52020AE2964

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020AE2964 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020AE2964

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen” (COM(2020) 550 final)

EESC 2020/02964

EUVL C 429, 11.12.2020, p. 219–226 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

11.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/219

(COM(2020) 550 final)

(2020/C 429/27)

Esittelijä:

Panagiotis GKOFAS

Lausuntopyyntö	komissio, 17.6.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	4.9.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.20
Täysistunnon nro	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	217/2/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että Euroopan komission tiedonantoa COM(2020) 550 final tulisi käyttää strategisena politiikan välineenä EU:n kestäväpohjaisen matkailu- ja liikennemallin uudelleentarkastelua varten. ETSK peräänkuuluttaa kattavaa toimenpidepakettia suuntaviivoineen ja suosituksineen, joilla tähdätään seuraaviin tavoitteisiin:

1)	Palautetaan turvallisella tavalla rajoittamaton vapaa liikkuvuus, avataan sisärajat koordinoidusti uudelleen ja poistetaan sisärajatarkastukset.

Palautetaan turvallisella tavalla liikenne ja yhteydet sen jälkeen, kun kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet yhteisen poliittisen puitesopimuksen.

—	Jatketaan turvallisella tavalla palvelujen tarjoamista ruokamatkailu- sekä majoitus- ja ravitsemisalalla.

—

Pyritään EU:n jäsenvaltioiden välisen sopimuksen avulla saavuttamaan tasapaino rajoja ja liikennettä koskevien päätösten ja toimintapolitiikkojen turvallisesta ja yhteisestä hallinnoinnista. Niin kauan kuin covid-19:ään liittyviä tarkastuksia tehdään, henkilökuntaa on riittävästi ihmisten välittömän ja nopean liikkumisen hallinnoimiseksi.

—	Varmistetaan rahoitus esimerkiksi hotellien, ravintoloiden, ateriapalvelujen, museoiden ja vesimatkailualan työntekijöiden koulutusta varten, jotta he voivat toteuttaa asianmukaisesti covid-19:n ehkäisemiseen tähtääviä toimenpiteitä.

3)	Varmistetaan, että terveys ja turvallisuus asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi kaikissa tilanteissa, on kyse sitten matkustamisesta tai muusta toiminnasta, sillä ainoastaan näin ihmiset voivat jälleen liikkua luottavaisin mielin.

Hyväksytään EU:n tasolla uusi matkustajalomake, koska tällainen järjestelmä voisi tuoda unionitasolla lisäarvoa useilla osa-alueilla:

—

EU-tason seuranta: Jos kaikki jäsenvaltiot suostuisivat jakamaan sekä uuden matkustajalomakkeen sisältämät tiedot että matkustajien laboratoriotulokset, voitaisiin saada mittakaavaetuja testausresurssien osalta (1). Jos kaikki jäsenvaltiot suostuisivat käyttämään tätä teknologiaa (kuten Belgia ja Saksa jo tekevät) ja samaa uutta vakiomuotoista matkustajalomaketta, kuntatasolla voitaisiin laatia luotettavia arvioita ja ennusteita, joista saataisiin tietoa sekä maakohtaisia että EU-tason toimintapolitiikkoja varten. Tällainen toiminta on havainnollinen esimerkki EU:n roolista: innovoinnin ja yhteistyön avulla voimme saavuttaa yhteiset päämäärät – hyvän kansanterveyden tilan ja taloudellisen toiminnan jatkumisen kriisiaikoina.

—

covid-19-terveyspassi: Yksi matkailukauden suurimmista haasteista on kokemusten mukaan ollut PCR-testien pätevyyden vahvistaminen. Jos kaikki jäsenvaltiot päättäisivät ottaa käyttöön saman matkustajalomakealustan, kaikki hyväksytyt laboratoriot voisivat tiedottaa tuloksista alustan välityksellä. Näin kaikille matkustajille voitaisiin luoda luotettava covid-19-terveyspassi, jonka avulla voitaisiin varmistaa, että matkustamiseen liittyvä riski jäisi mahdollisimman pieneksi.

Laaditaan EU:n yhteinen strategiasuunnitelma, jolla autetaan jäsenvaltioita toteuttamaan matkailualalla toimiville pk-yrityksille, ravintoloille, hotelleille, matkatoimistoille, matkaoppaille jne. tarkoitettuja taloudellisia ja tukea antavia toimenpiteitä.

—	Puututaan maksuvaikeuksiin erityisesti mikroyrityksille suunnatun suoran rahoituksen avulla ja palautetaan yritysten luottamus sekä otetaan käyttöön matkasetelit.

—	Huolehditaan EKP:n ja EU:n valvonnassa ja EU:n ja jäsenvaltioiden takausten turvin siitä, että kaikilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus saada lainaa välittömästi ja lainat hyväksytään viipymättä.

—	Otetaan välittömästi käyttöön eurooppalainen mekanismi pk-yrityksille ja työntekijöille suunnattujen tukitoimenpiteiden täytäntöönpanon seuraamiseksi erityisesti maksuvalmiuden, lainanannon ja tukitoimenpiteiden avoimuuden osalta.

Vahvistetaan ja laajennetaan SURE-ohjelmaa, josta voidaan rahoittaa työntekijöiden työttömyyskorvauksia ja palkkakompensaatioita pk-yrityksissä. Pk-yritykset olisi vapautettava maksamasta osaa palkoistaan, ja ne olisi velvoitettava saattamaan työntekijät SURE-ohjelmasta tuettujen kansallisten järjestelmien piiriin.

7)	SURE-ohjelman käytöstä vastaavien EU:n toimielinten ja kansallisten tahojen olisi kuultava pk-yrityksiä edustavia organisaatioita asianmukaisesti.

SURE-ohjelmasta olisi rahoitettava pandemian vuoksi työpaikkansa menettäneiden matkailu- ja liikennealan työtekijöiden, esimerkiksi ateriapalveluiden, hotellien, lentoyhtiöiden, risteilyalusten, turistibussien, lentoasemien, satamaterminaalien ja vesimatkailualan työntekijöiden sekä matkaoppaiden, palkat ja sosiaaliturvamaksut kokonaan ainakin 30. kesäkuuta 2021 saakka.

Otetaan käyttöön verohelpotuksia, mahdollisuus verojen maksun lykkäämiseen sekä väliaikainen matkailu- ja liikennealan finanssipoliittinen elvytyspaketti kaikkia matkailualan pk-yrityksiä varten vuosiksi 2020–2024. ETSK katsoo, että yhdenmukaisessa EU:n alv-järjestelmässä olisi sovellettava alennettua arvonlisäveroa hotelleihin, ravintoloihin, matkapalveluihin, vesimatkailuun (tilausalukset, venesatamat), bussi- ja matkaopaspalveluihin jne. Tällaisten toimenpiteiden ehdoksi olisi kuitenkin asetettava työntekijöiden oikeuksien turvaaminen ja takeiden antaminen siitä, ettei työntekijöitä irtisanota. Lisäksi mahdollista taloudellista tukea, kuten valtiontukea, lainoja tai verohelpotuksia, tulisi myöntää ainoastaan yrityksille, jotka

—	turvaavat työllisyyden tai luovat säällisiä työpaikkoja ja kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia

—	eivät ole rekisteröityneet veroparatiiseihin ja ovat aina maksaneet oman osuutensa veroista ja sosiaaliturvamaksuista.

10)	Säännellään yhteistyötaloutta matkailualalla ja erityisesti matkaopasalalla. Kehotetaan jäsenvaltioiden hallituksia sääntelemään yhteistyötaloutta matkaopasalalla ja toteuttamaan lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset.

11)

Kaikkia muun muassa hotelleille, ravintoloille, matkaoppaille, bussiyhtiöille, matkatoimistoille, vesimatkailualalle ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettuja maksuvalmiusohjelmia ja rahoitus- ja veropoliittisia tukiohjelmia olisi WTTC:n (World Travel and Tourism Council) mukaan jatkettava vähintään kymmenen kuukauden ajan sen jälkeen, kun elämä on palannut normaaliksi.

1.2

Koska euroryhmän, Eurooppa-neuvoston ja EKP:n raha- ja finanssipolitiikkaa ei välity symmetrisesti kaikkiin, erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ja kriisin pahiten koettelemiin, jäsenvaltioihin, komission on vahvistettava rooliaan perussopimusten valvojana ja turvattava sisämarkkinoiden symmetrinen elpyminen seuraavalla tavalla:

a)	Annetaan hallituksille ja pankeille ohjeita siitä, miten matkailu- sekä majoitus- ja ravitsemisalaa voidaan tukea, ja tarjotaan asianmukaista apua (esim. komission ja ETSK:n virkamiehistä koostuvan, kutakin valtiota käsittelevän yhteisen työryhmän välityksellä).

Varmistetaan Eurooppa-neuvoston hyväksymän toimintapolitiikan asianmukainen täytäntöönpano sellaisen toimintatavan avulla, jossa laiminlyöjien nimet tuodaan julki (name and shame). Komission on tuotava esiin ja kartoitettava tarkasti kyseenalaiset pankkikäytännöt tai hallitusten valinnat ennen maakohtaisia suosituksia, sekä erillään että myötäsyklisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon nähden.

Tarvitaan kiireellisesti komission, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, edustavien talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä kuluttajia ja matkustajia edustavien järjestöjen neuvottelema ja valvoma lentoyhtiöitä koskeva herrasmiessopimus häikäilemättömien toimintatapojen välttämiseksi.

d)	Otetaan käyttöön verohelpotuksia matkailualan pk-yrityksille ja mahdollisuus verojen maksun lykkäämiseen ja erääntyneiden verovelkojen maksamisen keskeyttämiseen 31. joulukuuta 2020 asti sekä huolehditaan sopivista takaisinmaksueristä 1. huhtikuuta 2021 alkaen.

1.3

Matkailuyritysten kehitystä ja tilannetta koskevien tietojen puutteen vuoksi ETSK laati verkkokyselyn, jotta käsillä olevaan lausuntoon sisältyviä ehdotuksia voitaisiin arvioida paremmin. Kyselyyn vastasi yli 170 organisaatiota eri puolilta EU:ta. Ne edustivat noin 3 500 000:ta jäsentä matkailualalta, muun muassa ravintola-, hotelli- ja majoituspalveluista, matkailutoimistoista, vapaa-ajan palveluista, vesimatkailusta, matkaoppaiden joukosta ja liikennepalveluista. Kyselyn tuottamat tärkeimmät tiedot ovat seuraavat:

—	88 prosenttia vastaajista ilmoitti pandemiakriisin vaikuttaneen heihin erittäin kielteisesti.

—	81 prosenttia vastaajista katsoo, että kriisi vaikuttaa pitkällä aikavälillä heidän edustamaansa alaan.

—	Lähes 55 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän edustamansa ala ei todennäköisesti selviydy vuonna 2021 (45 % piti selviytymistä epätodennäköisenä ja 10 % erittäin epätodennäköisenä).

—	77 prosentilla vastaajista oli näkemys, että heidän edustamansa alan työllisyystaso laski vuonna 2020.

—	Yrityksen liikevaihto väheni 90 prosentilla vastaajista vuonna 2020 (49 %:lla vastaajista vähennys oli yli 70 %).

—	51 prosenttia vastaajista odottaa kriisin päättyvän vuoden 2021 jälkeen.

—	73 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän edustamansa ala tarvitsee pidempään kuin vuoden, jotta sen taloudellinen suorituskyky sekä luottamus sisämarkkinoihin ja kansainvälisiin matkailuvirtoihin saadaan palautettua.

—

Vastaajien mukaan maakohtaisessa ja eurooppalaisessa toimintapolitiikassa on matkailualan kannalta tärkeää keskittyä seuraaviin painopisteisiin: rokote covid-19-virusta vastaan (66 % vastaajista), suora rahoitus / rahoitustukijärjestelmät (63 %), terveyskäytännöt (56 %) ja veronmaksun lykkäykset (45 %).

1.4

Tarvitaan kiireesti työmarkkinaosapuolten intensiivistä vuoropuhelua ja jämerää toimintapoliittista ohjelmaa, jotta matkailu- ja liikennealalle voidaan neuvotella ajantasaiset alakohtaiset työehtosopimukset, joissa ovat osallisina myös covid-19-kriisin eniten koettelemat pk-yritykset ja niiden edustavat etujärjestöt.

2. Yleistä

2.1

Covid-19-pandemia on lamauttanut matkailualan ja vaikeuttanut huomattavasti matkailijoiden paluuta kotiin. Seuraukset matkailusta suuresti riippuvaisille talouksille ovat tuhoisia.

2.2

EU:n matkailuala työllistää noin 22,6 miljoonaa ihmistä (2). Vuonna 2019 sen osuus EU:n kokonaistyöllisyydestä oli 11,2 prosenttia ja EU:n BKT:stä 9,5 prosenttia. Vuonna 2018 EU:n 27 jäsenvaltiossa oli 600 154 matkailuyritystä, ja yöpymisiä majoitusliikkeissä on noin 1 326 049 994. Matkailu on keskeinen osatekijä monien EU:n jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien taloudellisessa ja sosiaalisessa rakenteessa. Ala tarjoaa lisäksi kipeästi kaivattuja työpaikkoja ja tuloja, sillä se keskittyy usein alueille, missä muita työllistymismahdollisuuksia ei ole, ja työllistää työntekijöitä, joiden osaamistaso on matala (3).

2.3

EU:n matkailuala, joka työllistää noin 13 miljoonaa ihmistä (4), menettää arviolta noin miljardi euroa tuloja kuukaudessa covid-19-pandemian vuoksi.

2.4

Monissa muissa suosituissa matkailukohteissa hotellit ovat tyhjillään asiakkaista ja ravintolat, baarit, nähtävyydet, venesatamat, museot ja keskukset on suljettu. Tilanne on erityisen vaikea useissa EU-maissa, jotka ovat keskeisiä matkailukohteita, kuten Italiassa, Kreikassa, Portugalissa, Maltassa, Kyproksessa, Espanjassa ja Ranskassa. Italia on vaarassa menettää kuluvana vuonna noin 60 prosenttia matkailijoistaan. WTTC ennustaa, että matkailualan markkinoilta saattaa vuonna 2020 hävitä maailmanlaajuisesti 75 miljoonaa työpaikkaa ja EU:ssa 6,4 miljoonaa työpaikkaa (5).

2.5

Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) mukaan maailmanlaajuinen lentoliikenne saattaa menettää vuonna 2020 yli 252 miljardia Yhdysvaltain dollaria (228 miljardia euroa). Kesäkuun 30. päivään mennessä oli peruttu kaksi miljoonaa matkustajalentoa. Ranskassa hotellien käyttöaste oli 17. maaliskuuta 3,3 prosenttia (verrattuna 65,3 prosenttiin 26. helmikuuta). Ravintolat ja baarit oli suljettu 30:nteen toukokuuta mennessä lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa Ruotsia lukuun ottamatta. Hotellit, ravintolat, baarit ja venesatamat ovat irtisanoneet tuhansia työntekijöitä pysyvästi tai tilapäisesti. Euroopan rautateiden matkustajamäärät putosivat kriisin pahimmassa vaiheessa 90 prosenttia, ja rautatieliikenne toimii edelleen pienellä kapasiteetilla.

2.6

Lisäksi olisi otettava huomioon matkailun liitännäisaloihin, kuten vapaa-ajan harrastevälineiden tuotantoon (esim. veneenrakennukseen), kohdistuvat vaikutukset. Näitä aloja olisi tuettava edistämällä matkailua ja kehittämällä kansainvälisiä kaupankäyntimahdollisuuksia.

2.7

Euroopan matkailuekosysteemi kattaa monenlaista toimintaa, kuten matkustus-, liikenne-, majoitus- ja ravitsemispalveluja, virkistystoimintaa maalla ja vesillä sekä kulttuuri- ja luontopalveluja. Se tuottaa suoraan ja välillisesti lähes 10 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, ja EU:sta on sen ansiosta tullut maailman johtava matkailukohde, mikä vuonna 2018 merkitsi 563:a miljoonaa kansainvälistä matkailijaa ja 30:tä prosenttia maailman matkailutuloista (lähde: Euroopan komissio). Vuonna 2018 EU:hun saapui 30 prosenttia kansainvälisistä matkailijoista, joten EU on maailman merkittävin matkailukohde (lähde: Euroopan komissio). Näiden kansainvälisten matkailijavirtojen koostumusta voitaisiin hyödyntää pyrittäessä laatimaan EU:lle asianmukainen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin strategia ja ohjelma.

3. ENSIMMÄINEN PILARI: Matkailun ja liikenteen kestävyys

3.1

ETSK katsoo, että tiedonannon tulisi olla ensimmäinen askel kohti EU:n seuraavan sukupolven toimintapolitiikkoja ja ohjelmia kestävän matkailun alalla. Siinä olisi sovitettava yhteen pk-yritysten ja työntekijöiden tarpeet ja tilanteet, jotta voidaan palauttaa kansalaisten luottamus matkailijoina ja kuluttajina. Siinä olisi puolustettava terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä oikeuksia ja normeja ja varmistettava yritysten kestäväpohjaisuus ja maksuvalmius vuoteen 2030 ulottuvan uudistetun pk-yrityksiä koskevan eurooppalaisen strategian puitteissa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) periaatteiden mukaisesti.

3.2

ETSK ei pidä realistisena, että pelkkä paluu normaalitilaan taltuttaisi vakavimman kriisin, joka on koskaan koetellut EU:n matkailu- ja liikennealoja. ETSK kehottaa uudistamaan näitä politiikanaloja perusteellisesti yritysten ja työntekijöiden luottamuksen ja vakauden palauttamiseksi. Tässä tarkoituksessa on hyväksyttävä vuoteen 2030 mennessä kestävää matkailua koskeva EU:n seuraavan sukupolven solidaarisuussopimus.

3.3

ETSK katsoo, että meillä on nyt mahdollisuus varmistaa oikeudenmukainen elpyminen ja rakentaa talouksiamme uudelleen nopeasti, jotta niistä tulisi vihreämpiä ja oikeudenmukaisempia ja ne kestäisivät paremmin tulevia häiriöitä. EU:n integraatiosuunnitelman vaikutusta kestävän matkailun ja liikenteen kehittämisen eurooppalaiseen malliin on tarkistettava välttäen kaikkia toimenpiteitä, joihin liittyy riski hajanaisuuden lisääntymisestä ja epäoikeudenmukaisista ehdoista tai käytännöistä sisämarkkinoilla.

3.4

Matkailualalla oikeudenmukainen ja kestävä elpyminen edellyttää seuraavaa:

1)	Otetaan huomioon vuoteen 2050 ulottuvat EU:n hiilineutraaliustavoitteet Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti (12. joulukuuta 2019 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät).

2)	ETSK pitää tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömänä, että ensin käsitellään liikennemuotoja koskevaa kysymystä kannustamalla hitaaseen ja saastuttamattomaan liikkuvuuteen, kuten pyöräilyyn ja raideliikenteen käyttöön.

3)	Majoituspalvelujen osalta ETSK suosittaa, että olisi kannustettava rakennusten kunnostamiseen ja myönnettävä kunnostetuille majoitusliikkeille EU-ympäristömerkki. Näitä yrityksiä on kannustettava ilmoittamaan energiankulutuksensa ja hiilivaikutuksensa.

4)	Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi matkailualalla ETSK kannustaa voimakkaasti käyttämään lähielintarvikkeita ja kierrätettäviä paikallisia kulutushyödykkeitä.

5)	Jotta nykyiset puutteet EU:hun suuntautuvia kansainvälisiä matkailijavirtoja koskevissa tiedoissa voidaan korjata, ETSK ehdottaa, että perustetaan riippumaton kestävyysperiaatteiden mukaisen matkailun seurantakeskus.

3.5

Vastuullisten matkailualan toimijoiden on sitouduttava ilmoittamaan loman ja tarjoamansa toiminnan hiilijalanjälki.

3.6

EU:n elpymissuunnitelman ja kansallisten elpymissuunnitelmien yhteydessä tulisi tarjota riittävästi rahoitusta matkailualan ja sen infrastruktuurin ekologista muutosta ja digitalisaatiota varten sellaisten investointien avulla, joilla tehdään matkailusta entistä houkuttelevampaa kuluttajille ja jotka tarjoavat todellisia hyötyjä matkailualan yrityksille.

3.7

ETSK katsoo, että reilu matkailu perustuu sosiaalisesti vastuulliseen liiketoimintaan, joka tarjoaa laadukkaita työpaikkoja. Tämä edellyttää, että kehitetään sesonkien ulkopuolista matkailua, jonka avulla kyetään turvaamaan pysyvät työpaikat. Tätä varten Euroopan komission on tuettava aloitteita ja hankkeita, jotka täyttävät nämä kriteerit. Olisi tehtävä eurooppalaisia tutkimuksia kestävyysperiaatteiden vastaisen matkailun sosiaalisista ja ympäristökustannuksista.

3.8

Lähikontaktien välttämistä koskevien sääntöjen vuoksi kuluttajat suosivat yhä enemmän sellaisia matkailumuotoja, jotka tarjoavat muuta kuin massaturismia (esim. retkeily ja vesimatkailu). Nämä kulutussuuntaukset tarjoavat mahdollisuuden vauhdittaa Euroopan koko matkailualan ja työllisyyden elpymistä. Näitä matkailumuotoja olisi tuettava etenkin silloin, kun niitä voidaan harjoittaa alueellisessa, kotimaisessa tai eurooppalaisessa toimintaympäristössä. Vesimatkailun osalta tämä tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia kaikkialla Euroopassa saari-, joki-, kanava-, järvi- ja rannikkoalueita ajatellen.

3.9

ETSK katsoo, että yhdenmukaisessa EU:n alv-järjestelmässä olisi sovellettava alennettua arvonlisäveroa hotelleihin, ravintoloihin, matkapalveluihin, vesimatkailuun (tilausalukset, venesatamat), bussi- ja matkaopaspalveluihin jne. Tässä yhteydessä olisi tarvittaessa tehtävä pikaisia muutoksia alv-direktiiviin, jotta varmistetaan kaikkien matkailualan osa-alueiden yhdenvertainen kohtelu.

3.10

Linja-autoala, joka käsittää suuren määrän pk-yrityksiä, on kärsinyt pandemiasta pahasti. Monien linja-autoyhtiöiden liikevaihto on laskenut 0–10 prosenttiin edellisen vuoden vastaavan ajanjakson lukemasta. EU:lla on nyt mahdollisuus auttaa alaa toteuttamalla tekemiään ehdotuksia, jotka koskevat esimerkiksi alhaisten päästöjen vyöhykkeisiin sovellettavan lainsäädännön yhdenmukaistamista EU:ssa ja keskitettyä asiointipistettä alv-palautuksia varten.

3.11

Tässä tilanteessa on toteutettava toimia, joilla tuetaan kansainvälisen, maanosan laajuisen ja kansallisen matkailun jatkumista laajojen EU:n talouden sektorien pelastamiseksi. Junaliikenne voi auttaa kehittämään matkailukohteita, joihin ei ole riittävästi lentoyhteyksiä, avata uusia reittejä ja tukea uusien arvoketjujen muodostumista. Euroopan rautateille tämä tarjoaa mahdollisuuden vastata ilmastotietoisten matkailijoiden kasvavaan kysyntään markkinoilla. Rautateiden teemavuoden olisi oltava tilaisuus lisätä yleistä tietoisuutta kestävästä matkailusta ja uusista matkailureiteistä, joihin Euroopan kansalaiset voivat tutustua rautatieyhteyksien ansiosta. Tässä yhteydessä Euroopan rautateiden teemavuotta olisi myös käytettävä tilaisuutena lisätä Euroopan rautateiden historiallisten ja maisemareittien näkyvyyttä ja parantaa yleistä tietoisuutta niistä. (6)

3.12

Huomattava osa eurooppalaisista nuorista ei eri syistä ole koskaan matkustanut tai on matkustanut vain harvoin Euroopassa. Vaikka koulutusalan vaihto-ohjelmia on olemassa, EU on juuri äsken ottanut käyttöön välineen, jonka avulla kaikille eurooppalaisille voidaan tarjota matkustuskokemus. Se luo nuorille paremman kosketuspinnan eurooppalaiseen identiteettiin, lisää tietoisuutta Euroopan unionin perusarvoista ja tutustuttaa heidät kestävään ja puhtaaseen liikennemuotoon. DiscoverEU on Euroopan unionin aloite, jossa tarjotaan mahdollisuus tutustua Eurooppaan oppimiskokemusten kautta. Nuoret eurooppalaiset tutustuvat siinä Eurooppaan ja sen erilaisiin kaupunkeihin pääasiassa rautateitse (poikkeuksia sallitaan saarilta tai syrjäisiltä alueilta käsin osallistuville). (7)

4. TOINEN PILARI: Maksuvalmius, työllisyyden elpyminen ja yritysten luottamuksen palauttaminen

4.1

On tärkeää tukea eurooppalaisten matkailualan yritysten, erityisesti mikro- ja pienyritysten, elpymistä sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin maksuvalmiutta. Tämä olisi tehtävä muun muassa perustamalla viipymättä EU:n maksuvalmiustyöryhmä, jonka olisi mitattava asianomaisten toimenpiteiden tehokkuutta yhtäältä varmistamalla avoimuus perusteettomien luoton epäämisten, viivästysten ja tarpeettomien byrokraattisten rasitteiden osalta ja toisaalta ryhtymällä Euroopan investointirahastoja, uusia maksukyvyttömyysmenettelyjä ja kansallisia oikeusasiamiehiä koskeviin asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin.

4.2

Matkaoppaiden kohdalla EU:n on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset takaamalla yhtäläiset työehdot ja -olot sekä reilun kilpailun matkailumarkkinoilla ammattilaismatkaoppaiden sekä laittomasti toimivien matkanjärjestäjien ja ”oppaiden” välillä. ETSK kehottaa Euroopan komissiota perussopimusten valvojana varmistamaan EU:n yhteistyötalouden (8) tasapainoisen kehityksen jäsenvaltioissa, kuten todetaan Euroopan parlamentin 16. marraskuuta 2016 antamassa tiedotteessa, jossa esitellään matkaopaspalvelualan yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma.

4.3

Pankkitoimintaa, likviditeettiä ja rahoituspolitiikkaa ei ole hoidettu asianmukaisesti. Eräät pankit (esimerkiksi Kreikassa) ovat päättäneet soveltaa määrällistä keventämistä (EKP:n transaktiot pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavan osto-ohjelman [PEPP] puitteissa) vahvistaakseen asemaansa ja olla tukematta reaalimarkkinoita. Nämä pankit myöntävät lainoja elinkelpoisille yrityksille, joita kriisi ei ole koetellut (kuten supermarketeille), eivätkä ota riskiä lainaamalla rahaa matkailu- ja ravitsemisalan kaltaisille haavoittuville aloille. Ravintolat, kahvilat, hotellit, linja-autoliikennöitsijät ja muut vastaavat eivät enää kuulu pankkien lainansaajiin. Pankit vaativat niiltä lainatakuita, joita ne eivät pysty antamaan, eivät edes ne, joille pankit voisivat myöntää luottoa. Korko on kaikista EKP:n takauksista ja tuista huolimatta yli 4,5 prosenttia.

4.4

Työllisyys EU:n matkailualalla edellyttää yhdenmukaistettua ja edistynyttä lähestymistapaa, joka perustuu kansallisiin työmarkkinaosapuoliin ja vakiintuneisiin käytäntöihin. Työttömyyden ja koulutettujen työntekijöiden menettämisen välttämiseksi vastuussa olevien hallitusten ja työmarkkinaosapuolten on sovittava keskenään kansallisella tasolla lyhyen aikavälin työmarkkinatoimenpiteistä. Olisi myös otettava huomioon, että suurissa kaupungeissa, joissa julkiset ja yksityiset työnantajat kehottavat tätä nykyä työntekijöitään työskentelemään kotoa käsin, vaarana on, että suurin osa ravintoloista, pubeista, baareista ja kahviloista joutuu sulkemaan ovensa. Tarvitaan politiikka- ja työllisyystoimia, jotta voidaan välttää pysyvät sulkemiset kaupunkien keskustoissa ja ympäröivillä alueilla. Kotitoimistot (tai etätyö) eivät myöskään saa syrjäyttää työvoiman aktiivista liikkumista Euroopassa pitkällä aikavälillä. Konferenssien, messujen, kongressien ja liikematkojen väheneminen aiheuttaisi valtavia työpaikkojen, pk-yritysten, taitotiedon, luovuuden ja innovaatiokumppanuuksien menetyksiä Euroopassa ja johtaisi entistä vahvemmin kansallisiin näkökohtiin painottuviin ajattelutapoihin.

4.5

Messujen järjestämiseen olisi annettava tukea, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä matkailualalle ja sen liitännäisaloille ja lisäksi itsessään merkittävä matkailun, matkustuksen ja työllisyyden moottori. Olisi myös laadittava ohjeet siitä, miten messuja voidaan järjestää turvallisesti ja miten niitä varten voidaan saada rahoitusta EU:lta ja jäsenvaltioilta.

4.6

Matkailuala: odotusten hallinta. Kaikki käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että meneillään oleva matkailukausi on menetetty. Saapuvien matkailijoiden määrä ei ole lähellekään riittävä kattaakseen alan toimintakustannukset. Kaikki yritykset kärsivät valtavia tappioita, jotka vaarantavat niiden elinkelpoisuuden. Euroryhmän kolme pakettia (100 miljardin euron SURE-, 200 miljardin EIP- ja 250 miljardin EVM-paketti) eivät riitä, ja/tai hallitukset eivät kykene varmistamaan politiikkojen asianmukaista välittymistä. Esimerkiksi Kreikassa hallitus päätti olla käyttämättä EVM-välinettä, ja kaksi muuta välinettä ovat epätarkoituksenmukaisia: ne eivät ole riittävän kohdennettuja, niihin ei ole osoitettu riittävästi rahoitusvaroja eivätkä ne tarjoa riittäviä kannustimia.

4.7

Euroopan matkailualaa olisi edistettävä laajalla markkinointi- ja viestintäkampanjalla sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, jotta voitaisiin tukea alan elpymistä. Vuoden 2021 tai 2022 julistaminen kestävyysperiaatteiden mukaisen matkailun eurooppalaiseksi teemavuodeksi tarjoaisi tähän EU:n laajuiset puitteet ja mahdollistaisi toimien käynnistämisen kaikkialla unionissa.

5. KOLMAS PILARI: Tieto- ja osaamisverkostot ja varautuminen, terveys ja turvallisuus, riskien lieventäminen ja valmiudet

5.1

ETSK katsoo, että covid-19-pandemian johdosta ja kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden kokemukset vaikeuksista rajatylittävien ja yhteisten toimintapolitiikkojen koordinoinnissa, matkailu- ja liikennealoilla tarvitaan nykyistä tehokkaampaa koordinoitua lähestymistapaa. Tässä tarkoituksessa voitaisiin kehittää pilottikoulutusohjelmia tehokasta yhteistä varautumista ja reagointia varten hyödyntämällä työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille avoimia eurooppalaisia osaamisverkostoja. Näin voitaisiin tehdä vuosittain aina vuoteen 2024 saakka.

5.2

ETSK:n mielestä on välttämätöntä huolehtia siitä, että riskien lieventämiseen tähtäävät kansalliset foorumit, jotka kuuluvat EU:n pelastuspalvelumekanismiin YK:n Sendain kehyksen mukaisesti, ovat toimintavalmiita nykyistä nopeammin. ETSK kehottaakin Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita (hätäavun kansallinen koordinointisuunnitelma), talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia sekä tieteellisiä tahoja ottamaan matkailu- ja liikkuvuusalan covid-19-kriisin aikana ja sen jälkeen mukaan yhteisiin pilottihankkeisiin sekä eurooppalaiseen koulutusverkostoon EU:n toimien valmistelemiseksi.

5.3

Jotta käytettävissä olisi eurooppalaisia, yhdenmukaisia ja ajantasaisia tietoja matkailusta, liikenteestä ja liikkuvuudesta, markkinoiden pullonkauloista ja parhaista käytännöistä, ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan erityisohjelmia ja alueellisia pilottihankkeita yhteistyössä EU:n ja jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolten sekä akateemisten ja riippumattomien tutkimusverkostojen kanssa ja yhdistämään näin tutkimus- ja koulutusresursseja. Jotta lisäksi voitaisiin koordinoida entistä paremmin EU:n elvyttämistä kansainvälisenä matkailukohteena maailmanlaajuisesti ja houkutella suoria ulkomaisia investointeja, ETSK kehottaa Euroopan komissiota kannustamaan jäsenvaltioita edistämään erityisohjelmia ja yhteisiä pilottihankkeita.

5.4

Rajatylittävät matkailu- ja vapaa-ajanreitit voivat olla avainasemassa alueiden ja jäsenvaltioiden välisten yhteyksien palauttamisessa ja tarjota mahdollisuuksia matkailun kehittämiseen puutteellisemmin kehittyneillä alueilla. Tässä yhteydessä olisi otettava esimerkkiä EuroVelo-verkostosta: toimintamallia olisi laajennettava EU:n rahastovarojen tuella muillekin toimialoille, ja reittejä (esim. vesimatkailureittejä) olisi tuotava laajasti kuluttajien tietoisuuteen.

6. NELJÄS PILARI: Hallinnointi ja resurssit: kestävää matkailua ja liikennettä edistävät seuraavan sukupolven toimintapolitiikat

6.1

ETSK pitää tervetulleena tärkeäksi ja tarpeelliseksi katsomaansa tiedonantoa (9) matkailusta ja liikenteestä vuonna 2020 ja sen jälkeen. Saatujen kokemusten johdosta EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi pohdittava nykyisiä matkailu- ja liikennepolitiikkoja uudelleen EU:n uuden jaetun toimivallan perusteella. Tämä tulisi hoitaa vapaaehtoisuuden pohjalta ja tiivistämällä yhteistyötä asiasta kiinnostuneiden hallitusten ja eri tasoilla toimivien viranomaisten välillä. Tavoite voitaisiin saavuttaa EU:n ja jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolten ja neuvoa-antavien elinten aktiivisen osallistumisen avulla ja järjestämällä kestävyysperiaatteiden mukaisen matkailun eurooppalainen teemavuosi.

6.2

ETSK painottaa, että tarvitsemme kiireellisesti tehokasta keskipitkän ja pitkän aikavälin EU-politiikkaa, jolla palautetaan ihmisten ja koko yhteiskunnan luottamus mahdollisuuteen matkustaa turvallisesti kaikkialla Euroopan unionissa. Tämän politiikan on katettava myös EU:n matkailuekosysteemin muut osatekijät, joita ovat muun muassa majoitus, ruoka, terveys ja turvallisuus, kauppa, televiestintä ja maatalous. Matkailu ja liikenne EU:ssa on yksi niistä ekosysteemeistä, jotka ovat kärsineet covid-19-kriisistä eniten.

6.3

Luottamuksen palauttamiseksi ja matkailun elvyttämiseksi ja lisäämiseksi ETSK kannattaa EU:n sisäisen terveyspassin (mallina matkustajalomake ja QR-koodit) ja yhteentoimivan monikielisen terveysapualustan käyttöönottoa. Ihmiset voisivat käyttää QR-koodia saadakseen tietoa ja terveyspalveluja maassa, jossa he vierailevat, ja heillä olisi hätätilanteessa oikeus turvautua terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmään.

6.4

Testaukseen ja EU-tason tiedonjakoon liittyvä matkustajalomake otettiin Kreikassa käyttöön, jotta Euroopan unionin jäsenvaltioista ja eräistä muista maista voitaisiin ottaa matkailijoita vastaan. Sen avulla on tarkoitus löytää tasapaino kansanterveyden, epidemiologisen seurannan ja matkailijavirtaan liittyvien sosioekonomisten hyötyjen välillä. Matkustajalomakkeen käyttö perustuu kahteen keskeiseen seikkaan:

Tehokas datavetoinen seuranta: Testaus on maailmanlaajuisen pandemian hillitsemiseen tähtäävien strategioiden tärkein osatekijä. Testit ovat arvokas resurssi, ja on erittäin tärkeää käyttää niitä tehokkaasti tietojen keräämiseen, epidemioiden ennakoimiseen ja yleishyödyllisten, yhdenmukaistettujen toimintalinjojen suunnitteluun.

2.	Tehokas jäljitys: Välitön yhteydenotto positiivisen testituloksen saaneisiin ja kontaktien jäljittäminen ovat yksi harvoista tehokkaista vaihtoehdoista sulku- ja eristystoimille.

6.5

ETSK kehottaa kaikkia asiaankuuluvia unionin ja jäsenvaltioiden elimiä laatimaan EU:n monivuotisen toimintasuunnitelman välittömästi hätätilannevaiheen jälkeen. Toimintasuunnitelmassa on tarkasteltava kokonaan uudelleen EU:n matkailu- ja liikennepolitiikkaa ja helpotettava sekä matkailun koordinointia sisämarkkinoilla että eri puolilta maailmaa lähtöisin olevien kansainvälisten matkailuvirtojen koordinointia.

6.6

Edellä mainitut kaksi keskeistä seikkaa huomioon ottaen kehitettiin verkossa täytettävä matkustajalomake, joka yhdessä EVA-tekoälyvälineen kanssa mahdollistaa

a)	matkustajan antamiin tietoihin (kotimaa ja asuinvaltio, vierailun kohteena olleet maat, ikä ja sukupuoli) perustuvan kohdennetun testauksen, jolla maksimoidaan testausresurssien tehokkuus, ja

b)	nopean jäljittämisen matkustajan itse ilmoittamien yhteys-, matkakohde- ja muiden tietojen pohjalta.

6.7

ETSK pitää tervetulleina ja kannattaa varauksetta tiedonannossa esitettyjä ehdotuksia sekä Euroopan komission omaksumaa keskipitkän ja pitkän aikavälin näkemystä Next Generation EU -suunnitelmassa ja EU:n vuosien 2021–2027 kokonaistalousarviossa, jotka edellyttävät asianmukaisia budjettitoimia. Näissä toimissa olisi keskityttävä erityisesti kestävän matkailun seuraavan sukupolven politiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanoon, mukaan lukien matkailualan kansalliset liiketoimintasuunnitelmat, joiden avulla pyritään kehittämään pk-yritysten, eri aloja edustavien järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten valmiuksia, ottaen samalla riittävästi huomioon muut EU:n painopisteet, jotka eivät välttämättä liity covid-19-pandemiaan.

6.8

Lentoyhtiöiden häikäilemättömät menettelytavat: Niin vapaa-ajan matkustajat kuin liikematkustajatkin menettävät rahaa, kun he varaavat lentoyhtiöiltä lentoja, jotka perutaan pian maksamisen jälkeen. Lentoyhtiöt päättävät äkillisesti lentoreittien, lentojen ja lähtö- ja saapumisaikojen säilyttämisestä tai perumisesta ilmoittamatta asiasta etukäteen asiakkailleen. Asiakkaat joutuvat selviämään sekavista matkaseteli- ja uudelleenreitityskäytänteistä. Rahojen palautus vie liian pitkään, ja palautusten osuus kaikista perutuista varauksista on alle 20 prosenttia, mikä vie kuluttajilta ja yrityksiltä arvokasta likviditeettiä.

6.9

ETSK panee huolestuneena merkille, että kuluttajien oikeuksien ja lentoyhtiöiden maksuvalmiusongelmien välinen tasapaino on herkkä, kun lentoja joudutaan perumaan covid-19-pandemian vuoksi. ETSK kehottaa lentoyhtiöitä, matkustajia sekä EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisia etsimään covid-19-siirtymäkaudella soveltuvia ratkaisuja vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tai korvausmääräaikoja koskeviin kysymyksiin. ETSK vastustaa lentoyhtiöiden laitonta käytäntöä tarjota toisinaan vain matkaseteleitä tai uudelleenvarausmahdollisuutta. ETSK kehottaa lentoyhtiöitä noudattamaan matkustajien oikeuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (10)), mukaan lukien oikeus saada maksettu hinta kokonaan takaisin lentoyhtiön peruttua lennon.

6.10

Koko matkailualalla tarvitaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa arvoseteleiden ja korvausten soveltamiseen nähden. Tämä koskee myös sellaisia yksilömatkailutoimintoja, jotka eivät tällä hetkellä kuulu mainittujen käytäntöjen piiriin ja joiden kohtelu vaihtelee toimialoittain ja jäsenvaltioittain.

6.11

Matkailualalla tarvitaan erityisesti covid-19-kriisin aikana ja sen jälkeisissä tilanteissa intensiivistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jossa luodaan vahvoja alakohtaisia työehtosopimuksia, jotka kattavat kaikki työntekijät. Sama koskee myös liikennealaa. Tämä on paras tapa suojella tehokkaasti matkailu- ja liikennealan työntekijöitä ja turvata työmarkkinarauha ja auttaa näin riskiyrityksiä. Kaikkien asianomaisten osapuolten on pyrittävä kaikin tavoin tehostamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja kollektiivista neuvottelumenettelyä alan kaikilla tasoilla.

6.12

Lisäarvoa tuottavat toimintapolitiikat on koordinoitava Euroopan komission tasolla kansallisten matkailualan elvyttämisohjelmien kanssa Euroopan matkailualan uudelleenrakentamiseksi. Tämä olisi luonnollisesti yhdistettävä kansallisten kriisintorjuntaohjelmien koordinointiin sekä lento-, meri- ja linja-autoliikenteen elvyttämiseen, sillä ne ovat monissa EU-maissa (muun muassa Puolassa, Italiassa ja Espanjassa) suurissa vaikeuksissa.

6.13

Matkailu- ja liikennealan ajantasaistettujen alakohtaisten työehtosopimusten neuvotteleminen edellyttää intensiivistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, johon myös pk-yrityksiä edustavien organisaatioiden on päästävä mukaan. Työehtosopimukset mahdollistavat yhteiskuntarauhan ja ovat sovittujen ratkaisujen ansiosta tehokkain tapa suojella työntekijöitä ja auttaa näin riskiyrityksiä ja koko alaa.

6.14

Jotta matkailuala pääsee uudelleen käyntiin ja kasvaa, tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa sellaisten taitojen ja pätevyyksien suhteen, joita ei aina ole yhdenmukaistettu maiden välillä ja joiden vastavuoroinen tunnustaminen on puutteellista (esim. pienten kauppa-alusten kapteenien lupakirjat).

6.15

Matkailupalvelu- ja liikennealojen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten olisi koordinoitava toimiaan päästäkseen sopimukseen alojen sosiaalinormeista.

Bryssel 18. syyskuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Esim. Kreikassa tehdään päivittäin 7 000 testiä, ja uusien tapausten määrästä kaikkein ongelmallisimmissa maissa on mahdollista saada varsin luotettava käsitys.

(2) https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/RC-9-2020-0166_FI.html

(3) COM(2020) 550 final.

(4) https://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=tour_cap_nuts2&lang=en

(5) EPRS_ATA(2020)649368_EN.

(6) Asiakokonaisuus TEN/710 – Euroopan rautateiden teemavuosi (2021) (EUVL C 364, 28.10.2020, s. 149).

(7) Ks. alaviite 6.

(8) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52016DC0356&from=FI

(9) COM(2020) 550 final.

(10) EUVL L 46, 17.2.2004, s. 1.

Top

Choose the experimental features you want to try