52018AR3593

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018AR3593 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018AR3593

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”

COR 2018/03593

EUVL C 86, 7.3.2019, p. 41–83 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/41

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”

(2019/C 86/06)

Esittelijät:

Catiuscia MARINI (IT, PES), Umbrian aluehallituksen puheenjohtaja,

ja Michael SCHNEIDER (DE, EPP), valtiosihteeri, Saksi-Anhaltin osavaltion edustaja liittoneuvostossa

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä

COM(2018) 375 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Uusi kappale johdanto-osan 3 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) olisi säilytettävä vahva synergia ja yhteydet Euroopan maatalouden tukirahaston ja YMP:n toisen pilarin (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) välillä. Maaseuturahastoa ei saa jättää yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ulkopuolelle, jotta säilytetään vahva yhteys maaseuturahaston ja jäsenvaltioissa rakennerahastojen täytäntöönpanoa varten jo olemassa olevien rakenteiden välillä.

Perustelu

Euroopan maatalouden tukirahaston ja maaseuturahaston välisen vahvan synergian säilyttäminen on tärkeää, jotta maaseuturahasto voidaan sisällyttää yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen piiriin. Tästä syystä maaseuturahasto olisi pidettävä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen osana. Tämä edellyttää vastaavia muutoksia tekstin jäljempänä oleviin osiin ja erityisesti johdanto-osan 2 ja 23 kappaleeseen sekä 17, 31, 48 ja 58 artiklaan.

Muutosehdotus 2

Uusi kappale johdanto-osan 4 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Koheesiopolitiikan yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin.

Perustelu

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan tavoitteiden huomioon ottamiseksi tarvitaan erityinen viittaus alueisiin, jotka kärsivät luontoon tai väestörakenteeseen liittyvistä haitoista.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Sukupuolitietoinen budjetointi olisi sisällytettävä asiaankuuluvien rahastojen täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin ohjelmasuunnittelusta raportointiin asti, ja siinä olisi käytettävä myös sukupuolikysymysten kannalta merkityksellisiä indikaattoreita ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

Perustelu

On tärkeää varmistaa, että rahastotoimissa otetaan huomioon myös sukupuolinäkökulma ja varmistetaan tasa-arvo kaikilla rahastojen kattamilla aloilla sekä edistetään osallistavaa yhteiskuntaa.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 10 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Osan unionin talousarviosta rahastoihin osoitettavasta rahoituksesta olisi oltava sellaista, että komissio toteuttaa sen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero], jäljempänä ”varainhoitoasetus”, tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun rahastojen täytäntöönpanossa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

Perustelu

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tulisi ilmaista selkeästi tarve osallistaa asianomainen alueellinen taso, jotta varmistettaisiin paikallisiin tarpeisiin perustuva lähestymistapa, toissijaisuusperiaatetta kaikilta osin noudattaen.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 11 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rahastojen täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa on kumppanuusperiaate, jonka lähtökohtana on monitasoinen hallinnointi ja jolla varmistetaan kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen. Jotta nykyisten kumppanuusjärjestelyjen käyttöä voitaisiin jatkaa, olisi edelleen sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) N:o 240/2014[13].

Rahastojen täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa on kumppanuusperiaate, jonka lähtökohtana on monitasoinen hallinnointi ja jolla varmistetaan alue- ja paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen. Näin varmistetaan kaikkien osapuolten sitoutuminen ja omistautuminen ja tuodaan EU:ta lähemmäs kansalaisia. Jotta nykyisten kumppanuusjärjestelyjen käyttöä voitaisiin jatkaa, olisi edelleen sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) N:o 240/2014[13].

Perustelu

Alue- ja paikallisviranomaiset täytyy mainita erikseen kaikissa asetuksen johdanto-osan kappaleissa ja artikloissa, joihin sisältyy yhteisiä säännöksiä kumppanuusperiaatteesta ja monitasoisesta hallinnosta.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen kansallisten uudistusten painopisteiden määrittämiselle ja näiden uudistusten toteuttamisen seurannalle. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa, joilla tuetaan näiden ensisijaisten uudistusten toteuttamista. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella ja unionin rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja koordinoida. Niillä olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja rahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä sekä InvestEU:sta osoitettavalla rahoitustuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

Uudistettu EU-ohjausjakso , jossa otetaan huomioon monitasoinen hallinto ja joka on sovitettu yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävän uuden pitkän aikavälin EU-strategian kanssa, muodostaa unionin tasolla kehyksen kansallisten uudistusten painopisteiden määrittämiselle ja näiden uudistusten toteuttamisen seurannalle. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa, joilla tuetaan näiden ensisijaisten uudistusten toteuttamista. Nämä strategiat olisi kehitettävä yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kesken ja esitettävä ohjelmakauden alussa ja sen väliarviointia silmällä pitäen yhdessä kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella ja unionin rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja koordinoida. Niillä olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja rahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä sekä InvestEU:sta osoitettavalla rahoitustuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

Perustelu

Uudistettua EU-ohjausjaksosykliä voitaisiin hyödyntää siten, että sykli sovitettaisiin alussa ja väliarviointia silmällä pitäen paremmin yhteen koheesiopolitiikan monivuotisten investointipainopisteiden kanssa.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden olisi päätettävä, miten kyseeseen tulevat SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut maakohtaiset suositukset ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut neuvoston suositukset, jäljempänä yhdessä ”maakohtaiset suositukset”, otetaan huomioon ohjelma-asiakirjojen laadinnassa. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmakauden 2021–2027 aikana, jäljempänä ”ohjelmakausi”, annettava seurantakomitealle ja komissiolle säännöllisesti selvitys edistymisestään maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa tukevien ohjelmien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi väliarvioinnin yhteydessä otettava huomioon muun muassa tarve tehdä muutoksia ohjelmiin niiden maakohtaisten suositusten perusteella, jotka on hyväksytty tai joita on muutettu ohjelmakauden alkamisen jälkeen.

Jäsenvaltioiden olisi päätettävä, miten kyseeseen tulevat SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut maakohtaiset suositukset , jotka ovat rahastojen toimialojen ja tehtävien kannalta merkityksellisiä, ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut neuvoston suositukset, jäljempänä yhdessä ”maakohtaiset suositukset”, sekä kattava alueellinen analyysi, jossa kartoitetaan maakohtaisten suositusten alueellista ulottuvuutta ja alueviranomaisten roolia niiden täytäntöönpanossa, otetaan huomioon ohjelma-asiakirjojen laadinnassa. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmakauden 2021–2027 aikana, jäljempänä ”ohjelmakausi”, annettava seurantakomitealle ja komissiolle säännöllisesti selvitys edistymisestään rahastojen toimialojen ja tehtävien kannalta merkityksellisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa tukevien ohjelmien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi väliarvioinnin yhteydessä otettava huomioon muun muassa tarve tehdä muutoksia ohjelmiin niiden maakohtaisten suositusten perusteella, jotka on hyväksytty tai joita on muutettu ohjelmakauden alkamisen jälkeen , tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa .

Perustelu

Vahvistetaan EU-ohjausjakson alueellista ulottuvuutta. Ohjausjaksoon tulisi sisällyttää kattava alueellinen analyysi, jossa tarkastellaan maakohtaisten suositusten alueellista ulottuvuutta ja alueviranomaisten roolia niiden täytäntöönpanossa.

Muutosehdotus 8

Uusi kappale johdanto-osan 19 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Työikäisen väestöosuuden pienenemisen ja eläkeläisten väestöosuuden kasvun sekä väestönmuutokseen liittyvien ongelmien odotetaan tuottavan jatkossakin lisärasitusta muun muassa koulutus- ja sosiaaliturvarakenteille ja taloudelliselle kilpailukyvylle. Näihin väestörakenteen muutoksiin sopeutuminen on yksi paikallis- ja alueviranomaisten keskeisistä haasteista tulevina vuosina, ja siksi niihin olisi kiinnitettävä erityisen paljon huomiota sellaisilla alueilla, joihin väestörakenteen muutokset vaikuttavat eniten.

Perustelu

On otettava huomioon sellaisten alueiden erityinen tilanne, joilla tapahtuu väestörakenteen muutoksia.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 40 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden , kuten uudistusten toteuttamisen tukivälineen, välillä. Näiden synergioiden olisi perustuttava keskeisiin mekanismeihin, toisin sanoen siihen, että hyväksytään Euroopan horisontti -ohjelman tukikelpoisia kustannuksia varten määritettyjen kiinteiden määrien soveltaminen samankaltaisen toimen tapauksessa, sekä siihen, että tarjotaan mahdollisuus yhdistää samaan toimeen rahoitusta unionin eri välineistä, kunhan vältetään rahoituksen päällekkäisyys. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi annettava säännöt rahastoista myönnettävää täydentävää rahoitusta varten.

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä kehittämällä helppokäyttöisiä mekanismeja sekä edistämällä monitasoisen hallinnon ratkaisuja ja vahvaa poliittista koordinointia, joissa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta . Näiden synergioiden olisi perustuttava keskeisiin mekanismeihin, toisin sanoen siihen, että hyväksytään Euroopan horisontti -ohjelman tukikelpoisia kustannuksia varten määritettyjen kiinteiden määrien soveltaminen samankaltaisen toimen tapauksessa, sekä siihen, että tarjotaan mahdollisuus yhdistää samaan toimeen rahoitusta unionin eri välineistä, kunhan vältetään rahoituksen päällekkäisyys. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi annettava säännöt rahastoista myönnettävää täydentävää rahoitusta varten.

Perustelu

AK epäilee suuresti uudistusten toteuttamisen tukivälineen hyödyllisyyttä ja perusteltavuutta.

Synergian muiden EU:n ohjelmien kanssa tulee olla helppokäyttöistä ja perustua monitasoisen hallinnon ratkaisujen edistämiseen ja vahvaan poliittiseen koordinointiin.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 46 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jotta ohjelmien toteuttamisen aloittamista voitaisiin nopeuttaa, edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen käytön jatkamista olisi helpotettava. Edellistä ohjelmakautta varten perustetun tietokonejärjestelmän käyttöä olisi jatkettava, tarvittaessa mukautettuna, jollei uusi teknologia ole tarpeen.	Jotta ohjelmien toteuttamisen aloittamista voitaisiin nopeuttaa, edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen ja muiden hallinto- ja valvontajärjestelmän osien käytön jatkamista olisi helpotettava. Edellistä ohjelmakautta varten perustetun tietokonejärjestelmän käyttöä olisi jatkettava, tarvittaessa mukautettuna, jollei uusi teknologia ole tarpeen.

Perustelu

Edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen käytön jatkaminen tulisi laajentaa koskemaan myös muita hallinto- ja valvontajärjestelmän osia.

Muutosehdotus 11

Johdanto-osan 49 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä saataisiin aikaan mahdollisimman paljon synergiaa, olisi helpotettava tuen myöntämistä toimiin, jotka ovat jo saaneet huippuosaamismerkin (Seal of Excellence).

Jotta rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä saataisiin aikaan mahdollisimman paljon synergiaa, tarvitaan kohdennettuja toimia EAKR:n, maaseuturahaston ja ESR+:n paikkalähtöisen toimintatavan yhdistämiseksi paremmin . Erityisesti olisi edistettävä huippuosaamismerkkiä (Seal of Excellence) ja asianomaisten hankkeiden rahoittamista rakenne- ja investointirahastoista hallintoviranomaisten määrittämien prioriteettien mukaisesti, ja niitä olisi kehitettävä edelleen innovointiekosysteemien tukemiseksi ja paremman yhteyden luomiseksi t&k-rahoituksen ja älykkään erikoistumisen strategioiden välille kansallisella ja alueellisella tasolla .

Perustelu

EU:n välineiden paremman yhteensovittamisen ei pitäisi olla yksisuuntaista. Huippuosaamismerkillä, jolla edistetään synergiaa Horisontti-rahoituksen kanssa, tulisi myös olla parempi yhteys innovointiekosysteemeihin Horisontti-ohjelman täytäntöönpanossa.

Muutosehdotus 12

Johdanto-osan 61 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rahastoista myönnettävään tukeen kelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (1) , sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 868/2014 (2) , mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään.

Rahastoista myönnettävään tukeen kelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (1) mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään sellaisena kuin se on muutettuna uusimmalla saatavilla olevalla NUTS II -tason alueiden luettelolla, johon tarvittavat tiedot saadaan Eurostatilta .

Perustelu

On tarpeen viitata uusimpaan NUTS-luettelon ajantasaistukseen, jota varten Eurostat voi antaa tarvittavat tiedot NUTS 2 -tasosta kolmelta peräkkäiseltä vuodelta.

Muutosehdotus 13

Johdanto-osan 64 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoista olisi osoitettava tietty määrä eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, jota olisi toteutettava käyttämällä joko suoraa tai välillistä hallinnointia.	EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoista olisi osoitettava tietty määrä eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, jolla voitaisiin edistää EU:n kaupunkiagendan kehittämistä edelleen ja jota olisi toteutettava käyttämällä joko komission suoraa tai välillistä hallinnointia tai yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia .

Perustelu

Uudella eurooppalaisella kaupunkialoitteella tulisi olla keskeinen rooli myös EU:n kaupunkiagendan jatkokehittelyssä. Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin salliminen lisää joustavuutta.

Muutosehdotus 14

2 artiklan 8 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”tuensaajalla”

[– –]

c)	kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, yritystä , joka saa tuen;

”tuensaajalla”

[– –]

c)	kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, tahoa , joka saa tuen , lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltio voi päättää, että tuensaaja on tuen myöntävä taho ;

Perustelu

Valtiontukijärjestelmissä käytettävän tuensaajan määritelmän olisi perustuttava tällä hetkellä koontiasetuksen vuoksi voimassa olevaan määritelmään. Tämä kattaa uudelleen jakamisen mallin toimenpideohjelmissa.

Muutosehdotus 15

4 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä tuetaan seuraavia toimintapoliittisia tavoitteita:

a)	älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia;

a)	toimintapoliittinen tavoite 1: älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia esimerkiksi tukemalla pk-yrityksiä ja matkailua ;

b)	vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa;

b)	toimintapoliittinen tavoite 2: vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä sekä kestävää kaupunkiliikennettä , vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa;

c)	yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä;

c)	toimintapoliittinen tavoite 3: yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä;

d)	sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari;

d)	toimintapoliittinen tavoite 4: sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari;

e)	lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita.

e)	horisontaalinen toimintapoliittinen tavoite 5: lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita.

Perustelu

Yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta puuttuu viittaus pk-yrityksiin ja matkailuun. Lisäksi toimintapoliittisen tavoitteen 5 olisi oltava monialainen, ja sitä olisi siten käytettävä toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 toteuttamiseen.

Muutosehdotus 16

4 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on annettava tietoja ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien tyyppeihin sen mukaan, mikä rahasto on kyseessä. Näissä menetelmissä painotetaan tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ympäristöön ja ilmastonmuutoksen liittyviä tavoitteita. Kun on kyse EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta, painotus liitetään liitteessä I vahvistetussa nimikkeistössä määriteltyjen tukitoimityyppien otsikoihin ja koodeihin.

Jäsenvaltioiden on annettava tietoja ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien tyyppeihin sen mukaan, mikä rahasto on kyseessä. Näissä menetelmissä käytetään lähtökohtana voimassa olevaa EU:n ympäristölainsäädäntöä ja painotetaan tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ympäristöön ja ilmastonmuutoksen liittyviä tavoitteita. Kun on kyse EAKR:stä, maaseuturahastosta, ESR+:sta ja koheesiorahastosta, painotus liitetään liitteessä I vahvistetussa nimikkeistössä määriteltyjen tukitoimityyppien otsikoihin ja koodeihin.

Perustelu

Vaatimuksen laatia menetelmiä ympäristönäkökohtien ottamiseksi huomioon kumppanuussopimusten ja ohjelman valmistelussa ja täytäntöönpanossa tulee perustua voimassa olevaan EU:n ympäristölainsäädäntöön.

Muutosehdotus 17

4 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava rahastojen ja muiden unionin välineiden, kuten uudistusten tukiohjelman, uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline mukaan luettuina, välinen koordinointi, täydentävyys ja yhdenmukaisuus. Niiden on optimoitava koordinointimekanismit asiasta vastaavien tahojen välillä, jotta vältetään toimien päällekkäisyys suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana.

Jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten ja komission on institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksensä mukaisesti varmistettava kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden (6 artikla) ja toissijaisuusperiaatteen pohjalta rahastojen , maaseuturahasto mukaan luettuna, ja muiden unionin välineiden, kuten uudistusten tukiohjelman, teknisen tuen väline mukaan luettuina, välinen koordinointi, täydentävyys ja yhdenmukaisuus. Niiden on optimoitava koordinointimekanismit asiasta vastaavien tahojen välillä, jotta vältetään toimien päällekkäisyys suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana.

Perustelu

Koska yhteisiä säännöksiä koskevassa uudessa asetuksessa ei ole yhteistä strategiakehystä, on tärkeää varmistaa paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen rahastojen koordinointiin.

Muutosehdotus 18

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

Kyseiseen kumppanuuteen osallistuvat ainakin seuraavat kumppanit:

a)	kaupunki- ja muut viranomaiset;

a)	kaupunki- ja muut viranomaiset;

b)	talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet;

b)	talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet;

c)	asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.

c)	asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.

[– –]

4. Komission on kuultava vähintään kerran vuodessa organisaatioita, jotka edustavat kumppaneita unionin tasolla, ohjelmien toteuttamisesta.

4. Komission on kuultava vähintään kerran vuodessa organisaatioita, jotka edustavat kumppaneita unionin tasolla, ohjelmien toteuttamisesta. Kumppanien ja sidosryhmien suositusten on oltava julkisesti saatavilla.

[– –]

Perustelu

Myös alueelliset parlamentit ja edustajakokoukset olisi otettava lukuun vakiintuneiden monitasoisen hallinnon järjestelmien mukaisesti.

Muutosehdotus 19

6 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kumppanuuden organisointi ja täytäntöönpano toteutetaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 (1) mukaisesti.	Kumppanuuden organisointi ja täytäntöönpano toteutetaan komission delegoituun asetukseen (EU) N:o 240/2014 (1) sisältyvien kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevien käytännesääntöjen mukaisesti , ja tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaiset täysivaltaisiksi kumppaneiksi .

Perustelu

Kumppanuutta koskevat käytännesäännöt sisältyvät tällä hetkellä nykyisen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen yhteydessä annettuun delegoituun säädökseen. Käytännesääntöjen tunnettuuden parantamiseksi ne olisi lisättävä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteeksi. Säädös olisi saatettava ajan tasalle, oikeudellisesta muodosta riippumatta. Tämä edellyttäisi vastaavia muutoksia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen jäljempänä oleviin osiin ja erityisesti johdanto-osan 11 kappaleeseen ja 11 ja 21 artiklaan.

Muutosehdotus 20

8 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kumppanuussopimuksen on sisällettävä seuraavat:

[– –]

Kumppanuussopimuksen on sisällettävä seuraavat:

[– –]

iii)	rahastojen ja muiden unionin välineiden , kuten Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden , välinen täydentävyys ;

iii)	rahastojen ja muiden unionin välineiden täydentävyys ja synergia erityisesti Horisontti-ohjelman eurooppalaisten kumppanuuksien ja Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden kanssa ;

[– –]

tapauksen mukaan yhdennetty lähestymistapa vastattaessa alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin sekä sellaisten maantieteellisten alueiden erityistarpeisiin, jotka kärsivät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista;

[– –]

Perustelu

Tiivis yhteys Horisontti-ohjelman eurooppalaisiin kumppanuuksiin on olennainen, jotta voidaan varmistaa parempi täydentävyys ja synergia koheesiopoliittisten rahastojen kanssa. Erityinen viittaus maantieteellisiin alueisiin, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, on tarpeen 174 artiklan vaatimusten noudattamiseksi.

Muutosehdotus 21

9 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komission on arvioitava kumppanuussopimusta ja sitä, noudattaako se tätä asetusta ja rahastokohtaisia sääntöjä. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset.	Komission on arvioitava kumppanuussopimusta ja sitä, noudattaako se tätä asetusta ja rahastokohtaisia sääntöjä. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset , kun ne on nimenomaisesti sisällytetty kansallisiin uudistusohjelmiin paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti käydyn neuvottelun jälkeen .

Perustelu

Maakohtaiset suositukset voidaan ottaa käsiteltäviksi, kun ne on laadittu kumppanuusperiaatetta noudattaen.

Muutosehdotus 22

10 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltiot voivat kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä varata käyttöön EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä InvestEU-ohjelmaan osoitettavan ja talousarviotakuuksina toimitettavan rahoitusosuuden määrän. InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 5 prosenttia kunkin rahaston kokonaismäärärahoista lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Kyseiset rahoitusosuudet eivät saa muodostua 21 artiklan mukaisista varojen siirroista.

Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksensä mukaisesti kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä varata käyttöön EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä InvestEU-ohjelmaan osoitettavan ja talousarviotakuuksina toimitettavan rahoitusosuuden määrän. InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 5 prosenttia kunkin rahaston kokonaismäärärahoista lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia , eikä se saa heikentää paikallisiin tarpeisiin perustuvaa lähestymistapaa rahastoissa . Kyseiset rahoitusosuudet eivät saa muodostua 21 artiklan mukaisista varojen siirroista.

Perustelu

Vapaaehtoinen varojen siirto InvestEU-ohjelmaan ei saa heikentää paikallisiin tarpeisiin ja vakiintuneisiin monitasoisen hallinnon järjestelmiin perustuvaa koheesiopoliittisten rahastojen lähestymistapaa.

Muutosehdotus 23

11 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tässä asetuksessa säädetään kunkin erityistavoitteen osalta edellytykset, jäljempänä ”mahdollistavat edellytykset”, erityistavoitteiden panemiseksi täytäntöön tuloksellisesti ja tehokkaasti.	Tässä asetuksessa säädetään kunkin erityistavoitteen osalta edellytykset, jäljempänä ”mahdollistavat edellytykset”, erityistavoitteiden panemiseksi täytäntöön tuloksellisesti ja tehokkaasti.
	Mahdollistavia edellytyksiä sovelletaan vain siinä laajuudessa kuin ja edellyttäen että ne edistävät ohjelman toimintalinjojen erityistavoitteita ja että ohjelmista vastaavat tahot pystyvät vaikuttamaan niihin.
Liitteessä III vahvistetaan horisontaaliset mahdollistavat edellytykset, joita sovelletaan kaikkiin erityistavoitteisiin, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.	Liitteessä III vahvistetaan edellä esitetyn valossa horisontaaliset mahdollistavat edellytykset, joita sovelletaan kaikkiin erityistavoitteisiin, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.
Liitteessä IV vahvistetaan aihekohtaiset mahdollistavat edellytykset EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR+:n osalta, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.	Liitteessä IV vahvistetaan aihekohtaiset mahdollistavat edellytykset EAKR:n, koheesiorahaston , maaseuturahaston ja ESR+:n osalta, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.

Perustelu

Vaikka ennakkoehtojen noudattamissääntöjä on yksinkertaistettu, on tärkeää korostaa myös, että mahdollistavien edellytysten tulisi olla tiiviisti kytköksissä perussopimuksissa asetettuihin koheesiopoliittisten rahastojen tavoitteisiin.

Muutosehdotus 24

11 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Erityistavoitteeseen liittyviin toimiin liittyviä menoja ei voida sisällyttää maksatushakemuksiin ennen kuin komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä 4 kohdan mukaisesti.	Erityistavoitteeseen liittyviin toimiin liittyviä menoja voidaan sisällyttää maksatushakemuksiin myös ennen kuin komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä 4 kohdan mukaisesti , tämän vaikuttamatta mahdollisuuteen keskeyttää korvausmaksut siihen asti, kunnes edellytys täyttyy .
[– –]	[– –]

Perustelu

Vaikka ennakkoehtojen noudattamissääntöjä on yksinkertaistettu, on tärkeää välttää viivästyksiä ohjelmien täytäntöönpanossa.

Muutosehdotus 25

12 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on laadittava suoritusperusteinen kehys, jonka avulla ohjelman tuloksellisuutta sen täytäntöönpanon aikana voidaan valvoa ja arvioida ja jonka avulla siitä voidaan raportoida, ja joka edistää rahastojen yleisen tuloksellisuuden mittaamista.	Jäsenvaltion on laadittava tiiviissä yhteistyössä asianomaisen hallintoviranomaisen kanssa ja noudattaen kaikilta osin kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevia käytännesääntöjä suoritusperusteinen kehys, jonka avulla ohjelman tuloksellisuutta sen täytäntöönpanon aikana voidaan valvoa ja arvioida ja jonka avulla siitä voidaan raportoida, ja joka edistää rahastojen yleisen tuloksellisuuden mittaamista.
[– –]	[– –]

Perustelu

Ohjelman laatimisesta vastaavan hallintoviranomaisen tehtävänä on laatia ohjelman tuloskehys.

Muutosehdotus 26

14 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jäsenvaltion on tarkasteltava EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettuja ohjelmia ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Jäsenvaltion on tehtävä EAKR:stä, ESR+:sta , maaseuturahastosta ja koheesiorahastosta tuettujen ohjelmien väliarviointi. Jäsenvaltion ja ohjelmasta vastaavan alueellisen tason on arvioitava ohjelmia ottaen huomioon seuraavat seikat:

a)	vuonna 2024 annettavissa aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa määritetyt haasteet;

a)	vuonna 2024 annettavissa aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa määritetyt haasteet;

b)	asianomaisen jäsenvaltion tai alueen sosioekonominen tilanne;

b)	asianomaisen jäsenvaltion ja/ tai alueen sosioekonominen tilanne ja tarpeet ;

c)	edistyminen välitavoitteiden saavuttamisessa;

c)	edistyminen välitavoitteiden saavuttamisessa;

d)	tarvittaessa 104 artiklan 2 kohdassa säädetyn teknisen mukautuksen tulos.

d)	tarvittaessa 104 artiklan 2 kohdassa säädetyn teknisen mukautuksen tulos.

2. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025 kunkin ohjelman muuttamista koskeva pyyntö 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion on perusteltava muutos 1 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella.

2. Jäsenvaltion on tarvittaessa toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 kunkin ohjelman muuttamista koskeva pyyntö 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion on perusteltava muutos 1 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella.

Tarkistettuun ohjelmaan on kuuluttava

a)	rahoitusvarojen jakaminen toimintalinjoittain mukaan lukien vuosien 2026 ja 2027 määrärahat ;

a)	tarkistettu rahoitusvarojen jakaminen toimintalinjoittain, mukaan lukien alustavat rahamäärät vuosiksi 2026 ja 2027;

b)	tarkistetut tai uudet tavoitteet;

b)	tarkistetut tai uudet tavoitteet;

c)	jäljempänä 104 artiklan 2 kohdassa säädetystä teknisestä mukautuksesta johtuvat tarkistetut määrärahat, mukaan lukien tarvittaessa määrärahat vuosien 2025, 2026 ja 2027 osalta.

c)	jäljempänä 104 artiklan 2 kohdassa säädetystä teknisestä mukautuksesta johtuvat tarkistetut määrärahat, mukaan lukien tarvittaessa määrärahat vuosien 2025, 2026 ja 2027 osalta.

3. Jos tarkastelun tuloksena toimitetaan uusi ohjelma, 17 artiklan 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu rahoitussuunnitelma kattaa kunkin rahaston kokonaismäärärahat siitä vuodesta lähtien, jona ohjelma on hyväksytty.

Perustelu

Väliarvioinnin tulisi perustua jäsenvaltiokohtaisiin määrärahasitoumuksiin, jotka kattavat koko kauden, jotta voidaan turvata varojen ennakoitavuus. Muutosten esittämisen jättämisen määräaika on liian aikainen siihen, että vuoden 2024 tulokset voitaisiin ottaa riittävällä tavalla huomioon. Lisäksi ohjelman muuttamista koskeva pyyntö tehdään vain, kun se katsotaan tarpeelliseksi.

Muutosehdotus 27

15 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen muutoksia ja ehdottamaan niitä asianomaisiin ohjelmiin, jos se on tarpeen neuvoston asiaa koskevien suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi ja jos ne soveltuvat taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden toteuttamiseen .

Pyynnön tarkoituksena voi olla

a)	tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen, SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen maakohtaisen suosituksen ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa;

tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (1) 7 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen aiheellisten neuvoston suositusten täytäntöönpanoa edellyttäen, että kyseiset muutokset katsotaan välttämättömiksi makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi .

Pyynnön tarkoituksena voi olla tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen, SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen maakohtaisen suosituksen ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa.

Perustelu

On varmistettava, että maakohtaisiin suosituksiin perustuvat ohjelmamuutokset soveltuvat perussopimuksissa vahvistettujen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden saavuttamiseen. AK vastustaa makrotaloudellisten ehtojen käyttöönottoa koheesiopolitiikassa.

Muutosehdotus 28

15 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komission jäsenvaltiolle 1 kohdan mukaisesti esittämän pyynnön on oltava perusteltu ja siinä on viitattava tarpeeseen tukea aiheellisten suositusten täytäntöönpanoa ja siinä on ilmoitettava ne ohjelmat tai toimintalinjat, joita se katsoo pyynnön koskevan, sekä odotettujen muutosten luonne. Tällaista pyyntöä ei voida esittää ennen vuotta 2022 tai vuoden 2026 jälkeen, eikä sitä voida esittää samoista ohjelmista kahtena peräkkäisenä vuotena.

Perustelu

Myös uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tulisi olla aikaraja muutoksille samaan tapaan kuin nykyisessä yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Muutosehdotus 29

15 artiklan 7 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen jäsenvaltion yhden tai useamman ohjelman sitoumusten tai maksujen keskeytyksestä osittain tai kokonaisuudessaan, jos

a)	neuvosto katsoo SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan tai 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi;

b)	neuvosto hyväksyy kaksi peräkkäistä suositusta samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti sillä perusteella, että, jäsenvaltio on toimittanut riittämättömän korjaavan suunnitelman;

c)	neuvosto hyväksyy samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä päätöstä, joissa todetaan, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia;

d)	komissio toteaa, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitettuja toimenpiteitä, ja sen seurauksena päättää olla antamatta lupaa tälle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamiseen;

e)	neuvosto päättää, että jäsenvaltio ei ole noudattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitettua makrotalouden sopeutusohjelmaa tai toteuttanut SEUT-sopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä pyydettyjä toimenpiteitä.

Etusija annetaan sitoumusten keskeytykselle. Maksut on keskeytettävä ainoastaan, kun pyritään toimien toteuttamiseen välittömästi ja kun vaatimuksia on merkittävästi laiminlyöty. Maksujen keskeytystä sovelletaan maksatushakemuksiin, jotka on toimitettu asianomaisten ohjelmien osalta sen päivän jälkeen, jona päätös keskeytyksestä annettiin.

Komissio voi poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden perusteella tai asianomaisen jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä, joka osoitetaan komissiolle 10 päivän kuluessa edellisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen tai suosituksen hyväksymisestä suosittaa, että neuvosto peruttaa samassa alakohdassa tarkoitetun keskeytyksen.

Perustelu

AK vastustaa makrotaloudellisten ehtojen käyttöönottoa koheesiopolitiikassa. Artiklan 7 kohdan poistaminen täytyisi ottaa huomioon tekemällä vastaavat muutokset saman artiklan seuraaviin kohtiin (8 ja 10 kohdan poistaminen, 9 ja 11 kohdan muuttaminen).

Muutosehdotus 30

15 artiklan 12 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille tämän artiklan täytäntöönpanosta. Erityisesti komissio ilmoittaa viipymättä Euroopan parlamentille, kun jokin 7 kohdassa säädetty edellytys täyttyy jonkin jäsenvaltion osalta, ja esittää yksityiskohtaista tietoa rahastoista ja ohjelmista, joihin sitoumusten keskeytystä voitaisiin soveltaa.	Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille tämän artiklan täytäntöönpanosta.
Euroopan parlamentti voi pyytää komission käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen välittämisestä.	Euroopan parlamentti voi pyytää komission käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen välittämisestä. Euroopan parlamentti voi pyytää Euroopan alueiden komiteaa antamaan aiheesta lausunnon.
Komissio toimittaa sitoumusten keskeytystä koskevan ehdotuksen tai tällaisen keskeytyksen lopettamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.	Komissio toimittaa sitoumusten keskeytystä koskevan ehdotuksen tai tällaisen keskeytyksen lopettamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle heti ehdotuksen hyväksymisen jälkeen . Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota perustelemaan ehdotuksensa.

Perustelu

Jäsennelty vuoropuhelu komission ja Euroopan parlamentin välillä voi myös mahdollistaa alueellisten vaikutusten arvioinnin. Euroopan parlamentti voisi tällöin kutsua AK:n osallistumaan keskusteluun. Turhien viivästysten välttämiseksi komission on toimitettava päätös viipymättä.

Muutosehdotus 31

16 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmia, joilla rahastoja pannaan täytäntöön tammikuun 1 päivästä 2021joulukuun 31 päivään 2027 ulottuvalla kaudella.	Jäsenvaltioiden tai asiaankuuluvien hallintoviranomaisten on yhteistyössä 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa laadittava ohjelmia, joilla rahastoja pannaan täytäntöön tammikuun 1 päivästä 2021joulukuun 31 päivään 2027 ulottuvalla kaudella. Ohjelmat laaditaan kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevien käytännesääntöjen mukaisesti.

Perustelu

Tarkoituksena on selkiyttää kohtaa.

Muutosehdotus 32

17 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

3. Kussakin ohjelmassa on esitettävä seuraavat:

[– –]

kunkin erityistavoitteen osalta seuraavat:

i)	tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja tilanteen mukaan makroalue- ja merialuestrategioihin;

kunkin erityistavoitteen osalta seuraavat:

i)	tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien alustava luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja tilanteen mukaan makroalue- ja merialuestrategioihin;

[– –]

iv)	erityiset kohdealueet, mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita alueellisia välineitä;

iv)	erityiset kohdealueet kansallisella tai alueellisella tasolla laadittujen strategisten asiakirjojen perusteella , mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita alueellisia välineitä;

[– –]

g)	toimet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että 6 artiklassa tarkoitetut asianomaiset kumppanit osallistuvat ohjelman laatimiseen, sekä näiden kumppanien rooli ohjelman toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa;

toimet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että 6 artiklassa tarkoitetut asianomaiset kumppanit osallistuvat ohjelman laatimiseen, sekä näiden kumppanien rooli ohjelman toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa monitasoisen hallinnon periaatteiden sekä kumppanuutta koskevien käytännesääntöjen mukaisesti ;

[– –]

7. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikki sellaiset 3 kohdan j alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset, jotka eivät edellytä ohjelman muuttamista.

7. Asianomaisen hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle kaikki sellaiset 3 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettua strategisesti tärkeiden suunniteltujen toimien alustavaa luetteloa ja 3 kohdan d alakohdan iii ja vii alakohdassa ja j alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset, jotka eivät edellytä ohjelman muuttamista.

Perustelu

Joustavuuden lisäämiseksi luetteloita ei tulisi sulkea ohjelman alussa. Monitasoisen hallinnon edistämiseksi ja viivästysten välttämiseksi ohjelmien täytäntöönpanossa rahastojen toteuttamisesta vastaavilla hallintoviranomaisilla tulisi olla mahdollisuus – seurantakomitean luvalla – ilmoittaa Euroopan komissiolle tiettyihin ohjelmaosiin tehtävistä muutoksista.

Muutosehdotus 33

17 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Edellä olevan 16 artiklan mukaisesti toimitettujen EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston ohjelmien osalta 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa taulukossa on ilmoitettava ainoastaan vuosia 2021– 2025 koskevat määrät.	Edellä olevan 16 artiklan mukaisesti toimitettujen EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston ohjelmien osalta 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa taulukossa on ilmoitettava vuosia 2021– 2027 koskevat määrät , siten että vuosia 2026–2027 koskevat määrät ovat vasta alustavia odotettaessa 14 artiklan mukaisen väliarvioinnin tuloksia .

Perustelu

Jotta voidaan yhdistää mahdollisuus uudelleenjakoon ohjelmien sisällä väliarvioinnin jälkeen ja varmuus määrärahoista koko kaudeksi, ehdotetaan, että todetaan nimenomaisesti vuosien 2026–2027 määrärahojen olevan alustavia.

Muutosehdotus 34

18 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Komissio arvioi ohjelman ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten sekä kumppanuussopimuksen kanssa. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset.	1. Komissio arvioi ohjelman ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten sekä kumppanuussopimuksen kanssa. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset , sikäli kuin ne liittyvät rahastojen tavoitteisiin .
2. Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.	2. Komissio voi kaiken oleellisen tiedon pohjalta esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.
3. Jäsenvaltion on tarkasteltava ohjelmaa ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.	3. Jäsenvaltion on tarkasteltava ohjelmaa kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevien käytännesääntöjen mukaisesti komission esittämät huomautukset huomioon ottaen .

Perustelu

Maakohtaiset suositukset voidaan ottaa käsiteltäviksi, kun niiden laatimisessa on sovellettu kumppanuusperiaatetta.

Muutosehdotus 35

19 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltio voi toimittaa ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.	Jäsenvaltio voi asianomaisia alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan ja noudattaen 6 artiklaa toimittaa ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaiset tulisi ottaa mukaan ohjelman tarkistusvaiheeseen.

Muutosehdotus 36

19 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio arvioi muutoksen ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten, myös kansallisen tason vaatimusten kanssa ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.	Komissio arvioi muutoksen ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten, myös kansallisen tason vaatimusten kanssa ja voi esittää huomautuksia kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat lisätiedot.

Perustelu

Toimenpideohjelmien muuttamisprosessia on täydennettävä myös jäsenvaltion mahdollisuudella antaa kaikki tarvittavat tiedot komissiolle.

Muutosehdotus 37

19 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on tarkasteltava muutettua ohjelmaa ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.	Jäsenvaltion on tarkasteltava muutettua ohjelmaa ja käsiteltävä komission esittämät huomautukset.

Perustelu

Komission esittämien huomautusten huomioon ottamisesta neuvotellaan, koska ne eivät ole sitovia.

Muutosehdotus 38

19 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio hyväksyy ohjelman muuttamisen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.	Komissio hyväksyy ohjelman muuttamisen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.

Perustelu

Hyväksymisen määräaikaa olisi lyhennettävä prosessin nopeuttamiseksi.

Muutosehdotus 39

19 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää saman ohjelman saman rahaston eri toimintalinjaan summan, joka on enintään viisi prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään kolme prosenttia ohjelman budjetista. EAKR:stä ja ESR+:sta tuettavien ohjelmien osalta siirto saa koskea ainoastaan saman alueluokan määrärahoja.	Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevia käytännesääntöjä kaikilta osin noudattaen siirtää saman ohjelman saman rahaston eri toimintalinjaan summan, joka on enintään 10 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään viisi prosenttia ohjelman budjetista.
[– –]	[– –]

Perustelu

Joustavuutta tuettaisiin nostamalla raja viiteen prosenttiin. EAKR:n ja ESR+:n kohdalla siirrot koskevat samaa alueluokkaa (kuten komission alkuperäisessä ehdotuksessa).

Muutosehdotus 40

20 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. EAKR, ESR+ ja koheesiorahasto voivat myöntää yhdessä tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisille ohjelmille.	1. EAKR, ESR+, koheesiorahasto ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen ja yhdennetyn alueellisen investoinnin osalta maaseuturahasto voivat myöntää yhdessä tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisille ohjelmille.
2. EAKR:stä ja ESR+:sta voidaan rahoittaa täydentävästi ja enintään kymmeneen prosenttiin asti kyseisten rahastojen tuesta tietyn ohjelman kunkin toimintalinjan osalta sellainen toimi tai toimen osa, jonka kustannuksiin voidaan myöntää tukea toisesta rahastosta siihen sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen perusteella edellyttäen, että tällaiset kustannukset ovat tarpeen toteuttamisen kannalta.	2. EAKR:stä, ESR+:sta ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen ja yhdennetyn alueellisen investoinnin osalta maaseuturahastosta voidaan rahoittaa täydentävästi ja enintään kymmeneen prosenttiin asti kyseisten rahastojen tuesta tietyn ohjelman kunkin toimintalinjan osalta sellainen toimi tai toimen osa, jonka kustannuksiin voidaan myöntää tukea toisesta rahastosta siihen sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen perusteella edellyttäen, että tällaiset kustannukset ovat tarpeen toteuttamisen kannalta.

Perustelu

Vaikka maaseuturahasto ei enää valitettavasti olekaan ERI-rahastojen kehyksessä, yhdennettyä alueellista kehitystä, myös maaseuturahastoa, olisi jatkettava ainakin yhdennetyn alueellisen investoinnin ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen osalta.

Muutosehdotus 41

21 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltiot voivat pyytää, että enintään viisi prosenttia minkä tahansa rahaston määrärahoista siirretään mihin tahansa toiseen rahastoon yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa tai mihin tahansa välineeseen, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti .

Jäsenvaltiot voivat institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksensä mukaisesti – yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa ja kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevia käytännesääntöjä kaikilta osin noudattaen – pyytää, että enintään viisi prosenttia minkä tahansa rahaston määrärahoista siirretään mihin tahansa toiseen rahastoon suoran, välillisen tai yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa , kun kyse on yhteenkuuluvuuden kannalta merkittävistä hankkeista, lukuun ottamatta uudistusten tukiohjelmaa .

Perustelu

Kun otetaan huomioon koheesiopolitiikan määrärahojen kokonaisvähennys, jäsenvaltioita ei pitäisi kannustaa siirtämään enempää määrärahoja koheesiopoliittisista hankkeista ohjelmiin, joita on ehkä helpompi hallinnoida mutta jotka eivät ole merkittäviä yhteenkuuluvuuden kannalta.

Muutosehdotus 42

22 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltion on tuettava yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden kautta jossakin seuraavista muodoista:

Jäsenvaltion on tuettava yhdennettyä alueellista kehitystä – mikä edellyttää kaikkien rahastojen (myös maaseuturahaston) käyttämistä – alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden kautta jossakin seuraavista muodoista:

a)	yhdennetyt alueelliset investoinnit;

a)	yhdennetyt alueelliset investoinnit;

b)	yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen;

b)	yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen;

c)	muu alueellinen väline sellaisten jäsenvaltion suunnittelemien aloitteiden tukemiseksi, jotka koskevat 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen mukaisia suunniteltuja investointeja EAKR:ään .

c)	muu alueellinen väline sellaisten ohjelmien hallintoviranomaisten suunnittelemien aloitteiden tukemiseksi, jotka koskevat kaikkien 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisia suunniteltuja investointeja.

Perustelu

Hallintoviranomaiset kehittävät alueellisia välineitä nykyisen ohjelmakauden aikana myös alueellisella tasolla. Nämä välineet perustuvat strategisiin asiakirjoihin, ja ne on sovitettu alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin.

Alueellisten välineiden tehokas täytäntöönpano edellyttää eri rahastojen (ei vain EAKR:n) käyttöä synergian ja koordinoinnin lisäämiseksi.

Muutosehdotus 43

23 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Edellä olevan 22 artiklan a tai c alakohdan nojalla toteutettavien alueellisten strategioiden on sisällettävä seuraavat osatekijät:

1. Hallintoviranomainen varmistaa, että edellä olevan 22 artiklan a tai c alakohdan nojalla toteutettavat alueelliset strategiat sisältävät seuraavat osatekijät:

a)	strategian kattama maantieteellinen alue;

a)	strategian kattama maantieteellinen alue;

b)	analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista;

b)	analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista;

c)	kuvaus yhdennetystä lähestymistavasta havaittujen kehitystarpeiden ja -mahdollisuuksien käsittelemiseksi;

c)	kuvaus yhdennetystä lähestymistavasta havaittujen kehitystarpeiden ja -mahdollisuuksien käsittelemiseksi;

d)	kuvaus kumppaneiden 6 artiklan mukaisesta osallistumisesta strategian laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

d)	kuvaus kumppaneiden 6 artiklan mukaisesta osallistumisesta strategian laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

Niihin voi sisältyä myös luettelo tuettavista toimista.

2. Alueellisten strategioiden laadinnan on oltava asiaankuuluvan kaupunki- tai paikallisviranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen vastuulla.

2. Alueellisten strategioiden laadinnan on oltava asiaankuuluvan kaupunki-, paikallis - tai alue viranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen vastuulla.

3. Jos alueelliseen strategiaan ei ole sisällytetty luetteloa tuettavista toimista, asiaankuuluvan kaupunki- tai paikallisviranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen on valittava toimet tai osallistuttava niiden valintaan.

Valittujen toimien on oltava alueellisen strategian mukaisia.

3. Jos alueelliseen strategiaan ei ole sisällytetty luetteloa tuettavista toimista, asiaankuuluvan kaupunki-, paikallis - tai alue viranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen on valittava toimet tai osallistuttava niiden valintaan.

Valittujen toimien on oltava alueellisen strategian mukaisia.

4 . Kun kaupunki- tai paikallisviranomainen tai -elin tai muu alueellinen viranomainen tai elin hoitaa muita hallintoviranomaisen tehtäviä kuin toimien valintaa, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseinen viranomainen välittäväksi elimeksi.

4. Alueellisia strategioita laadittaessa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tahot tekevät yhteistyötä asiaankuuluvien hallintoviranomaisten kanssa siltä osin kuin on kyse asianomaisesta ohjelmasta tuettujen toimien soveltamisalasta.

5 . Alueellisten strategioiden laatimiseen ja suunnitteluun voidaan myöntää tukea.

5 . Kun kaupunki-, paikallis - tai alue viranomainen tai -elin tai muu alueellinen viranomainen tai elin hoitaa muita hallintoviranomaisen tehtäviä kuin toimien valintaa, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseinen viranomainen välittäväksi elimeksi.

6 . Alueellisten strategioiden laatimiseen ja suunnitteluun voidaan myöntää tukea.

Perustelu

Hallintoviranomaisen asema on ilmoitettava ja sitä on vahvistettava toimenpideohjelmien toteuttamisesta vastaavana tahona laadittaessa alueellisia strategioita, joiden avulla voidaan saavuttaa toimenpideohjelman tavoitteet.

Tekstissä tulisi viitata myös alueviranomaisiin asiakokonaisuuteen COTER-VI/031 kuuluvan AK:n lausunnon mukaisesti; siinä pidetään yhtenä suurimmista esteistä ITI-välineen käyttöönotolle sitä, että ”täytäntöönpanoprosessissa ei oteta riittävästi huomioon toimien valinnasta vastaavien tahojen vastuualoja ja toimivaltaa”.

Hallintoviranomaisen asema alueellisten strategioiden laatimisessa on ilmoitettava ja sitä on vahvistettava. Erityisesti tähän pitäisi kuulua velvoite laatia strategiat, tehdä yhteistyötä asiaankuuluvan hallintoviranomaisen kanssa ja antaa hallintoviranomaiselle valtuudet sovittaa nämä strategiat yhteen toimenpideohjelman soveltamisalan kanssa.

Muutosehdotus 44

25 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä voidaan tukea EAKR:stä, ESR :stä tai EMKR:stä.	Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä voidaan tukea EAKR:stä, ESR +:sta, maaseuturahastosta, joka nimetään paikallisen kehittämisen johtavaksi tasoksi (Leader), tai EMKR:stä.

Perustelu

Myös maaseuturahasto olisi sisällytettävä tähän, kun tuetaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä ja Leader-toimia.

Muutosehdotus 45

27 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hallintoviranomaisten on varmistettava, että paikalliset toimintaryhmät joko valitsevat ryhmästä yhden kumppanin, joka toimii vetäjänä hallinnollisissa ja taloudellisissa asioissa, tai kuuluvat oikeudellisesti järjestettyyn yhteiseen rakenteeseen.	Hallintoviranomaisten on varmistettava, että paikalliset toimintaryhmät kuuluvat oikeudellisesti järjestettyyn yhteiseen rakenteeseen.

Perustelu

Kokemus on osoittanut, että hallintoviranomaisen on vaikeaa valita vetäjänä toimivaa kumppania, jos paikallisella toimintaryhmällä ei ole yhteistä oikeushenkilöyttä. Koska paikallisilla toimintaryhmillä on suuri vastuu ja ne vastaavat myös mahdollisista virheistä, ne olisi velvoitettava järjestäytymään oikeudelliseksi rakenteeksi.

Muutosehdotus 46

31 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Teknisestä avusta korvattava rahaston prosenttiosuus on seuraava:

a)	EAKR:n Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteelle myöntämän tuen sekä koheesiorahaston tuen osalta: 2,5 % ;

a)	EAKR:n Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteelle myöntämän tuen sekä koheesiorahaston tuen osalta: 5 % ;

b)	ESR+:n tuen osalta 4 % ja ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta 5 % ;

b)	ESR+:n tuen osalta 5 % ;

c)	EMKR:n tuen osalta 6 %;

c)	maaseuturahaston tuen osalta 5 %;

d)	AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n tuen osalta 6 %.

d)	EMKR:n tuen osalta 6 %;

e)	AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n tuen osalta 6 %.

Perustelu

Teknisen avun kiinteän osuuden (5 prosenttia) olisi katettava myös ESR+.

Muutosehdotus 47

33 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on perustettava ohjelman toteuttamista seuraava komitea, jäljempänä ”seurantakomitea”, kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltiolle ilmoitettiin ohjelman hyväksymispäätöksestä.	Jäsenvaltion on – yhteisymmärryksessä asiaankuuluvan hallintoviranomaisen kanssa – kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevia käytännesääntöjä noudattaen ja oman institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksensä mukaisesti perustettava ohjelman toteuttamista seuraava komitea, jäljempänä ”seurantakomitea”, kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltiolle ilmoitettiin ohjelman hyväksymispäätöksestä.
[– –]	[– –]

Perustelu

Viittaus jäsenvaltion institutionaaliseen, oikeudelliseen ja rahoituskehykseen ja käytännesääntöihin on tarpeen paikallis- ja alueviranomaisten ja sidosryhmien asianmukaisen osallisuuden varmistamiseksi. Koska seurantakomitea perustetaan seuraamaan tiettyä ohjelmaa, hallintoviranomaisen pitäisi olla vastuussa sen perustamisesta.

Muutosehdotus 48

33 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja kaikki seurantakomitealle toimitetut tiedot 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.	Hallintoviranomaisen on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja kaikki seurantakomitean työtä koskevat tiedot 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tai annettava linkki asiaankuuluvaan verkkosivustoon, jossa kaikki tiedot ovat saatavilla .

Perustelu

Kaikki seurantakomiteaa koskevat tiedot julkaistaan käynnissä olevalla ohjelmakaudella asiaankuuluvilla verkkosivustoilla, jotka on perustettu nimenomaisesti sitä varten. Tätä hyvää käytäntöä olisi jatkettava kaudella 2021–2027.

Muutosehdotus 49

35 artiklan 1 kohdan f alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella

[– –]

f)	viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimien toteutusta;

f)	viestintästrategian mukaista viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimien toteutusta;

[– –]

Perustelu

Ehdotetaan, että viestintästrategia, sen hyväksyminen ja muuttaminen säilytetään toimenpideohjelman seurantakomitean tehtävien joukossa.

Muutosehdotus 50

35 artiklan 1 kohta, uusi alakohta i alakohdan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella

[– –]

j)	toimien valinnassa käytettäviä menetelmiä ja kriteerejä ja niihin tehtäviä muutoksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamista.

Perustelu

Seurantakomitean hyväksyntää valinnassa käytettäville menetelmille ja kriteereille ei pitäisi vaatia, sillä muutoin hallintoviranomaisen työ hankaloituu.

Muutosehdotus 51

35 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seurantakomitean tehtävänä on hyväksyä

a)	toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja kriteerit ja niihin tehtävät muutokset kuultuaan ensin komissiota 67 artiklan 2 kohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamista;

a)	EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien vuotuinen tuloksellisuuskertomus ja EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien lopullinen tuloksellisuuskertomus;

b)	EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien vuotuinen tuloksellisuuskertomus ja EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien lopullinen tuloksellisuuskertomus;

b)	arviointisuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset;

c)	arviointisuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset;

c)	ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen tekemät ehdotukset, lukuun ottamatta 19 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklassa tarkoitettuja siirtoja koskevia ehdotuksia .

d)	ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen tekemät ehdotukset, myös 19 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklassa tarkoitettuja siirtoja koskevat ehdotukset .

d)	muutokset 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen strategisesti tärkeiden toimien luetteloon ja 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan iii ja vii alakohdassa ja j alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin;

e)	toimenpideohjelman viestintästrategia ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset.

Perustelu

Seurantakomitean hyväksyntää ei pitäisi vaatia ohjelmamuutoksille, jotka koskevat toimintalinjojen välisiä määrärahasiirtoja 5 prosentin (tai 10 prosentin) jouston nojalla, sillä muutoin hallintoviranomainen menettäisi mahdollisuuden tehdä mukautuksia oikealla hetkellä. Joustojärjestelmä menettäisi tehonsa.

Muutosehdotus 52

37 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti kunkin ohjelman kumulatiiviset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään maaliskuuta, 31 päivään toukokuuta, 31 päivään heinäkuuta , 30 päivään syyskuuta ja 30 päivään marraskuuta mennessä liitteessä VII olevan mallin mukaisesti.	Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti kunkin ohjelman kumulatiiviset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään heinäkuuta ja 31 päivään lokakuuta mennessä liitteessä VII olevan mallin mukaisesti.
Ensimmäisen kerran tiedot on toimitettava 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.	Ensimmäisen kerran tiedot on toimitettava 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.
ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta tiedot on toimitettava vuosittain 30 päivään marraskuuta mennessä.	ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta tiedot on toimitettava vuosittain 30 päivään marraskuuta mennessä.

Perustelu

Tietojen toimittaminen kuusi kertaa vuodessa aiheuttaa huomattavasti hallinnollista rasitetta. Vaatimus olisi supistettava kolmeen kertaan vuodessa, kuten nykyisessä yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Muutosehdotus 53

43 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

Viestintäkoordinaattorin on saatava seuraavat tahot osallistumaan näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimiin:

a)	Euroopan komission edustustot ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistot jäsenvaltioissa; sekä Europe Direct -tiedotuspisteet ja muut verkostot; oppilaitokset ja tutkimuslaitokset;

a)	Euroopan komission edustustot ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistot jäsenvaltioissa; sekä Europe Direct -tiedotuspisteet ja muut verkostot; oppilaitokset ja tutkimuslaitokset;

b)	muut asiaankuuluvat kumppanit ja elimet.

b)	ohjelmien toteuttamiseen osallistuvat paikallis- ja alueviranomaiset;

c)	muut asiaankuuluvat kumppanit ja elimet .

Perustelu

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa olisi kannustettava yhteistyöhön kaikkien niiden hallintotasojen välillä, jotka osallistuvat ohjelmien toteuttamiseen ja niitä koskevaan viestintään.

Muutosehdotus 54

43 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jokaisen hallintoviranomaisen on nimettävä kullekin ohjelmalle viestintävastaava, jäljempänä ”ohjelman viestintä vastaava ”.	Jokaisen hallintoviranomaisen on nimettävä yhdelle tai useammalle ohjelmalle viestintävastaava, jäljempänä ”ohjelman viestintä vastaavat ”.

Perustelu

Rahastojen yhdentymisen tukemiseksi ja parempaan synergiaan perustuvan kokonaisvaltaisen lähestymistavan mahdollistamiseksi tulisi olla mahdollista nimetä yhteinen viestintävastaava useammalle ohjelmalle. Tämä varmistaisi myös johdonmukaisemman viestinnän rahastojen välillä.

Muutosehdotus 55

43 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio hallinnoi verkostoa, jossa viestintäkoordinaattorit, ohjelmien viestintävastaavat ja komission edustajat vaihtavat tietoja näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimista.	Komissio hallinnoi verkostoa, jossa viestintäkoordinaattorit, ohjelmien viestintävastaavat , Euroopan alueiden komitean edustajat ja komission edustajat vaihtavat tietoja näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimista.

Perustelu

Komissiolle annetaan tehtäväksi hallinnoida viestintäverkostoa, johon myös AK:n tulisi osallistua synergian ja yhteistyön varmistamiseksi.

Muutosehdotus 56

Uusi kohta 44 artiklaan 1 kohdan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Hallintoviranomaisen on laadittava viestintästrategia kullekin toimenpideohjelmalle. Useille toimenpideohjelmille voidaan laatia yksi yhteinen viestintästrategia. Viestintästrategiassa on otettava huomioon asianomaisen toimenpideohjelman tai asianomaisten toimenpideohjelmien koko suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Viestintästrategian on sisällettävä liitteessä VIII esitetyt osatekijät.

Jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen on varmistettava, että tiedotus- ja viestintätoimenpiteet pannaan täytäntöön viestintästrategian mukaisesti näkyvyyden lisäämiseksi ja vuorovaikutuksen parantamiseksi kansalaisten kanssa pyrkien näkyvyyteen mahdollisimman monessa tiedotusvälineessä.

Perustelu

Viestintästrategia on olennaisen tärkeä osatekijä suunniteltaessa ja pantaessa täytäntöön näkyvyyttä ja viestintää koskevia velvoitteita, joita nykyisin halutaan niin korostaa. Strategian poistaminen kokonaan merkitsisi sitä, että näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa syntyisi tiettyä epävarmuutta, sekä mahdollisuutta, ettei niiden toteuttamiseen osallistuvien elinten ja organisaatioiden välillä olisi vähäisintäkään yhdenmukaisuutta.

Muutosehdotus 57

44 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hallintoviranomaisen on viimeistään kuukautta ennen ehdotuspyynnön julkaisemista julkaistava 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tiivistelmä suunnitelluista ja julkaistuista ehdotuspyynnöistä ja annettava niistä seuraavat tiedot:	Hallintoviranomaisen on julkaistava 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tiivistelmä suunnitelluista ja julkaistuista ehdotuspyynnöistä ja annettava niistä seuraavat tiedot:
[– –]	[– –]

Perustelu

44 artiklan 2 kohdan säännöksistä saattaa aiheutua täytäntöönpanon viivästyksiä, ja ne rajoittavat myös hallintoviranomaisten joustavuutta.

Siksi ehdotetaan, että poistetaan säännös, jossa viitataan yksittäisten hallintoviranomaisten tekemään arviointiin parhaiten soveltuvista välineistä rahoitusmahdollisuuksia koskevan mahdollisimman laajan tiedotuksen varmistamiseen.

Vaihtoehtoisesti jos edellä mainittu säännös katsotaan tarpeelliseksi, julkaisun ajankohtaa ei pitäisi määritellä etukäteen, vaan hallintoviranomainen saisi päättää sen johdonmukaisesti täytäntöönpanosuunnitelman kanssa.

Muutosehdotus 58

Uusi artikla 44 artiklan jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	1. Hallintoviranomaisen laatima viestintästrategia on toimitettava seurantakomitean hyväksyttäväksi 35 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asianomaisen toimenpideohjelman tai asianomaisten toimenpideohjelmien hyväksymisestä.
	Jos useiden toimenpideohjelmien yhteinen viestintästrategia koskee useita seurantakomiteoita, jäsenvaltio voi nimetä yhden seurantakomitean, jonka tehtävänä on muita asianomaisia seurantakomiteoita kuullen hyväksyä yhteinen viestintästrategia ja siihen mahdollisesti myöhemmin tehtävät muutokset.
	Jäsenvaltio tai hallintoviranomaiset voivat tarvittaessa muuttaa viestintästrategiaa ohjelmakauden aikana. Hallintoviranomaisen on toimitettava muutettu viestintästrategia seurantakomitean hyväksyttäväksi 35 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti.
	2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, hallintoviranomaisen on tiedotettava asiasta vastaavalle seurantakomitealle tai asiasta vastaaville seurantakomiteoille vähintään kerran vuodessa 35 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun viestintästrategian täytäntöönpanon edistymisestä, tämän täytäntöönpanon tuloksista tekemästään analyysistä sekä seuraavana vuonna toteutettavaksi suunnitelluista tiedotus- ja viestintätoimista ja rahastojen näkyvyyttä parantavista toimenpiteistä. Seurantakomitea antaa lausunnon seuraavana vuonna toteutettavaksi suunnitelluista toimista ja toimenpiteistä sekä keinoista yleisölle suunnattujen viestintätoimien tehostamiseksi.

Perustelu

Ehdotetaan, että viestintästrategian hyväksymis-, muuttamis- ja seurantamenettely säilytetään kaudella 2014–2020 saatujen myönteisten tulosten johdosta sekä siitä syystä, että tämä mahdollistaisi, että komission suorittaman valvonnan perustana on jäsennelty ja saatavilla oleva asiakirja, mikä helpottaisi näin valvontaa.

Muutosehdotus 59

50 artiklan 2 kohdan b alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset asianomaisen henkilön kuukausittaisella työajalla, joka vastaa työsopimuksessa tarkoitettua sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä.	jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset asianomaisen henkilön kuukausittaisella työajalla, joka vastaa työsopimuksessa tarkoitettua sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä tai työehtosopimusta .

Perustelu

Viittaus työsopimuksen perustaan.

Muutosehdotus 60

52 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Rahoitusvälineistä annetaan tukea varojen lopullisille vastaanottajille ainoastaan uusiin investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia, tuottavan tuloja tai tuovan säästöjä mutta joihin ei saada riittävästi rahoitusta markkinalähteistä.	Rahoitusvälineistä annetaan tukea varojen lopullisille vastaanottajille ainoastaan investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia, tuottavan tuloja tai tuovan säästöjä mutta joihin ei saada riittävästi rahoitusta käytettävissä olevista markkinalähteistä.

Perustelu

Rahoitusvälineitä pitäisi käyttää uusien investointien lisäksi myös yleisesti sellaisiin investointeihin, jotka ovat taloudellisesti kannattavia, kun rahoitusta ei voida saada käytettävissä olevista markkinalähteistä.

Muutosehdotus 61

Uusi kohta 52 artiklaan 6 kohdan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kun rahoitusvälineillä tuetaan yrityksille, kuten pk-yrityksille, tarkoitettua rahoitusta, tällainen tuki on kohdistettava rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan eli siemenpääomaan ja käynnistysvaiheen pääomaan, laajentamiseen tarvittavaan pääomaan, yrityksen yleisen toiminnan vahvistamiseen tarvittavaan pääomaan tai uusien hankkeiden toteuttamiseen, uusille markkinoille pääsemiseen tai olemassa olevien yritysten kehittämiseen tarvittavaan pääomaan, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta sovellettavien unionin valtiontukisäännösten soveltamiseen. Tähän tukeen voi sisältyä investointeja sekä aineelliseen että aineettomaan omaisuuteen ja myös käyttöpääomaan, edellyttäen että noudatetaan sovellettavia unionin valtiontukisääntöjä ja että tarkoituksena on kannustaa yksityissektoria tarjoamaan rahoitusta yrityksille. Tuki voi kattaa myös yritysten hallintaoikeuksien siirtokustannuksia edellyttäen, että kyseiset siirrot toteutetaan riippumattomien investoijien välillä.

Perustelu

Uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tulisi myös mainita investoinnin laaja määritelmä, joka sisältyy nykyiseen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen.

Muutosehdotus 62

53 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rahoitusväline, jonka hallinnointi on hallintoviranomaisen vastuulla, voidaan perustaa

a)	joko sijoittamalla ohjelman varat oikeushenkilön pääomaan;

b)	tai luomalla erillinen rahoituskokonaisuus tai avaamalla varainhoitotilejä laitoksessa.

Rahoitusväline, jonka hallinnointi on hallintoviranomaisen vastuulla, voidaan perustaa

a)	joko sijoittamalla ohjelman varat oikeushenkilön pääomaan;

b)	tai luomalla erillinen rahoituskokonaisuus tai avaamalla varainhoitotilejä laitoksessa.

Hallintoviranomainen valitsee elimen, joka vastaa rahoitusvälineen täytäntöönpanosta.

Hallintoviranomainen valitsee elimen, joka vastaa rahoitusvälineen täytäntöönpanosta 67 artiklan mukaisesti .

Silloin kun hallintoviranomaisen valitsema elin vastaa holdingrahaston toteuttamisesta se voi valita muita elimiä toteuttamaan erityisrahastoa .

Silloin kun hallintoviranomaisen valitsema elin vastaa holdingrahaston toteuttamisesta se voi valita muita elimiä toteuttamaan erityisrahastoa.

Perustelu

Rahoitusvälineiden markkinalähtöisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja tarkastusriskin lieventämiseksi rahoitusvälineen täytäntöön panevan elimen valinnassa 67 artiklan noudattaminen on olennaisen tärkeää. Vastaavasti olisi muutettava myös johdanto-osan 44 kappaletta, 62 artiklan 3 kohtaa, 67 artiklan 4 kohtaa.

Muutosehdotus 63

53 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman kansallista yhteisrahoitusta voi myöntää joko hallintoviranomainen tai sitä voidaan myöntää holdingrahastojen tai erityisrahastojen tasolla tai lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien tasolla rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kun kansallista yhteisrahoitusta myönnetään lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien tasolla, rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavan elimen on säilytettävä asiakirjatodisteita, jotka osoittavat menojen tukikelpoisuuden.

Ohjelman kansallista yhteisrahoitusta voi myöntää joko hallintoviranomainen tai holdingrahastot taikka erityisrahastot tai yksityiset sijoittajat tai lopulliset vastaanottajat rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kun lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien taso myöntää kansallisen yhteisrahoituksen tai se myönnetään tällä tasolla, rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavan elimen on säilytettävä asiakirjatodisteita, jotka osoittavat menojen tukikelpoisuuden.

Perustelu

Ei ole mitään syytä sulkea lopullisen vastaanottajan omaa osuutta pois tukikelpoisesta kansallisesta yhteisrahoituksesta, jos sen tarkoituksena on rahoittaa samaa investointia. Tällainen poissulkeminen on tukikelpoisuusehtojen perusteetonta tiukentamista avustuksiin verrattuna.

Muutosehdotus 64

59 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta toimiin, joita koskee tuotannollisen toiminnan lopettaminen sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen.	Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta rahoitusvälineisiin maksettaviin tai niiden maksamiin rahoitusosuuksiin eikä toimiin, joihin kohdistuu tuotantotoiminnan lopettaminen sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen.

Perustelu

Rahoitusvälineiden toimet pitäisi yksiselitteisesti vapauttaa kestävyyttä koskevista säännöksistä. Tällainen poikkeus otettiin onnistuneesti käyttöön vuosille 2007–2013 ja 2014–2020.

Muutosehdotus 65

63 artiklan 7 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajien ja ohjelmasta vastaavien viranomaisten välinen tiedonvaihto hoidetaan kokonaisuudessaan sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla liitteen XII mukaisesti.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajien ja ohjelmasta vastaavien viranomaisten välinen tiedonvaihto voidaan tarvittaessa hoitaa sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla liitteen XII mukaisesti.
[– –]	[– –]

Perustelu

Olisi tarpeeton rasite vaatia kaiken tiedonvaihdon tapahtuvan sähköisesti.

Muutosehdotus 66

64 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

c)	Komissio toimittaa alustavat tarkastushavainnot jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään 3 kuukautta tarkastuksen viimeisen päivän jälkeen.

c)	Komissio toimittaa alustavat tarkastushavainnot jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään yhdellä asianomaisen jäsenvaltion kielellä viimeistään 3 kuukautta tarkastuksen viimeisen päivän jälkeen.

d)	Komissio toimittaa tarkastuskertomuksen vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään 3 kuukauden kuluttua päivästä, jona se on saanut jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta kattavan vastauksen alustaviin tarkastushavaintoihin.

b)	Komissio toimittaa tarkastuskertomuksen vähintään yhdellä asianomaisen jäsenvaltion kielellä viimeistään 3 kuukauden kuluttua päivästä, jona se on saanut jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta kattavan vastauksen alustaviin tarkastushavaintoihin.

[– –]

Perustelu

Tämän pitäisi nopeuttaa täytäntöönpanoa, kun asianomaisten viranomaisten ei tarvitse odottaa uutta käännöstä, kun sellainen on tarpeen.

Muutosehdotus 67

67 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä kuultava komissiota ja otettava sen huomautukset huomioon ennen kuin valintaperusteet toimitetaan seurantakomitealle ja ennen kuin niihin tehdään mahdollisesti myöhemmin muutoksia.

Perustelu

Edellytykset, joiden mukaisesti komissio voi pyytää saada tulla kuulluksi valintaperusteista, ovat epäselvät. Tämä haittaisi hallintoviranomaisen itsenäisyyttä ja päätöksentekoprosessia.

Muutosehdotus 68

84 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ennakkomaksut maksetaan kunkin rahaston osalta vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)	2021: 0,5 % ;

b)	2022: 0,5 % ;

c)	2023: 0,5 % ;

d)	2024: 0,5 % ;

e)	2025: 0,5 % ;

f)	2026: 0,5 %

Ennakkomaksut maksetaan kunkin rahaston osalta vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)	2021: 2 % ;

b)	2022: 2 % ;

c)	2023: 2 % ;

d)	2024: 2 % ;

e)	2025: 2 % ;

2026: 2 %

Jos ohjelma hyväksytään 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen, aiemmat erät maksetaan hyväksymisvuonna.

Perustelu

Vuotuinen ennakkomaksumäärä vähenee liian jyrkästi uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa nykyiseen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen verrattuna.

Muutosehdotus 69

85 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Poiketen siitä, mitä 3 kohdan a alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavaa:

a)	jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan a alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä ehtojen täyttämisessä tai tulosten aikaan saamisessa saavutettuun edistykseen perustuvat määrät 89 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti;

a)	jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan a alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä ehtojen täyttämisessä tai tulosten aikaan saamisessa saavutettuun edistykseen perustuvat määrät 89 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti;

b)	jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan c, d ja e alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti määritetyt määrät;

b)	jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan c, d ja e alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti määritetyt määrät;

c)	kun on kyse 48 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa mainituista avustusmuodoista, maksatushakemukseen on sisällytettävä sovellettavin perustein lasketut kustannukset.

c)	kun on kyse 48 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa mainituista avustusmuodoista, maksatushakemukseen on sisällytettävä sovellettavin perustein lasketut kustannukset;

d)	kun on kyse valtiontuesta, maksatushakemukseen voidaan sisällyttää ennakkomaksuja, jotka tuen myöntävä taho maksaa tuensaajalle, edellyttäen että ennakkomaksut ovat enintään 40 prosenttia tuensaajalle tiettyyn toimintaan myönnettävän tuen kokonaismäärästä .

Perustelu

Nykyisen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 131 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetään mahdollisuudesta maksaa ennakkomaksuja 40 prosenttiin asti. Tämä mahdollisuus olisi säilytettävä uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Muutosehdotus 70

86 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

2. Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 3 kohdan mukaisesti, maksatushakemukset, joihin sisältyy rahoitusvälineiden menoja, on toimitettava seuraavien edellytysten mukaisesti:

ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetyn määrän täytyy olla jo maksettu rahoitusvälineisiin, ja se voi olla enintään 25 prosenttia ohjelmasta rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien rahoitusosuuksien kokonaismäärästä asianomaisen toimintalinjan ja alueluokan mukaan, jos sellainen on;

b)	tukikelpoisuusaikana toimitettaviin myöhempiin maksatushakemuksiin sisältyvän määrän on sisällettävä 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tukikelpoiset menot.

2. Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti, maksatushakemuksiin sisällytetään menot rahoitusvälineiden perustamisesta tai niihin osallistumisesta.

3. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ensimmäiseen maksatushakemukseen sisältyvä määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Se on ilmoitettava erikseen maksatushakemuksissa .

Perustelu

Kaudella 2014–2020 ohjelmasta rahoitusvälineisiin osoitetut osuudet ovat vähentäneet perustettujen välineiden joustavuutta ja heikentäneet mahdollisuutta avata samanaikaisesti useita rahoitustuotteita. Muutosehdotus perustuu kauden 2007–2013 parhaisiin käytäntöihin.

Muutosehdotus 71

88 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

c)	vastaavia yksikkökustannuksia ja kertakorvauksia koskevat säännöt, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikkojen aloilla samantyyppisiin toimiin;

c)	vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä määriä koskevat säännöt, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikkojen aloilla samantyyppisiin toimiin;

d)	vastaavia yksikkökustannuksia ja kertakorvauksia koskevat säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin.

d)	vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä määriä koskevat säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin.

Perustelu

Artiklan johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Muutosehdotus 72

99 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio vapauttaa kaikki sellaiset ohjelman määrät, joita ole käytetty ennakkomaksuihin 84 artiklan mukaisesti tai joista ei ole toimitettu 85 ja 86 artiklan mukaisesti maksatushakemusta viimeistään vuosia 2021–2026 koskevien talousarviositoumusten tekovuotta seuraavan toisen kalenterivuoden joulukuun 26 päivänä.

Jos maksatus lopetetaan oikeudellisesta syystä tai ennaltaehkäisevästi, sovelletaan myös pidennystä.

Perustelu

Vapauttamissääntöjä ei pitäisi lyhentää, vaan ne pitäisi säilyttää n+3-säännön mukaisina, ottaen huomioon monien paikallis- ja alueviranomaisten nykyiset vaikeudet varmistaa riittävää yhteisrahoitusta. Lisäksi määräajan on oltava vuoden lopussa.

Muutosehdotus 73

103 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja alueluokittain sekä luettelo tukikelpoisista alueista liitteessä XXII vahvistettujen menetelmien mukaisesti.	Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja alueluokittain sekä luettelo tukikelpoisista alueista liitteessä XXII vahvistettujen menetelmien mukaisesti.
Tässä päätöksessä vahvistetaan myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain.	Tässä päätöksessä vahvistetaan myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain.
	Näin ollen rahastoista saatavien kokonaismäärärahojen tulee sekä kansallisesti että alueellisesti olla vähintään 76 prosenttia kullekin jäsenvaltiolle tai alueelle ohjelmakaudella 2014–2020 myönnetyistä määrärahoista.

Perustelu

Komission kansalliselle tasolle tarjoama turvaverkko ei estä tekemästä suhteettoman suuria leikkauksia yksittäisten tukialueiden määrärahoihin, mikä ei ole koheesiopoliittisesti perusteltua.

Muutosehdotus 74

104 artiklan 7 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 2,5 prosenttia talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevista rahastojen kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 8 430 000 000 euroa).	Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 3,3 prosenttia talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevista rahastojen kokonaismäärärahoista (eli yhteensä XX XXX XXX XXX euroa).

Perustelu

Komission ehdotus johtaisi huomattaviin määrärahaleikkauksiin alueellisen yhteistyön toimissa, vaikka Euroopan alueellisesta yhteistyöstä annettavan asetuksen luonnokseen on sisällytetty uusia toimia. AK ehdottaakin Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen määrärahojen nostamista 3,3 prosenttiin kaikista koheesiopoliittisista määrärahoista, jotta voitaisiin säilyttää olemassa olevat rajatylittävän yhteistyön ohjelmat sekä alueiden välinen yhteistyö ja yhteistyö syrjäisimpien alueiden kanssa. Nykyinen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen jakomenetelmä, sellaisena kuin se on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1302/2013 liitteessä VII, olisi säilytettävä, sillä ehdotettu uusi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen jakomenetelmä syrjisi niitä jäsenvaltioita ja alueita, joiden raja-alueet ovat harvaan asuttuja (erityisesti uusi 25 kilometrin peruste).

Muutosehdotus 75

105 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio voi hyväksyä jäsenvaltion kumppanuussopimuksen toimittamisen tai väliarvioinnin yhteydessä tekemän siirtoehdotuksen, jossa

a)	enintään 15 prosenttia vähemmän kehittyneiden alueiden kokonaismäärärahoista siirretään siirtymäalueille tai kehittyneemmille alueille ja siirtymäalueilta kehittyneemmille alueille;

b)	kehittyneempien alueiden tai siirtymäalueiden määrärahoja siirretään vähemmän kehittyneille alueille.

Komissio voi hyväksyä jäsenvaltion kumppanuussopimuksen toimittamisen tai väliarvioinnin yhteydessä tekemän siirtoehdotuksen, joka on enintään 15 prosenttia kokonaismäärärahoista .

Perustelu

Siirtojen pitäisi olla mahdollisia kaikenlaisten alueiden välillä.

Muutosehdotus 76

106 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Ohjelman hyväksymisestä annettavassa komission päätöksessä vahvistetaan kullekin toimintalinjalle rahastoista myönnettävän tuen yhteisrahoitusosuus ja enimmäismäärä .	Ohjelman hyväksymisestä annettavassa komission päätöksessä vahvistetaan kullekin toimintalinjalle rahastoista myönnettävän tuen enimmäismäärä ja ohjelman yhteisrahoitusosuus.

Perustelu

Kun yhteisrahoituksen enimmäismäärä vahvistetaan toimenpideohjelman tasolla (eikä kunkin toimintalinjan enimmäistasoja), täytäntöönpanoprosessista saadaan joustavampi. Näin voidaan monipuolistaa toimintalinjojen yhteisrahoitusta toimien tyypin perusteella.

Muutosehdotus 77

106 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus ei saa olla suurempi kuin

a)	70 prosenttia, kun kyse on vähemmän kehittyneistä alueista;

b)	55 prosenttia, kun kyse on siirtymäalueista;

c)	40 prosenttia, kun kyse on kehittyneemmistä alueista.

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus ei saa olla suurempi kuin

a)	85 prosenttia, kun kyse on vähemmän kehittyneistä alueista;

b)	70 prosenttia, kun kyse on siirtymäalueista;

c)	50 prosenttia, kun kyse on kehittyneemmistä alueista.

Edellä olevassa a alakohdassa vahvistettuja yhteisrahoitusosuuksia sovelletaan myös syrjäisimpiin alueisiin.

Koheesiorahaston toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia.

Koheesiorahaston toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 85 prosenttia.

ESR+-asetuksessa voidaan vahvistaa suurempia yhteisrahoitusosuuksia toimintalinjoille, joilla tuetaan innovatiivisia toimia kyseisen asetuksen [14] artiklan mukaisesti.

Perustelu

Yhteisrahoitusosuudet olisi pidettävä nykyisellä tasolla.

Muutosehdotus 78

106 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Interreg-ohjelmien yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia.	Interreg-ohjelmien yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 85 prosenttia.
[– –]	[– –]

Perustelu

Euroopan alueellisen yhteistyön yhteisrahoitus tulisi pitää 85 prosentissa.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

kannattaa päätavoitteita, joihin komissio pyrkii uudella yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella, eli erityisesti koheesiopolitiikan uudistamista tekemällä siitä yksinkertaisempaa, joustavampaa ja tehokkaampaa sekä tuensaajille ja hallintoviranomaisille aiheutuvan tarpeettoman hallinnollisen rasitteen vähentämistä merkittävästi.

suhtautuu myönteisesti siihen, että koheesiopolitiikka kattaa edelleen kaikki Euroopan unionin alueet. Tämä oli yksi Euroopan alueiden komitean suurimmista huolenaiheista aiheesta antamissaan aiemmissa lausunnoissa ja myös #CohesionAlliance-kampanjan keskeinen viesti.

suhtautuu myönteisesti jaettuun hallinnointiin perustuvan lähestymistavan vakiinnuttamiseen mutta korostaa, että toimet pitäisi jatkossakin toteuttaa parhaiten soveltuvalla alueellisella tasolla. Paikallis- ja alueviranomaisten roolia ohjelmien hallinnoinnissa mahdollisimman lähellä kansalaisia pitäisi siksi tukea toissijaisuusperiaatteen, monitasoisen hallinnon periaatteen ja kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

vaatii jatkamaan yksinkertaistamista esimerkiksi vähentämällä valtiontukisäännöistä aiheutuvaa hallinnollista rasitetta.

Tavoitteet ja tukea koskevat yleiset säännöt

hyväksyy viisi uutta toimintapoliittista tavoitetta, sillä ne vastaavat pitkälti aiempia temaattisia tavoitteita ja mahdollistavat samalla enemmän joustavuutta laajempien määritelmien ansiosta.

katsoo, että maaseuturahaston jättäminen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ulkopuolelle aiheuttaa ongelmia, sillä vaarana on rakenne- ja investointirahastojen yhdennetyn lähestymistavan säröytyminen maaseutualueilla ottaen huomioon, että maaseudun kehittäminen kuuluu perustavanlaatuisesti koheesiopoliittisiin tavoitteisiin. Komitea vaatii lisäämään synergiaa maaseudun kehittämisen kanssa palauttamalla maaseuturahaston takaisin yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen (ks. AK:n lausunto YMP:stä, NAT-VI/034). Komitea on kuitenkin tyytyväinen siihen, että YMP:n strategisista suunnitelmista annetussa asetusehdotuksessa (2 art.) viitataan tiettyjen teemojen yhteydessä ja erityisesti yhdennettyä alueellista kehittämistä koskevissa asioissa yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen.

toistaa, että Euroopan sosiaalirahastossa täytyy säilyä kiinteä yhteys koheesiopolitiikkaan, sillä se on EU:n tärkein väline, jolla investoidaan ihmisiin ja inhimilliseen pääomaan, edistetään sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa ja parannetaan miljoonien eurooppalaisten elämänlaatua.

korostaa kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden tärkeyttä ja kehottaa lisäämään asiasta annetut käytännesäännöt asetusluonnoksen liitteeksi. Komitea kehottaa panemaan käytännesäännöt täytäntöön kaikilta osin, jotta voidaan varmistaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen tarkoittaa täyttä kumppanuutta.

Strateginen lähestymistapa

pitää valitettavana, että komission ehdotus ei ole osa uudistettua pitkän aikavälin strategiaa eli Eurooppa 2020 -strategian seuraajaa. Komitea olisi odottanut, että komissio esittäisi tällaisen pitkän aikavälin EU-strategian, jolla toteutetaan kestävän kehityksen tavoitteet ja joka perustuu uudistettuun, täysin monitasoiseen hallinnointiin.

10.

suhtautuu myönteisesti uuteen kumppanuussopimukseen, joka on yksinkertaisempi ja selkeämpi asiakirja.

11.

painottaa, että mahdollisten rahastojen välisten tai rahastoista InvestEU-ohjelmaan tai muihin unionin välineisiin kohdistuvien, suoran tai välillisen hallinnoinnin alaisten määrärahasiirtojen täytyy noudattaa kaikilta osin toissijaisuusperiaatetta ja monitasoisen hallinnon periaatetta ja että ne eivät saa heikentää paikallisiin tarpeisiin perustuvan lähestymistavan soveltamista varojen käytössä.

12.

suhtautuu myönteisesti siihen, että mahdollistavien edellytysten lukumäärää on pienennetty ja että erityisesti aihekohtaiset mahdollistavat edellytykset liittyvät nyt selkeämmin eri alojen strategisiin politiikkakehyksiin.

13.

on kuitenkin huolissaan siitä, että maksatus ei ole mahdollista ennen kuin komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavien edellytysten täyttymisestä, sillä tämä saattaa viivästyttää ohjelmien täytäntöönpanoa.

14.

pyytää, että uudessa ohjelmasuunnittelujärjestelmässä vahvistettaisiin heti määrärahat kaikille ohjelmakauden vuosille eli alustavat määrärahat myös vuosille 2026 ja 2027, jotta saataisiin tasapainotettua toisaalta lisäjousto ja koheesiopolitiikan toimintakyky ja toisaalta tärkeys säilyttää koheesiopolitiikan pitkän aikavälin strateginen investointiajattelu, joka pohjautuu koko seitsenvuotiseen rahoituskauteen.

15.

toistaa vastustavansa jyrkästi kielteistä ajatusta makrotaloudellisista ehdoista, joilla alueita ja kuntia ”rangaistaan” valtioiden hallitusvallan laiminlyönneistä ERI-rahastojen ja talouden ohjausjärjestelmän välisen yhteyden johdosta. Koheesiopolitiikan tavoitteissa on kyse aivan muista asioista kuin makrotalouden ohjauksessa, eikä sille pitäisi asettaa ehtoja, joihin paikallis- ja alueviranomaiset ja muut tuensaajat eivät pysty vaikuttamaan. Jäsenvaltioiden makrotaloudellisten ehtojen epäasianmukainen asettaminen ei saisi siksi vaikuttaa maksuihin lopullisille vastaanottajille tai tuensaajille.

16.

panee toisaalta merkille, että EU-ohjausjakson ja koheesiopolitiikan välistä yhteyttä säätelevien toiminnallisten menettelyjen analyysi on riittämätön ja että koheesiopoliittisten tukitoimenpiteiden ja uudistusten tukiohjelman toimenpiteiden välinen koordinointi ei ole selkeää. Komitea vaatii, että koheesiopolitiikan erityistavoitteita kunnioitetaan kaikissa tilanteissa, jotta EU-ohjausjakson alueellista ulottuvuutta voidaan vahvistaa.

17.

katsoo, että mahdollistavien edellytysten mekanismi toimii jo tehokkaasti koheesiopolitiikan kannalta merkittävillä uudistusaloilla.

18.

pitää tervetulleena yhdennettyjen alueellisten välineiden vahvistamista, sillä ne tarjoavat ainutlaatuisen keinon alhaalta ylös suuntautuvan lähestymistavan tukemiseen. Komitea korostaa kuitenkin, että tuettavien toimien valinnasta vastaavien viranomaisten vastuualoja ja toimivaltaa on kunnioitettava paremmin.

Ohjelmasuunnittelu

19.

kehottaa virtaviivaistamaan ohjelmien rakennetta, jota ei nähtävästi ole yksinkertaistettu kuluvaan kauteen verrattuna. Komitea katsoo, että muutosten hyväksymiseen varattu aika on liian pitkä, sillä se on sama kuin ohjelman hyväksymiseen varattu määräaika.

20.

katsoo, että tekniselle avulle ehdotettu kiinteä 2,5 prosentin määrä EAKR:ssa ja koheesiorahastossa on riittämätön, ja ehdottaakin tekniselle avulle kiinteää 5 prosentin määrää, ottaen huomioon myös, että uudessa asetuksessa ei ole valmiuksien kehittämiseen liittyvää erityistavoitetta.

Seuranta, arviointi, viestintä ja näkyvyys

21.

suhtautuu myönteisesti uuden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen pyrkimykseen lisätä rahastojen toteutuksen avoimuutta ja näkyvyyttä ja muistuttaa AK:n vaatimuksesta ottaa käyttöön täsmällisempiä toimenpiteitä paikallis- ja aluetason vastuullisuuden lisäämiseksi ja ERI-rahastojen tunnettuuden parantamiseksi kenttätasolla sekä koheesiopoliittisen toiminnan huomioarvon lisäämiseksi merkittävästi soveltuvien viestintätoimien avulla, sillä kyse on yhdestä EU:n yhdentymisen kiistattomista eduista ihmisille paikallistasolla.

22.

ehdottaa kuitenkin, että hallintoviranomaisille annetaan mahdollisuus nimetä yksi yhteinen viestintävastaava useammalle ohjelmalle johdonmukaisuuden parantamiseksi.

Rahoitustuki

23.

kannattaa uusia säännöksiä, joilla pyritään lisäämään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä, sekä uusia säännöksiä, joiden tavoitteena on tehostaa rahoitusvälineiden käyttöä ja liittää ne paremmin osaksi ohjelmasuunnittelu- ja täytäntöönpanoprosessia.

Hallinto ja valvonta

24.

katsoo, että viranomaisten nimeämismenettelyjen ja todentamisviranomaisten määrittämismenettelyjen poistaminen ja suurempi luottamus kansallisiin hallinnointijärjestelmiin ovat tervetulleita tapoja vähentää ERI-rahastojen täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten hallinnollista taakkaa.

25.

kannattaa tarkastussääntöjen yksinkertaistamista yhteisiä säännöksiä koskevan asetusehdotuksen mukaisesti ja erityisesti uusia säännöksiä, joilla laajennetaan yhden tarkastuksen periaatteen soveltamista, sillä tämä vähentää merkittävästi ohjelmaviranomaisten ja tuensaajien hallinnollista taakkaa ja edistää samalla suhteellisuusperiaatetta.

26.

on myös tyytyväinen mahdollisuuteen lisätä oikeasuhtaisia järjestelyjä sellaisissa ohjelmissa, joiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmä on toiminut hyvin ja joiden osalta on saatu hyviä tuloksia.

Varainhoito

27.

on huolissaan ennakkorahoituksen jyrkästä supistamisesta 0,5 prosentin vuotuiseksi maksuksi kunkin rahaston kokonaistuesta ja pyytää ennakkorahoitusosuuden nostamista vähintään keskimäärin 2 prosenttiin.

28.

korostaa, että n+2-säännön palauttaminen aiheuttaisi päällekkäisyyttä nykyisen ohjelmakauden päättämisen ja uuden ohjelmakauden ensimmäisen n+2-kohteen kanssa, mistä aiheutuisi suuri hallinnollinen rasite ohjelmien täytäntöönpanoon. Komitea kehottaakin jatkamaan nykyisen n+3-säännön soveltamista.

Rahoituskehys

29.

on tyytyväinen siihen, että uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säilytetään nykyinen rakenne, jossa on kolmenlaisia alueita (vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet ja kehittyneemmät alueet) NUTS 2 -tasolla, ja kannattaa siirtymäalueiden ja kehittyneempien alueiden välisen kynnysarvon nostamista 90 prosentista 100 prosenttiin suhteessa asukaskohtaiseen BKT:n keskiarvoon, sillä tämä heijastaa seitsemännessä koheesiokertomuksessa esitettyjä havaintoja alueista, joiden asukaskohtainen BKT on lähellä EU:n keskiarvoa ja jotka näyttävät juuttuneen ”keskituloloukkuun” eli niiden kasvu on selvästi EU:n keskiarvoa hitaampaa.

30.

pyytää säilyttämään yhteisrahoitusasteen nykyisellä tasolla eli 85 prosentissa vähemmän kehittyneillä alueilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä koheesiorahaston ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteydessä, 70 prosentissa siirtymäalueilla ja 50 prosentissa kehittyneemmillä alueilla, sillä kokonaisvähennys voi aiheuttaa varojen vapauttamisriskin etenkin vähemmän kehittyneillä alueilla ja myös vähentää koheesiopolitiikan houkuttavuutta erityisesti kehittyneemmillä alueilla.

31.

katsoo, että enimmäismäärän asettaminen alv:lle tukikelpoisena kustannuksena (5 000 000 euroa) saattaa vähentää ohjelmien kiinnostavuutta hakijoiden silmissä, erityisesti kun kyse on tärkeistä infrastruktuurihankkeista.

32.

kehottaa komissiota päivittämään asetuksen liitteet tässä lausunnossa ehdotettujen muutosten mukaisesti ja keskittymään tässä erityisesti

—	tietämyksen hyödyntämiseen ja toimenpiteisiin startup-yritysten ja pk-yritysten saamiseksi mukaan älykkään erikoistumisen aloitteisiin

—	viestintästrategioihin kohdistuvien vaatimusten yksityiskohtaiseen esittämiseen

—	NUTS 3- ja NUTS 2 -tason raja-alueiden väestömäärän osuuden ja kunkin jäsenvaltion kokonaisväestömäärän osuuden painotetun summan uudelleenarviointiin rajatylittäviä ja valtioiden välisiä yhteistyöohjelmia varten

—	jäsenvaltiolle rahastoista kohdistetun tuen ylimmän kokonaismäärän alueellisten vaikutusten huomioon ottamiseen.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(2) Komission asetus (EU) N:o 868/2014, annettu 8 päivänä elokuuta 2014, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 241, 13.8.2014, s. 1).

(1) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

Top

Choose the experimental features you want to try