Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62014TN0684

    Asia T-684/14: Kanne 19.9.2014 – Krka v. komissio

    EUVL C 431, 1.12.2014, p. 34–35 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    1.12.2014   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 431/34


    Kanne 19.9.2014 – Krka v. komissio

    (Asia T-684/14)

    (2014/C 431/57)

    Oikeudenkäyntikieli: englanti

    Asianosaiset

    Kantaja: Krka Tovarna Zdravil d.d. (Novo Mesto, Slovenia) (edustajat: asianajajat T. Ilešič ja M. Kocmut)

    Vastaaja: Euroopan komissio

    Vaatimukset

    Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

    kumoamaan kantajaa koskevilta osin asiassa AT.39612 – Perindopriili (Servier) 9.7.2014 annetun komission päätöksen C(2014) 4955 final, joka annettiin kantajalle tiedoksi 11.7.2014, ja etenkin sen 4 artiklan, 7 artiklan 4 kohdan a alakohdan sekä 8 ja 9 artiklan

    velvoittamaan komission korvaamaan kantajalle tässä asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ja muut kulut

    määräämään muista tarpeellisiksi katsomistaan toimenpiteistä.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

    1.

    Ensimmäisessä kanneperusteessa väitetään, ettei komissio arvioinut asianmukaisesti kantajan tilanteen oikeudellisia, tosiasiallisia ja taloudellisia olosuhteita.

    2.

    Toisessa kanneperusteessa väitetään, että komissio totesi virheellisesti, että kantaja ja Servier olivat SEUT 101 artiklassa tarkoitettuja todellisia tai mahdollisia kilpailijoita.

    3.

    Kolmannessa kanneperusteessa väitetään, että komission virheellinen päätelmä siitä, että kantajan ja Servierin välinen patentteja koskeva sovinto muodosti SEUT 101 artiklan 1 kohdan mukaisen tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen, perustuu virheelliseen tosiseikkoja koskevaan sekä oikeudelliseen arviointiin sekä tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen osalta vahvistettujen periaatteiden virheelliseen soveltamiseen.

    4.

    Neljännessä kanneperusteessa väitetään, että komissio loukkasi kantajan puolustautumisoikeuksia, kun se ei tutkinut johdonmukaisesti oikeudenluovutusta ja lisenssejä koskevaa sopimusta, ja teki virheen todetessaan, että kyseisen sopimus muodostaa SEUT 101 artiklan 1 kohdan mukaisen tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen.

    5.

    Viidennessä kanneperusteessa väitetään, että komissio teki virheen todetessaan, että kantajan ja Servierin väliset sopimukset muodostivat SEUT 101 artiklan 1 kohdan mukaisen vaikutukseen perustuvan kilpailunrajoituksen.

    6.

    Kuudennessa kanneperusteessa väitetään, ettei komissio arvioinut asianmukaisesti kantajan esittämiä SEUT 101 artiklan 3 kohdan mukaisia perusteita.


    Top