52019IE1070

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52019IE1070 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52019IE1070

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Liikenne, energia ja yleishyödylliset palvelut Euroopan unionin kestävän kasvun osatekijöinä digitaalisen vallankumouksen ansiosta”(oma-aloitteinen lausunto)

EESC 2019/01070

EUVL C 353, 18.10.2019, p. 79–89 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

18.10.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 353/79

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Liikenne, energia ja yleishyödylliset palvelut Euroopan unionin kestävän kasvun osatekijöinä digitaalisen vallankumouksen ansiosta”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 353/13)

Esittelijä: Alberto MAZZOLA

Toinen esittelijä: Evangelia KEKELEKI

Täysistunnon päätös	24.1.2019
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen jaostossa	3.7.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	17.7.2019
Täysistunnon nro	545
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	183/13/19

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että eurooppalaiset liikenteen, energian ja yleishyödyllisten palveluiden järjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta täysin yhdentynyt Eurooppa pystyy vastaamaan kestäväpohjaisen kilpailukykyisen kasvun maailmanlaajuisiin haasteisiin nykyaikaisessa, digitalisoidussa ja älykkäässä ympäristössä, jossa voidaan käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin talouskasvu, vauraus, työllistymismahdollisuudet, köyhyys, epätasa-arvo, ilmasto, rauha ja oikeus YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. EU:n kansalaisten aktiivisen osallistumisen – yrittäjinä, tuottajina, työntekijöinä, kuluttajina, tuottajakuluttajina, sijoittajina ja loppukäyttäjinä – on oltava ETSK:n mukaan sellaisten politiikkavaihtoehtojen ja toimien keskiössä.

1.2

ETSK on vakuuttunut siitä, että EU:n sisämarkkinoiden toteuttaminen on edelleen tärkein pilari digitalisaatioon perustuvan kasvun edistämisessä Euroopassa. ETSK kehottaa Euroopan komissiota valvomaan ja varmistamaan, että hyväksytty lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön sekä yritysten että kuluttajien kannalta, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan sisämarkkinoita koskevaa valkoista kirjaa uudelleen, jotta voidaan laatia strategia sisämarkkinoiden saattamiseksi loppuun vuoteen 2025 mennessä, tavoitteena vahvemmat yritykset sekä laajempi työntekijöiden ja kuluttajien suoja ja kohteena uudet täysin yhteenliitetyt ja -toimivat älykkäät eurooppalaiset liikenteen, energian ja yleishyödyllisten palveluiden infrastruktuurit.

1.3

ETSK suosittaa sellaisen sääntely-ympäristön kehittämistä, joka edistää kilpailua ja innovointia ja antaa kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden luottaa liikenne-, energia- ja yleishyödyllisiin palveluihin sovellettavan digitaalisen teknologian kansalaisille, kuluttajille, yrityksille ja työntekijöille sekä näiden yhdistelmälle – ”e-henkilölle” – tarjoamiin etuihin sekä tiedostamaan ne. ETSK ehdottaa, että tietojen omistusoikeuden käsitteestä siirrytään henkilöiden ja oikeushenkilöiden tieto-oikeuksien määritelmään. Kuluttajien olisi pystyttävä hallitsemaan verkkoon liitettyjen laitteiden tuottamaa dataa yksityisyytensä varmistamiseksi.

1.4

Tiedon vapaa liikkuvuus on olennaisen tärkeää. ETSK kehottaakin laatimaan tehokkaita ratkaisuja, joiden avulla poistetaan tietojen saatavuuteen, yhteentoimivuuteen ja siirtoon liittyvät ongelmat ja varmistetaan samalla asianmukainen tietosuoja ja yksityisyys, tasapuolinen kilpailu ja kuluttajien laajempi valinnanvara. Samojen ehtojen on pädettävä julkisten ja yksityisten yritysten kohdalla, ja tietojen vaihdossa ja kustannusten korvaamisen suhteen on sovellettava vastavuoroisuutta.

1.5

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan riittävästi resursseja ja toimivaltaa voimassa olevan lainsäädännön tehokkaaseen tarkkailuun ja noudattamisen valvontaan. Lisäksi ETSK kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään pikaisesti Euroopan komission ehdotuksen EU:n kollektiiviseksi oikeussuojajärjestelmäksi. On varmistettava, että vain hyvin perusteltuja tapauksia viedään käsittelyssä eteenpäin, jolloin vältetään ylenmääräiset oikeudenkäyntimenettelyt.

1.6

ETSK:lla on selkeä kanta siitä, missä määrin on eettisesti hyväksyttävää siirtää vastuuta valintojen tekemisestä tekoälyjärjestelmille: automatisoitujen järjestelmien on toimittava ”ihminen komentaa” -periaatteella riippumatta siitä, miten kehittyneitä ne ovat.

1.7

ETSK kehottaa komissiota julkaisemaan yleistä tietosuoja-asetusta koskevia ohjeita ja selvennyksiä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen noudattamisen valvonta ja korkeatasoinen tietosuoja ja kuluttajansuoja, myös verkkoyhteydellä varustettujen ja automatisoitujen ajoneuvojen osalta, sekä tarkistamaan tuotevastuu- ja vakuutussääntöjä, jotta ne kyetään mukauttamaan tilanteeseen, jossa ohjelmistot tekevät yhä enemmän päätöksiä. Kyberturvallisuus on erittäin tärkeää siirtymän turvaamisen ja hyväksynnän takaamisen kannalta.

1.8

ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan asianmukaisen kehyksen, jonka perusteella digitalisoidut kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät pystyvät jakamaan EU:n kansalaisten terveystietoja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti – eli tiukkoja yksityisyyttä ja anonymiteettia koskevia ehtoja noudattaen – EU:n toimielinten ja yritysten tutkimus- ja innovointitoimia varten.

1.9

5G tuo langattoman teknologian ja internet-teknologian yleishyödyllisen teknologian asemaan ja edistää voimakkaasti teollisuuden mutaatioprosessia, joka mullistaa jatkuvasti talouden rakennetta sisältäpäin, alati vanhoja rakenteita tuhoten ja samalla uutta tuottaen. ETSK kehottaa näin ollen EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita saattamaan valmiiksi digitaaliset sisämarkkinat, eli mm. kehittämään valmiuksia integroida ja käyttää 5G-palveluja Euroopan elinkeinoelämän kilpailukyvyn puolustamiseksi ja parantamiseksi aloilla, joilla Euroopalla on johtava asema maailmassa; tämä tarkoittaa liikenne- ja autoteollisuutta, energia-alaa, kemianteollisuutta ja lääketeollisuutta, valmistusteollisuutta pk-yritykset mukaan luettuina sekä rahoitusalaa.

1.10

ETSK kehottaa Euroopan komissiota seuraamaan tarkasti 5G:n käyttöönoton ja tosiasiallisen käytön edistymistä ja pyytää jäsenvaltioita nopeuttamaan prosessia entisestään. ETSK ehdottaa sellaisen eurooppalaisen politiikan käyttöönottoa, jossa edellytetään, että jokaisella maalla on vähintään kaksi 5G-palveluiden tarjoajaa ja että niistä ainakin yksi on eurooppalainen.

1.11

Lisäksi ETSK kehottaa komissiota tekemään biologisten vaikutusten arvioinnin 5G-säteilystä, jotta kyetään arvioimaan sähkömagneettisen säteilyn mahdolliset vaarat ihmisten terveydelle sekä ympäristölle.

1.12

ETSK toteaa, että Euroopan energia- ja liikennejärjestelmien digitaalinen murros edellyttää kaikilla tasoilla työntekijöiltä uusia taitoja, ja korostaa, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja elinkeinoelämän välille tarvitaan lujempia yhteyksiä, joiden avulla edistetään suuren mittakaavan mekanismeja, joilla parannetaan digitaalista lukutaitoa ja elinikäisiä digitaalisia valmiuksia, ja jatkuvaa koulutusta. Euroopan sosiaalirahaston on osallistuttava näiden asioiden edistämiseen. Koulutus on tarpeen myös kansalaisille yleensä ja kuluttajille, jotta he eivät jää digitaalimarkkinoiden ulkopuolelle digitaalisen lukutaidottomuuden vuoksi tai koska heillä ei ole kykyjä käyttää sähköistä viestintäverkkoa. ETSK katsoo, että on parannettava myös kyberhygieniaa yksittäisille ihmisille ja yrityksille suunnatuilla tiedotuskampanjoilla (1).

1.13

ETSK kannattaa vähäpäästöiseen ja päästöttömään liikkuvuuteen siirtymisen järjestelyitä ajatellen teknologianeutraalia yhdennettyä ja systeemistä lähestymistapaa, vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja ja infrastruktuureja, asteittaista siirtymistä pitkällä aikavälillä vaihtoehtoisiin ja nettopäästöttömiin hiilipolttoaineisiin, tehokkuuden lisäämistä (yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tapaan) hyödyntämällä täysimääräisesti digitaaliteknologiaa (Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän tapaan) ja älykästä hinnoittelua, sekä kehottaa kannustamaan edelleen multimodaalista yhdentämistä ja siirtymistä kohti kestävyysperiaatteita paremmin noudattavia liikennemuotoja. Kansalaisille on yhteyksiä lisäämällä annettava mahdollisuus valita ”liikkuvuus palveluna”.

1.14

ETSK:n mielestä energia-alan panosta hiilestä irtautumisessa olisi ohjattava erilaisten toimien avulla:

—	keskeisten uusien teknologioiden käyttöönotto ilmastovaikutuksiltaan neutraalin ja energiatehokkaan kiertotalouden kehittämiseksi

—	keskittyminen älykkäisiin verkkoihin eri uusiutuvien energialähteiden käytön integroimiseksi ja optimoimiseksi

—	puhtaan teknologian käyttö energian tuotannossa, varastoinnissa, siirrossa, jakelussa ja kulutuksessa, kysyntäpuolen ohjaus, energiatehokkuus, rakennuskanta ja mikrotuotanto

—	erityisstrategia energiaintensiivisille teollisuudenaloille ja alueille

—	entistä vankempi päästökauppajärjestelmä

—	rakenteiden ja verkkojen turvallisuutta ja kyberturvallisuutta koskevien toimien ja välineiden vahvistaminen.

1.15

ETSK esittää seuraavat huomiot:

—	Suuret eurooppalaiset yhteenliitetyt energia-, liikenne- ja viestintäinfrastruktuurit ovat sisämarkkinoiden selkäranka ja ne ovat tarpeen, jotta EU voi pysyä maailmanlaajuisen edistyksen ja kilpailun kärjessä.

—	Liikennealan ensisijaisen painopisteen, eli TEN-T-verkon valmiiksi saattaminen edellyttää noin 500 miljardin euron investointeja pelkästään ydinverkkoa varten vuoteen 2030 mennessä.

—	Markkinatoimijoiden 5G-investointien arvioidaan olevan 60–100 miljardia euroa vuosittain seuraavien viiden vuoden ajan. Yhteyksien parantaminen maaseutualueilla edellyttää 127 miljardin euron investointeja.

—	Kasvihuonekaasupäästöjen osalta neutraalin talouden saavuttaminen edellyttää vuosittain 175–290 miljardin euron lisäinvestointeja, mikä tarkoittaa yhteensä 520–575 miljardia euroa energia-alalla ja noin 850–900 miljardia euroa liikennealalla.

1.16

Näin mittavien, enimmäkseen yksityisten ja pitkälti lisäinvestointien rahoittamiseksi – noin 9–10 prosenttia EU:n BKT:stä – komitea suosittaa investointiystävällisen ympäristön, myös ”kultaisen investointisäännön” soveltamisen, ja uusien rahoitusjärjestelmien edistämistä koheesiovälineiden, EIP:n, Verkkojen Eurooppa -välineen ja Invest EU -aloitteen, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden avulla. ETSK toivoo, että julkiset ja yksityiset sijoittajat pystyvät toteuttamaan nämä investoinnit, ja suosittaa siksi hallinnollisten menettelyiden yksinkertaistamista, rahastojen ja rahoituksen laajentamista, kielteisten ja myönteisten ulkoisvaikutusten sisällyttämistä hintoihin ja investointiystävällisen ympäristön edistämistä. Meneillään olevat pyrkimykset EU:n luokitusjärjestelmän luomiseksi viherryttämisrahoitusta varten ovat tärkeitä.

1.17

ETSK on kuitenkin vakuuttunut siitä, että vain sellainen poliittinen ja sosiaalinen kompromissi, joka perustuu yhteiseen systeemiseen visioon, jossa todennettavat välitavoitteet savutetaan selkeästi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, varmistaisi sen, että yksityiset sijoittajat olisivat valmiita näin valtavaan taloudelliseen panostukseen ja että eurooppalainen veronmaksaja hyväksyisi näin suunnattoman suuret investoinnit.

2. Monialaiset haasteet

2.1

Kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät kaikkien maiden toimia paremman ja kestävämmällä pohjalla olevan tulevaisuuden aikaansaamiseksi kaikille. Niissä käsitellään maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi talouskasvuun, vaurauteen, köyhyyteen, eriarvoisuuteen, ilmastoon, työllistymismahdollisuuksiin sekä rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat myös kiireellinen kehotus ohjata maailma kestävämmälle tielle. Digitalisaatio on tiukasti sidoksissa kestävän kehityksen tavoitteisiin, sillä se mahdollistaa niiden saavuttamisen teollisuutta, innovointia, infrastruktuuria ja koko yhteiskuntaa voimaannuttamalla. On selvää näyttöä siitä, että digitalisoinnin ja monien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen välillä on positiivinen yhteys.

2.2

ETSK katsoo, että Euroopan on oltava avoin digitaalisiin alustoihin perustuvien uudentyyppisten liiketoimintamallien kehittämiselle ja käyttöönotolle, edellyttäen, että avoimuus- ja sosiaalilausekkeet turvataan.

2.3

Vaikka yhä useammat ihmiset pääsevät käyttämään digitaalista teknologiaa, digitaalinen kuilu on edelleen olemassa, sillä tietyillä ihmisillä ei ole mahdollisuuksia käyttää digitaaliteknologiaa ja eräät ihmiset taas pystyvät hyödyntämään muita paremmin digitaalisen murroksen vipuvaikutuksia elämänsä parantamiseksi.

2.4

Euroopan talouden digitaalinen murros edellyttää uutta osaamista kaikilla tasoilla. Koulutuksen tarjoajien ja teollisuuden väliset yhteydet puuttuvat monissa jäsenvaltioissa, mutta tällainen kehitys edellyttää nimenomaan yhteistyön tehostamista, jotta voidaan välttää osaamisvajeita ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden kasvu. Jatkuva koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat ratkaisevia tekijöitä, joiden avulla pystytään sopeutumaan työpaikkojen muuttumiseen ja edistämään ihmisten ammatillista kehitystä. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, myös tutkimushankkeiden kautta tapahtuvana, on keskeinen keino tukea osaajia ja tuottaa huippuosaamista, jotta EU kykenee säilyttämään kilpailukykynsä.

2.5

ETSK katsoo lisäksi, että EU:n ja jäsenvaltioiden on tuettava työntekijöitä, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa digitaalisen ja energia-alan siirtymien seurauksena. Tätä varten ETSK kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa varmistamaan, että Euroopan sosiaalirahastoa ja Euroopan globalisaatiorahastoa muokataan ja rahoitetaan asianmukaisesti näihin haasteisiin vastaamiseksi.

2.6

Tiedon vapaa liikkuvuus on olennaisen tärkeää. ETSK kehottaakin laatimaan tehokkaita ratkaisuja, joiden avulla poistetaan tietojen saatavuuteen, yhteentoimivuuteen ja siirtoon liittyvät ongelmat ja varmistetaan samalla asianmukainen tietosuoja ja yksityisyys. Samojen ehtojen on pädettävä julkisten ja yksityisten yritysten kohdalla, ja tietojen vaihdossa ja kustannusten korvaamisen suhteen on sovellettava vastavuoroisuutta.

2.7

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan oikeudenmukaisen kilpailun ja kuluttajien valintamahdollisuudet tietojen saatavuuden alalla. Autoteollisuudessa on olennaisen tärkeää järjestää tasapuolinen pääsy käsiksi ajoneuvon sisäisiin tietoihin, jotta kuluttajat voivat käyttää kilpailukykyisiä, tarkoituksenmukaisia ja innovatiivisia liikkuvuuspalveluja. ETSK suosittaa, että Euroopan komissio antaa ohjeistusta siitä, miten yleistä tietosuoja-asetusta ja yksityisyyden suojaa koskevia sääntöjä sovelletaan verkkoyhteyksillä varustettuihin ja automatisoituihin autoihin. Samankaltaisia haasteita saattaa syntyä myös liikkumisen palvelukonseptin julkisen liikenteen osa-alueella.

2.8

ETSK kehottaa lisäksi komissiota tarkistamaan tuotevastuu- ja vakuutussääntöjä, jotta ne pystytään mukauttamaan tilanteeseen, jossa päätöksentekijöinä ovat yhä useammin ohjelmistot. Sisäänrakennettua ja oletusarvoista turvaamista ja turvallisuutta koskevia periaatteita olisi sovellettava järjestelmällisesti, jotta voidaan lisätä näiden teknologioiden käyttöönottoa koskevaa luottamusta.

2.9

Kyberturvallisuus on erittäin tärkeää turvallisen siirtymän takaamisen kannalta. On tarpeen käsitellä kattavasti ratkaisevan tärkeiden alojen haasteita EU:n tasolla ja edistää Euroopan kyberturvallisuusviraston roolia, jotta pystytään vähentämään heikkojen kohtien riskiä yhä yhteenliitetymmässä eurooppalaisessa verkossa. ETSK on erityisen tyytyväinen sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Sähkö-ENTSO) työhön tällä alalla.

2.10

Anturit tuottavat suuria määriä tietoja, myös älymittareiden asteittaisella käyttöönotolla. Kyseisiä tietoja on käsiteltävä ja saatettava asianomaisten sidosryhmien saataville turvallisella ja avoimella tavalla, joka turvaa yksilönvapaudet. ETSK korostaa, että vaikka älykkään teknologian tarjoamat mahdollisuudet ovat merkittäviä, kyseinen teknologia kyseenalaistaa kuitenkin monia vakiintuneita kuluttajansuojan periaatteita, kuten yksityisyydensuojaa, vastuukysymyksiä ja turvallisuutta sekä energiaköyhyyden torjuntapyrkimyksiä. Tietojen osalta sääntelyviranomaisten on löydettävä toimintatapa, jonka avulla kuluttajat voivat aina saada käyttöönsä ja valvoa tuottamiaan tietoja ja joka edistää kilpailua ja poikii innovatiivisia palveluja.

2.11

Tekoäly on muuttamassa kaikkien alojen kehitystä ja synnyttää useita haasteita. Tarvitaan esimerkiksi takuita automaattisen päätöksenteon avoimuuden ja kuluttajiin kohdistuvan syrjinnän torjumisen suhteen.

2.12

Kuluttajien (erityisesti sellaiset kuluttajat, jotka eivät ole asiantuntijoita, iäkkäät kuluttajat ja kaikki haavoittuvassa tilanteessa olevat) on myös saatava käyttöönsä yksinkertaisia ja standardoituja tuotteita.

3. Liikenne

3.1

EU:n sisämarkkinoilla liikennealan osuus EU:n BKT:stä on 6,3 prosenttia, ja se työllistää suoraan noin 13 miljoonaa ihmistä EU:ssa: noin 2,3 miljoonaa autoteollisuuden työntekijää mukaan lukien tämä on yli 7 prosenttia EU:n kokonaistyöllisyydestä.

3.1.1

Liikenne edistää merkittävästi useiden sellaisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, joissa on kyse taloudellisesta kehityksestä, teollisuudesta ja pk-yrityksistä sekä kaupasta ja investointitoiminnasta. Liikennealalla on kuitenkin samalla vaikeuksia toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteet sekä Pariisin sopimuksen tavoitteet (2).

3.1.2

Liikennepolitiikan suunnittelussa on keskityttävä oikeudenmukaisten, tehokkaiden ja täysin digitalisoitujen sisämarkkinoiden toteuttamiseen, mistä on konkreettista hyötyä kaikille. Tällä hetkellä markkinat ovat edelleen hajanaiset, myös kansainväliseen kilpailuun nähden. Liikenneala täyttää myös tärkeän tehtävän yhtenä sisämarkkinoiden tärkeimmistä mahdollistajista.

3.1.3

Vielä ei ole löydetty koko EU:ssa sovellettavaa asianmukaista tasapainoa tieliikenteen vapauttamisen ja tieliikenteen kuljettajiin sovellettavien sosiaalilausekkeiden välille, vaikka tielainsäädäntöön on äskettäin ehdotettu muutoksia (3). Tieliikennealan suurimmaksi ongelmaksi on todettu nykyisin lainsäädännön noudattamisen valvonnan laiminlyöminen sekä noin 20 prosentin vajaus kuljettajakunnassa.

3.1.4

EU:n rautateiden tavaraliikenne, joka vapautettiin vuonna 2007, ei ole vielä yhteentoimivaa, vaikka 50 prosenttia liikenteestä on kansainvälistä. Matkustajatyytyväisyyttä on edelleen parannettava. ERTMS-järjestelmän käyttöönoton olisi oltava keskeinen osa EU:n strategiaa rautateiden digitalisoimiseksi, jotta sen etuja voitaisiin hyödyntää (esim. tekninen ja toiminnallinen yhdenmukaistaminen, verkon kapasiteetin lisääminen, luotettavuuden parantaminen, huoltokustannusten alentaminen, junaliikenteen automatisointi jne.).

3.1.5

Ilmailualalla markkinat toimivat tehokkaammin. Vapauttamisen jälkeen lentohinnat ovat supistuneet kymmenesosaan entisestä ja lentoreittien määrä on seitsenkertaistunut, mutta infrastruktuuri- ja palvelukustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Lentohenkilökunnan työsuhteiden muodoissa on paljon ongelmia ja epävarmuustekijöitä, ja niihin liittyy toisinaan myös sovellettavan lainsäädännön rikkomista tai kiertämistä. Tehokkuuden parantamiseksi olisi pantava yhtenäinen eurooppalainen ilmatila täytäntöön kaikilta osin, mikä lisäisi suoria lentoyhteyksiä, lyhentäisi matkustusaikoja ja vähentäisi hiilidioksidipäästöjä noin 10 prosenttia. Neuvostossa vallitseva pattitilanne tulisi ratkaista. ETSK kehottaa neuvostoa hyväksymään pikaisesti lentomatkustajien oikeuksia koskevan tarkistetun asetuksen, sillä se vaatii huomattavaa selkeyttämistä, jotta tuomioistuinkäsittelyjä voitaisiin vähentää merkittävästi.

3.1.6

Äskettäin annettu satamapalveluasetus tarjoaa yhdessä satamien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kanssa lopulta kiinteän mutta joustavan lainsäädäntökehyksen satamille ja niiden sidosryhmille.

3.2 Hiilestä irtautuminen ja päästöttömyys

3.2.1

Liikenne on edelleen riippuvainen öljystä, sillä se täyttää 94 prosenttia alan energiatarpeista. Maantieliikenteen osuus tästä on noin 73 prosenttia. Liikenne on ainoa EU:n elinkeinoala, jonka hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet vuoden 1990 jälkeen.

3.2.2

Vuonna 2018 Euroopan komissio esitti vuoteen 2050 ulottuvan visionsa ilmastoneutraalista tulevaisuudesta ja totesi, että merkittävien päästövähennysten saavuttaminen edellyttää yhdennettyä järjestelmälähtöistä lähestymistapaa. Tähän sisältyvät i) ajoneuvojen kokonaishyötysuhde, vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot ja infrastruktuuri, ii) siirtyminen vuoteen 2050 mennessä vaihtoehtoisiin ja nettopäästöttömiin hiilipolttoaineisiin liikenteessä, iii) liikennejärjestelmän tehokkuuden parantaminen hyödyntämällä mahdollisimman paljon digitaalista teknologiaa ja älykästä hinnoittelua ja kannustamalla edelleen multimodaaliseen integraatioon ja kestävyysperiaatteita paremmin noudattaviin liikennemuotoihin siirtymiseen ja riittävän rahoituksen tarjoamiseen julkisen liikenneverkon muutoksille ja laajennuksille niin maaseudulla kuin kaupunkialueilla. Vihreämpään talouteen siirtyminen on kuitenkin kivulias askel (4).

3.2.3

Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen 100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä arvioidaan edellyttävän noin 800 miljardin euron vuotuisia investointeja, jotka rahoitetaan pääasiassa yksityisen sektorin varoin (5). Tällaisten investointien tukemiseksi tarvitaan vahvaa sääntelykehystä kestäväpohjaista rahoitusta varten.

3.2.4

Teknologianeutraaliin lähestymistapaan liittyen ETSK korostaa, että muut kuin sähköön perustuvat käyttövoimateknologiat, kuten vety ja HVO100:n kaltaiset täysin fossiilisista raaka-aineista riippumattomat nestemäiset polttoaineet, tarjoavat myös hyviä mahdollisuuksia puhtaaseen liikkuvuuteen (6). Liikennemuotosiirtymä kohti julkista liikennettä on myös keino suojella ilmastoa aktiivisesti. Sähköakkujen valmistus on energiaomavaraisuuteen vaikuttava tekijä.

3.2.5

ETSK on samaa mieltä siitä, että Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) asettaman merenkulkualaa koskevan tavoitteen toteuttaminen tulisi todeta toimialan ensisijaiseksi painopistealueeksi ja että vuosi 2023 on ratkaiseva käännekohta päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden käyttöönotossa ja suunnan määrittelyssä tulevaisuuden polttoaineiden suhteen.

3.2.6

Investoinnit puhtaiden ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin ovat kaikissa liikennemuodoissa kalliita ja aikaa vieviä, ja niihin olisi liitettävä asianmukaiset kannusteet suunnitellun infrastruktuurin hyödyntämiseksi. Ensinnäkin käyttäjille on tarjottava kaikki tarvittavat tiedot avoimilla alustoilla.

3.3 Liikennekuolemien nollatavoite, itseohjautuva ajaminen, liikkuvuus palveluna

3.3.1

Inhimillinen erehdys on osallisena 95 prosentissa kaikista Euroopan teillä tapahtuvista liikenneonnettomuuksista, joissa yli 25 300 ihmistä menetti henkensä vuonna 2017 ja 1,2 miljoonaa loukkaantui. Onnettomuuksista aiheutuu vuosittain 120 miljardin euron kustannukset.

3.3.2

Digitalisaatio ja automaatio mitä todennäköisimmin tulevat mullistamaan maaliikenneteknologian: ETSK panee merkille, että tämän uuden teknologian avulla pystytään paitsi parantamaan liikenteen markkinoiden tehokkuutta myös saamaan analyyttisia tietoja, jotka auttavat nykyisen lainsäädännön kontrolloinnissa ja sen noudattamisen valvonnassa sekä ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien suojelemisessa.

3.3.3

Digitalisaatio on keskeistä myös uusien markkinamallien kehittämisessä. Niitä ovat muun muassa erityyppiset alustat ja jakamistalouden mallit, jotka eivät ole vielä läheskään täysin kehittyneitä ja jotka luultavimmin eivät kata maaseutualueita, missä julkista liikennettä ei ole saatavilla. ETSK kehottaa Euroopan komissiota takaamaan yhteisesti käytettyjen liikennevälineiden turvallisuuden, sähköskoottereista alkaen.

3.3.4

On odotettavissa, että automaattisen ajamisen käyttöönotolla voidaan vähentää merkittävästi kuolonuhrien määrää tai jopa välttyä niiltä kokonaan. ETSK katsoo kuitenkin, että täysin automaattiset, itseohjautuvat ajoneuvot hyväksytään vasta, kun ne tarjoavat matkustajille saman tasoista turvallisuutta kuin muut liikennejärjestelmät, kuten junat tai suuret lentokoneet. ETSK panee merkille ongelmallisia osa-alueita, jotka voivat olla esteenä yleiselle hyväksynnälle: 1) lisäkustannukset ja 2) auton ajamisen mutkistuminen (7), 3) pitkä ”sekaliikenteen” (automaattisen ja manuaalisen ajamisen) aikaväli, jolloin onnettomuuksien määrä voi kasvaa ja maantiekapasiteetti pienentyä, 4) turvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyvät huolet ja 5) epävarmuus oikeudellisesta vastuusta onnettomuustapauksissa.

3.3.5

ETSK:n mielestä ”liikennekuolemien nollatasoa” voitaisiin analysoida tarkemmin: tieliikennesääntöjen ja seuraamuksia koskevien kansallisten normien yhdenmukaistamisen tärkeys; uusien turvallisten ajoneuvojen tuominen kuluttajien ja yrittäjien saataville kohtuuhintaan; vain ihminen voi tehdä eettisiä valintoja, ja koneita tulee käyttää ihmisen apuna sen sijaan, että niillä korvataan ihminen; vakuutusyhtiöiden mahdollisuus kannustaa turvallisempien ajoneuvojen ostamiseen alentamalla vakuutusmaksuja; turvallisuus on asetettava etusijalle kaikissa ajoneuvojen tietojen saatavuutta koskevissa uusissa säädöksissä.

3.3.6

Yhdistetyt ja automatisoidut liikkuvuusratkaisut eri liikennemuodoissa, myös julkisessa liikenteessä, ovat tärkeä innovoinnin osa-alue, jolla EU:n on mahdollista saavuttaa johtoasema maailmassa. Tämä on mahdollista toteuttaa ainoastaan tekemällä yhteistyötä julkisten ja yksityisten ponnistusten ja investointien avulla.

3.3.7

Liikkumisen palvelukonsepti (Mobility as a Service, MaaS) tarkoittaa siirtymistä henkilökohtaisesti omistetuista liikennevälineistä julkiseen liikenteeseen ja palveluina käytettäviin liikkuvuusratkaisuihin (8). MaaS:in perusajatuksena on tarjota matkustajille heidän matkustustarpeisiinsa pohjautuvia liikkuvuusratkaisuja. MaaS-konseptissa koko liikennejärjestelmää tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Kysynnän mukaan toteutettava liikkuvuus voi myös auttaa parantamaan syrjäisillä alueilla asuvien tai liikuntaesteisten (esimerkiksi vanhusten ja vammaisten) liikkuvuutta.

3.4 Investoinnit

3.4.1

ETSK toteaa, että monilla Euroopan alueilla nykyinen liikenteen infrastruktuuriverkosto ei ole toimiva. Koska ennakoitavissa on liikennepalvelujen kysynnän jatkuvasti kasvavan, tarvitaan merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja liikenneinfrastruktuurin rakentamiseksi ja parantamiseksi.

3.4.2

Ensisijaisena tavoitteena on ehdottomasti oltava TEN-T-verkon oikea-aikainen valmiiksi saattaminen ja maantieteellisen kattavuuden optimointi: TEN-T:n runkoverkon on oltava valmis vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon vuoteen 2050 mennessä tai sitä aikaisemmin. Pelkästään ydinverkoston toteuttaminen edellyttää noin 500 miljardin euron investointeja – ilman häiriönsietokyvystä huolehtimista ja olemassa olevan infrastruktuurin parantamista. Näitä investointeja ei pystytä rahoittamaan pelkästään Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävillä avustuksilla tai EU-instrumenteilla, eivätkä jäsenvaltioiden resurssit todennäköisesti riitä. On olemassa konkreettinen tuntuvien viivästysten riski.

3.4.3

Avustuksilla on jatkossakin tärkeä rooli EU:n investointipolitiikassa liikenteen alalla, erityisesti niissä tapauksissa, joissa markkinainvestointeja on vaikeampi toteuttaa. Oleellisia lisävälineitä ovat kuitenkin avustusten yhdistäminen muihin rahoituslähteisiin, kuten Euroopan investointipankin tai yksityisen sektorin lainoihin, sekä julkisen ja yksityisen sektorin sijoittajien, myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, mobilisointi.

3.4.4

ETSK kehottaa investoimaan digitaalisen liikenteen perustana olevaan teknologiaan ja infrastruktuuriin, erityisesti liikenteen hallinta- ja valvontajärjestelmiin, esimerkkeinä SESAR, ERTMS ja C-ITS. Lisäksi TEN-T-ydinverkossa on oltava käytössä 5G-yhteydet. Näille hankkeille tulisi antaa ensisijainen asema EU:n rahoitusvälineiden, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen, InvestEU-ohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoitustoiminnassa (9).

3.4.5

ETSK katsoo, että ”– – käyttäjä maksaa- ja aiheuttaja maksaa -periaatteiden mukaisella tiemaksujärjestelmällä olisi myönteistä vaikutusta, mikäli saatavat tulot korvamerkitään” (10).

4. Energia

4.1 Energian sisämarkkinat

4.1.1

Vuonna 2016 EU:n energia-alan liikevaihto oli 1 881 miljardia euroa ja se työllisti suoraan noin 1 630 000 ihmistä.

4.1.2

Turvatun, kestävän ja kohtuuhintaisen energian tulisi olla kaikkien eurooppalaisten saatavilla. Tämä on energiaunionin ensisijainen tavoite. ETSK ilmaisee pettymyksensä siitä, että energian hinnat vaihtelevat eri jäsenvaltioiden välillä huomattavasti, mikä on osoitus energian sisämarkkinoiden merkittävästä epäonnistumisesta. Komitea odottaa, että EU:n energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden täytäntöönpanon myötä hinnat lähentyvät toisiaan, verotekijää lukuun ottamatta.

Energia-alan ihmiskeskeinen digitalisoituminen on EU:n kannalta ratkaisevan tärkeää, sillä sen avulla energiankuluttajilla ja tuottajakuluttajat voivat päästä keskeiseen asemaan, ja se edistää energiamarkkinoiden uutta rakennetta.

4.2 Digitalisaatio ja uusi teknologia

4.2.1

SET-suunnitelman kontekstissa digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia toimittajille optimoimalla niiden arvokkaita voimavaroja, integroimalla vaihtelevat ja hajautetut uusiutuvat energialähteet ja vähentämällä toimintakustannuksia. Samalla sen olisi oltava kaikille suotuisa pienentämällä kansalaisten ja yritysten energialaskuja energiatehokkuuden ja joustaviin kysyntämekanismeihin osallistumisen avulla. ETSK kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan saavutettuja tuloksia ja ryhtymään tarvittaessa lisätoimiin.

4.3 Älykäs energiaverkko ja uusiutuvat energialähteet

4.3.1

Eräiden uusiutuvien energialähteiden kustannukset arvioidaan olevan jo lähellä markkinahintoja.

4.3.2

Hajautetut energiaratkaisut ja älykkäät ohjauslaitteistot ovat halpenemassa. Älykkäät verkot ovat keskeinen osa tätä uutta järjestelmää. Digitalisoinnin ohella ne auttavat luomaan yhteyksiä uusiin energiaympäristöihin. Tulevaisuuden älykkäät energiajärjestelmät eivät kehity erillään toisistaan, vaan ne yhdistävät – digitaalisesti ja fyysisesti – erityyppiset energia- ja liikenneverkot, mikä avaa uusia mahdollisuuksia. Sähkö on todennäköisesti ensimmäinen energiasektori, johon tämä vaikuttaa, ja digitalisointi mahdollistaa tiiviimmät yhteydet lämmitys- ja jäähdytysalaan, erityisesti rakennuksissa ja liikkumisessa, mikä edistää sidosryhmien laajempaa osallistumista paikallisiin, alueellisiin ja unioninlaajuisiin arvoketjuihin, ottaen paikallisyhteisöt ja tuottajakuluttajat mukaan energiayhteisöihin ja energiakauppoihin sekä vahvistaen eurooppalaisia innovaatioita ja yrityksiä.

4.3.3

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta on rahoitettu useita esittelyhankkeita, jotka liittyvät verkkojakeluun, jakeluverkkoihin, hajautettuun varastointiin, laajamittaiseen varastointiin, uusiutuviin energialähteisiin sekä lämmitykseen ja jäähdytykseen, ja jotka kattavat kuluttajille tarkoitetut teknologiat, verkkoteknologiat, markkinoille tarkoitetut lisäpalvelut, energia- ja vesivarastot, akut, tuuliturbiinit, aurinkosähkön, aurinkoenergian, maalämmön, biokaasun ja mikrotuotannon. ETSK on tyytyväinen siihen, että perustetaan innovaatiorahasto, joka tarjoaa yhä runsaammin tukea esittelyhankkeisiin.

4.3.4

ETSK kehottaa EU:ta ryhtymään lisätoimiin energiaköyhyyden kitkemiseksi. Olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan rakennusten peruskorjausta, ja aina, kun se on hyödyllistä, aurinkopaneeleja olisi asennettava talouksille, jotka elävät energiaköyhyydessä tai sen uhan alla. EU:n olisi pidettävä mielessä, että köyhillä ei ole varaa tällaisiin toimenpiteisiin.

4.3.5

ETSK suhtautuu myönteisesti siirtymävaiheessa olevien hiilialueiden foorumin työhön. Energiasiirtymällä on todellakin tavallista suurempia vaikutuksia erityisesti sellaisiin alueisiin, joille on keskittynyt fossiilisten polttoaineiden tuotantoa, sähköntuotantoa ja energiaintensiivistä tuotantoa. Näin ollen hiili- ja hiili-intensiivisten alueiden ja alojen rakennemuutosta on seurattava huolellisesti ja se on hoidettava tehokkaasti, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja sosiaalisesti hyväksyttävä siirtymä, joka ei jätä yhtään työntekijää tai aluetta oman onnensa nojaan.

4.3.6

Energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla on Euroopassa yli 6 miljoonaa välitöntä työpaikkaa, ja ne muodostavat perustan useille, myös puhtaiden energiajärjestelmien, arvoketjuille. Energiaintensiivisten teollisuudenalojen päästöt muodostavat 60–80 prosenttia teollisuuden päästöistä. Energiaintensiivisten alojen hiilestä irtautumista koskevat haasteet ovat valtavia ja edellyttävät sekä teknologisia että muita kuin teknologisia innovaatioita (esimerkiksi uusia liiketoimintamalleja).

4.4 Investoinnit energia-alalla

4.4.1

Euroopan energiamarkkinoiden vahvistaminen, energiasiirtymän helpottaminen ja turvallisen järjestelmän toimivuuden varmistaminen pohjautuvat Euroopassa sijaitseviin asianmukaisiin, kehittyneisiin ja kustannustehokkaisiin siirtoverkkoihin.

4.4.2

Innovointi, kuten sähköllä tuotetun kaasun syöttäminen maakaasuverkkoon tai vety, voi tuottaa merkittäviä tuloksia ja olla taloudellisesti elinkelpoinen, jos sitä tuetaan tehokkaasti.

4.4.3

Energia-alan vuotuiset keskimääräiset investoinnit hiilidioksidin täydellisen poistamisen skenaarioissa (11) olisivat 547 miljardia euroa vuodessa (2,8 prosenttia BKT:stä) vuosina 2031–2050 verrattuna perusuran 377 miljardiin euroon (1,9 prosenttia BKT:stä). Kyse on summista, jotka ovat merkittäviä myös kehittyneen talouden näkökulmasta.

5. Yleishyödylliset palvelut

5.1

Keskeisenä strategisena tavoitteena on panna täytäntöön ihmiskeskeinen toimintatapa sellaisten yleishyödyllisten palvelujen tuottamisessa, jotka edistävät kestävää kasvua Euroopassa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20. eli viimeinen periaate koskee peruspalvelujen saatavuutta. Sen mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne”. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan erityisiä kestävää kehitystä ja yhteenkuuluvuutta edistäviä toimenpiteitä.

5.2

Kansalaiset ja yritykset vaativat avoimempaa, läpinäkyvämpää, vastuullisempaa ja tehokkaampaa hallintoa. Pilvipalveluarkkitehtuurien käyttöönotolla saavutetaan mittakaavaetuja ja joustavuutta, jotka auttavat siirtymään kohti sähköistä hallintoa, sähköistä terveydenhuoltoa, sähköisiä hankintoja ja sähköistä laskutusta, jolloin julkiset palvelut voivat jakaa tietoa ja helpottaa kansalaisten ja yritysten vuorovaikutusta.

5.3

On myös olemassa vaara, että ikääntyneet ihmiset tai digilukutaidottomat kuluttajat syrjäytyvät yleishyödyllisten palveluiden täydellisen digitalisoinnin seurauksena. Näin ollen tulisi säilyttää tiettyjä perinteisiäkin kanavia.

5.4

ETSK suosittaa, että eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisällytetään säännöksiä, jotka koskevat yleishyödyllisten palvelujen toimittamisen vastuullisuutta ja avoimuutta jäsenvaltioissa sekä palvelujen saatavuutta ja moitteetonta toimivuutta.

5.5

Vaikka tilanne vaihteleekin, lukuisilla kansalaisilla on Euroopan unionissa suuria taloudellisia vaikeuksia saada tärkeimpiä palveluja. Tämä koskee muun muassa asumista, energia-alaa, sähköistä viestintää, liikennettä, vesihuoltoa sekä terveys- ja sosiaalipalveluja.

5.6

Yleishyödyllisten palvelujen puutteellinen saatavuus voi riippua useista tekijöistä: syy voi olla taloudellinen, maantieteellinen, sosiaalinen (kohtelu on epätasa-arvoista), fyysinen (vammaisuus on esteenä) tai palvelu ei vastaa tarpeita tai teknistä kehitystä (laadun tai turvallisuuden taso ei ole riittävä). Digitaaliset teknologiat voivat auttaa voittamaan joitain näistä haasteista.

5.7

Terveydenhuollossa digitalisaatio voi parantaa sairauksien ehkäisyä, diagnosointia ja hoitoa. Sähköisen potilaskertomuksen kaltaiset välineet voivat mahdollistaa sen, että kuluttajilla on jatkuvasti mahdollisuus päästä perehtymään lääketieteellisiin esitietoihinsa ja lääkemääräyksiinsä. Terveysalan mobiilisovellukset ja sähköiset terveyspalvelut voivat tarjota erinomaista tukea potilaille ja kuluttajille heidän pyrkiessään huolehtimaan terveydestään ja ehkäistä sairauksia, erityisesti syrjäisillä alueilla. Digitaalisten terveystuotteiden ja -palvelujen hyötyihin liittyy kuitenkin myös vakavia, potilaiden yksityisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, sillä henkilökohtaisten terveystietojen ja terveydenhuollon toimintaympäristöihin tallennettujen tietojen turvan loukkaukset saattavat yleistyä. EU:n olisi laadittava kattava sääntelykehys, jolla varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa.

5.8

Kun otetaan huomioon digitaalisten terveydenhuoltopalvelujen ja -tuotteiden käytön lisääntyminen erityisesti rajatylittävässä ympäristössä, on myös ratkaisevan tärkeää yhdenmukaistaa tarkastelutapaa näihin palveluihin ja tuotteisiin liittyvään vastuuseen nähden koko EU:ssa. EU:n kuluttajien tehokkaan suojelun edistämiseksi on otettava käyttöön lainsäädäntötoimenpiteitä, kuten vahva markkinavalvonta ja lainvalvonta sekä digitaalisia tuotteita ja palveluja koskevat tehokkaat oikeussuojakeinot.

5.9

ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan asianmukaisen kehyksen, jonka perusteella kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät pystyvät jakamaan EU:n kansalaisten terveystietoja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti – eli tiukkoja yksityisyyttä ja anonymiteettia koskevia ehtoja noudattaen – EU:n toimielinten ja yritysten tutkimus- ja innovointitoimia varten.

5.10

Yleishyödyllisten palveluiden alan operaattoreiden olisi tarjottava palveluja digitaalisesti, mutta pidettävä myös muut kanavat avoinna niille, joilla ei ole verkkoyhteyttä joko omasta tahdostaan tai pakon sanelemana.

5.11

Julkisen liikenteen yleishyödylliset palvelut ovat ratkaisevassa asemassa elämänlaadun parantamisen ja EU:n keskeisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tarvitaan laajaa harkintavaltaa, jonka pohjalta viranomaiset pystyvät tarjoamaan, tilaamaan ja järjestämään yleishyödyllisiä palveluja.

6. 5G

6.1 5G:n käyttöönotto sisämarkkinoilla

6.1.1

Viranomaiset ovat alkaneet toteuttaa toimenpiteitä 5G:n käyttöönoton helpottamiseksi sisämarkkinoilla, 5G-taajuuksien jakaminen mukaan lukien. Tulevien kuukausien aikana eurooppalaisten matkaviestintäoperaattoreiden olisi valmistauduttava ottamaan käyttöön ja testaamaan 5G-verkkoa ”todellisuudenmukaisissa” olosuhteissa, sillä ensimmäisten 5G-älypuhelinten ja -päätelaitteiden odotetaan olevan saatavilla vuoden 2019 alkupuoliskolla. Kuitenkin vain 12 jäsenvaltiota oli saattanut päätökseen tai käynnistänyt vähintään yhden taajuushuutokaupan joulukuun 2018 alkuun mennessä.

6.1.2

Kansainvälisellä tasolla kaikki maat kilpailevat keskenään ollakseen niiden ensimmäisten joukossa, jotka ottavat 5G-verkon käyttöön koko maassa. Myös EU on yksi kilpailijoista. Viiden suurimman infrastruktuuritoimittajan joukossa on kaksi eurooppalaista toimittajaa, kaksi kiinalaista toimittajaa ja yksi korealainen toimittaja. Yksikään suuri eurooppalainen yhtiö ei ole 5G-laitteiden ja -piirisarjojen tuottajana ensimmäisten joukossa.

6.1.3

ETSK varoittaa, että niiden eurooppalaisten teollisuudenalojen, joilla Euroopalla on johtava asema maailmassa, kuten liikenne- ja autoteollisuuden, energia-alan, kemianteollisuuden ja lääketeollisuuden, valmistusteollisuuden, pk-yritykset mukaan luettuina, sekä rahoitusalan kilpailukyky, riippuu kyvystä integroida 5G-palvelut ja käyttää niitä.

6.1.4

ETSK on tietoinen, että tutkijat varoittavat 5G:n sähkömagneettisen säteilyn mahdollisista vaaroista ihmisten terveydelle ja ympäristölle erityisesti, kun kyseessä ovat rakennukset ja muut suljetut tilat helposti läpäisevät erittäin voimakkaat radiotaajuussignaalit. ETSK kehottaa komissiota teettämään biologisten vaikutusten arvioinnin 5G-säteilystä ja häiriöriskeistä muille taajuusalueille.

6.2 5G-verkon investointitarpeet

6.2.1

Markkinatoimijoiden 5G-investointien arvioidaan olevan 60–100 miljardia euroa vuosittain seuraavien 5 vuoden ajan. Ne tarjoavat kaikille Euroopan suurimmille sosioekonomisille vaikuttajille gigabittitason yhteydet. Yhteyksien parantaminen maaseutualueilla edellyttää 127 miljardin euron investointeja.

6.2.2

5G tuo langattoman teknologian ja internetteknologian sellaisen yleishyödyllisen teknologian asemaan, joka vaikuttaa tuottavuuteen ja taloudelliseen toimintaan monilla eri elinkeinoaloilla. Se käyttää suurempia laite- ja datamääriä, mikä mahdollistaa esineiden internetin laajamittaisen käytön ja toiminnan kannalta kriittisten palveluiden kehittämisen.

7. Erityistä

7.1

ETSK kehottaa lisäksi EU:n toimielimiä ottamaan tarkkaan huomioon seuraavassa luetellut haasteet, joita komitea on jo käsitellyt ja joiden käsittelyä se jatkaa tulevaisuudessa, sillä ne ovat tärkeitä seikkoja käsillä olevan lausunnon yhteydessä:

—	kaikkien ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin myönteisten ja kielteisten kannustimien avulla (12)

—	energiaverodirektiivi hiilidioksidi-, typpioksidi- ja rikkioksidipäästöjen osalta (13)

—	hajautettujen energiaratkaisujen järjestelmä (14)

—	EU:n päästökauppajärjestelmän markkinoiden vakaus seuraavalla päästökauppakaudella (vuonna 2021) ja toimenpiteet vuoden 2020 jälkeen (15)

—	verkkopohjainen digitaalinen tiedonvaihtoalusta sähkönsiirtojen hallitsemiseksi (16)

—	energia-alan massadatan hallinnointi (17)

—	hiilestä irtautumiseen liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset haasteet (18)

—	halvemmat ja helpommin asennettavat pienet modulaariset ydinreaktorit (50–300 MW); EU-normien tarve (19)

—	mantereiden väliset suurjänniteverkot: Euroopan ja Aasian väliset yhteydet (20)

—	toimitusvarmuus ja investointisuoja (21)

—	energiatehokkuus (22)

—	tuotteiden ennakkosertifiointi (23)

—	pilvipalvelusäännöt (24)

—	EU:n valmistusteollisuuden alustat (25)

—	televiestintä- ja tietoverkko (26)

—	turvattu ja luotettava tietovirta (27)

—	tietojen omistusoikeus ja tieto-oikeudet (28)

—	tietojen säilyttäminen EU:ssa (29).

Bryssel 17. heinäkuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

(2) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 9.

(3) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 195.

(4) ESPAS, Challenges and choices for Europe, huhtikuu 2019.

(5) COM(2018) 773 final.

(6) EUVL C 345, 13.10.2017, s. 52; EUVL C 262, 25.7.2018, s. 75.

(7) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 191.

(8) EUVL C 345, 13.10.2017, s. 52.

(9) EUVL C 345, 13.10.2017, s. 52.

(10) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 195.

(11) COM(2018) 773 final.

(12) EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24; EUVL C 110, 22.3.2019, s. 33.

(13) EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37.

(14) EUVL C 34, 2.2.2017, s. 44.

(15) EUVL C 424, 26.11.2014, s. 46; EUVL C 288, 31.8.2017, s. 75.

(16) EUVL C 34, 2.2.2017, s. 44; EUVL C 345, 13.10.2017, s. 52; EUVL C 262, 25.7.2018, s. 86.

(17) Tutkimuksen The ethics of Big Data: Balancing economic benefits and ethical questions of Big Data in EU policy context lopullinen versio; EUVL C 242, 23.7.2015, s. 61.

(18) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 1.

(19) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 38; EUVL C 341, 21.11.2013, s. 92; EUVL C 110, 22.3.2019, s. 141.

(20) EUVL C 228, 5.7.2019, s. 95; EUVL C 143, 22.5.2012, s. 125.

(21) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 125; EUVL C 271, 19.9.2013, s. 153; EUVL C 424, 26.11.2014, s. 64; EUVL C 264, 20.7.2016, s. 117.

(22) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 142.

(23) EUVL C 228, 5.7.2019, s. 74; EUVL C 75, 10.3.2017, s. 40; EUVL C 81, 2.3.2018, s. 176.

(24) EUVL C 487, 28.12.2016, s. 86.

(25) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” tiedonanto aiheesta ”Asteittaisen innovoinnin edistäminen valmistusteollisuusvaltaisilla alueilla”; EUVL C 332, 8.10.2015, s. 36; EUVL C 299, 4.10.2012, s. 12.

(26) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 74.

(27) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 8; EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

(28) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 107; EUVL C 81, 2.3.2018, s. 209; EUVL C 237, 6.7.2018, s. 32.

(29) EUVL C 345, 13.10.2017, s. 52 ; EUVL C 227, 28.6.2018, s. 11 .

Top

Choose the experimental features you want to try