarpeen käyttää edelleen direktiivillä 2009/128/EY perustettua yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden järjestelmää.

(38)Laskelmissa, jotka koskevat yhdenmukaistettuja riski-indikaattoreita ja edistymistä Pellolta pöytään -strategian torjunta-aineiden vähennystavoitteisiin perustuvien unionin tason ja jäsenvaltioiden sitovien tavoitteiden saavuttamisessa, olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 74 mukaisesti kasvinsuojeluaineista kerättyjä tilastotietoja. Koska torjunta-aineiden käyttö vaihtelee vuosittain etenkin sääolosuhteiden mukaan, kolmen vuoden viiteajanjakso on asianmukainen tällaisten vaihtelujen huomioon ottamiseksi. Yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden 1 ja 2 laskemiseen käytettävän viiteajanjakson muodostavat vuodet 2011–2013, koska tämä on ensimmäinen kolmivuotiskausi, jolta komissio sai tietoja asetuksen (EY) N:o 1185/2009 nojalla ja joka osuu ajallisesti yhteen direktiivin 2009/128/EY voimaantulon kanssa. Vuodeksi 2030 asetetuissa unionin vähennystavoitteissa edistymisen laskemiseen käytettävän viiteajanjakson muodostavat vuodet 2015–2017, koska nämä ovat viimeisimmät kolme vuotta, joilta tietoja oli saatavilla, kun Pellolta pöytään -strategiasta ilmoitettiin. Uuden yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2a laskemiseen käytettävän viiteajanjakson muodostavat vuodet 2022–2024, koska tämä on ensimmäinen kolmivuotiskausi, jolta on saatavilla tietoja kunkin kasvinsuojelun hätätilannetta varten myönnetyn luvan nojalla käsitellyistä alueista.

(39)Tällä hetkellä ainoat unionin tasolla saatavilla olevat luotettavat tilastotiedot kasvinsuojeluaineiden myynnistä ja käytöstä ovat tilastot tehoaineiden määristä markkinoille saatetuissa kasvinsuojeluaineissa ja tiedot asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla kasvinsuojelun hätätilannetta varten myönnettyjen lupien lukumäärästä. Näitä tilastoja käytetään laskelmissa, jotka koskevat direktiivin 2009/128/EY mukaisia yhdenmukaistettuja riski-indikaattoreita 1 ja 2 ja edistymistä Pellolta pöytään ‑strategiaan perustuvien vuodeksi 2030 asetettujen unionin sitovien vähennystavoitteiden ja vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Uusi yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2a lasketaan käyttämällä tilastoja kasvinsuojelun hätätilanteita varten myönnettyjen lupien lukumäärästä, näiden lupien kohteena olevien kasvinsuojeluaineiden sisältämien tehoaineiden ominaisuuksista ja näiden lupien nojalla käsitellyistä alueista, jotta voidaan määrittää paremmin kasvinsuojelun hätätilannetta varten myönnetyistä luvista aiheutuvat riskit.

(40)Jotta voidaan varmistaa avoimuus ja yhtenäinen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa, tämän asetuksen liitteessä olisi vahvistettava menetelmä, jolla lasketaan edistyminen vuodeksi 2030 asetettujen unionin ja jäsenvaltioiden kahden vähennystavoitteen saavuttamisessa ja yhdenmukaistetut riski-indikaattorit unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.

(41)Vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa tunnustetaan tarve kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. On näyttöä lajien, erityisesti hyönteisten ja pölyttäjien, laajamittaisesta vähenemisestä unionissa. Biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen vaikuttaa muun muassa kasvinsuojeluaineiden käyttö, eikä tämänhetkisten unionin toimintapoliittisten välineiden mukaisilla jäsenvaltioiden toimilla ole vielä onnistuttu pysäyttämään tätä biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää varmistaa, että kasvinsuojeluaineita käytetään tavalla, jolla lievennetään näistä aineista luonnonvaraiselle kasvistolle ja eläimistölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten riskiä erilaisilla toimenpiteillä, muun muassa koulutuksella, ammattikäytössä olevien levitysvälineiden tarkastuksilla sekä vesiympäristön ja herkkien alueiden suojelulla.

(42)Komission ja tämän asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välisen viestinnän helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle tämän asetuksen mukaisesti nimetyt toimivaltaiset viranomaiset.

(43)Voidakseen valvoa tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden noudattamista jäsenvaltioiden olisi säädettävä asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että sääntöjen noudattamista valvotaan. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. On myös tärkeää, että säädetään tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden toteuttamiseen liittyvien kustannusten perimisestä maksuilla jäsenvaltioissa sen varmistamiseksi, että toimivaltaisilla viranomaisilla on käytettävissään riittävät taloudelliset resurssit.

(44)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on ihmisten terveyden ja ympäristön suojeleminen kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta sekä Pellolta pöytään -strategiassa ja EU:n biodiversiteettistrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, vaan se voidaan näiden aineiden käytön laajuuden ja monimutkaisuuden ja niihin liittyvien riskiprofiilien vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(45)Toimivaltaisten viranomaisten tai muiden elinten tai luonnollisten henkilöiden, joille on siirretty virallisen valvonnan tehtäviä, suorittamia toimia, joilla todennetaan, että toimijat noudattavat tätä asetusta, säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/625 75 , kasvisuojeluaineiden levittämiseen käytettyihin välineisiin liittyviä valvontatehtäviä lukuun ottamatta. Sen vuoksi tässä asetuksessa on säädettävä vain valvonnasta ja auditoinnista, joka koskee ammattikäytössä olevien levitysvälineiden tarkastusta.

(46)Jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan ja tieteen kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan integroituun torjuntaan liittyviä ammattikäyttäjien ja neuvojien velvoitteita, ammattikäytössä olevien levitysvälineiden tarkastusta, yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden laskemista, vuotuisissa edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksissa toimitettavia tietoja ja levitysvälineisiin liittyviä ilmoituslomakkeita koskevia säännöksiä sekä liitteitä II, III, IV, V ja VI. Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittelemällä miehittämättömiä ilma-aluksia koskeviin tiettyihin tekijöihin liittyvät tarkat kriteerit, kunhan tekniikan ja tieteen kehitys mahdollistaa tällaisten tarkempien kriteerien laatimisen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 76 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)Komissio tekee asetusta koskevan arvioinnin voidakseen arvioida, saavuttaako asetus edelleen tavoitteensa tehokkaasti ja vaikuttavasti, onko se johdonmukainen ja edelleen merkityksellinen ja tuoko se unionin tasolla lisäarvoa.

(48)Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta varmistetaan yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset tämän asetuksen säännöksille, jotka koskevat ammattikäyttäjien kirjaamia tietoja integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaan sähköiseen rekisteriin, toimivaltaisten viranomaisten tekemiä tiivistelmiä ja analyysejä rekisterissä olevista tiedoista sekä tietojen antamista akuuteista myrkytystapauksista ja kroonisista myrkytyksistä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 77 mukaisesti.

(49)Tämän asetuksen täytäntöönpano jäsenvaltioissa johtaa viljelijöitä ja muita torjunta-aineiden käyttäjiä koskeviin uusiin ja tehostettuihin velvoitteisiin. Jotkin niistä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 78 liitteessä III lueteltuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevia toimenpidevaatimuksia, joita viljelijöiden on kyseisen asetuksen mukaisesti noudatettava YMP:n tukien saamiseksi, kun taas muihin vaatimuksiin, jotka ylittävät pakollisten vaatimusten perustason, voidaan myöntää lisätukia asetuksen (EU) 2021/2115 31 artiklan mukaisista vapaaehtoisista järjestelmistä, kuten ekojärjestelmistä. Asetuksen (EU) 2021/2115 31 artiklan 5 kohdan a ja b alakohdassa ja 70 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, että YMP:n rahoitusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisiin ympäristöjärjestelmän tai maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksen mukaisesti toteutettuihin käytäntöihin, jotka menevät pidemmälle kuin kyseisessä asetuksessa vahvistetut asiaa koskevat lakisääteiset hoitovaatimukset ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja eläinten hyvinvointia koskevat asiaankuuluvat vähimmäisvaatimukset sekä muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset vaatimukset. Koska viljelijöitä ja muita käyttäjiä on tuettava taloudellisesti heidän siirtyessään kohti kestävämpää torjunta-aineiden käyttöä, asetusta (EU) 2021/2115 on muutettava, jotta tämän asetuksen mukaisesti asetettuja vaatimuksia voidaan rahoittaa siirtymäkauden aikana. Tätä jäsenvaltioiden poikkeuksellista mahdollisuutta myöntää lisärahoitusta tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin olisi sovellettava kaikkiin tämän asetuksen soveltamisesta johtuviin viljelijöiden ja muiden käyttäjien velvoitteisiin, mukaan lukien integroidun torjunnan viljelykasvikohtaisissa säännöissä määrätyt pakolliset viljelykäytännöt. Lisäksi asetuksen (EU) 2021/2115 73 artiklan 5 kohdan mukaan viljelijöiden investointeja unionin lainsäädännössä asetettujen uusien vaatimusten noudattamiseksi voidaan tukea enintään 24 kuukauden ajan siitä päivästä, jona niistä tulee tilan kannalta pakollisia. Vastaavasti olisi vahvistettava pidempi siirtymäkausi investoinneille, jotka täyttävät viljelijöille tämän asetuksen mukaisesti asetetut vaatimukset. Sen vuoksi asetusta (EU) 2021/2115 olisi muutettava.

(50)Tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä, jotta toimivaltaiset viranomaiset ja toimijat voivat valmistautua sillä käyttöön otettaviin vaatimuksiin,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevat säännöt säätämällä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä koskevien vähennystavoitteiden asettamisesta ja niiden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä, vahvistamalla kasvinsuojeluaineiden käyttöä, varastointia, myyntiä ja hävittämistä koskevat vaatimukset sekä levitysvälineitä koskevat vaatimukset, säätämällä koulutuksesta ja tiedottamisesta sekä säätämällä integroidun torjunnan täytäntöönpanosta.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan käyttäjälle toimitettavassa muodossa oleviin tuotteisiin, jotka sisältävät tehoaineita, suoja-aineita tai tehosteaineita tai koostuvat niistä ja joilla on jokin seuraavista käyttötarkoituksista:

a)kasvien tai kasvituotteiden suojelu kaikkia haitallisia organismeja vastaan tai tällaisten organismien toiminnan ehkäiseminen, jollei kyseisten aineiden päätarkoitukseksi katsota pikemminkin hygieeniset syyt kuin kasvien tai kasvituotteiden suojelu;

b)kasvien elintoimintoihin vaikuttaminen, esimerkiksi niiden kasvuun muutoin kuin ravinteina tai kasvibiostimulantteina vaikuttavien aineiden avulla;

c)kasvituotteiden säilyvyyden varmistaminen, paitsi jos tällaisiin aineisiin tai tuotteisiin sovelletaan säilöntäaineita koskevia unionin erityissäännöksiä;

d)epätoivottujen kasvien tai kasvinosien tuhoaminen, lukuun ottamatta leviä, jollei tuotteita käytetä maaperässä tai vedessä kasvien suojelemiseksi;

e)kasvien epätoivotun kasvun rajoittaminen tai estäminen, lukuun ottamatta leviä, jollei tuotteita käytetä maaperässä tai vedessä kasvien suojelemiseksi.

Näistä tuotteista käytetään jäljempänä nimitystä ’kasvinsuojeluaineet’.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)’kemiallisella kasvinsuojeluaineella’ kasvinsuojeluainetta, joka sisältää kemiallista tehoainetta, lukuun ottamatta kasvituotteita, joissa käytetään biologista alkuperää olevia luonnollisia keinoja tai niiden kanssa identtisiä aineita, kuten mikro-organismeja, semiokemikaaleja, asetuksen (EY) N:o 1107/2009 3 artiklan 6 alakohdassa määriteltyjen kasvituotteiden uutteita tai selkärangattomia makro-organismeja;

2)’vähäriskisellä kasvinsuojeluaineella’ kasvinsuojeluainetta, jolle on myönnetty lupa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

3)’kemiallisella tehoaineella’ muuta tehoainetta kuin mikro-organismia, semiokemikaalia tai asetuksen (EY) N:o 1107/2009 3 artiklan 6 alakohdassa määritellyn kasvituotteen uutetta;

4)’biologisella monimuotoisuudella’ asetuksen (EY) N:o 1107/2009 3 artiklan 29 alakohdassa määriteltyä biologista monimuotoisuutta;

5)’vaarallisemmalla kasvinsuojeluaineella’ kasvinsuojeluainetta, joka sisältää yhtä tai useampaa tehoainetta, jotka on hyväksytty korvattaviksi aineiksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 24 artiklan mukaisesti ja luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa E osassa, tai joka sisältää yhtä tai useampaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/408 liitteessä lueteltua tehoainetta;

6)’käytössä olevalla maatalousmaalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2018/1091 79 2 artiklan e alakohdassa määriteltyä käytössä olevaa maatalousmaata;

7)’ammattikäyttäjällä’ henkilöä, joka käyttää kasvinsuojeluainetta ammattitoiminnassaan;

8)’jakelijalla’ henkilöä, joka asettaa kasvinsuojeluaineen saataville markkinoilla, mukaan lukien tukkukauppiaat, tavarantoimittajat ja vähittäiskauppiaat;

9)’neuvojalla’ henkilöä, joka antaa neuvoja integroidusta torjunnasta ja kasvinsuojeluaineiden turvallisesta käytöstä ammatillisen toiminnan tai kaupallisen palvelun yhteydessä, mukaan lukien yksityiset ja julkiset neuvontapalvelut;

10)’levitysvälineillä’ välineitä, joiden käyttö kasvinsuojeluaineen levittämiseen on kohtuudella ennakoitavissa valmistusvaiheessa, ja lisävarusteita, jotka ovat olennaisia tällaisten välineiden tehokkaan toiminnan kannalta, lukuun ottamatta välineitä, jotka on suunniteltu kasvinsuojeluaineilla käsitellyn lisäysaineiston kylvämiseen tai istuttamiseen;

11)’ammattikäytössä olevilla levitysvälineillä’ jotakin seuraavista:

a)levitysvälineet, joita ammattikäyttäjä käyttää kasvinsuojeluaineiden levittämiseen;

b)levitysvälineet, joissa on vaaka- tai pystypuomi tai hedelmätarhoissa käytettävä sumuruisku, riippumatta siitä, käytetäänkö niitä kasvinsuojeluaineiden levittämiseen;

12)’lentolevityksellä’ kasvinsuojeluaineen levittämistä ilma-aluksesta;

13)’miehittämättömällä ilma-aluksella’ ilma-alusta, joka toimii tai jonka on tarkoitus toimia itsenäisesti tai jota voidaan etäohjata ilman ilma-aluksessa olevaa ohjaajaa;

14)’kasvinsuojeluaineella, jolla on lupa ammattikäyttöön’ kasvinsuojeluainetta, jolle on myönnetty lupa vain ammattikäyttäjiä varten asetuksen (EY) N:o 1107/2009 31 artiklan mukaisesti;

15)’integroidulla torjunnalla’ kaikkien sellaisten käytettävissä olevien keinojen huolellista harkintaa, joilla ehkäistään haitallisten organismien populaatioiden kehittymistä ja pidetään kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö tasoilla, jotka ovat taloudellisesti ja ekologisesti perusteltuja ja joilla minimoidaan ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvat riskit;

16)’herkällä alueella’ jotakin seuraavista:

a)suuren yleisön käyttämä alue, kuten yleinen puisto tai puutarha, virkistysalue, urheilukenttä tai polku;

b)alue, jota käyttää enimmäkseen asetuksen (EY) N:o 1107/2009 3 artiklan 14 alakohdassa määritelty herkkä väestöryhmä;

c)asuinyhdyskunta (yhteisö, jossa ihmiset asuvat ja työskentelevät), joka on määritelty ajantasaisimmassa CORINE-ohjelmassa (ympäristötiedon koordinointia koskeva ohjelma, jota pitää yllä Euroopan ympäristökeskus) maanpeitetasoon 1 kuuluvaksi (ihmisen muokkaama maa) (pois lukien taso 2–1,2: Teollisuuden, kaupan ja liikenteen yksiköt ja taso 2–1,3: Kaivokset, kaatopaikat ja rakennustyömaat) 80 ;

d)kaupunkialue, jolla on vesiväylä tai vesistökohde;

e)muut kuin tuottavat alueet, jotka on määritelty EU:n hyvän maatalous- ja ympäristökunnon vaatimusten mukaisesti (GAEC); GAEC-vaatimus 8 sisältyy asetuksen (EU) 2021/2115 liitteessä III olevaan luetteloon;

f)ekologisesti herkkä alue, jolla tarkoitetaan jotakin seuraavista:

i)direktiivin 2000/60/EY mukaisesti suojellut alueet, mukaan lukien mahdolliset suojavyöhykkeet, sekä näiden alueiden muutokset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 81 mukaisesti tehdyn juomavedenottopaikkoja koskevan riskinarvioinnin tulosten perusteella;

ii)direktiivin 92/43/ETY 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainitut yhteisölle merkittävät alueet ja saman direktiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimetyt erityisten suojelutoimien alueet sekä direktiivin 2009/147/EY 4 artiklan mukaisesti luokitellut erityiset suojelualueet ja kaikki muut kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti suojellut alueet, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet Kansallisesti nimettyjen suojelualueiden eurooppalaiseen tietokantaan;

iii)kaikki alueet, joilla asetuksen xxx/xxx [lisätään viittaus hyväksyttävään säädökseen] 17 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti suoritettavassa pölyttäjälajien seurannassa vahvistetaan, että niillä elää yksi tai useampia pölyttäjälajeja, jotka luokitellaan eurooppalaisissa ”punaisissa listoissa” uhanalaisiksi lajeiksi;

17)’karanteenituhoojalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 82 3 artiklassa määriteltyä karanteenituhoojaa;

18)’haitallisella vieraslajilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 83 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä haitallista vieraslajia;

19)’pintavedellä’ direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä pintavettä;

20)’pohjavedellä’ direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä pohjavettä;

21)’riski-indikaattorilla’ mittaa, joka osoittaa kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvien riskien suhteellisen muutoksen ja joka lasketaan liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti;

22)’muilla kuin kemiallisilla menetelmillä’ kemiallisille kasvinsuojeluaineille vaihtoehtoisia keinoja;

23)’biologisella torjunnalla’ kasveille tai kasvituotteille haitallisten organismien torjuntaa käyttämällä biologista alkuperää olevia luonnollisia keinoja tai niiden kanssa identtisiä aineita, kuten mikro-organismeja, semiokemikaaleja, asetuksen (EY) N:o 1107/2009 3 artiklan 6 alakohdassa määriteltyjen kasvituotteiden uutteita tai selkärangattomia makro-organismeja.

II LUKU

KEMIALLISTEN KASVINSUOJELUAINEIDEN VÄHENNYSTAVOITTEET

4 artikla

Kemiallisia kasvinsuojeluaineita koskevat unionin vähennystavoitteet vuodeksi 2030

1.Kunkin jäsenvaltion on edistettävä – hyväksymällä ja saavuttamalla 5 artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet – unionin laajuista tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä vähennetään 50 prosentilla kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä, jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetettu unionin vähennystavoite 1’, ja vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käyttöä, jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetettu unionin vähennystavoite 2’, verrattuna vuosien 2015, 2016 ja 2017 keskiarvoon, jäljempänä yhdessä ’vuodeksi 2030 asetetut unionin vähennystavoitteet’.

2.Komissio laskee vuosittain edistymisen vuodeksi 2030 asetettujen unionin vähennystavoitteiden saavuttamisessa liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti.

5 artikla

Kemiallisia kasvinsuojeluaineita koskevat jäsenvaltioiden vähennystavoitteet vuodeksi 2030

1.Kunkin jäsenvaltion on hyväksyttävä […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 6 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä kansallisessa lainsäädännössään kansalliset tavoitteet, joilla saavutetaan vuoteen 2030 mennessä tämän artiklan mukaisesti asetettu vähennys verrattuna vuosien 2015, 2016 ja 2017 keskiarvoon seuraavien osalta:

a)liitteessä I määriteltyjen kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö ja niistä aiheutuvat riskit, jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetettu kansallinen vähennystavoite 1’;

b)liitteessä I määriteltyjen vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käyttö, jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetettu kansallinen vähennystavoite 2’.

Tätä asetusta sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin kahteen kansalliseen vähennystavoitteeseen viitataan yhdessä ilmaisulla ’vuodeksi 2030 asetetut kansalliset vähennystavoitteet’.

2.Komissio laskee vuosittain kunkin jäsenvaltion edistymisen vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden saavuttamisessa liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti.

3.Kunkin jäsenvaltion on saavutettava 1 kohdassa tarkoitetut tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltiota, joka saavuttaa jonkin vuodeksi 2030 asetetun kansallisen vähennystavoitteen tason ennen vuotta 2030, ei saa vaatia toteuttamaan vähentämistä koskevia lisätoimia. Sen on seurattava vuotuista vaihtelua pitääkseen yllä edistystä, joka on saavutettu kyseisen vuodeksi 2030 asetetun kansallisen vähennystavoitteen osalta.

4.Jollei 5–8 kohdasta muuta johdu, kansalliset vähennystavoitteet vuodeksi 2030 on asetettava sellaiselle tasolle, että kyseisessä jäsenvaltiossa saavutetaan vuosien 2015, 2016 ja 2017 keskiarvon ja vuoden 2030 tason välillä vähintään 50 prosentin vähennys.

5.Jäsenvaltio voi alentaa 4 kohdassa tarkoitetun kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niistä aiheutuvaa riskiä koskevan kansallisen tavoitteensa prosenttiosuuteen, joka on tämän kohdan toisessa alakohdassa säädetyn intensiteettiin liittyvän luvun ja tämän kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn käyttöön ja riskiin liittyvän luvun keskiarvo. Jos kyseinen prosenttiosuus on yli 50 prosenttia, jäsenvaltion on nostettava kansallinen tavoitteensa kyseiseen prosenttiosuuteen.

Intensiteettiin liittyvä luku on seuraava:

a)35 prosenttia, jos kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja niistä aiheutuvan riskin painotettu intensiteetti jäsenvaltiossa keskimäärin vuosina 2015, 2016 ja 2017 on alle 70 prosenttia unionin keskiarvosta;

b)50 prosenttia, jos kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja niistä aiheutuvan riskin painotettu intensiteetti jäsenvaltiossa keskimäärin vuosina 2015, 2016 ja 2017 on 70–140 prosenttia unionin keskiarvosta;

c)65 prosenttia, jos kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja niistä aiheutuvan riskin painotettu intensiteetti jäsenvaltiossa keskimäärin vuosina 2015, 2016 ja 2017 on yli 140 prosenttia unionin keskiarvosta.

Käyttöön ja riskiin liittyvä luku on seuraava:

a)jos kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö ja niistä aiheutuva riski vähenee jäsenvaltiossa enemmän kuin vuosien 2011, 2012 ja 2013 keskiarvosta ja vuosien 2015, 2016 ja 2017 keskiarvosta laskettu unionin keskiarvo, luku vahvistetaan vähentämällä 50 prosentista saavutetun vähentymisen ja unionin keskimääräisen vähentymisen välinen erotus;

b)jos kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö ja niistä aiheutuva riski on lisääntynyt jäsenvaltiossa tai vähennys on pienempi kuin vuosien 2011, 2012 ja 2013 keskiarvosta ja vuosien 2015, 2016 ja 2017 keskiarvosta laskettu unionin keskiarvo, luku vahvistetaan lisäämällä 50 prosenttiin saavutetun vähentymisen – tai tapauksen mukaan lisääntymisen – ja unionin keskimääräisen vähentymisen välinen erotus, kuitenkin niin, että se on enintään 70 prosenttia.

Tässä kohdassa ’kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja niistä aiheutuvan riskin painotetulla intensiteetillä’ tarkoitetaan arvoa, joka vastaa jäsenvaltiossa vuodessa myytävien kasvinsuojeluaineiden sisältämien kemiallisten tehoaineiden kilogrammamäärää painotettuna niitä koskevilla vaaroihin perustuvilla painokertoimilla, jotka esitetään liitteessä I olevan taulukon rivillä iii, jaettuna kyseisen jäsenvaltion käytössä olevan maatalousmaan hehtaarimäärällä.

6.Jäsenvaltio voi alentaa 4 kohdassa tarkoitetun vaarallisempien kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan kansallisen tavoitteensa prosenttiosuuteen, joka on tämän kohdan toisessa alakohdassa säädetyn intensiteettiin liittyvän luvun ja tämän kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn käyttöön liittyvän luvun keskiarvo. Jos kyseinen prosenttiosuus on yli 50 prosenttia, jäsenvaltion on nostettava kansallinen tavoitteensa kyseiseen prosenttiosuuteen.

Intensiteettiin liittyvä luku on seuraava:

a)35 prosenttia, jos vaarallisempien kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön intensiteetti jäsenvaltiossa keskimäärin vuosina 2015, 2016 ja 2017 on alle 70 prosenttia unionin keskiarvosta;

b)50 prosenttia, jos vaarallisempien kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön intensiteetti jäsenvaltiossa keskimäärin vuosina 2015, 2016 ja 2017 on 70–140 prosenttia unionin keskiarvosta;

c)65 prosenttia, jos vaarallisempien kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön intensiteetti jäsenvaltiossa keskimäärin vuosina 2015, 2016 ja 2017 on yli 140 prosenttia unionin keskiarvosta.

Käyttöön liittyvä luku on seuraava:

a)jos vaarallisempien kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö vähenee jäsenvaltiossa enemmän kuin vuosien 2011, 2012 ja 2013 keskiarvosta ja vuosien 2015, 2016 ja 2017 keskiarvosta laskettu unionin keskiarvo, luku vahvistetaan vähentämällä 50 prosentista saavutetun vähentymisen ja unionin keskimääräisen vähentymisen välinen erotus;

b)jos vaarallisempien kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö on lisääntynyt jäsenvaltiossa tai vähennys on pienempi kuin vuosien 2011, 2012 ja 2013 keskiarvosta ja vuosien 2015, 2016 ja 2017 keskiarvosta laskettu unionin keskiarvo, luku vahvistetaan lisäämällä 50 prosenttiin saavutetun vähentymisen – tai tapauksen mukaan lisääntymisen – ja unionin keskimääräisen vähentymisen välinen erotus, kuitenkin niin, että se on enintään 70 prosenttia.

Tässä kohdassa ’vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käytön intensiteetillä’ tarkoitetaan arvoa, joka vastaa kyseisessä jäsenvaltiossa vuodessa myytävien vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden sisältämien kemiallisten tehoaineiden kilogrammamäärää jaettuna kyseisen jäsenvaltion käytössä olevan maatalousmaan hehtaarimäärällä.

7.Jäsenvaltiot, joilla on perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita, voivat vuodeksi 2030 asetettuja kansallisia vähennystavoitteita hyväksyessään ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden käyttöön näillä alueilla liittyvät erityistarpeet, jotka johtuvat niiden tietyistä ilmasto-olosuhteista ja viljelykasveista.

8.Edellä 5, 6 ja 7 kohdan soveltaminen ei missään tapauksessa saa johtaa siihen, että kumpikaan vuodeksi 2030 asetetuista kansallisista vähennystavoitteista olisi alle 35 prosenttia.

9.Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 7 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä vuodeksi 2030 asetetut kansalliset vähennystavoitteensa.

10.Jos jäsenvaltio ei ole hyväksynyt vuodeksi 2030 asetettua kansallista vähennystavoitetta […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 6 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä, tavoitteen katsotaan olevan 50 prosenttia, tai jos kyseinen prosenttiosuus olisi 5 tai 6 kohdan mukaisesti yli 50 prosenttia, kyseinen suurempi prosenttiosuus.

6 artikla

Komission suorittama kansallisten tavoitteiden alustava arviointi

1.Komissio tarkastelee uudelleen sille 5 artiklan 9 kohdan mukaisesti ilmoitettuja vuodeksi 2030 asetettuja kansallisia vähennystavoitteita ja 5 artiklan 5 kohdan tai 6 kohdan mukaista mahdollista tavoitteiden alentamista selittäviä tietoja.

2.Jos komissio päättelee sille toimitettujen tietojen perusteella, että jäsenvaltion ilmoittamat vuodeksi 2030 asetetut kansalliset vähennystavoitteet on asetettava kunnianhimoisemmalle tasolle, se suosittelee […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuosi tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä, että jäsenvaltio kohottaa vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteidensa tasoa. Komissio julkaisee suosituksen.

3.Jos jäsenvaltio mukauttaa vuodeksi 2030 asetettuja kansallisia vähennystavoitteitaan komission suosituksen mukaisesti, sen on muutettava 5 artiklan mukaisesti kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja kansallisia tavoitteita ja sisällytettävä mukautetut tavoitteet kansalliseen toimintasuunnitelmaansa yhdessä komission suosituksen kanssa.

4.Jos jäsenvaltio päättää olla mukauttamatta vuodeksi 2030 asetettuja kansallisia vähennystavoitteitaan komission suosituksen mukaisesti, sen on sisällytettävä päätöksen perustelut kansalliseen toimintasuunnitelmaansa yhdessä suosituksen kanssa.

5.Jäsenvaltioiden, jotka ovat saaneet 2 kohdassa tarkoitetun komission suosituksen, on ilmoitettava mukautetut tavoitteensa tai tapauksen mukaan mukauttamatta jättämisen perustelut komissiolle […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 18 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä.

6.Arvioituaan kaikkien jäsenvaltioiden 5 artiklan mukaisesti vahvistettujen vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden tason komissio todentaa, että niiden keskiarvo on vähintään 50 prosenttia, jotta saavutetaan vastaava vuoden 2030 unionin tavoite.

7.Jos kaikkien jäsenvaltioiden vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden keskiarvo on alle 50 prosenttia, komissio suosittelee, että yksi tai useampi jäsenvaltio kohottaa vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteidensa tasoa, jotta saavutetaan vuodeksi 2030 asetetut unionin vähennystavoitteet. Komissio julkaisee mahdolliset suositukset.

8.Jäsenvaltion on kuukauden kuluessa 7 kohdassa tarkoitetun suosituksen saamisesta toteutettava jokin seuraavista toimista:

a)mukautettava vuodeksi 2030 asetettuja kansallisia vähennystavoitteitaan komission suosituksen mukaisesti, muutettava 5 artiklan mukaisesti kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja kansallisia tavoitteita ja sisällytettävä mukautetut tavoitteet kansalliseen toimintasuunnitelmaansa yhdessä komission suosituksen kanssa;

b)annettava perustelut, jos se päättää olla mukauttamatta vuodeksi 2030 asetettuja kansallisia vähennystavoitteitaan komission suosituksen mukaisesti, ja sisällytettävä päätöksen perustelut kansalliseen toimintasuunnitelmaansa yhdessä komission suosituksen kanssa.

7 artikla

Komission julkaisemat vuodeksi 2030 asetetut unionin ja kansallisten vähennystavoitteiden suuntaukset

1.Komissio julkaisee verkkosivustolla kunkin kalenterivuoden 31 päivään elokuuta mennessä keskimääräiset edistymissuuntaukset vuodeksi 2030 asetettujen unionin vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Nämä suuntaukset lasketaan vuosien 2015–2017 keskiarvon ja 20 kuukautta ennen tietojen julkaisemista päättyvän vuoden keskiarvon erotuksena. Suuntaukset lasketaan liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti.

2.Komissio päivittää 1 kohdassa tarkoitetun verkkosivuston vähintään kerran vuodessa.

3.Komissio julkaisee kunkin kalenterivuoden 31 päivään elokuuta mennessä tiedot kunkin jäsenvaltion edistymissuuntauksista vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Nämä suuntaukset lasketaan vuosien 2015–2017 keskiarvon ja 20 kuukautta ennen tietojen julkaisemista päättyvän vuoden keskiarvon erotuksena. Suuntaukset lasketaan liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

III LUKU

KANSALLISET TOIMINTASUUNNITELMAT

8 artikla

Kansalliset toimintasuunnitelmat

1.Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja julkaistava verkkosivustolla […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 18 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä kansalliset toimintasuunnitelmat, jotka sisältävät seuraavat tiedot:

a)vuodeksi 2030 asetetut kansalliset vähennystavoitteet, jotka on hyväksytty II luvun mukaisesti;

b)vuodeksi 2030 asetettuihin kansallisiin vähennystavoitteisiin liittyvät tiedot, joista säädetään 9 artiklassa;

c)yksityiskohtainen selvitys suunnitellusta edistymisestä suhteessa tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellisiin osatekijöihin, jotka luetellaan liitteessä II olevassa 2 osassa;

d)linkki asetuksen (EU) 2021/2115 mukaisesti laadittujen YMP:n strategiasuunnitelmien asiaankuuluviin osiin, joissa esitetään suunnitelmat luonnonmukaiseen viljelyyn käytettävän käytössä olevan maatalousmaan lisäämisestä ja siitä, miten suunnitelmilla edistetään Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetussa komission tiedonannossa ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” 84 esitettyä tavoitetta, jonka mukaan käytössä olevasta maatalousmaasta 25 prosenttia on osoitettava luonnonmukaiseen viljelyyn vuoteen 2030 mennessä;

e)luettelo ammattikäytössä olevista levitysvälineistä, joihin jäsenvaltio soveltaa erilaisia tarkastusvaatimuksia 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

f)tiedot laittomasti käytettyjen tai petostentorjuntatoimien yhteydessä takavarikoitujen kasvinsuojeluaineiden arvioiduista vuotuisista määristä edeltäviltä kolmelta vuodelta ja mahdollisista suunnitelluista asiaan liittyvistä toimista;

g)kansalliset toimenpiteet, joilla kannustetaan muiden kuin kemiallisten menetelmien käyttöä ammattikäyttäjien parissa taloudellisilla kannustimilla valtiontukia koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti;

h)suunnitellut ja hyväksytyt toimenpiteet, joilla tuetaan muita kuin kemiallisia tuhoojatorjuntamenetelmiä koskevaa innovointia ja niiden kehittämistä tai joilla se varmistetaan kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuilla sitovilla vaatimuksilla;

i)muut suunnitellut ja hyväksytyt toimenpiteet, joilla tuetaan kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä integroidun torjunnan periaatteiden mukaisesti, myös 15 artiklan 1 kohdassa esitettyihin viljelykasvikohtaisiin sääntöihin sisältyvien periaatteiden mukaisesti, tai joilla se varmistetaan kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuilla sitovilla vaatimuksilla.

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä kansallisen toimintasuunnitelmansa ensimmäisestä julkaisemisesta.

Kunkin jäsenvaltion on tarkasteltava uudelleen kansallista toimintasuunnitelmaansa ensimmäisen julkaisemisen jälkeen vähintään joka kolmas vuosi. Jäsenvaltio voi muuttaa kansallista toimintasuunnitelmaansa uudelleentarkastelun perusteella. Jäsenvaltioiden on julkaistava kansallisten toimintasuunnitelmien muutetut versiot ja toimitettava komissiolle muutetut kansalliset toimintasuunnitelmat viipymättä.

Vuoden 2030 loppuun asti julkaistaviin kansallisten toimintasuunnitelmien päivitettyihin versioihin on sisällyttävä ensimmäisen alakohdan a–i alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Vuoden 2030 jälkeen julkaistaviin kansallisten toimintasuunnitelmien päivitettyihin versioihin on sisällyttävä ensimmäisen alakohdan c–i alakohdassa tarkoitetut tiedot.

2.Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä julkinen kuuleminen ennen kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymistä tai muuttamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY 85 vaatimusten mukaisesti.

3.Kansallisiin toimintasuunnitelmiin on sisällyttävä tiivistelmä ennen niiden hyväksymistä järjestetystä julkisesta kuulemisesta ja luettelo niiden täytäntöönpanosta vastaavista viranomaisista.

4.Kansallisten toimintasuunnitelmien on oltava johdonmukaisia suhteessa suunnitelmiin, jotka jäsenvaltiot ovat laatineet direktiivien 91/676/ETY, 92/43/ETY, 2000/60/EY, 2008/50/EY, 2009/147/EY ja (EU) 2016/2284 ja luonnon ennallistamista koskevan asetuksen xxx/xxx [lisätään viittaus hyväksyttyyn säädökseen] mukaisesti, sekä suhteessa asetuksen (EU) 2021/2115 mukaisesti laadittuihin YMP:n strategiasuunnitelmiin, ja niissä on selvitettävä, miten kansallinen toimintasuunnitelma on johdonmukainen suhteessa näihin suunnitelmiin.

5.Jäsenvaltiot, joilla on syrjäisimpiä alueita, voivat toteuttaa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan näitä alueita varten räätälöityjä toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon näiden alueiden ilmasto-olosuhteista ja viljelykasveista johtuvat erityistarpeet.

9 artikla

Vuodeksi 2030 asetettuja kansallisia vähennystavoitteita koskevat tiedot kansallisissa toimintasuunnitelmissa

1.Vuoden 2030 loppuun asti julkaistavien kansallisten toimintasuunnitelmien on sisällettävä kaikki seuraavat vuodeksi 2030 asetettuihin kansallisiin vähennystavoitteisiin liittyvät tiedot:

a)luettelo vähintään viidestä tehoaineesta, jotka vaikuttavat eniten kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämissuuntaukseen ja vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämissuuntaukseen (määritettynä liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti) kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymistä edeltävien kolmen vuoden aikana;

b)luettelo viljelykasveista, joissa kutakin a alakohdassa tarkoitettua tehoainetta käytetään yleisimmin, ja kunkin käsitellyn viljelykasvin hehtaarimäärä;

c)luettelo tuhoojista, joita vastaan a alakohdassa tarkoitettuja tehoaineita käytetään b alakohdassa tarkoitetuissa viljelykasveissa;

d)kunkin c alakohdassa tarkoitetun tuhoojan osalta luettelo muista kuin kemiallisista menetelmistä, joita on käytetty tai jotka todennäköisesti tulevat saataville vuoteen 2030 mennessä.

2.Kansallisissa toimintasuunnitelmissa on ilmoitettava kustakin 1 kohdan d alakohdassa mainitusta muusta kuin kemiallisesta menetelmästä kaikki seuraavat tiedot:

a)sen käytön arvioitu laajuus kasvinsuojeluaineiden myyntiä koskevien tietojen, tutkimusten ja asiantuntija-arvioiden perusteella kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymistä edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana sekä ohjeellinen kansallinen tavoite sen käytön lisäämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja luettelo mahdollisista tekijöistä, jotka estävät tämän lisäyksen saavuttamisen;

b)luettelo toimenpiteistä ja muista toimista, jotka jäsenvaltion tai muiden toimijoiden on toteutettava a kohdassa tarkoitettujen mahdollisten esteiden käsittelemiseksi, tarkka aikataulu välivaiheista sekä kustakin jäsenvaltion toteuttamasta vaiheesta vastaavat viranomaiset.

3.Niistä vähintään viidestä viljelykasvista, jotka vaikuttavat eniten kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien suuntaukseen ja vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käytön suuntaukseen (määritettynä liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti) kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana, kansallisessa toimintasuunnitelmassa on ilmoitettava kaikki seuraavat tiedot:

a)kaikkien näissä viljelykasveissa käytettyjen biologisen torjunnan piiriin kuuluvien kasvinsuojeluaineiden osuus kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymistä edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana, sekä ohjeelliset kansalliset tavoitteet kyseisen osuuden kasvattamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja luettelo mahdollisista tekijöistä, jotka estävät osuuden kasvattamista;

b)luettelo toimenpiteistä ja muista toimista, jotka jäsenvaltion tai muiden toimijoiden on toteutettava a kohdassa tarkoitettujen mahdollisten esteiden käsittelemiseksi, tarkka aikataulu välivaiheista sekä kustakin jäsenvaltion toteuttamasta vaiheesta vastaavat viranomaiset.

4.Kansallisiin toimintasuunnitelmiin on sisällyttävä myös ohjeelliset kansalliset tavoitteet muiden kuin kemiallisten kasvinsuojeluaineiden kokonaismyynnin osuuden kasvattamiseksi kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymistä edeltäneiden kolmen kalenterivuoden viiteajanjaksosta.

10 artikla

Vuotuiset edistymis- ja täytäntöönpanokertomukset

1.Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kunkin vuoden 31 päivään elokuuta mennessä mutta aikaisintaan […] päivänä […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä] vuotuinen edistymis- ja täytäntöönpanokertomus, joka sisältää liitteessä II luetellut tiedot.

2.Vuotuisen edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)kaikki edistymissuuntaukset liitteessä II olevassa 1 osassa vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden saavuttamisessa laskettuna liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti vuosien 2015–2017 keskiarvon ja 20 kuukautta ennen tietojen julkaisemista päättyvän vuoden keskiarvon erotuksena;

b)kaikki edistymissuuntaukset 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa asetettujen ohjeellisten kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa laskettuna vuosittain seuraavien erotuksena: käytön laajuus 9 artiklan 1 kohdan mukaista kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymistä edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana ja käytön laajuus kalenterivuonna, joka päättyy 20 kuukautta ennen asiaa koskevan vuotuisen edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksen julkaisemista;

c)kaikki muut määrälliset tiedot, jotka liittyvät tämän asetuksen täytäntöönpanoon liitteessä II olevan 2 osan mukaisesti;

d)kustakin yhdenmukaistetusta riski-indikaattorista 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti laskettujen tulosten arvioinnin tulos;

e)kaikki edistymissuuntaukset 8 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun luonnonmukaiseen viljelyyn osoitettavan käytössä olevan maatalousmaan osuuden kasvattamista koskevan tavoitteen saavuttamisessa.

3.Kunkin jäsenvaltion on julkaistava vuotuinen edistymis- ja täytäntöönpanokertomus verkkosivustolla ja ilmoitettava siitä komissiolle.

4.Komissio voi pyytää jäsenvaltiota sisällyttämään vuotuiseen edistymis- ja täytäntöönpanokertomukseensa lisätietoja.

Asianomaisen jäsenvaltion on vastattava komission pyyntöön kahden kuukauden kuluessa sen saamisesta, ja sen on julkaistava vastauksensa 3 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

5.Komissio julkaisee jäsenvaltioiden vuotuiset edistymis- ja täytäntöönpanokertomukset verkkosivustolla.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 40 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II, jotta voidaan ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kannalta merkitykselliset tiedot.

11 artikla

Vuotuisia edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksia koskeva komission analyysi

1.Komissio julkaisee […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 2 vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi vuoteen 2030 asti verkkosivustolla analyysin seuraavista:

a)edistymissuuntaukset vuodeksi 2030 asetettujen unionin vähennystavoitteiden saavuttamisessa;

b)jäsenvaltioiden edistyminen vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden saavuttamisessa.

2.Komissio sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuun analyysiin […] päivästä […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 4 vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] lähtien analyysin tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 10 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

3.Komissio voi 2 kohdassa tarkoitetun analyysin perusteella antaa jäsenvaltioille suosituksia seuraavien toimien toteuttamisesta:

a)lisätoimenpiteiden toteuttaminen;

b)9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa vahvistetun mahdollisen ohjeellisen kansallisen tavoitteen tason kohottaminen.

4.Jäsenvaltion, joka on saanut komissiolta 3 kohdan mukaisen suosituksen toteuttaa lisätoimenpiteitä, on toimitettava seuraavassa vuotuisessa edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksessaan toinen seuraavista tiedoista:

a)kuvaus suosituksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä;

b)syyt komission suosituksen noudattamatta jättämiseen.

5.Jäsenvaltion, joka on saanut komissiolta 3 kohdan b alakohdan mukaisen suosituksen kohottaa 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tai 9 artiklan 4 kohdassa vahvistetun ohjeellisen kansallisen tavoitteen tasoa, on toteutettava toinen seuraavista toimista:

a)muutettava kyseisen tavoitteen tasoa suosituksen mukaisesti muuttamalla kansallista toimintasuunnitelmaansa kuuden kuukauden kuluessa suosituksen saamisesta;

b)esitettävä syyt komission suosituksen noudattamatta jättämiseen seuraavassa vuotuisessa edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksessaan.

6.Jos komissio päättelee vuotuisia edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksia koskevan analyysinsä perusteella, että saavutettu edistyminen ei ole riittävää, jotta saavutettaisiin kollektiivisesti vuodeksi 2030 asetetut unionin vähennystavoitteet, se ehdottaa toimenpiteitä ja käyttää muuta toimivaltaansa unionin tasolla sen varmistamiseksi tavoitteet saavutetaan kollektiivisesti. Tällaisissa toimenpiteissä on otettava huomioon tavoitetaso, jolla jäsenvaltiot edistävät vuodeksi 2030 asetettujen unionin vähennystavoitteiden saavuttamista hyväksymillään vuodeksi 2030 asetetuilla kansallisilla vähennystavoitteilla.

7.Komissio toimittaa […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 5 vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen vuotuisista edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksista.

IV LUKU

INTEGROITU TORJUNTA

12 artikla

Integroitu torjunta

1.Ammattikäyttäjien on käytettävä integroitua torjuntaa seuraavasti:

a)soveltamalla 13 artiklaa, jos jäsenvaltiossa, jossa ne toimivat, ei ole hyväksytty viljelykasvikohtaisia sääntöjä kyseiselle viljelykasville ja alueelle 15 artiklan mukaisesti;

b)soveltamalla viljelykasvikohtaisia sääntöjä, jotka on hyväksytty siinä jäsenvaltiossa, jossa ne toimivat, kyseiselle viljelykasville ja alueelle 15 artiklan mukaisesti ja suorittamalla 13 artiklan 8 kohdassa vahvistettuja toimia.

2.Neuvojien on annettava neuvoja, jotka ovat johdonmukaisia sovellettavien viljelykasvikohtaisten sääntöjen ja integroidun torjunnan suhteen.

13 artikla

Integroituun torjuntaan liittyvät ammattikäyttäjien ja neuvojien velvollisuudet

1.Ennen kuin ammattikäyttäjät käyttävät kemiallisia kasvinsuojeluaineita, niiden on sovellettava toimenpiteitä, jotka eivät edellytä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä haitallisten organismien torjuntaan ja hävittämiseen.

2.Jäljempänä 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ammattikäyttäjän kirjanpidon on osoitettava, että hän on harkinnut kaikkia seuraavia vaihtoehtoja:

–viljelykierto,

–nykyaikaisten viljelymenetelmien käyttö, muun muassa kylvöalustan valmistelu, kylvöajankohdat ja -tiheydet, kylvö suojaviljaan, sekaviljely, säilyttävä maanmuokkaus, harvennus ja suorakylvö,

–resistenttien tai kestävien lajikkeiden ja korkealaatuisten tai sertifioitujen siementen ja istutusaineiston käyttö,

–tasapainoisten lannoitus-, kalkitus- ja kastelu- tai kuivatusjärjestelmien käyttö,

–haitallisten organismien leviämisen estäminen hygieniatoimilla, muun muassa koneiden ja välineiden säännöllisellä puhdistuksella,

–merkittävien hyötyeliöiden suojelu ja vahvistaminen, muun muassa suotuisilla kasvinsuojelutoimilla tai käyttämällä ekologisia infrastruktuureja tuotantoalueiden sisällä ja niiden ulkopuolella,

–tuhoojilta suojautuminen käyttämällä suojattuja rakenteita, verkkoja ja muita fyysisiä esteitä.

Jos ammattikäyttäjä ei ole soveltanut tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltua toimenpidettä, 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa rekisterissä on ilmoitettava syy tähän.

3.Ammattikäyttäjien on seurattava haitallisia organismeja asianmukaisilla menetelmillä ja välineillä. Tällaisiin menetelmiin ja välineisiin on sisällyttävä ainakin yksi seuraavista:

a)havainnot kentällä;

b)tieteellisesti perustellut varoitus-, ennuste- ja varhaishavainnointijärjestelmät, jos ne ovat toteutettavissa;

c)päteviltä neuvojilta saatujen neuvojen käyttö.

4.Ammattikäyttäjien on käytettävä biologista torjuntaa, fysikaalisia menetelmiä ja muita kuin kemiallisia menetelmiä. Ammattikäyttäjät voivat käyttää kemiallisia menetelmiä vain, jos ne ovat välttämättömiä haitallisten organismien torjunnan hyväksyttävän tason saavuttamiseksi, kun kaikki muut 1, 2 ja 3 kohdassa esitetyt muut kuin kemialliset menetelmät on käyty läpi, ja jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

a)haitallisten organismien seurannan tulokset osoittavat kirjattujen havaintojen perusteella, että kemiallisia kasvinsuojelutoimenpiteitä on sovellettava viipymättä, koska haitallisia organismeja esiintyy riittävän paljon;

b)ammattikäyttäjä päättää käyttää kemiallista kasvinsuojelumenetelmää ennaltaehkäisyyn liittyvistä syistä, kun se on perusteltua päätöksenteon tukijärjestelmän tai 23 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävän neuvojan antamien neuvojen perusteella, ja kirjaa päätöksen rekisteriin.

5.Ammattikäyttäjien on käytettävä kasvinsuojeluaineita, jotka ovat mahdollisimman täsmällisiä haitallisten organismien torjuntaan ja joilla on vähiten sivuvaikutuksia ihmisten terveyteen, muihin kuin kohde-eliöihin ja ympäristöön.

6.Ammattikäyttäjien on rajoitettava kemiallisten kasvinsuojeluaineiden ja muiden torjuntatoimien käyttö tasolle, joka on ehdottoman välttämätön haitallisten organismien torjumiseksi ja joka ei lisää riskiä resistenssin kehittymisestä haitallisten organismien populaatioissa. Ammattikäyttäjien on mahdollisuuksien mukaan toteutettava seuraavia toimenpiteitä:

a)levitysannoksen vähentäminen;

b)levitysten määrän vähentäminen;

c)osittainen levitys;

d)laikkukäsittely.

7.Jos on tunnetusti olemassa riski resistenssin kehittymisestä kasvinsuojelutoimenpidettä kohtaan ja jos haitallisten organismien määrä edellyttää kyseisen toimenpiteen toistuvaa käyttämistä kyseisiin viljelykasveihin, ammattikäyttäjien on sovellettava käytettävissä olevia resistenssin vastaisia strategioita toimenpiteen tehon säilyttämiseksi.

Jos kasvinsuojelutoimenpide edellyttää kasvinsuojeluaineiden toistuvaa käyttöä, ammattikäyttäjien on käytettävä kasvinsuojeluaineita, jotka vaikuttavat eri tavoin.

8.Ammattikäyttäjien on toteutettava kaikki seuraavat toimet:

a)tarkastettava ja dokumentoitava toteutettujen kasvinsuojelutoimenpiteiden onnistuminen kasvinsuojeluaineiden ja muiden torjuntatoimien käyttöä koskevan kirjapidon ja haitallisten organismien seurannan perusteella;

b)sovellettava a alakohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamisesta saatuja tietoja tulevia torjuntatoimia koskevassa päätöksenteossa.

9.Siirretään komissiolle valta antaa 40 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä artiklaa tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi.

14 artikla

Kirjanpito ammattikäyttäjien kasvinsuojelua varten toteuttamista ehkäisevistä toimenpiteistä ja torjuntatoimista sekä kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevista neuvoista

1.Kun ammattikäyttäjä toteuttaa ehkäisevän toimenpiteen tai torjuntatoimen, hänen on kirjattava seuraavat tiedot 16 artiklassa tarkoitettuun integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaan sähköiseen rekisteriin, joka kattaa alueen, jolla ammattikäyttäjä toimii:

a)kaikki ehkäisevät toimenpiteet tai torjuntatoimet ja niiden syyt, mukaan lukien tuhoojatason tunnistaminen ja arviointi, jos jäsenvaltiossa, jossa ammattikäyttäjä toimii, ei ole annettu viljelykasvikohtaisia sääntöjä kyseiselle viljelykasville ja alueelle;

b)kaikki ehkäisevät toimenpiteet tai torjuntatoimet ja niiden syyt, mukaan lukien tuhoojatason tunnistaminen ja arviointi, joka on suoritettu sovellettavissa viljelykasvikohtaisissa säännöissä vahvistettujen mitattavien kriteerien perusteella, jos jäsenvaltiossa, jossa ammattikäyttäjä toimii, on annettu viljelykasvikohtaisia sääntöjä kyseiselle viljelykasville ja alueelle.

2.Ammattikäyttäjän on kirjattava 16 artiklassa tarkoitettuun integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaan sähköiseen rekisteriin neuvojansa nimi sekä päivämäärät, joina neuvot on saatu, sekä 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti saatujen neuvojen sisältö. Ammattikäyttäjän on asetettava tiedot 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen saataville pyynnöstä.

3.Ammattikäyttäjän on kirjattava 16 artiklassa tarkoitettuun integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaan sähköiseen rekisteriin kaikki kasvinsuojeluaineen käyttökerrat asetuksen (EY) N:o 1107/2009 67 artiklan mukaisesti. Ammattikäyttäjän on myös kirjattava sähköiseen rekisteriin tiedot, joissa täsmennetään, tapahtuiko levittäminen ilma-aluksella vai maalla toimivilla välineillä. Lentolevityksen tapauksessa ammattikäyttäjän on täsmennettävä käytettyjen välineiden tyyppi.

4.Jotta varmistetaan ammattikäyttäjien integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaan sähköiseen rekisteriin 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti kirjaamien tietojen yhdenmukainen rakenne, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä vakiomallin tällaisille kirjauksille. Mahdolliseen malliin on sisällyttävä kentät, joihin voidaan merkitä tiedot, joista on pidettävä kirjaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 67 artiklan mukaisesti, ja niissä on edellytettävä tunnistettavan tunnisteen käyttöä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15 artikla

Integroidun torjunnan toteuttaminen viljelykasvikohtaisia sääntöjä noudattaen

1.Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä maataloutta koskevia vaatimuksia, jotka perustuvat integroidun torjunnan valvontaan, jota on noudatettava tietyn viljelykasvin viljelyssä tai varastoinnissa ja joka on suunniteltu varmistamaan, että kemiallista kasvinsuojelua käytetään vain, kun kaikki muut kuin kemialliset menetelmät on käyty läpi ja kun torjuntatoimen kynnys on saavutettu, jäljempänä ’viljelykasvikohtaiset säännöt’. Viljelykasvikohtaisissa säännöissä on pantava täytäntöön 13 artiklassa vahvistetut integroidun torjunnan periaatteet asianomaisen viljelykasvin osalta, ja säännöt on esitettävä sitovassa säädöksessä.

2.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, jonka vastuulla on varmistaa, että viljelykasvikohtaisilla säännöillä on vankka tieteellinen perusta ja että ne ovat tämän artiklan mukaiset.

3.Kussakin jäsenvaltiossa on oltava […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on ensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun tämän asetuksen voimaantulosta on kulunut 24 kuukautta] mennessä käytössä tehokkaat ja täytäntöönpanokelpoiset viljelykasvikohtaiset säännöt viljelykasveille, jotka kattavat alan, joka on vähintään 90 prosenttia jäsenvaltion käytössä olevasta maatalousmaasta (pois lukien kotipuutarhat). Jäsenvaltioiden on määritettävä kyseisten sääntöjen maantieteellinen soveltamisala ottaen huomioon asiaankuuluvat agronomiset olosuhteet, mukaan lukien maaperätyyppi ja viljelykasvit, sekä vallitsevat ilmasto-olosuhteet.

4.Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki seuraavat toimet vähintään 9 kuukautta ennen kuin kansallisen lainsäädännön mukaisia viljelykasvikohtaisia sääntöjä ryhdytään soveltamaan:

a)julkaistava sääntöjen luonnos julkista kuulemista varten;

b)otettava läpinäkyvällä tavalla huomioon sidosryhmiltä ja kansalaisilta luonnoksesta saadut kommentit;

c)toimitettava komissiolle luonnos, jossa otetaan huomioon b alakohdassa tarkoitetut kommentit.

5.Kun komissiolle ilmoitetaan luonnoksesta 4 kohdan c alakohdan mukaisesti, se voi kuuden kuukauden kuluessa luonnoksen saamisesta vastustaa sen hyväksymistä jäsenvaltiossa, jos se katsoo, että luonnos ei ole 6 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukainen. Jos komissio vastustaa luonnosta, jäsenvaltio ei saa hyväksyä luonnosta ennen tekstin muuttamista niin, että siinä korjataan komission vastalauseissa yksilöidyt puutteet. Se, että komissio ei ole reagoinut viljelykasvikohtaisten sääntöjen luonnokseen tämän kohdan mukaisesti, ei rajoita mahdollisia toimia tai päätöksiä, jotka komissio voi toteuttaa muiden unionin säädösten nojalla.

6.Viljelykasvikohtaisilla säännöillä on muunnettava 13 artiklassa säädetyt integroitua torjuntaa koskevat vaatimukset todennettaviksi kriteereiksi täsmentämällä muun muassa seuraavat:

a)taloudellisesti merkittävimmät haitalliset organismit, jotka vaikuttavat viljelykasviin;

b)muut kuin kemialliset torjuntatoimet, mukaan lukien viljelytekninen, fyysinen ja biologinen torjunta, jotka ovat tehokkaita a alakohdassa tarkoitettuja haitallisia organismeja vastaan, sekä laadulliset kriteerit tai edellytykset, joiden mukaisesti torjuntatoimet toteutetaan;

c)vähäriskiset kasvinsuojeluaineet tai kemiallisille kasvinsuojeluaineille vaihtoehtoiset keinot, jotka ovat tehokkaita a alakohdassa tarkoitettuja haitallisia organismeja vastaan, sekä laadulliset kriteerit tai edellytykset, joiden mukaisesti torjuntatoimet toteutetaan;

d)kemialliset kasvinsuojeluaineet, jotka eivät ole vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita ja jotka ovat tehokkaita a alakohdassa tarkoitettuja haitallisia organismeja vastaan, sekä laadulliset kriteerit tai edellytykset, joiden mukaisesti torjuntatoimet toteutetaan;

e)määrälliset kriteerit tai edellytykset, joiden mukaisesti voidaan käyttää kemiallisia kasvinsuojeluaineita sen jälkeen, kun on käyty läpi kaikki muut torjuntakeinot, jotka eivät edellytä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä;

f)mitattavat kriteerit tai edellytykset, joiden mukaisesti voidaan käyttää vaarallisempia kasvinsuojeluaineita sen jälkeen, kun on käyty läpi kaikki muut torjuntakeinot, jotka eivät edellytä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä;

g)velvollisuus kirjata havainnot, jotka osoittavat, että asiaankuuluva kynnysarvo on saavutettu.

7.Kunkin jäsenvaltion on tarkasteltava uudelleen viljelykasvikohtaisia sääntöjään vuosittain ja päivitettävä niitä tarpeen mukaan, esimerkiksi silloin, kun haitallisten organismien torjuntavälineiden saatavuudessa tapahtuu muutoksia.

8.Jäsenvaltioiden, jotka suunnittelevat viljelykasvikohtaisten sääntöjen päivittämistä, on vähintään 6 kuukautta ennen kuin päivitystä ryhdytään soveltamaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti

a)julkaistava päivitettyjen sääntöjen luonnos julkista kuulemista varten;

b)otettava läpinäkyvällä tavalla huomioon sidosryhmiltä ja kansalaisilta luonnoksesta saadut kommentit;

c)toimitettava komissiolle luonnos, jossa otetaan huomioon b alakohdassa tarkoitetut kommentit.

9.Kun komissiolle ilmoitetaan luonnoksesta 8 kohdan mukaisesti, se voi kolmen kuukauden kuluessa luonnoksen saamisesta vastustaa kasvilajikohtaisten sääntöjen päivitystä jäsenvaltiossa, jos se katsoo, että luonnos ei ole 6 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukainen. Jos komissio vastustaa luonnosta, jäsenvaltio ei saa päivittää kasvilajikohtaisia sääntöjä ennen tekstin muuttamista niin, että siinä korjataan komission vastalauseissa yksilöidyt puutteet. Se, että komissio ei ole reagoinut viljelykasvikohtaisten sääntöjen luonnokseen tämän kohdan mukaisesti, ei rajoita mahdollisia toimia tai päätöksiä, jotka komissio voi toteuttaa muiden unionin säädösten nojalla.

10.Jäsenvaltion, jossa on merkittäviä ilmastollisia tai agronomisia eroja alueiden välillä, on hyväksyttävä viljelykasvikohtaiset säännöt kullekin alueelle.

11.Kunkin jäsenvaltion on julkaistava kaikki viljelykasvikohtaiset säännöt yhdellä verkkosivustolla.

12.Komissio julkaisee verkkosivustolla linkit 11 kohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden verkkosivustoille.

13.Komissio antaa […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on ensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun tämän asetuksen voimaantulosta on kulunut 7 vuotta] mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viljelykasvikohtaisten sääntöjen hyväksymisestä ja noudattamisen valvonnasta jäsenvaltioissa ja näiden sääntöjen 15 artiklan mukaisuudesta.

16 artikla

Integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskeva sähköinen rekisteri

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, jotka perustavat integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan sähköisen rekisterin tai rekisterit ja pitävät sitä tai niitä yllä.

Integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan sähköisen rekisterin tai rekisterien on sisällettävä kaikki seuraavat tiedot vähintään kolmen vuoden ajan kirjaamispäivästä:

a)kaikki 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttöön otetut ehkäisevät toimenpiteet tai torjuntatoimet ja niiden syyt;

b)neuvojan nimi sekä päivämäärät, joina neuvot on saatu, ja neuvojen sisältö 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)sähköinen kirjanpito kaikista kasvinsuojeluaineiden käyttökerroista asetuksen (EY) N:o 1107/2009 67 artiklan mukaisesti ja raportti 20 artiklan mukaisesti tehdystä mahdollisesta lentolevityksestä 14 artiklan 3 kohdassa edellytetyn mukaisesti.

2.Ammattikäyttäjillä on oltava pääsy 1 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin, jotta he voivat tallentaa sähköisen kirjanpidon 14 artiklan mukaisesti.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on todennettava, että ammattikäyttäjät noudattavat 14 artiklaa.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kerran vuodessa komissiolle tiivistelmä ja analyysi 14 artiklan mukaisesti kerätyistä tiedoista ja muista mahdollisista kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevista tiedoista, jotka on kerätty asetuksen (EY) N:o 1107/2009 67 artiklan mukaisesti.

5.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on jaettava tämän artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti kerätyt tiedot direktiivien 2000/60/EY ja (EU) 2020/2184 täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa näiden tietojen yhdistämiseksi anonymisoituna ympäristön, pohjaveden ja vedenlaadun seurantietoihin, jotta voidaan parantaa kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien riskien tunnistamista, mittaamista ja vähentämistä.

6.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kansallisilla tilastoviranomaisilla on pääsy 1 kohdassa tarkoitettuihin rekistereihin virallisten tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten.

7.Jotta varmistetaan 4 kohdassa tarkoitetun tiivistelmän ja analyysin yhdenmukainen rakenne, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä vakiomallin tällaiselle tiivistelmälle ja analyysille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

V LUKU

KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTTÖ, VARASTOINTI JA HÄVITTÄMINEN

17 artikla

Ammattikäyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden ja ammattikäytössä olevien levitysvälineiden käyttöä koskevat yleiset vaatimukset

1.Ammattikäyttöön hyväksyttyä kasvinsuojeluainetta saavat käyttää vain ammattikäyttäjät,

a)joille on myönnetty 25 artiklan mukaisesti koulutustodistus ammattikäyttäjille tarkoitettujen kurssien suorittamisesta tai joilla on 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti todiste siitä, että kurssien suorittaminen on kirjattu sähköiseen keskusrekisteriin, ja

b)jotka käyttävät riippumatonta neuvojaa 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.Vaarallisempia kasvinsuojeluaineita saavat käyttää ja ostaa vain ammattikäyttäjät.

3.Ammattikäytössä olevia levitysvälineitä saavat käyttää vain ammattikäyttäjät, joille on myönnetty 25 artiklan mukaisesti koulutustodistus ammattikäyttäjille tarkoitettujen kurssien suorittamisesta tai joilla on 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti todiste siitä, että kurssien suorittaminen on kirjattu sähköiseen keskusrekisteriin.

4.Ammattikäyttäjän on toimitettava ammattikäytössä olevat levitysvälineensä 31 artiklan mukaiseen tarkastukseen kolmen vuoden kuluessa ensiostopäivästä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Kun ammattikäytössä olevan levitysvälineen ensiostopäivästä on kulunut kolme vuotta, ammattikäyttäjä saa käyttää sitä kasvinsuojeluaineiden levittämiseen vain, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a)väline on läpäissyt tarkastuksen ja tulokset on kirjattu ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköiseen rekisteriin 31 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

b)välineeseen sovelletaan 32 artiklan 1 kohdan tai 32 artiklan 3 kohdan mukaista poikkeusta.

Toimittaessaan välinettä tarkastukseen välineen omistajan tai hänen edustajansa on toimitettava tarkastuksen suorittavalle toimivaltaiselle viranomaiselle tai elimelle tiedot, jotka toimivaltainen viranomainen tarvitsee noudattaakseen 30 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia tietojen kirjaamista koskevia velvoitteitaan.

5.Ammattikäyttäjän on tarkastettava levitysväline ja käytettävä sitä valmistajan käyttöohjeiden mukaisesti.

18 artikla

Kasvinsuojeluaineiden käyttö herkillä alueilla

1.Kaikkien kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty kaikilla herkillä alueilla ja kolmen metrin säteellä näistä alueista. Kolmen metrin puskurivyöhykettä ei saa pienentää käyttämällä vaihtoehtoisia riskinhallintamenetelmiä.

2.Jäsenvaltiot voivat laajentaa herkkien alueiden viereisiä pakollisia puskurivyöhykkeitä.

3.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltion nimeämä toimivaltainen viranomainen voi antaa ammattikäyttäjälle luvan käyttää kasvinsuojeluainetta herkällä alueella rajoitetun ajan, jolla on tarkoin määritelty alku- ja loppupäivä ja joka on mahdollisimman lyhyt mutta enintään 60 päivää, edellyttäen että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)alueella on karanteenituhoojien tai haitallisten vieraslajien osoitettu vakava ja poikkeuksellinen leviämisriski;

b)karanteenituhoojien tai haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseen ei ole teknisesti toteuttamiskelpoista alemman riskin vaihtoehtoista torjuntamenetelmää.

4.Ammattikäyttäjän tekemään lupahakemukseen, joka koskee kasvinsuojeluaineen käyttöä herkällä alueella, on sisällyttävä tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

5.Edellä 3 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös kasvinsuojeluaineen käyttöä koskevasta lupahakemuksesta kahden viikon kuluessa sen jättämisestä.

6.Luvassa, joka koskee kasvinsuojeluaineen käyttöä herkällä alueella, on esitettävä kaikki seuraavat:

a)edellytykset, joiden mukaisesti hakija saa käyttää ainetta rajoitetusti ja valvotusti;

b)velvoite asettaa kasvinsuojeluaineen käyttöä koskevia ilmoituksia käsiteltävän alueen ympärille ja ilmoitukselta mahdollisesti vaadittava erityinen muoto;

c)riskinhallintatoimenpiteet;

d)luvan voimassaoloaika.

7.Ammattikäyttäjän, jolle on myönnetty lupa kasvinsuojeluaineen käyttöön herkällä alueella, on asetettava käsiteltävän alueen ympärille tätä koskevia ilmoituksia luvassa ilmoitetussa muodossa.

8.Kun kasvinsuojeluaineen käytölle herkällä alueella myönnetään lupa, 3 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on ennen luvan ensimmäistä voimassaolopäivää asetettava julkisesti saataville seuraavat tiedot:

a)käyttöpaikka;

b)näyttö poikkeuksellisista olosuhteista, jotka oikeuttavat kasvinsuojeluaineen käytön;

c)luvan voimassaolon alku- ja loppupäivä, eikä voimassaolo saa ylittää 60:tä peräkkäistä päivää;

d)sääolosuhteet, jotka mahdollistavat turvallisen levityksen;

e)kasvinsuojeluaineen tai -aineiden nimi;

f)käytettävät levitysvälineet ja toteutettavat riskinhallintatoimenpiteet.

19 artikla

Vesiympäristön ja juomaveden suojelua koskevat toimenpiteet

1.Kaikkien kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty kaikilla pintavesillä ja kolmen metrin säteellä näistä vesistä. Kolmen metrin puskurivyöhykettä ei saa pienentää käyttämällä vaihtoehtoisia riskinhallintamenetelmiä.

2.Jäsenvaltiot voivat laajentaa pintavesien viereisiä pakollisia puskurivyöhykkeitä.

3.Jäsenvaltioilla on oltava käytössä […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen soveltamispäivä] mennessä asianmukaiset toimenpiteet, joilla vältetään pinta- ja pohjaveden sekä rannikko- ja merivesien tilan huononeminen ja mahdollistetaan pinta- ja pohjaveden hyvän tilan saavuttaminen, jotta suojellaan vesiympäristöä ja juomavesivarastoja kasvinsuojeluaineiden vaikutukselta vähintään direktiiveissä 2000/60/EY, 2006/118/EY, 2008/105/EY, 2008/56/EY ja (EU) 2020/2184 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

20 artikla

Kasvinsuojeluaineiden lentolevitys

1.Lentolevitys on kielletty.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltion nimeämä toimivaltainen viranomainen voi antaa ammattikäyttäjälle luvan lentolevitykseen jossakin seuraavista tilanteista:

a)lentolevitykselle ei ole vaihtoehtoista teknisesti toteuttamiskelpoista levitysmenetelmää vaikeakulkuisen maaston vuoksi;

b)lentolevityksellä on ihmisten terveyteen ja ympäristöön vähemmän kielteinen vaikutus kuin millään vaihtoehtoisella levitysmenetelmällä, koska joko lentolevityslaite voidaan ottaa nopeammin käyttöön kyseisessä maastossa kuin maalla toimivat välineet, ja näin vältetään tilanne, jossa kasvintuhoojien määrä kasvaa maalta käsin tapahtuvan levityksen pidemmän keston vuoksi, tai se minimoi maaperän eroosion, kun maa ei epäsuotuisten sääolojen vuoksi sovellu maa-ajoneuvoille, ja kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)ilma-alukseen asennetut levitysvälineet on kirjattu 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköiseen rekisteriin;

ii)ilma-aluksessa on lisävarusteet, jotka edustavat parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, jolla kasvinsuojeluaineet voidaan levittää tarkasti ja vähentää tuulikulkeumaa;

iii)kasvinsuojeluaine on hyväksytty käytettäväksi lentolevityksellä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti.

3.Ammattikäyttäjän tekemään lupahakemukseen, joka koskee lentolevityksen käyttöä, on sisällyttävä tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

4.Kun lentolevitykselle myönnetään lupa, 2 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on ennen ensimmäistä mahdollista lentolevityspäivää julkaistava seuraavat tiedot:

a)lentolevityksen sijainti ja pinta-ala esitettynä kartalla;

b)lentolevitysluvan voimassaoloaika, joka on rajoitettu, jolla on tarkoin määritelty alku- ja loppupäivä ja joka on mahdollisimman lyhyt ja enintään 60 päivää;

c)sääolosuhteet, jotka mahdollistavat turvallisen levityksen;

d)kasvinsuojeluaineen tai -aineiden nimi;

e)käytettävät levitysvälineet ja toteutettavat riskinhallintatoimenpiteet.

5.    Ammattikäyttäjän, jolle on myönnetty lentolevityslupa, on vähintään kaksi päivää ennen kutakin lentolevitystä asetettava käsiteltävän alueen ympärille asiaa koskevia ilmoituksia.

21 artikla

Kasvinsuojeluaineiden käyttö lentolevityksessä tiettyjen miehittämättömien ilma-alusluokkien avulla

1.Jos tietyt miehittämättömien ilma-alusten luokat täyttävät 2 kohdassa esitetyt kriteerit, jäsenvaltio voi vapauttaa tällaisilla miehittämättömillä ilma-aluksilla suoritetun lentolevityksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetystä kiellosta ennen kasvinsuojeluaineen lentolevitystä.

2.Jäsenvaltio voi vapauttaa miehittämättömän ilma-aluksen suorittaman lentolevityksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetystä kiellosta, jos miehittämättömän ilma-aluksen käyttöön liittyvät tekijät osoittavat, että sen käytöstä aiheutuvat riskit ovat pienemmät kuin muiden lentolevitysvälineiden ja maalla käytettävien levitysvälineiden käytöstä aiheutuvat riskit. Näihin tekijöihin on sisällyttävä kriteereitä, jotka liittyvät seuraaviin:

a)miehittämättömän ilma-aluksen tekniset eritelmät, mukaan lukien tuulikulkeuma, roottoreiden lukumäärä ja koko, hyötykuorma, puomin leveys ja kokonaispaino, toimintakorkeus ja nopeus;

b)sääolosuhteet, mukaan lukien tuulen nopeus;

c)ruiskutettava alue, mukaan lukien sen topografia;

d)sellaisten kasvinsuojeluaineiden saatavuus jäsenvaltiossa, jotka on hyväksytty käytettäväksi erittäin pieninä määrinä;

e)miehittämättömän ilma-aluksen mahdollinen käyttö reaaliaikaisen kinemaattisen täsmäviljelyn yhteydessä tietyissä tapauksissa;

f)miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjiltä edellytetty koulutuksen taso;

g)mahdollinen useampien miehittämättömien ilma-alusten samanaikainen käyttö samalla alueella.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 40 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta ja annetaan 2 kohdassa esitettyihin tekijöihin liittyvät tarkat kriteerit, kunhan tekniikan ja tieteen kehitys mahdollistaa tällaisten tarkkojen kriteerien laatimisen.

22 artikla

Varastointi, hävittäminen ja käsittely

1.Jäsenvaltioissa on otettava käyttöön […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen soveltamispäivä] mennessä tehokkaat toimenpiteet ja vahvistettava tarvittavat rakenteet, jotta helpotetaan käyttämättömien kasvinsuojeluaineiden, kasvinsuojeluaineita sisältävien laimennettujen liuosten ja pakkausten turvallinen hävittäminen tavalla, jolla ei vaaranneta ihmisten terveyttä tai ympäristöä.

2.Ammattikäyttäjien osalta 1 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavia seikkoja koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset:

a)kasvinsuojeluaineiden turvallinen varastointi ja käsittely ja niiden laimentaminen ja sekoittaminen ennen levitystä;

b)kasvinsuojeluaineiden pakkausten ja jäämien käsittely;

c)käytettyjen välineiden puhdistaminen levityksen jälkeen;

d)vanhentuneiden kasvinsuojeluaineiden ja jäämien ja niiden pakkausten hävittäminen.

3.Jäsenvaltioiden on toteutettava muille kuin ammattikäyttäjille tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden osalta kaikki tarvittavat toimenpiteet vaarallisen käsittelyn estämiseksi, ja jos estäminen ei ole mahdollista, vaarallisen käsittelyn rajoittamiseksi. Toimenpiteisiin voi sisältyä pakkaus- tai säiliökokojen rajoittamiseen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteissä voidaan säätää, että muut kuin ammattikäyttäjät voivat käyttää vain vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita ja muita kasvinsuojeluaineita, jotka ovat käyttövalmiiden valmisteiden muodossa, ja niihin voi sisältyä toimenpiteitä, jotka koskevat pakkausten tai säiliöiden turvasulkimen tai lukituslaitteen käyttöä.

4.Valmistajien, jakelijoiden ja ammattikäyttäjien on varmistettava, että kasvinsuojeluaineet varastoidaan erityisillä kasvinsuojeluaineiden varastointitiloissa, jotka on rakennettu siten, että estetään tahattomat päästöt.

Valmistajien, jakelijoiden ja ammattikäyttäjien on varmistettava, että varastointitilan sijainti, koko, ilmanvaihto ja rakennusmateriaalit ovat soveltuvia estämään tahattomat päästöt ja suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä.

23 artikla

Kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskeva neuvonta

Kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia neuvoja voivat antaa ammattikäyttäjille ainoastaan neuvojat, joille on myönnetty 25 artiklan mukaisesti koulutustodistus neuvojille tarkoitettujen kurssien suorittamisesta tai joilla on 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti todiste siitä, että kurssien suorittaminen on kirjattu sähköiseen keskusrekisteriin.

VI LUKU

KASVINSUOJELUAINEIDEN MYYNTI

24 artikla

Kasvinsuojeluaineiden myyntiä koskevat vaatimukset

1.Jakelija saa myydä ammattikäyttöön hyväksyttyä kasvinsuojeluainetta ostajalle tai hänen edustajalleen vain, jos jakelija on tarkistanut ostohetkellä, että ostaja tai hänen edustajansa on ammattikäyttäjä, jolle on myönnetty 25 artiklan mukaisesti koulutustodistus ammattikäyttäjille tarkoitettujen kurssien suorittamisesta tai 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti todiste siitä, että kurssien suorittaminen on kirjattu sähköiseen keskusrekisteriin.

2.Jos ostaja on oikeushenkilö, jakelija saa myydä ammattikäyttöön hyväksyttyä kasvinsuojeluainetta ostajan edustajalle vain, jos jakelija on tarkistanut ostohetkellä, että edustajalla on 25 artiklan mukaisesti myönnetty koulutustodistus ammattikäyttäjille tarkoitettujen kurssien suorittamisesta tai 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti todiste siitä, että kurssien suorittaminen on kirjattu sähköiseen keskusrekisteriin.

3.Jakelijan on ohjeistettava kasvinsuojeluaineen ostajaa lukemaan tuotteen merkinnät ennen käyttöä ja käyttämään tuotetta merkinnöissä annettujen ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettava ostajalle 27 artiklassa tarkoitetusta verkkosivustosta.

4.Jakelijan on annettava muille kuin ammattikäyttäjille yleisiä tietoja kasvinsuojeluaineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvista riskeistä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 86 mukaiset tiedot vaaroista, altistumisesta, asianmukaisesta varastoinnista, käsittelystä, levittämisestä ja turvallisesta hävittämisestä, ja suositeltava vaihtoehtoisia vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita ja tapoja, joilla riskejä voidaan lieventää kasvinsuojeluaineita käytettäessä.

5.Kunkin jakelijan on varmistettava, että sillä on riittävästi työntekijöitä, joilla on myyntihetkellä saatavilla 25 artiklan mukaisesti jakelijoille tarkoitettujen koulutuskurssien suorittamisesta myönnetty koulutustodistus tai 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti todiste siitä, että kurssien suorittaminen on kirjattu sähköiseen keskusrekisteriin, jotta kasvinsuojeluaineiden ostajille voidaan antaa myyntihetkellä asianmukaisia vastauksia kasvinsuojeluaiheiden käytöstä ja niihin liittyvistä terveys- ja ympäristöriskeistä sekä asianmukaisia turvallisuusohjeita riskien hallintaa varten.

6.Edellä 5 kohdassa tarkoitetun jakelijan on ilmoitettava kasvinsuojeluaineen ostajalle vähemmän vaarallisista torjuntamenetelmistä ennen kuin ostaja ostaa kasvinsuojeluaineen, josta aiheutuu suurempi riski ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

VII LUKU

KOULUTUS, TIEDOTTAMINEN JA VALISTAMINEN

25 artikla

Koulutus ja todistuksen myöntäminen

1.Jäljempänä 2 kohdan mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä yksi tai useampi elin antamaan seuraavaa koulutusta:

a)perus- ja täydennyskoulutus ammattikäyttäjille ja jakelijoille liitteessä III luetelluista aiheista;

b)käytännön koulutus ammattikäyttäjille ammattikäytössä olevien levitysvälineiden käytöstä;

c)laaja-alainen koulutus neuvojille liitteessä III luetelluista aiheista painottaen erityisesti integroidun torjunnan käyttöä.

2.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen tai viranomaisia, jotka vastaavat kaiken 1 kohdassa tarkoitetun koulutuksen antamiseen ja sertifiointiin liittyvän järjestelmän täytäntöönpanosta ja koulutustodistusten myöntämisestä ja uusimisesta, sähköisen keskusrekisterin päivittämisestä, todisteen antamisesta sähköiseen keskusrekisteriin tehdyistä kirjauksista ja niiden 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien valvomisesta, jotka hoitaa koulutuksen antanut elin.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu koulutus voi muodostaa osan koulutustoimia, jotka jäsenvaltiot ovat toteuttaneet asetuksen (EU) 2021/2115 78 artiklan mukaisesti.

4.Koulutustodistukseen tai sähköiseen keskusrekisteriin tehtävään kirjaukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)koulutuksen saaneen ammattikäyttäjän, jakelijan tai neuvojan nimi;

b)koulutuksen saaneen ammattikäyttäjän, jakelijan tai neuvojan työnantaja, kun työantaja on oikeushenkilö tai ammatillisessa ominaisuudessaan toimiva luonnollinen henkilö;

c)annetun koulutuksen tyyppi, jos jäsenvaltio tarjoaa erityyppistä koulutusta ammattikäyttäjien, jakelijoiden tai neuvojien eri ryhmille;

d)päivämäärä, jona osoitettiin riittävät tiedot liitteessä III luetelluista aiheista;

e)koulutuksen antaneen elimen nimi;

f)koulutuksen tuntimäärä;

g)koulutustodistuksen tai sähköiseen keskusrekisteriin tehdyn kirjauksen voimassaoloaika.

5.Edellä 2 kohdan mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen on annettava sähköinen todiste sähköiseen keskusrekisteriin tehdystä kirjauksesta ammattikäyttäjälle, jakelijalle tai neuvojalle kirjauksen tekohetkellä. Tällaisessa sähköisessä todisteessa on ilmoitettava sähköiseen keskusrekisteriin tehdyn kirjauksen voimassaoloaika.

6.Koulutustodistuksen tai sähköiseen keskusrekisteriin tehdyn kirjauksen on oltava voimassa kymmenen vuotta jakelijan tai ammattikäyttäjän tapauksessa ja viisi vuotta neuvojan tapauksessa.

7.Jollei 6 kohdasta muuta johdu, koulutustodistus on myönnettävä tai kirjaus sähköiseen keskusrekisteriin on tehtävä tai uusittava vain, jos todistuksen haltija tai henkilö, jonka nimi on kirjattu sähköiseen keskusrekisteriin, osoittaa saattaneensa tyydyttävästi päätökseen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun perus- tai täydennyskoulutuksen tai c alakohdassa tarkoitetun laaja-alaisen koulutuksen.

8.Sen estämättä, mitä 6 kohdassa säädetään, koulutustodistus voidaan myöntää henkilölle, joka voi osoittaa virallisten pätevyystodistusten avulla aiemman koulutuksen, jossa on hankittu laajemmat tiedot liitteessä III luetelluista aiheista kuin 1 kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa saataisiin.

9.Edellä 2 kohdan mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen tai 1 kohdassa tarkoitetun nimitetyn elimen on peruutettava koulutustodistus, jos se on myönnetty tai uusittu virheellisesti, tai korjattava sähköisessä keskusrekisterissä oleva kirjaus, jos se on tehty virheellisesti.

10.Siirretään komissiolle valta antaa 40 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä III tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi.

26 artikla

Riippumaton neuvontajärjestelmä

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka perustaa ammattikäyttäjille tarkoitetun riippumattomien neuvojien järjestelmän ja valvoo ja seuraa järjestelmän toimintaa. Järjestelmässä voidaan hyödyntää asetuksen (EU) 2021/2115 15 artiklassa tarkoitettuja puolueettomia maatilaneuvojia, joita on koulutettava säännöllisesti ja joita voidaan rahoittaa saman asetuksen 78 artiklan nojalla.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseisessä kohdassa tarkoitettuun järjestelmään rekisteröidyillä neuvojilla, jäljempänä ’riippumaton neuvoja’, ei ole eturistiriitoja eivätkä he etenkään ole tilanteessa, joka suoraan tai epäsuorasti voisi vaikuttaa heidän kykyynsä suorittaa ammatilliset tehtävänsä puolueettomasti.

3.Kunkin ammattikäyttäjän on käännyttävä riippumattoman neuvojan puoleen vähintään kerran vuodessa saadakseen 4 kohdassa tarkoitettuja strategisia neuvoja. 

4.Edellä 3 kohdassa tarkoitetun neuvojan on annettava strategisia neuvoja seuraavista aiheista:

a)asianmukaisten torjuntamenetelmien käyttäminen haitallisten organismien torjuntaan;

b)integroidun torjunnan toteuttaminen;

c)täsmäviljelymenetelmät, mukaan lukien avaruusdatan ja -palvelujen käyttö;

d)muiden kuin kemiallisten menetelmien käyttö;

e)jos kemialliset kasvinsuojeluaineet ovat välttämättömiä, toimenpiteet, joilla minimoidaan tehokkaasti, myös riskinhallintatoimilla ja -menetelmillä, tällaisesta käytöstä aiheutuvat riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle, etenkin biologiselle monimuotoisuudelle, mukaan lukien pölyttäjät.

27 artikla

Tiedottaminen ja valistaminen

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka antaa kansalaisille tietoja etenkin valistusohjelmien avulla kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä riskeistä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on perustettava verkkosivusto tai verkkosivustoja, joilla tarjotaan tietoa kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Tiedot voidaan antaa suoraan tai tarjoamalla linkkejä muiden kansallisten tai kansainvälisten elinten asiaa käsitteleville verkkosivustoille.

3.Edellä 2 kohdan mukaisesti perustetuilla verkkosivustoilla on oltava tiedot seuraavista aiheista:

a)kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvät mahdolliset riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle akuuttien ja kroonisten vaikutusten kautta;

b)tapa, jolla a alakohdassa tarkoitettuja mahdollisia riskejä voidaan lieventää;

c)vaihtoehdot kemiallisille kasvinsuojeluaineille;

d)tehoaineiden hyväksyntämenettely ja kasvinsuojeluaineiden lupien myöntäminen;

e)18 tai 20 artiklan nojalla myönnettävät luvat;

f)linkki 7 artiklassa tarkoitetulle verkkosivustolle;

g)kolmansien osapuolten oikeudet pyytää saada tutustua kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskeviin tietoihin ottamalla yhteyttä asianomaisiin toimivaltaisiin viranomaisiin asetuksen (EY) N:o 1107/2009 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

28 artikla

Tiedot akuuteista ja kroonisista myrkytystapauksista

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen ylläpitämään tai ottamaan käyttöön järjestelmiä, joilla kerätään ja säilytetään seuraavat tiedot akuuteista ja kroonisista myrkytystapauksista, jotka johtuvat henkilöiden altistumisesta kasvinsuojeluaineille:

a)akuuttiin tai krooniseen myrkytystapaukseen liittyvän kasvinsuojeluaineen ja tehoaineiden nimi ja luvan numero;

b)myrkytyksen kohteeksi joutuneiden henkilöiden lukumäärä;

c)myrkytyksen oireet;

d)oireiden kesto ja vakavuus;

e)johtuiko vahvistettu akuutti tai krooninen myrkytystapaus seuraavista:

i)kasvinsuojeluaineen asianmukainen käyttö;

ii)kasvinsuojeluaineen virheellinen käyttö;

iii)sellaisen kasvinsuojeluaineen käyttö, jolle ei ole myönnetty lupaa; tai

iv)tarkoituksellinen nieleminen tai altistuminen.

2.Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä elokuuta kertomus, joka sisältää seuraavat tiedot:

a)kasvinsuojeluaineille altistumisesta johtuvien akuuttien ja kroonisten myrkytystapausten lukumäärä edellisen kalenterivuoden aikana;

b)edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot kustakin myrkytystapauksesta.

3.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisen muoto. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VIII LUKU

LEVITYSVÄLINEET

29 artikla

Ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköinen rekisteri

1.Ammattikäytössä olevan levitysvälineen omistajan on merkittävä […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on ensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun tämän asetuksen voimaantulosta on kulunut 9 kuukautta] mennessä 33 artiklassa tarkoitettuun ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköiseen rekisteriin, että hän on levitysvälineen omistaja, käyttämällä liitteessä V esitettyä lomaketta, paitsi jos jäsenvaltio, jossa omistaja käyttää välinettä, on vapauttanut kyseisen välineen tarkastuksesta 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.Jos ammattikäytössä oleva levitysväline myydään, myyjän ja ostajan on merkittävä myyntiä koskevat tiedot 30 päivän kuluessa myynnistä 33 artiklassa tarkoitettuun ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköiseen rekisteriin käyttämällä liitteessä V esitettyä lomaketta, paitsi jos ammattikäytössä oleva levitysväline on vapautettu tarkastuksesta asianomaisessa jäsenvaltiossa (asianomaisissa jäsenvaltioissa) 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sama velvoite omistusoikeuden siirtoa koskevien tietojen merkitsemisestä sähköiseen rekisteriin pätee mahdollisissa muissa tapauksissa, joissa omistusoikeuden siirto koskee ammattikäytössä olevaa levitysvälinettä, jota ei ole vapautettu tarkastuksesta asianomaisessa jäsenvaltiossa (asianomaisissa jäsenvaltioissa) 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.Jos ammattikäytössä oleva levitysväline poistetaan käytöstä eikä sitä ole tarkoitus käyttää uudelleen, sen omistajan on merkittävä käytöstä poistamista koskevat tiedot 30 päivän kuluessa käytöstä poistamisesta 33 artiklassa tarkoitettuun ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköiseen rekisteriin käyttämällä liitteessä V esitettyä lomaketta.

4.Jos ammattikäytössä oleva levitysväline palautetaan käyttöön, sen omistajan on merkittävä tätä koskevat tiedot 30 päivän kuluessa käyttöön palauttamisesta 33 artiklassa tarkoitettuun ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköiseen rekisteriin käyttämällä liitteessä V esitettyä lomaketta.

5.Siirretään komissiolle valta antaa 40 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä V tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi. 

30 artikla

Tietojen keruu ja valvonta

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka

a)perustaa sähköisen keskusrekisterin, johon kirjataan kaikkia jäsenvaltiossa ammattikäytössä olevia levitysvälineitä koskevat tiedot, ja pitää sitä yllä;

b)käyttää sähköistä keskusrekisteriä vastaanottaakseen ja käsitelläkseen kolmansien osapuolten sinne tekemiä kirjauksia, jotka koskevat ammattikäytössä olevien levitysvälineiden omistusoikeutta, omistusoikeuden siirtoa, myyntiä, käytöstä poistamista ja käyttöön palauttamista;

c)tarkastaa levitysvälineitä 31 artiklan 1, 2, 3 ja 6 kohdan mukaisesti tai valvoo tällaisia tarkastuksia;

d)myöntää tarkastustodistuksia 31 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai valvoo tällaisten todistusten myöntämistä.

Jos nimetty toimivaltainen viranomainen ei suorita ammattikäytössä olevien levitysvälineiden tarkastuksia, sen on nimettävä yksi tai useampi elin suorittamaan tällaisia tarkastuksia.

2.Kunkin jäsenvaltion on suoritettava virallista valvontaa, jolla todennetaan, että toimijat noudattavat levitysvälineitä koskevia tämän asetuksen säännöksiä. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset seurantatoimenpiteet, joilla korjataan komission asiantuntijoiden 3 ja 4 kohdan mukaisesti suorittamassa valvonnassa mahdollisesti havaitsemat yksittäiset tai järjestelmälliset puutteet. Niiden on annettava tarvittavaa teknistä apua, jolla varmistetaan, että komission asiantuntijoilla on tehtäviensä hoitamista varten mahdollisuus päästä kaikkiin tarvittaviin tiloihin tai tilojen osiin ja kaikkien tavaroiden luo sekä saada kaikki tarvittavat tiedot, mukaan luettuna pääsy tietojärjestelmiin.

3.Komission asiantuntijat suorittavat kussakin jäsenvaltiossa valvontaa, mukaan lukien auditoinnit, jolla todennetaan tässä asetuksessa säädettyjen, levitysvälineitä koskevien sääntöjen soveltaminen. Asiantuntijat voivat tutkia ja kerätä tietoja levitysvälineisiin liittyvästä virallisesta valvonnasta ja täytäntöönpanokäytännöistä.

4.Komissio

a)laatii komission asiantuntijoiden tuloksista ja suosituksista kertomusluonnoksen, jossa käsitellään asiantuntijoiden tässä valvonnassa havaitsemia puutteita;

b)lähettää jäsenvaltiolle, jossa kyseinen valvonta on suoritettu, jäljennöksen a alakohdassa tarkoitetusta kertomusluonnoksesta kommenttien esittämistä varten;

c)ottaa b alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltion esittämät kommentit huomioon laatiessaan loppukertomusta asiantuntijoidensa tämän artiklan mukaisesti jäsenvaltioissa suorittaman valvonnan tuloksista;

d)asettaa c alakohdassa tarkoitetun loppukertomuksen ja b alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden kommentit julkisesti saataville.

31 artikla

Ammattikäytössä olevien levitysvälineiden tarkastus

1.Edellä 30 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tai sen nimeämän elimen on tarkastettava ammattikäytössä olevat levitysvälineet kolmen vuoden välein ensiostopäivästä alkaen. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikkien tarkastettavien levitysvälineiden tarkastamiseen on riittävästi henkilöstöä, laitteita ja muita resursseja kyseisen kolmen vuoden jakson aikana.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa on todennettava, täyttääkö ammattikäytössä oleva levitysväline liitteessä IV vahvistetut vaatimukset.

3.Tarkastus on tehtävä paikassa, jossa voidaan välttää saastumisen ja veden pilaantumisen riski. Tarkastuksen suorittavan viranomaisen tai elimen on minimoitava tarkastuksen tulosten toistettavuuteen kohdistuvien ulkoisten olosuhteiden, kuten tuulen ja sateen, vaikutukset.

4.Kaikkien tarkastusta varten tarvittavien laitteiden, joita tarkastaja käyttää levitysvälineen testaukseen, on oltava tarkkoja ja hyvässä kunnossa ja ne on tarkastettava ja tarvittaessa kalibroitava säännöllisin väliajoin.

5.Ammattikäytössä olevan levitysvälineen omistajan on varmistettava ennen tarkastuksen alkua, että levitysväline on puhdas ja turvallinen.

6.Edellä 30 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on merkittävä tulokset kustakin tarkastuksesta, jossa ammattikäytössä oleva levitysväline läpäisee testin, 33 artiklassa tarkoitettuun ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköiseen keskusrekisteriin.

7.Tarkastustodistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)edellä 30 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on annettava tarkastustodistus ammattikäytössä olevan levitysvälineen omistajalle, jos väline täyttää liitteessä IV luetellut vaatimukset; ja

b)toimivaltaisen viranomaisen on kirjattava se 33 artiklassa tarkoitettuun ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköiseen keskusrekisteriin.

8.Edellä 6 kohdassa tarkoitetun keskusrekisteriin tehdyn kirjauksen on oltava voimassa kolme vuotta, ellei jäsenvaltiossa säädetä erilaisesta tarkastusvälistä 32 artiklan nojalla.

9.Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava 7 kohdassa tarkoitettu todistus tai 6 kohdassa tarkoitettu kirjaus, joka koskee toiseen jäsenvaltioon rekisteröityä ammattikäytössä olevaa levitysvälinettä.

10.Siirretään komissiolle valta antaa 40 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä artiklaa ja liitettä IV tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi. 

11.Ammattikäytössä olevien levitysvälineiden, jotka on tarkastettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 87 mukaisesti laadittuja yhdenmukaistettuja tarkastusstandardeja noudattaen, on oletettava täyttävän liitteessä IV luetellut vaatimukset.

32 artikla

Ammattikäytössä olevien levitysvälineiden tarkastusta koskevat jäsenvaltioiden poikkeukset

1.Suoritettuaan 2 kohdassa tarkoitetun riskinarvioinnin jäsenvaltio voi säätää 31 artiklasta poiketen lievemmistä tarkastusvaatimuksista ja eri tarkastusväleistä sellaisten ammattikäytössä olevien levitysvälineiden osalta, joiden käytön arvioidaan 2 kohdassa tarkoitetun riskinarvioinnin perusteella olevan erittäin vähäistä ja jotka luetellaan 8 artiklassa tarkoitetussa kansallisessa toimintasuunnitelmassa.

Tätä kohtaa ei sovelleta seuraaviin ammattikäytössä oleviin levitysvälineisiin:

a)junaan tai ilma-alukseen asennetut ruiskutusvälineet;

b)yli 3 metriä leveät vaakapuomiruiskut, mukaan lukien yli 3 metriä leveisiin kylvölaitteisiin asennetut kasvinsuojeluruiskut;

c)pystyruiskut tai hedelmätarhoissa käytettävät sumuruiskut.

2.Ennen kuin jäsenvaltiot säätävät 1 kohdassa tarkoitetuista lievemmistä tarkastusvaatimuksista ja eri tarkastusväleistä, niiden on tehtävä riskinarviointi niiden mahdollisista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Edellä 30 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä riskinarvioinnista kopio komission suorittamaa valvontaa varten.

3.Jäsenvaltio voi vapauttaa 31 artiklassa tarkoitetusta tarkastuksesta ammattikäytössä olevat kannettavat levitysvälineet ja reppuruiskut tehtyään riskinarvioinnin, joka koskee näiden välineiden mahdollista vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja johon on sisällyttävä arvio käytön laajuudesta. Edellä 30 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä riskinarvioinnista kopio komission suorittamaa valvontaa varten.

4.Ammattikäytössä oleviin levitysvälineisiin, jotka on vapautettu tarkastuksesta 3 kohdan mukaisesti, ei sovelleta 29 artiklassa tarkoitettua vaatimusta kirjaamisesta sähköiseen rekisteriin eikä 33 artiklassa tarkoitettuja rekisteröintivaatimuksia.

33 artikla

Ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköinen rekisteri

1.Jäsenvaltioiden 30 artiklan mukaisesti nimeämän kunkin toimivaltaisen viranomaisen on perustettava sähköinen keskusrekisteri ja pidettävä sitä yllä seuraavien kirjaamista varten:

a)kolmansien osapuolien kirjaamat tiedot 20 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan ja 29 artiklan mukaisesti;

b)tiedot tarkastuksista ja todistuksista 31 artiklan 6 kohdan ja 7 kohdan b alakohdan mukaisesti;

c)muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot jäsenvaltiossa ammattikäytössä olevista levitysvälineistä, joita ei ole vapautettu tarkastuksesta 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.Edellä 30 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on tarkastuksen yhteydessä kirjattava seuraavat tiedot:

a)tarkastukset suorittavan elimen nimi;

b)levitysvälineen yksilöllinen tunniste, jos saatavilla;

c)valmistuspäivämäärä, jos saatavilla;

d)tämänhetkisen omistajan nimi ja osoite;

e)jos omistusoikeus on siirretty, kunkin siirron päivämäärä sekä aiempien omistajien nimet ja osoitteet viideltä edeltävältä vuodelta;

f)säiliön koko;

g)vaakaruiskutuspuomin leveys, tapauksen mukaan;

h)tarkastuksen aikana levitysvälineessä olevat suutintyypit;

i)puomiruiskujen tapauksessa: onko levitysvälineessä geopaikannusteknologialla ohjattu puomin osa ja/tai suutin;

j)yli kolme vuotta vanhoista välineistä kunkin 31 artiklan mukaisesti suoritetun tarkastuksen päivämäärä;

k)onko levitysväline läpäissyt kunkin 31 artiklan mukaisesti suoritetun tarkastuksen;

l)syyt, joiden vuoksi tarkastusta ei läpäisty.

3.Jos levitysvälineessä ei ole 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua yksilöllistä tunnistetta, 30 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on annettava yksilöllinen tunniste.

IX LUKU

VÄHENNYSTAVOITTEIDEN JA YHDENMUKAISTETTUJEN RISKI-INDIKAATTOREIDEN LASKENTAMENETELMÄ

34 artikla

Menetelmä, jolla lasketaan edistyminen vuodeksi 2030 asetettujen kahden kansallisen ja kahden unionin tason vähennystavoitteen saavuttamisessa

1.Menetelmästä, jolla lasketaan edistyminen vuodeksi 2030 asetettujen kahden unionin vähennystavoitteen ja kahden kansallisen vähennystavoitteen saavuttamisessa vuoden 2030 loppuun asti, säädetään liitteessä I. Menetelmä perustuu asetuksen (EY) N:o 1185/2009 mukaisesti kerättyihin tilastotietoihin.

2.Käyttämällä liitteessä I esitettyä menetelmää komissio laskee vuodeksi 2030 asetettujen kahden unionin vähennystavoitteen ja kahden kansallisen vähennystavoitteen saavuttamisessa vuosittain vuoden 2030 loppuun asti saadut edistymistulokset, jotka se julkaisee 7 artiklassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

35 artikla

Yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden 1, 2 ja 2a laskentamenetelmä

1.Menetelmästä, jolla lasketaan edistyminen suhteessa yhdenmukaistettuihin riski-indikaattoreihin 1, 2 ja 2a sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla, säädetään liitteessä VI. Menetelmä perustuu asetuksen (EY) N:o 1185/2009 mukaisesti kerättyihin tilastotietoihin.

2.Käyttämällä liitteessä VI esitettyä menetelmää komissio laskee yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden 1, 2 ja 2a tulokset vuosittain unionin tasolla ja julkaisee laskelmien tulokset 7 artiklassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

3.Käyttämällä liitteessä VI esitettyä menetelmää kunkin jäsenvaltion on laskettava yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden 1, 2 ja 2a tulokset vuosittain kansallisella tasolla.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 40 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä artiklaa ja liitettä VI tekniikan, tieteen ja agronomian kehityksen huomioon ottamiseksi, mukaan lukien tilastotietojen saatavuuden kehitys. Tällaisilla delegoiduilla säädöksillä voidaan muuttaa nykyisiä yhdenmukaistettuja riski-indikaattoreita tai säätää uusista yhdenmukaistetuista riski-indikaattoreista, joissa voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden edistyminen 8 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun tavoitteen, jonka mukaan 25 prosenttia niiden käytössä olevasta maatalousmaasta käytetään luonnonmukaiseen maatalouteen vuoteen 2030 mennessä, saavuttamisessa.

5.Komissio saattaa päätökseen [...] päivään [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on ensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun tämän asetuksen voimaantulosta on kulunut 12 kuukautta] mennessä arvioinnin yhdenmukaistetuista riski-indikaattoreista 1, 2 ja 2a. Arviointi perustuu Yhteisen tutkimuskeskuksen tieteelliseen tutkimukseen ja sidosryhmien, kuten jäsenvaltioiden, tieteellisten asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen, laajaan kuulemiseen. Arviointiin on sisällyttävä menetelmät, joita käytetään muotoiltaessa uusia yhdenmukaistettuja riski-indikaattoreita ja muutettaessa nykyisiä yhdenmukaistettuja riski-indikaattoreita 4 kohdan mukaisesti.

6.Ottaen huomioon 5 kohdassa säädetyn arvioinnin tulokset ja viimeistään 18 kuukauden kuluttua kasvinsuojeluaineiden käyttöä maataloudessa koskevien tilastojen julkaisemisesta asetuksen xxx/xxx [lisätään viittaus hyväksyttävään säädökseen] 9 artiklassa tarkoitetulta ensimmäiseltä viitekaudelta komissio vahvistaa, jos se katsoo sen aiheelliseksi, uusia yhdenmukaistettuja riski-indikaattoreita tai muuttaa olemassa olevia indikaattoreita kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevien tilastotietojen perusteella tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti.

36 artikla

Jäsenvaltioiden arviointi edistymistä koskevista laskelmista ja yhdenmukaistetuista riski-indikaattoreista

1.Kunkin jäsenvaltion on arvioitava laskelmista saatavat tulokset, jotka koskevat a) edistymistä 34 artiklassa tarkoitetun kahden vuodeksi 2030 asetetun kansallisen vähennystavoitteen saavuttamisessa ja b) 35 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja riski-indikaattoreita jäsenvaltion tasolla, aina kun laskelmia suoritetaan.

2.Edellä 35 artiklassa tarkoitetuissa yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden jäsenvaltioiden tasolla tehtävissä arvioinneissa on

a)yksilöitävä viisi tehoainetta, jotka vaikuttavat tulokseen eniten;

b)täsmennettävä viljelykasvit tai tilanteet ja kohdetuhoojat, joihin a alakohdassa tarkoitettuja tehoaineita käytetään;

c)täsmennettävä tuhoojien torjumiseksi käytettävissä olevat muut kuin kemialliset menetelmät;

d)esitettävä tiivistelmä toimista, jotka on toteutettu a alakohdassa tarkoitettujen tehoaineiden käytön ja niistä aiheutuvan riskin sekä vaihtoehtoisen tuhoojatorjunnan käytön mahdollisten esteiden vähentämiseksi.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava liitteessä VI esitettyjen jäsenvaltion tasolla laskettujen yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden ja tämän artiklan nojalla tehtyjen, niihin liittyvien arviointien tulokset komissiolle ja muille jäsenvaltioille ja julkaistava nämä tiedot ja muut kansalliset indikaattorit tai 4 kohdassa tarkoitetut määrälliset tavoitteet 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla verkkosivustoilla.

4.Liitteessä VI täsmennettyjen yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden ja liitteessä II täsmennettyjen tietojen lisäksi jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää olemassa olevia tai kehittää täydentäviä kansallisia indikaattoreita tai määrällisiä tavoitteita ja muita kansallisella tai alueellisella tasolla kerättyjä tietoja, mukaan lukien tulevat tiedot kasvinsuojeluaineiden käytöstä, jotka liittyvät 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin indikaattoreihin ja tavoitteisiin.

X LUKU

HALLINNOLLISET JA RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

37 artikla

Nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia koskevat tiedot

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on ensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun tämän asetuksen voimaantulosta on kulunut kuusi kuukautta] mennessä tämän asetuksen mukaisesti nimetyt toimivaltaiset viranomaiset.

38 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset ja toimenpiteet komissiolle viipymättä, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

39 artikla

Maksut ja palkkiot

Jäsenvaltiot voivat periä tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisesta aiheutuvat kustannukset maksujen tai palkkioiden muodossa.

XI LUKU

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTÄMINEN JA KOMITEAMENETTELY

40 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 10 artiklan 6 kohdassa, 13 artiklan 9 kohdassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 25 artiklan 10 kohdassa, 29 artiklan 5 kohdassa, 31 artiklan 10 kohdassa ja 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklan 6 kohdassa, 13 artiklan 9 kohdassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 25 artiklan 10 kohdassa, 29 artiklan 5 kohdassa, 31 artiklan 10 kohdassa ja 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 10 artiklan 6 kohdan, 13 artiklan 9 kohdan, 21 artiklan 3 kohdan, 25 artiklan 10 kohdan, 29 artiklan 5 kohdan, 31 artiklan 10 kohdan ja 35 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

41 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 88 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

XII LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

42 artikla

Komission suorittama arviointi

1.Komissio tekee tätä asetusta koskevan arvioinnin […] päivään […]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on neljä vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä seuraavien perusteella:

a)vuotuisissa edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksissa esitetyt edistymissuuntaukset ja muut määrälliset tiedot 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)komission joka toinen vuosi julkaisemien vuotuisten suuntausten ja tietojen analyysi 11 artiklan mukaisesti;

c)vuotuisia edistymis- ja täytäntöönpanokertomuksia koskeva komission aiemmin toimittama kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle 11 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

d)muut arvioinnin laatimista varten tarvittavat tiedot.

Jäsenvaltioiden on toimitettava kyseisen arvioinnin laatimiseen tarvittavat tiedot komissiolle.

2.Komissio toimittaa keskeisiä tuloksia koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

43 artikla

Asetuksen (EU) 2021/2115 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/2115 seuraavasti:

a)Lisätään 31 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa säädetään, jos viljelijöille asetetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU).../...* 89+ mukaisia vaatimuksia, kyseisten vaatimusten täyttämiseksi voidaan myöntää tukea enintään kaudeksi, joka päättyy myöhempänä näistä kahdesta seuraavasta päivämäärästä: [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 5 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] tai viisi vuotta siitä päivästä, jona niistä tulee tilan osalta pakollisia.

*Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU).../..., annettu ..., kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja asetuksen (EU) 2021/2115 muuttamisesta (EUVL...).”;

2)Lisätään 70 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa säädetään, jos tuensaajille asetetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU).../... 90++ mukaisia vaatimuksia, kyseisten vaatimusten täyttämiseksi voidaan myöntää tukea enintään kaudeksi, joka päättyy myöhempänä näistä kahdesta seuraavasta päivämäärästä: [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 5 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] tai viisi vuotta siitä päivästä, jona niistä tulee tilan osalta pakollisia.”;

3)Lisätään 73 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos viljelijöille asetetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU).../... ++ mukaisia vaatimuksia, kyseisten vaatimusten täyttämiseksi voidaan myöntää tukea enintään kaudeksi, joka päättyy myöhempänä näistä kahdesta seuraavasta päivämäärästä: [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 5 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] tai viisi vuotta siitä päivästä, jona niistä tulee tilan osalta pakollisia. ”.

44 artikla

Direktiivin 2009/128/EY kumoaminen

1.Kumotaan direktiivi 2009/128/EY.

2.Viittauksia direktiiviin 2009/128/EY pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

45 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on ensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun tämän asetuksen voimaantulosta on kulunut ... kuukautta].

Asetuksen 21 artiklaa sovelletaan kuitenkin [...] päivästä [...]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Torjunta-aineiden oikeudellinen määritelmä annetaan kestävää käyttöä koskevan direktiivin 3 artiklan 10 kohdassa, ja se sisältää kasvinsuojeluaineet ja biosidituotteet, mutta koska kestävää käyttöä koskevan direktiivin soveltamisalaa ei koskaan laajennettu kattamaan biosidituotteita, tämä ehdotus rajoittuu ainoastaan kasvinsuojeluaineisiin.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(3)    Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia (KOM(2006) 373 lopull., asiakirja 52006DC0372 www.eur-lex.europa.eu ).

(4)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ” Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020) 381 final).

(5)    Onnistuneessa aloitteessa ” Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta ” kehotettiin sen kolmannen tavoitteen mukaisesti komissiota asettamaan EU:n laajuiset pakolliset tavoitteet torjunta-aineiden käytön vähentämiselle tähtäimenä torjunta-ainevapaa tulevaisuus. Komissio totesi 12. joulukuuta 2017 hyväksytyssä vastauksessaan arvioivansa uudelleen tarvetta EU:n laajuisiin torjunta-aineita koskeviin pakollisiin tavoitteisiin. Aloitteessa ” Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät! Maatalous mehiläisille suotuisaksi terveen ympäristön puolesta ” kehotetaan komissiota ehdottamaan säädöksiä synteettisten torjunta-aineiden poistamiseksi asteittain vuoteen 2035 mennessä, biologisen monimuotoisuuden palauttamiseksi ja viljelijöiden tukemiseksi siirtymässä. Aloite oli saanut 30. syyskuuta 2021 mennessä yli miljoona tuenilmaisua, joita jäsenvaltioiden viranomaiset tarkistavat parhaillaan.

(6)    Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi – tuloksia käsittelevä loppuraportti, toukokuu 2022, ehdotus 1, s. 43. Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi järjestettiin huhtikuun 2021 ja toukokuun 2022 välisenä aikana. Kyseessä oli ainutlaatuinen kansalaisjohtoinen keskustelevan demokratian tapahtuma, johon osallistui tuhansia Euroopan kansalaisia sekä poliittisia toimijoita, työmarkkinaosapuolia, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja keskeisiä sidosryhmiä Euroopan tasolla.

(7)    Sama kuin edellä, ehdotus 2, s. 44, ja ehdotus 30, s. 72.

(8)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019) 640 final, EUR-Lex - 52019DC0640 - FI - EUR-Lex (europa.eu) .

(9)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ” Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020) 381 final).

(10)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final).

(11)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ” Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma : Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021) 400 final).

(12)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia – Terveestä maaperästä hyötyä ihmisille, elintarvikkeille, luonnolle ja ilmastolle (COM(2021) 699 final).

(13)     EU Pollinators Initiative - Environment - European Commission (europa.eu) .

(14)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä (COM(2020) 667 final).

(15)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys 2021–2027 – Työterveys ja -turvallisuus muuttuvassa työelämässä (COM(2021) 323 final).

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).

(17)     EU nature restoration targets (europa.eu) .

(18)     EU Pollinators Initiative - Environment - European Commission (europa.eu) .

(19)     Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/39/EU, annettu 12 päivänä elokuuta 2013, direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta .

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY , annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY , annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(23)    Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).

(24)    Neuvoston direktiivi 98/24/EY, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/104/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 260, 3.10.2009, s. 5).

(27)    Neuvoston direktiivi 89/656/ETY, annettu 30 päivänä marraskuuta 1989, työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (kolmas direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 18).

(28)    Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan yhteisön politiikan puitteista ( COM(2006) 373 final , s. 8.)

(29)     Erityiskertomus 05/2020: Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö: vaatimatonta edistystä riskien mittaamisessa ja vähentämisessä .

(30)     Arviointi ja vaikutustenarviointi (europa.eu)

(31)     Torjunta-aineet – kestävä käyttö (EU:n sääntöjen päivitys) (europa.eu)

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(34)    EUVL C 202, 7.6.2016, s. 389.

(35)    EUVL C […], […], s. […].

(36)    EUVL C […], […], s. […].

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(38)    [lisätään viite]

(39)    Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle jäsenvaltioiden kansallisista toimintasuunnitelmista ja torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin 2009/128/EY täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2017) 587 final).

(40)    Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle jäsenvaltioiden kokemuksista niiden kansallisissa toimintasuunnitelmissa asetettujen kansallisten tavoitteiden täytäntöönpanossa ja torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2020) 204 final).

(41)    P8_TA(2019)0082, 12.2.2019.

(42)    P9_TA(2021)0425, 20.10.2021.

(43)    Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva direktiivi 2009/128/EY – Euroopan tason täytäntöönpanon arviointi, lokakuu 2018.

(44)    Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö: vaatimatonta edistystä riskien mittaamisessa ja vähentämisessä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus, ISBN:978-92-847-4206-6, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2020.

(45)    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin arviointi (tiedonanto), hyväksytty 27.4.2021.

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

(47)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(48)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020) 381 final).

(49)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final).

(50)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma: Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021) 400 final).

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(52)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta (EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1).

(53)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/408, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 7 kohdan täytäntöönpanosta ja korvattavien aineiden luettelon laatimisesta (EUVL L 67, 12.3.2015, s. 18).

(54)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys 2021–2027 – Työterveys ja -turvallisuus muuttuvassa työelämässä (COM(2021) 323 final).

(55)    Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi – tuloksia käsittelevä loppuraportti, toukokuu 2022, ehdotukset 1 ja 2, s. 43 ja 44.

(56)    Bryssel, 19.10.2020, 12099/20.

(57)    Neuvoston päätös (EU) 2021/1102, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2021, komission pyytämisestä toimittamaan tutkimus selkärangattomien torjuntaeliöiden käyttöönottoon, arviointiin, tuotantoon, markkinoille saattamiseen ja käyttöön unionin alueella liittyvästä unionin tilanteesta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista, ja ehdotus, mikäli se on tutkimustulosten pohjalta aiheellinen (EUVL L 238, 6.7.2021, s. 81).

(58)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

(59)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(60)    Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(61)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(62)    Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

(63)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).

(64)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).

(65)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).    

(66)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(67)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(68)    Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(69)    Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).

(70)    Neuvoston direktiivi 89/656/ETY, annettu 30 päivänä marraskuuta 1989, työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (kolmas direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 18).

(71)    Neuvoston direktiivi 98/24/EY, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (neljästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11).

(72)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50).

(73)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/104/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 260, 3.10.2009, s. 5).

(74)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1185/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, torjunta-aineita koskevista tilastoista (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 1).

(75)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).

(76)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(77)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(78)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).

(79)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1091, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 1).

(80)    Ks. CORINE-maanpeitenimikkeistön muuntaminen maanpeiteluokitusjärjestelmäksi ( https://land.copernicus.eu/user-corner/technical-library/corine-land-cover-nomenclature-guidelines/html ) ja CORINE-maanpeitekartoitus ( CORINE Land Cover — Copernicus Land Monitoring Service ).

(81)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).

(82)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4).

(83)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).

(84)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020) 381 final).

(85)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

(86)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(87)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(88)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(89) +    Julkaisutoimisto: lisätään tekstiin asiakirjassa ... olevan asetuksen numero ja alaviitteeseen kyseisen asetuksen numero, päivämäärä ja viittaus Euroopan unionin viralliseen lehteen.

(90) ++    Julkaisutoimisto: lisätään tekstiin asiakirjassa ... olevan asetuksen numero.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.6.2022

COM(2022) 305 final

LIITTEET

asiakirjaan

ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja asetuksen (EU) 2021/2115 muuttamisesta

{SEC(2022) 257 final} - {SWD(2022) 169 final} - {SWD(2022) 170 final} - {SWD(2022) 171 final}

LIITE I
(tarkoitettu asetuksen 4 artiklassa)

MENETELMÄ, JOLLA LASKETAAN EDISTYMINEN VUODEKSI 2030 ASETETTUJEN KAHDEN KANSALLISEN JA KAHDEN UNIONIN TASON VÄHENNYSTAVOITTEEN SAAVUTTAMISESSA

Tällä asetuksella on tarkoitus saavuttaa Pellolta pöytään ‑strategiaan sisältyvät torjunta-aineiden käytön vähentämistä koskevat tavoitteet. Jokaisen jäsenvaltion on pyrittävä siihen, että vuoteen 2030 mennessä vähennetään unionin laajuisesti kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niistä aiheutuvaa riskiä 50 prosenttia, jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetettu unionin vähennystavoite 1’, sekä vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käyttöä 50 prosenttia, jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetettu unionin vähennystavoite 2’. Tällä asetuksella säännellään myös kunkin jäsenvaltion osallistumista näiden unionin tavoitteiden saavuttamiseen. Kansallisena tavoitteena esitettävästä kunkin jäsenvaltion osallistumisesta vuodeksi 2030 asetetun unionin vähennystavoitteen 1 saavuttamiseen käytetään nimitystä ’vuodeksi 2030 asetettu kansallinen vähennystavoite 1’ ja osallistumisesta vuodeksi 2030 asetetun unionin vähennystavoitteen 2 saavuttamiseen käytetään nimitystä ’vuodeksi 2030 asetettu kansallinen vähennystavoite 2’. Menetelmä, jolla lasketaan edistyminen näiden tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään jäljempänä.

1 JAKSO

Vuodeksi 2030 asetettu kansallinen vähennystavoite 1: menetelmä, jolla arvioidaan edistymistä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämisessä

1.Menetelmä perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla markkinoille saatettujen, kasvinsuojeluaineisiin sisältyvien kemiallisten tehoaineiden määriä koskeviin tilastoihin, jotka toimitetaan komissiolle (Eurostat) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 1 liitteen I mukaisesti.

2.Edistyminen vähennystavoitteen 1 saavuttamisessa lasketaan seuraavien yleisten sääntöjen mukaisesti:

a)edistymisen laskeminen perustuu tässä liitteessä olevassa taulukossa esitettyyn luokitteluun, jossa kemialliset tehoaineet luokitellaan 4 ryhmään;

b)ryhmän 1 kemialliset tehoaineet ovat komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 2 liitteessä olevassa D osassa luetellut tehoaineet;

c)ryhmän 2 kemialliset tehoaineet ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa A ja B osassa luetellut tehoaineet;

d)ryhmän 3 kemialliset tehoaineet ovat kemiallisia tehoaineita, jotka on hyväksytty korvattaviksi aineiksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 24 artiklan mukaisesti ja jotka luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa E osassa tai jotka luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/408 liitteessä;

e)ryhmän 4 kemialliset tehoaineet ovat ne tehoaineet, joita ei ole hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla ja joita ei sen vuoksi luetella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä;

f)laskelmissa sovelletaan tässä liitteessä olevan taulukon rivillä iii) esitettyjä painokertoimia.

3.Edistyminen vähennystavoitteen 1 saavuttamisessa lasketaan kertomalla kunkin tässä liitteessä olevassa taulukossa luetellun ryhmän osalta markkinoille saatettujen, kasvisuojeluaineisiin sisältyvien tehoaineiden vuotuiset määrät asianmukaisella vaaroihin perustuvalla painokertoimella, joka esitetään rivillä iii), ja laskemalla yhteen näiden laskelmien tulokset.

Taulukko

Tehoaineiden luokittelu ja vaaroihin perustuvat painokertoimet, joita käytetään laskettaessa edistymistä vuodeksi 2030 asetetun kansallisen vähennystavoitteen 1 saavuttamisessa

4.Vähennystavoitteen 1 perustason arvoksi asetetaan 100, joka vastaa yllä kuvatun laskelman keskiarvoa vuosilta 2015–2017.

5.Edistyminen vähennystavoitteen 1 saavuttamisessa ilmoitetaan suhteessa perustasoon.

6.Komissio laskee edistymisen vähennystavoitteen 1 saavuttamisessa tämän asetuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunakin kalenterivuotena ja viimeistään 20 kuukautta sen vuoden päättymisestä, jonka osalta edistyminen vähennystavoitteen 1 saavuttamisessa lasketaan.

2 JAKSO

Vuodeksi 2030 asetettu kansallinen vähennystavoite 2: menetelmä, jolla arvioidaan edistymistä vaarallisempien kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisessä

1.Menetelmä perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla markkinoille saatettujen, kasvinsuojeluaineisiin sisältyvien tehoaineiden määriä koskeviin tilastoihin, jotka toimitetaan komissiolle asetuksen (EY) N:o 1185/2009 liitteen I mukaisesti.

2.Edistyminen vähennystavoitteen 2 saavuttamisessa lasketaan lisäämällä yhteen kunakin vuonna markkinoille saatettujen, vaarallisempiin kasvinsuojeluaineisiin sisältyvien kemiallisten tehoaineiden vuotuiset määrät.

3.Vähennystavoitteen 2 perustason arvoksi asetetaan 100, joka vastaa yllä kuvatun laskelman keskiarvoa vuosilta 2015–2017.

4.Edistyminen vähennystavoitteen 2 saavuttamisessa ilmoitetaan suhteessa perustasoon.

5.Komissio laskee edistymisen vähennystavoitteen 2 saavuttamisessa tämän asetuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunakin kalenterivuotena ja viimeistään 20 kuukautta sen vuoden päättymisestä, jonka osalta edistyminen vähennystavoitteen 2 saavuttamisessa lasketaan.

3 JAKSO

Unionin vähennystavoitteet

1.Menetelmä, jolla lasketaan edistyminen vuodeksi 2030 asetettujen kahden unionin vähennystavoitteen saavuttamisessa, on sama kuin 1 ja 2 jaksossa esitetty menetelmä, jolla lasketaan edistyminen kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa.

2.Edistyminen kansallisen tavoitteen saavuttamisessa lasketaan käyttämällä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla markkinoille saatettujen, kasvinsuojeluaineisiin sisältyvien ja tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen kemiallisten tehoaineiden määriä koskevia kansallisia tilastoja, jotka toimitetaan komissiolle (Eurostat) asetuksen (EY) N:o 1185/2009 liitteen I (Torjunta-aineiden markkinoille saattamista koskevat tilastot) mukaisesti.

3.Edistyminen unionin tavoitteen saavuttamisessa lasketaan käyttämällä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla markkinoille saatettujen, kasvinsuojeluaineisiin sisältyvien ja tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen kemiallisten tehoaineiden määriä koskevia unionin tilastoja, jotka toimitetaan komissiolle asetuksen (EY) N:o 1185/2009 liitteen I (torjunta-aineiden markkinoille saattamista koskevat tilastot) mukaisesti.

LIITE II

TIEDOT, JOTKA ON TOIMITETTAVA VUOTUISISSA EDISTYMIS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUKSISSA KUNKIN KALENTERIVUODEN 31 PÄIVÄÄN ELOKUUTA MENNESSÄ

Osa 1: Vuotuiset edistymissuuntaukset vuodeksi 2030 asetettujen kansallisten vähennystavoitteiden saavuttamisessa

1.jäsenvaltion edistymissuuntaus 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vuodeksi 2030 asetettujen kahden kansallisen vähennystavoitteen saavuttamisessa;

2.kaikki muut 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kansalliset ohjeelliset tavoitteet.

Osa 2: Kaikki muut tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset määrälliset tiedot ja asetuksen noudattamisen taso

Kasvinsuojeluaineiden käyttö:

1.niiden ammattikäyttäjien prosenttiosuus, joiden osalta on valvottu integroidun torjunnan käyttöä;

2.niiden ammattikäyttäjien prosenttiosuus, jotka eivät noudata velvollisuutta pitää sähköistä kirjanpitoa integroidun torjunnan käytöstä;

3.niiden ammattikäyttäjien prosenttiosuus, jotka eivät noudata velvollisuutta pitää sähköistä kirjanpitoa torjunta-aineiden käytöstä;

4.lentolevitystä koskevien lupien lukumäärä, luvan voimassaoloaika, siihen liittyvien alueiden koko ja sijainti sekä myönnetyn luvan perustelut;

5.lentolevitystä koskevien lupien piiriin kuuluvien käytössä olevan maatalousmaan ja muiden alueiden prosenttiosuus;

6.kasvinsuojeluaineiden käyttöä herkillä alueilla koskevien lupien lukumäärä;

7.kasvinsuojeluaineiden käyttöä herkillä alueilla koskevien lupien piiriin kuuluvien käytössä olevan maatalousmaan ja muiden alueiden prosenttiosuus;

8.käytettyjen laittomien kasvinsuojeluaineiden arvioidut määrät ja todetut määrät;

9.onko jäsenvaltiossa sovellettu seuraavia poikkeuksia:

a)erilaisten tarkastusvaatimusten soveltaminen ammattikäytössä oleviin levitysvälineisiin, joiden käyttö on erittäin vähäistä;

b)ammattikäytössä olevien kannettavien levitysvälineiden tai reppuruiskujen vapauttaminen tarkastuksesta.

Koulutus- ja neuvontapalvelut

10.niiden ammattikäyttäjien, neuvojien ja jakelijoiden prosenttiosuus, jotka ovat saaneet koulutusta liitteessä III luetelluista aiheista ja joilla on 25 artiklan mukainen koulutustodistus tai 25 artiklan 5 kohdan mukainen todiste koulutuksen kirjaamisesta sähköiseen keskusrekisteriin, eriteltyinä ammattikäyttäjien, neuvojien ja jakelijoiden mukaan;

11.niiden ammattikäyttäjien prosenttiosuus, jotka eivät ole noudattaneet velvollisuutta käyttää riippumattomia neuvontapalveluja vähintään kerran vuodessa.

Ammattikäytössä olevat levitysvälineet:

12.niiden ammattikäytössä olevien levitysvälineiden arvioitu prosenttiosuus, jotka on kirjattu ammattikäytössä olevien levitysvälineiden sähköiseen rekisteriin;

13.niiden rekisteröityjen ja tarkastettavien ammattikäytössä olevien levitysvälineiden arvioitu prosenttiosuus, jotka on tarkastettu;

14.niiden ammattikäytössä olevien levitysvälineiden prosenttiosuus, joissa oli tarkastushetkellä varusteena riskinhallintalaitteita.

Jäsenvaltioiden lisätoimenpiteet integroidun torjunnan toteuttamiseksi:

15.kussakin jäsenvaltiossa sellaisen käytössä olevan maatalousmaan prosenttiosuus, johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaan oikeudellisesti sitovia viljelykasvikohtaisia sääntöjä.

LIITE III

25 ARTIKLASSA TARKOITETUT KOULUTUKSEN AIHEET

1.Kaikki kasvinsuojeluaineita sekä niiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä koskeva asiaankuuluva lainsäädäntö ja erityisesti tämä asetus. Seuraava lainsäädäntö on asiaankuuluvaa, joskaan luettelo ei ole tyhjentävä:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009 3

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005 4

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 5

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1185/2009 6

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 7

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625 8

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 9

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY 10

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/127/EY 11

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY 12

Direktiivi 89/391/ETY 13

Direktiivi 89/656/ETY 14  

Neuvoston direktiivi 98/24/EY 15  

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY 16

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/104/EY 17

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 18

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY 19

2.Laittomien (väärennettyjen) kasvinsuojeluaineiden esiintyminen ja niistä aiheutuvat riskit, tällaisten tuotteiden tunnistamismenetelmät ja laittomien kasvinsuojeluaineiden myyntiin ja käyttöön liittyvät seuraamukset.

3.Kasvinsuojeluaineisiin liittyvät vaarat ja riskit ja niiden tunnistaminen ja valvonta, mukaan lukien seuraavat:

a)ihmisten terveydelle aiheutuvat riskit;

b)kasvinsuojeluaineista aiheutuvan myrkytyksen oireet ja asianmukaiset ensiaputoimenpiteet myrkytystapauksessa;

c)muille kuin kohdekasveille ja -hyönteisille, luonnonvaraisille eläimille ja kasveille, biologiselle monimuotoisuudelle ja yleisesti ympäristölle aiheutuvat riskit.

4.Integroidun torjunnan strategiat ja menetelmät, integroidun viljelyn strategiat ja menetelmät, luonnonmukaisen viljelyn periaatteet, biologiset tuhoojatorjuntamenetelmät, haitallisten organismien torjuntamenetelmät, velvollisuus soveltaa integroitua torjuntaa tämän asetuksen 12 ja 13 artiklan mukaisesti sekä velvollisuus kirjata tiedot integroitua torjuntaa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaan sähköiseen rekisteriin tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti.

5.Jos kasvinsuojeluaineita tarvitaan, miten valitaan kaikista tiettyä tuhoojaongelmaa varten hyväksytyistä tuotteista tietyssä tilanteessa kasvinsuojeluaineet, joilla on vähiten sivuvaikutuksia ihmisten terveydelle, muille kuin kohde-eliöille ja ympäristölle.

6.Toimenpiteet ihmisille, muille kuin kohde-eliöille ja ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi, mukaan lukien seuraavat:

a)turvalliset työskentelykäytännöt kasvinsuojeluaineiden varastointia, käsittelyä ja sekoittamista varten;

b)turvalliset työskentelykäytännöt tyhjien pakkausten, muun saastuneen aineksen ja ylijääneiden tiivistettyjen tai laimennettujen kasvinsuojeluaineiden (mukaan lukien ruiskutusnesteet) hävittämistä varten;

c)suositeltu tapa valvoa käyttäjän altistumista (mukaan lukien henkilösuojaimet);

d)tiedot sellaisten kasvinsuojeluaineiden asianmukaisesta ja turvallisesta hävittämisestä, joita ei ole enää hyväksytty ja joiden käytön siirtymäaika on päättynyt asetuksen (EY) N:o 1107/2009 20 artiklan 2 kohdan tai 46 artiklan mukaisesti.

7.Menettelyt levitysvälineiden valmistelemiseksi käyttöä varten, myös kaluston kalibrointi, niin että käyttäjille, muille ihmisille, muille kuin kohteena oleville eläin- ja kasvilajeille, biologiselle monimuotoisuudelle ja ympäristölle, myös vesivaroille, aiheutuu mahdollisimman vähän riskejä.

8.Käytännön koulutus levitysvälineiden käytöstä ja huollosta sekä riskinhallintatoimista, mukaan lukien erityiset ruiskutusmenetelmät, uuden teknologian käytöstä, mukaan lukien täsmäviljelymenetelmät, sekä käytössä olevien ruiskujen teknisistä tarkastuksista ja tavoista parantaa suihkun laatua. Tässä aihealueessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulkeumaa vähentäviin suuttimiin ja valmistajien suosituksiin niiden optimaalisista käyttöolosuhteista. Kannettavien levitysvälineiden tai reppuruiskujen käyttöön liittyvät erityisriskit ja niihin liittyvät riskihallintatoimet. Käytännön koulutuksessa olisi myös käsiteltävä kasvinsuojeluaineilla käsiteltyjen siementen kylvämiseen liittyviä erityisiä riskejä.

9.Kiireelliset toimet ihmisten terveyden ja ympäristön, myös vesivarojen, suojelemiseksi kasvinsuojeluaineen tahattoman roiskumisen, kontaminaation ja torjunta-aineiden kulkeutumisriskejä aiheuttavien äärimmäisten sääilmiöiden yhteydessä.

10.Erityinen huolellisuus tämän asetuksen 2 artiklan 15 alakohdassa määritellyillä herkillä alueilla ja direktiivin 2000/60/EY 6 ja 7 artiklan mukaisesti vahvistetuilla suojelualueilla sekä tietoisuus tiettyjen kasvinsuojeluaineiden aiheuttamasta saastumisesta näillä alueilla.

11.Järjestely terveyden seurantaa ja terveydenhuoltoon pääsyä sekä akuuteista ja kroonisista myrkytystapauksista raportointia varten.

12.Kirjanpito kasvinsuojeluaineiden myynnistä, ostoista ja käytöstä asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

13.Miten voidaan minimoida tai lopettaa tiettyjen sellaisten kasvinsuojeluaineiden käyttö, joita koskee asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisessa luokituksessa vaaralauseke ”haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia”, ”erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia” tai ”myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia”, tai niiden käyttö liikenneväylillä, rautatielinjoilla, erittäin läpäisevillä alueilla tai muilla pinta- tai pohjavettä lähellä olevilla infrastruktuureilla tai niiden varrella taikka läpäisemättömillä alueilla, joilla suurena riskinä on, että kasvinsuojeluaineet valuvat pintaveteen tai viemäristöön.

14.Vesiympäristön ja juomavesivarastojen suojelu kasvinsuojeluaineiden vaikutukselta, mukaan lukien seuraavien osalta:

a)kasvinsuojeluaineiden käyttö merkinnöissä annettujen rajoitusten mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1107/2009 31 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti ja etusijan antaminen kasvinsuojeluaineille, joita ei ole luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 20 mukaisesti ”(erittäin) hitaasti hajoavaksi”, ”(erittäin) voimakkaasti biokertyväksi”, ”erittäin myrkylliseksi vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia” tai ”myrkylliseksi vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia” tai jotka sisältävät prioriteettiaineita, jotka kuuluvat komission direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan mukaisesti hyväksymään luetteloon, joka pannaan täytäntöön direktiiveillä 2008/105/EY ja 2013/39/EU, tai jotka sisältävät torjunta-aineita, jotka on tunnistettu vesistöaluekohtaisiksi pilaaviksi aineiksi direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevan 1.2.6 kohdan mukaisesti, erityisesti sellaisia, jotka vaikuttavat juomaveden ottoon käytettävään veteen direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan ja direktiivin (EU) 2020/2184 mukaisesti;

b)kasvinsuojeluaineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat mahdolliset vaarat ja riskit sekä menetelmät, joilla minimoidaan päästöt ympäristöön ja työperäinen altistuminen vaarallisemmille kasvinsuojeluaineille;

c)tuulikulkeuman vähentämiseen tähtäävän teknologian käyttö kaikessa peltoviljelyssä;

d)muiden sellaisten riskinhallintatoimien käyttö, joilla minimoidaan tuulikulkeuman, huuhtoutumisen ja valunnan aiheuttamaa pilaantumista käyttökohteen ulkopuolella, mukaan lukien pintavesien, pohjaveden ja pohjavettä johtavan kerrostuman läheiset pakolliset puskurivyöhykkeet;

e)miten voidaan noudattaa asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 vahvistettuja rajoituksia, joiden mukaan on minimoitava tai korvattava sellaisten kasvinsuojeluaineiden käyttö, joiden on luokiteltu olevan ”haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia”, ”erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia” tai ”myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia” asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla, tai niiden käyttö liikenneväylillä, rautatielinjoilla, erittäin läpäisevillä alueilla tai muilla pinta- tai pohjavettä lähellä olevilla infrastruktuureilla tai niiden varrella taikka läpäisemättömillä alueilla, joilla suurena riskinä on, että kasvinsuojeluaineet valuvat pintaveteen tai viemäristöön.

LIITE IV

AMMATTIKÄYTÖSSÄ OLEVIEN LEVITYSVÄLINEIDEN TARKASTUS

Ammattikäytössä olevien levitysvälineiden tarkastuksen on katettava kaikki turvallisuuden sekä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason saavuttamisen kannalta tärkeät näkökohdat. Levityksen paras mahdollinen tehokkuus ja turvallisuus on varmistettava laitteiden ja varusteiden moitteettomalla toiminnalla, jotta taattaisiin seuraavien tavoitteiden saavuttaminen.

Ammattikäytössä olevien levitysvälineiden on toimittava luotettavasti ja niitä on käytettävä vain käyttöohjeiden mukaisesti ja vain aiottuun käyttötarkoitukseensa, ja on varmistettava, että kasvinsuojeluaineita voidaan levittää tarkasti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 21 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyn hyvän maatalouskäytännön mukaisesti.

Välineiden on oltava sellaisessa kunnossa, että ne voidaan täyttää ja tyhjentää turvallisesti, helposti ja kokonaan ja ettei niistä vuoda ruiskutettavaa nestettä tai tiivistettyä tuotetta. Ne on myös voitava puhdistaa helposti ja perusteellisesti. Välineiden on myös mahdollistettava turvallinen käyttö, ja ne on voitava pysäyttää välittömästi käyttäjän paikalta. Mahdolliset tarpeelliset säädöt on voitava tehdä yksinkertaisesti. Säätöjen on oltava tarkkoja ja toistettavissa.

Tarkastuksessa varmistetaan seuraavien vaatimusten täyttyminen:

1.Turvallisuus

Välineen on oltava puhdas ja turvallinen ennen tarkastuksen aloittamista. On tarkastettava seuraavat:

●nivelakselin suojus ja kaikki voimanottoakselin ja muiden liikkuvien tai pyörivien voimansiirto-osien suojalaitteet,

●vuodot hydraulijärjestelmästä ja hydraulisten sylinterien ja putkien yleinen kunto,

●kaikkien sähköosien, myös solenoidikytkimien, turvallisuus ja toiminta,

●varoventtiilien toiminta,

●rakenteellisten osien, rungon ja puomien-/suuttimenpitimien kunto,

●taittuvien osien lukitus ja

●ilma-avusteisesti toimivien välineiden tapauksessa puhaltimen suojukset ja kunto, myös puhallusyksikön, tuulettimen ja muhvien fyysinen kunto.

2.Vuoto

Välineen mistään osasta ei saa vuotaa tai valua mitään, kun väline on paikallaan tai toiminnassa. Kun väline on kytketty pois päältä, siitä ei saa valua mitään eikä tapahtua tahatonta levitystä. Välineissä, joilla levitetään nestemäisiä tuotteita, ei saa olla vuotoja putkissa tai letkuissa, kun niitä käytetään järjestelmän enimmäispaineella, eikä nestettä saa levittää suoraan itse ruiskun päälle.

3.Pumppu (nestemäisten tuotteiden levittämiseen tarkoitetut välineet)

Vakaan ja luotettavan levitysannoksen varmistamiseksi pumpun kapasiteetin on vastattava levitysvälineiden tarpeita ja pumpun on toimittava moitteettomasti.

4.Ravistaminen tai sekoittaminen (nestemäisten tuotteiden levittämiseen tarkoitetut välineet)

Ravistus- tai sekoituslaitteiden on varmistettava asianmukainen kierrätys, jotta säiliössä oleva ruiskutettava nesteseos on koko määrältään tasakoosteista.

5.Ruiskun nestesäiliö

Ruiskusäiliön, myös täyttömäärän ilmaisimen, täyttölaitteiden, suodattimien, tyhjennys- ja huuhtelujärjestelmien ja sekoituslaitteiden on toimittava siten, että tahattoman roiskumisen, epätasaisen pitoisuuden jakautumisen, käyttäjän altistumisen ja jäämien vaara minimoidaan.

6.Mittausjärjestelmät, valvonta- ja säätöjärjestelmät

Kaikkien mittauslaitteiden ja katkaisimien sekä paineen- tai virtausnopeuden säätölaitteiden on oltava asianmukaisesti kalibroituja ja toimittava virheettömästi. Levityksen aikana käytettäviä hallintalaitteita on voitava käyttää käyttäjän paikalta, käytön hallintaan tarvittavien laitteiden on oltava paikallaan ja niiden on toimittava tarkasti, ja laitteiden näyttöjen on oltava luettavissa käyttäjän paikalta. Vakaan levitysannoksen varmistamiseksi nestemäisten aineiden levitysvälineiden paineensäätölaitteissa on oltava muuttumaton käyttöpaine pumpun tasaisella kierrosluvulla. Lisävarusteiden, joilla annostellaan tai injektoidaan kasvinsuojeluaineita, on toimittava tarkasti ja moitteettomasti.

7.Putket ja letkut

Letkujen ja putkien on oltava moitteettomassa toimintakunnossa, jotta voidaan välttää aineen virtaamishäiriöt ja tahaton roiskuminen häiriötilanteessa. Letkuissa ja putkissa ei saa olla taitoksia, ne eivät saa olla liiallisen kuluneita eivätkä asennossa, joka mahdollistaa venymisen.

8.Suodatus (nestemäisten tuotteiden levittämiseen tarkoitetut välineet)

Levityskuvioiden häiriöiden ja epätasaisuuksien välttämiseksi suodattimien on oltava paikallaan ja hyvässä kunnossa ja niiden silmäkoon on vastattava asianmukaisesti ruiskuun kiinnitettyjen suutinten kokoa. Jos kalustossa on suutinten tukkeutumisen ilmaisevia järjestelmiä, niiden on toimittava virheettömästi.

9.Ruiskutuspuomi (välineissä, joilla levitetään kasvinsuojeluaineita käsiteltävän viljelmän tai aineksen lähelle vaaka- tai pystysuoraan sijoitetun puomin avulla)

Puomin on oltava hyvässä kunnossa ja vakaa kaikissa suunnissa. Kiinnitys- ja säätöjärjestelmien sekä vakaajien ja vaimentimien on toimittava virheettömästi.

10.Suuttimet (nestemäisten tuotteiden levittämiseen tarkoitetut välineet) / Ulostuloaukot (kiinteät tuotteet)

Suutinten ja ulostuloaukkojen on toimittava moitteettomasti. Minkään yksittäisen suuttimen tai ulostuloaukon virtausnopeus ei saa poiketa merkittävästi valmistajan antamista virtausnopeustaulukoiden tiedoista.

11.Kohdistuminen

Tuotteen on kohdistuttava tasaisesti tarpeen mukaan pitkittäis-, poikittais- ja pystysuunnassa (pystysuorassa kasvatettavat kasvit) kohdealueella.

12.Puhallin (välineet, joilla kasvinsuojeluaineita levitetään ilma-avusteisesti)

Puhaltimen on oltava hyvässä kunnossa, ja sen on tuotettava vakaa ja luotettava ilmavirta.

13.Puhdistus

Tyhjennettyjen säiliöiden huuhtelu-/puhdistusjärjestelmien, jotka on kiinnitetty esimerkiksi levitysvälineiden säiliöihin, on toimittava luotettavasti. Lisäksi säiliöiden puhdistuslaitteiden, ulkoiseen puhdistukseen tarkoitettujen laitteiden, säiliöiden puhdistukseen tarkoitettujen laitteiden ja koko levitysvälineen sisäiseen puhdistukseen tarkoitettujen laitteiden on toimittava asianmukaisesti.

LIITE V

ILMOITUSLOMAKE

LIITE VI
(tarkoitettu asetuksen 35 artiklassa)

MENETELMÄ, JOLLA LASKETAAN YHDENMUKAISTETUT RISKI-INDIKAATTORIT UNIONIN JA KANSALLISELLA TASOLLA

1 JAKSO

Yhdenmukaistetut riski-indikaattorit

Menetelmä, jolla lasketaan yhdenmukaistetut riski-indikaattorit sekä unionin että kansallisella tasolla, esitetään tämän liitteen 2–4 jaksossa. Sekä unionin että kansallisen tason indikaattoreiden laskentamenetelmä on sama, mutta ensin mainittu perustuu unionin laajuisiin tilastoihin ja jälkimmäinen kansallisiin tilastoihin. Indikaattorit lasketaan vuosittain.

2 JAKSO

Yhdenmukaistettu riski-indikaattori 1: vaaroihin perustuva yhdenmukaistettu riski-indikaattori, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti kasvinsuojeluaineissa markkinoille saatettujen tehoaineiden määriin

1.Indikaattori perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla markkinoille saatettujen, kasvinsuojeluaineisiin sisältyvien tehoaineiden määriä koskeviin tilastoihin, jotka toimitetaan komissiolle (Eurostat) asetuksen (EY) N:o 1185/2009 liitteen I mukaisesti. Nämä tiedot luokitellaan neljään ryhmään.

2.Yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 1 laskentaan sovelletaan seuraavia yleisiä sääntöjä:

a)yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 1 laskenta perustuu taulukossa 1 esitettyyn luokitteluun, jossa kaikki tehoaineet luokitellaan neljään ryhmään;

b)ryhmän 1 tehoaineet ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen D osassa luetellut tehoaineet;

c)ryhmän 2 tehoaineet ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen A ja B osassa luetellut tehoaineet;

d)ryhmän 3 tehoaineet ovat kemiallisia tehoaineita, jotka on hyväksytty korvattaviksi aineiksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 24 artiklan mukaisesti ja jotka luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa E osassa tai jotka luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/408 liitteessä;

e)ryhmän 4 tehoaineet ovat ne tehoaineet, joita ei ole hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla ja joita ei sen vuoksi luetella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä;

f)sovelletaan taulukon 1 rivillä iii) olevia painokertoimia.

3.Yhdenmukaistettu riski-indikaattori 1 lasketaan kertomalla kunkin taulukossa 1 luetellun ryhmän markkinoille saatettujen, kasvinsuojeluaineisiin sisältyvien tehoaineiden vuotuiset määrät asianmukaisella vaaroihin perustuvalla painokertoimella, joka esitetään rivillä iii), ja laskemalla yhteen näiden laskelmien tulokset.

Taulukko 1

Tehoaineiden luokitukset ja vaaroihin perustuvat painokertoimet yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 1 laskemiseksi

4.Yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 1 perustason arvoksi asetetaan 100, joka vastaa yllä kuvatun laskelman keskiarvoa vuosilta 2011–2013.

5.Yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 1 tulos ilmoitetaan suhteessa perustasoon.

6.Komissio laskee ja julkaisee edistymisen unionin tason yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 1 saavuttamisessa tämän asetuksen 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunakin kalenterivuotena ja viimeistään 20 kuukautta sen vuoden päättymisestä, jonka osalta yhdenmukaistettu riski-indikaattori 1 lasketaan.

7.Jäsenvaltioiden on laskettava ja julkaistava kansallisen tason yhdenmukaistettua riski-indikaattoria 1 koskevat tulokset tämän asetuksen 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti kunakin kalenterivuotena ja viimeistään 20 kuukautta sen vuoden päättymisestä, jonka osalta yhdenmukaistettu riski-indikaattori 1 lasketaan.

3 JAKSO

Yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2: yhdenmukaistettu riski-indikaattori, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 53 artiklan mukaisesti myönnettyjen lupien lukumäärään

1.Tämä indikaattori perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 53 artiklan nojalla kasvinsuojeluaineille myönnettyjen lupien lukumäärään, joka on ilmoitettu komissiolle kyseisen asetuksen 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Nämä tiedot luokitellaan neljään ryhmään.

2.Yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 laskentaan sovelletaan seuraavia yleisiä sääntöjä:

a)yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2 perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 53 artiklan nojalla myönnettyjen lupien lukumäärään, ja se lasketaan tämän jakson taulukossa 2 esitetyn tehoaineiden neljään ryhmään tehdyn luokituksen perusteella;

b)ryhmän 1 tehoaineet ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen D osassa luetellut tehoaineet;

c)ryhmän 2 tehoaineet ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen A ja B osassa luetellut tehoaineet;

d)ryhmän 3 tehoaineet ovat kemiallisia tehoaineita, jotka on hyväksytty korvattaviksi aineiksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 24 artiklan mukaisesti ja jotka luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa E osassa tai jotka luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/408 liitteessä;

e)ryhmän 4 tehoaineet ovat ne tehoaineet, joita ei ole hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla ja joita ei sen vuoksi luetella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä;

f)sovelletaan tämän jakson taulukon 2 rivillä iii) olevia painokertoimia.

3.Yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2 lasketaan kertomalla kunkin taulukossa 2 luetellun ryhmän osalta asetuksen (EY) N:o 1107/2009 53 artiklan nojalla kasvinsuojeluaineille myönnettyjen lupien lukumäärä asianmukaisella vaaroihin perustuvalla painokertoimella, joka esitetään rivillä iii), ja laskemalla yhteen näiden laskelmien tulokset.

Taulukko 2

Tehoaineiden luokitukset ja vaaroihin perustuvat painokertoimet yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 laskemiseksi

4.Yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 perustason arvoksi asetetaan 100, joka vastaa yllä kuvatun laskelman keskiarvoa vuosilta 2011–2013.

5.Yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 tulos ilmoitetaan suhteessa perustasoon.

6.Komissio laskee ja julkaisee edistymisen unionin tason yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 saavuttamisessa tämän asetuksen 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunakin kalenterivuotena ja viimeistään 20 kuukautta sen vuoden päättymisestä, jonka osalta yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2 lasketaan.

7.Jäsenvaltioiden on laskettava ja julkaistava kansallisen tason yhdenmukaistettua riski-indikaattoria 2 koskevat tulokset tämän asetuksen 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti kunakin kalenterivuotena ja viimeistään 20 kuukautta sen vuoden päättymisestä, jonka osalta yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2 lasketaan.

8.Yhdenmukaistettua riski-indikaattoria 2 koskeva menetelmä korvataan 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen tämän liitteen 4 jaksossa tarkoitetulla yhdenmukaistettua riski-indikaattoria 2 a koskevalla menetelmällä.

4 JAKSO

Yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2 a: yhdenmukaistettu riski-indikaattori, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 53 artiklan mukaisesti myönnettyjen lupien lukumäärään ja niiden nojalla käsiteltyihin alueisiin

1.Tämä indikaattori perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 53 artiklan nojalla kasvinsuojeluaineille myönnettyjen lupien lukumäärään, joka on ilmoitettu komissiolle kyseisen asetuksen 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja näiden lupien nojalla käsiteltyjen alueiden laajuuteen.

2.Yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 a laskentaan sovelletaan seuraavia yleisiä sääntöjä:

a)yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2 a perustuu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 53 artiklan nojalla myönnettyjen lupien lukumäärään ja näiden lupien nojalla käsiteltyjen alueiden laajuuteen. Sen laskenta perustuu tämän jakson taulukossa 3 esitettyyn luokitteluun, jossa tehoaineet luokitellaan neljään ryhmään;

b)käsitellyt alueet on ilmoitettava hehtaareina;

c)ryhmän 1 tehoaineet ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa D osassa luetellut tehoaineet;

d)ryhmän 2 tehoaineet ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen A ja B osassa luetellut tehoaineet;

e)ryhmän 3 tehoaineet ovat kemiallisia tehoaineita, jotka on hyväksytty korvattaviksi aineiksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 24 artiklan mukaisesti ja jotka luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa E osassa tai jotka luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/408 liitteessä;

f)ryhmän 4 tehoaineet ovat ne tehoaineet, joita ei ole hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla ja joita ei sen vuoksi luetella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä;

g)sovelletaan tämän jakson taulukon 3 rivillä iii) olevia painokertoimia.

3.Yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2 a lasketaan kertomalla kunkin taulukossa 3 luetellun ryhmän osalta asetuksen (EY) N:o 1107/2009 53 artiklan nojalla kasvinsuojeluaineille myönnettyjen lupien lukumäärä asianmukaisella vaaroihin perustuvalla painokertoimella, joka esitetään rivillä iii), ja näiden lupien nojalla käsitellyillä alueilla, ja laskemalla yhteen näiden laskelmien tulokset.

Taulukko 3

Tehoaineiden luokitukset ja vaaroihin perustuvat painokertoimet yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 a laskemiseksi

4.Yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 a perustason arvoksi asetetaan 100, joka vastaa yllä kuvatun laskelman keskiarvoa vuosilta 2022–2024.

5.Yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 a tulos ilmoitetaan suhteessa perustasoon.

6.Komissio laskee ja julkaisee edistymisen unionin tason yhdenmukaistetun riski-indikaattorin 2 a saavuttamisessa tämän asetuksen 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2027 käyttämällä kalenterivuosia 2022–2025 koskevia tietoja ja sen jälkeen kunakin kalenterivuotena viimeistään 20 kuukautta sen vuoden päättymisestä, jonka osalta yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2 a lasketaan.

7.Jäsenvaltioiden on laskettava ja julkaistava kansallisen tason yhdenmukaistettua riski-indikaattoria 2 a koskevat tulokset tämän asetuksen 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämä tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2027 käyttämällä kalenterivuosia 2022–2025 koskevia tietoja ja sen jälkeen kunakin kalenterivuotena viimeistään 20 kuukautta sen vuoden päättymisestä, jonka osalta yhdenmukaistettu riski-indikaattori 2 a lasketaan.

LIITE VII

ASETUKSEN 43 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTU VASTAAVUUSTAULUKKO

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1185/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, torjunta-aineita koskevista tilastoista (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 1).

(2)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta (EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1).

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1185/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, torjunta-aineita koskevista tilastoista (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 1).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24).

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/127/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, direktiivin 2006/42/EY muuttamisesta torjunta-aineiden levityskoneiden osalta (EUVL L 310, 25.11.2009, s. 29).

(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(13)    Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).

(14)    Neuvoston direktiivi 89/656/ETY, annettu 30 päivänä marraskuuta 1989, työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (kolmas direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 18).

(15)    Neuvoston direktiivi 98/24/EY, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11).

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29. huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50).

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/104/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 260, 3.10.2009, s. 5).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).